Mutinaa inflaatiosta

[PaulR]

Nyt olisi huomattava, että nämä kaverit eivät ole enää pelastamassa kansalle, vaan ryöstämässä itselleen mitä vain voivat. Jo tämän huomaaminen pitäisi olla varoituskellona.

[tyhmyri]

Nyt olisi huomattava, että nämä kaverit eivät ole enää pelastamassa kansalle, vaan ryöstämässä itselleen mitä vain voivat. Jo tämän huomaaminen pitäisi olla varoituskellona.

Itse asiassa olen tällä palstalla jo useasti kirjoittanut, että Suomen kannalta ainoa oikea tapa toimia olisi siirtyä omaan valuuttaan ja pistää lappu luukulle kaikille yhteisvastuullisille pelleilyille. Minusta tällä hetkellä vallalla oleva lähestymistapa on tuhon tie.

Mutta tämä ei suinkaan poista sitä tosiasiaa, että kohtuullinen inflaatio ja siedettävä talouskasvu ovat huomattavasti parempi vaihtoehto kuin mikään muu mitä on esitetty. Moiseen pääsee NGDPT-tavoitteella.

Tekninen keskustelu inflaatiosta ja sen merkityksestä on eri asia kuin se, että tunnustaa tämän europelleilyn olevan vahingollista ja jotain josta pitäisi päästä eroon. En yleensä kadehdi ruåtsalaista kollegaa, mutta nykyään käy oikeasti kateeksi. Huolimatta mamuista ja muusta... Taloudessa Ruåtsi on osannut hoitaa asiansa paljon paremmin kuin meidän pellemme.

[Rauski]

Olen jo pariin otteeseen sanonut, että luonnollisesti keskuspankit vääristävät tuota kuviota. En jaksaisi toistaa itseäni, mutta ehkä sitten en tarpeeksi selvästi sanonut. Keskuspankit voivat painaa korkotasot alas,¹ mutta eivät mahda mitään jos pankit eivät halua lainata eivätkä ihmiset kuluttaa.² Narulla ei voi työntää. Pitääkö tässä nyt alkaa perustella aksioomia?³ Vähän rahaa pankissa iso korko, paljon rahaa pankissa pieni korko.⁴ Vähän tavaraa markkinoilla kallista, paljon tavaraa markkinoilla halpaa.⁵

Muutama kommentti:
¹Keskuspankit harvemmin määräävät niitä korkoja, joita käytetään pankin ja vaikkapa yksityishenkilön välisessä lainanannossa. Keskuspankin ohjauskorko tietenkin tuppaa vaikuttamaan markkinakorkoihin, mutta se ei ole sama asia.
²Eiköhän esimerkiksi Jenkkilässä ole kyse siitä, että pankit eivät halua lainata. Olen jo useamman kerran postittanut tälle palstalle paloja raportista, jossa kerrotaan, että jenkkipankit eivät halua lainata yrityksille eivätkä yksityishenkilöille. Koska taloudessa pitää olla tietty määrä luottoa, niin sen vuoksi on äärimmäisen vaarallista jos pankit eivät lainaa.
³Kyllä. Olen haistavinani kommenteistasi näkemyksen, jonka mukaan on empirialla ja todellisuudesta saadulla datalla ei ole merkitystä. Tuollaisessa tilanteessa pidän kommentteja hölynpölynä niin kauan kunnes riittävän hyvin empiriaan tukeutuvia perusteluja löytyy. Jos tulkitsen asioita väärin, niin pyydän anteeksi, mutta muuten tosiaan edellytän niitä perusteluja.
⁴Anteeksi kuinka? Mikäli rahaa on markkinoilla vähän, eli rahapolitiikka on tiukkaa, niin korot ovat alhaisia. Syynä se, että jos rahapolitiikka on tiukkaa ei kenelläkään ole varaa maksaa korkeita korkoja.
⁵Tuokaan ei pidä aina paikkaansa.

Vaikka olenkin lähinnä markkinamonetaristi, niin tunnustan fiskaalisen toiminnan tärkeyden homman hoidolle. On tilanteita, erityisesti likviditeettiloukun tapauksessa, jolloin perinteinen ja suoramittainen fiskaalinen elvytys on tarpeen. Rakennetaan siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja vastaavia. Totta kai tuolloin ei pidä tehdä samoin BoJ teki 1990-luvulla eli pienensi rahan määrää jopa nopeammin kuin fiskaaliset temput sitä kiertoon toivat. Mutta se on toinen tarina.

Yksi asia mikä kommenteissasi minua hämmentää on ajatus "hyvästä deflaatiosta". Okei, jos on hyvää deflaatiota, niin täytyy olla myös hyvää inflaatiota. Mutta ilmeisesti et hyväksy ajatusta hyvästä inflaatiosta. Ehkä kannattaisi muistaa, että kaikki talouteen liittyvät mallit ovat väkisin symmetrisiä.

1. Ei tietenkään, kuka tälläistä on väittänyt?
2. Pankit voivat lainata FED:ltä liki ilmaiseksi rahaa. Käytännössä niillä lähes rajaton lainavaranto.
3. Eiköhän tässä ole lähinnä kyse johtopäätöksistä
4. Eipäs vaan koska keskuspankit ovat päättäneet korkotason. Ilman keskuspankkeja korkotaso olisi pilvissä. Pankit voivat lainata keskuspankilta melkein ilmaiseksi rahaa ja toisaalta ne voivat lainata toisiltaan melkein ilmaiseksi. Reilun 3-5% inflaatio-oloissa mikä vallitsee länsimaissa korot ovat reilusti reaalisesti negatiivisia. Rahapolitiikka on siis lähinnä erittäin löysää.
5. No joo unohdin Suomen asuntomarkkinat anteeksi

Mitä tarkoitat tuolla: " Ehkä kannattaisi muistaa, että kaikki talouteen liittyvät mallit ovat väkisin symmetrisiä." ?

[tyhmyri]

Mitä tarkoitat tuolla: " Ehkä kannattaisi muistaa, että kaikki talouteen liittyvät mallit ovat väkisin symmetrisiä." ?

Tiivistetysti sitä, että jos oletamme vakiona pysyvän hintatason olevan hyvästä ja muutosten pahasta, niin se koskee kaikkia muutoksia. Jos nyt teemme, kuten sinä teit, että oletamme deflaation olevan joskus hyvä asia, niin samalla myös inflaation on pakko olla joskus hyvä asia.

