Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[PaulR]

Yli varojen elävät velkaantuvat yhteiskunnat ja ihmiset ovat talouskriisin syy. Kyllä vaan, niin yksinkertaista se on.

Eihän tähän kummoista matematiikkaa tarvita.

[ukkometso]

Tämä on toki itseestäänselvyys, että hyvin asiansa hoitavat  kustantaa tämän velkalystin. Ja se ilo kustannetaan  lisävelalla ja  tämä tie ei ole vain  Kreikka, vaan  tässä uppoaa   priimamaatkin, tai sellaiset jotka olivat ennen sitä kuten Suomikin. Eikä tämä lysti ole kuukausien riesa vaan taidetaan puhua vuosikymmenistä.

Kriisimaiden velka vain kasvaa: "Säästäjät maksavat lopulta kaiken"

"Säästäjät ja kunnolla taloutensa hoitaneet tämän kaiken jollain tavalla lopulta maksavat. Jos ei muuten, niin mahdollisesti korkeamman inflaation muodossa. Silloin ne kärsivät, jotka ovat sijoittaneet rahojaan nimelliskorkoa tuottaviin talletuksiin ja arvopapereihin"

Velka syö kasvun
Raskas velkataakka syö kansantalouden kasvua. Ekonomistien laajasti hyväksymän nyrkkisäännön mukaan kasvu alkaa väistämättä hidastua, kun maan julkinen velka nousee 90 prosenttiin kansantuotteesta.

Tämä raja on kuitenkin häilyvä, sillä velan vaikutus kasvuun riippuu siitä, mihin rahat on käytetty. On aivan eri asia käyttää velkaa tulevaisuuden kasvua ruokkiviin investointeihin kuin valtion juokseviin menoihin.

[slobovorsk]

Jaa-a!

Vieläköhän tappiot ehtisi rajata tähänastisiin Suomen osalta. Todeta, ettei kunnon vakuuksia saatu ja näin ollen ei enää olla mukana EVVVK-rahastoissa, ja tätä savuverhona käyttäen irrottautua eurosta.

Turha lienee toivoa, että Jutta sopii ensi viikolla Hollannin ja Saksan kollegoidensa kanssa eurosta irrottautumisesta yhdessä näiden maiden kanssa, tässä Saksan perustuslakituomioistuimen ensi viikon tuomiota odotellessa  . . .

[Finka]

Yli varojen elävät velkaantuvat yhteiskunnat ja ihmiset ovat talouskriisin syy. Kyllä vaan, niin yksinkertaista se on.

Eihän tähän kummoista matematiikkaa tarvita.

Vaikea kohta on sen  päättämisessä, mitä nyt sitten tehdään. Miten ylivelkaantuneisiin valtioihin ja pankkeihin pitäisi suhtautua? Sillä tätä päättäessä on otettava huomioon ei vain autettavien reaktiot vaan myös vaikutukset muihin Euroopan toimijoihin, kuten paremmin asiansa hoitaneisiin valtioihin, yrityksiin ja yksityisiin ihmisiin.

[Lalli IsoTalo]

Vaikea kohta on sen  päättämisessä, mitä nyt sitten tehdään.

Suomessa kaikkien mahdollisten tahojen pitäisi toistaa tauotta ...

a) lainkohtia, jotka tekevät tukipaketeista laittomia (perustuslaki ja peruskirja), ja

b) toistaa millaisia rangaistuksia kyseisistä rikoksista tyypillisesti langetetaan, (esim. mikä rikosnimike on eduskunnan vallan kaappaus hallitukselle (siis tässä takuiden antamisessa), ja paljonko siitä saa kakkua.)

Kansanedustajat ovat ihmisiä, jotka eivät halua leimautua rikollisen toiminnan edistäjiksi, kannattajiksi tai mahdollistajiksi, varsinkin kun tuo toiminta on kansalliseen itsemurhaan tähtävää.

Päätöksenteosta pitäisi eliminoida kaikki muut tavoitteet, paitsi Suomen maksuosuuden välitön minimointi. Nyt roikutaan löysässä hirressä, ja köysi pitää saada katki heti.

Hätätilanteessa happinaamari pannaan ensin omaan päähän.

[Rauli]

Taloustieteessä minulla ei ole lopullista kantaa. Tällä hetkellä tämä vaikuttaa parhaalta. Luen mielelläni tosiasioista, jotka kaatavat nämä teoriat. Kiitos jo etukäteen!

Luin tänään kokonaisuudessaan Wahlroosin haastattelun Talouselämästä ja yhdyn täysin häneen mielipiteeseensä, että €urokriisi on päässyt näin pahaksi poliittisista syistä eli tarkemmin ilmaistuna poliittisen pelkuruuden vuoksi. Jos ongelma olisi vain taloudellinen, niin kriisi olisi aikoja sitten ratkaistu. Kolme pääpelaajaa ovat EU:n komissio, EKP ja euromaiden poliittiset päättäjät.

