2015-09-08 Hallitus puuttuu lomiin, ylityökorvauksiin ja sunnuntailisiin

[Jaska Pankkaaja]

Julkiselle sektorille palkattu henkilö ei maksa nettomääräisesti veroja valtiolle. Se tarkoittaa käytännössä, että julkisen sektorin duunari on aina kalliimpi vaihtoehto kansakunnalle kun työtön.

Ei se nyt ihan noinkaan mene, vaan kyse on siitä, mitä henkilö tuottaa, suhteessa kustannuksiin...  Julkisella sektorilla tuotetaan myös BKT:ta, mutta Valden näkökulmasta katsottuna hieman "halvemmalla" hinnalla (koska vero).

Pelkistettynä:

• Valtion leivissä joku maksaa let's say 3K€ palkkaa+kulut ja maksaa takaisin 1,5k€ veroina (sis alv)... Eli, tuottaa Valdelle jonkin verran.
• Työtön maksaa 1,5k€ tukia... ei tuota mitään.

Siinä tapauksessa että tosiaan tuottaa.. monet virkailijat tuottavat vain ongelmia ihmisille.

[Vörå]

Vöyri se taas hassuttaa: 700 000 julkisen sektorin työntekijästä voisi laittaa puolet pihalle heti ilman että yhtää hoitsua tai opea erotettaisiin ja ne verorahoitteiset leikkityöpaikat jotka eivät kuulu tuohon 700 000 lopettaa lähes kokonaan pl. muutama laitos kuten VR.

Siis huomenna? Siellä on 350 000 ylimääräistä palloilijaa? Mitenkäs tuo vaikuttaisi nykyiseen taloustilanteeseemme noin niin kuin omasta mielestä?

[Totti]

Julkiselle sektorille palkattu henkilö ei maksa nettomääräisesti veroja valtiolle. Se tarkoittaa käytännössä, että julkisen sektorin duunari on aina kalliimpi vaihtoehto kansakunnalle kun työtön.

Ei se nyt ihan noinkaan mene, vaan kyse on siitä, mitä henkilö tuottaa, suhteessa kustannuksiin...  Julkisella sektorilla tuotetaan myös BKT:ta, mutta Valden näkökulmasta katsottuna hieman "halvemmalla" hinnalla (koska vero).

Pelkistettynä:

• Valtion leivissä joku maksaa let's say 3K€ palkkaa+kulut ja maksaa takaisin 1,5k€ veroina (sis alv)... Eli, tuottaa Valdelle jonkin verran.
• Työtön maksaa 1,5k€ tukia... ei tuota mitään.

Älä nyt höpise. BKT on ihan yhdentekevä mittari, joka ei kerro mitään talouden kestävyydestä.

Valtion palkkaama henkilö ei koskaan voi maksaa nettomääräisesti veroja, se on mahdottomuus ellei verot ole yli 100%, harvoin ovat.

Työtönkin maksaa veroja. Työttömyyskorvaus on veronalaista tuloa ja työtön maksaa myös arvonlisäveroja siinä missä muutkin.

Työtön on siten aina halvempi valtiolle kun sama henkilö palkattu valtiolle niin kauan kun palkka on korkeampi kun työttömyyskorvaus, yleensä on.

[ilmarinen]

Ette ole tainneet lukea Timo Soinin tämänpäiväisiä ulostuloja Iltalehdestä ja Iltasanomista, kun on niin kiire haukkua persuja.

Valtiolla on velkaa 106 miljardia. Talousarviosta tuli seitsemättä vuotta peräkkäin negatiivinen eli 5,3 miljardia lisää.

Suomen rikkaista kaksi prosenttia maksaa 16 prosenttia valtion menoista.

Ja sitten.

Se yhteiskuntasopimus, jota tarjottiin SAK:lle aluksi, ei kelvannut. Se olisi ollut paljon kevyempi.

Hallitukselle ei jäänyt vaihtoehtoja ja nyt tulee ruoskaa, koska SAK piti duunarin puolta niin hyvin, ettei mikään käynyt, vaikka kaksi kertaa yritettiin.

Maata johdetaan nyt pakon edessä, kun ei vapaaehtoisuus kelvannut.

Ostovoimaan tämä tietysti vaikuttaa negatiivisesti ainakin alkuun. Toisaalta sopii olettaa, että malli luo työpaikkoja halvemman palkkauksen johdosta.

Miettikää asioita hetki tai kysykää viisaammilta, jos ette tajua yksinkertaisia talouden lainalaisuuksia.

