Monikulttuurinen koulunkäynti

[Jaska Pankkaaja]

Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Tämä ei liity mitenkään monikulttuurisuuten koska kantiksetkin tarvitsevat ulostamista mutta tämä on hyvä esimerkki siitä mitä tunneälykkäät naiset ja ehkä alan miehetkin saavat aikaiseksi päästessään sorvamaan käytäntöjä. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Häirikkö heti ulos ja kehotus mennä istumaan penkille tiettyn paikkaan esim. rehtorin kanslian eteen. Mikäli näin ei tapahdu käynnistyvät toimenpiteet jonka toisessa päässä on siirto koulukotiin.

Koulukotipaikat ne vasta kalliita ovatkin. Erkkaluokatkin tulevat hintaviksi, mikä on yleensä ratkaisu jatkuvaan häirintään, mutta koulukodilla on jo ihan toisen luokan hinta. Halvinta olisi pienentää luokkakoot ja mahdollistaa erityinen tuki kaikille tarvitseville.

Me nyt vaan törmätään aina näihin rajallisiin resursseihin. Valtapoliitikkojen ajaman politiikan mukainen ideaali olisi tietenkin se että koko väestö koostuisi sosiaalitädeistä ja -sedistä jotka taluttaisivat päivät pitkät neekereitä voimavaraistavasta pongorumpukerhosta sossuun lompakkoa tankkaamaan jne mutta koska suomalaiset ovat niin rasissteja rahat ovat loppu 

Eikä noi erkkaluokatkaan sinänsä mitään "kotoutumista" auta, jos on tyhmä kuin saapas niin sellaiseksi jää. Tietysti hyvä jos keharin tasoiset kultamunat ja suomikeharit laitetaan jonnekin eri ryhmiin muita häiritsemästä ja harjoittelemaan kykyjensä mukaisia asioita mutta ei se poista sitä tosiasiaa ettei niistä pääsääntöisesti mitään muuta kuin kuluja yhteiskunnalle tule. Eipä tuohon paljoa kannattaisi panostaa.

Kyllä mamut voidaan rehelliseen työhön saada, mutta välillä se vaatii helskutinmoista satsausta. Ne mitä otetaan, niistä pidetään viimosen päälle huoli, koska muuten ne tulevat todella kalliiksi. Eri asia on paljonko tulisi ottaa. Laskevat resurssit eivät tietenkään ole hyvä kombinaatio kasvavalle maahanmuuttajamäärälle. Itse olen nähnyt useiden (mamu)oppilaitteni päätyvän niin sossupummiksi kuin hyvään työpaikkaan tai omaan yritykseen.

"Säästöistä" kärsivät niin mamut kuin natiivit. Esimerkkinä Helsinki, jossa oppilaat/opettajat työskentelevät (yli puolet) homekouluissa; ryhmät ovat suuria, kuten mamuluvutkin; valmistava opetus jää puolitiehen; määräaikaisten opettajien palkkoja leikataan, jolloin pätevät menevät muualle tai kompensoivat menetetyt ansiot sairaslomien avulla. Paljon opettajavaihdoksia ja yhä vähemmän sos&terveyspalveluita. Samaan aikaan Helsingillä on ollut homekoulujen kunnostamisen ja muun tärkeän sijaan kustantaa musiikki, oopperataloja ja erilaisia taiderakennuksia. Suurin osa päättäjistä on täysin vieraantunut todellisuudesta ja miettii vain lisämukavuuksia eliittimummoille, jotka varmimmin äänestävät. Tässä on PS:n mahdollisuus muutokseen kunnallisvaaleissa ja niiden jälkeen.

En toki väittänyt etteikö osa ihan kaiken värisistä mamuista pärjää hyvin koulussa ja sen jälkeenkin vaan totesin ettei niille heikkolahjaille löydy nyky yhteiskunnasta muita kuin suojatöitä ja mikäli päällä on vielä asennevamma niin ei löydy vaikkei niin vajakki olisikaan.

Tästä kaikesta seuraa suuri lasku ja vakavia ongelmia.

[Tuomas3]

No en ihmettele, että peruskoulussa on välillä meteliä. Sen sijaan ihmettelen sitä, että yliopistossa luennoilla istuu paljon porukkaa, joilla ei ole alkeellisintakaan keskittymiskykyä ja turpaa ei osata pitää kiinni. Erityisesti tämä tuntuu olevan nuorten naisten ongelma.

Niin. Keskustelut häiritsivät hyviä nokosiani niillä harvoilla kerroilla, jolloin olin luennoilla. Jos elämöinti häiritsee, niin kannattaa tenttiä kaikki kirjatenteillä, kuten allekirjoittanut; akateeminen vapaus; ei tosin toimi praktisilla aloilla.

Sanoo henkilö joka juuri totesi että pänttäys ja toisto eivät sovi reaaliaineisiin. 

On myös henkilöitä joille kirjasta pänttäys ei sovellu koska he ovat audiovisuaalisia oppijoita tai heillä on ihan aitoa kiinnostusta yliopistotasolla (!) opiskelemaansa aineeseen ja he mahdollisesti haluavat jopa keskustella asiasta luennoitsijan kanssa luennon jälkeen.
Itse tapasin hoitaa mölisevät naisoppilaat kääntymällä näitä kohti ja kysymällä heiltä yksinkertaisesti "you a fricking retard or what?". Auttoi joka kerta.

