Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Villea]

CDS,MBS,Basel

Olen samaa mieltä.

[Villea]

Tämä on se ylin taso... Jos taloustiede olisi matematiikkaa siinä ei olisi paljon väittelemistä: kaikki ristiriidat voitaisiin ratkaista eksaktisti ilman että jäisi sijaa koulukunnille ja loputtomalle kiistelylle.

Mitä tässä olen yrittänyt sanoa on se, että jos oletukset ovat oikein, matematiikka kertoo sen lopputuloksen. Niistä oletuksista pitää kiistellä ja sitten katsoa matemaattisesti/tilastotieteellä mikä se lopputulos on. Kun ei testatakaan voi.

Raha on ihan ok asia - minusta kilpailu on perustaltaan terve ja universaalikin inhimillinen ilmiö. Mutta haluaisin että se olisi reilua, rahan ongelma tässä on periytyvyys: kunkin ikäluokan pitäisi olennaisesti kilpailla omilla, ei vanhempiensa tai isovanhempiensa ominaisuuksilla. Tämä vaatii universaalisti avointa korkeatasoista koululaitosta, myös eräitä keskeisiä suojaverkkoja.

Jos yhteiskunta perustuu minimaaliselle valtiolle ja kaikkien keskeisten palveluiden maksullisuudelle, alkaa siinä hyvin nopeasti menestys ja menestymättömyys periytymään - lapset kilpailevatkin sukunsa omaisuudella, eivätkä omilla ominaisuuksillaan.

Ei ole mikään ihme tai yllätys, että sosiaalinen liikkuvuus on paljon suurempaa pohjoismaissa kuin anglosaksisen mallin maissa, joissa vanhempien asema paljon paremmin ennustaa myös lasten yhteiskunnallisen aseman.

Näistä olisi kiva keskustella, koska näkemyksissämme on paljon eroa. Mutta ei täällä, oma ketju?

Anyway, minusta tosiaan suhde empirismiin on rationaalisuuden keskeisiä kynnyskysymyksiä - en pidä sellaisia selityksiä inhimillisestä toiminnasta rationaalisina, jotka ovat suljettuja empirialta. En osaa arvioida, miten pitkälle oikeasti näet taloustieteen matematiikaksi, mutta matematiikka ei todellakaan voi olla mikään keskeinen kysymys taloudellisen toiminnan selittäjänä, lähinnä se on tärkeä apuväline havaintojen analysoinnissa ja hypoteesien testaamisessa.

Matematiikka on se keskeinen kysymys. Jos se teoria ei toimi edes matemaattisesti, miten se voisi toimia todellisuudessa? Tämä on syy miksei kommunismi toimi. Luulen, että en ole selittänyt tarpeeksi hyvin mitä tarkoitan matematiikalla taloustieteessä.

Tarkoitan siis sitä, että kun asetataan läjä oletuksia niin näiden oletuksien pohjalta pitäisi saada luotua matemaattisesti toimiva malli. Asetetaan makrotason oletuksia ja matematiikalla todistetaan, että mikrotasolla tämä myös toimii. Ettei tule lopputuloksia tyyliin: "ja ihmiset eivät välitä enää omasta hyvinvoinnistaan, vaan antavat rahat muille ja kuolevat nälkään. Koska ihmiset toimivat näin (tai niiden pitäisi toimia näin), teoriamme toimii." Nämä syy-seuraus-suhteet saa selitettyä näppärästi matematiikalla ja todistettua paikansapitäviksi yleensä differentiaalilaskentaa käyttäen.

En ymmärrä miten taloudessa ja numeroiden kanssa pelatessa matematiikka ei pitäisi olla keskeinen kysymys. Jos rahan määrä ja inflaatio on kiinni toisissaan matemaattisesti, kvantiteettiyhtälön kautta. Eikö tämä saisi olla see keskeinen kysymys kun selitetään inflaatiota?

[tyhmyri]

[...]jo se että väittää jonkun piilottavan jotain matematiikkaan ja käyriin, on vähän heikko keskustelun lähtökohta. Varsinkin matemaattisessa tieteessä, kuten taloustiede.