€urokriisi saattaa EU-komission arvovallan kyseenalaiseksi, EU-byrokraattien Eurooppalainen Unelma on uhattuna ja he ovat vaarassa menettää kasvonsa, jos Kreikka joutuu velkasaneeraukseen ja eroaa €urosta. Tämä osoittaa, että Maastrichtin sopimuksen saa repiä, koska kukaan ei ota sitä tosissaan, puhumattakaan, että pelkäisi sen rikkomisesta tulevia mahdollisia sanktioita.

EKP on osoittautunut liian heikoksi ja politisoituneeksi kyetäkseen ratkaisemaan kriisiä ainoalla oikealla tavalla eli rahapolitiikalla. Euroopan keskuspankki on epäonnistunut täydellisesti. Hyvän esimerkin tarjoaa sen pääjohtaja Trichet. €uro on vakavimmassa kriisissään perustamisensa jälkeen ja hän hourii siitä, kuinka kahden prosentin inflaatiotavoitteesta on lipsuttu - kuin tässä elättäisiin normaaleja aikoja. Vertauskuvana voisi käyttää tilannetta, jossa tyyppi säätää lämpöpatterin termostaattia, kun talo palaa! Ja ei myös sovi unohtaa inhimillistä tekijää. Moni EKP:n johtaja on huolissaan työpaikastaan. Jos Kreikka kaatuu ja EKP joutuu kirjaamaan luottotappiot jälkimarkkinoilta ostamistaan velkakirjoista, niin voitte olla varma, että Frankfurtissa käy iso luuta, kun EKP:n jäsenvaltiot joutuvat kaivamaan (velaksi) kuvettaan.

Merkel ja Sarkozy saavat ottaa myös paljon piikkiinsä. Pelkästään sisäpoliittisista syistä he haluavat saada koko €uroalueen maidensa pankkien myöntämien huonojen lainojen maksumiehiksi. Katainen höpisee Suomessa vastuunkannosta, vaikka edesvastuuttomimmat poliitikot istuvat Berliinissä, Pariisissa ja Brysselissä.

Kun nämä kolme tekijää pistetään yhteen, niin kriisin ratkaisuksi EU-komissio tarjoaa liittovaltiota, EKP €urobondeja ja poliitikot suurempaa yhteistä "talouskoordinaatiota",

Kaiken kaikkiaan tämä touhu alkaa muistuttamaan natsi-Saksan loppuaikoja. Kun todellisuus on kaatumassa päälle, niin kielletään tosiasiat tarjotaan tilalle fanaattista uskoa lopulliseen voittoon. Ja voi niitä, jotka ilmaisevat epäilyksen sanan.

An die Ende ist Sieg - lopussa on voitto

[Finka]

Rauli : Millaisilla rahapoliittisilla toimilla Euroopan kriisi olisi ollut/on/tulee olemaan ratkaistavissa?

(Minulla ei ole valitettavasti Wahlroosin koko haastattelua saatavilla.)

[Kimmo Pirkkala]

Yli varojen elävät velkaantuvat yhteiskunnat ja ihmiset ovat talouskriisin syy. Kyllä vaan, niin yksinkertaista se on.

Eihän tähän kummoista matematiikkaa tarvita.

Vaikea kohta on sen  päättämisessä, mitä nyt sitten tehdään. Miten ylivelkaantuneisiin valtioihin ja pankkeihin pitäisi suhtautua? Sillä tätä päättäessä on otettava huomioon ei vain autettavien reaktiot vaan myös vaikutukset muihin Euroopan toimijoihin, kuten paremmin asiansa hoitaneisiin valtioihin, yrityksiin ja yksityisiin ihmisiin.

Jos minä saisin päättää, niin kaikkien ylivelkaantuneiden valtioiden (myös Suomen) pitäisi ensin
a) laittaa menot tulojen tasolle, mielellään vähän alle ja sitten
b) jättää velat pystyyn.

Siinä se. Hetken turbulenssi ja sitten puhdas pöytä. Kukaan ei sen jälkeen enää vippaisi valtiolle, mutta so? Sehän vain tervehdyttäisi maailman menoa, kun yhteiskuntien olisi pakko elää suu säkkiä myöten.

Itse asiassa en näe tästä kriisistä mitään muuta ulospääsyä. Tuo on lopulta edessä väistämättä.

[PaulR]

Suomella on mahdollisuus elää omaa erikoistaisteluaan.

Nämä EU syöttiläiset elävät omaansa.

Ihmetyttääkö ikinä etteivät nämä pukahda sanaakaan ns. virkaan päästyään?

