Maamiinat

[Ari-Lee]

Kuten aiemmin jo totesin:
Aseistakieltäytyjien, sivarien, anarkistien ja taistolaisten kumouksellisten ja muiden asiaan perehtymättömien kanssa ei synny asiallista keskustelua tästä asiasta mutta he ovat eniten kyllä äänessä.

Vaan on täällä paljon asiallistakin keskustelua. Muistuttaisin kuitenkin että koittakaa tajuta ettei takaa-ajettu sissi mitään viuhkoja lauo. Sissi ansoittaa mahdollisimman kevyillä, mahdollisimman tehokkailla jalkaväkimiinoilla takaa-ajajiensa polun. Sissin päämäärä on päästä takaa-ajajistaan eroon ja uusiin tehtäviin. Sissiä ei kiinnosta pätkääkään mikään muu kuin oma eloonjääminen ja että sissitoiminta voi jatkua.

Kuka kouluttaa reserviläiset uusille aseille? Millä resursseilla? Onko nykyisen jallituskauden loputtua enää mitään mitä puolustaa? Siihenkö jallituksen kaikki toimet tähtäävät että reserviläiset irtisanoutuisivat maanpuolustuksesta?

[Fatman]

En ole koskaan ymmärtänyt suomalaisten Venäjän pelkoa. Peruskoulu on onnistunut siinä että todellisuutta ei uskalleta tunnustaa, eli monia ikäpolvia on peloteltu lähes hysteeriaan saakka. Suomella ja Venäjällä on ollut pitkä ja hyvä historia, Tsaarit jopa natoivat meille äänioikeudet ja meillä oli myös oma rahayksikkö, markka. Maaorjuutta ei ollut kuten myös teollistuminen ruotsinvallan jälkeen oli huimaa.

Kansoilla on ihmeellisen hyvä historiantaju:
Venäläiset kasakat ottivat ruokansa vallatusta maasta ryöstämällä, minkä tähden paikalliset asukkaat joutuivat turvautumaan korvikeruokaan ja monin paikoin väkeä nääntyi nälkään.
Ankarimmat siviilitappiot kärsi Pohjois-Pohjanmaa, jonka tsaari käski tuhota kymmenen peninkulman syvyydeltä puskurivyöhykkeeksi Ruotsia vasten. Vanhempien tutkimusten mukaan miehityksen aikana tapettiin noin 5 000 suomalaista, joista noin puolet PohjanmaallaUudempien tutkimusten mukaan surmaluvut olivat huomattavasti suuremmat.

Pohjanmaan hävitys ja terrori siviiliväestöä kohtaanPohjois-Pohjanmaata ei miehitetty, mutta väestötappiot siellä olivat isonvihan aikana noin 6 100 henkeä eli neljännes alueen väestöstä. Alueella liikkui muutaman sadan ratsumiehen muodostamia nopealiikkeisiä kasakkayksiköitä. Pohjanmaalla venäläisten terrori ja siviilien kidutus olivat systemaattisia. Väkivalta kohdistui kiinni saatuun siviiliväestöön ja pappeihin. Raiskaukset ja joukkoraiskaukset olivat 1700-luvulla yksi vakiintuneista sodankäynnin menetelmistä, ja naisia kuljettiin vangittuina Turun ja Porin sotilasleireille.

Väestöä vangittiin laajasti orjatyöhön Venäjälle; erityisesti Pietarin rakennustöihin lähetettiin joidenkin lähteiden mukaan 10 000, uudempien lähteiden mukaan jopa yli 20 000 henkeä. Venäläisupseeristo välitti vankinsa eteenpäin myymällä heidät orjiksi. Mittavimmat pakko-otot tehtiin Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.Pelkästään Pohjanmaalta vietiin 4 600 henkeä, joista suurin osa oli lapsia. Näiden lisäksi miehiä pakko-otettiin armeijaan noin 2 000. Orjatyöhön viedyistä pääsi palaamaan noin 2 000 henkeä, useimmat joidenkin vuosien, jotkut vasta vuosikymmenten kuluttua. Sotilaista palasi noin 500 miestä.
Venäläiset kasakat ottivat ruokansa vallatusta maasta ryöstämällä, minkä tähden paikalliset asukkaat joutuivat turvautumaan korvikeruokaan ja monin paikoin väkeä nääntyi nälkään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Isonvihan+terrori+synnytti+suomalaisen+muistinPahimpia+kansan+kiusaajia+olivat+silloinkin+omat+jotka+meniv%C3%A4tmiehitt%C3%A4j%C3%A4n+puolelle/HS20060312SI1KU030ec

[PMH]

Kuten aiemmin jo totesin:
Aseistakieltäytyjien, sivarien, anarkistien ja taistolaisten kumouksellisten ja muiden asiaan perehtymättömien kanssa ei synny asiallista keskustelua tästä asiasta mutta he ovat eniten kyllä äänessä.

Vaan on täällä paljon asiallistakin keskustelua. Muistuttaisin kuitenkin että koittakaa tajuta ettei takaa-ajettu sissi mitään viuhkoja lauo. Sissi ansoittaa mahdollisimman kevyillä, mahdollisimman tehokkailla jalkaväkimiinoilla takaa-ajajiensa polun. Sissin päämäärä on päästä takaa-ajajistaan eroon ja uusiin tehtäviin. Sissiä ei kiinnosta pätkääkään mikään muu kuin oma eloonjääminen ja että sissitoiminta voi jatkua.

