Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Velmu]

^No mikä on Suomen ja Kiinan välinen kauppatase? Myydäänkö Kiinassa enemmän suomalaisia tuotteita kuin Suomessa kiinalaisia?

Ja tietysti olennaista on kysyä, onko Kiina Suomen merkittävä luotottaja? Minulla ei ole siitä tietoa.

Soitin viime talvena Valtiokonttoriin ja kysyin, paljonko Suomen valtion velasta ( nyt noin 80 miljardia ) on otettu Suomesta ja paljonko ulkomailta. Sieltä ei heti osattu vastata, mutta parinkymmenen minuutin kuluttua pärähti puhelimeni ja minulle kerrottiin että silloinen tilanne oli 90 % ulkomailta ja 10 % kotimaasta.

Olen ymmärtänyt, että Suomi on enimmäkseen velkaa ulkomaisille eläkevakuutusyhtiöille. Eli kun Suomikaan ei tietenkään pysty koskaan maksamaan mielettömiä velkojaan, jää näppejään nuolemaan eläkkeitään kaipaavat vanhukset jossain päin maailmaa.
Kiinan osuutta valtionvelasta en ymmärtänyt kysyä mutta ilahduin siitä, miten hyvin tavallista huolestunutta kansalaista palveltiin.

Soitelkaa rohkeasti valtiokonttoriin jos haluatte tietoja valtion veloista ja pistäkää niitä tietoja sitten tännekin.

[PaulR]

Jos joku ei ole kuunnellut vielä sukupolvemme ja aikakautemme parasta puhujaa, niin:

http://www.youtube.com/watch?v=2YcgACl1Sr8

Nigel Farage, olkaa hyvä. Nuo Klonkun ja Olli Rehnin ilmeet jaksavat naurattaa.

Loistavaa läppää. Ikävä kyllä kukaan ei kuuntele. 

[Finka]

P.S. Yksi minulle heräävä epäselvyys on, miten nämä uudet painettavat rahat jaettaisiin. Saisiko kukin EKP:n kansallinen haarakonttori kuten Suomen Pankki  painaa suhteessa yhtä paljon lisää rahaa korvaamaan suomalaisten euromääräisen omaisuuden arvon alenemista?

Rahaa ei konkreettisesti tule ulos kahisevana setelipainoista. Kaksi tapaa toimia:

1. EKP:n pääomaa korotetaan vaikkapa 1000 mrd€ hallintopäätöksellä siten, että tuo biljoona lisätään EKP:n jäsenvaltioiden pääomaosuuksiin samassa suhteessa kuin ne "omistavat" EKP:ta
2. EKP lainaa tuon biljoonan jäsenvaltioiltaan. EKP:n jäsenmaat maat kirjaavat "lainan" samassa suhteessa maidensa taseisiin pitkäaikaisena saatavana EKP:lta, kuin ne ovat aikaisemmin maksaneet EKP:n pääoman.

Tarkoittaako tämä, että rahat jaetaan uudelleen niin että EKP saa isomman potin kuin aiemmin. Siis yksityisellä puolella on suhteellisesti vähemmän rahaa. Eikö nyt ole vaarana, että yritykset suhteellisen rahamäärän huvetessa ala kiristämään vyötään esimerkiksi vähentämällä väkeä?

Muita mainitsemiasi asioita minun tarvitsee hieman miettiä ennen kommentointia. Palaan asiaan myöhemmin.

[Finka]

Niin ja kiitos Velmulle vinkistä. Jos joku toinen ei ole jo soittanut tai halua itse soittaa niin minä voisin pirauttaa. Pitäähän verorahoista, niistä joihin jotenkin pääsee käsiksi, ottaa kaikki ilo irti.

[Octavius]

P.S. Yksi minulle heräävä epäselvyys on, miten nämä uudet painettavat rahat jaettaisiin. Saisiko kukin EKP:n kansallinen haarakonttori kuten Suomen Pankki  painaa suhteessa yhtä paljon lisää rahaa korvaamaan suomalaisten euromääräisen omaisuuden arvon alenemista?

Rahaa ei konkreettisesti tule ulos kahisevana setelipainoista. Kaksi tapaa toimia:

1. EKP:n pääomaa korotetaan vaikkapa 1000 mrd€ hallintopäätöksellä siten, että tuo biljoona lisätään EKP:n jäsenvaltioiden pääomaosuuksiin samassa suhteessa kuin ne "omistavat" EKP:ta
2. EKP lainaa tuon biljoonan jäsenvaltioiltaan. EKP:n jäsenmaat maat kirjaavat "lainan" samassa suhteessa maidensa taseisiin pitkäaikaisena saatavana EKP:lta, kuin ne ovat aikaisemmin maksaneet EKP:n pääoman.

Tarkoittaako tämä, että rahat jaetaan uudelleen niin että EKP saa isomman potin kuin aiemmin. Siis yksityisellä puolella on suhteellisesti vähemmän rahaa. Eikö nyt ole vaarana, että yritykset suhteellisen rahamäärän huvetessa ala kiristämään vyötään esimerkiksi vähentämällä väkeä?

Muita mainitsemiasi asioita minun tarvitsee hieman miettiä ennen kommentointia. Palaan asiaan myöhemmin.

Se tarkoittaa vain, että taikatempulla EKP:n taseeseen ilmestyy lisää rahaa. Naks vain. Aivan kuin on jo monta kertaa todettu, oikeassa elämässä EKP:hän olisi konkassa, Kreikka olisi konkassa, Italia olisi konkassa, Espanjan pankeista usea olisi konkassa ja Saksan suuret pankit olisivat henkitoreissaan. Tuon lisärahan maksavat euroalueen kuluttajat inflaationa eli nousevina hintoina sitten aikanaan. Menetelmä on sinänsä nerokas, koska maksaja eli Sinä/veronmaksajat eivät välttämättä edes ymmärrä asiaa ja sen takana olevaa logiikkaa. Hitaasti keitettävien sammakoiden laki toimii taas kerran.