[Rauli]

Rauli : Millaisilla rahapoliittisilla toimilla Euroopan kriisi olisi ollut/on/tulee olemaan ratkaistavissa?

Kaksi perinteistä konstia keskuspankin arsenaalissa on ohjauskorko ja reservivaatimukset liikepankeilta.

Ohjauskorko määrittelee mihin hintaan keskuspankki antaa lyhytaikaista lainaa liikepankkeille ja paljonko se maksaa niiden talletuksille keskuspankkiin. Ohjauskorkoa ei pidä sekoittaa siitä johdetuille kaupallisille koroille esim. 3kk ja 12 kk euribor. Nostamalla korkoa keskuspankki pyrkii haalimaan rahaa pois liikenteestä ja hillitsemään lainauksen määrää. Koronlaskulla on päinvastainen vaikutus.

Tällä hetkellä ongelmana on nimelliskorot ovat poikkeuksellisen matalalla esim. Japanissa ja USA:ssa ne ovat käytännössä nollassa ja euroopassa ei olla kaukana nollasta. Keskuspankeilla ei siis ole korkoasetta käytössään talouden elvyttämiseksi.

Toinen perinteinen tapa vaikuttaa on liikepankeilta vaaditut reservitalletukset keskuspankkiin. Nostamalla ja laskemalla reservivaatimuksia keskuspankki vaikuttaa taloudessa olevaan rahan määrään. Nykyisessä tilanteessa yksityisistä rahoituslaitoksista on tullut niin arkoja, että ne mielummin tallettavat rahansa 0-korolla keskuspankkiin kuin lainaavat toisilleen. Yksi vaihtoehto voisi olla, että EKP kieltäytyy ottamasta vastaan liikepankkien talletuksia siinä toivossa, että se elvyttää liikepankkien keskinäisen (interbank-markkinat) lainaamisen, jotta taloudessa säilyisi tarvittava likviditeetti. Valitettavasti suuren maailman esimerkki osoittaa, että liikepankit pitävät ylimääräisen (bitti)rahan holveissaan kuin lainaavat eteenpäin, kun epäluottamus on taloudessa tarpeeksi suurta.

Oma ratkaisu ehdotukseni nykykriisiin lähtee siitä, että EKP painaa rahaa, jolla se pääomittaa osakkeita vastaan ongelmapankit, takaa markkinoiden likviditeetin myöntämällä liikepankeille tarvittavan rahoituksen ja tarpeen vaatiessa ostaa suoraan - ei jälkimarkkinoilta - valtioiden velkakirjoja. Tämä rahan painaminen tai luominen ei tarkoita , että setelinpainokoneet laulaa 24/7, vaan kysymyksessä on kirjanpitokikkailulla luotua bittirahaa. Tässä mallissa ei tarvita eurobondeja, ERVV:tä eikä EVM:ä. Japanissa on toimittu näin 2000-luvun alussa ja FED toimi yllämainitulla tavalla 2008.

Finanssipolitiikka on väärä tapa ratkaista €urokriisi. Valtiot ottavat velkarahaa pankkikriisin ratkaisuun ja samaan aikaan yrittävät leikata julkisia menoja tasapainottaakseen budjettejaan? Hullun hommaa.

The campaign to reduce government deficits has come in response to a European debt crisis that could endanger the global banking system. And the budget cutting has been coupled with a reluctance by the the European Central Bank to stimulate economic growth like the Federal Reserve has in the United States; the ECB has instead raised interest rates twice this year to contain inflation.

Those steps have sucked hundreds of billions of dollars out of a European economy that may be edging towards recession.

http://www.washingtonpost.com/business/economy/is-austerity-killing-europes-recovery/2011/08/31/gIQANPvCvJ_story.html?hpid=z2

Talousnobelisti Paul Krugman:

Too bad there weren't any prominent economists warning that the obsession with short-term deficits was a terrible mistake, that austerity would undermine hopes of recovery. Oh, wait.

The awful thing is that those of us who warned about all this — based not on some unorthodox doctrine, but on basic textbook macroeconomics — weren't so much argued down as just ignored. Somehow, those with actual power were convinced that fiscal austerity wasn't just an option but the only option, and that anyone arguing with that — even people like me and Joe Stiglitz (<-toinen nobelisti), who had a few easy-to-understand credentials — were just not part of the serious discussion.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/09/02/fatal-distraction/?scp=8&sq=paul%20krugman%20column&st=cse

[PaulR]

Äh, unohtakaa talousjargoni.