Kuka kouluttaa reserviläiset uusille aseille? Millä resursseilla? Onko nykyisen jallituskauden loputtua enää mitään mitä puolustaa? Siihenkö jallituksen kaikki toimet tähtäävät että reserviläiset irtisanoutuisivat maanpuolustuksesta?

Kyllä. Osuit asianytimeen. Kielletään kaikki joka/jolla voi vahingoittaa toista, niin meillä on turvallinen ja kiva yhteiskunta, jonka palvelut kuuluvat kaikille? (V*ttu että tuli sarkastinen olo!)

[asaura]

Mitähän drakeneita nuo ovat, jotka monta kertaa viikossa vetelevät pitkin taivasta pääni päällä? Onko niitä alettu valmistaa uusiotuotantona?

Ovat Hawkeja. Ostettu Britanniasta taannoin ja nyttemmin Sveitsistä lisää.

[Jukka Wallin]

Otin vain esimerkkinä että Hornetit olivat jo silloin huonoja vaihtoehtoja, nyt ne ovat vielä huonompia.

http://www.youtube.com/watch?v=wgMOSVKmI-U&feature=related

Kaikki muut maat akoinaan jotka halusivat uudistaa ilmavoimien koneita samaan aikaan hankkivat huomattavasti edullisimpia koneita, ja tehokkaampia.

Mikähän Suomelle tarjotuista vaihtoehdoista olisi ollut parempi?

F-16 ja Ranskalainen Mirage 2000

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9926457
http://www.netti.fi/~halle/planes/fra/mirage2k.htm
Esimerkiksi F-16

Oletko d100a mahtanut tiedostaa että linkkaamasi videon koneita on rakennettu 4 prototyyppiä komposiittimateriaalien ja fly-by-wire ratkaisujen tutkimustarkoituksiin? Ensimmäinen prototyyppi suoritti ensilentonsa 1997 nimellä S-37 ja 2002 koneet nimettiin uudelleen SU-47. Koneesta ei tulla koskaan rakentamaan aseistettua versiota eikä ottamaan minkään valtakunnan operatiiviseen käyttöön.


Minä kun kuvittelin että olisit päätynyt mig-29. Hankinta aikanahan se oli todellinen lähitorjuntahävittäjä, olematon kantomatka yhdistettynä olemattomaan aseistukseen. Aseistusvaihtoehtoina oli joko kaksi tutkaohjattua lähitorjunta ohjusta tai lisätankit, ei molempia.

Vasta israelin ja intian yhteistyöllä venäjällä on viime vuosina saatu kehitystyö aseistuksen, tutkien ja häirinnän saralla jatkumaan.

Osaavatko asiantuntiasi suoli24:ssa vastata missä vaiheessa mirage 2000-5 päivitysversion kehitys oli hornet kaupan aikana? Mikä maa tilaa prototyyppiasteella olevaa konetta?

Lisäksi suolen asiantuntiat ovat missanneet myös sen että jas oli prototyyppiasteella kun hornetteja tilattiin.

F-16 oli siis ainoa todellinen vaihtoehto F-18 koneen rinnalle. F-16 olisi ollut halvempi hankinta ja käyttökustannuksiltaan. Näiden keskinäisessä vertailussa päädyttiin F-18:sta. Myös sveitsi päätyi samaan aikaan hankkimaan F-18 eikä F-16. Kyse oli kokonaan uuden konetyypin hankinnasta ei lisäkaupoista sellaisiin maihin jotka jo -70 luvun lopussa tai -80 luvun alussa olivat hankkineet F-16 koneita.

Hankinta aikana esitettiin yksinkertainen kysymys. Säilytetäänkö suomessa ilmavoimat ja vastaus oli kyllä. Kone hankintojen lykkääminen olisi saanut aikaan tilanteen jolloin ilmavoimilla ei olisi ollut lentokuntoisia torjuntahävittäjiä.

No lähes tulkoon kaikki olisivat olleet parempia vaihtoehtoja kuin F/A 18 Hornetit.  Hornetit olivat ja ovat hitaita ja suunniteltu vain tukikäyttöön..

Mitä tulee "itäkoneisiin" niin lähes tulkoon kaikki pesee niin nopeudeltaan kuin monipuolisella aseistukseltaan kuin myös kantomatkoiltaan. Jenkeillä ei ole korvaavaa ja yhtä vastustuskykyistä konetyyppiä vielä piitkään aikaan...

[Jouko]

Ei jenkit koskaan luovuta uusimpia aseitaan. Eivät sitä tehneet Talvisodan aattonakaan. Pelkkää myötätuntoa vaan...

[matkamasentaja]

d100a: "Mitä tulee "itäkoneisiin" niin lähes tulkoon kaikki pesee niin nopeudeltaan kuin monipuolisella aseistukseltaan kuin myös kantomatkoiltaan. Jenkeillä ei ole korvaavaa ja yhtä vastustuskykyistä konetyyppiä vielä piitkään aikaan...".

Mikä jenkki (länsikone) verrattuna mihin itäkoneeseen?. Ja mitä itäkonetta olisi voinut verrata Hornettiin niiden hankinta-aikaan (ominaisuudet ja aseistus + varma saatavuus osille ja päivitykset aseistukseen)?.