Itse pidän NGDP:n trendinomaista kasvua vaikkapa 4% linjalla hyvänä asiana. Siihen mahtuu sekä inflaatiota että deflaatiota ja myös reaalista talouskasvua.

Yksi asia, mistä en ole ehtinyt kirjoittamaan on inflaation tarpeellisuus työllisyyden kannalta. Yritän saada aikaiseksi lähiaikoina. Tosin muutakin roikkuu, sillä varsinaiset työt ahdistavat.

[citizen]

On harhaista ajatella saman talousmallin toimivan kaikessa ympäristössä. Kyllä kulttuuri, demografia, raaka-aineiden saatavuus ja talouden koko pitää huomioida.

-Velkaantuminen on jo tapissa, koska talouskasvua on yritetty luoda väkisin matalilla koroilla
-Talous on jo kestämättömän suuri (montako maapalloa raaka-aineineen tarvittaisiin, jotta kaikki ihmiset voisivat kuluttaa yhtä paljon kuin eurooppalaiset?)
-Euroopassa on nyt menossa maailman historin nopein demografinen muutos (kantaväestön ikääntyminen ja islamisoituminen)


Hassua miten "Vihreät" pitävät lamaa saatanallisena asiana, vaikka se olisi helpoin tie päästötavoitteisiin.

[tyhmyri]

Yksi niistä syistä, mitkä tekevät inflaatiosta niin miellyttävän (sic!) otuksen kuin se on, on sen reaalipalkkoja laskeva vaikutus. Nimenomaan, reaalipalkkoja laskeva vaikutus. Erilaisten tarjonta- ja kysyntäshokkien esiintyminen tuottaa hyvin usein tarpeen reaalipalkkojen laskulle.

Olemme kaikki jo nähneet miten mukavasti ja järkevästi sisäinen devalvaatio onnistuu. Toisin sanoen se ei onnistu missään järkevässä ajassa siksi, että tietyt hinnat nyt vain tuppaavat olemaan mielettömän jäykkiä alaspäin. Irlannissa työllisten nominaaliset palkat eivät ole tippuneet, mutta kokonaispalkkasumma on ja paljon. Toisin sanoen työttömyys on noussut rajusti, mikä taas on tiputtanut NGDP:n jolloin myös RGDP on tullut alas melkoisella ryminällä. Valtio velkaantuu Irlannissa yhä lisää ja ihmiset köyhtyvät lisää ja velat jäävät maksamatta ja...

Ei hyvä, ei.

Mutta jos talous pääsee vähän ylikuumahtamaan tai pienen Suomen kaltaisen maan vientiteollisuuden markkina-alueilla tulee kysyntäshokki, niin työllisyyden ylläpitämiseksi on reaalipalkkojen alennuttava että vienti lähtisi jälleen vetämään. Mitä muuta keinoa on kuin valuutan arvon tiputtaminen ja siitä seuraava inflaatio? Myönnän, että inflaatio toimii vain siinä tapauksessa, että ei olla täystyöllisyyden lähellä. Kun lähestytään täystyöllisyyttä lakkaa inflaatio vaikuttamasta työpaikkojen määrää lisäävästi vaan koko roska valuu suoraan palkkoihin. Tämä on muuten suurin syy siihen, että SNB päätti myydä frangeja kaikille halukkaille niin paljon kuin ostajat halusivat. Oli huoli Sveitsin vientiteollisuuden työpaikoista ja sitä kautta NGDP:n tasosta. SNB puolusti sveitsiläisten reaaliansioita estämällä valuutan arvon liian nousun ja sitä seuraavan vientiteollisuuden nominaalisenkin palkkasumman pudotuksen.

Jollain isolla yhtenäisellä alueella kuten Euroalue tai USA valuutan arvo on vähäisempi tekijä. Ajatellaan Euroaluetta. Jos Euroalueella olisi kokonaisuutena jatkuva noin 5% nominaalinen kansantuotteen kasvu, niin Espanja ja Italia voisivat muuttaa itsensä kilpailukykyisiksi yksinkertaisesti tekemällä maltillisia palkkasopimuksia. Reaalipalkat laskisivat mutta valtion verotulot eivät nominaalisesti tippuisi vaikka valtion reaalinen kulutus sekin pienenisi. Samalla tehokkaamman alueen kuten Saksan ammattiliitot todennäköisesti niittaisivat palkankorotukset täysimääräisinä ja katso, alueiden epätasapaino olisi hallittavissa. Inflaation avulla.

Koko homma olisi kuitenkin helpompaa omilla valuutoilla. Suomessa on perinteisesti reaalipalkkoja laskettu devalvaation ja sitä seuraavan tuontihintavetoisen inflaation avulla. Kelluvalla valuutalla sama toimii myös, sillä talouden kilpailukyky näkyy suhteellisen nopeasti valuutan arvossa. Varsinkin jos keskuspankki on valmis yhtä reippaisiin otteisiin kuin SNB.

Oma, kelluva valuutta ja yhtä ärhäkkä keskuspankki kuin SNB eivät olisi ollenkaan huono vaihtoehto Suomelle.

[tyhmyri]

Okei. Koska kukaan ei ole jaksanut jatkaa viestiäni inflaation hyvästä, reaaliansioita alentavasta viestistä (oletin sen saavan paljon kommentteja), niin tyydyn viittaamaan João Marcus Marinho Nunes -nimisen hemmon blogissaan kirjoittamaan tarinaan keskuspankin rahapolitiikan voimasta, hyvässä ja pahassa.

Juttu löytyy täältä.

Jutun sisältö on oikeastaan pöyristyttävää. Keskuspankit tekevät virheitä (OK, kaikki tekevät virheitä) ja kieltäytyvät korjaamasta virheellistä päätöstä koska tuo tarkoittaisi virheen myöntämistä (murrosikäisiä poikia, joiden testosteronitaso on epäterveellisellä tasolla --- todellakin kaikkea muuta kuin OK).

Lukekaa Nunesin koko juttu. Loistavaa ja varsin pelottavaa analyysiä. Kertoo myös siitä kuinka monen pelkäämä hyperinflaatio voidaan pysäyttää yksinkertaisesti pysäyttämällä se.