Ainoa johon olen aikanaan yliopistotasolla päntännyt ovat pääsykokeet. Ei yliopistotason opuksia todellakaan päntätä (pois lukien kielet). Niitä tutkitaan ja niistä etsitään olennaiset asiat; tietojen yhdistely, kritiikki, oma päättely... Keskustelin eri professorien kanssa lukuisia tunteja ja väittelimme asioista opiskelukavereiden kanssa etc. Luennot olivat usein ajan tuhlausta, koska saman parin tunnin informaation sai luettuna kymmenessä minuutissa. Joskus törmäsi aivan uskomattoman hyvään luennoitsijaan (monesti britti), jota kuunteli ihan nautinnon vuoksi.

[Tuomas3]

Kaikesta huolimatta en palaisi vanhaan, vaikka rauha saatiin. Pienet luokkakoot mahdollistavat oppilaiden huomioon ottamisen ja yhteisen keskustelun. Entisaikaan oppitunnit olivat usein opettajajohtoista ulkoaopettelua. Pänttäys ja toisto eivät kuitenkaan sovi reaaliaineisiin.

Noin muuten voisi todeta, että monissa reaaliainessa pänttäys ja toisto ovat oleellisia; voi muistaa hyvin ja relevantisti, mitä Napoleon teki, mutta esim. Einsteinin kenttäyhtälöt ovat pelkästään muistettuina täysin arvottomia.

Historiassa tärkeintä on ymmärtää tapahtumien syyt ja seuraukset sekä/eli löytää olennaiset asiat. Joka historiaa opettelee ulkoa, opiskelee sitä hyvin tehottomalla tavalla. Yleissivistävän historianopetuksen heikosti tehdyt kokeet, jotka testaavat lukemista, voivat johtaa oppijan tälle erheelliselle polulle. Mitään yliopistotason tiedettä, jossa on tarkoitus löytää uutta ei siis edelleenkään päntätä (eli about kaikki paitsi kielitieteet).

[Mursu]

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa. Ei suuria luokkakokoja (max.18), Helsingissä mm. lisäopetusluokkien koko on 27, jolloin häiriöitä on miltei mahdoton välttää. Lisäksi riittävästi erityisopetuspaikkoja. Maahanmuuttajille mahdollisuus olla vähintään kaksi vuotta valmistavassa opetuksessa, eikä heti vuoden jälkeen siirtoa yleisopetukseen paitsi jos taidot riittävät. Näillä kolmella ohjeella saadaan häiriöitä kummasti kitkettyä ja oppilaille annettua huomiota ja ehkä jopa opetusta.

Onko opettaja mielestäsi järjestyksenpidon ammattilainen? Minusta tuo luokkakokojen pienentäminen on tyhmä ratkaisumalli. Otetaan _yksinkertaistettu_ esimerkki. Koulussa on 720 oppilasta, jotka ovat 20:ssä 36 oppilaan luokassa. Opettajia on 20 kappaletta. Nyt jos luokkakoko pudotetaan 18:aan, pitää palkata toiset 20 opettajaa. Olisikohan sittenkin kustannustehokkaampaa palkata pari vartijaa, jotka nopeasti hoitaisivat häiriköt ulos. Opettaja ei edes yrittäisi hillitä häirikköä yhtä komentoa luukunottamatta vaan hälyttäisi vartijan ja parissa minuutissa häirikkö olisi ulkona ja opettaja voisi jataa sitä, minkä parhaiten osaa eli opettamista. Kyllä häirikötkin tästä oppisivat, etteivät he voi kaapata huomiota itselleen.

Toki ymmärrän, että opettajat oman työllisyytensä vuoksi kannattavat ryhmäkokojen pienentämistä. Tämä kuitenkaan ei ole veronmaksajien etu. Opettajien palkat ovat suhteellisen korkeita.

Vartijat muutenkin voisivat parantaa koulun tuvallisuutta, ehkäistä koulukiusaamista ym. Huomaa, sanalla vartija en välttämättä tarkoita nykylain tarkoittamaa vartijaa jtai järjestyklsenvalvojaa, vaan henkilölle voitaisiin antaa tehtävän mukainen erityiskoulutus.

[Emo]

^ Kyllä veronmaksajien etu on, että ihmiset ovat töissä mm. opettajina eivätkä kortistossa.

Pienemmät luokkakoot ovat lisäksi oppilaiden etu.

[Liskohallitus]

Aika oleellista olla luennoilla kun luennot tentitään ja luennoilla käsitellään asioita, joita ei kirjoissa ole tai ne ovat vanhentuneet. Lisäksi on sitten harjoitustehtävät.

Totta, joitain kursseja pystyy läpäisemään lukemalla sen ympäripyöreän kirjan, mutta kun on tiiliskivenpaksuisia lakikirjoja niin ei ihan ympäripyöreätä aatteen paloa voi suoltaa kuten tietyissä aineissa.