[Punaniska]

En ole koskaan ymmärtänyt suomalaisten Venäjän pelkoa. Peruskoulu on onnistunut siinä että todellisuutta ei uskalleta tunnustaa, eli monia ikäpolvia on peloteltu lähes hysteeriaan saakka. Suomella ja Venäjällä on ollut pitkä ja hyvä historia, Tsaarit jopa natoivat meille äänioikeudet ja meillä oli myös oma rahayksikkö, markka. Maaorjuutta ei ollut kuten myös teollistuminen ruotsinvallan jälkeen oli huimaa.

Kansoilla on ihmeellisen hyvä historiantaju:
Venäläiset kasakat ottivat ruokansa vallatusta maasta ryöstämällä, minkä tähden paikalliset asukkaat joutuivat turvautumaan korvikeruokaan ja monin paikoin väkeä nääntyi nälkään.
Ankarimmat siviilitappiot kärsi Pohjois-Pohjanmaa, jonka tsaari käski tuhota kymmenen peninkulman syvyydeltä puskurivyöhykkeeksi Ruotsia vasten. Vanhempien tutkimusten mukaan miehityksen aikana tapettiin noin 5 000 suomalaista, joista noin puolet PohjanmaallaUudempien tutkimusten mukaan surmaluvut olivat huomattavasti suuremmat.

Tuosta hyvä opus aiheesta. Vaikka en pidäkään itseäni russofobina tai muun vesapuuroslaisen höpöhöpötermin edustajana, niin tuon luettuani oma NATO-kanta tuli täysin selväksi.

(http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcROddW3LpKuHsb_FKrcpIo0eE9H5gF6y4wSx99HOmksU44r35Xt)

Kustaa H.J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

[Jukka Wallin]

d100a: "Mitä tulee "itäkoneisiin" niin lähes tulkoon kaikki pesee niin nopeudeltaan kuin monipuolisella aseistukseltaan kuin myös kantomatkoiltaan. Jenkeillä ei ole korvaavaa ja yhtä vastustuskykyistä konetyyppiä vielä piitkään aikaan...".

Mikä jenkki (länsikone) verrattuna mihin itäkoneeseen?. Ja mitä itäkonetta olisi voinut verrata Hornettiin niiden hankinta-aikaan (ominaisuudet ja aseistus + varma saatavuus osille ja päivitykset aseistukseen)?.

Lue ylempäää mitä kirjoittelin F-16 tai Mirage olisivat olleet hyvä vaihtoehtoa, kuten myös joku mig-29 olisi ollut varteenotettva Itävaihtoehto, jos olisi ollut pakko hankkia kaksimoottorinen kone. Huomattavaa että Mig-29 on aika yleinen konetyppi euroopasa.

[weekendsoldier]

d100a: "Mitä tulee "itäkoneisiin" niin lähes tulkoon kaikki pesee niin nopeudeltaan kuin monipuolisella aseistukseltaan kuin myös kantomatkoiltaan. Jenkeillä ei ole korvaavaa ja yhtä vastustuskykyistä konetyyppiä vielä piitkään aikaan...".

Mikä jenkki (länsikone) verrattuna mihin itäkoneeseen?. Ja mitä itäkonetta olisi voinut verrata Hornettiin niiden hankinta-aikaan (ominaisuudet ja aseistus + varma saatavuus osille ja päivitykset aseistukseen)?.

Lue ylempäää mitä kirjoittelin F-16 tai Mirage olisivat olleet hyvä vaihtoehtoa, kuten myös joku mig-29 olisi ollut varteenotettva Itävaihtoehto, jos olisi ollut pakko hankkia kaksimoottorinen kone. Huomattavaa että Mig-29 on aika yleinen konetyppi euroopasa.

Ainoa huomattava asia on , että MIG 29:ää on Euroopassa palveluskäytössä Venäjällä (valmistaja), Puolassa (entinen Neuvostoliiton satelliittivaltio), Serbiassa (kommunistisen Jugoslavian jäljiltä) ja Saksassa (kommunistisen Itä Saksan jäämistöä Saksojen yhdistyttyä). Ei siis yleinen Euroopassa, vaan jäänne Neuvostovallan ajoilta.

[Phantasticum]

Tuosta hyvä opus aiheesta. Vaikka en pidäkään itseäni russofobina tai muun vesapuuroslaisen höpöhöpötermin edustajana, niin tuon luettuani oma NATO-kanta tuli täysin selväksi.

Kustaa H.J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

Minusta on kyllä aika erikoista ottaa kantaa Natoon 1700-luvun tapahtumilla. Jos oltaisiin edes 1900-luvulla, mutta että 1700-luvulla, josta on kulunut aikaa 300 vuotta. Melko ajankohtaista.

[Ari-Lee]

Tuosta hyvä opus aiheesta. Vaikka en pidäkään itseäni russofobina tai muun vesapuuroslaisen höpöhöpötermin edustajana, niin tuon luettuani oma NATO-kanta tuli täysin selväksi.

Kustaa H.J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

Minusta on kyllä aika erikoista ottaa kantaa Natoon 1700-luvun tapahtumilla. Jos oltaisiin edes 1900-luvulla, mutta että 1700-luvulla, josta on kulunut aikaa 300 vuotta. Melko ajankohtaista.

Yhtä erikoista on mainita orjalaivan terva ja hamppuköydet puhuttaessa maahanmuutosta.

[Snuiva]

Tuosta hyvä opus aiheesta. Vaikka en pidäkään itseäni russofobina tai muun vesapuuroslaisen höpöhöpötermin edustajana, niin tuon luettuani oma NATO-kanta tuli täysin selväksi.

