Mutinaa inflaatiosta

[sr]

Itse kävin tänään kaupassa ostamassa huomisen ruokatarvikkeet, lasku suunnilleen 30 euroa. Kotiin tullessa katsoin anttilan mainosta, kännykän saa 20 eurolla. Tuntui jotenkin hilpeältä tämä hintataso. Kännykkä siis maksaa nykyään saman verran kuin esim. 20 litraa maitoa. Olisikohan joku 10 vuotta sitten uskonut tätä?

Kännykkä on niin halpa, koska tehdas on erittäin tehokas automaation takia. Jos muilla aloilla olisi sama tehokkuus, niin länsimaissa kaikki olisivat ökyrikkaita. Nykyään hotelli-, ravintola- ja kauppa-ala ovat hyvin epätehokkaita. Yhden viikon hotellihuoneen hinnalla saa 35 kännykkää.
Vastaavasti, jos kaikilla aloilla olisi tehokkuus, kuin hotelli ja ravintola-alalla, niin eläisimme kivikaudessa.

Hmm, miten vertaillaan kännykän teon tehokkuutta hotellihuoneen pyörittämisen tehokkuuteen? Silläkö, että kännykän tekeminen pari kymmentä vuotta oli älyttömän tehotonta (ja siksi kännykät olivat älyttömän kalliita)? Voidaan siis sanoa, että kännyköiden tekeminen on tehostunut paljon enemmän kuin hotellihuoneiden pyörittämisen, mutta siitä, että toinen on tehokas ja toinen ei, on aika paha sanoa mitään.

Asuntojen hinnoissakin on mielenkiintoinen vertailukohta, autot. Keskimärin neliö Hkissä maksaa 3800, tähän hintaan saisi jo ihan kohtuullisen auton. Kumpaan vaaditaan enemmän tekniikkaa, tyvoimaa resursseja, autoon vai asuinneliöön?

Huono vertailu, koska siinä Helsingin asuntoneliössä maksat ennen kaikkea tonttimaasta, jota on rajallisesti Helsingissä saatavilla ja siksi se on kallista. Paremman vertauksen noista kysymistäsi asioista saisit vertailemalla asuntoneliötä autoon seudulla, jossa tontin saa ilmaiseksi tai hyvin halvalla.

Ainakin vielä vapaata maata Helsingissä on jäljellä yli 10 neliökilometriä, mihin mahtuisi yli 200-400 tuhatta henkilöä riippuen talojen tiheydestä. Nämä yli 10 neliökilometriä on kaupungin sisällä. Jos laajentaa kaupunkia pohjoiseen, niin siellä on valtavasti tyhjää maata. Ongelmana on se, että kaavoitetaan liian vähän.

Niin, tuo kirjoittamani "rajallisesti saatavilla" sisältää sen lisäksi, että maata on vähän niin luonnollisesti myös sen, että sitä vähää maata ei ole kaikkea kaavoitettu asunnoiksi.

Lopun kanssa olen kanssasi samaa mieltä. Helsingissä tai yleisesti pääkaupunkiseudulla on minustakin kansainvälisesti ihan liian kallis tonttimaan hinta suhteessa kaupungin kokoon ja tämä johtuu pitkälti kaavoituksesta.

[sivullinen.]

nuisevan hieno tosielämän rinnastus auttoi palaamaan maanpinnalle. Päätinkin tehdä oman tutkimuksen miten perustarvikkeiden hinta on kehittynyt euroaikana. Lyhyellä googlauksella selvitin että perunaa sai markka-aikaan jopa alle 1mk/kilo. Nyt se maksaa 1e/kilo. Hinta on siis kuusinkertaistunut. Siinä on inflaatiota kerrakseen. Samaa kieltä puhuu tilastokeskuksen maataloustuotteiden tuottajahinta tilastot *. Nousua on tänä vuonna 13%, ja juuri uutisoitiin kaupankin ottavan suuremman osuuden tuotosta kuin ennen - muutos oli 20%:sta 30%:tiin. Verottajan osuus lienee pysynyt samana. Joten peruselintarvikkeiden inflaatio on suurta. Tuottajahinnat olivat nousseet vuoden 2005 indeksin perustasosta (100 pistettä) 131.8 pisteeseen. Se ei tosin tarkoittasi kuin 5% vuosittaista nousua. Miksi sitten emme kaupassa tunnu huomaavan hintojen suurta nousua? Voisi johtua tiettyjen elintarvikkeiden muuttumisesta kotimaisesta ulkomaiseksi. Maksamme siis nyt Tanskalaisesta halpalihasta valmistetusta makkarasta saman kuin ennen euroa kotimaisesta. Munissa ja jauhoissa ulkomaalainen halpatuotanto on auttanut vielä enemmän laskemaan inflaatiota.

Jos ennen maksoi kori kotimaista ruokaa 120 markkaa ja nyt samat tuotteet ulkomaalaisina sisältävä kori 20 euroa, niin mikä on ollut inflaatio prosentti?

* http://www.stat.fi/til/mthi/2011/mthi_2011_2011-11-15_tie_001_fi.html

[Mursu]

Säästäjien kannalta ongelmallinen on vaihteleva inflaatio, ei vakio. Mikäli hinnat nousevat  keskimäärin vakiovauhtia, niin talletuskorot ja velkakirjojen tuotto tuppaa huomioimaan tuon trendin. Toisin sanoen tuntuvat yllätykset suuntaan tai toiseen ovat ongelmallisia, ei inflaatio itsessään.

Kun inflaatio on suurta, mahtuu siihen myös suuria vaihteluita. 1970-luvulla inflaatio oli suurta. Talletuskorotkin olivat nykyiseen verrattuna suuria, mutta reaalisesti säästötilillä menetti usean porosentin verran vuodessa - enemmän kuin nykyään pöytälaatikossa.

Inflaatio myös heikentää ihmisten hintatietoisuutta, kun hinnat vaihtuvat kokoajan. Inflaatio saattaa myös heikentää ulkomaalaisten intoa sijoittaa maahan.