[Tuomas3]

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa. Ei suuria luokkakokoja (max.18), Helsingissä mm. lisäopetusluokkien koko on 27, jolloin häiriöitä on miltei mahdoton välttää. Lisäksi riittävästi erityisopetuspaikkoja. Maahanmuuttajille mahdollisuus olla vähintään kaksi vuotta valmistavassa opetuksessa, eikä heti vuoden jälkeen siirtoa yleisopetukseen paitsi jos taidot riittävät. Näillä kolmella ohjeella saadaan häiriöitä kummasti kitkettyä ja oppilaille annettua huomiota ja ehkä jopa opetusta.

Onko opettaja mielestäsi järjestyksenpidon ammattilainen? Minusta tuo luokkakokojen pienentäminen on tyhmä ratkaisumalli. Otetaan _yksinkertaistettu_ esimerkki. Koulussa on 720 oppilasta, jotka ovat 20:ssä 36 oppilaan luokassa. Opettajia on 20 kappaletta. Nyt jos luokkakoko pudotetaan 18:aan, pitää palkata toiset 20 opettajaa. Olisikohan sittenkin kustannustehokkaampaa palkata pari vartijaa, jotka nopeasti hoitaisivat häiriköt ulos. Opettaja ei edes yrittäisi hillitä häirikköä yhtä komentoa luukunottamatta vaan hälyttäisi vartijan ja parissa minuutissa häirikkö olisi ulkona ja opettaja voisi jataa sitä, minkä parhaiten osaa eli opettamista. Kyllä häirikötkin tästä oppisivat, etteivät he voi kaapata huomiota itselleen.

Toki ymmärrän, että opettajat oman työllisyytensä vuoksi kannattavat ryhmäkokojen pienentämistä. Tämä kuitenkaan ei ole veronmaksajien etu. Opettajien palkat ovat suhteellisen korkeita.

Vartijat muutenkin voisivat parantaa koulun tuvallisuutta, ehkäistä koulukiusaamista ym. Huomaa, sanalla vartija en välttämättä tarkoita nykylain tarkoittamaa vartijaa jtai järjestyklsenvalvojaa, vaan henkilölle voitaisiin antaa tehtävän mukainen erityiskoulutus.

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa. Vielä kun laitetaan joukkoon muutama huonosti suomea osaava mamu, niin ei kannata odottaa minkäänlaisia oppimistuloksia. Virassaolevista opettajista selvästi suurin osa kannattaa ryhmäkokojen madaltamista eikä syynä ole työllistyminen, koska elinikäiset virat ovat jo perseen alla. Näen kuinka pienissä ryhmissä oppii hyvin; asioista pystyy keskustelemaan; kaikkia ehtii auttamaan; aiheisiin on helpompi syventyä... Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

[jmk]

Vielä kun laitetaan joukkoon muutama huonosti suomea osaava mamu ...

Miksi?

[Tuomas3]

Aika oleellista olla luennoilla kun luennot tentitään ja luennoilla käsitellään asioita, joita ei kirjoissa ole tai ne ovat vanhentuneet. Lisäksi on sitten harjoitustehtävät.

Totta, joitain kursseja pystyy läpäisemään lukemalla sen ympäripyöreän kirjan, mutta kun on tiiliskivenpaksuisia lakikirjoja niin ei ihan ympäripyöreätä aatteen paloa voi suoltaa kuten tietyissä aineissa.

Kummasti kaverini oikkiksessa käyttivät ihan samaa tyyliä kuin minä vaikka kansiksessa ja hyvin pärjäsivät. Jos löytää luennolta helposti olennaisemman kuin kirjoista, ei joko osaa selata oikeaoppisesti tai on täysin auditiivinen. Professorien tehtävä on valita tentittävät kirjat, joissa ei ole vanhentunutta tietoa tai huomauttaa valitun niteen väärästä infosta. Muussa tapauksessa kirjan mukaan vanhankin tiedon antaminen ei näy arvostelussa. Luennoitsija on voinut niin ikään jättää tietonsa päivittämättä.

Luentotentit eivät kuulu akateemiseen vapauteen; olen joutunut pakkosellaisiin jollain höpökasvatustieteellisillä kursseilla. Tiedeyliopisto pyrkii onneksi välttämään mokomaa. Luennot ovat aloitteleville opiskelijoille hyviä, koska luennoitsijat ovat etsineet olennaisia tietoja opiskelijan puolesta. Lisäksi he yrittävät lisäksi luoda innostusta aihepiiriinsä, joka herättää kiinnostusta. Aivan loistavia esiintyjiä voin käydä vieläkin katsomassa, vaikken vuosikausiin ole opiskelijana ollutkaan.

[Tuomas3]

Vielä kun laitetaan joukkoon muutama huonosti suomea osaava mamu ...

Miksi?

Mitä tuo kysymys tarkoitti? Että ne oppis suomea ja sivistyisivät muutenki, tietty. Jotkut ehkä pääsevät jonain päivänä töihinkin. Valmistavan luokan jälkeenkin kielen taso ei vastaa lähellekään syntyperäistä. Valmistava voisi olla kyllä pidempi kestoinen.

[jmk]

Vielä kun laitetaan joukkoon muutama huonosti suomea osaava mamu ...

Miksi?

Mitä tuo kysymys tarkoitti? Että ne oppis suomea ja sivistyisivät muutenki, tietty. Jotkut ehkä pääsevät jonain päivänä töihinkin. Valmistavan luokan jälkeenkin kielen taso ei vastaa lähellekään syntyperäistä. Valmistava voisi olla kyllä pidempi kestoinen.