Itse olen omaksi ällistyksekseni kallistunut sille linjalle, että sidottu rahakanta on palautettava. Rahan ei välttämättä tule olla sidottuna kultaan vaan esim. valtion maaomaisuus käy hyvin. Itse näen tämän saapuvan romahduksen tietyllä tavalla todella terveenä, koska se opettaa maatamme ja Eurooppaa johtaville teinipojille muutaman perusasian talouden dynamiikasta ja toiminnasta. Ehkä tulevaisuudessa siintävä seuraava hulluuden aika voitaisiin kunnon laman avulla lykätä parin sukupolven ylitse?

[Viimeinen suomalainen]

Jos joku ei ole kuunnellut vielä sukupolvemme ja aikakautemme parasta puhujaa, niin:

http://www.youtube.com/watch?v=2YcgACl1Sr8

Nigel Farage, olkaa hyvä. Nuo Klonkun ja Olli Rehnin ilmeet jaksavat naurattaa.

Äijällä on kyllä sana hallussa. Rehn muistuttaa päivä päivältä enemmän Salkkarien Ismo Laitelaa

[Rauli]

Tarkoittaako tämä, että rahat jaetaan uudelleen niin että EKP saa isomman potin kuin aiemmin. Siis yksityisellä puolella on suhteellisesti vähemmän rahaa. Eikö nyt ole vaarana, että yritykset suhteellisen rahamäärän huvetessa ala kiristämään vyötään esimerkiksi vähentämällä väkeä?

Ei mitään näin monimutkaista. Joku EKP:n sihteeri konttorikuutiossaan näppäilee keskuspankin tilille 1.000.000.000.000 €,  painaa enteriä ja kappas! Talouteen on ilmestynyt biljoona €uroa lisää rahaa tyhjästä, ilman että se on keneltäkään pois. Muotoseikoista voi sopia myöhemmin, kuten aikaisemmassa postauksessani esitin.

[Viimeinen suomalainen]

Nigelillä on myös suora yhteys Kolmanteen Valtakuntaan:
http://www.youtube.com/watch?v=BEUIXZg6c-g&feature=related

[Velmu]

Niin ja kiitos Velmulle vinkistä. Jos joku toinen ei ole jo soittanut tai halua itse soittaa niin minä voisin pirauttaa. Pitäähän verorahoista, niistä joihin jotenkin pääsee käsiksi, ottaa kaikki ilo irti.

Tämä tiedoksi kaikille valtion talousasioista kiinnostuneille. Jos haluatte OIKEAA tietoa Suomen valtiontaloudesta, älkää soittako puolueille tai ministeriöihin. Niitä hallitsevat tietämättömät ja valehtelevat poliitikot, vaan soittakaa Valtiokonttoriin. Siellä on töissä oikeita ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuulu tähän kansalaisten yläpuolella olevaan ylimystöön.
Valtiokonttorin velvollisuus on demokratian nimissä antaa kansalaisille oikeaa tietoa valtiontalouden tilasta.

[Jouko]

Niin ja kiitos Velmulle vinkistä. Jos joku toinen ei ole jo soittanut tai halua itse soittaa niin minä voisin pirauttaa. Pitäähän verorahoista, niistä joihin jotenkin pääsee käsiksi, ottaa kaikki ilo irti.

Tämä tiedoksi kaikille valtion talousasioista kiinnostuneille. Jos haluatte OIKEAA tietoa Suomen valtiontaloudesta, älkää soittako puolueille tai ministeriöihin. Niitä hallitsevat tietämättömät ja valehtelevat poliitikot, vaan soittakaa Valtiokonttoriin. Siellä on töissä oikeita ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuulu tähän kansalaisten yläpuolella olevaan ylimystöön.
Valtiokonttorin velvollisuus on demokratian nimissä antaa kansalaisille oikeaa tietoa valtiontalouden tilasta.

En oikein jaksa uskoa tuohonkaan. Kyllä se virkakelpoisuus koskee heitäkin. Se systeemi pitää murtaa ulkoapäin.

[Octavius]

Niin ja kiitos Velmulle vinkistä. Jos joku toinen ei ole jo soittanut tai halua itse soittaa niin minä voisin pirauttaa. Pitäähän verorahoista, niistä joihin jotenkin pääsee käsiksi, ottaa kaikki ilo irti.

Tämä tiedoksi kaikille valtion talousasioista kiinnostuneille. Jos haluatte OIKEAA tietoa Suomen valtiontaloudesta, älkää soittako puolueille tai ministeriöihin. Niitä hallitsevat tietämättömät ja valehtelevat poliitikot, vaan soittakaa Valtiokonttoriin. Siellä on töissä oikeita ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuulu tähän kansalaisten yläpuolella olevaan ylimystöön.
Valtiokonttorin velvollisuus on demokratian nimissä antaa kansalaisille oikeaa tietoa valtiontalouden tilasta.

Komppaan. Jossain määrin sisäinfoa, mutta omassa rankingissani Valtiokonttori on valtion virastoista ylivoimaisesti parhaiden johdettu ja sen henkilökunta on rautaisia ammattilaisia. Kiitos menee entiselle johtajalle Jukka Wuolijoelle sekä nykyiselle Timo Laitiselle. Taso vielä korostuu, kun Valtiokonttorin vastapelurina on VM:n kokoomuslaisilla nuorkauppakamarilaisilla miehitetty sanoisinko säälittävä poppoo.

Olisikin mielenkiintoista kuulla Martti Hetemäen linjauksia nyt, kun Kreikan beilaus on täysin selvää. Onkohan kyseessä vieläkin hyvä bisnes? Vältetäänkö nyt se lehmänprothers... ?

[Velmu]

Lukijamäärät tässä ketjussa näyttävät nousevan niin huimaa tahtia, että uusien lukijoiden pitänee tutustua taas tähän, eli www.velkakello.fi Tämä vaan tiedoksi kaikille niille, jotka Suomen johtavien poliitikkojen tavoin kertoilevat niitä satuja, että Suomi on taloutensa hyvin hoitanut valtio.