Missäköhän nämä talousneuvojat ovat tiukan paikan tullen. Tuskin ajamassa sinun etujasi

[adam7]

ekonomistit hirvimetsällä:

eka ampui hirvenmitan eteen, toka hirvenmitan taakese. laukausten jälkeen kundit paukutteliviat toisiaan selkään ja totesivat "saatin se"

....

ja siten meillä on the real life:

valtion velkojhen maksamatta jättäminen ei vaan kohdistu institutionaalisiin velkojiin, vaan koko talousjärjestelmään. jos joku valtio jättää velkansa maksamatta, kuten usein on käynyt, kaikki ei oo vaan kivaa, vaan kriisi leviää paljon laajemmalle, eli tulee luottolama ja suuri osa taloudellisesta toiminnasta lamautuu.

sitten taas kiroillaan että mites tässä nyt näin kävi.

lukekaa lapsukaiset historioitsija Niall Fergusonin "The Ascent of Money". nykyhistorian rokkitähti.

[Tykkimies Pönni]

ekonomistit hirvimetsällä:

eka ampui hirvenmitan eteen, toka hirvenmitan taakese. laukausten jälkeen kundit paukutteliviat toisiaan selkään ja totesivat "saatin se"

....

ja siten meillä on the real life:

valtion velkojhen maksamatta jättäminen ei vaan kohdistu institutionaalisiin velkojiin, vaan koko talousjärjestelmään. jos joku valtio jättää velkansa maksamatta, kuten usein on käynyt, kaikki ei oo vaan kivaa, vaan kriisi leviää paljon laajemmalle, eli tulee luottolama ja suuri osa taloudellisesta toiminnasta lamautuu.

sitten taas kiroillaan että mites tässä nyt näin kävi.

lukekaa lapsukaiset historioitsija Niall Fergusonin "The Ascent of Money". nykyhistorian rokkitähti.

Ei kai vaan Kokoomus-Lappi? Lukematta kirjaa. Onko kenenkään kirjassa kerrottu kyseisen laman tulosta ilman että suomalainen maksaa sitä ennen itsensä täysin sippiin?

[Kimmo Pirkkala]

No ne lainat jää maksamatta joka tapauksessa monelta muultakin kuin vain Kreikalta. Ei se kivaa tule olemaan, mutta mitä kauemmin sitä odotellaan, sen kauemmin meillä on tämä kriisi päällä. Ja mitä nopeammin defaultti hyväksytään, sen nopeammin se talouskatastrofi on mennyt ohi ja päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä.

[Finka]

Yli varojen elävät velkaantuvat yhteiskunnat ja ihmiset ovat talouskriisin syy. Kyllä vaan, niin yksinkertaista se on.

Eihän tähän kummoista matematiikkaa tarvita.

Vaikea kohta on sen  päättämisessä, mitä nyt sitten tehdään.

Jos minä saisin päättää, niin kaikkien ylivelkaantuneiden valtioiden (myös Suomen) pitäisi ensin
a) laittaa menot tulojen tasolle, mielellään vähän alle ja sitten
b) jättää velat pystyyn.

Siinä se. Hetken turbulenssi ja sitten puhdas pöytä. Kukaan ei sen jälkeen enää vippaisi valtiolle, mutta so? Sehän vain tervehdyttäisi maailman menoa, kun yhteiskuntien olisi pakko elää suu säkkiä myöten.

Itse asiassa en näe tästä kriisistä mitään muuta ulospääsyä. Tuo on lopulta edessä väistämättä.

Entä jos Kiina suivaantuu siitä, ettei velkoja makseta sen pankeille takaisin? Kiinalla on paljon paremmin varaa asettaa Suomi kauppasaartoon kuin Suomella olla siinä. Esimerkiksi Koneen liiketoimintaa on paljon Kiinassa.

[Finka]

Rauli : Millaisilla rahapoliittisilla toimilla Euroopan kriisi olisi ollut/on/tulee olemaan ratkaistavissa?

Kaksi perinteistä konstia keskuspankin arsenaalissa on ohjauskorko ja reservivaatimukset liikepankeilta.

Oma ratkaisu ehdotukseni nykykriisiin lähtee siitä, että EKP painaa rahaa, jolla se pääomittaa osakkeita vastaan ongelmapankit, takaa markkinoiden likviditeetin myöntämällä liikepankeille tarvittavan rahoituksen ja tarpeen vaatiessa ostaa suoraan - ei jälkimarkkinoilta - valtioiden velkakirjoja. Tämä rahan painaminen tai luominen ei tarkoita , että setelinpainokoneet laulaa 24/7, vaan kysymyksessä on kirjanpitokikkailulla luotua bittirahaa. Tässä mallissa ei tarvita eurobondeja, ERVV:tä eikä EVM:ä. Japanissa on toimittu näin 2000-luvun alussa ja FED toimi yllämainitulla tavalla 2008.