Kustaa H.J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

Minusta on kyllä aika erikoista ottaa kantaa Natoon 1700-luvun tapahtumilla. Jos oltaisiin edes 1900-luvulla, mutta että 1700-luvulla, josta on kulunut aikaa 300 vuotta. Melko ajankohtaista.

Jos saan viisastella, rakas itänaapurimme on vuoden 1480 jälkeen käynyt 66 kansakuntia pirstovaa sotaa jossa suuria maa-alueita on vaihtanut omistajaa. Keskimmäärin joka 8 vuosi on alkanut uusi konflikti. myöskin lukuisat pienet rajasodat ja poliisitoimet kuuluvat repertuaariin. Lisäksi Armeijan yksiköt ovat jotenkin värväytyneet vapaaehtoisiksi eri konflikteihin kouluttajina ja sotivina osastoina.

Ei novgorodin kaupunki rauhanomaisesti kasvanut maailman suurimmaksi valtioksi. Satoja vuosia jatkunut agressiivinen laajentumispolitiikka jättää naapurivaltioiden kollektiiviseen tajuntaan jälkiä. Lisäksi valloittaja tuppaa urautumaan tiettyihin metodeihin valloituksissa ja valloitettujen alueiden hallinnassa. Tämä jättää jälkensä valloittajan omiin kansalaisiin ja instituutioihin.

Suppeaa listaa vuoden 1945 jälkeen tapahtuneista laukaustenvaihdoista joihin itänaapuri aktiivisesti osallistui. Poissa itä-euroopan innovatiiviset vaalijärjestelyt kuuliaisiksi varsovanliiton maiksi. Tiputan pois kaikki paitsi yhden afrikan häppeningin. Kyseessä on tyylipuhdas suoritus kaikilta osapuolilta. Etelä-amerikan tapahtumat jätän kokonaan pois. Olen laiska ja näitä olisi tuhottoman paljon.

1. Iranin kriisi vuonna 1946 ja mahabadin tasavalta.
2. Korean sota vuosina 1950-1954.
3. Unkarin kansannousu vuonna 1956.
4. Vietnamin sota vuosina 1960-1975.
5. Prahan kevät vuonna 1968.
6. Kiinan ja neuvostoliiton rajasota vuonna 1969.
7. Ogadenin sota vuosina 1977-1978.
8. Afganistanin sota vuosina 1979-1989.
9. Liettuan itsenäistyminen vuonna 1991.
10. Latvian itsenäistyminen vuonna 1991.
11. Neuvostoliitto vaihtaa nimeä vuonna 1991.
12. Georgian sisällissota vuosina 1991-1993.
    Georgian ja Etelä-Ossetian sota vuosina 1991-1992.
    Georgian ja Abhasian sota vuosina 1991-1992.
13. Transnistrian sota vuonna 1992.
14. Venäjän perustuslaillinen kriisi vuonna 1993.
15. tadžikistanin sisällissota vuosina 1992-1997.
16. Ensimmäinen tsetsenian sota vuosina 1994-1996.
17. Dagestanin sota vuonna 1999.
18. Toinen tsetsenian sota vuosina 1999-2009.
19. Venäjän ja georgian sota vuonna 2008.

Unohtamatta tallaisia tapahtumia:
Itä-saksan kansannousu vuonna 1953.
Poznanin mielenosoitus vuonna 1956.
Ingushetian sisällissota vuodesta 2007->.

Kuriositeetteja kuten:
Novocherakin mielenosoitus vuonna 1962
Kengirin Pakkotyöleirin kapina vuonna 1954.

Lisäksi vahvasti tukemassa tukemassa lukuisissa erilaisissa konflikteissa, esimerkiksi näissä:
indokiinan sota vuosina 1950-1954.
Vietnamin ja kamputsean sota vuosina 1978-1979.
Angolan sisällissota vuosina 1975–2002.

Sitten vähän kansakuntien kollektiiviseen muistiin jäävää humalaisen kasakan toikkarointia:
Partisaanit vieralevat seitajärven kylässä vuonna 1944.
Berliinin valtaus vuonna 1945.
Tsetsenian Alkhan-Yurtin kylä vuonna 1999.

Mitä ja miksi vaatisi tietysti hieman historian tuntemusta. Jokainen tapahtuma rakentuu jollain tavalla aikaisempien tapahtumien päälle. Tietysti asiaa voidaan ajatella niin että "sota on tymä". Voidaan myös leikkiä etteivät ylläolevien konfliktien osapuolten kansalaiset nähneet mitään syytä miksi heidän maansa konflikteihin joutuivat.

Kuten sanottu, ylläolevat eivät todellakaan ole kattava otanta venäjän lähihistoriasta vaan siitä puuttu todella paljon tapahtumia.

Itänaapuria ei pidä pelätä, mutta historian valossa olisi typerää olla ottamatta siitä opiksi. Meillä on monia muitakin uhkakuvia kuin idästä tuleva. Olisi typerää poistaa käytöstä kustannustehokas ase lyhytnäköisten idealistien takia.

[Jouko]

Itänaapuria ei pidä pelätä, mutta historian valossa olisi typerää olla ottamatta siitä opiksi. Meillä on monia muitakin uhkakuvia kuin idästä tuleva. Olisi typerää poistaa käytöstä kustannustehokas ase lyhytnäköisten idealistien takia.