[Octavius]

http://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus+on+hajalla/a678298

Suomeksi kirjoittavista medioista on kaksi ja puoli luotettavaa talousmediaa. Ykkönen on Euroetana. Toisena tulee Jan Hurri (varauksin) ja se puolikas menee talouselämälle, joka kyllä puhuu asiaa, ikävä kyllä aina sen jälkeen, kun asiat ovat menneet. Eli myöhässä.

Joka tapauksessa pointsit talkkarille, joka on hiffanut, että hallitus on hajalla kuin rastasparvi.

Mikä yllätys... .

Onnea Jygä kommarihallitukselle. Paljon onnea.

[tyhmyri]

Taloustieteessä minulla ei ole lopullista kantaa. Tällä hetkellä tämä vaikuttaa parhaalta. Luen mielelläni tosiasioista, jotka kaatavat nämä teoriat. Kiitos jo etukäteen!

En itse usko minkään puhtaaksijalostetun talousteorian paikkansapitävyyteen. Ihminen kun mokoma ei ole mikään kone tai muuten täydellinen olento.

Ihmisen taloudellisesta toiminnasta suuri osa perustuu aivan muuhun kuin rationaaliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi englanninkielisellä nimellä "money illusion" tunnettu ilmiö on hyvin tunnettu, mutta sillä ei ole sijaa uusklassisessa eikä itävaltalaisessa taloustieteessä. Sama koskee luottamusta kertoimineen, reiluuden tunteen vaikutusta ihmisten toimintaan, moraalikatoa ja tarinoiden vaikutusta. Kaikista noista on olemassa kovaa tutkimusdataa ns käyttäytymistaloustieteen puolella. En jaksa kaivaa lähteitä esille, mutta Akerlofin ja Shillerin kirja "Animal Spirits" on hyvä kirja mistä lähteä liikkeelle.

Yksi ilmeisistä mielettömyyksistä on ajatus rahoitusmarkkinoista tehokkaina markkinoina. Rahoitusmarkkinoiden, mukaanlukien osakkeet ja myös monet konkreettiset hyödykkeet kuten asunnot, toiminnassa on paljon yhteistä osallistumiseen lopputuloksen arvaajana eräänlaiselle kauneuskilpailulle, jossa yritetään veikata voittajaa. Parhaaseen tulokseen ei pääse valitsemalla omasta mielestään kauneimman vaan sen mallin, joka on mahdollisimman monen mielestä kaunein. Lopputulos on puhdasta kasinoa.

Joskus 70-luvulla Eugene Fama -niminen sälli Chicagosta väitti markkinoiden määrittelevän osakkeiden yms hinnat täysin optimaalisesti ja oikeaan arvoonsa. Rationaalinen päätöksenteko ja kaiken saatavilla olevan tiedon hyödyntäminen ja muuta roskaa. Sitten Michael Jensen -nimisen tyyppi Harvardista innostui väittämään, että yritysjohtajan menestystä voidaan suoraan mitata yrityksen osakkeen arvolla, sillä sehän on aina oikeassa arvossaan.

Tuolta pohjalta luotiin Capital Asset Pricing Model, josta muuten myönnettiin Nobel. Rahoituspuolella, erityisesti uusklassisella sektorilla ja Chicagon pojat ja tytöt olivat erityisen vahvoilla, kauniit matemaattiset mallit täyttivät maailmaa. Myönnettäköön, että hieman reaalidataa ja tilastotiedettä kanssa käytettiin. Valitettavasti reaalidata sisälsi ensisijaisesti rahoitusmarkkinoiden dataa, ei mitään vertailudataa.

Noissa malleissa ei kuitenkaan kukaan tullut kysyneeksi vastaavatko mallin tulokset vaikkapa reaalitalouden kehitystä tai yrityksen voittoja. Empiirinen data koski toisia rahoitusmarkkinoiden arvottamia asioita. CAPM ja uusklassinen teoria kykeni osoittamaan, että kaksi pulloa samanlaista viskiä maksaa enemmän kuin yksi pullo. Mutta siihen, että onko oluen ja viskin välinen hintaero järkevä ei malleista ollut mitään apua vaikka tehokkaiden markkinoiden teorian olisi pitänyt antaa siihen(kin) oikea vastaus.

Uusklassisessa ajattelussa on sellainen hauska piirre, että sen mukaan notkahduksia kysynnässä ei voi esiintyä. Tuo oletus on totaalista hölynpölyä, tiedän omasta kokemuksestani, että kysynnässä voi esiintyä rajuja notkahduksia. Esimerkiksi jenkkiasikkaat leikkivät nyt kuollutta. Nobelisti Robert Lucas meni väittämään, että kyse on hämmennyksestä "confusion", mikä on seurausta inflaatio-/deflaation-muutoksista ja minkä vuoksi käytännössä mikään talouspolitiikka ei voi olla vaikutuksiltaan positiivista.

Mutta hauskempaa seurasi. Edward Prescott, myös uusklassisen koulukunnan edustaja, on mennyt väittämään, että työttömyys on aina vapaaehtoista. Ilmeistä hölynpölyä, sillä hänen sanojaan kirjaimellisesti tulkiten esimerkiksi 30-luvun suuri lama oli "pitkä loma", jonka ihmiset ottivat tietoisesti. Ajatelkaa mitä tuo tarkoittaa verratuuna 90-luvun kotimaiseen lamaamme.

Aivan oma lukunsa on sitten tuo niin kutsuttu itävaltalainen koulukunta, joka on minun silmissäni aivan puhdas kommunismiin verrattavissa oleva satu-uskonto. Itävaltalaisen koulukunnan perustajiin ja pääajattelijoihin kuuluva Friedrich Hayek on ikävien tosiasioiden suhteen sanonut, että taloudellisia teorioita, joille päätökset rakentuvat,  "[can] never be verified or falsified by reference to facts. All that we can and must verify is the presence of our assumptions in the particular case." (F. Hayek: Individualism and Economic Order, Chicago: Henry Regnery Company, c. 1948, p. 73).