Miksi ne eivät opettele suomea ensin ja tule sitten vasta siihen opetusryhmään, jossa opiskelu ja kanssakäyminen perustuu suomen kieleen?

Miksi suomenkielisen opetusryhmän pitää sopeutua ja muuttua monikieliseksi, eikä päinvastoin? Eikö sen suomenkielisen opetusryhmän lasten oppimistuloksilla ja työrauhalla ole merkitystä, vaan heidän pitää uhrautua?

[Liskohallitus]

Professorien tehtävä on valita tentittävät kirjat, joissa ei ole vanhentunutta tietoa tai huomauttaa valitun niteen väärästä infosta. Muussa tapauksessa kirjan mukaan vanhankin tiedon antaminen ei näy arvostelussa. Luennoitsija on voinut niin ikään jättää tietonsa päivittämättä.

Vero-oikeuden ja yritysjuridiikan kirjoissa on aika yleisesti vanhaa tietoa. Eivät tunnu pysyvän sosialistien menossa mukana.

Luentotentit eivät kuulu akateemiseen vapauteen;

No, itse asun tällä hetkellä Hgissä ja opiskelen Tampereella eli pelkkä kirjatenttiminen kelpaisi mulle etenkin kun olen vielä täysipäiväisesti töissä.

Itse asiassa minulle on aika yhdentekevää miten yliopistoja pyöritetään. Paskaahan siellä opetetaan selkeästi paljon ja en suoraan sanoen tiedä onko näistä opinnoista mitään hyötyä tulevaisuudessa. Sijoittamista harrastavat selkeästi osaavat jo monet opetetut asiat ja paljon muutakin. Lopputulos olisi parempi jos porukka vaan keskittyisi lukemaan Rothbardia, Thoreauta ja Kaczysnkia

Jep, näkemykseni mukaan maailmassa on paljon turhaa ja tämä turina täysin ot.

[Tuomas3]

Vielä kun laitetaan joukkoon muutama huonosti suomea osaava mamu ...

Miksi?

Mitä tuo kysymys tarkoitti? Että ne oppis suomea ja sivistyisivät muutenki, tietty. Jotkut ehkä pääsevät jonain päivänä töihinkin. Valmistavan luokan jälkeenkin kielen taso ei vastaa lähellekään syntyperäistä. Valmistava voisi olla kyllä pidempi kestoinen.

Miksi ne eivät opettele suomea ensin ja tule sitten vasta siihen opetusryhmään, jossa opiskelu ja kanssakäyminen perustuu suomen kieleen?

Miksi suomenkielisen opetusryhmän pitää sopeutua ja muuttua monikieliseksi, eikä päinvastoin? Eikö sen suomenkielisen opetusryhmän lasten oppimistuloksilla ja työrauhalla ole merkitystä, vaan heidän pitää uhrautua?

Tuon valituksen voit osoittaa opetushallintoon ja opetusvirastoihin. Valmistavalla ollaan vuosi ja sitten pakkosiirretään yleisopetukseen integroitumaan (eli möllöttämään alkeiskielitaidolla ja tarvitsemaan jatkuvaa tukea). Tämä on yksi tapa "säästää", koska silloin ei tarvita niin paljon erityisryhmiä (mamuryhmiä). Tämä säästö heikentää niin kanttisten kuin mamujenkin oppimista. Suomenkielinen ryhmä ei sopeudu monikieliseksi, mutta kielitaidottomat tarvitsevat jatkuvaa tukea pysyäkseen kärryillä, ja tästä tulee ongelmia kaikille.

[Tuomas3]

Minkä ikäisenä tuota valmistavaa luokkaa käydään? Onko nämä nyt tyyppejä jotka ovat syntyneet Suomessa mutta jotka eivät kouluikäisenäkään ole oppineet kieltä (kehitysvammaisia vai eikö kotona opeteta?) vai ulkomailta Suomeen pöllähtäneitä tapauksia jotka eivät opi kieltä?

Miten sen suhteen kun media ja virastot joka kohdassa hypettävät että täällä vuodenkin ollut mamu on jo niin integroitunut että kaikki kaverit on suomalaisia ja oma ulkomainenkin äidinkieli alkaa unohtua - ja näin ollen muualle lähetys on mahdotonta?

Maahanmuuttajaluokkaa käydään peruskouluikäisenä (17v asti) yksi vuosi per oppilas. Tämän jälkeen (Helsingissä) integroidutaan yleisopetukseen ihmettelemään. Mamuluokka starttaa maahanmuuttohetkestä/koulunaloittamisesta vuodeksi eteenpäin.

Jälkimmäiseen kappaleeseen on paha ottaa kantaa, koska se oli sellaista skeidaa, jota media toivottavasti ei suolla. Virastot uskovat mamujen integroituvan nopeasti yleisopetuksessa, koska se on halvempaa lyhyellä tähtäimellä. Voin sanoa tätä vuosikausia nähneenä, että eivät integroidu, ennen kuin ovat siihen valmiita ja harva vuoden jälkeen on. Tämä pitäisi olla rehtorin/koulukohtainen asiantuntijapäätös, eikä mikään viraston überohje.