Taloustieteessä on, IMHO, aivan liian helppoa piilottaa selektiivinen aineistovalinta sekä epämääräiset päättelyketjut monimutkaisten matemaattisten mallien sisään. Mikäli ilmiöiden välisiä suhteita ei helpolla halutun suuntaisina löydy, niin vanha tilastotieteellinen sanonta että "kun dataa riittävästi kiduttaa niin kyllä se lopulta tunnustaa" pitää paikkansa. Matemaattisten/tilastollisten välineiden ja temppujen valikoima on riittävän monipuolinen ja vaikeaselkoinen moisen toteuttamiseksi ja tahattoman tai tahallisen biaksen tuomiseksi mukaan matemaattiseen malliin. Itse asiassa tuollainen kikkailu on helppoa kuin heinänteko.

Mikäli taloustiede on mielestäsi matemaattinen tiede, niin meillä on, rehellisesti sanottuna, varsin erilainen käsitys matemaattisesta tieteestä. Monien alojen insinörtit, joiden kanssa teen töitä, eivät pidä omia alojaan matemaattisina tieteinä. Niissä sentäs voidaan rakentaa proto labrassa ja todeta ettei se p*ska toimi sittenkään.

[tyhmyri]

Matematiikka on se keskeinen kysymys. Jos se teoria ei toimi edes matemaattisesti, miten se voisi toimia todellisuudessa? Tämä on syy miksei kommunismi toimi. Luulen, että en ole selittänyt tarpeeksi hyvin mitä tarkoitan matematiikalla taloustieteessä.

Tarkoitan siis sitä, että kun asetataan läjä oletuksia niin näiden oletuksien pohjalta pitäisi saada luotua matemaattisesti toimiva malli. Asetetaan makrotason oletuksia ja matematiikalla todistetaan, että mikrotasolla tämä myös toimii. Ettei tule lopputuloksia tyyliin: "ja ihmiset eivät välitä enää omasta hyvinvoinnistaan, vaan antavat rahat muille ja kuolevat nälkään. Koska ihmiset toimivat näin (tai niiden pitäisi toimia näin), teoriamme toimii." Nämä syy-seuraus-suhteet saa selitettyä näppärästi matematiikalla ja todistettua paikansapitäviksi yleensä differentiaalilaskentaa käyttäen.

En ymmärrä miten taloudessa ja numeroiden kanssa pelatessa matematiikka ei pitäisi olla keskeinen kysymys. Jos rahan määrä ja inflaatio on kiinni toisissaan matemaattisesti, kvantiteettiyhtälön kautta. Eikö tämä saisi olla see keskeinen kysymys kun selitetään inflaatiota?

Olen sen verran tullut rakennelleeksi erilaisia matemaattisia malleja, että en voi kuin kysyä oletko ihan oikeasti vakavissasi? Matemaattisesti kauniita malleja on tosiaan helppo rakennella ja noista malleista on helppoa tehdä sisäisesti suhteellisen ristiriidattomia. On sitten aivan toinen juttu onko malleilla mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa.

On suhteellisen helppoa saada mieleinen mallia sovitettua dataan kunhan dataa sopivasti "jatkojalostaa". Esimerkiksi hetkelliset markkinahäiriöt voidaan häivyttää resoluution vähentämisellä ja katso, ihme tapahtuu, malli sopii täydellisesti dataan. Mallista ei vain ole mitään hyötyä vaikka se on vallan kaunis ja sisäisesti ristiriidaton ja sopii jatkojalostettuun dataan.

[Jakerp]

Juuri niin. Yritin purkaa tuolla Uusi Geopoliittinen Järjestys -ketjussa [1], miksi dollarin arvoa ei voida hallitusti laskea. Se joko pysyy "liian" korkeana tai sitten romahtaa. Asiaa tutkiessani löysin myös paljon yllättäviäkin todisteita asiani tueksi. Yksinkertaistettuna syynä on juuri Kiinan suuri dollarivaranto. Jos amerikka alkaa tehdä jotain joka johtaisi dollarin arvon alenemiseen, on Kiina lähes pakotettu aloittamaan omien dollariensa myynnin. Se taas aiheuttaa amerikalle isoja menetyksiä, jolloin hyötyä ei synny - tai voi syntyä vasta erittäin isolla liikkellä: amerikan setelikoneiden pitää painaa nopeammin rahaa kuin Kiina pystyy varannoistaan tuomaan markkinoille. Seurauksena olisi hyperinflaatio. Siksi kaikki dollarin arvoa alentavat toimenpiteet - inflaatio tärkeimpänä - ovat mahdottomia. Vain Kiinan lupaus olla käyttämättä dollarivarantojaan voi mahdollistaa jotain tällä rintamalla. Amerikka ei taas ei anelemaan ala. Patti tilanne pysyy.