Vai haluatteko te jatkaa kulutusjuhlaa ja panna lastenlapsenne maksamaan?

Älä yleistä, jos sinulla on kulutusjuhlat vielä menossa, niin isolla osalla kansaa ei ole ollut niitä koskaan. Sinun juttusi ovat sitä samaa liturgiaa mitä toistelee jokainen keskinkertaisuus, ei todellakaan vakuuta viisautesi.

[Vörå]

Nämä toimet johtaisivat suureen rahainjektioon markkinoille ja palkkaamiskynnyksen alentamiseen. Talous vilkastuisi valtavasti ja työttömyys laskisi.

Ei se tämän vaikeampaa ole saada talous kuntoon. Tarvitsee vaan siirtyä markkinatalouspolitiikkaan sosialismin sijaan.

Markkinoilla onkin ollut kauhea pula rahainjektioista... Massairtisanomiset varmasti lisäisivät luottamusta talouteen entisestään.

[Totti]

Nämä toimet johtaisivat suureen rahainjektioon markkinoille ja palkkaamiskynnyksen alentamiseen. Talous vilkastuisi valtavasti ja työttömyys laskisi.

Ei se tämän vaikeampaa ole saada talous kuntoon. Tarvitsee vaan siirtyä markkinatalouspolitiikkaan sosialismin sijaan.

Markkinoilla onkin ollut kauhea pula rahainjektioista... Massairtisanomiset varmasti lisäisivät luottamusta talouteen entisestään.

Älä kommentoi jos et ymmärrä mitä kirjoitetaan.

[Vörå]

Valtion palkkaama henkilö ei koskaan voi maksaa nettomääräisesti veroja, se on mahdottomuus ellei verot ole yli 100%, harvoin ovat.

Siis, jos valtion tuottamat palvelut lakkaisivat, rikastuisi niin yksityinen sektori kuin valtiokin? Ai tuota anarko-kapitalismin yksinkertaista ihanuutta! Tuottettaisiin vain sairaanhoito-, koululaitos-, poliisi, palokunta-, oikeuslaitos- ja maanpuolustus-palvelut ilman ongelmia yksityisellä puolella, jolloin niistä tulisi ilmaisia! Olet nero. Tai sitten lukenut liikaa Ayn Randia...

[Vörå]

Nämä toimet johtaisivat suureen rahainjektioon markkinoille ja palkkaamiskynnyksen alentamiseen. Talous vilkastuisi valtavasti ja työttömyys laskisi.

Ei se tämän vaikeampaa ole saada talous kuntoon. Tarvitsee vaan siirtyä markkinatalouspolitiikkaan sosialismin sijaan.

Markkinoilla onkin ollut kauhea pula rahainjektioista... Massairtisanomiset varmasti lisäisivät luottamusta talouteen entisestään.

Älä kommentoi jos et ymmärrä mitä kirjoitetaan.

Jep, en todella, todella, todella ymmärtänyt tuota ajatteluasi!

[Penan kaveri Eki]

Siinä tapauksessa että tosiaan tuottaa.. monet virkailijat tuottavat vain ongelmia ihmisille.

Tämä on kolikon toinen puoli... Kun olin nassukka, niin passin sai Kilon poliisiasemalta odottamalla max 15-20 min... Nyt siihen menee virkailijoilta saman verran (kahdessa luukussa) + back office, mutta passin saaminen kestää 3-6 viikkoa! (Kuka vittun konsulttibyrå on tässäkin asiassa Valdea maksua vastaan konsultoinut?) Fakta on se, että nämä "ajokorttivirkamiehet" suojelee toinen toisiaan.

[RP]

Julkiselle sektorille palkattu henkilö ei maksa nettomääräisesti veroja valtiolle. Se tarkoittaa käytännössä, että julkisen sektorin duunari on aina kalliimpi vaihtoehto kansakunnalle kun työtön.

No, tietysti jos aksiomaattisesti on sitä mieltä, että julkisella sektorila tehty työ ei ole minkään arvoista.

Paitsi kysyntälamassa tuo ei välttämättä pidä paikkaansa edes tuon ehdon ollessa voimassa.

Eli jos julkisen sektorin leikkaus tehdään yhdessä oikeanlaisilla verohuojennuksilla, työttömyys ei kasva lainkaan.

Ilmeisesti verohuojennukset pitäisi tehdä niin, etä ne suunilleen kaikki ohjautuvat uudelleen kulutukseen, eli jonnekin tulojakauman alapäähän?