Samaa itävaltalaisen koulukunnan linjaa edustaa Ken Gaillot, Jr., joka on kirjoittanut, että "The Austrian economist sees his task as deducing the implications of human choice under conditions observed in the real world. The assumptions of economic theory are the point at which the theory is empirically verifiable. This approach allows qualitative prediction of economic events, explanation of observed patterns, and evaluation of government policy." (tälle en valitettavasti löytänyt kunnon viitettä, minulla on vain paloja, mutta kyseessä on "Market Process Theory"). Toisin sanoen itävaltalaisten mielestä he voivat kritisoida todellisuutta teorioidensa pohjalta, mutta todellisuus ei vaikuta teorioihin ja niiden tulkintoihin. Lisäksi itävaltalaiset antavat itselleen mahdollisuuden kutsua talouden toimintaa "hyväksi" tai "huonoksi" ottamatta mitään kantaa sellaisin inhottaviin juttuihin kuin todellisiin talouslukuihin.

Lisäksi itävaltalaisen koulukunnan ajattelu on altista jo I. Kantin teoksessaan "Puhtaan järjen kritiikki" esittämille argumenteille niiden koko voimassaan. Toisin sanoen itävaltalainen taloustiede ei täytä tieteellisen ajattelun tunnusmerkkejä. Itävaltalainen taloustiede on poliittinen ideologia kuten kommunismikin. Yhtä paikkansapitävä ja reaalimaailman kanssa yhteensopiva.

Robert Shiller ennusti jenkkien asuntokuplan 2004 ja arvioi yllättävän paikkansapitävästi mitä kuplan puhkeamisesta seuraisi. Greenspan piti moista pelleilynä. Vuonna 2007 jo mainitsemani Eugene Fama sanoi haastattelussa, että koska uusklassisen teorian mukaan kuplia ei voi olla, niin niitä ei yksinkertaisesti ole. Kaikki muut väitteet ovat pötyä. Historia tuli kertomaan toisin.

Hassua on, että uusklassisen teorian kannattajat heittävät uskomattomia älyllisiä kuperkeikkoja selvitäkseen nykyisestä tilanteesta. Esimerkiksi Casey Mulligan on aivan vakavissaan esittänyt, että työttömyys on hyvä asia ja lamat ovat hyvä asia. Uusklassisen teorian taustalla oleva ajatus ihmisten täydellisestä rationaalisuudesta ja markkinoiden täydellisen oikeasta toiminnasta johtaa ajatukseen siitä, että työttömyys on aina vapaaehtoista ja lamat ovat vain hyvä asia. Jokainen voi sitten miettiä omalta kohdaltaan miten moisiin väitteisiin suhtautuu.

Nykyisen kaltaisessa tilanteessa uusklassisen porukan teoreettiseet perusolettamukset ovat osoittautuneet paikkansapitämättömiksi.

Myös keynesiläisyydessä on omat ihmeellisyytensä, mutta en jaksa niistä kirjoittaa nyt.

[repo]

talouselämälle, joka kyllä puhuu asiaa, ikävä kyllä aina sen jälkeen, kun asiat ovat menneet. Eli myöhässä.
[...]
Onnea Jygä kommarihallitukselle. Paljon onnea.

Kiitos nostosta. Linkatusta artikkelista erityisesti tämä sekä lämmitti että kiihdytti mieltä.

Vaikeina aikoina moni kaipaa poliittista johtajuutta. Se tarkoittaa suomeksi poliitikoilta rohkeutta tehdä ratkaisuja, joita äänestäjät vastustavat tai jopa vihaavat – ainakin aluksi.

Taka-ajatuksena tietysti on, että jälkeenpäin kansakin tulee järkiinsä ja huomaa viisaiden johtajien valinnat oikeiksi.

Päivänpolitiikassa ovat kuitenkin käyneet vähiin sellaiset poliittiset johtajat, jotka vähät välittävät kansan tai ylipäätään kenenkään muun näkemyksistä. Lajin viimeiset mohikaanit yrittävät nyt presidentiksi – suorassa kansanvaalissa.

Asiaa on pystytty tiivistämään ytimekkäästi, mutta lopussa ammutaan kuitenkin reilu huti. Jos asiaa vielä pyörittää mielikuvatasolla, niin varma, tarkka ja huolellinen aseen käsittely ei merkitse mitään, mikäli lopputulos on sivullisen tappaminen.

Johtaminen omien näkemysten mukaan ja sivuille vilkuilematta toimii joskus. Ajan ja paikan valinta ovat ratkaisevia, onko johtamistapa menestys vai tappio. Erityisesti Lipposen jälkeen tästä johtamistavasta on tullut poliitikoille enemmän jatkuva mielentila kuin poikkeuksellinen toimintatapa. Ja toimittajakuntakin on ollut haukkumassa "kansan" johtajahakuisuutta ja poliitikkojen johtajuuden puutetta. Poliitikot ovat taas ottaneet johtajuutta "vastuuta kantamalla".

Haistakaa pitkä...

Mikäli Katainen ei olisi yrittänyt apinoida Paavo Lipposta ja "suuria yrityssaneeraajajohtajia", hän olisi huomioinut PS:n vaalimenestyksen hallituksen muodostamisessa, hallitusohjelmassa ja erityisesti omassa toiminnassaan. Mikäli Katainen olisi osannut tehdä kompromissejä Eurooppa-politiikassaan, mitä hän oli kiivas vaatimaan muilta (kuinkas muuten), olisi saattanut syntyä paljon vahvempi hallitus ja erityisesti hallistusohjelma, jolla tämän myrskyn läpi olisi purjehdittu yhdellä hallituksella.