Finanssipolitiikka on väärä tapa ratkaista €urokriisi. Valtiot ottavat velkarahaa pankkikriisin ratkaisuun ja samaan aikaan yrittävät leikata julkisia menoja tasapainottaakseen budjettejaan? Hullun hommaa.

Kiitos vastauksesta, avasi käsitteitä joita en ole ennen ymmärtänyt. Ehdotuksessasi mietityttää vain inflaation vaara. Arveletko, ettei rahan tekeminen kiihdyttäisi inflaatiota vai pidätkö inflaatiota varsin ongelmattomana seurauksena?

[slobovorsk]

Kymmenisen sivua sitten täällä esitettiin arvio, että jos EKP painaisi 1000 miljardia euroa lisää rahaa, joka käytetään velkakriisiin ratkaisemiseksi, Euroopassa kierrossa olevan M3-rahan määrä lisääntyisi kymmenellä prosentilla. Eli euroalueella tulisi (toivottavasti) kertaluonteinen tuonkokoinen inflaatioshokki, joka olisi keskipitkällä muutaman vuoden aikavälillä suitsittava korkeammilla koroilla. Kriisimaat saisivat kuitenkin jonkin verran aikaakin laittaa taloutensa kuntoon, jos joku uskoisi niiden sen tekevän.

P.S. Yksi minulle heräävä epäselvyys on, miten nämä uudet painettavat rahat jaettaisiin. Saisiko kukin EKP:n kansallinen haarakonttori kuten Suomen Pankki  painaa suhteessa yhtä paljon lisää rahaa korvaamaan suomalaisten euromääräisen omaisuuden arvon alenemista?

[skrabb]

Suomi-rahat vaarassa: Kreikan korko 70% Julkaistu: 10:14
36 kommenttia

Kreikassa ei ole tehty kaikkea sen eteen, että maa selviäisi velkakriisistään.

Mahdollisuuksia saada aikaan toinen Kreikan toinen pelastuspaketti aletaan pitää joissain asiantuntijapiireissä jo hyvin vähäisinä. Tilanne mutkistui perjantaina, kun Kreikka-neuvottelut katkesivat maan kerrottua, että sen talous romahtaa tänä vuonna arviolta 5 prosenttia ja budjettialijäämä repeää yli 8 prosentin.

Avustamista kaavailevissa maissa Kreikan selityksiin ei aivan uskota. Sen epäillään lipsuneen budjettikuristaan siten, että se ei ole pannut toimeen kaikkia lupaamiaan kiristystoimia.

Näistä syistä Kreikan yksivuotinen laina hyppäsi perjantaina jälkimarkkinoilla yli 70 prosenttiin ja kaksivuotinen laina lähes 50 prosenttiin. Ostajat ovat vähissä, mikä aiheuttaa jättiheilahtelut. Myös Italian ja Espanjan korot säpäsähtivät vähän ylöspäin, koska luottamus markkinoilla horjahteli.

Kreikan korko kertoo siitä, että markkinoilla uskotaan yleisesti maan joutuvan mitätöimään nykyiset lainasopimuksensa (default), mikä johtaisi siihen, että nykyiset velkojat eivät saisi lähellekään kaikkia lainaamiaan rahoja takaisin. Myös Suomen valtiolle tulisi tässä yhteydessä ensimmäisestä pelastuspaketista ilmeisesti satojen miljoonien eurojen tappiot.

- Otaksun, että kova ´default´tulee taatusti ennen maaliskuuta, ehkä jo tänä vuonna. Mahdollisuudet toiselle pelastuspaketille ovat ohuet, sanoi nimetön Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ekonomisti Wall Street Journalille.

IMF, Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki aikovat neuvotella edelleen Kreikan kanssa, miten valtio saisi ongelmansa kuriin. Samaan aikaan Suomi on vaatinut itselleen vakuuksia toiseen pelastuspakettiin, mikä on vain yhtenä rikkana rokassa kiristyneessä tilanteessa. Suomea ei asiantuntijapiireissä syytellä, vaan Kreikkaa.

Toisen paketin kokonaisuus on 109 miljardia euroa, mistä Suomen osuus on noin 1,5 miljardia.

Samaan aikaan, kun ongelmat Kreikassa kasvavat, on toisaalla euroalueella nähty yksi ilonaihekin. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) muistutti lauantaina Ylen Ykkösaamuussa, että kriisimaa Irlanti on tiellä kohti parempia aikoja.

Markku Huusko

http://www.uusisuomi.fi/raha/115410-suomi-rahat-vaarassa-kreikan-korko-70

[Octavius]

Hyvällä onnella Saksan perustuslakituomioistuin toteaa keskiviikkona, että Saksan on noudatettava omaa perustuslakiaan eikä velkahimmeleiden rakentamista jatketa. Kreikka beilataan sitten ensi viikonloppuna. Perässä seuraa ainakin Italia ja mahdollisesti Espanja ja Portugali.