(Tässä reaalitodellisuudessa minkä kukin voi havaita ympärillään me tulemme toki näkemään tulevaisuudessakin veronkorotuksia)

[Totti]

Valtion palkkaama henkilö ei koskaan voi maksaa nettomääräisesti veroja, se on mahdottomuus ellei verot ole yli 100%, harvoin ovat.

Siis, jos valtion tuottamat palvelut lakkaisivat, rikastuisi niin yksityinen sektori kuin valtiokin? Ai tuota anarko-kapitalismin yksinkertaista ihanuutta! Tuottettaisiin vain sairaanhoito-, koululaitos-, poliisi, palokunta-, oikeuslaitos- ja maanpuolustus-palvelut ilman ongelmia yksityisellä puolella, jolloin niistä tulisi ilmaisia! Olet nero. Tai sitten lukenut liikaa Ayn Randia...

Puhun tietysti Suomesta nykytilassa. En mistään kärjistetystä esimerkistäsi.

On täysin selvä, ettei tarvita puolen miljoonan ihmisen julkisen sektorin armeijaa hoitamaan suomalaisten asioita. Yksi julkisen sektorin duunari hoitaa siis vaan 10 kansalaisen asioita. Mikä kauppa pystyisi toimimaan niin, että jokaista työntekijä kohden on vain 10 asiakasta?!

Jo maalaisjärkeä käyttämällä (kokeile joskus) ymmärtää heti, että meillä on ylisuuri virkamieskoneisto, joka on leikattava.

[Penan kaveri Eki]

Työtön on siten aina halvempi valtiolle kun sama henkilö palkattu valtiolle niin kauan kun palkka on korkeampi kun työttömyyskorvaus, yleensä on.

Ei noin.. Kaveri on halvempi, jos nettopalkka on pienempi kuin vaihtoehtoien (netto)korvaus, jos hän on palkan edestä tuottanut jotain... Harvemmin on, valitettavasti.

[Totti]

Julkiselle sektorille palkattu henkilö ei maksa nettomääräisesti veroja valtiolle. Se tarkoittaa käytännössä, että julkisen sektorin duunari on aina kalliimpi vaihtoehto kansakunnalle kun työtön.

No, tietysti jos aksiomaattisesti on sitä mieltä, että julkisella sektorila tehty työ ei ole minkään arvoista.

Ei aksiomaattisesti vain todellisuudessa! Jos julkisen sektorin työntekijöitä on liian paljon, osan työ on automaattisesti arvotonta.

Julkisella sektorilla on liian paljon työntekijöitä heti kun valtion budjetti on alijäämäinen. Suomi ottaa runsaasti velkaa joka vuosi, ergo julkinen sektori on liian suuri eli julkisella sektorilla on liian paljon työntekijöitä, ts. siellä tehdään arvotonta työtä.

Eli jos julkisen sektorin leikkaus tehdään yhdessä oikeanlaisilla verohuojennuksilla, työttömyys ei kasva lainkaan.

Ilmeisesti verohuojennukset pitäisi tehdä niin, etä ne suunilleen kaikki ohjautuvat uudelleen kulutukseen, eli jonnekin tulojakauman alapäähän?

Ehdottomasi tulojakauman alapäähän tai keskivaiheelle. Suurituloisten verojen leikkauksilla ei ole mitään vaikutusta kulutukseen. He vaan kartuttavat perittyttävää omaisuuttaan.

[Bigot]

Ette ole tainneet lukea Timo Soinin tämänpäiväisiä ulostuloja Iltalehdestä ja Iltasanomista, kun on niin kiire haukkua persuja.

Valtiolla on velkaa 106 miljardia. Talousarviosta tuli seitsemättä vuotta peräkkäin negatiivinen eli 5,3 miljardia lisää.

Joo, tuo vaje on syömävelkaa mikä pitäisi eliminoida, mutta kuitenkin niin ettei puututa kokonaiskysyntään eli pitäisi tehdä niitä leikkauksia korvaamaan suuria, julkisia työttömyyttä parantavia investointeja, kuten keynesiläisyys ja makrotalouden perusoppikirjat opettavat. Näin toimitaan kysyntälamassa, mikä opittiin jo 1930-luvulla. Paras asia julkisen velan suhteen on pitkäaikainen talouskasvu ja lievä inflaatio. Britanniassa taidetaan edelleen maksaa vielä Napoleonin sotien velkoja, eivätkä silti ole olleet aikoinaan järin vastuuttomia...

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla. Vasemmistolaisten ei kannata tätä tietää lama-aikana. Joskin keynesiläisyys on sittemmin taas osin palannut muotiin, kun monetarismikaan ei ollut ongelmatonta.

