Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Kozyrev]

Nigel Farage: Bully Boys in Brussels Building Europrison

http://www.youtube.com/watch?v=raF0nnQqgtk

"Poliitikot ovat aina sanoneet, että jos se mitä on nyt lakkaa olemasta, niin taivas putoaa, tulee nälänhätä, tulvia ja kulkutauteja sekä täydellinen sekasorto"

[kekkeruusi]

http://synonblog.dailymail.co.uk/2011/12/advice-to-the-euro-elite-forget-how-tough-the-finns-are-at-your-peril.html
Daily Mailissa hyvä artikkeli ja Soinin blogikirjoitus. Toivottavasti luetaan ympäri Eurooppaa.

Vertaus vuoteen 1939 on jossain määrin osuva. Erona on se, että silloin Suomen hallitus puolusti suomalaisia ja kansa oli pitkälti yksimielinen. Nyt hallituksemme haluaa taipua ja kansa ei ole yksimielinen. Katsokaa etelänaapuria ja sanokaa sitten, että sen valitsema tie oli silloin oikea.

Erinomainen artikkeli ja Timon kirjoitus. Asiat tuli varmasti selviksi.

[RTT]

Tuomiojaa ärsyttää erityisesti kokouksessa päätetty uusi alijäämävaatimus. Sen mukaan tiukempaan talousliittoon liittyvien maiden rakenteellinen budjettivaje saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia.

Käsitinkö nyt oikein, että "kaksi suurta" esittävät vaatimuksia, joihin eivät itse kykene mitenkään?

2009 Saksa asetti omaan perustuslakiinsa velkajarrun, joka kieltää Saksan liittotasavaltaa pitämästä yli 0,35%/BKT:n suuruista alijäämää vuodesta 2016 eteenpäin. Vuodesta 2020 osavaltioilla ei saa olla alijäämää lainkaan, poikkeuksena luonnonkatastrofit tai vakavat talouskriisit.

Wikipedia, Balanced budget amendment, Germany

Saksan kohdalla tälläinen velkajarru saattaa vielä toimia, mutta koko euro- tai EU-alueelle asetettuna se ei toimi, koska yhden vienti on toisen tuontia, Saksan ylijäämä on toisen maan alijäämää. Jos koko euroalueella olisi ylijäämää, pitäisi muulla maailmalla olla vastaava määrää alijäämää, eikä maailmassa ole niin paljoa ylimääräistä kysyntää. Kts. George Irvinin kirjoitus

Puhumattakaan siitä, millä oikeudella euro- ja EU-maiden perustuslakien sisällöstä päätetään salamyhkäisissä kokouksissa Brysselissä. Demokraattisten yhteiskuntien tulisi rakentua alhaalta ylöspäin, ei ylhäältä alaspäin.

E; tarkennusta Saksan velkajarruun.

[RTT]

Ranskan keskuspankin johtajan sekä valtiovarainministerin mielestä on tosi, tosi epäreilua että Ranskan luottoluokitus aiotaan laittaa tarkkailuun, mutta ei Britannian. Ranskan VVM vertasi Britanniaa jopa Kreikkaan, ja sanoi historian muistavan Britannian syrjäytyneenä.

[Jouko]

Ranskan keskuspankin johtajan sekä valtiovarainministerin mielestä on tosi, tosi epäreilua että Ranskan luottoluokitus aiotaan laittaa tarkkailuun, mutta ei Britannian. Ranskan VVM vertasi Britanniaa jopa Kreikkaan, ja sanoi historian muistavan Britannian syrjäytyneenä.

Britannia pysyy erillään hyvistä syistä. Yksi niistä on suunniteltu Tobinin vero. Oma kantani on että se olisi oikeudenmukainen vero, mutta pörssipiirit eivät siitä tietenkään tykkää. Nyt sitten luottoluokittajat katsovat tilanteen hyväksi Britannian osalta. Meillä on sitten kaikki rasitteet niskassa kun työnnetään itsemme joka rakoon mitä EU vonkaa. Jyrki-Boylle ei paras A-luokka olekaan yhtään mitään verrattuna Brysselin koplan /C:nnuolentaan.

[tyhmyri]

Ranskan keskuspankin johtajan sekä valtiovarainministerin mielestä on tosi, tosi epäreilua että Ranskan luottoluokitus aiotaan laittaa tarkkailuun, mutta ei Britannian. Ranskan VVM vertasi Britanniaa jopa Kreikkaan, ja sanoi historian muistavan Britannian syrjäytyneenä.