Pari isoa ranskalaista ja usea Espanjan ja Italian pankki kaatuvat. EKP ajetaan nurin, koska tase on täynnä paskaa. Saksan suuret pankit pelastetaan Saksan valtion väliintulolla. Euroalue hajoaa eli oliivimaat saavat omat valuuttansa.

Jyrki Katainen ja Martti Hetemäki jäävät katselemaan monttu auki, miten heidän diilaamansa 20 miljardia suomalaisten rahoja häviävät kuin tuhka tuuleen. Useissa Euroopan maissa syntyy parlamentaarinen kriisi ja näemme ennenaikaisia vaaleja. Näitä maita ovat mm. Saksa,Suomi, Espanja, Italia ja Hollanti. Kreikassa alkaa pienimuotoinen sisällissota ja maahan tulee sotilashallitus.

Eurooppa palaa demokratian tielle ja sen talouskehitys matelee vuosikymmenen, kun korviaan myöten velkaantuneet maat paikkaavat talouttaan. Protektionismia käytetään kotimarkkinoiden ja oman teollisuuden suojaamiseen.

Jyrki Katainen saa kouluavustajan viransijaisuuden Siilinjärveltä. Alex Stubb pääsee luxemburgilaisen pankin viestintäpäälliköksi. Olli Rehn ostaa EU:sta kuittaamilla rahoillaan syrjäisen talon Espanjan aurinkorannikolta, josta hän antaa katkeria haastatteluita eläkepäivinään. Suomeen hän ei uskalle jalallaan astua. Martti Hetemäki säilyttää virkansa VM:ssä, mutta häneen suhtaudutaan kuin ruttotautiseen.

Suomen pääministeri Soini pitää laajaa julkisuutta saavan puheen, jossa hän ruotii mennyttä hulluutta ja toteaa loppusanoikseen: "Ei enää koskaan näitä mielipuolia meidän elinaikanamme". Suomen presidentti Sauli Niinistö kokoaa kansan henkisesti yhteen ja alkaa velkahulluuden jälkeinen jälleenrakentamisen aika.

Keskiviikkona on jännä päivä Euroopan kannalta.

[PaulR]

Salaliittoteoreetikko kysyi asioihin perehtyneeltä, että onko tämä NWO liittovaltokehitystä.

-Paha sanoa. Nämä ainakaan tiedä hevon muumia mitä tekevät.

[TheJ]

Suomalaisessa mediassa toitotetaan jatkuvasti sitä, että "maine menee" ja muuta vastaavaa hölynpölyä. Tsekkasin BBC:n, CNN:n ja New York Timesin www-sivustoilta, mitä siellä Suomen vakuusvaatimuksista kirjoitetaan.

Et ymmärrä... Pankkiirien ja pro-liittovaltiojengin omistama media jättää mainitsematta kenen silmissä maine menee. Vastaus on - luonnollisesti - pankkiirien ja heidän palkkalistoillaan olevien byrokraattien, sekä liittovaltiota väsäävän eliitin silmissä. He joutuvat keksimään miten kusetukset saadaan läpi kun ei vakiosetti tunnu kelpaavan ja kiroavat kun ei meinaa paikallinen liittovaltioprojektin edunvalvonta (Kokoomus ja Lippos-siipi SDP:ssä) hoitaa hommiaan.

90%+ maailmsta ei voisi olla vähempää kiinnostunut aiheesta ja suurin osa jäljellä olevasta porukasta on samaa mieltä Suomalaisten enemmistön kanssa.

[Kimmo Pirkkala]

Yli varojen elävät velkaantuvat yhteiskunnat ja ihmiset ovat talouskriisin syy. Kyllä vaan, niin yksinkertaista se on.

Eihän tähän kummoista matematiikkaa tarvita.

Vaikea kohta on sen  päättämisessä, mitä nyt sitten tehdään.

Jos minä saisin päättää, niin kaikkien ylivelkaantuneiden valtioiden (myös Suomen) pitäisi ensin
a) laittaa menot tulojen tasolle, mielellään vähän alle ja sitten
b) jättää velat pystyyn.

Siinä se. Hetken turbulenssi ja sitten puhdas pöytä. Kukaan ei sen jälkeen enää vippaisi valtiolle, mutta so? Sehän vain tervehdyttäisi maailman menoa, kun yhteiskuntien olisi pakko elää suu säkkiä myöten.

Itse asiassa en näe tästä kriisistä mitään muuta ulospääsyä. Tuo on lopulta edessä väistämättä.