Se tuskin tulee tapahtumaan käytännössä. Ei kenraalit niin tyhmiä ole. Hurskastelulle saattaisi tulla aika kova hinta. Ei palovakuutustakaan oteta turhan takia vaikka ne onnettomuudet harvinaisia onkin.

[Jukka Wallin]

Tuosta hyvä opus aiheesta. Vaikka en pidäkään itseäni russofobina tai muun vesapuuroslaisen höpöhöpötermin edustajana, niin tuon luettuani oma NATO-kanta tuli täysin selväksi.

Kustaa H.J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

Minusta on kyllä aika erikoista ottaa kantaa Natoon 1700-luvun tapahtumilla. Jos oltaisiin edes 1900-luvulla, mutta että 1700-luvulla, josta on kulunut aikaa 300 vuotta. Melko ajankohtaista.

Jos saan viisastella, rakas itänaapurimme on vuoden 1480 jälkeen käynyt 66 kansakuntia pirstovaa sotaa jossa suuria maa-alueita on vaihtanut omistajaa. Keskimmäärin joka 8 vuosi on alkanut uusi konflikti. myöskin lukuisat pienet rajasodat ja poliisitoimet kuuluvat repertuaariin. Lisäksi Armeijan yksiköt ovat jotenkin värväytyneet vapaaehtoisiksi eri konflikteihin kouluttajina ja sotivina osastoina.

Ei novgorodin kaupunki rauhanomaisesti kasvanut maailman suurimmaksi valtioksi. Satoja vuosia jatkunut agressiivinen laajentumispolitiikka jättää naapurivaltioiden kollektiiviseen tajuntaan jälkiä. Lisäksi valloittaja tuppaa urautumaan tiettyihin metodeihin valloituksissa ja valloitettujen alueiden hallinnassa. Tämä jättää jälkensä valloittajan omiin kansalaisiin ja instituutioihin.

Suppeaa listaa vuoden 1945 jälkeen tapahtuneista laukaustenvaihdoista joihin itänaapuri aktiivisesti osallistui. Poissa itä-euroopan innovatiiviset vaalijärjestelyt kuuliaisiksi varsovanliiton maiksi. Tiputan pois kaikki paitsi yhden afrikan häppeningin. Kyseessä on tyylipuhdas suoritus kaikilta osapuolilta. Etelä-amerikan tapahtumat jätän kokonaan pois. Olen laiska ja näitä olisi tuhottoman paljon.

1. Iranin kriisi vuonna 1946 ja mahabadin tasavalta.
2. Korean sota vuosina 1950-1954.
3. Unkarin kansannousu vuonna 1956.
4. Vietnamin sota vuosina 1960-1975.
5. Prahan kevät vuonna 1968.
6. Kiinan ja neuvostoliiton rajasota vuonna 1969.
7. Ogadenin sota vuosina 1977-1978.
8. Afganistanin sota vuosina 1979-1989.
9. Liettuan itsenäistyminen vuonna 1991.
10. Latvian itsenäistyminen vuonna 1991.
11. Neuvostoliitto vaihtaa nimeä vuonna 1991.
12. Georgian sisällissota vuosina 1991-1993.
    Georgian ja Etelä-Ossetian sota vuosina 1991-1992.
    Georgian ja Abhasian sota vuosina 1991-1992.
13. Transnistrian sota vuonna 1992.
14. Venäjän perustuslaillinen kriisi vuonna 1993.
15. tadžikistanin sisällissota vuosina 1992-1997.
16. Ensimmäinen tsetsenian sota vuosina 1994-1996.
17. Dagestanin sota vuonna 1999.
18. Toinen tsetsenian sota vuosina 1999-2009.
19. Venäjän ja georgian sota vuonna 2008.

Unohtamatta tallaisia tapahtumia:
Itä-saksan kansannousu vuonna 1953.
Poznanin mielenosoitus vuonna 1956.
Ingushetian sisällissota vuodesta 2007->.

Kuriositeetteja kuten:
Novocherakin mielenosoitus vuonna 1962
Kengirin Pakkotyöleirin kapina vuonna 1954.

Lisäksi vahvasti tukemassa tukemassa lukuisissa erilaisissa konflikteissa, esimerkiksi näissä:
indokiinan sota vuosina 1950-1954.
Vietnamin ja kamputsean sota vuosina 1978-1979.
Angolan sisällissota vuosina 1975–2002.

Sitten vähän kansakuntien kollektiiviseen muistiin jäävää humalaisen kasakan toikkarointia:
Partisaanit vieralevat seitajärven kylässä vuonna 1944.
Berliinin valtaus vuonna 1945.
Tsetsenian Alkhan-Yurtin kylä vuonna 1999.

Mitä ja miksi vaatisi tietysti hieman historian tuntemusta. Jokainen tapahtuma rakentuu jollain tavalla aikaisempien tapahtumien päälle. Tietysti asiaa voidaan ajatella niin että "sota on tymä". Voidaan myös leikkiä etteivät ylläolevien konfliktien osapuolten kansalaiset nähneet mitään syytä miksi heidän maansa konflikteihin joutuivat.

Kuten sanottu, ylläolevat eivät todellakaan ole kattava otanta venäjän lähihistoriasta vaan siitä puuttu todella paljon tapahtumia.

Itänaapuria ei pidä pelätä, mutta historian valossa olisi typerää olla ottamatta siitä opiksi. Meillä on monia muitakin uhkakuvia kuin idästä tuleva. Olisi typerää poistaa käytöstä kustannustehokas ase lyhytnäköisten idealistien takia.