Nyt Katainen käy vain idiootti-Kokoomus-kannattajien kannatuksen voimalla EU:n huippukokouksessa nyökyttelemässä, että kyllä hän jälleen ottaa niskalenkin Jutan, PS:n ja muiden euro-hörhöilyyn kyllästyneiden kritiikistä.

Kataisen surkea johtajuus on meidän tappio. Nyt meidän pitää saada uudet EK-vaalit ja uusi hallitus mieluummin ennen myrskyä, mutta todennäköisesti pinokkio-Kataiselle uskolliset idiootit näkevät asioiden oikean tilan vasta myrskyn silmässä. Myrskyn silmässä sitten tarvitaan sivuille vilkuilematonta johtajuutta oikeasti. Onnistuuko artikkelin kuuluttuma "poliittinen johtajuus" tuolloin, ei riipu yksinomaan siitä ettei kuunnella muita. En itsekään tiedä, onko Soini siinä tilanteessa paras mahdollinen johtaja, mutta sillä on sitten mentävä. Minun uskoni Kataiseen ja Kokoomukseen on mennyt aikapäiviä sitten.

[Finka]

tyhmyrille : Olenko näkeväni peliteoreetikon? Olen itse kiinnostunut aiheesta (Camerer: "Behavioral game theory" luvussa). Mutta asiasta. Taidan lueskella rauhassa, ennen kuin kommentoin. Tässä voi mennä viikkokin.

[Rauli]

... mutta todennäköisesti pinokkio-Kataiselle uskolliset idiootit näkevät asioiden oikean tilan vasta myrskyn silmässä.

[...]

Minun uskoni Kataiseen ja Kokoomukseen on mennyt aikapäiviä sitten.

Tuosta ei ole pelkoa. Kataisen toiminta tuo minulle mieleen piirretyistä tutun Kelju K. Kojootin, siltä tämä touhu näyttää.

Kun sitten saavutaan myrskyn silmässä olevaan tyveneen, niin Katainen alkaa vakuutella, että "nö-hätä", tilanne ohi...

Toisena tulee Jan Hurri (varauksin) ja se puolikas menee talouselämälle, joka kyllä puhuu asiaa, ikävä kyllä aina sen jälkeen, kun asiat ovat menneet. Eli myöhässä.

Jari Hurri on Taloussanomien virallinen synkistelijä. Hänen juttujensa perusteella taloutta uhkaa harva se päivä vedenpaisumukset, heinäsirkat ja tuomiopäivän komeetat. Huvinta on, että hän on useammin oikeassa kuin väärässä. Jos hän joku päivä kirjoittaisi yltiöpositiivissävyisen jutun, niin
a.) epäilisin hänen olleen humalassa
b.) tulleen hulluksi
c.) tulleen (€uro)uskoon

Miehestä puheenollen, Hurrin juttu Taloussanomissa (4.9). Lähinnä kiinnitin tähän kohtaan huomiota:

Proctor ja EKP:n tutkijat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan johtopäätökseen: jäsenmaan ero eurosta on mahdollinen. Tosin se edellyttäisi eroa myös EU:sta ja olisi lisäksi erittäin työläs, kallis ja todennäköisesti sotkuinen tapahtumasarja.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/04/tata-tarkoittaisi-euron-hajoaminen/201112358/12

Miksi ihmeessä pitäisi erota EU:sta, jos lähtee €urosta?

Kreikan tapauksessa yksinkertaisinta olisi samanaikaisesti defaultata velat ja palata omaan valuuttaan. (Uus)drakma laitetaan kellumaan siksi aikaa, kunnes kilpailukyky Kreikan talouteen palaa ja sen jälkeen se kiinnitetään suhteessa €uroon, kunnes aika ja talous on kypsä palata takaisin osaksi iloista €uroperhettä.

Kreikan €urosta häipymisen hyvä puoli on, että sen avulla voimme luoda puitteet joita käyttää, jos jonkun maan taloudellinen tila pakottaa sen tulevaisuudessa poistumaan €urosta.

Ehkä balkanin maiden kannattaisi muodostaa oma valuutta-alue, johon kuuluisivat Kreikka, Albania, Romania, Bulgaria ja ex-Jugomaat, Sloveniaa ja Kroatiaa lukuunottamatta. Näiden maiden yhteisvaluutan nimeksi voisi tulla Jorgos, joka jakautuu 100 Zorbakseen  

[sivullinen.]

Se ei ollut Hurri joka sanoi eurosta eroamisen johtavan EUsta eroamiseen vaan haastateltava. Eikä kai se olisi mitenkään pakollista mutta erittäin todennäköistä. Vaikea sitä enää yhteisiä EU budjetteja laatia jos ensin on riidelty rahasta niin että ero tulee.

Suomi voisi euron hajoamisen jälkeen ottaa valuutaksi paavon joka vastaisi (vähintään) sataa kepulia. Mutta annetaan balkanin poikien päättää itse miten he valuutta huolensa ratkaisevat. Hoidetaan me täällä vain omat asiamme.

[mikkoellila]

Aivan oma lukunsa on sitten tuo niin kutsuttu itävaltalainen koulukunta, joka on minun silmissäni aivan puhdas kommunismiin verrattavissa oleva satu-uskonto.

Minun mielestäni itävaltalainen koulukunta on järkevämpi kuin mainstream-taloustiede eli uusklassinen taloustiede.

Toisin sanoen itävaltalaisten mielestä he voivat kritisoida todellisuutta teorioidensa pohjalta, mutta todellisuus ei vaikuta teorioihin ja niiden tulkintoihin.

Itävaltalaisten taloustieteilijöiden mielestä taloustieteelliset teoriat ovat loogisia väistämättömyyksiä, joiden empiirinen "tutkiminen" osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää asian loogista luonnetta. Eihän esim. piin arvoa tarvitse tutkia joka kerta jokaisesta ympyrästä erikseen, koska pii on vakio. Jos jonkun mielestä piin arvoa pitää jatkuvasti tutkia empiirisesti, hän ei ole ymmärtänyt käsitettä pii.