[tyhmyri]

Taloussanomat kirjoitti jokunen päivä sitten jutun, jossa kerrottiin keskiluokan kuolemasta. Juttu löytyy täältä.

Juttu sinänsä on mielenkiintoinen ja järkevä, mutta siinä on yksi asia mitä en ymmärrä. Kohtana 4 on väite, jonka mukaan inflaatio olisi rajua. Okei, tähän minulla on kaksi kommenttia, jotka ovat:
1) inflaatio ei ole millään järkevällä tavalla mitattuna niin kauhean rajua ainakaan Jenkkilässä, ja
2) mitä ongelmaa korkeahko vakiotasoinen inflaatio oikein tuottaisi? En ymmärrä.

Tällä hetkellä kaikkein luotettavimman datan hintamuutoksista tarjoilee Billion Prices Point -projekti. Siinä ei ole palveluista kuin pieni osa, mutta tavarapuoli on todella hyvin kattava. Jenkkilän inflaatio ei nyt tavaroita ostavalle näytä olevan kovin paljoa virallisista luvuista poikkeava. Missä se korkea inflaatio luuraa?

Toisekseen, jos kaikki hinnat, myös työn hinta, nousevat sen 10%, niin missä ongelma? Eikös se kiinnostava asia ole reaaliansiot? Katsokaa avausviestini tästä ketjusta.

[sivullinen.]

Amerikassa on nykyään maailman vähiten siirtymistä yhteiskunta luokasta toiseen. Self made millionaire on vanha tarina, joka ei enää pidä paikkaansa. Yhä harvempi rikastuu omalla työllään. Kiinassakin on paremmat mahdollisuudet köyhän kadunlakaisijan nousta rikkaiden joukkoon kun amerikassa. Siitä kertoo myös tuo keskiluokan häviäminen. Ne joilla on, saavat yhä enemmän; ne joilla ei ole, köyhtyvät lisää. Kun jokunen aina tippuu pois keskiluokasta eikä kukaan nouse tilalle, keskiluokka häviää itsekseen.

Luitko tyhmyri tuon Taloussanomien artikkelin kohdan neljä? 4. Jos inflaatio mitattaisiin samoin kuin vuonna 1980, se laukkaisi tänä päivänä yli kymmenessä prosentissa. Se yrittää vastata kysymykseesi korkeasta inflaatiosta. Olen huomannut ettet halua hyväksyä minun televisiouutisista eroavia näkemyksiä talouden tilasta, joten selittäminen tälläkin kertaa lienee turhaa, mutta yritän kuitenkin. Inflaation mittausta ei tehdä minkään yksinkertaisen perunan hinnan mukaan vaan se on monimutkainen laskelma jossa voidaan monessa kohtaa muutta tuloksia haluttuun suuntaan. Nykyinen inflaation mittaus tekee monia vääristymiä joko tarkoituksellisesti tai ilman. Tunnetuimmat esimerkit liittyvät korkeaan teknologiaan jossa viime vuonna ostetun tietokoneen arvon lasketaan kasvaneen koska tietokoneiden käyttömahdollisuudet - uudet ohjelmat ja internet sivut - ovat lisääntyneet. Samalla kuitenkin uusi tietokone sukupolvi on laskeutunut "edelläkävijän" hinnoista (10000e) "normaalin kansalaisen" hintoihin (1000e). Tämä taas vaikuttaa huomattavasti laskevasti inflaatioon. Vääristymäksi nimitän tilannetta koska nyt viime vuotinen tietokone malli on laskettu, käyttömahdollisuuksien nousun takia, arvokkaammaksi kuin tämän vuoden malli! Se ei vastaa koettua totuutta eikä vuoden vanhasta koneesta kukaan maksaisi enempää kuin uudesta.

[tyhmyri]

Katso miten BPP-projektin inflaatioluvut lasketaan. Ne ovat tällä hetkellä luotettavinta mitä löytyy.

[tyhmyri]

Eikös Jenkkilässä pitänyt jo käynnistyä hyperinflaation kun rahan määrä on kasvanut niin paljon? No, ilmeisesti ei kuitenkaan käynnistu. Cleveland Fed laskeskelee inflaatio-odotuksia koskevia käppyröitä ja Nunes on tehnyt niistä vähän selkeämpiä:
(http://thefaintofheart.files.wordpress.com/2012/01/fed-clev_expect.jpg?w=640)
Toisin sanoen Jenkkilän inflaation odotetaan laskevan!

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että viimeisimmät luvut Jenkkilästä ovat aika rohkaisevia....

[tyhmyri]

Lisää inflaatiosta. Oikeastaan meidän pitäisi ymmärtää, että inflaatiota on olemassa useampaa sorttia. Nyt kirjoitan kahdesta eri tyyppisestä inflaatiosta, joita on esiintynyt Suomessa. Muista tyypeistä ehkä myöhemmin.

Ensimmäinen tyyppi syntyy siitä kun Kiinalaiset rikastuvat ja haluavat syödä lihaa useammin kuin kerran kuussa. Tuolloin lihan, rehun ja monen muun vastaavan tuotteen hinnat nousevat koska kysyntä yksinkertaisesti ylittää tarjonnan. Tämä on todellista inflaatiota, joka satuttaa kaikkia lihaasyöviä, jotka tuntevat sen kukkarossaan. Tämä inflaatio valitettavasti on samalla myös jotain, jolle sen enempää raha- kuin finanssipolitiikallakaan ei voida yhtään mitään. Rahapolitiikan kiristäminen ei pienennä tuota inflaatiota eikä siihen erityisemmin voi vaikuttaa veroillakaan.

Toinen tyyppi inflaatiota syntyy siitä, että jokin sopimuksellinen asia muuttuu huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Sopimuksiin voidaan vaikuttaa sekä politiikalla että lainsäädännöllä --- ja niillä sopimuksilla. Hyvä esimerkki tästä puolesta on työn yksikkökustannus. Mikäli tuottavuus nousee, mutta työn hinta pysyy samana, niin efektiivinen työn hinta laskee. Mikäli palkat nousevat samaa tahtia kuin tuottavuus, niin työn hinta pysyy vakiona ja kasvu on suoraan nähtävissä RGDP:ssä. Mikäli palkat nousevat nopeammin kuin tuottavuus, niin työn hinta nousee. Tuolloin hinnan nousu valuu suoraan hintoihin yleisesti tunnettujen lakien mukaisesti.