Pitäisi tulla sieltä jatkosodan aikaisista poteroista pois, ja hengittää puhdasta ilmaa rauhassa. Minusta on hölmöä perustella joidekinn miinojen poistamista älyttömillä selkkauksilla (luettelosa) joista suurin osa on puhtaasti "sisäisiä tukahduttimisia" osa suurempaa kokonaisuutta. Luettelossa on myös "Partisaanit vieralevat seitajärven kylässä vuonna 1944." jota en kiistä että nykyisen tulkinnan mukaan sattaisi mennä sotarikoksen puolelle, mutta "rapatessa roiskuu" tyylillä sattunut tapaaus.

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

[Sanglier]

Olenko ainoa jota huvittaa se että miinoja ankarasti vastustava keskutelija samalla kehuu itänaapurin sotakalustoa ja on vakuuttunut ison karhun rauhantahtoisuudesta ja yhteiselomme levenemisestä, laajenemisesta ja lievenemisestä? Vähän stereotyyppistä. Kuulutko d100a Safkaan, onko kohudesantti perhetuttu?

Juu asiaton adhomo mutta totta, ja kaikki tietävät sen.

[Jukka Wallin]

Olenko ainoa jota huvittaa se että miinoja ankarasti vastustava keskutelija samalla kehuu itänaapurin sotakalustoa ja on vakuuttunut ison karhun rauhantahtoisuudesta ja yhteiselomme levenemisestä, laajenemisesta ja lievenemisestä? Vähän stereotyyppistä. Kuulutko d100a Safkaan, onko kohudesantti perhetuttu?

Juu asiaton adhomo mutta totta, ja kaikki tietävät sen.

Pyrin olemaan realisti kaikissa asioissa. En haluaisi lähteä siihen kelkkaan mukaan jossa kaikki idästä tuleva on huonoa ja pahaa mutta lännestä tulee postiivisia asioita. Itse olen nähnyt elämää jo sen verran, että pystyn muodostamaan oman mielipiteen, ilman että minun tarvitsee hakea tukea Safkasta(?) tai "kohudesantista". En ole vasemistoliiton  jäsen (Perussuomalainen(jäsen) sen sijaan olen, mutta en ole Nato mielistelijä)Vastustan Euroa ja Euroopan unionia, mutta se taas tarkoita sitä että pelkäisin Venäjää. Paremmminkin pelkään enenmän Eu:ta kuin Venäjää

[Siili]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

[Ari-Lee]

Olisi kertakaikkiaan sulaa hulluutta vaihtaa toimiva puolustusjärjestelmämme tai sen olennainen osa johonkin sellaiseen toimimattomaan mikä pahimman skenaarion toteutuessa toisi lisää kaatuneita.

Miinat ovat passiivisia laitteita. Poislukien tehtäväkohtaisesti tähystämällä laukaistavat kylkimiinat ja putkimiinat. Sissi on jo kaukana maastossa kun vihollinen on edennyt ja pysähtynyt murrosteeseen. Sissi ei elävänä jää satimeen laukomaan tähystämällä viuhkamiinoja. Sissi tarvitsee putkimiinoja.

Mitä nuo miinat haittaavat varastoissa? Siellähän niiden on hyvä olla passiivisina. Eivät ne käy kenenkään kukkarolle. Sulaa hulluutta olisi tällaisina laman aikoina alkaa ostelemaan uusia kalliita järjestelmiä joiden koulutukseen ei kuitenkaan kukkaron nyörejä avattaisi.

Stefan Wallin jatkaa Puolustusvoimien alasajoa:

Wallin Demarissa: Sotilaiden irtisanominen todennäköistä

Maanantai 12.9.2011 klo 08.00


Puolustusministeri Stefan Wallinin (r) mukaan ammattisotilaiden irtisanomiset ja lomautukset ovat varsin todennäköisiä, kertoo Uutispäivä Demari.

Ammattisotilaita ei ole lamojen aikana aiemmin irtisanottu. Leikkaukset on tehty siviilihenkilökunnasta eli potkuja ovat saaneet keittäjät, siivoojat, huoltomiehet tai toimistotyöntekijät.

Hallituksen tavoitteena on saksia puolustusbudjetista noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Se on yli seitsemän prosenttia tämänhetkisestä 2,7 miljardin euron budjetista.

Suomessa on vajaat 10 000 sotilasta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011091214369785_uu.shtml

Toisinsanoen Suomi ei tule koskaan pääsemään myöskään NATO:n jäseneksi koska puolustus ajetaan yhä heikommaksi. NATO:lla on sääntönsä siihen.

[Jukka Wallin]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

Pitää kysellä niiltä. En usko että Venäjä tai Yhdysvallat tarvitsevat niitä hyökkäyssotaan, muuta kuin harvoissa tilanteissa/tapauksissa.

Vaikka me luopuisimme niistä se ei tarkoita sitä että pystyisimme pienellä vaivalla tekemään niitä mahdollisen kriisin alkaessa. Iso läjä hyödyttömiä räjähteitä vie vain tilaa  ja muita resursseja joltakin paljon tärkeämältä. 

[Phantasticum]

Itänaapuria ei pidä pelätä, mutta historian valossa olisi typerää olla ottamatta siitä opiksi. Meillä on monia muitakin uhkakuvia kuin idästä tuleva. Olisi typerää poistaa käytöstä kustannustehokas ase lyhytnäköisten idealistien takia.