Äyräväinenkö nielee Fuhrerin sanat sellaisinaan? Vaikka nämä toimenpiteet olisivatkin hyväksi Suomelle, niin persut olisivat voineet ajaa asiaansa paljon paremmin hintana tälle paketille. Vai mihin hintaan vasurit olisivat tähän lähteneet Sipilän kanssa? Mutta kun 2-1.

[Totti]

Nämä toimet johtaisivat suureen rahainjektioon markkinoille ja palkkaamiskynnyksen alentamiseen. Talous vilkastuisi valtavasti ja työttömyys laskisi.

Ei se tämän vaikeampaa ole saada talous kuntoon. Tarvitsee vaan siirtyä markkinatalouspolitiikkaan sosialismin sijaan.

Markkinoilla onkin ollut kauhea pula rahainjektioista... Massairtisanomiset varmasti lisäisivät luottamusta talouteen entisestään.

Älä kommentoi jos et ymmärrä mitä kirjoitetaan.

Jep, en todella, todella, todella ymmärtänyt tuota ajatteluasi!

Sen takia varmaan kannatatkin vasemmistoa.

[Nuivanlinna]

Äyräväinenkö nielee Fuhrerin sanat sellaisinaan? Vaikka nämä toimenpiteet olisivatkin hyväksi Suomelle, niin persut olisivat voineet ajaa asiaansa paljon paremmin hintana tälle paketille. Vai mihin hintaan vasurit olisivat tähän lähteneet Sipilän kanssa? Mutta kun 2-1.

https://www.youtube.com/watch?v=yMEsNLTB3po

[Vörå]

Ette ole tainneet lukea Timo Soinin tämänpäiväisiä ulostuloja Iltalehdestä ja Iltasanomista, kun on niin kiire haukkua persuja.

Valtiolla on velkaa 106 miljardia. Talousarviosta tuli seitsemättä vuotta peräkkäin negatiivinen eli 5,3 miljardia lisää.

Joo, tuo vaje on syömävelkaa mikä pitäisi eliminoida, mutta kuitenkin niin ettei puututa kokonaiskysyntään eli pitäisi tehdä niitä leikkauksia korvaamaan suuria, julkisia työttömyyttä parantavia investointeja, kuten keynesiläisyys ja makrotalouden perusoppikirjat opettavat. Näin toimitaan kysyntälamassa, mikä opittiin jo 1930-luvulla. Paras asia julkisen velan suhteen on pitkäaikainen talouskasvu ja lievä inflaatio. Britanniassa taidetaan edelleen maksaa vielä Napoleonin sotien velkoja, eivätkä silti ole olleet aikoinaan järin vastuuttomia...

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla. Vasemmistolaisten ei kannata tätä tietää lama-aikana. Joskin keynesiläisyys on sittemmin taas osin palannut muotiin, kun monetarismikaan ei ollut ongelmatonta.

Siis ei todella hylätty. Vasta 70-luvun stagflaatio-kehitys toi monetaristisia kriitikkoja (ja vahvisti aiempien kriitikoiden asemaa), mutta hekin monessa suhteessa jakoivat keynesiläisyydestä alkunsa saaneen makrotalousmallin. Sitten 80- ja 90-luvun kuluessa tuli sinänsä melko triviaalia mikrotalous-ajattelua, jonka kansantaloudellinen ennustus- ja mallinnusarvo on nykyisessä klassisessa keynesiläisessä kysyntätaantumassa ollut aika lailla nolla. Uuskeynesiläisyys otti sitten tiettyjä näkökohtia kummastakin virtauksesta, mutta itse perusmallit ovat pysyneet sangen ennallaan ja tosiaan toimineet ennustavina ja mallintavina nykyisessä lamassa kuin junan vessa. Toki pankki-"ekonomistit" ovat aina olleet pankkiekonomisteja eli harvinaisen tyhmiä ja lyhytnäköisiä kansantaloustieteellisen näkökulman suhteen.

Ajattelitko jotenkin bluffata, etten oikeasti tietäisi aihepiiristä mitään vai ihanko aidosti olet tullut noihin omalaatuisiin käsityksiisi?

[Dredex]

Hallituksella ei taida olla muita keinoja kuin heikentää työntekijöiden etuja. Esimerkiksi yritysten sisäisen laaduntarkkailun, organisoinnin, tms. keinoja ei voi käyttää, jolloin niitä ei käytetä. Yritykset ovat edelleen tehottomia, mutta onpahan heikennetty työntekijöiden etuuksia. Jotain puhetta tosin oli, että esimerkiksi toimintatapoihin menee jonkun verran miljoonia euroja, mutta mitäköhän sekin tarkoittaa käytännössä. Veikkaan, että ei paljon vaikuta.