[1] http://hommaforum.org/index.php/topic,56058.msg792938.html#msg792938

Usa tietää, että anelu olisi heikkouden merkki, joka taas suututtaisi USA suuruuteen uskovat äänestäjät. Sen lisäksi se johtaisi Kiinan taholta lisävaatimuksiin, kuten esimerkiksi amerikkalaisen teknologian myymiseen Kiinalaisille palvelusta vastaan. Kansanvälisessä politiikassa yksikään valtio ei myy palveluksiaan ilmaiseksi. Mitä tärkeämmästä palveluksesta on kyse sitä kovempi hintalappu palvelukselle tehdään.

Jokainen voi miettiä minkä hintalapun Kiina laittaa koko USA kansantalouden pelastavalle palvelukselle tuskin pienen jenkki teknologiaa pitää tulla sitten ja kunnolla.

[Villea]

Taloustieteessä on, IMHO, aivan liian helppoa piilottaa selektiivinen aineistovalinta sekä epämääräiset päättelyketjut monimutkaisten matemaattisten mallien sisään. Mikäli ilmiöiden välisiä suhteita ei helpolla halutun suuntaisina löydy, niin vanha tilastotieteellinen sanonta että "kun dataa riittävästi kiduttaa niin kyllä se lopulta tunnustaa" pitää paikkansa. Matemaattisten/tilastollisten välineiden ja temppujen valikoima on riittävän monipuolinen ja vaikeaselkoinen moisen toteuttamiseksi ja tahattoman tai tahallisen biaksen tuomiseksi mukaan matemaattiseen malliin. Itse asiassa tuollainen kikkailu on helppoa kuin heinänteko.

Puhut tilastotieteestä. Minä matemaattisista malleista. Monimutkainen matemaattinen malli? Onko niitä edes muita?

Mikäli taloustiede on mielestäsi matemaattinen tiede, niin meillä on, rehellisesti sanottuna, varsin erilainen käsitys matemaattisesta tieteestä. Monien alojen insinörtit, joiden kanssa teen töitä, eivät pidä omia alojaan matemaattisina tieteinä. Niissä sentäs voidaan rakentaa proto labrassa ja todeta ettei se p*ska toimi sittenkään.

Näin energiatuotantoinsinöörinä haluasin olla eri mieltä. Tai no, voihan sitä yrittää rakentaa vaikka voimalan ilman että se toimii myös matemaattisesti. Kaikki insinööritieteet ovat pohjimmillaan matemaattisia.

[Jakerp]

Näin energiatuotantoinsinöörinä haluasin olla eri mieltä. Tai no, voihan sitä yrittää rakentaa vaikka voimalan ilman että se toimii myös matemaattisesti. Kaikki insinööritieteet ovat pohjimmillaan matemaattisia.

Mikään fysikaalinen teoria mihin vaikkapa voimalan suunnittelu perustuu ei ole täydellinen vain riittävän tarkka täyttääkseen tarkoituksensa.

[ukkometso]

Trichet puhuu asiaa mutta  kuulostaa nykytilanteessa enemmänkin  pelkältä jälkiviisaudelta. Sehän pitäisi olla lähtökohta  eikä poikkeus että  noudatetaan omioa sääntöjä.  Kommentti sisältää kaikki ainespuut miksi tämä korttitalo kaatuu vielä:

EKP:n Trichet panisi häiriköt kuriin EU:n perussopimusta tiukentamalla

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät vastedes pystyisi horjuttamaan koko unionin vakautta. Lisäksi hän odottaa euromailta nykyistä kovempaa sisäistä kuria.

"Mielestäni perussopimusta on välttämätöntä muuttaa niin, ettei yksittäinen jäsenmaa enää pystyisi hairahduksillaan saattamaan kaikkia muita vaikeuksiin", Trichet sanoi sunnuntaina radio Europe 1:n haastattelussa.