Lienee selvää, että esimerkiksi 100 % inflaatio on huono asia. Tätä tuskin tarvitsee perustella kenellekään. Siis jossain nollan ja 100:n välillä on optimi inflaatio.  Missä tämä on? Milton Friedman piti nollaa optimina. Nykytrendi on pitää n. kahta prosenttia optimina. Nollalla on se ongelma, että jos lähdetään siitä, että talletuksen korko on hieman inflaatiota pienempi, tulisi talletuksella olla negatiivinen korko ja sillähän kukaan ei talleta.

Entä sitten asia lainan ottajan kannalta. Koska koron tulee olla inflaatiota suurempi, rajoittaa inflaatio sitä, miten suuren lainan voi ottaa. Toki asiaa voitaisiin korjata päälomittamalla korkoa aluksi ja odottamalla, että inflaation myötä noussut tulotaso antaa mahdollisuuden maksaa kasvaneen pääoman, mutta aika hurjalta tämä tuntuu.

[Mursu]

nuisevan hieno tosielämän rinnastus auttoi palaamaan maanpinnalle. Päätinkin tehdä oman tutkimuksen miten perustarvikkeiden hinta on kehittynyt euroaikana. Lyhyellä googlauksella selvitin että perunaa sai markka-aikaan jopa alle 1mk/kilo. Nyt se maksaa 1e/kilo. Hinta on siis kuusinkertaistunut. S

Tällaiset vertailut perustuvat hyvin valikoituihin hintoihin. Tuollaisella valikoinnilla voi osoittaa aivan mitä tahansa. Itse kiinnitin vuonna 2001 huomiota perunan hintoihin ja tyypillinen hinta oli kolme markkaa kilolta.

Otetaan virallista tietoa. Tilastokeskuksella on Suomen tilastollisessa vuosikirjassa hintatietoja mm. perunan hinta. Vuosi 2002 on netissä:

http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004/alku.htm

Hinta on 2,5 kilolle 1,50 euroa vuonna 2001. Tämä siis on 60 senttiä kilolta.

Uudempia hintoja saa tilastotietokannasta:

http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/databasetree_fi.asp

Vuoden 2010 keskihinta oli 68 senttiä ja uusin hintatieto lokakuulta saman verran. Siis nousua on vuodesta 2001 ollut 13 % eikä kuusinkertaisesti.

Siinä on inflaatiota kerrakseen. Samaa kieltä puhuu tilastokeskuksen maataloustuotteiden tuottajahinta tilastot *. Nousua on tänä vuonna 13%, ja juuri uutisoitiin kaupankin ottavan suuremman osuuden tuotosta kuin ennen - muutos oli 20%:sta 30%:tiin.

Inflaatiota ei mitata tuottajahinnoilla. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos lokakuussa oli 3,54 %.  Tämä toki on suuri euroaikana, mutta ei mitään sellaista mihin vihjaat.

Verottajan osuus lienee pysynyt samana. Joten peruselintarvikkeiden inflaatio on suurta. Tuottajahinnat olivat nousseet vuoden 2005 indeksin perustasosta (100 pistettä) 131.8 pisteeseen. Se ei tosin tarkoittasi kuin 5% vuosittaista nousua. Miksi sitten emme kaupassa tunnu huomaavan hintojen suurta nousua?

Elintarvikkeiden vuosimuutos lokakuussa oli 5,60 %. Tämäkin on varsin poikkeuksellinen luku. Yleisesti muutokset euroaikana ovat olleet pieniä. ALV:n alentumisen takia pari vuotta sitten hinta jopa laski.

Voisi johtua tiettyjen elintarvikkeiden muuttumisesta kotimaisesta ulkomaiseksi. Maksamme siis nyt Tanskalaisesta halpalihasta valmistetusta makkarasta saman kuin ennen euroa kotimaisesta. Munissa ja jauhoissa ulkomaalainen halpatuotanto on auttanut vielä enemmän laskemaan inflaatiota.

Kumma kun minä en juuri ulkomaalaista lihaa ole huomannut kaupoissa. Toisaalta en ymmärrä miksi tanskalainen liha olisi suomalaista huonompaa.

Jos ennen maksoi kori kotimaista ruokaa 120 markkaa ja nyt samat tuotteet ulkomaalaisina sisältävä kori 20 euroa, niin mikä on ollut inflaatio prosentti?

* http://www.stat.fi/til/mthi/2011/mthi_2011_2011-11-15_tie_001_fi.html

Huomasitko, miten taulukossa nimenomaan lihan hinta nousi maltillisesti. Sika esimerkiksi 6,6 %. Suurin muutos kohdistui viljoihin.

[Alfresco]

Inflaatiotahan on monelaista. Rahan painaminen on yksi syy. Toinen on se, että vaan halutaan lisää rahaa esim. tehdystä työstä. Duunarit vaan ilmoittavat, että ensi vuonna pitää saada 5 euroa enemän tunnilta tai lähdemme kotiin. Tätä kutsutaan palkankorotukseksi. Toinen voisi olla jonkun kommoditeetiin puutostila, joka nostaa sen hinnan. Sitten on verot, joita korottamalla saadaan hinnat nostettua.

Miten palkankorotus tuottaa inflaatiota, jos rahan määrä ei kasva?

Palkankorotus nostaa inflaatiota kahden mekanismin kautta:

1. Korkeampi palkka edellyttää, että hintoja nostetaan jotta saadaan kulut katettua.

2. Korkeampi palkka lisää ihmisten käytössä olevaa rahamäärää. Tämä lisää ostajien määrää markkinoilla eli kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa ilman vastaavaa tarjonnan lisäystä, hinnat nousevat.

[tyhmyri]

Palkankorotus nostaa inflaatiota kahden mekanismin kautta:
1. Korkeampi palkka edellyttää, että hintoja nostetaan jotta saadaan kulut katettua.
2. Korkeampi palkka lisää ihmisten käytössä olevaa rahamäärää. Tämä lisää ostajien määrää markkinoilla eli kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa ilman vastaavaa tarjonnan lisäystä, hinnat nousevat.