Mutta sehän on epäreilua. Valitettavasti elämä nyt sattuu olemaan sekä julmaa että epäreilua. Tietenkin voi miettiä olisiko sillä, että ampuu itseään jalkaan ja lääkkeeksi kertoo haluavansa ampua itseään toiseenkin jalkaan, jotain yhteyttä asiaan.

Vakavasti viallisena syntynyt Euroalue ja sen viallisuuden ilmentymä EKP ovat olleet ensimmäinen virhe eli ampuminen omaan jalkaan. Nyt kun tuo virhe on näyttäytynyt kaikessa karmeudessaan ja tuskat ovat kovat, niin Pariisi ja Berliini ovat keksineet, että tuska vähenee kun ampuu toiseenkin jalkaan eli toteuttaa koko Euroaluetta koskevan säästöohjelmaan. Viime aikojen esilletulot EKP:n toimesta ovat lähinnä olleet puheenvuoroja sen puolesta, että toiseen jalkaan pitää ampua haulikolla eikä pienoiskiväärillä puhumattakaan ilmakivääristä...

[Siili]

Saksan kohdalla tälläinen velkajarru saattaa vielä toimia, mutta koko euro- tai EU-alueelle asetettuna se ei toimi, koska yhden vienti on toisen tuontia, Saksan ylijäämä on toisen maan alijäämää.

Ei kai valtionbudjetin ylijäämä ole automaattisesti sama kuin kauppataseen ylijäämä? 

[repo]

Tuomiojaa ärsyttää erityisesti kokouksessa päätetty uusi alijäämävaatimus. Sen mukaan tiukempaan talousliittoon liittyvien maiden rakenteellinen budjettivaje saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia.

Käsitinkö nyt oikein, että "kaksi suurta" esittävät vaatimuksia, joihin eivät itse kykene mitenkään?

2009 Saksa asetti omaan perustuslakiinsa velkajarrun, joka kieltää Saksan liittotasavaltaa pitämästä yli 0,35%/BKT:n suuruista alijäämää vuodesta 2016 eteenpäin. Vuodesta 2020 osavaltioilla ei saa olla alijäämää lainkaan, poikkeuksena luonnonkatastrofit tai vakavat talouskriisit.

Wikipedia, Balanced budget amendment, Germany

Saksan kohdalla tälläinen velkajarru saattaa vielä toimia, mutta koko euro- tai EU-alueelle asetettuna se ei toimi

Tästä heräsi kysymys, onko Saksassa kenties jokin poliittinen intressipiiri, joka haluaisi kiertää tai kumota liittovaltiokehityksellä tämän velkajarrun?

Varmaan monet ketjussa tunnistavat "hyvää tarkoittavat" jakoihmiset, jotka ovat erikoistuneet "hyvän" tekemiseen, suosion keräämiseen, sekä tietysti valtansa pönkittämiseen jakopolitiikkalla, johon tarvittaessa käytetään vaikka lainarahaa? Valta on se juttu ja suosio on valtaa. Voisin kuvitella, että jakoihmiset eivät pidä velkakatoista.

[repo]

²Palstan kirjoittajien kauhuksi EKP voisi ratkaista kriisin juuri sillä eniten kauhistellulla tempulla eli rahan painamisella. Nykyinen EKP:n linja on todellista hulluutta eikä siihen auta mikään muu kuin oma valuutta ja oma keskuspankki.

En ole mikään enkä kukaan tulkitsemaan palstan kirjoittajien tuntoja, mutta setelirahoituksessa ja muissa kriisin korjauskeinoissa "vippaskonstein" on vain minusta se vaara, että niin meillä kuin kreikkalaisilla voi jäädä muisti liian lyhyksi, välinpitämättömyys ja helppo elämä vallata mielet ja taas "meillä on varaa"(r) "tehdä hyvää"(tm) niin Suomessa, Kreikassa kuin EU:ssa.

Kolikon toinen puoli on minusta se, että mikäli setelirahoitus ym. raha- ja talouspoliittiset tasaamistoimet tuottaisivat nyt tulosta, se vahvistaisi luottamusta keskittävään talouspolitiikan määrittämiseen.