Työn hinta voi nousta samasta syytä kuin ensimmäisen tyypin inflaatiossa lihan hinta, jotain tiettyä työtyyppiä kysytään enemmän kuin on sen tarjonta. Kysyntä ja tarjonta pelaavat omaa peliään. Silloin tällöin työn hinta nousee tuottavuuden nousua nopeammin jostain muusta syystä. Tuolloin puhutaan todellisesta inflaatiosta, joka korottaa hintoja kautta linjan. Tuollainen inflaatio voi olla lähtöisin vaikkapa virhearviosta, jonka mukaan työn tuottavuus tulee paranemaan nopeammin kuin se todella paranee. Suomessa tätä tapahtui erityisesti 60- ja 70-luvuilla. Ongelmaa korjattiin devalvaatioilla, sillä suomalainen työ oli noussut reaalisesti liian kalliiksi.

Pienen, avoimen kansantalouden tapauksessa ensimmäisen tyypin inflaatio on jotain jolle emme mitään voi. Se vain köyhdyttää meitä. Toinen tyyppi on ilmiö, joka esiintyy silloin tällöin vaikka mitä tekisi. Se ei oikeasti meitä yksilöinä eikä kansantaloutena köyhdytä ellei se johda viennin hyytymiseen ja vastaaviin vaikutuksiin. Omalla valuutalla devalvaation käyttö tuon ilmiön osalta ei oikeastaan ole kansantaloutta köyhdyttänyt vaan on edustanut realismia kuvaavaa korjausliikettä.

Tilanteessa, jossa ei ole omaa rahapolitiikkaa, on tuo toisen tyypin inflaatio erityisen ikävää. Esimerkiksi käyvät Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali. Omalla rahapolitiikalla ongelma on korjattavissa ilman pahoja vaikutuksia tuloihin. No, täytyy kyllä myöntää että devalvaatio on niistänyt reaalituloja tuontitavaran osalta. Mutta samalla kannattaisi muistaa, että tuossa vaiheessa saadut tulot ovat jo korkeammat kuin työn tuottavuus, joten enemmän on kyse tulojen skaalauksesta reaaliselle tasolle. Kelluvilla valuutoilla tätä ongelmaa ei vastaavassa määrin ole mikäli kyseessä on pieni avoin kansanvalous.

[jka]

Ensimmäinen tyyppi syntyy siitä kun Kiinalaiset rikastuvat ja haluavat syödä lihaa useammin kuin kerran kuussa. Tuolloin lihan, rehun ja monen muun vastaavan tuotteen hinnat nousevat koska kysyntä yksinkertaisesti ylittää tarjonnan. Tämä on todellista inflaatiota, joka satuttaa kaikkia lihaasyöviä, jotka tuntevat sen kukkarossaan. Tämä inflaatio valitettavasti on samalla myös jotain, jolle sen enempää raha- kuin finanssipolitiikallakaan ei voida yhtään mitään. Rahapolitiikan kiristäminen ei pienennä tuota inflaatiota eikä siihen erityisemmin voi vaikuttaa veroillakaan.

Ei tuokaan inflaatio ole kuitenkaan sellaista mille ei voida mitään. Se, mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu on substituutio. Jos joku  tuote kallistuu niin ihmiset korvaavat kallistuneen tuotteen vastaavalla mutta halvemmalla tuotteella. Lihan tapauksessa varmaan sitten jauhelihalla tai viime kädessä tonnikalalla tms. Substituutio toimii niin tuotannossa kuin kulutuksessakin. Jos öljyn hinta yhtäkkiä nousisi todella nopeasti, niin hyvin äkkiä alkaisi korvaavat teknologiat valtaamaan markkinoita. Substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa ihan oleellinen tekijä.

[tyhmyri]

^Totta. Olet oikeassa, myönnän oikaisseeni nurkissa. Mutta yksinkertaistin pointtia siksi, että eri syistä syntyvien vaikutusten luonne-ero tulisi selvemmäksi.

[Mockba]

Ei tuokaan inflaatio ole kuitenkaan sellaista mille ei voida mitään. Se, mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu on substituutio. Jos joku  tuote kallistuu niin ihmiset korvaavat kallistuneen tuotteen vastaavalla mutta halvemmalla tuotteella. Lihan tapauksessa varmaan sitten jauhelihalla tai viime kädessä tonnikalalla tms. Substituutio toimii niin tuotannossa kuin kulutuksessakin. Jos öljyn hinta yhtäkkiä nousisi todella nopeasti, niin hyvin äkkiä alkaisi korvaavat teknologiat valtaamaan markkinoita. Substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa ihan oleellinen tekijä.

(korostus minun)

Minulle oli uutta tietoa, että viranomaiset (tämähän menee ihan EU-tasolle Eurostatin kautta) pitäisivät kirjaa siitä, moniko kuluttaja on vaihtanut fileen makkaraan ja kuinka usein. Mistähän tällaista tietoa saisi? Saattaisi kiinnostaa moniakin?

[jka]

Minulle oli uutta tietoa, että viranomaiset (tämähän menee ihan EU-tasolle Eurostatin kautta) pitäisivät kirjaa siitä, moniko kuluttaja on vaihtanut fileen makkaraan ja kuinka usein. Mistähän tällaista tietoa saisi? Saattaisi kiinnostaa moniakin?

Ei noita kulutustottumusten muutoksia ihan noin tarkasti mitata. Mutta muutaman vuoden väleinhän Suomenkin tilastokeskus säätää kuluttajahintaindeksin korin tuotteiden painoja ja johonkin "keskimääräisen kuluttujan" käyttäytymiseen ne perustuvat.

Toinen säätö, jota inflaatiomittareissa tehdään on, että pelkästään tuotteen hinta ei vaikuta vaan myös sen laatu. Esimerkkinä jos nyt saat 100 eurolla paremman kännykän, jossa on enemmän toimintoja tms. kuin viisi vuotta sitten 100 eurolla, niin inflaatio on itseasiassa laskenut tuon laadun paranemisen johdosta. Vaikka hintataso nimellisesti onkin edelleen samalla tasolla.