Palkankorotusten vaikutus näkyy hintojen korotuksena vain siinä tapauksessa, että palkankorotus on ollut tuottavuuden kasvua suurempi. Muuten hintoja ei tarvitse korottaa.

Palkankorotukset lisäävät koko talouden näkökulmasta käytettävissä olevia tuloja vain siinä tapauksessa, että kokonaispalkkasumma kasvaa. Vaikka kokonaispalkkasumma kasvaisi, niin rahan määrä ei välttämättä kasva pätkääkään. Itse asiassa edes NGDP:n ei tarvitse kasvaa.

Kaiken muun hauskan lisäksi lisääntyneet tulot eivät välttämättä valu tuotteista maksettaviin hintoihin. Esimerkkinä vaikkapa Saksa, jossa on valtaisa CAB-epätasapaino. Toisin sanoen saksalaiset eivät kuluta vaikka palkkasumma kansantalouden tasolla on kasvanut.

[Alfresco]

Palkankorotus nostaa inflaatiota kahden mekanismin kautta:
1. Korkeampi palkka edellyttää, että hintoja nostetaan jotta saadaan kulut katettua.
2. Korkeampi palkka lisää ihmisten käytössä olevaa rahamäärää. Tämä lisää ostajien määrää markkinoilla eli kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa ilman vastaavaa tarjonnan lisäystä, hinnat nousevat.

Palkankorotusten vaikutus näkyy hintojen korotuksena vain siinä tapauksessa, että palkankorotus on ollut tuottavuuden kasvua suurempi. Muuten hintoja ei tarvitse korottaa.

Ihmisellä on hyvin rajallinen tuotantokyvyn lisäämiskapasiteetti. Tuottavuus riippuu siten pitkälti hänen työkaluistaan. Ihminen ei siis pysty juurikaan tuottamaan lisää ellei hänen työkaluja paranneta. Palkkoja voi korottaa nopeammin kun työkaluja voidaan parantaa. Sen takia palkankorotus näkyy käytännössä aina hinnoissa lyhyellä tähätäimellä.

Palkankorotukset lisäävät koko talouden näkökulmasta käytettävissä olevia tuloja vain siinä tapauksessa, että kokonaispalkkasumma kasvaa.

Mihin tämä liittyy?

Vaikka kokonaispalkkasumma kasvaisi, niin rahan määrä ei välttämättä kasva pätkääkään.

Jostainhan rahat on otettava. Jos palkat nousee ilman rahan lisäämistä, joku muu joutuu tinkimään omista rahoistaan. Aika harva haluaa tinkiä joten rahan määrää on siis lisättävä.

Kaiken muun hauskan lisäksi lisääntyneet tulot eivät välttämättä valu tuotteista maksettaviin hintoihin. Esimerkkinä vaikkapa Saksa, jossa on valtaisa CAB-epätasapaino. Toisin sanoen saksalaiset eivät kuluta vaikka palkkasumma kansantalouden tasolla on kasvanut.

Inflaatioon vaikuttaa moni seikka, mutta mitä nyt yrität sanoa? Ettei palkkojen korotus vaikuta hintohin? Voit kysyä joltain yrittäjältä onko hän samaa mieltä aiasta.

[Rauski]

Minusta yksinkertaisinta on määritellä inflaatio rahan ja luoton nettolisäyksenä ja deflaatio taas nettovähennyksenä. Tämä nettolisäys sitten näkyy ennen pitkään nousevina kuluttujahintoina, osakekursseina, raaka-aineina jne...

[sr]

Ihmisellä on hyvin rajallinen tuotantokyvyn lisäämiskapasiteetti. Tuottavuus riippuu siten pitkälti hänen työkaluistaan. Ihminen ei siis pysty juurikaan tuottamaan lisää ellei hänen työkaluja paranneta. Palkkoja voi korottaa nopeammin kun työkaluja voidaan parantaa. Sen takia palkankorotus näkyy käytännössä aina hinnoissa lyhyellä tähätäimellä.

Ja työkalut ovat parantuneet. Vai mihin oletat perustuvan sen, että meidän BKT/henki on jotain yli 30 000 dollaria, kun köyhimmissä kehitysmaissa se on alle tonnin? Ja työkalut tässä tarkoittavat sekä koulutusta, että niitä konkreettisia työkaluja. Jos palkkoja voi nostaa hintoja korottamalla ilman, että tämä johtaa siihen, että firman tuotteiden kysyntä laskee, niin mikä on se tekijä, joka on pysäyttänyt firman omistajan nostamasta hintoja ilman palkankorotuksia? Tämä osoittaa, ettei hintoja näin vaan voi nostaa, vaan hintojen nostaminen johtaa kysynnän laskemiseen ja sitä kautta työttömyyteen. Ainoastaan tuottavuuden parantaminen mahdollistaa palkkojen nostamisen, koska silloin tulovirtaa voi lisätä sillä, että tulot kasvavat, vaikka hinnat eivät nouse.

Jostainhan rahat on otettava. Jos palkat nousee ilman rahan lisäämistä, joku muu joutuu tinkimään omista rahoistaan. Aika harva haluaa tinkiä joten rahan määrää on siis lisättävä.

Ja juuri tästä syystä palkkojen korotus ei ole se, mikä aiheuttaa inflaation, vaan rahamäärän lisääminen.

Ajatellaan tilannetta, jossa rahan määrää ei lisätä. Jos tuottavuus nousee, hinnat laskevat, koska samoilla palkkamenoilla on tuotettu enemmän tuotteita. Nimellispalkkoja ei siis tarvitse nostaa, jotta reaalipalkat nousevat. Jos tuottavuus ei nouse, palkkojen nostaminen tarkoittaa sitä, että joko hintoja on nostettava, jolloin tuotteita menee vähemmän kaupaksi ja seurauksena on työttömyyttä, tai sitten hinnat pysyvät samassa ja seurauksena on liikevoiton osuuden pieneneminen palkkapotin kustannuksella.