Kolmas asia on ihmetys ettei taloustieteilijöillä näytä olevan mitään sijaa satunnaisuudelle ja ennakoimattomuudelle. Minusta vaikuttaa, että ne ovat erittäin tärkeitä tekijöitä talouskriisien ehkäisyssä. Nyt kun politiikan tekeminen on tehty kovin ennakoitavaksi ja johdonmukaiseksi, monien kannattaa panostaa poliitikkojen voiteluun. Mitä on tässäkin ketjussa spekuloitu, kenen taskussa poliitikot ovat ja "too-big-to-fail" position hankkimiseen.

[Tasapainorealisti]

http://synonblog.dailymail.co.uk/2011/12/advice-to-the-euro-elite-forget-how-tough-the-finns-are-at-your-peril.html?cid=6a00d8341c565553ef0154385fff1f970c#comment-6a00d8341c565553ef0154385fff1f970c

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

[Jouko]

Haluan todeta että taloustiede ei ole mikään eksakti tieteenhaara. Jotain talouden toimintaa kuvaava matemaattinen kaava usein muokataan toimivaksi jollain hatusta tempaistulla kertoimella. Se ei ole tiedettä vaan arpomista. Talous on juuri sitä: sattumaa, todennäköisyyksiä. Komentotalouksiakin on kokeiltu mutta nekään eivät ole ihmisen hyväksi.

[tyhmyri]

Haluan todeta että taloustiede ei ole mikään eksakti tieteenhaara. Jotain talouden toimintaa kuvaava matemaattinen kaava usein muokataan toimivaksi jollain hatusta tempaistulla kertoimella. Se ei ole tiedettä vaan arpomista. Talous on juuri sitä: sattumaa, todennäköisyyksiä. [...]

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Taloustieteen teorioita on vaikea testata laboratoriossa, mutta voimme oppia paljon siitä mitä on tapahtunut aikaisemmin. Koska ihmiset pysyvät käyttäytymiseltään suhteellisen samanlaisina, niin taloudellisilla ilmiöillä on tapana toistaa itseään. Valitettavasti nyt näyttää talousasioiden kanssa käyneen kuten aikaisemmin on sotien kanssa käynyt: kun edellisestä isosta katastrofista kuluu riittävän kauan, niin se opetuksineen unohtuu ja tuohon aikaisempaan katastrofiin johtaneet toimintatavat toistuvat. Nyt Euroalueella toimitaan kuten ennen 1930-luvun lamaa, samantyylisiin ongelmiin tarjotaan lääkkeitä, jotka johtivat aikoinaan laman rajuun pahentumiseen.

[Jepulis]

http://synonblog.dailymail.co.uk/2011/12/advice-to-the-euro-elite-forget-how-tough-the-finns-are-at-your-peril.html?cid=6a00d8341c565553ef0154385fff1f970c#comment-6a00d8341c565553ef0154385fff1f970c

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

Ja huomaatko vielä osuvammin kiteyttää Jorma Malen, joka kuvaa loistavasti mihin ryhmään sinunkin linkkaamasi kommentaattori kuuluu:

Please, remember that some finnish "commies" were at that time (19391-44) on the Soviet Union side. After that you can read that kind of post, which "Jouni Snellman" wrote.

Edeltävä oli siis vastauksena jollekin samanlaiselle eurouskovaiselle.

[Lettunen]

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

Tyypillistä eu-kommunisti propagandaa, joka ei enää mene läpi.

[Tasapainorealisti]

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

Tyypillistä eu-kommunisti propagandaa, joka ei enää mene läpi.

Kovimpa vakuuttavaa sen sijaan on tuo teidän kommunisti-kortin heiluttelu vähän vakavempien asioiden ollessa käsillä

[Jouko]

Haluan todeta että taloustiede ei ole mikään eksakti tieteenhaara. Jotain talouden toimintaa kuvaava matemaattinen kaava usein muokataan toimivaksi jollain hatusta tempaistulla kertoimella. Se ei ole tiedettä vaan arpomista. Talous on juuri sitä: sattumaa, todennäköisyyksiä. [...]