[Mockba]

Minulle oli uutta tietoa, että viranomaiset (tämähän menee ihan EU-tasolle Eurostatin kautta) pitäisivät kirjaa siitä, moniko kuluttaja on vaihtanut fileen makkaraan ja kuinka usein. Mistähän tällaista tietoa saisi? Saattaisi kiinnostaa moniakin?

Ei noita kulutustottumusten muutoksia ihan noin tarkasti mitata. Mutta muutaman vuoden väleinhän Suomenkin tilastokeskus säätää kuluttajahintaindeksin korin tuotteiden painoja ja johonkin "keskimääräisen kuluttujan" käyttäytymiseen ne perustuvat.

Toinen säätö, jota inflaatiomittareissa tehdään on, että pelkästään tuotteen hinta ei vaikuta vaan myös sen laatu. Esimerkkinä jos nyt saat 100 eurolla paremman kännykän, jossa on enemmän toimintoja tms. kuin viisi vuotta sitten 100 eurolla, niin inflaatio on itseasiassa laskenut tuon laadun paranemisen johdosta. Vaikka hintataso nimellisesti onkin edelleen samalla tasolla.

Eli siis itse asiassa, vaikka niin nähdäkseni esititkin, ei ole olemassa mitään virallista tietoa siitä, kuinka laajasti kuluttajat vaihtavat ns 'fileen makkaraan'.  Näinollen väittämäsi "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa ihan oleellinen tekijä." (jka, tämä ketju, 21.02.2012, 21:00:02) ei pidä paikkaansa.

[jka]

Minulle oli uutta tietoa, että viranomaiset (tämähän menee ihan EU-tasolle Eurostatin kautta) pitäisivät kirjaa siitä, moniko kuluttaja on vaihtanut fileen makkaraan ja kuinka usein. Mistähän tällaista tietoa saisi? Saattaisi kiinnostaa moniakin?

Ei noita kulutustottumusten muutoksia ihan noin tarkasti mitata. Mutta muutaman vuoden väleinhän Suomenkin tilastokeskus säätää kuluttajahintaindeksin korin tuotteiden painoja ja johonkin "keskimääräisen kuluttujan" käyttäytymiseen ne perustuvat.

Toinen säätö, jota inflaatiomittareissa tehdään on, että pelkästään tuotteen hinta ei vaikuta vaan myös sen laatu. Esimerkkinä jos nyt saat 100 eurolla paremman kännykän, jossa on enemmän toimintoja tms. kuin viisi vuotta sitten 100 eurolla, niin inflaatio on itseasiassa laskenut tuon laadun paranemisen johdosta. Vaikka hintataso nimellisesti onkin edelleen samalla tasolla.

Eli siis itse asiassa, vaikka niin nähdäkseni esititkin, ei ole olemassa mitään virallista tietoa siitä, kuinka laajasti kuluttajat vaihtavat ns 'fileen makkaraan'.  Näinollen väittämäsi "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa ihan oleellinen tekijä." (jka, tämä ketju, 21.02.2012, 21:00:02) ei pidä paikkaansa.

Substituutio näkyy suoraan korin painoissa. Jos makkaraa ostetaan enemmän niin paino nousee. Ei nuo painot ole hatusta vedetty vaan ne korreloi kuluttajien kulutustottumusten muutoksia, joissa näkyy myös substituutio.

[Mockba]

Minulle oli uutta tietoa, että viranomaiset (tämähän menee ihan EU-tasolle Eurostatin kautta) pitäisivät kirjaa siitä, moniko kuluttaja on vaihtanut fileen makkaraan ja kuinka usein. Mistähän tällaista tietoa saisi? Saattaisi kiinnostaa moniakin?

Ei noita kulutustottumusten muutoksia ihan noin tarkasti mitata. Mutta muutaman vuoden väleinhän Suomenkin tilastokeskus säätää kuluttajahintaindeksin korin tuotteiden painoja ja johonkin "keskimääräisen kuluttujan" käyttäytymiseen ne perustuvat.

Toinen säätö, jota inflaatiomittareissa tehdään on, että pelkästään tuotteen hinta ei vaikuta vaan myös sen laatu. Esimerkkinä jos nyt saat 100 eurolla paremman kännykän, jossa on enemmän toimintoja tms. kuin viisi vuotta sitten 100 eurolla, niin inflaatio on itseasiassa laskenut tuon laadun paranemisen johdosta. Vaikka hintataso nimellisesti onkin edelleen samalla tasolla.

Eli siis itse asiassa, vaikka niin nähdäkseni esititkin, ei ole olemassa mitään virallista tietoa siitä, kuinka laajasti kuluttajat vaihtavat ns 'fileen makkaraan'.  Näinollen väittämäsi "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa ihan oleellinen tekijä." (jka, tämä ketju, 21.02.2012, 21:00:02) ei pidä paikkaansa.

Substituutio näkyy suoraan korin painoissa. Jos makkaraa ostetaan enemmän niin paino nousee. Ei nuo painot ole hatusta vedetty vaan ne korreloi kuluttajien kulutustottumusten muutoksia, joissa näkyy myös substituutio.

No, kuinka paljon esim. makkaran painokerroin on muuttunut viime aikoina, ja ennen kaikkea, miten viranomaiset keräisivät tiedot siitä, kuinka paljon makkaraa on ostettu fileen asemesta? Heillä ei tietääkseni ole pääsyä kanta-asiakasohjelmien tietoihin. Substituutiotietoa ei mielestäni saa kuluttajista mitenkään irti ilman ns sisäpiirin tietoa. Joku hidas muutos esim. jalostamattomista tuotteista valmisruokiin voidaan saada selville vuosien tarkkailuvälillä, mutta silloin emme nähdäkseni puhu tästä taloudellisista syista tapahtuvasta substituutiosta, jossa nimenomaan siirrytään halvempiin tuotteisiin kirjaimellisesti samana päivänä. Stat.fi: "Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan 4 - 5 vuoden välein."















 

[jka]

No, kuinka paljon esim. makkaran painokerroin on muuttunut viime aikoina, ja ennen kaikkea, miten viranomaiset keräisivät tiedot siitä, kuinka paljon makkaraa on ostettu fileen asemesta? Heillä ei tietääkseni ole pääsyä kanta-asiakasohjelmien tietoihin. Substituutiotietoa ei mielestäni saa kuluttajista mitenkään irti ilman ns sisäpiirin tietoa. Joku hidas muutos esim. jalostamattomista tuotteista valmisruokiin voidaan saada selville vuosien tarkkailuvälillä, mutta silloin emme nähdäkseni puhu tästä taloudellisista syista tapahtuvasta substituutiosta, jossa nimenomaan siirrytään halvempiin tuotteisiin kirjaimellisesti samana päivänä. Stat.fi: "Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan 4 - 5 vuoden välein."