Trichet edellytti myös, että euromaat alkavat noudattaa yhteisiä sopimuksiaan nykyistä selvästi jämptimmin, vaikka perussopimukseen ei muutoksia tulisikaan.

Trichet'n mukaan nykyinen talouskriisi vaikuttaa kaikkiin kehittyneisiin maihin. Euroopalla on hänen mukaansa kuitenkin erityisongelma, se, että jotkut maat vähät välittävät yhteisistä sopimuksista.

"Meillä ei ole liittovaltion budjettia, emmekä ole poliittisesti liittovaltio, joten meillä ei ole euroalueella muuta mahdollisuutta kuin kunnioittaa yhteisesti sopimiamme, keskinäisiä sääntöjämme", Trichet sanoi.

[Jouko]

Trichet puhuu asiaa mutta  kuulostaa nykytilanteessa enemmänkin  pelkältä jälkiviisaudelta. Sehän pitäisi olla lähtökohta  eikä poikkeus että  noudatetaan omioa sääntöjä

Jälkiviisaus on tärkein viisauden laji Veikko Huovisen mukaan. Mitä me kuitenkaan teemme tuollaisilla viisastelijoilla "johtamassa" meitä. Toistavat vain sitä mikä on ollut kaikkien nähtävissä jo kauan.

[tyhmyri]

[...]
Puhut tilastotieteestä. Minä matemaattisista malleista. Monimutkainen matemaattinen malli? Onko niitä edes muita?
[...]
Näin energiatuotantoinsinöörinä haluasin olla eri mieltä. Tai no, voihan sitä yrittää rakentaa vaikka voimalan ilman että se toimii myös matemaattisesti. Kaikki insinööritieteet ovat pohjimmillaan matemaattisia.

Taloustiede on pohjimmiltaan yhteiskuntatiede ja tutkii ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Kyseessä ei todellakaan ole matemaattinen tiede, jossa tuloksia voisi johtaa jostain aksioomista. Ihmisjoukkojen käyttäytymistä, mistä taloudessa on kyse, ei voi tutkia muuten kuin yrittämällä ymmärtää mitä ja miksi reaalitodellisuudessa tapahtuu. Tilastotiede erilaisine välineineen on keino muodostaa reaalitodellisuudesta saadusta datasta niitä haluamiasi matemaattisia malleja. Ilmiöiden luonteesta johtuen nuo mallit eivät ole täydellisiä eivätkä sinänsä kovinkaan luotettavia.

Monet taloudellisista malleista ovat pohjimmiltaan eli loogiselta rakenteeltaan yllättävän yksinkertaisia. Niihin pätee kuitenkin sellainen hauska piirre, että ne ovat alisteisia empirialle. Reaalitodellisuus voi vallan mainiosti toimia tavalla, joka osoittaa jonkun mallin olevan toimimaton. Esimerkiksi Jenkkilän tämänhetkinen inflaation vähäisyys ja valtionvelan halpa korko ei istu uusklassisen ajattelun perusmalleihin, mutta on vallan mainiosti selitettävissä likviditeettiloukulla ja muilla keynesiläisen taloustieteen yksinkertaisilla malleilla (jotka muuten on johdettu siitä empiirisestä datasta).

Myös insinööritieteiden mallit tuppaavat olemaan empiirisestä datasta johdettuja. Kirjoittamastasi saa mielikuvan, jonka mukaan insinööritieteiden matematiikka on ensin ja todellisuus sitten kiltisti noudattaa kyseistä matematiikkaa. Kyllä meillä on tuotekehityksessä jatkuvasta laitteita, jotka ei toimi protona vaikka teorian ja niiden mallien mukaan värkin pitäisi toimia vallan mainiosti. Onko vika todellisuudessa vai mallissa? Minun mielestäni mallissa, joka on mokoma epätäydellinen.

Yksi suuri syy koko tähän sotkuun on mielestäni juuri siinä, että on luotettu sokeasti malleihin, jotka ovat lähtökohtaisesti virheellisiä tai parhaimmassakin tapauksessa epätäydellisiä. Eihän mallin mukaan pitäisi tulla tilannetta, jossa ajaudutaan likviditeettiloukkuun...