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Taloustieteen teorioita on vaikea testata laboratoriossa, mutta voimme oppia paljon siitä mitä on tapahtunut aikaisemmin. Koska ihmiset pysyvät käyttäytymiseltään suhteellisen samanlaisina, niin taloudellisilla ilmiöillä on tapana toistaa itseään. Valitettavasti nyt näyttää talousasioiden kanssa käyneen kuten aikaisemmin on sotien kanssa käynyt: kun edellisestä isosta katastrofista kuluu riittävän kauan, niin se opetuksineen unohtuu ja tuohon aikaisempaan katastrofiin johtaneet toimintatavat toistuvat. Nyt Euroalueella toimitaan kuten ennen 1930-luvun lamaa, samantyylisiin ongelmiin tarjotaan lääkkeitä, jotka johtivat aikoinaan laman rajuun pahentumiseen.

Väitätkö siis että taloustiede on eksakti tieteenhaara? Muidenkin kommentteja kaivataan.

[Jepulis]

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

Tyypillistä eu-kommunisti propagandaa, joka ei enää mene läpi.

Kovimpa vakuuttavaa sen sijaan on tuo teidän kommunisti-kortin heiluttelu vähän vakavempien asioiden ollessa käsillä

Kerrotko vielä mitkä ovat ne asiat ja mikä on oma viestisi tämän eurokeskustelun kannalta, niin pääsemme niistä keskustelemaan? Tähän mennessä olet vasta linkannut yhteen mielipidekirjoitukseen, jossa haukuttiin Soinia ja se on nyt todettu kommunistin kirjoittamaksi. Soini sensijaan artikkelissa näyttää kertoneen, ettei euro toimi. Ja kuten huomaamme, eihän se toimikaan. Mikä on sinun ratkaisusi toimimattomuuden johdosta? Onko se, että jatketaan samalla tavalla seinään päin menoa, koska muutakaan et osaa sanoa?

Minun ehdotukseni on, että Suomi alkaa valmistautua euron hajoamiseen pelkästään varmuuden varalta todennäköisin syin ja samalla pyrkii irrottautumaan kansantaloutemme kannalta ylisuurista ja oikeudenmukaisuuden kannaltakin kohtuuttomista riskeistä.

[tyhmyri]

Väitätkö siis että taloustiede on eksakti tieteenhaara? Muidenkin kommentteja kaivataan.

En kai ole sellaista mennyt kirjoittamaan jossain yhteydessä? Taloustiede on yhteiskuntatiede, josta enemmän tai vähemmän karkeita säännönmukaisuuksia kyllä löytyy. Tarkkaa tiedettä edes sellaiseen tyyliin kuin insinööritieteet siitä ei saa. Syynä juuri se, että laboratoriokokeita ei oikein voi tehdä. Siksi menee paljon aina tulkinnan varaan.

Yhden vaikeuden tuo vielä se, että kansantalouden tasolla asiat ovat monesti rajusti ristiriidassa yksityistalouteen sopivan ajattelun kanssa. Tuolloin yksinkertaiset ja moneen kertaan toimiviksi osoitetut säännönmukaisuudet saattavat olla maalaisjärjellä ajatellen mielettömiä vaikka ne olisivat kuinka tosia.

[Octavius]

Onhan taloustiede silkkaa luonnontiedettä puhtaimmillaan. Sehän on vain pohjimmiltaan täysin puhdasta matematiikkaa, esim. peliteoria eri johdannaisineen. Ongelma on vain siinä, että ihmisen (poliitikkojen) käyttäytyminen ei oikein natsaa siihen, jolloin se muuttuu matematiikasta epämääräiseksi yhteiskuntatieteen ja luonnontieteen sekasikiöksi.

Nykyinen eurokriisi on hyvä esimerkki. Jos markkinoiden olisi annettu toimia, olisivat alueen terveet maat, kuten Saksa, Hollanti, kenties jopa Suomi ja Itävalta kasvu-uralla. (Suomea epäilen vahvasti vallassa olevan maailman viimeisen aidon kommunistihallituksen vuoksi.) Pankkisektorilla olisi tullut rumaa jälkeä, euroliitto olisi hajonnut, työttömyys olisi karmeissa lukemissa paikoin, jne. - mutta sellaista markkinatalous (=ihmisten välinen tavaroiden ja palveluiden vaihdanta) on. Se korjaa jälkensä.

Pahin virhe on, kun tomppelit sekaantuvat siihen. Niitä jälkiä katselemme nyt.

[Lettunen]

ainaus käyttäjältä: Tasapainorealisti - tänään kello 18:37:58

    Lainaus käyttäjältä: Lettunen - tänään kello 18:18:15

        Lainaus

            Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.