Kyllähän tilastokeskuksella on tarkat tiedot siitä mihin ihmiset rahansa käyttää. Ei siihen tarvita mitään kanta-asiakastietoa ja yksilön tarkkuudella olevaa dataa. Muutaman K-kaupan tuotekohtainen kokonaismyynti ympäri maata riittää tuohon.

http://www.stat.fi/til/khi/khi_2011-03-21_men_001.html

Ei tuo mitään ihmeellistä rakettitiedettä ole.

Substituutio ei todellakaan ole mikään "yhdessä yössä" tapahtuva ilmiö, ellei jonkin tuotteen hinta 10-kertaistu yhdessä yössä. Tällaista en muista ainakaan omana elinaikanani tapahtuneen yhdenkään tuotteen kohdalla. Ilman mitään suurta kriisiä tuotannossa tällaista ei nykymaailmassa pääse edes tapahtumaan. Mutta kyllä substituutiota tapahtuu silti kokoajan.

Ehkä selvimmin tämä on näkynyt kun alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004. Kirkkaiden viinojen hinnat laski oikeasti yhdessä yössä n. 20%. Tuolla oli oikeasti merkitystä ihmisten käyttäytymiseen. Selkeästi kirkkaiden myynti nousi suhteessa vaikka olueen ja kyllä se näkyi lopulta varmasti myös kuluttajahintaindeksissäkin. Muita näin dramaattisia hinnanmuutoksia en muista tapahtuneen lähihistoriassa.

[Mockba]

No, kuinka paljon esim. makkaran painokerroin on muuttunut viime aikoina, ja ennen kaikkea, miten viranomaiset keräisivät tiedot siitä, kuinka paljon makkaraa on ostettu fileen asemesta? Heillä ei tietääkseni ole pääsyä kanta-asiakasohjelmien tietoihin. Substituutiotietoa ei mielestäni saa kuluttajista mitenkään irti ilman ns sisäpiirin tietoa. Joku hidas muutos esim. jalostamattomista tuotteista valmisruokiin voidaan saada selville vuosien tarkkailuvälillä, mutta silloin emme nähdäkseni puhu tästä taloudellisista syista tapahtuvasta substituutiosta, jossa nimenomaan siirrytään halvempiin tuotteisiin kirjaimellisesti samana päivänä. Stat.fi: "Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan 4 - 5 vuoden välein."

"Kyllähän tilastokeskuksella on tarkat tiedot siitä mihin ihmiset rahansa käyttää. Ei siihen tarvita mitään kanta-asiakastietoa ja yksilön tarkkuudella olevaa dataa. Muutaman K-kaupan tuotekohtainen kokonaismyynti ympäri maata riittää tuohon.

http://www.stat.fi/til/khi/khi_2011-03-21_men_001.html

Ei tuo mitään ihmeellistä rakettitiedettä ole."

Linkkisi ei muuten esittele K-kaupan tuotekohtaista kokonaismyyntiä, jostakin syystä. Kuten sanoin, substituution tutkimiseen pitäisi olla tarkat tiedot ostoskäyttäytymisestä, esim, kanta-asiakaskorttien kautta, ja tätä tietoa heillä ei ole.

Muutenkin heittosi "kyllähän tilastokeskuksella on tarkat tiedot siitä mihin ihmiset rahansa käyttää", on aika no, sanotaanko outo. Vaikka meillä onkin viranomaisilla käytössä tiettyjä synteettisiä kuluttajien käyttäytymistä kuvaavia indeksejä, ei heillä totta vieköön ainakaan vielä ole piuhaa minun tiliini ja ostoskuittiini, ehkä sitten jkan tilanne on toinen.

[jka]

^^Mikä nyt sitten on pointtisi? Eikö ilmiötä substituutio ole olemassa, vai eikö se näy nykyisenkalataisessa kuluttajahintaindeksissä nykyisllä metodeilla laskettaessa? Oletko jommastakummasta eri mieltä ja miksi? Ei tässä substiuution tutkimisesta ollut kyse, vaan inflaatiosta ja indeksestä, joissa inflaatio näkyy. Edelleen sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä mitä juuri sinun ostoskuitissa näkyy. Jos alkoholivero 10-kertaistetaan pelkästään kirkkailta niin oletko oikeasti sitä mieltä, että ihmisten ostoskäyttäytyminen ei muutu tai että ilmiö ei lopulta näkyisi kuluttajahintaindeksissä?

[Mockba]

^^Mikä nyt sitten on pointtisi? Eikö ilmiötä substituutio ole olemassa, vai eikö se näy nykyisenkalataisessa kuluttajahintaindeksissä nykyisllä metodeilla laskettaessa? Oletko jommastakummasta eri mieltä ja miksi? Ei tässä substiuution tutkimisesta ollut kyse, vaan inflaatiosta ja indeksestä, joissa inflaatio näkyy. Edelleen sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä mitä juuri sinun ostoskuitissa näkyy. Jos alkoholivero 10-kertaistetaan pelkästään kirkkailta niin oletko oikeasti sitä mieltä, että ihmisten ostoskäyttäytyminen ei muutu tai että ilmiö ei lopulta näkyisi kuluttajahintaindeksissä?