[Malla]

Tuon valituksen voit osoittaa opetushallintoon ja opetusvirastoihin. Valmistavalla ollaan vuosi ja sitten pakkosiirretään yleisopetukseen integroitumaan (eli möllöttämään alkeiskielitaidolla ja tarvitsemaan jatkuvaa tukea).

Hmm. Tuttavaperhe asui neljä vuotta Kanadassa, kersat aloittivat koulunsa siellä täysin yksikielisinä. Integraatio alkoi heti: englantia oli opittava, ilman erityistukia. Kummasti oppivat, ja aika nopeasti, jopa se vaikeasti dysfaatinen lapsi, jolle kielen vaihtaminen tuotti eniten tuskaa. Kotikielen opetusta ei tietenkään ollut, se hoidettiin aivan täysin kotona.

[Lasse]

Tuon valituksen voit osoittaa opetushallintoon ja opetusvirastoihin. Valmistavalla ollaan vuosi ja sitten pakkosiirretään yleisopetukseen integroitumaan (eli möllöttämään alkeiskielitaidolla ja tarvitsemaan jatkuvaa tukea).

Hmm. Tuttavaperhe asui neljä vuotta Kanadassa, kersat aloittivat koulunsa siellä täysin yksikielisinä. Integraatio alkoi heti: englantia oli opittava, ilman erityistukia. Kummasti oppivat, ja aika nopeasti, jopa se vaikeasti dysfaatinen lapsi, jolle kielen vaihtaminen tuotti eniten tuskaa. Kotikielen opetusta ei tietenkään ollut, se hoidettiin aivan täysin kotona.

Mutta olivatko vanhempansa serkuksia?

Sixty four percent of school children in Denmark with Arabic parents are illiterate after 10 years in the Danish school system.

[jmk]

Tuon valituksen voit osoittaa opetushallintoon ja opetusvirastoihin. Valmistavalla ollaan vuosi ja sitten pakkosiirretään yleisopetukseen integroitumaan (eli möllöttämään alkeiskielitaidolla ja tarvitsemaan jatkuvaa tukea). Tämä on yksi tapa "säästää", koska silloin ei tarvita niin paljon erityisryhmiä (mamuryhmiä). Tämä säästö heikentää niin kanttisten kuin mamujenkin oppimista.

Niin, eli aiheutetaan ongelmia. Ja silloin voi kysyä "miksi".

Toki jos otetaan annettuna, että tietenkin näitä ongelmia täytyy aiheuttaa, pitää vain hyväksyä se ja miettiä miten ne sitten voitaisiin ratkaista... niin, toki kaatamalla lisää rahaa ja resursseja saatetaan saada korjatuksi ongelmia, joita ei kuitenkaan olisi alun perinkään ollut pakko luoda. Ja jos rahaa ja resursseja on käytettävissä esim. opetusryhmien pienentämiseen, kaipa se sama raha voitaisiin käyttää oppimistulosten parantamiseen myös ilman pakollista rikastuselementtiä.

Monikultturismi muistuttaa tässä(kin) suhteessa suuresti erästä toista utopiaideologiaa, sosialismia, josta ovat irvileuat todenneet:
Sosialismi on sellaisten jatkuvien ja yhä lisääntyvien vaikeuksien luomista, jotka on äärettömän helppo voittaa.

[Tuomas3]

Tuon valituksen voit osoittaa opetushallintoon ja opetusvirastoihin. Valmistavalla ollaan vuosi ja sitten pakkosiirretään yleisopetukseen integroitumaan (eli möllöttämään alkeiskielitaidolla ja tarvitsemaan jatkuvaa tukea). Tämä on yksi tapa "säästää", koska silloin ei tarvita niin paljon erityisryhmiä (mamuryhmiä). Tämä säästö heikentää niin kanttisten kuin mamujenkin oppimista.

Niin, eli aiheutetaan ongelmia. Ja silloin voi kysyä "miksi".

Toki jos otetaan annettuna, että tietenkin näitä ongelmia täytyy aiheuttaa, pitää vain hyväksyä se ja miettiä miten ne sitten voitaisiin ratkaista... niin, toki kaatamalla lisää rahaa ja resursseja saatetaan saada korjatuksi ongelmia, joita ei kuitenkaan olisi alun perinkään ollut pakko luoda. Ja jos rahaa ja resursseja on käytettävissä esim. opetusryhmien pienentämiseen, kaipa se sama raha voitaisiin käyttää oppimistulosten parantamiseen myös ilman pakollista rikastuselementtiä.

Monikultturismi muistuttaa tässä(kin) suhteessa suuresti erästä toista utopiaideologiaa, sosialismia, josta ovat irvileuat todenneet:
Sosialismi on sellaisten jatkuvien ja yhä lisääntyvien vaikeuksien luomista, jotka on äärettömän helppo voittaa.

Hetkellinen säästö tuottanee viraston tyypeille ja osastoille bonusta (tupa). Vitun väliä, että ongelmat ja maksut siirtyvät sekä kasvavat, kun saatiin kausiluontoinen säästötavoite ja siitä pieni bonus ja kiitos.