         Tyypillistä eu-kommunisti propagandaa, joka ei enää mene läpi.

    Kovimpa vakuuttavaa sen sijaan on tuo teidän kommunisti-kortin heiluttelu vähän vakavempien asioiden ollessa käsillä

Niin, tällaista mukavaa se "keskustelu" on: Toiset jankuttaa rasismista ja impivaarasta, ja toiset vastaa kommari-kortilla.

Mutta Soini yrittää vain kertoa tosiasioita. Ja tosiasiat tuntuvat olevan yllättävän usealle katkeraa kalkkia.

[Vörå]

Pahin virhe on, kun tomppelit sekaantuvat siihen. Niitä jälkiä katselemme nyt.

Siis rahoitusmarkkinoiden säätelyähän on vuosikymmenet purettu ja pääomien liikkeitä vapautettu. Tuloksena hirmuinen spekulaation ja kuplatalouden vyöry. Vaikka "tomppelit" lakkasivat sekaantumasta puuhaan. On sokeaa ideologiaa hokea jatkuvasti sloganeita markkinoiden "täydellisyydestä" ja "näkymättömän käden" kaikkitietävyydestä. Viimeksi kun näihin lännessä laajalti uskottiin niin kapitalismi oli kuolla kupsahtaa totalitarismin edessä. Sellainen järjestelmä, jossa on monia toisiaan tasapainottavia voimakeskuksia on paras ja epätäydelliselle ja tyhmälle ihmisluonnolle sopivin. Mutta olen varma, ettei näillä empiirisillä havainnoilla ole mitään merkitystä sinulle ja hengenheimolaisillesi. Suuri Teoria selittää kaiken etukäteen, ja jos havainto on Suuren Teorian kanssa ristiriidassa, on havainto väärä, ei teoria.

[slobovorsk]

Kommentoija Markku Nissinen kiteyttää osuvasti Soinin pyrkimyksiä ulkomaailmalle.

Tyypillistä eu-kommunisti propagandaa, joka ei enää mene läpi.

Kovimpa vakuuttavaa sen sijaan on tuo teidän kommunisti-kortin heiluttelu vähän vakavempien asioiden ollessa käsillä

Tässäkin ketjussa on 350 sivua pelkkää kommunistikortin heiluttelua?

Tämän voi leimata suht. lahjattoman, kuitenkin Käteistä huomattavasti paremman, silti matemaattisen luuserin puheeksi:

Pitää ymmärtää taloustieteen mahdollisuuksien rajat. Taloustieteessä pyritään, muistaakseni, mahdollisimman yksinkertaisiin matemaattisiin malleihin, jotka kuitenkin kuvaisivat ihmisten taloudellisen käyttäytymisen todellisuutta riittävän tarkasti, että niiden avulla voitaisiin ennustaa tulevaa käyttäytymistä. Ainakin mallien empiirisessä testaamisessa on mukana stokastiikkaa eli sattuman osuus. Nämä mallit toimivat kohtuullisesti silloin kun olot ovat vakaat. Heikommin ne toimivat nykyisenkaltaisessa murrostilassa tai matemaattisesti ajateltuna epäjatkuvuuskohdassa. Tällaisessa tilanteessa on sitten yritettävä etsiä ja käyttää muunlaista järkeä ja etsiä parasta löydettävissä olevaa ratkaisua. Ennen pitkää talous asettuu taas jonkinlaiselle uudelle uralle. Sitten löytyy varmaan ajan mittaan uusia malleja, jotka kuvaavat sitä todellisuutta nykyisiä malleja paremmin. Parhaat voivat keksiä sattuvia tapoja mallintaa sitäkin, mistä kohtaa käyrä jatkuu epäjatkuvuuskohdan jälkeen. Jos sen osaisin, kenties rikastuisin. 

[tyhmyri]

Niin sanottu behavioral economics -tutkimussuunta on osoittanut, että ihmiset tekevät suurimman osan taloudellisia päätöksiä vaiston varassa. Siksi ne kauniit mallit eivät oikein toimi ja yritysjohtajat sekä poliitikot tekevät silloin tällöin umpityperiä päätöksiä. Lisäksi suurelle osalle ihmisiä on vaikea myöntää tekemiään virheitä. Valitettavasti Suurten Johtajien tekemät virheet aiheuttavat suuria vahinkoja. Siksipä virheitä usein korjaillaan uusilla virheillä.

