Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[atella]

Anteeksi, tuli laskuvirhe. Rkp haluaa kolminkertaisen varmistuksen siitä että ruotsin kielen asema ei huonone.

1. Perussuomalaiset ei hallitukseen
2. Kokoomus =pro Rkp, hallitukseen
3. Rkp hallitukseen

[Aldaron]

Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".

No eipä tietenkään.
Ruotsalaisia kiinnostaa vain alat joilla saa rahaa tai valtaa...

Niinpä tietysti, jos uskoo tuohon myyttiin, joka nojaa täysin siihen että kaupallisella alalla on aina ollut paljon ruotsinkielisiä, joiden jälkeläiset usein hakeutuvat samalle alalle.

Kyllä esimerkiksi hammaslääkärinä ansaitsee ihan hyvin, ja ne koulutetaan kaikki suomeksi, samoin eläinlääkärit.

Toisaalta ruotsinkielisiä humanistisia koulutuslinjoja löytyy myös runsaasti. Ja humanistien keskimääräinen palkkatasohan on mitä on.

[Pliers]

Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.

Ainoa ala millä tiedän ruotsinkielisten opiskelupaikkojen prosenttiosuuden ylittävän ruotsinkielisistä kouluista valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden on kaupallinen. Esimerkiksi lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti ruotsinkielisiä vain 5%, mikä merkitsee aliedustusta. Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".

Tyhmä kysymys... Miksi on minkäänlaista kiintiötä?

Vaikka kiintiö on alle valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden, on se silti kiintiö, johon on mahdollista päästä, vaikkei testeissä onnistuisikaan, kunhan osaa tietyn kielen. Kiintiön ohikin voi nimittäin mennä. Onnistuu vain ylittämään vaaditun pistemäärän. Jos puolet ruotsinkielisistä hakijoista pääsee rehllisesti pisteillä sisään ja toinen puoli kiintiön kautta, tulee kyseiseen kouluun kieliryhmän yliedustus.

En ole tämän alan asiantuntija, mutta eikös se näin mene?

[Fures foras, frugi intro.]

Kyllä esimerkiksi hammaslääkärinä ansaitsee ihan hyvin, ja ne koulutetaan kaikki suomeksi, samoin eläinlääkärit.

Älä postaa tänne vanhoja tietoja. Miehittäjien jälkeläiset saavat jälleen uusia erioikeuksia! Nyt myös hammaslääketieteen puolelle tulee ruotsinkielisten kiintiöt.


5. RUOTSINKIELISET OPINTOLINJAT JA RUOTSIN KIELEN KOE
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat jakautuvat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta annetaan tällä hetkellä noin 40 % ruotsin kielellä, joten myös ruotsinkielisen linjan opiskelijat saavat osan opetuksesta suomeksi. Suomen kielen taitoa tarvitaan myös potilaskontaktien vuoksi. Opiskelijan on kuitenkin osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle ensi- tai toissijaisesti pyrkiville järjestetään varsinaisen valintakokeen lisäksi ruotsin kielen koe, joka on suoritettava hyväksytysti.
Hakijan, jolla on joku seuraavista todistuksista, ei tarvitse osallistua ruotsin kielen kokeeseen:
1) päättötodistus ruotsinkielisestä koulusta (peruskoulu, lukio tai muu toisen asteen oppilaitos),
2) ylioppilastutkinnon osana ruotsi toisena äidinkielenä vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
3) ruotsi A1-kielenä (äidinkieli) IB-tutkinnossa, LI- kielenä (äidinkieli) EB-tutkinnossa tai äidinkielenä Reifeprüfung-tutkinnossa4) ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava todistus
- HY:n kielipalveluiden koe keskiarvona taitotaso 6
Lisätietoja: www.helsinki.fi/kksc/language.services/kielitestit_kv_hakijoille.html
8
- yleinen kielitutkinto taso 6
Lisätietoja: http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot
- valtionhallinnon kielitutkinto taso erinomainen
Lisätietoja: http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot
5) hyväksytysti suoritettu lääketieteellisen tiedekunnan valintojen yhteydessä järjestetty ruotsin kielen koe vuonna 1988 tai sen jälkeen
Ruotsin kielen kokeen kirjallinen osa pidetään torstaina 26.5.2011 klo 9.00 – 11.00 (HUOM! Kokeesta ei saa myöhästyä). Suullinen osa, lyhyt haastattelu, pidetään 26.5.2011 iltapäivällä. Haastatteluajat jaetaan kirjallisen kokeen jälkeen koesalin ulkopuolella.
Varsinaisessa valintakokeessa hakija voi opintolinjasta riippumatta vastata suomeksi tai ruotsiksi.