Jos rahamäärä kasvaa, nousevat hinnat, jos tuottavuus ei kasva samaa tahtia, koska suuremmalla rahamäärällä koitetaan ostaa sama tuotemäärä. Inflaatiota ei siis tapahdu edes siinä tapauksessa, että rahamäärä kasvaa mutta hitaammin kuin tuottavuus.

Inflaatioon vaikuttaa moni seikka, mutta mitä nyt yrität sanoa? Ettei palkkojen korotus vaikuta hintohin? Voit kysyä joltain yrittäjältä onko hän samaa mieltä aiasta.

Ok, selitä minulle tämä: Jos yrittäjä voi nostaa hintoja ilman, että se hinnankorotus johtaa kysynnän vähenemiseen, niin miksi hän oli hyväntekijä ennen palkankorotuksia ja antoi tuotteitaan halvemmalla asiakkaille kuin se, mitä nämä olisivat olleet valmiita maksamaan? Korkeammat hinnat ilman, että tapahtuu kysynnän alenemista, on mahdollista vain, jos kierrossa oleva rahamäärä kasvaa. Tämä on se inflaation syy, eivät palkankorotukset. 

[Sour-One]

Ihmisellä on hyvin rajallinen tuotantokyvyn lisäämiskapasiteetti. Tuottavuus riippuu siten pitkälti hänen työkaluistaan. Ihminen ei siis pysty juurikaan tuottamaan lisää ellei hänen työkaluja paranneta. Palkkoja voi korottaa nopeammin kun työkaluja voidaan parantaa. Sen takia palkankorotus näkyy käytännössä aina hinnoissa lyhyellä tähätäimellä.

Ja työkalut ovat parantuneet. Vai mihin oletat perustuvan sen, että meidän BKT/henki on jotain yli 30 000 dollaria, kun köyhimmissä kehitysmaissa se on alle tonnin? Ja työkalut tässä tarkoittavat sekä koulutusta, että niitä konkreettisia työkaluja. Jos palkkoja voi nostaa hintoja korottamalla ilman, että tämä johtaa siihen, että firman tuotteiden kysyntä laskee, niin mikä on se tekijä, joka on pysäyttänyt firman omistajan nostamasta hintoja ilman palkankorotuksia? Tämä osoittaa, ettei hintoja näin vaan voi nostaa, vaan hintojen nostaminen johtaa kysynnän laskemiseen ja sitä kautta työttömyyteen. Ainoastaan tuottavuuden parantaminen mahdollistaa palkkojen nostamisen, koska silloin tulovirtaa voi lisätä sillä, että tulot kasvavat, vaikka hinnat eivät nouse.

Jostainhan rahat on otettava. Jos palkat nousee ilman rahan lisäämistä, joku muu joutuu tinkimään omista rahoistaan. Aika harva haluaa tinkiä joten rahan määrää on siis lisättävä.

Ja juuri tästä syystä palkkojen korotus ei ole se, mikä aiheuttaa inflaation, vaan rahamäärän lisääminen.

Ajatellaan tilannetta, jossa rahan määrää ei lisätä. Jos tuottavuus nousee, hinnat laskevat, koska samoilla palkkamenoilla on tuotettu enemmän tuotteita. Nimellispalkkoja ei siis tarvitse nostaa, jotta reaalipalkat nousevat. Jos tuottavuus ei nouse, palkkojen nostaminen tarkoittaa sitä, että joko hintoja on nostettava, jolloin tuotteita menee vähemmän kaupaksi ja seurauksena on työttömyyttä, tai sitten hinnat pysyvät samassa ja seurauksena on liikevoiton osuuden pieneneminen palkkapotin kustannuksella.

Jos rahamäärä kasvaa, nousevat hinnat, jos tuottavuus ei kasva samaa tahtia, koska suuremmalla rahamäärällä koitetaan ostaa sama tuotemäärä. Inflaatiota ei siis tapahdu edes siinä tapauksessa, että rahamäärä kasvaa mutta hitaammin kuin tuottavuus.

Inflaatioon vaikuttaa moni seikka, mutta mitä nyt yrität sanoa? Ettei palkkojen korotus vaikuta hintohin? Voit kysyä joltain yrittäjältä onko hän samaa mieltä aiasta.

Ok, selitä minulle tämä: Jos yrittäjä voi nostaa hintoja ilman, että se hinnankorotus johtaa kysynnän vähenemiseen, niin miksi hän oli hyväntekijä ennen palkankorotuksia ja antoi tuotteitaan halvemmalla asiakkaille kuin se, mitä nämä olisivat olleet valmiita maksamaan? Korkeammat hinnat ilman, että tapahtuu kysynnän alenemista, on mahdollista vain, jos kierrossa oleva rahamäärä kasvaa. Tämä on se inflaation syy, eivät palkankorotukset.

Eihän sillä yrittäjällä kristallipalloa ole, josta voisi katsoa millainen hinnan korotus johtaa kysynnän alenemiseen.
Mikäli yrittäjä arvioi, että esim. palkankorotuksia ei markkinatilanteen vuoksi viedä hintoihin, niin yrittäjän kate pienenee ja voi mennä pakkaselle.Toisaalta ei yrittäjä jatkuvasti voi olla viemättä kohonneita kustannuksia hintoihin, jos aikoo tehdä voittoa.

Se, että palkankorotukset (eli kohonneet tuotantokustannukset) eivät aiheuttaisi inflaatiota, on absurdi.

[tyhmyri]

Korkeammat hinnat ilman, että tapahtuu kysynnän alenemista, on mahdollista vain, jos kierrossa oleva rahamäärä kasvaa. Tämä on se inflaation syy, eivät palkankorotukset.

On tilanteita ja tuotteita, joissa hinnan nousu ei käytännössä vaikuta kysyntään. Joissain poikkeustapauksissa on esiintynyt tilanteita, joissa hinnannousu on yhdistynyt menekin kasvuun.