Sivumennen sanottuna, Irlannin talous jatkaa supistumistaan. Asiaa koskeva posti täällä. Uusi Euroalueen vakaussopimus tekee Irlannin tiestä meidän muidenkin tiemme.

[RTT]

Ei kai valtionbudjetin ylijäämä ole automaattisesti sama kuin kauppataseen ylijäämä?

Juu ei. Tarkoitin, että valtion yli/alijäämä vaikuttaa (yhdessä yksityisen sektorin yli/alijäämän) kanssa vaihtotaseeseen. Jos yksityinen sektori ei kuluta, valtion täytyy kuluttaa jos vaihtotaseen halutaan pysyvän samana.

George Irwin on selittänyt asian hyvin:
Government deficits and national accounting identities
The basics of budget balance

Mutta sehän on epäreilua. Valitettavasti elämä nyt sattuu olemaan sekä julmaa että epäreilua. Tietenkin voi miettiä olisiko sillä, että ampuu itseään jalkaan ja lääkkeeksi kertoo haluavansa ampua itseään toiseenkin jalkaan, jotain yhteyttä asiaan.

Epäreilua, kenties, mutta ranskalaisten kommentit kertovat antipatiasta, jotka Britannia sai muilta EU-johtajilta osakseen vaikeutettuaan jalkaan ampumista kieltäytymällä perussopimusten muuttamisesta. On Ranskan luottoluokitusta viimeisen vuoden aikana aiemminkin kyseenalaistettu, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun vastauksena oli oman talouden kehumisen sijaan toisen maan mollaamista.

Vastaavia lausuntoja tulee EU-johtajilta ja Merkozylta jatkossa lisää mitä erilaisimmista vastenkäymisistä.

[Octavius]

Pahin virhe on, kun tomppelit sekaantuvat siihen. Niitä jälkiä katselemme nyt.

Siis rahoitusmarkkinoiden säätelyähän on vuosikymmenet purettu ja pääomien liikkeitä vapautettu. Tuloksena hirmuinen spekulaation ja kuplatalouden vyöry. Vaikka "tomppelit" lakkasivat sekaantumasta puuhaan. On sokeaa ideologiaa hokea jatkuvasti sloganeita markkinoiden "täydellisyydestä" ja "näkymättömän käden" kaikkitietävyydestä. Viimeksi kun näihin lännessä laajalti uskottiin niin kapitalismi oli kuolla kupsahtaa totalitarismin edessä. Sellainen järjestelmä, jossa on monia toisiaan tasapainottavia voimakeskuksia on paras ja epätäydelliselle ja tyhmälle ihmisluonnolle sopivin. Mutta olen varma, ettei näillä empiirisillä havainnoilla ole mitään merkitystä sinulle ja hengenheimolaisillesi. Suuri Teoria selittää kaiken etukäteen, ja jos havainto on Suuren Teorian kanssa ristiriidassa, on havainto väärä, ei teoria.

En nyt osaa sanoa mihin viittaat, mutta ilmeisesti johonkin tilanteeseen, jossa on jokin sektori säädelty poliittisesti ja samaan aikaan annettu vapaat kädet jossain muualla? Lehmänprothersko - tuo VM:n virkamiesten lempihöpinä? Tarkoitatko, että Clintonin aloittama asunto-ohjelma koti kaikille ja myöhemmin aloitetut öljysodat oli markkinatalouden ilmentymä?

Otetaan havainto oikeasta elämästä eli Viro, jossa on harjoitettu puhtainta markkinataloutta sitten 1970-luvun Chilen. Mikä onkaan valtiontalouden tilanne nyt? Tai vaikka Ruotsi, joka harjoittaa nyt samaa talouspolitiikkaa kuin Suomi 1990-luvulla?

Ovatko reaaliset esimerkit ihan oikeasta elämästä ristiriidassa eurokommunismin suurten opinkappaleiden kanssa? No voivoi sitten.

[PaulR]

Niin sanottu behavioral economics -tutkimussuunta on osoittanut, että ihmiset tekevät suurimman osan taloudellisia päätöksiä vaiston varassa. Siksi ne kauniit mallit eivät oikein toimi ja yritysjohtajat sekä poliitikot tekevät silloin tällöin umpityperiä päätöksiä

Näin eilen pätkän ja esimerkin tästä. 50-luvulla kotirouville esiteltiin jokin pakettivalmis jauhosetti, joka ei mennyt kaupaksi. Tsykologit asialle selvittämään missä mättää.