Totean uudestaan, että todennäköisesti äänestäisin itse tällä hetkellä miinakieltoa vastaan. Vaikka olen puhunut enemmän Venäjän puolesta kuin vastaan, en ole kertaakaan tyrmännyt uskottavaa puolustusta. Olen kyseenalaistanut ainoastaan vanhan kylmän sodan aikaisen vastakkainasettelun mielekkyyden.

Esimerkiksi tällaiset jutut ovat minusta täysin käsittämättömiä! Miksi sen täytyy aina olla näin mustavalkoista joko tai -ajattelua? Suomi on Suomi, ja toivon mukaan pysyy Suomena tulevaisuudessakin. Ei meidän tarvitse liittyä Venäjään. Mutta sinne ei kannata myöskään pyllistää.

Jos Venäjästä tulee entisen kaltainen suurvalta, silloin siitä pitäisi repiä kaikki hyöty irti. Mutta eipä halua suomalainen olla missään tekemisissä ryssän kanssa. Suomalainen haluaa rakentaa oman versionsa Berliinin muurista itärajalle, koska 1700-luku. Olen sitä mieltä, että Suomen kannalta vastakkainasettelu on aina vaarallisempi vaihtoehto. Vihollisen kanssa kannattaa olla samalla puolella.

Sanon vielä sen, että pidätän itselleni oikeuden kääntää Venäjän suhteen takkia koska tahansa, jos siltä alkaa näyttää. Ja vielä yksi juttu. Osaako joku kertoa, miksi Venäjän läheisyys on palvelinten kannalta hyvä asia.

Maa ei järise, olot ovat poliittisesti vakaat ja Venäjä on lähellä. Siinä syitä miksi IT-jätit tuovat servereitään Suomeen.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/09/helsinki_otollista_maaperaa_suurille_tietokonesaleille_2853806.html

[Ari-Lee]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

[...]

[...]Vaikka me luopuisimme niistä se ei tarkoita sitä että pystyisimme pienellä vaivalla tekemään niitä mahdollisen kriisin alkaessa. Iso läjä hyödyttömiä räjähteitä vie vain tilaa  ja muita resursseja joltakin paljon tärkeämältä. 

*REPS* Nyt pääsi nauru.

[PaulR]

Siellähän ne varastossa odottavat ihan rauhassa. Eihän niissä ole parasta-ennen-päivää.

[Snuiva]

Olenko ainoa jota huvittaa se että miinoja ankarasti vastustava keskutelija samalla kehuu itänaapurin sotakalustoa ja on vakuuttunut ison karhun rauhantahtoisuudesta ja yhteiselomme levenemisestä, laajenemisesta ja lievenemisestä?

Et ole ainoa, kyllä tässä on vahvasti aistittavissa "rauhan ohjus" mentaliteetti.

Ajatusleikkinä olisi kiehtovaa kirjoittaa venäjän historiasta alkaen 1200 luvusta. Ottaa viidenkymmenen vuoden välein tarkasteluun suurempi sota ja mitä edellisessä kirjoituksessa vallatuilla alueilla tapahtui. Näppärämpi lukija alkaa kohtuullisen nopeasti hahmottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä olisi siis kiehtovaa jos olisi aikaa ja kirjoituksen pointtia ei missattaisi täysin. Eikä tapahtumia kuitattaisi onelinerillä ja heitetä seuraavaa täkyä.

Jotenkin on vaikea ymmärtää miten joku voi kuitata vallatun valtion käyttämisen ilmaisena bordellina jossa voi toteuttaa minkä tahansa fantasian ilman seurauksia, kommentilla "rapatessa roiskuu". Tiedä sitten onko kielitaidon puutteella osuutta asiaan.

Solzhenitsyn kirjoitti runossa prussian night´s saksassa todistamistaan tapahtumista näin:

The little daughter's on the mattress,
Dead. How many have been on it
A platoon, a company perhaps?
A girl's been turned into a woman,
A woman turned into a corpse.

Osaako joku kertoa, miksi Venäjän läheisyys on palvelinten kannalta hyvä asia.

Maa ei järise, olot ovat poliittisesti vakaat ja Venäjä on lähellä. Siinä syitä miksi IT-jätit tuovat servereitään Suomeen.

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/09/helsinki_otollista_maaperaa_suurille_tietokonesaleille_2853806.html

Suunnaton, epävakaa ja ennalta-arvaamaton markkina-alue jonne voi tehdä bisnestä kätevästi vakaasta maasta. Venäjällä ulkomaisten yritysten kaappaus tai takavarikoinnit maksamattomien suojelurahojen (valtio, mafia yms.) takia on suuri.


Editoidaas tämmönen lisäys

Esimerkiksi tällaiset jutut ovat minusta täysin käsittämättömiä! Miksi sen täytyy aina olla näin mustavalkoista joko tai -ajattelua? Suomi on Suomi, ja toivon mukaan pysyy Suomena tulevaisuudessakin. Ei meidän tarvitse liittyä Venäjään. Mutta sinne ei kannata myöskään pyllistää.

Jos yhtään lohduttaa niin näen venäjän varteenotettavana liittolaisena tulevaisuudessa.

[LambOfGod]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

Ja pienemmätkin maat takertuvat niihin, muuten yksikään siviili ei kävelisi miinaan missään. Sotilaat käyttävät miinoja koska ne ovat hyviä aseita ja ne ovat osa nykyajan sodankäyntiä ihan missä tahansa sotaa käyvässä maassa.