Lisäksi itävaltalaiset antavat itselleen mahdollisuuden kutsua talouden toimintaa "hyväksi" tai "huonoksi" ottamatta mitään kantaa sellaisin inhottaviin juttuihin kuin todellisiin talouslukuihin.

Miten niin? Tarkoitatko sitä, että itävaltalaisten mielestä esim. liikkeellä olevan rahamäärän kasvattaminen keskuspankin toimesta on aina huono asia riippumatta empiirisestä tilastodatasta, kuten bruttokansantuotteesta?

[tyhmyri]

Toisin sanoen itävaltalaisten mielestä he voivat kritisoida todellisuutta teorioidensa pohjalta, mutta todellisuus ei vaikuta teorioihin ja niiden tulkintoihin.

Itävaltalaisten taloustieteilijöiden mielestä taloustieteelliset teoriat ovat loogisia väistämättömyyksiä, joiden empiirinen "tutkiminen" osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää asian loogista luonnetta. Eihän esim. piin arvoa tarvitse tutkia joka kerta jokaisesta ympyrästä erikseen, koska pii on vakio. Jos jonkun mielestä piin arvoa pitää jatkuvasti tutkia empiirisesti, hän ei ole ymmärtänyt käsitettä pii.

Täysin tyhjentävä ja täydellinen vastaus, johon ei periaatteessa tarvitse lisätä mitään. Ehkä kuitenkin lisään sen verran, että naivia uskoa "loogisiin" väittämiin löytyy lähinnä uskonnoista, sillä uskontojen väittämiähän ei uskovaisten silmissä voi mitenkään falsifioida.

Itävaltalainen taloustiede ei ole tiedettä missään mielessä. Kyseessä on joukko erilaisia uskomuksia ihmisestä ja todellisuudesta, eli itävaltalainen taloustiede on ideologinen, uskonnollissävytteinen oppisuunta kuten kommunismikin. Jos uskoo itävaltalaisen talousteorian oppeihin, niin voi helposti uskoa myös siihen, että maa on tasainen, neliskulmainen levy.

Nämä ovat aivan perusasioita. Mutta olkoon, en jaksa vääntää näistä. Voin, pyydettäessä ja ehtiessäni, kaivaa jotain luettavaa jos joku haluaa.

[Lalli IsoTalo]

OT talousteorioista

Toisin sanoen itävaltalaisten mielestä he voivat kritisoida todellisuutta teorioidensa pohjalta, mutta todellisuus ei vaikuta teorioihin ja niiden tulkintoihin.

Itävaltalaisten taloustieteilijöiden mielestä taloustieteelliset teoriat ovat loogisia väistämättömyyksiä, joiden empiirinen "tutkiminen" osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää asian loogista luonnetta.

Täysin tyhjentävä ja täydellinen vastaus ...

En ole viime aikoina juuri tutustunut kirjallisuuteen, mutta viimeisimmän mielikuvani mukaan näissä talousteorioissa korostetaan lähtökohtaisesti liikaa sellaista väistämätöntä logiikkaa, jonka mukaan markkinoita ohjaa joko a) näkymätön käsi, tai b) sääntelybyrokraatti, tai c) a+b.

Teorioihin ei mielestäni aiemmin ollut leivottu sisään tarpeeksi hyvin sisäpiirin kykyä manipuloida sääntelybyrokraattia, ja tehdä megaluokan sisäpiirivedätyksiä mm. keskuspankkijärjestelmän avulla (on helppo ostaa halvalla ja myydä kalliilla, jos tietää mitä keskuspankkikartelli aikoo tehdä lähiaikoina).

Miten lienee nykyään, onko näkymätön käsi muuttumassa näkymättömäksi nyrkiksi, joka voitelee ja uhkailee kulissien takana?

[Wilho]

Pitäisi eräs henkilö vakuuttaa Italian talouden tilasta, olisiko tiukkaa infopakettia tai linkkiä sellaiseen?

[Rauli]

OT talousteorioista

c) a+b.

Kohta c.) on aivan liian yksinkertainen. Uusklassismin perinteitä kunnioittaen yhtälö pitää kirjoittaa muotoon ax+by+z=2. Tämän jälkeen se derivoidaan, osittaisderivoidaan, integroidaan, otetaan luonnollinen ja 10-logaritmi, käänteisluku ja itseisarvo. Pisteen 2 paikka esitetään tämän jälkeen graafisesti x,y,z -akselistoilla.

Mutta ennen kuin pääsemme yhtälöön, niin se täytyy estimoida ja testata sen tilastollinen merkittävyys käyttäen hyväksi Durbin-Watsonia, Dickey-Fulleria, Bull-Shittiä jne.

[Tykkimies Pönni]

OT talousteorioista

c) a+b.

Kohta c.) on aivan liian yksinkertainen. Uusklassismin perinteitä kunnioittaen yhtälö pitää kirjoittaa muotoon ax+by+z=2. Tämän jälkeen se derivoidaan, osittaisderivoidaan, integroidaan, otetaan luonnollinen ja 10-logaritmi, käänteisluku ja itseisarvo. Pisteen 2 paikka esitetään tämän jälkeen graafisesti x,y,z -akselistoilla.

Mutta ennen kuin pääsemme yhtälöön, niin se täytyy estimoida ja testata sen tilastollinen merkittävyys käyttäen hyväksi Durbin-Watsonia, Dickey-Fulleria, Bull-Shittiä jne.

Minulla on ollut pitkään sellainen kutina että kaikki taloustiede-teoriat mitä kouluissa opetetaan ovat tietyn klikin hyväksymiä. Kaikkien näiden hyväksyttyjen, toinen toistaan sekavampien ja monimutkaisten teorioiden on tarkoitus sekoittaa ihmisten päätä ja tehdä yksinkertaisista asioista mahdollisimman monimutkaisia jotta maallikot pysyisivät mahdollisimman huonosti kärryillä koskien taloutta. Näin tämä sama klikki saisi toteuttaa omia suunnitelmiaan savuverhon suojissa.