Naiset pitivät loukkaavana, että he muka eivät osaisi sellaista tehdä alusta alkaen. Noh markkinamiehet poistivat seoksesta kananmunan, joka täytyi rikkoa sekaan ja naiset saivat tuntea kokkaavansa. -> Myynti ampaisi nousuun.

Meidät on aivokairattu jo aikoja sitten kuin Pavlovin koirat.

[Vörå]

Otetaan havainto oikeasta elämästä eli Viro, jossa on harjoitettu puhtainta markkinataloutta sitten 1970-luvun Chilen. Mikä onkaan valtiontalouden tilanne nyt? Tai vaikka Ruotsi, joka harjoittaa nyt samaa talouspolitiikkaa kuin Suomi 1990-luvulla?

Ovatko reaaliset esimerkit ihan oikeasta elämästä ristiriidassa eurokommunismin suurten opinkappaleiden kanssa? No voivoi sitten.

Unohda nyt se kommunismi! Kommunismi tapasi tässä meidän reaalimaailmassa merkitä ihan spesifejä asioita: marxisismi-leninismiä, proletariaatin diktatuuria, "demokraattista" sentralismia, tuotannonvälineiden väkivaltaista takavarikointia valtion omistukseen. Nyt nämä sinun euro-"kommunistisi" ovat ajaneet anti-keynesiläistä politiikkaa ja tämä kaikki on tehty pohjimmiltaan suurpankkien hyväksi. Ei ole järkevää kutsua suurpankkeja hyödyttävää toimintaa "kommunistiseksi". Lähinnä kysymys on kai jonkinlaisesta "reaali-kapitalismista" eli siitä miten kapitalismi tässä meidän empiirisesti jaetussa todellisuudessamme tapaa käyttäytyä. En tiedä sellaista kapitalismin muotoa, jossa pääomat eivät keskittyisi ja jossa niillä ei olisi korruptoivaa vaikutusta poliittiseen prosessiin. Pääoma on valtaa, ja valtaa on käytettävä tai se katoaa, ja samalla se korruptoi käyttäjänsä. Mitä vähemmän markkinoita valvotaan sitä voimakkaampaa tämä korruptio on. Sama ilmiö käänteisenä tapahtui kommunistisissa valtioissa, joissa myös hyvin pienet eliitit pitivät yllä korruptoitunutta järjestelmää. Mitä Viroon tulee niin viimeksi kun katsoin niin systeemi oli peräti niin menestyksellinen, että kymmenetuhannet olivat lähteneet maasta muualle hommiin - Suomessa tämä merkitsisi kai paria sataatuhatta lähtijää. En oikein näe Viroa tai Pinochetin sotilasdiktatuuria minään kovin relevantteina esimerkkeinä lännelle.

[slobovorsk]

Tuosta behavioral economics -suuntauksesta muistui mieleen pari muutakin aiempaa koulukuntaa, joiden nimet olen nähnyt.

Bounded rationalityssä ihmisten järjenkäyttö oletettiin rajalliseksi, muistaakseni vaistomaisuudesta ei kuitenkaan sellaisenaan puhuttu.

Incomplete contracteissa talousyksiköiden väliset sopimuksetkaan eivät tämän vuoksi voi kuvata täydellisesti kaikkia tulevia tilanteita tai estää sopijapuolten myöhempää opportunismia, jossa jompikumpi puoli ei tilanteen muuttuessa enää halua noudattaa alkuperäistä sopimusta. Koska kumpikin puoli osa ennustaa tämän, he eivät pysty solmimaan parhaita mahdollisia sopimuksia, vaan joutuvat tyytymään osaksi tehottomiin ratkaisuihin. Joskus tästä oli juontunut senniminenkin haara kuin oikeustaloustiede.

Transaction cost economicsissa pyrittiin ottamaan huomioon se, että reaalimaailmassa talousyksiköiden toiminnassa on aina kitkaa ja epäjatkuvuuksia, toisin kuin uusklassisessa talousteoriassa oletettiin. Coase sai näistä ideoista muistaakseni Nobelinkin.

Sun liirum sun laarum: kyllä taloustieteenkin piirissä yritetään jatkuvasti kehittää realistisempia malleja. Erikseen pitää muistaa oletukset ja tilanteet, joiden puitteissa mallit voivat toimia.