Väitit, että: "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa  ihan oleellinen tekijä." ((jka, tämä ketju, 21.02.2012, ) Tähän tartuin, näin ei mielestäni ole ja yllä ovat perusteluni. Jos tämä substituutio tosiaan on "oleellinen tekijä", niin siitä sitten pitäisi olla menetelmä, jolla se saadaan virallisesti inflaatiomalliin. Mutta kun ei ole edes dataa -- kanta-asiakaskorttien tietoihin ei päästä. Mittaushistoriaa substituution nähden (mikähän sen arvo ja yksikkö olisi) ei myöskään näy missään. MOT

[jka]

Väitit, että: "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa  ihan oleellinen tekijä." ((jka, tämä ketju, 21.02.2012, ) Tähän tartuin, näin ei mielestäni ole ja yllä ovat perusteluni. Jos tämä substituutio tosiaan on "oleellinen tekijä", niin siitä sitten pitäisi olla menetelmä, jolla se saadaan virallisesti inflaatiomalliin. Mutta kun ei ole edes dataa -- kanta-asiakaskorttien tietoihin ei päästä. Mittaushistoriaa substituution nähden (mikähän sen arvo ja yksikkö olisi) ei myöskään näy missään. MOT

Jos inflaatio redusoidaan yhteen lukuun, niin substituutio näkyy siinä juuri niin hyvin kuin se voi näkyä. Eikä sen tarvitse edes tuon paremmin näkyä. Se, miksi indeksien painoja muutetaan jatkuvasti johtuu juuri siitä, että kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu. Suurin syy ostokäyttäytymisen muutokseen on hintojen muutos. Toki käyttäytyminen muuttuu muistakin syistä. Mutta jokainen kun miettii ostaako kaupasta makkaraa vai lihaa miettii ostohetkellä hintaa ja vasta sen jälkeen jotain muuta. Tämä substituutio näkyy nykyisissä inflaatiomittareissa kokonaan sillä painolla, jolla se kuuluukin näkyä. Samoin näkyy kaikki muutkin perustelut ostokäyttäytymisen muutoksiin. Sillä ei ole enää mitään merkitystä kuinka suuri osa muutoksista on hintojen vaikutuksesta ja kuinka suuri osuus jostain muista syistä. Kaikki näkyy silti jo nykyisillä metodeilla. Kun inflaatiomittareissa käytetään käytännössä koko kansantalouden kirjanpitoa, eli kaikki mitä Suomessa ylipäätään myydään, niin kanta-asiakasohjelmien data ei toisi mitään lisäarvoa nykyiseen kuluttajahintaindeksiin. Jos sinulla on joku ehdotus miten tuo toisi lisäarvoa, niin siitä vaan tilastokeskukseen töihin ja ehdottamaan asiaa.


LISÄYS:

Sitäpaitsi, tarkemmin ajateltuna eihän kanta-asiakasohjelman datakaan kerro yhtään enempää substituutiosta. Et tuon perusteella saa yhtään enempää infoa siitä miten paljon ihmiset ovat vaihtaneet tuotteita toiseen hinnan perusteella. Tuon perusteella saat infoa vain pienen osajoukon käyttäytymisestä ihan samoin kuin inflaatiomittarit saavat jo nyt koko Suomen käyttäytymisestä. Mutta kanta-asiakasohjelmakaan ei kerro yhtään mitään niistä syistä minkä takia joku on vaihtanut lihan makkaraan. Jos nyt otetaan koko Suomen makkaran ja lihan myynti viime vuonna ja todetaan, että tänä vuonna makkaran myynti kasvoi 5% ja lihan laski 5%, niin ei tuon selvempää dataa substituutiosta enää saa. Mikään kanta-asiakasohjelma tms. ei tuo yhtään enempää infoa asiaan. Jos haluat tutkia kuinka monta ihmistä vaihtoi lihan makkaraan tai tarkemmin misä syystä näin tehtiin, on taas ihan toinen tutkimuksen aihe, eikä liity inflaatiomittareihin mitenkään.

[Mockba]

Väitit, että: "substituutio on kaikissa virallisissa inflaatiomittareissa  ihan oleellinen tekijä." ((jka, tämä ketju, 21.02.2012, ) Tähän tartuin, näin ei mielestäni ole ja yllä ovat perusteluni. Jos tämä substituutio tosiaan on "oleellinen tekijä", niin siitä sitten pitäisi olla menetelmä, jolla se saadaan virallisesti inflaatiomalliin. Mutta kun ei ole edes dataa -- kanta-asiakaskorttien tietoihin ei päästä. Mittaushistoriaa substituution nähden (mikähän sen arvo ja yksikkö olisi) ei myöskään näy missään. MOT

Jos inflaatio redusoidaan yhteen lukuun, niin substituutio näkyy siinä juuri niin hyvin kuin se voi näkyä. Eikä sen tarvitse edes tuon paremmin näkyä. Se, miksi indeksien painoja muutetaan jatkuvasti johtuu juuri siitä, että kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu. Suurin syy ostokäyttäytymisen muutokseen on hintojen muutos. Toki käyttäytyminen muuttuu muistakin syistä. Mutta jokainen kun miettii ostaako kaupasta makkaraa vai lihaa miettii ostohetkellä hintaa ja vasta sen jälkeen jotain muuta. Tämä substituutio näkyy nykyisissä inflaatiomittareissa kokonaan sillä painolla, jolla se kuuluukin näkyä. Samoin näkyy kaikki muutkin perustelut ostokäyttäytymisen muutoksiin. Sillä ei ole enää mitään merkitystä kuinka suuri osa muutoksista on hintojen vaikutuksesta ja kuinka suuri osuus jostain muista syistä. Kaikki näkyy silti jo nykyisillä metodeilla. Kun inflaatiomittareissa käytetään käytännössä koko kansantalouden kirjanpitoa, eli kaikki mitä Suomessa ylipäätään myydään, niin kanta-asiakasohjelmien data ei toisi mitään lisäarvoa nykyiseen kuluttajahintaindeksiin. Jos sinulla on joku ehdotus miten tuo toisi lisäarvoa, niin siitä vaan tilastokeskukseen töihin ja ehdottamaan asiaa.

Tuotteita ja painosuhteita (mitä tarkoittanet "indeksien painoilla") EI muuteta jatkuvasti, vaan Suomessa 4-5 vuoden välein, lähde stat.fi. Jos tiedät lisää tai paremmin, niin eikun laitat datat ja lähteet niihin.

lisays:

Sitäpaitsi, tarkemmin ajateltuna eihän kanta-asiakasohjelman datakaan kerro yhtään enempää substituutiosta. Et tuon perusteella saa yhtään enempää infoa siitä miten paljon ihmiset ovat vaihtaneet tuotteita toiseen hinnan perusteella. (...)

Älähän huvita vanhaa, kyllähän nimenomaan tuo kanta-asiakasdata on se, millä substituutio saadaan esiin jos saadaan. Saman ihmisen ostokset pitkältä ajalta, lajeittain, hinnoittain ja myymälöittäin.