[pogenssi]

OT talousteorioista

c) a+b.

Kohta c.) on aivan liian yksinkertainen. Uusklassismin perinteitä kunnioittaen yhtälö pitää kirjoittaa muotoon ax+by+z=2. Tämän jälkeen se derivoidaan, osittaisderivoidaan, integroidaan, otetaan luonnollinen ja 10-logaritmi, käänteisluku ja itseisarvo. Pisteen 2 paikka esitetään tämän jälkeen graafisesti x,y,z -akselistoilla.

Mutta ennen kuin pääsemme yhtälöön, niin se täytyy estimoida ja testata sen tilastollinen merkittävyys käyttäen hyväksi Durbin-Watsonia, Dickey-Fulleria, Bull-Shittiä jne.

Minulla on ollut pitkään sellainen kutina että kaikki taloustiede-teoriat mitä kouluissa opetetaan ovat tietyn klikin hyväksymiä. Kaikkien näiden hyväksyttyjen, toinen toistaan sekavampien ja monimutkaisten teorioiden on tarkoitus sekoittaa ihmisten päätä ja tehdä yksinkertaisista asioista mahdollisimman monimutkaisia jotta maallikot pysyisivät mahdollisimman huonosti kärryillä koskien taloutta. Näin tämä sama klikki saisi toteuttaa omia suunnitelmiaan savuverhon suojissa.

Jos näiden business schooleissa opetettujen teorioiden mukaan olisi toimittu, emme olisi näin huonossa taloustilanteessa. Moral Hazardia ei opeteta. Kyllähän nousukaudella ekonomi hyötyy, vaikka homma olisikin lyhytnäköistä.

[ukkometso]

Römppäs-setä kävi sitten Suomessa satuilemassa kivoja   Väitti jopa että vakuudet on ollut ihan jokaisen euromaan  "hankitalistalla".  Asiasta toki voisi olla perustellusti ihan toistakin mieltä... Jopa olli Rehn.

Van Rompuy: Kreikka-vakuudet olivat EU:n yhteinen päätös

EU-presidentti Herman van Rompuy korostaa vakuuksien hakemisen Kreikalta olleen euromaiden yhteinen päätös.
EU:n presidentti Herman van Rompuy korostaa, että vakuuksien hakeminen Kreikalta oli euromaiden yhteinen päätös viime huippukokouksessa, ei vain Suomen asia.

Van Rompuy sanoi tavattuaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) Helsingissä, että kaikki huippukokouksen päätökset täytyy panna täytäntöön ja euromaiden yhteinen velvollisuus on löytää ratkaisut.

Olisi kiva kuulla mitä hän Tarinoi vaikka Itävallassa ja Sloveniassa.

[Rauli]

Jos näiden business schooleissa opetettujen teorioiden mukaan olisi toimittu, emme olisi näin huonossa taloustilanteessa. Moral Hazardia ei opeteta. Kyllähän nousukaudella ekonomi hyötyy, vaikka homma olisikin lyhytnäköistä.

Ei näillä pörssikuplilla ole mitään tekemistä kansantaloustieteen kanssa. Aikaperspektiivi on aivan erilainen. Siinä missä kansiksessa puhutaan kondratieffin sykleistä, joiden aikajänne vaihtelee kymmenistä satoihin vuosiin, niin näyttöpäätteen ääressä istuvalla treidaajalla kvartaali on ikuisuus.

Soros on näistä pörssikuplista kirjoittanut. Markkinat testaavat koko ajan erilaisia käsityksiä (tulppaanimania, IT-kupla) kunnes sitten jostain asiasta tulee hallitseva käsitys ja kupla on valmis paisumaan. Hulluinta asiassa on, että pelaajat tietävät kyseessä olevan kupla, joka tulee puhkeamaan mutta kaikki pelissä mukana olevat ovat varmoja, että juuri kyseinen pelaaja osaa poistua oikea-aikaisesti.

Paras pitkän tähtäimen neuvo mitä voin antaa osakesijoittajalle on, että ryhdy päivätreidaajaksi. Sillä ei ole väliä liikkuuko osakkeitten hinta ylös vai alas, pääasia että liikkuvat ja vieläpä massiivisilla volyymeilla.

Tuota... mikä se osakemarkkinoiden tarkoitus alunperin olikaan?

[hattiwatti]

OT talousteorioista

c) a+b.

Kohta c.) on aivan liian yksinkertainen. Uusklassismin perinteitä kunnioittaen yhtälö pitää kirjoittaa muotoon ax+by+z=2. Tämän jälkeen se derivoidaan, osittaisderivoidaan, integroidaan, otetaan luonnollinen ja 10-logaritmi, käänteisluku ja itseisarvo. Pisteen 2 paikka esitetään tämän jälkeen graafisesti x,y,z -akselistoilla.

Mutta ennen kuin pääsemme yhtälöön, niin se täytyy estimoida ja testata sen tilastollinen merkittävyys käyttäen hyväksi Durbin-Watsonia, Dickey-Fulleria, Bull-Shittiä jne.

Minulla on ollut pitkään sellainen kutina että kaikki taloustiede-teoriat mitä kouluissa opetetaan ovat tietyn klikin hyväksymiä. Kaikkien näiden hyväksyttyjen, toinen toistaan sekavampien ja monimutkaisten teorioiden on tarkoitus sekoittaa ihmisten päätä ja tehdä yksinkertaisista asioista mahdollisimman monimutkaisia jotta maallikot pysyisivät mahdollisimman huonosti kärryillä koskien taloutta. Näin tämä sama klikki saisi toteuttaa omia suunnitelmiaan savuverhon suojissa.