Palkankorotukset eivät tarkoita kohonneita tuotantokustannuksia valmistettua yksikköä kohden mikäli tuottavuus on kasvanut samaa tai jopa nopeampaa vauhtia.

[Alfresco]

Jostainhan rahat on otettava. Jos palkat nousee ilman rahan lisäämistä, joku muu joutuu tinkimään omista rahoistaan. Aika harva haluaa tinkiä joten rahan määrää on siis lisättävä.

Ja juuri tästä syystä palkkojen korotus ei ole se, mikä aiheuttaa inflaation, vaan rahamäärän lisääminen.

Rahan määrä kasvaa palkankorotuksien TAKIA. Minusta palkankorotus on silloin inflaation syy.

Muihin spekulaatioihisi en jaksa vastaa. Koita järkeillä jotain itse ettei tarvitse vääntää kaikkea rautalangasta.

[sr]

Jostainhan rahat on otettava. Jos palkat nousee ilman rahan lisäämistä, joku muu joutuu tinkimään omista rahoistaan. Aika harva haluaa tinkiä joten rahan määrää on siis lisättävä.

Ja juuri tästä syystä palkkojen korotus ei ole se, mikä aiheuttaa inflaation, vaan rahamäärän lisääminen.

Rahan määrä kasvaa palkankorotuksien TAKIA. Minusta palkankorotus on silloin inflaation syy.

Miten rahan määrä palkankorotusten takia kasvaisi? Rahan määrähän voi kasvaa vain, jos keskuspankista otetaan lainaa.

Muihin spekulaatioihisi en jaksa vastaa. Koita järkeillä jotain itse ettei tarvitse vääntää kaikkea rautalangasta.

Tyypillinen vastaus silloin, kun argumentit ovat loppu: Sinä olet tyhmä, enkä ala sitä sen kummemmin sinulle selittämään. Arvasin, ettei sinulla olisi mitään selitystä sille, miksi meidän palkkatasomme on paljon parempi kuin kehitysmaissa, jos pois jätetään se, että "työkalumme" (sisältäen koulutuksen, työkalut ja yhteiskunnan infrastruktuurin) ovat parempia.

[sr]

Eihän sillä yrittäjällä kristallipalloa ole, josta voisi katsoa millainen hinnan korotus johtaa kysynnän alenemiseen.
Mikäli yrittäjä arvioi, että esim. palkankorotuksia ei markkinatilanteen vuoksi viedä hintoihin, niin yrittäjän kate pienenee ja voi mennä pakkaselle.Toisaalta ei yrittäjä jatkuvasti voi olla viemättä kohonneita kustannuksia hintoihin, jos aikoo tehdä voittoa.

Se, että palkankorotukset (eli kohonneet tuotantokustannukset) eivät aiheuttaisi inflaatiota, on absurdi.

Jos rahamäärä ei kasva, ne eivät voi sitä mitenkään tehdä. Seurauksena on vain juuri se, että kun tuo voitto-osuus pienenee liian pieneksi, yrittäjä panee pillit pussiin.

Ok, väännä minulle rautalangasta. Jos rahamäärä ei kasva ja jonkun tuotteen hintoja nostetaan kasvaneiden kustannusten vuoksi, niin mistä se raha niihin korkeampiin hintoihin otetaan? Minusta se otetaan siitä, että joko kyseisen tuotteen kulutusta vähennetään (mistä seuraa juuri tuota yllä kuvaamaani) tai sitten muihin tuotteisiin menevää rahamäärää vähennetään (mistä seuraa joko siellä hinnan alenemista tai sitten tuotannon vähenemistä).

Ainoa tapa, jolla hintojen yleinen nousu ilman tuotannon kutistumista on mahdollista, on se, että kiertävä rahamäärä kasvaa. Tämä on se inflaation syy ja tämä on se, mitä keskuspankki pystyy suht hyvin kontrolloimaan. EKP:n tehtävä on pitää inflaatio "hieman alle" 2%:ssa. Jos palkkojen nousu olisi inflaation syy, niin miten ihmeessä se tuota kontrolloisi? Eihän EKP:llä ole neuvottelijaa palkkapöydissä.

[Alfresco]

Muihin spekulaatioihisi en jaksa vastaa. Koita järkeillä jotain itse ettei tarvitse vääntää kaikkea rautalangasta.

Tyypillinen vastaus silloin, kun argumentit ovat loppu: Sinä olet tyhmä, enkä ala sitä sen kummemmin sinulle selittämään.

No lukijat varmaan osaavat ihan itse päätellä itse kunkin "tyhmyydestä" jotain.

En jaksa selitellä ihan kaikkia perusasioita. Lähden näihin keskusteluihin sillä olettamalla, että osallistujat tietävät edes alkeet siitä mistä puhuvat ja myös ymmärtävät asioita ilman, että kaikki väännetään rautalangasta.
Missään nimessä en jaksa alkaa keskustelemaan semanttisista seikoista ja käydä vääntöä siitä miten asiat pitäisi määritellä tai ymmärtää (viittaan toiseen spaammaamasi ketjuun).
Vähiten olen kiinnostunut uppoutumaan pieniin yksityiskohtiin ja käydä kinastelua detaljeista, joilla ei ole sen kummempaa merkitystä kokonaisuudelle.

Ymmärrän, että tällainen perusasioista kinaileminen tuo kiksejä joillekin mutta se ei ole minun cup of tea.

[sr]

Ymmärrän, että tällainen perusasioista kinaileminen tuo kikesjä joillekin mutta se ei ole minun cup of tea.

No, olisit nyt edes vastannut siihen asiaan metakeskustelun sijaan.

[tyhmyri]

Minusta yksinkertaisinta on määritellä inflaatio rahan ja luoton nettolisäyksenä ja deflaatio taas nettovähennyksenä. Tämä nettolisäys sitten näkyy ennen pitkään nousevina kuluttujahintoina, osakekursseina, raaka-aineina jne...