[Perttu Ahonen]

Miten persut voi hakata päähän äänestäjiään noin säälittä. Miksi äänestää paskan puolesta, jos ei saa mitään hyvää vastineeksi.

Säästetään maahanmuuttokuluissa, VOK:it kiinni ja Dublin tapaukset suoraan rajalla takas Ruotsiin.

Tämä ihmetyttää kerta toisensa jälkeen. Takinkäännön maailmanennätys!
Nyt maahanmuuttokriitikoiden pitäisi kääntää tykinputket kohti näitä "säästöjä", eikä suinkaan hurrata kuinka Suomi lähtee nousukiitoon jos pätkäduunari kauppaa sunnuntaisin halvemmalla kiinalaisia rättejä ruotsalaisen kauppaketjun putiikissa!

Suomen historian mokuttavin hallitus ei ansaitse mitään kiitosta, ei mitään!

Juuri näin.

Suomessa on ollut punamulta, sinipuna, sixpäkki hallitus. Nyt istuvan hallituksen nimi on petos-2015.

Mikä päivä.  Töissä Setan hyvän mielen lähettiläät opettivat meitä tietämättömiä, että valkoinen keski-ikäinen heteromies (esim. minä) olen etuoikeutetussa asemassa ja siksi syrjin muita.

Kotiin tultua, luin sitten uutisen petos-2015 hallituksen Nagaikka-suunnitelmasta julkisen sektorin työntekijöille: (http://donnews.ru/static/images/8b5182fbb983d99905139f5c53395994.jpg)

Sitten huomaan olevani samaa mieltä däni-boyn ja Kerttu Tädin kanssa. 

Petos-2015 Nagaikka-suunnitelman sunnuntaityöraippa ei kosketa juurikaan konttorirottia, se koskee meitä vuorotyötätekeviä taakan kantajia. Omalla kohdallani vuorotyölisät ovat noin 20% koko vuoden tuloista.  Vuorotyölisät tulevat siitä, että vuorotyöt kuormittavat ihmistä huomattavasti enemmän, kuin 9-17 työaika ja itse asiassa lyhentävät elinikää ja altistavat kuormittavuudesta johtuen erilaisille infektioille ja muille sairauksille.

Julkisen sektorin palkka ei etenkään suorittavalla taholla ole kovinkaan kummoinen; laitosmiesten, lähihoitajien, nuorisonohjaajien, liikuntaohjaajien, keittiöhenkilökunnan, laitoshuoltajien jne. peruspalkka pyörii tuolla 2000-2500€/kk. Heikkoa palkkaa on kompensoitu lomaoikeudella, joka on 15-palvelusvuoden jälkeen tuo 38 lomapäivää. Aloittavilla työntekijöillä 2 lomapäivää/kk. Juuri muita etuuksia ei sitten olekaan.

Ei voi kuin ihmetellä perussuomalaisten takinkääntöä ja hymyssä suin työläisäänestäjiensä naamalle lorottamista.

Perussuomalaiset työntekijät ovat niitä paljon puhuttuja taakankantajia, nyt näyttää vahvasti siltä, että me taakankantajat olemmekin olleet aaseja ja uskoneet perussuomalaisen puolueen johtajien lupauksia porkkanoista ja vihreämmästä laitumesta.  Tarjolla perussuomalaisille työläisille onkin vain kivinen polku, lisää taakkaa kannettavaksi ja Nagaikkaa kupeeseen. Toki ajurien hymyillessä korvasta korvaan virnuillen ja tokaisten, että takinkääntö kannattaa aina, vai mitä aasit.

[RP]

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla.

Sinulla on kovin suppea näkemys siitä, mitä makrotaloudessa opetetaan.

[Totti]

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla.

Syykin on selvä, keynesiläisyys ei toimi teknologiataloudessa. Talous ei enää pyöri fyysisen työn ympärillä johon keynesiläinen ajatus tukeutui.

Nykyään ihmisen voi yhä enemmän korvaa koneilla. Silloin suuret valtiolliset investoinnit eivät luo työllisyyttä vaan tulonsiirtoja. Vaikutus korostuu avoimien rajojen myötä: se pienikin työllistävä vaikutus mitä valtiolliset investoinnit luovat valuvat yleensä ulkomaille missä työvoima on halvempaa.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että Suomen valtion ei kannata käyttää verovaroja aktiiviseen elvyttämistoimiin kuten rakentamiseen ja korjaamiseen. Työllistävä vaikutus on pieni kokonaishintaan nähden ja harvat duunit valuvat virolaisille.