[Aldaron]

Eikös tuo kielivaatimus ole aina ollut RKP:n kynnys- ja samalla ainoa kysymys. Mielenkiintoista, että se on saanut seurakseen tuon positiivisen syrjintäasian. Taustalla lienevät ruotsinkielisen väestön etuoikeudet esimerkiksi opintopaikkakiintiöissä.

Ainoa ala millä tiedän ruotsinkielisten opiskelupaikkojen prosenttiosuuden ylittävän ruotsinkielisistä kouluista valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden on kaupallinen. Esimerkiksi lääkiksen aloituspaikoista on valtakunnallisesti ruotsinkielisiä vain 5%, mikä merkitsee aliedustusta. Lisäksi monella akateemisella alalla ei anneta ruotsinkielistä opetusta ollenkaan, joten näillä aloilla suomenkielisten aloituspaikkojen osuus on 100%. Joten se niistä "etuoikeuksista".

Tyhmä kysymys... Miksi on minkäänlaista kiintiötä?

Vaikka kiintiö on alle valmistuvien ylioppilaiden prosenttiosuuden, on se silti kiintiö, johon on mahdollista päästä, vaikkei testeissä onnistuisikaan, kunhan osaa tietyn kielen. Kiintiön ohikin voi nimittäin mennä. Onnistuu vain ylittämään vaaditun pistemäärän. Jos puolet ruotsinkielisistä hakijoista pääsee rehllisesti pisteillä sisään ja toinen puoli kiintiön kautta, tulee kyseiseen kouluun kieliryhmän yliedustus.

En ole tämän alan asiantuntija, mutta eikös se näin mene?

Ei mene, sillä se mistä usein puhutaan virheellisesti "kiintiönä" on itse asiassa ruotsinkielinen opintolinja, jonka pointti on juuri siinä että opetus annetaan ruotsiksi. Se on tavallaan oma ruotsinkielinen minilääkis, joka hallinnollisesti tosin kuuluu samaan tiedekuntaan kuin Helsingin lääkiksen suomenkielinen linja. Suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä linjalla on kummallakin tietysti oma ainejärjestönsä. Tosin ruotsinkielisenkin linjan opiskelijat  joutuvat kustannussyistä kuuntelemaan suunnilleen puolet luennoista suomeksi.

Suomessa voi opiskellä lääketiedettä suomeksi viidessä eri tiedekunnassa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Ruotsiksi vain Helsingin ruotsinkielisellä linjalla. Jos maassa on vain yksi ruotsinkielinen linja, ennakko-odotus on tietenkin se että linjalle pääsy edustaa vaikeusasteeltaan valtakunnallista keskitasoa. Ja juuri näin onkin: Turun ja Tampereen tiedekuntiin ja Helsingin suomenkieliselle linjalle on vaikeampaa päästä kuin Helsingin ruotsinkieliselle linjalle, jolle puolestaan on vaikeampaa päästä kuin Kuopion ja Oulun tiedekuntiin.

Toisin sanoen: tilastollisesti juuri se tulos jota voi odottaakin.

Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.  

[Aldaron]

Miehittäjien jälkeläiset saavat jälleen uusia erioikeuksia! Nyt myös hammaslääketieteen puolelle tulee ruotsinkielisten kiintiöt.