Kuluttajahintojen muutokset ja nuo lisäykset+vähennykset eivät ole sama asia. Tietenkin voidaan spekuloida sillä, että jos odotetaan 20, 50 tai 100 vuotta, niin nuo "ennen pitkään" tapahtuvat hintojen nousut toteutuvat. Japanissa ei 20 vuotta ole riittänyt siihen, että inflaatiota olisi tapahtunut. Japanissa on ollut deflaatiota vaikka rahan määrä on kasvanut varsin tuntuvasti (liitteenä asiaa koskeva käppyrä). Toisin sanoen esittämäsi määritelmä ei toimi todellisuudessa tai sitten pitäisi keksiä jokin uusi sana tarkoittamaan hintatason yleistä nousua.

Rahan määrällä ja hintatason muutoksella ei ole suoraa yhteyttä sinä mielessä, että rahan määrän kasvu automaattisesti valuisi hintoihin edes kohtuullisella aikavälillä. Rahan määrän kasvu ei suoraan tarkoita kuluttajien käytössä olevan tai käyttämän rahamäärän kasvua.

[Rauski]

Minusta yksinkertaisinta on määritellä inflaatio rahan ja luoton nettolisäyksenä ja deflaatio taas nettovähennyksenä. Tämä nettolisäys sitten näkyy ennen pitkään nousevina kuluttujahintoina, osakekursseina, raaka-aineina jne...

Kuluttajahintojen muutokset ja nuo lisäykset+vähennykset eivät ole sama asia. Tietenkin voidaan spekuloida sillä, että jos odotetaan 20, 50 tai 100 vuotta, niin nuo "ennen pitkään" tapahtuvat hintojen nousut toteutuvat. Japanissa ei 20 vuotta ole riittänyt siihen, että inflaatiota olisi tapahtunut. Japanissa on ollut deflaatiota vaikka rahan määrä on kasvanut varsin tuntuvasti (liitteenä asiaa koskeva käppyrä). Toisin sanoen esittämäsi määritelmä ei toimi todellisuudessa tai sitten pitäisi keksiä jokin uusi sana tarkoittamaan hintatason yleistä nousua.

Rahan määrällä ja hintatason muutoksella ei ole suoraa yhteyttä sinä mielessä, että rahan määrän kasvu automaattisesti valuisi hintoihin edes kohtuullisella aikavälillä. Rahan määrän kasvu ei suoraan tarkoita kuluttajien käytössä olevan tai käyttämän rahamäärän kasvua.

Japanissa on minusta nimenomaan printattu rahaa, joka ei ole siirtynyt pankkien antolainaukseksi. Hinta-inflaatio kyllä seuraa rahavarantoa jonkinlaisella tarkkuudella.

(http://askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak51/F3007a.jpg)

(http://images.mises.org/5170/Figure1.png)

(http://images.mises.org/5170/Figure2.png)

Jos nyt M2 pomppaisi 10% vuosikasvuun niin kyllä hinnat tulisivat sieltä perässä. En koskaan väittänyt, että korrelaatio olisi 1:1, vaan hintainflaatioon vaikuttaa monet psykologiset seikat. Pitäisi jostain kaivaa japanilaisten ottamat kulutusluotot 1990-2011, vaan eipä oikein löydy.

[tyhmyri]

Pitäisi jostain kaivaa japanilaisten ottamat kulutusluotot 1990-2011, vaan eipä oikein löydy.

En jaksa katsoa auttaisivatko BoJ:n sivut asiassa. Todennäköisesti, joskin saattaa joutua laatimaan oman jatkokäsittelyn.

Mikäli oltaisiin aivan tarkkoja, niin noista käyttämistäsi käppyröistä, kuten myös monesta minun käyttämästäni, ei oikeasti voi sanoa yhtään mitään. Pitäisi tehdä hieman tilastollista voimistelua varsinaisen datan kanssa ennen kuin osaisi sanoa mitään todellisesta korrelaatiosta. Ainakaan silmämääräisesti en menisi väittämään korrelaatiota kovinkaan merkittäväksi.

Japanin ongelmana on ollut se, että NGDP saavutti huippunsa 1995 ja vielä 2009 NGDP oli alle vuoden 1995 arvon. Jos NGDP putoaa, niin rahamäärän kasvu ei paljoa lämmitä vaan ongelmat ovat ilmeisiä.

[Rauski]

Pitäisi jostain kaivaa japanilaisten ottamat kulutusluotot 1990-2011, vaan eipä oikein löydy.

En jaksa katsoa auttaisivatko BoJ:n sivut asiassa. Todennäköisesti, joskin saattaa joutua laatimaan oman jatkokäsittelyn.

Mikäli oltaisiin aivan tarkkoja, niin noista käyttämistäsi käppyröistä, kuten myös monesta minun käyttämästäni, ei oikeasti voi sanoa yhtään mitään. Pitäisi tehdä hieman tilastollista voimistelua varsinaisen datan kanssa ennen kuin osaisi sanoa mitään todellisesta korrelaatiosta. Ainakaan silmämääräisesti en menisi väittämään korrelaatiota kovinkaan merkittäväksi.

Japanin ongelmana on ollut se, että NGDP saavutti huippunsa 1995 ja vielä 2009 NGDP oli alle vuoden 1995 arvon. Jos NGDP putoaa, niin rahamäärän kasvu ei paljoa lämmitä vaan ongelmat ovat ilmeisiä.

No eniveis kohtalaisen hyvin hinnat seurailevat noita laajempia raha-aggregaatteja. Keskuspankkirahalla ei inflaatiolle ole niin merkitystä. Jos inflaatio ei noudattelisi rahanmäärää niin eipä keskuspankkien avomarkkinaoperaatioista olisi juuri iloa. Toinen kysymys on myös miten hyvin nuo ostoskorit mittaa aitoa inflaatiota.

Vielä yksinkertaistamisen vuoksi: Hintainflaatiota tapahtuu kun kasvava rahamäärä jahtaa samana pysyvää määrää tavaroita ja palveluita.

[tyhmyri]

Hintainflaatiota tapahtuu kun kasvava rahamäärä jahtaa samana pysyvää määrää tavaroita ja palveluita.