Entä jos Kiina suivaantuu siitä, ettei velkoja makseta sen pankeille takaisin? Kiinalla on paljon paremmin varaa asettaa Suomi kauppasaartoon kuin Suomella olla siinä. Esimerkiksi Koneen liiketoimintaa on paljon Kiinassa.

Kiina lienee tämän pallon eniten globalisaatiosta hyötyneitä kansantalouksia. Se on voi-voi jos suivaantuvat.

[Finka]

wekkuli : Mutta onko Suomella vara suivaannuttaa Kiinaa? Kyllä Kiinalla on vara suivaantua maksamattomuuteen. Oletko varma, ettei Kiina vaikeuttaisi suomalaisten kauppaa kiinalaisten firmojen kanssa?

[Kimmo Pirkkala]

^No mikä on Suomen ja Kiinan välinen kauppatase? Myydäänkö Kiinassa enemmän suomalaisia tuotteita kuin Suomessa kiinalaisia?

Ja tietysti olennaista on kysyä, onko Kiina Suomen merkittävä luotottaja? Minulla ei ole siitä tietoa.

[Octavius]

Suomen kauppatase Kiinan kanssa on 1,5-2,0 miljardia miinuksella vuositasolla. Tammi-kesäkuussa Kiinan kauppa miinusti 700 miljoonaa.

Mainittakoon Vihreiden talousnero Ville Niinistön mainostama kauppa Somalian kanssa. Tämähän Villen mukaan pelastaa Suomen talouden ja tuottaa uusia markkina-alueita suomalaisille vientiyrityksille. Tammi-kesäkuussa tuonti Somaliasta oli 12 tuhatta euroa. Vientiä ei ollut euroakaan.

[Rauli]

Kiitos vastauksesta, avasi käsitteitä joita en ole ennen ymmärtänyt. Ehdotuksessasi mietityttää vain inflaation vaara. Arveletko, ettei rahan tekeminen kiihdyttäisi inflaatiota vai pidätkö inflaatiota varsin ongelmattomana seurauksena?

Kysymys on pienimmän pahan tiestä. Inflaatiolla on perinteisesti ryöstetty ne säästäjät, jotka eivät ole suojanneet rahojaan esim. sijoittamalla kiinteään omaisuuteen. Minä olen sitä ikäluokkaa, joka muistaa markka-ajan toistuvat inflaatio-devalvaatio -syklit. Tupo-pöydissä neuvoteltiin työntekijöille anteliaat palkankorotukset ja ammattiliitot sekä STK (nyk. EK) olivat "saavutettuun" neuvotteluratkaisuun tyytyväisiä. Kului muutama vuosi ja Suomen talouden kilpailukyky oli heikentynyt kohonneiden kustannusten vuoksi, ja niin sulassa sovussa hallituksen, Suomen pankin, ammattiliittojen ja työnantajien kesken sovittiin markan devalvaatiosta. Ja uusi inflaatio-devalvaatio kierros oli valmis alkamaan. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomen vientiteollisuus rakennettiin ryöstämällä mummojen säästöt.

Inflaatioon avulla valtioiden on mahdollista inflatoida (vähentää velan reaaliarvoa) oman valuutan määräiset velkansa. Kiinalaiset ovat dollarireserviensä vuoksi huolissaan, että jenkit voisivat toimia näin ratkaistakseen velkaongelmansa. Heidän huolensa on oikeutettu, Bernanke on toteuttanut Quantative Easing I, QEII, ja on ollut puhetta, että pian FED ilmoittaisi aloittavansa QEIII  -ohjelman.

P.S. Yksi minulle heräävä epäselvyys on, miten nämä uudet painettavat rahat jaettaisiin. Saisiko kukin EKP:n kansallinen haarakonttori kuten Suomen Pankki  painaa suhteessa yhtä paljon lisää rahaa korvaamaan suomalaisten euromääräisen omaisuuden arvon alenemista?

Rahaa ei konkreettisesti tule ulos kahisevana setelipainoista. Kaksi tapaa toimia:

1. EKP:n pääomaa korotetaan vaikkapa 1000 mrd€ hallintopäätöksellä siten, että tuo biljoona lisätään EKP:n jäsenvaltioiden pääomaosuuksiin samassa suhteessa kuin ne "omistavat" EKP:ta
2. EKP lainaa tuon biljoonan jäsenvaltioiltaan. EKP:n jäsenmaat maat kirjaavat "lainan" samassa suhteessa maidensa taseisiin pitkäaikaisena saatavana EKP:lta, kuin ne ovat aikaisemmin maksaneet EKP:n pääoman.

Konkreettista rahaa näissä vaihtoehdoissa liikkuu tasan 0 €uroa - sitäkin enemmän binäärilukuja tietokoneiden välillä.