Olen huomannut jo muutamassakin säikeessä, että tapanasi on heittää jotain epämääräistä suuren lännen tyyliin "kyllä valtio tietää tarkkaan, mihin kansalaiset rahansa laittavat" tms, ja sitten kun alan ottaa miestä puheensa päästä kiinni, vastaan tulee aidanseipään ja goalpostshiftingin sekamelska. Ei hyvä.

[jka]

Tuotteita ja painosuhteita (mitä tarkoittanet "indeksien painoilla") EI muuteta jatkuvasti, vaan Suomessa 4-5 vuoden välein, lähde stat.fi. Jos tiedät lisää tai paremmin, niin eikun laitat datat ja lähteet niihin.

Miksi niitä pitäisi muuttaa useammin? Kuluttajahintaindeksin on tarkoitus antaa relevanttia dataa ja tilastokeskus on jollain kriteereillä todennut, että tämä päivitystahti on riittävä, että data on relevanttia. Jos sinulla on parempaa tietoa, että tämä päivitystahti ei ole riittävä ja todellinen substituutio ei indeksissä näy niin kerro toki.

Älähän huvita vanhaa, kyllähän nimenomaan tuo kanta-asiakasdata on se, millä substituutio saadaan esiin jos saadaan. Saman ihmisen ostokset pitkältä ajalta, lajeittain, hinnoittain ja myymälöittäin.

Yhden ihmisen datalla ei ole mitään merkitystä inflaatioon. Inflaatio riippuu kokonaiskysynnästä ja kokonaistarjonnasta. Yksi ihminen, joka ostaa 100kg lihaa ei vaikuta inflaatioon yhtään enempää kuin 100 ihmistä, jotka ostavat 1kg lihaa. Ainoa mikä ratkaisee on kokonaiskysyntä ja substituutiot kokonaiskysynnässä. Lisäinfo kokonaiskysynnän sisällä tapahtuvista ilmiöistä ja niiden syistä ei vaikuta nykyisenkaltaiseen inflaatiomittariin mitenkään.

[Mursu]

Ei noita kulutustottumusten muutoksia ihan noin tarkasti mitata. Mutta muutaman vuoden väleinhän Suomenkin tilastokeskus säätää kuluttajahintaindeksin korin tuotteiden painoja ja johonkin "keskimääräisen kuluttujan" käyttäytymiseen ne perustuvat.

Toinen säätö, jota inflaatiomittareissa tehdään on, että pelkästään tuotteen hinta ei vaikuta vaan myös sen laatu. Esimerkkinä jos nyt saat 100 eurolla paremman kännykän, jossa on enemmän toimintoja tms. kuin viisi vuotta sitten 100 eurolla, niin inflaatio on itseasiassa laskenut tuon laadun paranemisen johdosta. Vaikka hintataso nimellisesti onkin edelleen samalla tasolla.

Olisi aika mahdotonta ottaa tällaisissa tapauksissa ottaa laatua huomioon. Periaate suunnilleen on, että jos tuotetta ei löydy, vaihdetaan lähinnä vastaavaan. Tässä mahdollisesti tapahtunutta hinnannousua ei oteta huomioon, olettaen, että uusi on parempi. Toki asia virallisesti on esitetty paljon hankalammin.

Kuluttajahintaindeksistä on oma käyttöohje:

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-467-919-0.pdf

Tuo tosin on hieman vanha, perustuen indeksiin 2005=100. Nykyinen on 2010=100. Sieltä näkee mm. että matkapuhelimen painoarvo on 3,02 promillea. Televisiomaksu on 6,13 promillea.

[jka]

Kuluttajahintaindeksistä on oma käyttöohje:

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/isbn_978-952-467-919-0.pdf

Kiitos tästä. Tuossahan on sanottu kaikki mitä olen tässä itsekin yrittänyt rautalangasta vääntää.

Substituutio on niin oleellinen asia inflaatiomittareissa, että se mainitaan tuossakin ensimmäisenä "5.1 Substituutioharha". Metodina korjata asia on yksinkertaisesti painojen muuttaminen. Suomessa muutetaan 5 vuoden välein, mutta tuossakin mainitaan maita, joissa painot muutetaan vuoden välein ja Suomessakin näköjään harkitaan vuosittaiseen päivitykseen siirtymistä. Sanallakaan ei puhuta, että tähän tarvittaisiin mitään kanta-asiakastietoa tai mitään muutakaan, josta tällä on vängätty. Ja painot otetaan todellakin koko kansantalouden tilinpidosta. Eli inflaatioon vaikuttaa nimenomaan kokonaiskysyntä. Mitään yksityskohtaisempaa tietoa ei todellakaan tarvita.

[Octavius]

Ihan mielenkiintoinen näkökulma.

http://blogs.marketwatch.com/thetell/2012/02/29/is-ron-paul-right-about-inflation-one-index-says-yes/

Kolmas linkki kannattaa avata, jos aihe kiinnostaa syvemmin.

Tiivistettynä: inlaatio on "piilossa". Vanhojen indeksirakenteiden mukaan "arkipäivän inflaatio" jenkeissä olisi 8 %. Virallinen luku on kaksi.

[jka]

Ihan mielenkiintoinen näkökulma.

http://blogs.marketwatch.com/thetell/2012/02/29/is-ron-paul-right-about-inflation-one-index-says-yes/

Kolmas linkki kannattaa avata, jos aihe kiinnostaa syvemmin.

Tiivistettynä: inlaatio on "piilossa". Vanhojen indeksirakenteiden mukaan "arkipäivän inflaatio" jenkeissä olisi 8 %. Virallinen luku on kaksi.

"Päivittäin ostettavien" tavaroiden hinnat ovat faktisesti nousseet nopeammin kuin kokonaisinflaatio. Ihmiset yhdistävät oman inflaatiokäsityksensä juuri tuohon usein ostettujen tavaroiden inflaatioon, mutta se ei silti ole yhtään oikeampi inflaatiomittari kuin mikään muukaan. Tätä problematiikkaa on käsitelty mm. tässä artikkelissa

http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-01_002.html?s=0

Oikeasti jokaiselle ihmiselle pitää tietysti laskea oma henkilökohtainen inflaatio niinkuin tuossa artikkelissakin sanotaan.