Mikäli tavaroiden ja palveluiden määrä olisi vakio, niin maailma olisi aika lailla toisennäköinen. Tuotannontekijöiden käyttö sekä työn tuottavuus ovat kasvaneet niin hurjasti ja kasvavat yhä, että tavaroiden ja palveluiden määrä ei todellakaan ole vakio.

No, vähitellen kasvua löytyy vain työn tuottavuuden osalta, mutta aivan heti ei ole nähtävillä tilannetta, jossa työn tuottavuus ei kasvaisi. Koska työn tuottavuus kasvaa, niin niitä tavaroita riittää entistä enemmän. Sama pätee suureen osaan palveluita, tosin mutkan kautta. Siinä mielessä en todellakaan suostu nielaisemaan tuota selitystä.

Tässä mielessä kapitalismi eikun siis poliittisesti korrekti markkinatalous on mielestäni loistava systeemi. Tavaroita ja palveluita tulee entistä paremmin saataville ja meillä on jopa varaa niiden hankkimiseen.

[vainukoira]

Hintainflaatiota tapahtuu kun kasvava rahamäärä jahtaa samana pysyvää määrää tavaroita ja palveluita.

Mikäli tavaroiden ja palveluiden määrä olisi vakio, niin maailma olisi aika lailla toisennäköinen. Tuotannontekijöiden käyttö sekä työn tuottavuus ovat kasvaneet niin hurjasti ja kasvavat yhä, että tavaroiden ja palveluiden määrä ei todellakaan ole vakio.

No, vähitellen kasvua löytyy vain työn tuottavuuden osalta, mutta aivan heti ei ole nähtävillä tilannetta, jossa työn tuottavuus ei kasvaisi. Koska työn tuottavuus kasvaa, niin niitä tavaroita riittää entistä enemmän. Sama pätee suureen osaan palveluita, tosin mutkan kautta. Siinä mielessä en todellakaan suostu nielaisemaan tuota selitystä.

Tässä mielessä kapitalismi eikun siis poliittisesti korrekti markkinatalous on mielestäni loistava systeemi. Tavaroita ja palveluita tulee entistä paremmin saataville ja meillä on jopa varaa niiden hankkimiseen.

Jos kysynnän ja/tai rahan määrä lisääntyy enemmän kuin hyödykkeiden määrä, tai hyödykkeiden määrä vähenee enemmän kuin kysynnän ja/tai rahan määrä, tapahtuu hintojen nousua. Tätä rauski varmaan tuossa tarkoitti.

[sivullinen.]

No, vähitellen kasvua löytyy vain työn tuottavuuden osalta, mutta aivan heti ei ole nähtävillä tilannetta, jossa työn tuottavuus ei kasvaisi.

Lääkäreiden määrä on kasvanut kymmenkertaiseksi 60-luvulta, mutta silti valitetaan lääkäripulaa - toisin kuin ennen sekin. Tuottavuuden kasvua en ole näkevinäni tässä(kään) asiassa. Mielelläni näkisin jotain todisteita työntuottavuuden lisääntymisestä. Erityisen kiinnostunut olisin 80-luvun jälkeen tapahtuneesta tuottavuuden noususta. Sitä kun ei mielestäni ole tapahtunut kuin valtion tarjoamassa propagandassa.

http://www.laakariliitto.fi/tilastot/laakaritilastot/kehitys.html

[jka]

Lääkäreiden määrä on kasvanut kymmenkertaiseksi 60-luvulta, mutta silti valitetaan lääkäripulaa - toisin kuin ennen sekin. Tuottavuuden kasvua en ole näkevinäni tässä(kään) asiassa. Mielelläni näkisin jotain todisteita työntuottavuuden lisääntymisestä. Erityisen kiinnostunut olisin 80-luvun jälkeen tapahtuneesta tuottavuuden noususta. Sitä kun ei mielestäni ole tapahtunut kuin valtion tarjoamassa propagandassa.

http://www.laakariliitto.fi/tilastot/laakaritilastot/kehitys.html

Eihän tuo kauhean hyvää kuvaa anna tervydenhoidon tuottavuuskehityksestä.

Sairaaloiden tuottavuus 2009

www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr03_11.pdf

Mutta tuolla sektorilla on jotain todella omituista. Tuottavuuserot ovat ihan järkyttäviä. Jotkut sairaalat pystyvät jopa ihan kohtuulliseen tuottavuuden parantamiseen, mutta toiset ryssii hommat taas ihan katastrofaalisesti. Eihän millään muulla alalla näy noin suurta vaihtelua. Terveydenhoito ei taida olla kovin hyvä yleisen tuottavuuskehityksen mittari.

Se pitää kyllä sanoa tuosta lääkäreiden määrän kymmenkertaistumisesta, että nopeasti laskin, että 60-luvulla meillä oli n. 300.000 yli 65 vuotiasta, nyt yli 65 vuotiaita on n. miljoona.

http://www.findicator.fi/81/?show=teema

Jos ajatellaan, että yli 65 vuotialla nuo vaivat taitaa alkaa kasvamaan eksponentiaalisesti jokaisen ikävuoden myötä niin kyllähän noita hoitotapauksia on aikalailla enemmän kuin 60-luvulla.

[tyhmyri]

Mielelläni näkisin jotain todisteita työntuottavuuden lisääntymisestä. Erityisen kiinnostunut olisin 80-luvun jälkeen tapahtuneesta tuottavuuden noususta. Sitä kun ei mielestäni ole tapahtunut kuin valtion tarjoamassa propagandassa.

Ilmeisesti teollisuus ei ole tuttua? Kun itse aikoinaan ensimmäisiä kertoja olin mukana kuvioissa, niin kanttauskoneita käytettiin ihan tehdasympäristöissä. Nykyisin erilaiset levyntyöstökoneet osaavat leikkaamisen ja taivuttamisen aivan eri tavalla. Puhumattakaan siitä, että mallien teko oli sikamaisen hidasta. Nyt heitetään suoraan 3D-tulostimeen ja jos näyttää hyvältä, niin piirustukset pienen käsittelyn jälkeen CAM-softan läpi suoraan linjalle. Kyllä siinä on työtunnin tehokkuus kasvanut mielettömästi.