Vasemmiston peräänkuuluttamat keynesiläiset valtion elvytystoimet siis vain köyhdyttävät suomalaisia.

[Vörå]

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla.

Syykin on selvä, keynesiläisyys ei toimi teknologiataloudessa. Talous ei enää pyöri fyysisen työn ympärillä johon keynesiläinen ajatus tukeutui.

Alkuperäinen väite oli siis jo itsessään väärä, ja niin on tuo sinunkin huomiosi: kysyntälama on kysyntälama. Minulle olisi ihan sama, vaikka yksityinen sektori suorittaisi näitä työllistäviä infraprojekteja, joita edelleen kyllä löytyy. Ne vaikuttavat tehokkaasti kokonaiskysyntään: passiivinen ja tulonsiirtojen kohteena oleva työttömyys vähentyisi ja saataisiin veroja maksavia ja lähinnä yksityisellä sektorilla kuluttavia työllisiä eli kysyntä kasvaisi nimenomaan yksityisellä puolella, kun samalla valtiontalous tervehtyisi. Win-win.

[RP]

Ei aksiomaattisesti vain todellisuudessa! Jos julkisen sektorin työntekijöitä on liian paljon, osan työ on automaattisesti arvotonta.

Julkisella sektorilla on liian paljon työntekijöitä heti kun valtion budjetti on alijäämäinen.

Budjetin tasapainotus(yritys) kysyntäalamassahan johtaa talouden syöksykierteesen. Olisi tuon kuvitellut huomanneen.

Se edellinen suuri kysyntälama  930-luvullahan muuten tapettiin valtavalla julkisen kulutuksen kasvattamisella (Yhdysvalloissa tuo näkyi puhtaammin kun vieraiden sotilasvoimien jyrääminen lopuksi omalla maaperällä ei sotke kuvaa).

(En sinänsä kannata tässä tilanteessa velkaelvytystä. Pitäisi ensin olla se oma valuutta)

[Bigot]

Siis ei todella hylätty. Vasta 70-luvun stagflaatio-kehitys toi monetaristisia kriitikkoja (ja vahvisti aiempien kriitikoiden asemaa), mutta hekin monessa suhteessa jakoivat keynesiläisyydestä alkunsa saaneen makrotalousmallin. Sitten 80- ja 90-luvun kuluessa tuli sinänsä melko triviaalia mikrotalous-ajattelua, jonka kansantaloudellinen ennustus- ja mallinnusarvo on nykyisessä klassisessa keynesiläisessä kysyntätaantumassa ollut aika lailla nolla. Uuskeynesiläisyys otti sitten tiettyjä näkökohtia kummastakin virtauksesta, mutta itse perusmallit ovat pysyneet sangen ennallaan ja tosiaan toimineet ennustavina ja mallintavina nykyisessä lamassa kuin junan vessa. Toki pankki-"ekonomistit" ovat aina olleet pankkiekonomisteja eli harvinaisen tyhmiä ja lyhytnäköisiä kansantaloustieteellisen näkökulman suhteen.

Ajattelitko jotenkin bluffata, etten oikeasti tietäisi aihepiiristä mitään vai ihanko aidosti olet tullut noihin omalaatuisiin käsityksiisi?

"1960-luvulla keynesiläiset ja monetaristit kiistelivät inflaation syistä ja vaikutuksesta työllisyyteen (ks. Phillipsin käyrä), rahan kysynnän korkojoustosta ja siitä, "onko finanssipolitiikalla toivottua vaikutusta kokonaiskysyntään". Kiista "ratkesi empiiristen tosiasioiden avulla - monetaristien voittoon. - - keynesiläisten usko finanssipolitiikan ylivertaiseen kykyyn hoitaa työttömyysongelma on kuollut - - Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä", kertoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Keynesiläinen_taloustiede

Vaikuttaa siltä, että ensimmäinen veikkauksesi erimielisyytemme syystä osui oikeaan miinus bluffi.

Jäsen RP:llä ei ole näkemystä lainkaan, mutta tarvitsiko se nyt erikseen ilmoittaa?