Etkös sinä peräänkuuluttanut jokunen viesti sitten huomattavaa perehtyneisyyttä taloustieteisiin? Milloin moinen perehtyneisyys mielestäsi saavutetaan?

[Goman]

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät vastedes pystyisi horjuttamaan koko unionin vakautta.

Sitä päivää en välittäisi nähdä, jolloin yksittäisiltä jäsenvaltioilta viedään loppukin oma päätäntävalta.
Trichet:n mallissa yksittäisen maan yli voidaan kävellä mennen tullen asiassa kuin asiassa.

EU:ssa tehtäköön vain sellaisia sitovia päätöksiä, jotka kaikki voivat hyväksyä. Silläkin uhalla että moinen päätöksentekoprosessi on hidas, ja estää monien päätösten syntymisen.

[Miniluv]

Ryyssitte raha-asita, ja nyt haluatte ryssiä loputkin Euroopan asiat?

Trichet etsiköön muita huijattavia.

[Vörå]

Taloustiede on pohjimmiltaan yhteiskuntatiede ja tutkii ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Kyseessä ei todellakaan ole matemaattinen tiede, jossa tuloksia voisi johtaa jostain aksioomista. Ihmisjoukkojen käyttäytymistä, mistä taloudessa on kyse, ei voi tutkia muuten kuin yrittämällä ymmärtää mitä ja miksi reaalitodellisuudessa tapahtuu. Tilastotiede erilaisine välineineen on keino muodostaa reaalitodellisuudesta saadusta datasta niitä haluamiasi matemaattisia malleja. Ilmiöiden luonteesta johtuen nuo mallit eivät ole täydellisiä eivätkä sinänsä kovinkaan luotettavia.

Tämä aika täsmälleen ilmaisee omankin kantani. Keskeinen kysymys taloustieteessä on havainnot, data, jonka analyysissä matematiikka on hyvin olennainen apuväline. Toki empiirinen data itsessään ei vielä riitä vaan sitä on lähestyttävä teorian, hypoteesien kautta, jota datalla sitten testataan. Jos matemaattiset mallit olisivat täysin erillisiä havainnoista niin niiden arvo olisi hyvin rajallinen, varmasti useimmiten olematon. Aika tyypillinen esimerkki voisi olla vaikka hypoteesi siitä, että julkiset investoinnit "tunkevat" yksityisiä investointeja pois tieltään ("crowding out") erilaisissa taloudellisissa olosuhteissa. En ymmärrä miten muuten tälläistä käsitystä voisi testata, vahvistaa tai kumota se, muuten kuin havaintodatalla ja sen analysoinnilla. Lopputuloksena voi toki olla melkoisen matemaattinenkin malli, mutta siten esitettynä, että se on empiirisesti testattavissa.

On muuten tämäkin aihe aikamoinen verso tästä velka, korjaan, pankki-kriisikeskustelusta. Olikos täällä jokin yleinen "taloustiede"-ketju, jossa voisi keskustella vähän yleisemmin aihepiiristä?

[Almost human]

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät vastedes pystyisi horjuttamaan koko unionin vakautta.

Sitä päivää en välittäisi nähdä, jolloin yksittäisiltä jäsenvaltioilta viedään loppukin oma päätäntävalta.
Trichet:n mallissa yksittäisen maan yli voidaan kävellä mennen tullen asiassa kuin asiassa.

EU:ssa tehtäköön vain sellaisia sitovia päätöksiä, jotka kaikki voivat hyväksyä. Silläkin uhalla että moinen päätöksentekoprosessi on hidas, ja estää monien päätösten syntymisen.

Muistan vielä elävästi EU-kansanäänestyksen (1994) alla käydyt keskustelut siitä, kuinka jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvat rauhoiteltiin jokaisen maan veto-oikeuteen vedoten. Veto-oikeus pois ja Barroso & co voivat julistaa Neurostoliiton syntyneeksi .

[Jakerp]

Jos EU siirtyy ns. enemmistö päätöksiin niin mikään ei estä velkaista enemmistöä päättämästä, että paremmin asiansa hoitaneiden vähemmistöön jääneiden maiden onkin oikeastaan maksettava velat yhteisvastuullisesti.