Tietenkin kaikki teoriat liittyvät tiettyyn klikkiin jolla on joku intressi näissä teorioissa. Libertarisissa jutuissa on puolensa, mutta luulen rikkaiden klubin rahoittaneen aika paljon liberaalien teorioiden ajamista (kuten varmaan TEAparty-liikettäkin), koska takaa heille matalan veroituksen ja rajattoman toimintakentän.

Julkisella sektorilla työskentelevät yllättäen taas kannattavat vasemmistolaisuutta kun leipä tulee valtiolta.

Ihminen on myös uskonnollinen otus, ja varsinkin liberaaleja teorioita dominoi uskonnollinen dogma että vapaa markkinatalous tasapainottaisi itsensä. Tämä on aikakautemme vaarallisimpia uskomuksia, minkä erityisesti George Soros on omissa kirjoituksissaan tuonut esiin. Tietenkin tämä olettamus toimiikin jossain markkinatorilla, mutta ei taatusti nykyajan finanssimaailmassa. Ihmiset kuitenkin haluavat uskoa tälläisiin asioihin, sillä se luo psyykkistä turvaa. Tämähän on uskontojen idea. Monet libertaarit ylikorostavat kuinka ovat ateisteja. Jumalallisten erehtymättömien voimien projisointi markkinamekanismiin lienee jonkinlaista uskonnon siirtämistä poliittiseen ideologiaan.

[hattiwatti]

OT talousteorioista

c) a+b.

Kohta c.) on aivan liian yksinkertainen. Uusklassismin perinteitä kunnioittaen yhtälö pitää kirjoittaa muotoon ax+by+z=2. Tämän jälkeen se derivoidaan, osittaisderivoidaan, integroidaan, otetaan luonnollinen ja 10-logaritmi, käänteisluku ja itseisarvo. Pisteen 2 paikka esitetään tämän jälkeen graafisesti x,y,z -akselistoilla.

Mutta ennen kuin pääsemme yhtälöön, niin se täytyy estimoida ja testata sen tilastollinen merkittävyys käyttäen hyväksi Durbin-Watsonia, Dickey-Fulleria, Bull-Shittiä jne.

Minulla on ollut pitkään sellainen kutina että kaikki taloustiede-teoriat mitä kouluissa opetetaan ovat tietyn klikin hyväksymiä. Kaikkien näiden hyväksyttyjen, toinen toistaan sekavampien ja monimutkaisten teorioiden on tarkoitus sekoittaa ihmisten päätä ja tehdä yksinkertaisista asioista mahdollisimman monimutkaisia jotta maallikot pysyisivät mahdollisimman huonosti kärryillä koskien taloutta. Näin tämä sama klikki saisi toteuttaa omia suunnitelmiaan savuverhon suojissa.

Jos näiden business schooleissa opetettujen teorioiden mukaan olisi toimittu, emme olisi näin huonossa taloustilanteessa. Moral Hazardia ei opeteta. Kyllähän nousukaudella ekonomi hyötyy, vaikka homma olisikin lyhytnäköistä.

Tässä on juuri se elefantinkokoinen puuttuva aukko taloustieteestä.

Tämä on ilmiö, mikä ei päde sanotaan silloin kuin joku pentti omistaa pesukonekorjaamon ja aikoo jättää firmansa myös lapsilleen. Tällöin hän suunnittelee sen toiminnan erittäin pitkäjänteisesti eikä ota riskejä.

Ison (erityisesti finanssi) firman CEOn on tavallaan pakko ottaa riskejä vaikka tietäisi niiden johtavan katastrofiin. Eivät isot korporaatiot ole yksityisessä omistuksessa, vaan osakesijoittajien omistuksessa. Osakesijoittajilla ei ole suhdetta firmaan muuta kuin numerodata minkä se tuottaa voittona jollakin kvartaalilla. Väitän suuren osan riskikuplista johtuvan vain siitä, että osakkeenomistajat vaativat tuottoa sijoitukselleen ja sitä saa parhaiten vain hakeutumalla riskikuplatalouteen. Jos joku vastuullinen johtaja ei toimi näin siinä kuin kilpailijat toimivat, osakkeenomistajat voivat erottaa moisen roiston. Johtajille on ihan se ja sama tuleeko katastrofi vai ei kuplan puhjetessa. Ovathan kaikki muutkin tällöin syyllisiä, ja iso bonuspääoma kerättynä kuplan nousuvaiheen aikana. Mitä väliä jos firma beilataan tai menee konkkaan, kun itsellä on jo iso omaisuus. Eiväthän kurssinousua halunneet osakkeenomistajat muuta käytöstä olisi sallineetkaan.

On luotu nykyään täysin vääränlaisia kannustimia talouden pyörittämiseen. Taloustiede ei lainkaan ota tätä huomioon. Taloustiede ei ylipäätään ymmärrä pienyritysten ja korporaatioiden välistä eroa.

[mikkoellila]

Toisin sanoen itävaltalaisten mielestä he voivat kritisoida todellisuutta teorioidensa pohjalta, mutta todellisuus ei vaikuta teorioihin ja niiden tulkintoihin.

Itävaltalaisten taloustieteilijöiden mielestä taloustieteelliset teoriat ovat loogisia väistämättömyyksiä, joiden empiirinen "tutkiminen" osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää asian loogista luonnetta. Eihän esim. piin arvoa tarvitse tutkia joka kerta jokaisesta ympyrästä erikseen, koska pii on vakio. Jos jonkun mielestä piin arvoa pitää jatkuvasti tutkia empiirisesti, hän ei ole ymmärtänyt käsitettä pii.

Täysin tyhjentävä ja täydellinen vastaus, johon ei periaatteessa tarvitse lisätä mitään. Ehkä kuitenkin lisään sen verran, että naivia uskoa "loogisiin" väittämiin löytyy lähinnä uskonnoista, sillä uskontojen väittämiähän ei uskovaisten silmissä voi mitenkään falsifioida.

Sinun mielestäsi siis esim. pii on uskonnollinen käsite?