[Jukka Wallin]

Jotenkin on vaikea ymmärtää miten joku voi kuitata vallatun valtion käyttämisen ilmaisena bordellina jossa voi toteuttaa minkä tahansa fantasian ilman seurauksia, kommentilla "rapatessa roiskuu". Tiedä sitten onko kielitaidon puutteella osuutta asiaan.

Solzhenitsyn kirjoitti runossa prussian night´s saksassa todistamistaan tapahtumista näin:

The little daughter's on the mattress,
Dead. How many have been on it
A platoon, a company perhaps?
A girl's been turned into a woman,
A woman turned into a corpse.

Entä Neuvostoliitossa tapahtuneet saksalaisten tekemät siviileihin kohdistuneet joukkoteloitukset, kuten myös Juutalaisten kaasuttamiset? Olan kohauksellako heidän olisi pitänyt tälläiset ohittaa? "mitäs pienistä, he vain polttivat koko euroopan puoleisen Neuvostoliiton ja noin 18 miljoonaa siviiliä kuoli?" Toisaalta länsiliittuotuneet pommittivat Dresdenin maanatasalle, Hiroshima, Nagasaki...

http://en.wikipedia.org/wiki/Bombing_of_Dresden_in_World_War_II

http://en.wikipedia.org/wiki/Atomic_bombings_of_Hiroshima_and_Nagasaki

Jos yhtään lohduttaa niin näen venäjän varteenotettavana liittolaisena tulevaisuudessa.

Jotain postiivista.

[Jukka Wallin]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

Ja pienemmätkin maat takertuvat niihin, muuten yksikään siviili ei kävelisi miinaan missään. Sotilaat käyttävät miinoja koska ne ovat hyviä aseita ja ne ovat osa nykyajan sodankäyntiä ihan missä tahansa sotaa käyvässä maassa.

Miinoja voi tehdä lannoittesta ja niin edelleen, mutta Vietnamin sodan aikana kylvetyt miinat aiheuttavat vieläkin tänä päivänä aivan turhia vammautumisia kuolonuhreja, kuten esimerkikisi lapsien kohdalla. Sekö on hinta joka olisimme valmiit maksamaan, "halvat aseet" maksavat hirvittävän paljon jos sitä laskua pitää maksaa vielä kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeenkin.

[Jouko]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

Ja pienemmätkin maat takertuvat niihin, muuten yksikään siviili ei kävelisi miinaan missään. Sotilaat käyttävät miinoja koska ne ovat hyviä aseita ja ne ovat osa nykyajan sodankäyntiä ihan missä tahansa sotaa käyvässä maassa.

Niitten maitten on helppo ryhtyä miinakieltoihin joille asialla ei ole merkitystä. Kun ei ole edes miinojakaan.

Ei taida muuten kumpikaan Korea olla mukana Ottawan sopimuksessa. Ihan ymmärrettävää, kun edes kahdenkeskistä rauhansopimusta ei ole tehty.

Israelille ei miinoista apua ole terroristeja vastaan mutta rakennettiinpa muuri.

[LambOfGod]

Ei, ei miinat ovat osa menneisyyden sodankäyntiä.

Miksiköhän suurvallat sitten vielä takertuvat niihin?

Ja pienemmätkin maat takertuvat niihin, muuten yksikään siviili ei kävelisi miinaan missään. Sotilaat käyttävät miinoja koska ne ovat hyviä aseita ja ne ovat osa nykyajan sodankäyntiä ihan missä tahansa sotaa käyvässä maassa.

Miinoja voi tehdä lannoittesta ja niin edelleen, mutta Vietnamin sodan aikana kylvetyt miinat aiheuttavat vieläkin tänä päivänä aivan turhia vammautumisia kuolonuhreja, kuten esimerkikisi lapsien kohdalla. Sekö on hinta joka olisimme valmiit maksamaan, "halvat aseet" maksavat hirvittävän paljon jos sitä laskua pitää maksaa vielä kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeenkin.

Ala siinä tekemään miinoja lannoitteesta kun pioneerit ovat kaivaneet telamiinat paikoilleen ja vihollisen mekanisoitu jalkaväki rynnii päälle epäsuoran tulen ja koptereiden avustuksella. Eikö olisi helpompi ja nopeampi ja toimintavarmempi ja ihan yhtä inhimillinen ratkaisu käyttää jv-miinoja?
Vietnamin sodassa kylvetyt räjähteet ovat ongelma, suomalaiset jv-miinat eivät ole olleet koskaan missään ongelmaksi. Vaikka SUomi luopuisi perinteisistä jv-miinoistaan ja alkaisi valmistaa niitä lannoitteesta, kuinka moni yksijalkainen afrikkalainen lapsi itkisi onnesta kun maassa ei enää ole kuin venäläisiä, kiinalaisia tai jenkkiläisiä jv-miinoja? Ne miinat, mitä kylvetään kehitysmaissa, eivät tule SUomesta, ne tulevat maista jotka eivät sido itseään typeriin miinakieltoihin.

[Masa76]

Sekö on hinta joka olisimme valmiit maksamaan, "halvat aseet" maksavat hirvittävän paljon jos sitä laskua pitää maksaa vielä kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeenkin.

Hinta on hävittyä sotaa ja miehityshallintoa halvempi. Voit lähettää laskun allekirjoittaneelle.