[Vörå]

(En sinänsä kannata tässä tilanteessa velkaelvytystä. Pitäisi ensin olla se oma valuutta)

Niin, tuo on kyllä hyvä pointti. Itse olen ajatellut, että leikattaisiin syömävajeesta ja siirrettäisiin siten vapautuneita resursseja investointeihin niin ettei ainakaan leikattaisi kokonaiskysyntää ja kuitenkin siirrettäisiin julkista kulutusta tuottavampaan ja työllistävämpään suuntaan.

[Kokoliha]

Toivon todella, että sairauspoissaolojuttu ei johda siihen, että tullaan sitten flunssassa töihin. Itse olen tällainen erakko, eli peräkammarissa kiljua latkiva kottaraisenpönttööntuijottaja, joka vapaa-aikanaan kunnostaa piilopirttiään talviasuttavaksi ja olen huomannnut, että flunssat tarttuu herkästi. Harva asia vituttaa niin paljon kuin vieressä rykivä ja räkivä työkaveri, joka tulee "urheasti" sairaana töihin tartuttamaan muutkin. Flunssan kyllä kestää, mutta sitten ne jälkitaudit poikii sen, että ei pitkään aikaan iltaisin enää jaksa rankkaa fyysistä työtä piilopirtillä. Tässä iässä toipuminen kestää kotvan.

Ja kyllä meillä on pomotkin samaa mieltä, eli pärskivää tartuttajaa katsotaan todella nuivasti.

Toisaalta olen sitä mieltä, että sairausloman väärinkäyttö pitäisi olla välittömän irtisanomisen peruste.

[Vörå]

Siis ei todella hylätty. Vasta 70-luvun stagflaatio-kehitys toi monetaristisia kriitikkoja (ja vahvisti aiempien kriitikoiden asemaa), mutta hekin monessa suhteessa jakoivat keynesiläisyydestä alkunsa saaneen makrotalousmallin. Sitten 80- ja 90-luvun kuluessa tuli sinänsä melko triviaalia mikrotalous-ajattelua, jonka kansantaloudellinen ennustus- ja mallinnusarvo on nykyisessä klassisessa keynesiläisessä kysyntätaantumassa ollut aika lailla nolla. Uuskeynesiläisyys otti sitten tiettyjä näkökohtia kummastakin virtauksesta, mutta itse perusmallit ovat pysyneet sangen ennallaan ja tosiaan toimineet ennustavina ja mallintavina nykyisessä lamassa kuin junan vessa. Toki pankki-"ekonomistit" ovat aina olleet pankkiekonomisteja eli harvinaisen tyhmiä ja lyhytnäköisiä kansantaloustieteellisen näkökulman suhteen.

Ajattelitko jotenkin bluffata, etten oikeasti tietäisi aihepiiristä mitään vai ihanko aidosti olet tullut noihin omalaatuisiin käsityksiisi?

"1960-luvulla keynesiläiset ja monetaristit kiistelivät inflaation syistä ja vaikutuksesta työllisyyteen (ks. Phillipsin käyrä), rahan kysynnän korkojoustosta ja siitä, "onko finanssipolitiikalla toivottua vaikutusta kokonaiskysyntään". Kiista "ratkesi empiiristen tosiasioiden avulla - monetaristien voittoon. - - keynesiläisten usko finanssipolitiikan ylivertaiseen kykyyn hoitaa työttömyysongelma on kuollut - - Optimistikaan ei enää luota keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä", kertoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Keynesiläinen_taloustiede

Vaikuttaa siltä, että ensimmäinen veikkauksesi erimielisyytemme syystä osui oikeaan miinus bluffi.

Jäsen RP:llä ei ole näkemystä lainkaan, mutta tarvitsiko se nyt erikseen ilmoittaa?

Sinun täytyy nyt vain luottaa tässä suhteessa sanaani, mutta Kanniainen ei osaisi tietään ulos puhelinkopistakaan. Kiista ei ratkennut, joskin 1930-luku tuki Keynesin näkemystä ja 1970-luku monetaristien. Monetarismin oletukset rahan määrän ja kierron vaikutuksista sitten osoittautuivat herttaisen vääriksi (oletkos huomannut miten inflaatio on muuttunut kun ollaan homona pumpattu rahaa talouteen viime vuosina?), mutta monilta osin kuitenkin jakoivat makrotaloudellisen ajattelun lähtökohdat keynesiläisten kanssa. Täällä aikoinaan vaikutti loistava kansantaloudellisesti lähinnä oikeistoon ja monetarismiin kallistunut Tyhmyri-nimimerkki, joka nykyisessä tilanteessa eräässä Suomen parhaassa taloustietellisessä blogissa kuulostaa nykyään häkellyttävän keynesiläiseltä - kun nyt olemme 1930-luvun kaltaisessa klassisessa keynesiläisessä kysyntälamassa. Laitan tuossa sinulle pari hyvää suomenkielistä linkkiä, ensimmäisenä tuo mainitsemani Tyhmyrin blogi:

https://tyhmyri.wordpress.com/
http://blogit.image.fi/rahajatalous/keynesin-jalanjaljissa/
http://blogit.image.fi/rahajatalous/palkanalennus-rahataloudessa/

[Totti]

Makrotalouden perusoppikirjat opettavat, että keynesiläisyys hylättiin jo 60-luvulla.