[sivullinen.]

^ Mieti sitä kun menet huomenna töihin tienaamaan hieman lisää rahaa. Äänin 54-46 rahasi siirretään muualle.

[Finka]

Helsingin Sanomat siteerasi lauantaina uutistoimisto Bloombergia, jonka mukaan EU suunnittelee Kreikalle velkajärjestelyä, jossa velkataakkaa leikattaisiin jopa puolella. Samalla sijoittajille luvattaisiin, ettei muissa euromaissa turvauduttaisi velkajärjestelyihin.

Kauppalehti

Mitä sille seuraavalle kaatuvalle maalle sitten tehdään, viedään saunan taakse? Täytyy olla jotain jännää, kun pidetään yleisö jännityksessä loppuun saakka. Minulla ainakin kädet tärisee niin että popcornit lentelevät pitkin lattiaa!

[Velmu]

Ei näissä valtioidenkaan velkaongelmissa tarvita sen enempää ymmärrystä kuin sen tosiasian myöntäminen, että menot eivät voi olla suuremmat kuin tulot.
Velan vertaaminen bruttokansantuotteeseen ja niiden välisten prosentuaalisten suhteiden keksiminen on täyttä hölynpölyä. Bruttokansantuote ei ole mikään säästöpossu, josta tarvittaessa voisivat valtiot ammentaa rahaa tarpeisiinsa. 

[Marko Parkkola]

AL: Kreikan velkoja anteeksi heti tai parin vuoden päästä

– Tilanne on heikentynyt niin, että mielestäni Kreikan lainat pitäisi ostaa pois markkinoilta vaikka pakolla.

Kuka haluaisi ostaa minun lainani pois? Ei ole yhteensä kuin 26000€, joka on paljon vähemmän kuin Kreikalla, joten tämän pitäisi olla hyvä diili.

[Jouko]

Kunpa noudatettaisiin yhtä uskollisesti taloudellisia sopimuksia kuin jotain ilmasto-, pakolais-,turvapaikka-, tasa-arvo-, ynnä muita lähes aineettomia hurskastelusopimuksia ja jotka yleensä vain syövät taloudelta vakaata pohjaa. Talouden pettäessä kaikki muukin on täysin turhaa. Siten purkautuvat kaikki jalot kansainväliset sopimukset, joita aina korostetaan joka käänteessä.

[ukkometso]

Ryyssitte raha-asita, ja nyt haluatte ryssiä loputkin Euroopan asiat?

Trichet etsiköön muita huijattavia.

Veronmaksajia, varsinkin suomalaisia on helppo huijata ja viedä rahat, eihän me muuta tehdä kuin jurnutetaan käsi nyrkissä,joka on (vain) taskussa ja kirotaan mielessämme ja unohdetaan koko juttu. Tällä meinigillä on oltu EU:ssa koko ajan ja nuoleskeltu Berlusconinkin saappaita  ja palkaksi on saatu takausvastuut ja  kustu silmä.

EU:n idea on nykyään se että pitäisi vetää joka välissä kotiinpäin surutta , maksattaa viulut muilla ja  pyyhkiä hanuria perussopimuksilla. Niinhän ne kaikki muutkin tekee, paitsi ytimissä kykkivä Suomi, jolla kaikki nauraa

AL: Kreikan velkoja anteeksi heti tai parin vuoden päästä

Grosin mukaan lainat pitäisi ostaa nykyiseen markkinahintaan, joka merkitsisi sijoittajille jopa 50–60 prosentin tappioita. Tilalle sijoittajat saisivat Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) joukkolainoja.

No Gros taitaa olla unilla, tuo jos  menisi läpi  niin voisi samalla väittää että lotton päävoitto on mahdollisuus osua samaan kuponkiin joka viikko

[Emo]

http://www.hs.fi/talous/Tuomion+tohtori+Suomi+maksaa+hinnan+Kreikan+vakuuksista/a1305547356892

"Suomi joutuu maksamaan vielä hinnan vakuuksista, joita se on vaatinut Kreikan lainoittamisen ehtona, arvioi New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini. Tänään Helsingissä vieraileva Roubini kertoi näkemyksestään mikrobloggauspalvelu Twitterissä.