[citizen]

Otetaan havainto oikeasta elämästä eli Viro, jossa on harjoitettu puhtainta markkinataloutta sitten 1970-luvun Chilen. Mikä onkaan valtiontalouden tilanne nyt? Tai vaikka Ruotsi, joka harjoittaa nyt samaa talouspolitiikkaa kuin Suomi 1990-luvulla?

Ovatko reaaliset esimerkit ihan oikeasta elämästä ristiriidassa eurokommunismin suurten opinkappaleiden kanssa? No voivoi sitten.

Unohda nyt se kommunismi! Kommunismi tapasi tässä meidän reaalimaailmassa merkitä ihan spesifejä asioita: marxisismi-leninismiä, proletariaatin diktatuuria, "demokraattista" sentralismia, tuotannonvälineiden väkivaltaista takavarikointia valtion omistukseen. Nyt nämä sinun euro-"kommunistisi" ovat ajaneet anti-keynesiläistä politiikkaa ja tämä kaikki on tehty pohjimmiltaan suurpankkien hyväksi. Ei ole järkevää kutsua suurpankkeja hyödyttävää toimintaa "kommunistiseksi". Lähinnä kysymys on kai jonkinlaisesta "reaali-kapitalismista" eli siitä miten kapitalismi tässä meidän empiirisesti jaetussa todellisuudessamme tapaa käyttäytyä. En tiedä sellaista kapitalismin muotoa, jossa pääomat eivät keskittyisi ja jossa niillä ei olisi korruptoivaa vaikutusta poliittiseen prosessiin. Pääoma on valtaa, ja valtaa on käytettävä tai se katoaa, ja samalla se korruptoi käyttäjänsä. Mitä vähemmän markkinoita valvotaan sitä voimakkaampaa tämä korruptio on. Sama ilmiö käänteisenä tapahtui kommunistisissa valtioissa, joissa myös hyvin pienet eliitit pitivät yllä korruptoitunutta järjestelmää. Mitä Viroon tulee niin viimeksi kun katsoin niin systeemi oli peräti niin menestyksellinen, että kymmenetuhannet olivat lähteneet maasta muualle hommiin - Suomessa tämä merkitsisi kai paria sataatuhatta lähtijää. En oikein näe Viroa tai Pinochetin sotilasdiktatuuria minään kovin relevantteina esimerkkeinä lännelle.

Mikä nykypolitiikassa on anti-keynesiläistä? Keskuspankkiirit tietävät, että olemme luisumassa hockey stick -käyrän lapaosaan, eli hyperinflaatio on edessä, jos talousruumiin "elvytystä" jatketaan ehdoitta. Pitäisi jo uskoa, että kupla on puhjennut ja nyt vain ratkaistaan ketkä maksavat laskun.

Jos itse rahan luonti tapahtuisi vastuullisesti (eikä tyhjästä), niin näin suurta ongelmaa ei olisi syntynyt. Ongelma on se, että keskuspankkien takia rahasta tulee sosialistista eli talletukset "vakuutetaan" (niistä tehdään oikeaa rahaa) ja pankit (jotka lainaavat myös korruptionsa mahdollistajille eli hallituksille) ovat "liian suuria kaatumaan" eli käytännössä heillä on lisenssi tehdä tappiota ja syrjäyttää (ryöstää) talouden ja finanssialan rehelliset toimijat.

[slobovorsk]

Joku puhui taas yksityistalouden ja ja vaikkapa valtiontalouden eroista. Useimmat toki tietävät tämän yhden keskeisimmistä, mutta tätä ketjua lukevat muutkin.

Yksittäisillä ihmisillä on rajallinen elinikä, mutta ihmisyhteisöjen jatkuvuudella ei ole vastaavaa rajaa. Yritystaloudessa puhutaan Going Concern -käsitteestä. Firma tai valtio voi olla olemassa vaikka satoja vuosia, ihmisiyksilöt tulevat ja menevät. Siksi voidaan ajatella, ettei esim. valtionvelkaa tarvitse maksaa ainakaan kokonaan pois, vaan sen voi korvata uudella velalla, kunhan velkojen suhteellinen rasitus ko. yhteisölle pysyy järkevissä rajoissa. Meidän sukupolvemme tosin nosti Suomen velat nykytasolle lähes nollasta, minkä oikeutusta voi miettiä.