Monikulturismia ei vain tainnut olla Suomen sosialistisimpina (jos tällä tarkoitetaan vahvaa julkista sektoria) aikoina. Se tuli kapitalistien ahneuden myötä saada kunnollisia alamaisia ja halpaa työvoimaa. Sen takana ovat etenkin Kok, Rkp ja Vihr. Kun taas vasemmiston (ja Kesk.) linja on ennen Lipposta ollut se, että jeesustellaan mahdollisimman paljon kuinka maailmaa ja maahanmuuttajia tulee syleillä, muttei oteta niitä tänne. Monet sosialistiset ideat ovat ihan hyviä, mutta jos jonkin ideologian päästää rengistä herraksi niin piru on irti.

[jmk]

Monikulturismia ei vain tainnut olla Suomen sosialistisimpina (jos tällä tarkoitetaan vahvaa julkista sektoria) aikoina.

Mitähän aikakautta mahdat tarkoittaa? Julkisen sektorin BKT-osuus on harvoin ollut nykyistä korkeampi.

[Siili]

Monikulturismia ei vain tainnut olla Suomen sosialistisimpina (jos tällä tarkoitetaan vahvaa julkista sektoria) aikoina.

Mitähän aikakautta mahdat tarkoittaa? Julkisen sektorin BKT-osuus on harvoin ollut nykyistä korkeampi.

Eiköhän niin ollut ainoastaan 90-luvun alkupuolella (sattuneesta syystä)?

[Tuomas3]

Monikulturismia ei vain tainnut olla Suomen sosialistisimpina (jos tällä tarkoitetaan vahvaa julkista sektoria) aikoina.

Mitähän aikakautta mahdat tarkoittaa? Julkisen sektorin BKT-osuus on harvoin ollut nykyistä korkeampi.

Nimellinen prosentuaalinen määrä ei ole sama asia kuin julkisen sektorin vahvuus. Esim. USA:ssa laitetaan huomattavasti enemmän rahaa julkiseen terveydenhuoltoon kuin Suomessa ja silti sen taso on persuksista. Tarkoitan 70 ja etenkin 80 lukua, jolloin suhteutettuna tuotantoon ja työttömien määrään julkinen sektori oli vahva ja jopa toimiva. Nykyään Suomessa on kolminkertainen bkt ja julkinen puoli toimii huonommin ja on resurssiköyhempi koululaitosta myöten.

[jmk]

Nykyään Suomessa on kolminkertainen bkt ja julkinen puoli toimii huonommin ja on resurssiköyhempi koululaitosta myöten.

No ei ole resurssiköyhempi, päinvastoin sillä on käytettävissään ja käytössään valtavasti enemmän resursseja. Kun 70-80-luvuilla julkinen sektori käytti paattiarallaa 30-45 % BKT:stä, vie se nykyään mukavanoloiset 55 % huomattavasti suuremmasta BKT:stä.

Huonommin se ehkä toimii. Varmaan määritelmä- ja näkökulmakysymys.

[Tuomas3]

Nykyään Suomessa on kolminkertainen bkt ja julkinen puoli toimii huonommin ja on resurssiköyhempi koululaitosta myöten.

No ei ole resurssiköyhempi, päinvastoin sillä on käytettävissään ja käytössään valtavasti enemmän resursseja. Kun 70-80-luvuilla julkinen sektori käytti paattiarallaa 30-45 % BKT:stä, vie se nykyään mukavanoloiset 55 % huomattavasti suuremmasta BKT:stä.

Huonommin se ehkä toimii. Varmaan määritelmä- ja näkökulmakysymys.

Julkisen talouden luvuilla voi halutessaan kikkailla, miten haluaa, koska ajan mittaan niihin on linkitetty menoja yms mitä ei ennen ollut, joten se pitää jakaa eri osatekijöihin tutkimista varten. Toinen mahdollisuus on katsoa ihan käytännössä kuinka asia on nyt ja kuinka se on vaikka 80-luvulla ollut:

80-luvulla, jolloin kouluni kävin, ei koululaitoksen tarvinnut säästää jatkuvasti. Kaikkia tarvikkeita oli paremmin ja kirjat olivat aina uudet ja saatiin kotiin. Ruoka oli selvästi laadukkaampaa. Koululääkäri ja terveydenhoitaja oli aina saatavilla sekä hammaslääkäritarkastus oli vuosittain. Oikomishoito oli lapsille kokonaan ilmaista.

Terveyspalvelut olivat kaikille kattavammat, eikä ollut hoitojonoja. Lääkäreitä oli pikkukuntia myöten.

Nyt tää ei kyllä liity enää monikulttuuriseen koulunkäyntiin, koska tuolloin se oli aika monokulttuurista.

[Mursu]

^ Kyllä veronmaksajien etu on, että ihmiset ovat töissä mm. opettajina eivätkä kortistossa.

Pienemmät luokkakoot ovat lisäksi oppilaiden etu.

Joo palkataan koko kansa vaikka opettajiksi. Ei todellakaan ole edullista palkata ylen määrin kansalaisia opettajiksi. Miksi he olisivat kortistossa? Eivätkö he muka mitään muuta osaisi tehdä?

[Mursu]

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa.

Joo huomiota ja halimista, niin maailma pelastuu. Ehkä olisi lapsukaisten hyvä oppia, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Kyllä opettaminen on nimenomaan opettamista.

. Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Siellä on järjestyshäiriöitä oli luokkakoko mikä tahansa. Kun asia hoidetaan vartijan avulla on se kunnossa parissa minuutissa sen sijaan, että opettaja kuluttaa koko tunnin siihen.

[Mursu]

80-luvulla, jolloin kouluni kävin, ei koululaitoksen tarvinnut säästää jatkuvasti. Kaikkia tarvikkeita oli paremmin ja kirjat olivat aina uudet ja saatiin kotiin. Ruoka oli selvästi laadukkaampaa. Koululääkäri ja terveydenhoitaja oli aina saatavilla sekä hammaslääkäritarkastus oli vuosittain. Oikomishoito oli lapsille kokonaan ilmaista.

Terveyspalvelut olivat kaikille kattavammat, eikä ollut hoitojonoja. Lääkäreitä oli pikkukuntia myöten.

Nyt tää ei kyllä liity enää monikulttuuriseen koulunkäyntiin, koska tuolloin se oli aika monokulttuurista.

Kappas kun minä muistan miten puhuttiin, että ihmiset kuolivat ohitusleikkausjonoissa. Lisäksi ennen n. 1957 syntyneet eivät olleet julkisen hammashoidon piirissä.

[Koskela Suomesta]

Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Sanoisin että puhut täyttä paskaa. Koulussa häröily on lähtenyt jo aikaa sitten niin käsistä, että siihen ei enää opettajien keinoilla pystytä puuttumaan. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa on kohta pakko etsiä uusia keinoja, nykyiset on jo käytetty ja tilanne kehittyy edelleen väärään suuntaan. On kehittynyt jo todella pitkään. Jotain asiassa on käsitetty perusteellisesti väärin.

Vai mitä mieltä sinä olet näistä Ruotsista jo kuuluneista uutisista että tehdään "vähemmän väkivaltaisia kouluja"? koska mitään oikeaa ei tehdä, vaan hoetaan tuota sinunkin esittämääsi paskaa, niin meilläkin ollaan tuossa Ruotsin tilanteessa aivan kohta.

Miten monta vuosikymmentä aiot jatkaa tuota idioottimaista opettajien syyllistämistä? ovatko opettajat tulleet koko parin kolmen viimeisen vuosikymmenen ajan vuosi vuodelta yhä epäpätevimmiksi tehtäviinsä, vai miten ihmeessä sinä selität sen että koulun järjestyshäiriöt ovat tasaisen varmasti kasvaneet jo kolmisenkymmentä vuotta? missä vaiheessa ymmärrät että kyse ei ole tehtäviinsä kelpaamattomista opettajista, vaan oppilasaineksen muuttumisesta?

Opetusmenetelmät ovat varmaan kehittyneet (?), niin paljon että niillä saataisiin ihmeitä varmaan aikaan, jos luokissa säilyisi rauha. Ja niin niillä ilmeisesti joskus saadaankin, kun kaikki palaset jostain syystä loksahtavat paikalleen ja luokalla on vain tolkullisia oppilaita. Ei siis älykkäitä, vaan tolkullisia, jotka eivät äbläväbälöiihan koko ajan.

Varsinkin luonnontieteelliset yliopistot ovat jo pitkäään sanoneet että suomalainen koulu tuottaa yhä huonommat pohjatiedot omaavia opiskelijoita. Aloituskurssien tasoa on jouduttu laskemaan monta kertaa, eikä vaikeimmille aloille meinata silti saada suomalaisia opiskelijoita samalla tavalla kuin ennen, eli samaa määrää. Olen tässä jutellut viime viikkoina parinkin professorin kanssa jotka toteavat ykskantaan että ulkomaalaiset opiskelijat ovat jo nyt ainoa mahdollisuus, omista ei enää riitä kuten ennen riitti. Ovatko nuoret sukupolvet huonompia (tyhmempiä) kuin vanhempansa? vai mikä mättää? hyväpalkkaisia mielenkintoisia kansainvälisiä töitä olisi tiedossa kovien opintojen jälkeen, mutta ei kelpaa?

Silti olet sitä mieltä että sen joka ei pärjää tässä härdellissä pitäisi vaihtaa alaa? kerropa sitten mistä niitä ihme-eläimiä opettjiksi oikein saadaan jotka täyttävät nuo kriteerit, kun nykyinen tai aiempi opettajainkoulutus ei niitä tuota? virassa olevista harva on sellainen, kyllä sinä sen itsekin tiedät.

Tyhjiin kävisivät opettajainhuoneet jos kaikki näiden hyperaktiivisten käytöstapoja ja keskittymiskykyä vailla olevien kanssa pärjäämättömät heitettäisiin pihalle. Osa pärjää, mutta ei aina omaa hyvyyttään, vaan sillä että luokkiin sattuu hyvin erilaisia, jotkut luokat ovat oikeasti "helppoja". Jotkut koulut ovat "helppoja" ja jotkut alueet ovat "helppoja". Tämä on tullut opettaja tuttavien kanssa jutellessa aivan selväksi.

[Tuomas3]

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa.

Joo huomiota ja halimista, niin maailma pelastuu. Ehkä olisi lapsukaisten hyvä oppia, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Kyllä opettaminen on nimenomaan opettamista.

. Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Siellä on järjestyshäiriöitä oli luokkakoko mikä tahansa. Kun asia hoidetaan vartijan avulla on se kunnossa parissa minuutissa sen sijaan, että opettaja kuluttaa koko tunnin siihen.

Kyllä kunnon opettajat häiriöistä suoriutuu kohtuu ajalla. Taidat unohtaa, että oppivelvollisuus koskee myös niitä häiriköitä. Parhaat saavat kaikki oppimaan. Perusopetus on tosiaan paljon muutakin kuin informaation jakamista. Kysymys on lapsista, jotka oppivat eri tavoin ja kaikki tavat tulee huomioida. Apua pitää pystyä antamaan kaikille, joka ei edelleenkään ole mahdollista suuressa luokassa. Häiritseminen voi olla yksi tapa kiinnittää huomio ja saada jelppiä tehtäviin; se voi olla myös turhautumista, kun mennään hitaampien ehdoilla hitaasti jättimäisessä luokassa. Oppilaiden pitää oppia ajattelemaan luovasti ja luomaan itse uutta; ei vain kuuntelemaan. Opettajan mielipiteitä ja käsiteltävää aihetta pitää saada kritisoida ja aikaa pitää olla hyvälle keskustelulle.

Vartija puolestaan olisi ainaisen pilkan ja räkimisen kohde. Sellaiset vain lietsoo oppilaita häiriköimään. Meidänkin koulun lähikaupassa vartija otti viime vuonna ysiläiseltä turpaan ja tällä oli hyvä leveillä koulussa; nousi heti kaikkien suosioon. Oppilaat hyppivät marketissa sylkemässä näiden silmille ja haastamassa riitaa. Lähikauppias otti kouluun yhteyttä ja toivoi, että me estettäisiin oppilaiden tulo sinne. En oikein usko, että vartijasta olisi paskan vertaa apua koulussa. Valitsen mieluummin ylimääräisen koulunkäyntiavustajan.

[Koskela Suomesta]

80-luvulla, jolloin kouluni kävin, ei koululaitoksen tarvinnut säästää jatkuvasti. Kaikkia tarvikkeita oli paremmin ja kirjat olivat aina uudet ja saatiin kotiin. Ruoka oli selvästi laadukkaampaa. Koululääkäri ja terveydenhoitaja oli aina saatavilla sekä hammaslääkäritarkastus oli vuosittain. Oikomishoito oli lapsille kokonaan ilmaista.

Terveyspalvelut olivat kaikille kattavammat, eikä ollut hoitojonoja. Lääkäreitä oli pikkukuntia myöten.

Nyt tää ei kyllä liity enää monikulttuuriseen koulunkäyntiin, koska tuolloin se oli aika monokulttuurista.

Kappas kun minä muistan miten puhuttiin, että ihmiset kuolivat ohitusleikkausjonoissa. Lisäksi ennen n. 1957 syntyneet eivät olleet julkisen hammashoidon piirissä.

Ja tuolloin kuoltiin ohituleikkauksiinkin, kun menetelmät eivät olleet riittävän kehittyneitä. Se oli aikansa high techiä, ei kannata itkeä ettei se riittänyt kaikille. Ei kaikki nytkään saa kaikkein hienoimpia uusimpia hoitoja, ja kuolevat sen vuoksi.

Oli totta että "köyhässä impivaarassa" 70-luvulla oli kouluissa asiat paljon paremmin kuin nyt. Ja oppilaat olivat vielä jotenkin kasvatettuja, vaikka sitten niillä kauheilla vanhanaikaisilla menetelmillä.

En tosin oikein enää nyt ympärilleni katsoessani ymmärrä että mikä sen aikaisessa keskimääräisessä kasvatusysteemissä niin kamalaa oli, koska sen tuotoksilla tuntuu olevan tolkullisempi ajatusmaailma ja vähemmän henkisiä ongelmia ja sairauksia kuin näillä nykyisillä uudemmilla menetelmillä kasvatetuilla. Vaikuttaa oikeasti siltä että uudet kenot eivät sittenkään olleet parempia kuin pussillinen uusia.... perseelleen meni sekin vallankumous.

Tosin olen omieni suhteen jatkanut vanhempieni linjoilla, aivan kuten näköjää sisarenikin, ja hyvinhän tuo on toiminut nykyisten nuortenkin kohdalla. Seitsemän lastenlasta on vahemmillani ja kaikki näköjään tolkullisia ihmisiä, enemmänkin kuin tolkullisia.

[Koskela Suomesta]

Kyllä kunnon opettajat häiriöistä suoriutuu kohtuu ajalla. Taidat unohtaa, että oppivelvollisuus koskee myös niitä häiriköitä. Parhaat saavat kaikki oppimaan.

Oppimisoikeus ja turvallinen ympäristö olisivat niiden ei-häirikköjen oikeuksia, joista koulu ei oikein tänään välitä. Parhaat oppivat, jos oppivat, tosin yliopistot väittävät muuta. Mutta sitten tulee se valtava keskimassa joka ei opi ilman ja jotka ovat tämän paskajengin purituksessa. Kaikki huomio menee häiriköille ja ne joita ennen opetettiin jäävät kokonaan paitsi. PISA:ssa arvioitava oppimäärä on niin vaatimaton, että kyllä he sen oppivat, mutta siihen mihin ennen kyettiin ei enää pystytä.