"Helsinki on työhön liittyvän kaksiviikkoisen maailmanympärimatkani ensimmäinen pysäkki: Eurooppaan, Aasiaan, Australiaan ja sitten takaisin Eurooppaan. Vaeltelua epävakaina aikoina", Roubini kirjoittaa palveluun lähettämässään viestissä.

Euromaat pääsivät sopuun Suomen vaatimista vakuuksista lokakuun alussa. Tämän jälkeen julkisuudessa on esitetty mielipiteitä niin vakuuksien puolesta kuin niitä vastaan.

Roubini kuuluu taloustieteen harvoihin supertähtiin. Roubinin on muun muassa katsottu ennustaneen Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden romahduksen.

Professorin lempinimi, "Tuomion tohtori", perustuu hänen synkkiin ja oikeaan osuneisiin ennustuksiinsa."


Tämähän on täällä Hommallakin jo tiedetty, "Tuomion Hommalla".

[ukkometso]

Nyt olisi tutkivan journalismin oltava hereillä kun Urpilaisen uusi sumutusyritys on vireillä.  Suomi ei  suostu ERVV:n takausvastuiden laajennukselle, mutta  IMF:n kautta asia sopisi kyllä.   Siis  lisää vastuita tulee kokoajan takaoven  kautta sillä veronmaksajien rahat on sitäkin kautta  kyseessä.  Ja tämä on Suomen Pankin vastuulla jonka toimet on pidetty melko salassa, että paljonko on pantu rahaa haisemaan ja paljonko menee lisää?

Urpilainen HS:lle: Tämä viikko ratkaisee euron tulevaisuuden

– Ensiksi Kreikalle on löydettävä joku kestävä ratkaisu, Urpilainen sanoo.  Kreikan velkoja on päätetty leikata jo 21 prosentilla, mutta Urpilaisen mukaan nyt puhutaan isommasta leikkauksesta.

Huippukokous yrittää kriisin leviämisen Kreikasta muualle, erityisesti Italiaan ja Espanjaan. Urpilainen puhuu palomuurista. Väliaikaista rahoitusvakausvälinettä (ERVV) pitäisi tehostaa.
– Se on ainoa työkalu, jolla palomuuria voidaan rakentaa vain euroalueen voimin.

Eduskunta on hyväksynyt Suomen takausvastuun nostamisen ERVV:ssä 14 miljardiin. Urpilainen vastustaa takausvastuiden kasvattamista edelleen ERVV:n kautta, mutta kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta tuki voisi olla mahdollista.

PS. Jutta Urpilaiselle vinkki; lopeta jo tuo palomuurijankutus ja puhu suoraan että  se tarkoittaa että lisää veronmaksajien rahaa etelään. Se on samaa sarjaa kuin "aivan aluksi haluaisin kiittää" jolla pyritään piilottaa asian tarkoitus.  Jos ei muuta niin kannattaa hankkia uusi imagokonsultti ja kampaus

[Jakerp]

Nyt löyty se syy millä Ranska saatiin mukaan Kreikkalaina paketteihin.

Ranskallakin näyttäisi olevan asekauppoja Kreikan kanssa:

Velkakriisin runtelema Kreikka käy innokkaasti asekaupoilla. Ranska aikoo myydä maalle kahdesta neljään sotalaivaa 300 miljoonan euron kappalehintaan.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/10/17/ranska-myy-sotalaivoja-kreikalle-saatte-korotonta-maksuaikaa/201114917/12

Euvostoliitossa kaikki vetää omaan hivakkaansa paitsi mallioppilas Suomi. Kaikki muut varsinkin isommat maat ovat näköjään tehneet pöytälaatikkosopimuksen Kreikan kanssa linkittyen lainapakettiin osallistumiseen. Ainoastaan Suomen takausopimus Kreikan kanssa ei käynyt kummasti asekaupat Suomenkin veronmaksajan rahoilla käy oikein hyvin eikä ne kaada osallistumista velkatalkoisiin.

Hemmetin Jutan olisi pitänyt tehdä sama ja vaatia Kreikkaa ostamaan jotain kallista suomalaisista firmoista vastineeksi osallistumisella lainapakettiin. Näin oltaisiin saatu edes osa rahoista takas Suomeen.