Syykin on selvä, keynesiläisyys ei toimi teknologiataloudessa. Talous ei enää pyöri fyysisen työn ympärillä johon keynesiläinen ajatus tukeutui.

Alkuperäinen väite oli siis jo itsessään väärä, ja niin on tuo sinunkin huomiosi: kysyntälama on kysyntälama. Minulle olisi ihan sama, vaikka yksityinen sektori suorittaisi näitä työllistäviä infraprojekteja, joita edelleen kyllä löytyy. Ne vaikuttavat tehokkaasti kokonaiskysyntään: passiivinen ja tulonsiirtojen kohteena oleva työttömyys vähentyisi ja saataisiin veroja maksavia ja lähinnä yksityisellä sektorilla kuluttavia työllisiä eli kysyntä kasvaisi nimenomaan yksityisellä puolella, kun samalla valtiontalous tervehtyisi. Win-win.

Sinun kannattaisi oikeasti perehtyä talousasioihin ennen kun kommentoit. En katso tehtäväkseni vääntää perusasiat rautalangasta aloittelijoille. Tarkennan nyt kuitenkin.

Viesti, johon kommentoit, ts. keynesiläisen politiikan toimimattomuus, ymmärretään talousasiantuntijoiden piirissä niin, että työn tuottavuus on kasvanut niin paljon, että valtion sijoittamille rahoille ei enää saa vastinetta.

30-luvulla kun Keynes kirjoitti teesinsä oli halpaa palkata ihmisiä hommiin koska koneita oli vähän.  Pienellä summalla sai siis ihmiset pois työttömyydestä. Nykyään kaivurit ovat korvanneet lapiomiehet ja naulapyssyt vasaran. Tämä tarkoittaa, että nykyään tienpätkän tekeminen tai talon rakentaminen ei työllistä muutamaa ihmistä enempää. Hinta työpaikkaa kohden on siis huomattavan korkea verrattuna 30-lukuun koska tiet ja talot eivät suinkaan ole halventuneet.

Keynesiläinen elvytyspolitiikka tarkoittaa siis käytännössä, että valtio joutuu sijoittamaan valtavia sumia rahaa muutaman ihmisen työttömyyden poistamiseksi.

Otetaan esimerkkinä Antti Rinteen ajama Helsingin pisararata, joka maksaisi miljardin. Rata työllistäisi noin 100 ihmistä muutaman vuoden ajan eli kulu olisi kymmenen miljoonia euroja työntekijää kohden. 30-luvulla se olisi työllistänyt tuhansia ihmisiä ainakin kymmenkunta vuotta eli kulu olisi murto-osa nykytasosta.

Pisararadan rahat otetaan veronmaksajien takusta. Eli tuhansien henkiöiden kaikki rahat pitäisi viedä moneksi vuodeksi saadakseen satakunta ihmistä hommiin, joista moni on ulkomaalainen.

Ymmärrät varmaan ettei tällaisessa työllistämisessä ole mitään järkeä?!

[Dredex]

Toivon todella, että sairauspoissaolojuttu ei johda siihen, että tullaan sitten flunssassa töihin. - -

Flunssa? Mikä se on? Ikinä en ole ollut poissa mistään flunssan takia.

[Vörå]

Sinun kannattaisi oikeasti perehtyä talousasioihin ennen kun kommentoit. En katso tehtäväkseni vääntää perusasiat rautalangasta aloittelijoille. Tarkennan nyt kuitenkin.

Tuota, sinun kannattaisi perehtyä. Olet ilmeisesti aika paljon vieraillut erinäisillä amerikkalaisilla libertaari-sivustoilla - ne eivät anna aivan tuota, hmm, neutraalia käsitystä aihepiiristä. Suosittelisin ihan vain perehtymistä makrotalouden perusteisiin vaikka sitten monetaristisesta näkökulmasta, jos et sentään halua keynesiläiseen "sosialismiin" tutustua!