Tuossa toisessa talousasiota käsittelevässä ketjussa nimimerkki tyhmyri on ansiokkaasti esitellyt erilaisia taloustieteen oppisuuntia. Minulle on ollut aina suuri mysteeri, miksi erilaisilla oppisuunnilla esim. uusklassismi, uuskeynesiläisyys, monetarismi, itävaltalaiset, kommunistit jne. on niin hirvittävä tarve muotoilla oppinsa sillä tavalla, että sillä/heillä olisi kaikki vastaukset kaikkeen mahdolliseen talouteen liittyvään.

Minulla on huomattavasti pragmaattisempi asenne, otetaan käyttöön erilaisia keinoja tarpeen vaatimalla tavalla. Nähdäkseni nyt paras tapa vastata eurokriisiin on rahapolitiikka. Jos inflaatio muotoutuu pitkäaikaiseksi ongelmaksi, niin sitten otetaan monetaristien, kuten Friedman ja von Hayek konstit käyttöön sen nujertamiseksi. Ei siitä miellyttävää tule, kun inflaatio ajetaan alas, mutta kuten sanoin, se on pienimmän pahan tie nykytilanteessa.

Nämä brittien parin viikon takaiset mellakat ei olleet mitään verrattuna siihen, kun Thatcher 1980-luvulla supisti julkista kulututusta, nujersi ay-liikkeen, leikkasi sosiaalietuuksia ja yksityisti valtionyrityksiä. Koko Englanti oli kaksi vuotta yhteen putkeen liekeissä. Hän pelasti maan talouden - ja sai inflaation hallintaan. Saman tapainen kehitys, joskin ei yhtä radikaali tapahtui USA:ssa, kun silloinen FED:in pääjohtaja Paul Volcker nosti nimelliskorot katosta läpi saadakseen inflaation taltutettua.

Sitten kun ollaan palattu normaalimpaan taloudelliseen tilaan, niin voimme taas nostaa tuon kaikkien rakastaman uusklassismin esiin ja laatia hienoja teorioita. Laaditaan niin isoja matriiseja, että excelkin päättää tehdä itsemurhan prosessorin ylirasituksen vuoksi niitä laskiessaan.

Lyhyesti kaikki ylläsanottu: Usein tunnutaan unohtavan, että taloustiede ei ole eksakti. Kaikki matematisointi peittää alleen sen tosiseikan, että taloustiede on vain ja ainostaan yhteiskuntatiede.

[Octavius]

Suomen hallituksen linja on enemmän kuin sekaisin - Katainen arvostelee oman hallituksensa vakuusvaatimuksia... .

Rahanlahjoittamiseen autuuteen syvästi uskonut Usarin Markku Huusko myöntää vihdoin, että Kreikka on kaputt.

Hallituspuolue KD:n vahva vaikuttaja Toimi Kankaanniemi vastustaa rahan lahjoittamista, vaikka Suomi saisikin jonkinlaiset vakuudet.

Linja on täydellinen linjattomuus, joka kumpuaa Persujen pelosta ja syvästä halusta nuolla EU-byrokratian varpaita.

[Octavius]

Jos joku ei ole kuunnellut vielä sukupolvemme ja aikakautemme parasta puhujaa, niin:

http://www.youtube.com/watch?v=2YcgACl1Sr8

Nigel Farage, olkaa hyvä. Nuo Klonkun ja Olli Rehnin ilmeet jaksavat naurattaa.

[matkamasentaja]

Suomen kauppatase Kiinan kanssa on 1,5-2,0 miljardia miinuksella vuositasolla. Tammi-kesäkuussa Kiinan kauppa miinusti 700 miljoonaa.

Mainittakoon Vihreiden talousnero Ville Niinistön mainostama kauppa Somalian kanssa. Tämähän Villen mukaan pelastaa Suomen talouden ja tuottaa uusia markkina-alueita suomalaisille vientiyrityksille. Tammi-kesäkuussa tuonti Somaliasta oli 12 tuhatta euroa. Vientiä ei ollut euroakaan.

Tuoko oli tuodun khatin arvo?.

[pogenssi]

"Markka-ajan devalvointi" tapahtui, koska markkaa ei kellutettu kuin vuodesta 1992. Oman valuutan huono puoli ovat keinottelumahdollisuus ja mahdolliset tappiot matkailutuloissa. Paras vaihtoehto olisi rahaliitto samankaltaosten talouksien, vaikkapa pohjoismaiden kanssa. Saksan kanssa muodostettu euro olisi liian vahva vientiteollisuutemme kannalta, kuten on nykyinenkin euro; mm. Ruotsissa on lopetettu varmaankin non 1/10 siitä metsäteollisuudesta, mitä Suomessa on lopetettu.

Kansantaloustieteiden opiskelija