[Titus]

Olin tuota laivajuttua tulossa postaamaan, mutta millainen älämölö Suomessa olisi tullut jos olisi myyty sinne 500 Pasia ja 200 Masia kaupanpäälle
ehtona lainasta (ei tietenkään olisi huudeltu mitään, todettu vaan, että Kreikka nyt vaan haluaa ostaa nämä)? Ehkä muutaman sadan miljoonan edestä
vielä kenttätykistöäkin (tehdäänkö niitä edes Suomessa) + muuta käytöstä poistuvaa.

Kreikan maa- ja merivoimat saivat omansa, jännityksellä odotan mitä ilmavoimat saavat Englannista...

[FadeAway]

Kreikka käy innokkaasti asekaupoilla. Ranska aikoo myydä maalle kahdesta neljään sotalaivaa 300 miljoonan euron kappalehintaan.

Tämä on varmaan sitä korkeampaa talouspolitiikkaa.
Suomessa armeijaa alas ajetaan satojen miljoonien säästöillä ja meillä on kuitenkin varaa lainaita miljardeja Kreikalle , joka ostaa niillä rahoilla tankkeja, sukellusveneitä ja sotalaivoja. Ensi viikolla on varmaan hävittäjäkauppojen vuoro.
Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa...

[Tomi]

Vastustan Kreikan tukipakettia!
http://www.facebook.com/group.php?gid=118322964855998&v=wall

[FadeAway]

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/triljoonasade+osa+2++merkelin+kosto/a705621

Triljoonasade, osa 2 - Merkelin kosto

Talousjournalistit Amerikassa ja Euroopassa ovat jo parin viikon ajan nostaneet odotuksia 2-3 triljoonan euron uuden EU-tukipaketin suhteen. Vielä sunnuntaina oli tunnelma hilpeä – The Telegraph ennakoi, että Saksa ja Ranska olisivat jo sopineet jopa kolmen triljoonan euron paketista.

Tämä on kuin leffaa seuraisi. Tämä 3000000 miljoonan pikku paketti riittää varmaan hetkeksi.

[Tomi]

Kreikka käy innokkaasti asekaupoilla. Ranska aikoo myydä maalle kahdesta neljään sotalaivaa 300 miljoonan euron kappalehintaan.

Tämä on varmaan sitä korkeampaa talouspolitiikkaa.
Suomessa armeijaa alas ajetaan satojen miljoonien säästöillä ja meillä on kuitenkin varaa lainaita miljardeja Kreikalle , joka ostaa niillä rahoilla tankkeja, sukellusveneitä ja sotalaivoja. Ensi viikolla on varmaan hävittäjäkauppojen vuoro.
Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa...

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011101714587571_ul.shtml

[Tomi]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=64722:saksan-vaatimus-pankkien-osallistumisesta-kreikka-ratkaisuun-painoi-poerssit-laskuun&catid=32:talous&Itemid=32
   
Saksan valtiovarainministeri Wolfgans Schäuble. (Kuva: CDU-puolue)    
Euroopan pörssit kääntyivät selvään laskuun, kun Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble hillitsi odotuksia Kreikan kriisin ratkaisemisesta ensi sunnuntain EU-huippukokouksessa.


Myös New Yorkin arvopaperimarkkinat avautuivat miinukselle.

Lähes 3 prosenttia sukeltanut Helsingin pörssi upposi syvemmälle kuin Euroopan valtapörssit, jotka valuivat 1–2 prosenttia alaspäin.

Pörssit olivat aamulla selvässä nousussa, kun optimismi velkaongelman ratkaisemisesta jatkoi leviämistään.

Schäublen varoitus ja vaatimus pankkien entistä vahvemmasta osallistumisesta Kreikan pelastusoperaatioon käänsi tunnelmat hetkessä.

Erityisesti pankkiosakkeet ottivat siipeensä Schäublen puheiden seurauksena. Suomessa Nordea menetti arvostaan 4 prosenttia.

Myös Nokia ja useat viennistä riippuvat metsäteollisuus-, konepaja- ja metalliyhtiöt ottivat takkiinsa pahasti. Cargotec tipahti peräti 9 prosenttia.