Lääkärin työn osalta en osaa sanoa mitään muuta kuin sen, että kyllä mekin mielellämme olisimme poliittisen vallan yhtä hyvässä suojeluksessa kustannuksista välittämättä kuin terveydenhoitosektori.

[Mursu]

Lääkärin työn osalta en osaa sanoa mitään muuta kuin sen, että kyllä mekin mielellämme olisimme poliittisen vallan yhtä hyvässä suojeluksessa kustannuksista välittämättä kuin terveydenhoitosektori.

Lääketieteessä esimerkiksi pallolaajennus on lisännyt tuottavuutta huimasti verrattuna ohitusleikkauksiin. Samoin esimerkiksi kännyköiden yleistyminen on mahdollistanut peruutusaikojen paremman käytön. Röntgenkuvat, lähetteet ym. menevät nykyään sähköisesti. Samoin nykyään makuutetaan ihmisiä sairaalassa paljon vähemmän kuin ennen.

[tyhmyri]

^OK. Pyydän anteeksi irvailuani. En tosiaan tunne lääketiedettä tarpeeksi.

[sivullinen.]

jka "Sairaaloiden tuottavuus 2009" dokumentti alkaa sanoin Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus laski julkisissa sairaaloissa 4 % vuosina 2005–2009. Voiko sitä selvemmin sanoa. Tuottavuus laski.

Terveydenhoito ei taida olla kovin hyvä yleisen tuottavuuskehityksen mittari.

Etnopositiivisuus tai olisiko tehokkuuskiima vaivaa tutkimusta. Ei voida hyväksyä ettei tuottavuuden kehittyminen ole ollut kovinkaan hyvää kuin muutamilla aloilla - pääosin juuri teollisuudessa - mutta palvelusektorilla ainoa tuottavuutta lisäävä tekijä on työntekijän työkuorman kasvattaminen. Onnettomaksi asian tekee teollisuuden joukkopako - nyt siis tehdään huomattavasti pienemmällä väellä lähes sama määrä paperi kuin ennen, vaikka voisimme tehdä samalla väellä huomattavasti enemmän paperia. Samalla lisääntynyt tietojenkeräys tarve on heikentänyt lähes kaiken viranomaistyöskentelyn tehokkuutta, ja samalla kaiken yksityisen toiminnan joka on tekemisissä viranomaisten kanssa jatkuvasti.

Sen verran vielä tyhmyrille kerron omasta kokemuksistani teollisuuden "tehokkaampien tuotantomenetelmien" osalta, että tuotettujen kappaleiden määrä kyllä nousi automaation ansiosta moninkertaiseksi mutta samalla kielletty totuus eli koneiden tekemät virheet nostivat tuotteiden hävikkiä merkittävästi. Koneethan eivät virheitä tee, joten tästä ei keskustella. En osaa sanoa oliko automatisoinnin tulos positiivinen vai negatiivinen. Uskoisin pieneen tehokkuuden parantumiseen, vaikka miinus puolelle laskettaisiin mukaan kaikki automaatiokoneiden huollot, asennukset ja valmistuksetkin. Mutta huomattavasti vähemmän positiviinen kuin tyhmyrin esimerkki antaa ymmärtää.

[Sour-One]

Mielelläni näkisin jotain todisteita työntuottavuuden lisääntymisestä. Erityisen kiinnostunut olisin 80-luvun jälkeen tapahtuneesta tuottavuuden noususta. Sitä kun ei mielestäni ole tapahtunut kuin valtion tarjoamassa propagandassa.

Ilmeisesti teollisuus ei ole tuttua? Kun itse aikoinaan ensimmäisiä kertoja olin mukana kuvioissa, niin kanttauskoneita käytettiin ihan tehdasympäristöissä. Nykyisin erilaiset levyntyöstökoneet osaavat leikkaamisen ja taivuttamisen aivan eri tavalla. Puhumattakaan siitä, että mallien teko oli sikamaisen hidasta. Nyt heitetään suoraan 3D-tulostimeen ja jos näyttää hyvältä, niin piirustukset pienen käsittelyn jälkeen CAM-softan läpi suoraan linjalle. Kyllä siinä on työtunnin tehokkuus kasvanut mielettömästi.

Lääkärin työn osalta en osaa sanoa mitään muuta kuin sen, että kyllä mekin mielellämme olisimme poliittisen vallan yhtä hyvässä suojeluksessa kustannuksista välittämättä kuin terveydenhoitosektori.

Oman subjektiivisena mielipiteenä voin kertoa, että julkisella puolella ns. tuottavuudessa olisi huomattavasti parannettavaa enkä tarkoita vain paperibyrokratiaa.

[tyhmyri]

Sen verran vielä tyhmyrille kerron omasta kokemuksistani teollisuuden "tehokkaampien tuotantomenetelmien" osalta, että tuotettujen kappaleiden määrä kyllä nousi automaation ansiosta moninkertaiseksi mutta samalla kielletty totuus eli koneiden tekemät virheet nostivat tuotteiden hävikkiä merkittävästi.

Missäköhän teollisuusyrityksessä johto hyväksyy tuollaisen tilanteen? Ei tarvitse vastata, retorinen kysymys.

Kielletty totuus, kilin kellit.

Kyllä noita virhekappaleita on metsästetty rajusti ennen ja jälkeen automaation lisääntymisen. Mutta suoraan sanottuna, jos jonkun yrityksen osalta on olemassa tuollaisia "kiellettyjä totuuksia", niin kyseiselle firmalle on aivan oikein, että se katoaa. Kuuluu markkinatalouden henkeen.

Tuottavuus on lisääntynyt hurjasti, mutta aina on tapauksia, joissa firma ei temppuun kykene vaikka teknologia on saatavissa. Kuolo korjaa tuolloin firman ja niin sen pitää ollakin.