Aikamoinen looginen kuperkeikka. Noinhan on mahdollista kirjoittaa ainoastaan jos kaikkea ruotsin kielellä annettua koulutusta kutsuu "erioikeudeksi", mukaan lukien tietysti myös kaikki ruotsinkieliset koulut. Ja kuitenkin kyse on yhtä vähän mistään "erioikeudesta" kuin suomenkielisen koulutuksen osalta. Eihän kukaan kutsu suomenkielistä koulutustakaan miksikään "erioikeudeksi". Perustuslain 17§:stä(joka rinnastaa suomen ja ruotsin toisiinsa tasaveroisina kansalliskielinä ja takaa kummallekin kieliryhmälle oikeuden omankieliseen koulutukseen) ei ole pakko tykätä, mutta on melko lapsellista argumentoida ikään kuin tuota pykälää ei olisi. Juuri tuollaista argumentaatiotyyliähän edustaa puhe ruotsinkielisten väitetyistä "erioikeuksista", vaikka todellisuudessa on kyse samoista oikeuksista suomenkielisten kanssa, vieläpä sellaisista oikeuksista jotka eivät toteudu täysimääräisinä, sillä monilla akateemisilla aloilla (kuten totesin) ei ruotsinkielistä koulutusta järjestetä ollenkaan, eivätkä monet viranomaiset kaksikielisissä kunnissa käytännössä osaa ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen palvelemaan kansalaisia ruotsiksi, vaikka kielilaki ja kielellinen yhdenvertaisuusperiaate sitä periaatteessa edellyttäisivät. Itse en omassa arkielämässäni koskaan tee ruotsinkielisestä palvelusta mitään numeroa vaan puhun ruotsia vain niille jotka tiedän ruotsinkielisiksi. Minulle se tosin on helppoa, sillä puhun suomea ja ruotsia aika tarkkaan yhtä hyvin. Kaksikielisiä suomenruotsalaisia on paljon, mutta vanhemmista ikäluokista ja ruotsinkielisenemmistöisiltä alueilta löytyy väkeä joiden suomi on aika kankeaa, joten ymmärrän hyvin että heillä voi olla käytännön vaikeuksia virallisluontoisissa tilanteissa tai sellaisen lääkärin kanssa joka ei kunnolla ymmärrä ruotsia.

Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.

Mitä tulee ilmaisuun "miehittäjien jälkeläiset", se on tietenkin hyvin luonteenomainen sille alakulttuurille, jonka puitteissa suomenruotsalaisista ei ole käytännössä mahdollista keskustella ilman kyseisen väestönosan nimittelyä. Tuollaiseen on totuttu; tiedetään myös hyvin, minkä tyyppisille ihmisille tuollainen pohjimmiltaan ritualistinen, eräänlaiseen kylätappelumentaliteettiin pohjautuva kielenkäyttö on luonteenomaista.

Erästä asiaa tuolla tavalla itseään ilmaisevat ihmiset eivät tule ajatelleksi: sitä että tuollainen kielenkäyttö (puhe "miehittäjien jälkeläisistä" jne) ei suurimmasta osasta ihmisiä vaikuta tasapainoisen ihmisen puheelta. Koska se on tyylillisesti niin tökeröä ja yliampuvaa, se on hyvin huonoa mainosta sille yksikielisyysaatteelle jota tuolla tavalla argumentoivat ihmiset yrittävät ajaa. Toinen vaikutus, joka suomenruotsalaisesta näkökulmasta tarkastellen on paradoksaalista kyllä positiivinen, on se että suomenruotsalaisiin kohdistuva epäasiallinen kielenkäyttö on omiaan vahvistamaan kaksikielisten suomalaisten identiteetin ruotsinkielistä osaa. Tämä tendenssi on koko ajan vahvistunut viime vuosien aikana, kun netissä on käyty ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden vastaista kampanjaa. Ulkoinen painehan luo aina yhteishenkeä. Tästä syystä onkin luonnollista, että mitä enemmän (ja mitä kohtuuttomammin) suomenruotsalaisia haukutaan, sitä enemmän nekin kaksikieliset joiden parempi kieli on suomi samaistuvat juuri suomenruotsalaisuuteen.    

[Aldaron]

RKP:lle kynnyskysymyksiksi nousisi hallituksen suhtautuminen positiiviseen syrjintään eikä puolue myöskään voisi olla hallituksessa, joka heikentäisi ruotsin kielen asemaa Suomessa, sanoo Wideroos.

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/06/rkp_epailee_hallitusyhteistyota_perussuomalaisten_kanssa_2638024.html?origin=rss

Wideroos haluaa siis tuplavarmistuksen siitä että ruotsin kielen asema ei huonone Suomessa. Stubb sanoi ennen  vaaleja että Kokoomus ei ole sellaisessa hallituksessa mukana joka heikentää ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Kyllä kai Wideroos lähtee siitä että Kokoomus on seuraavassa hallituksessa?

Vaikka ei olisikaan, suurista puolueista etenkin Sdp takaa jo läsnäolollaan ruotsin kielen aseman säilymisen. Eikä Kepukaan ole yksikielisyyslinjalle lähtemässä. Kielikysymyksessä oleellisin raja ei kulje Rkp:n ja muiden puolueiden vaan PS:n ja muiden puolueiden välillä, ja jopa persuista vain osa kannattaa virallista yksikielisyyttä.

Mitään dramaattisia muutoksia siis ei ole odotettavissa, ihan riippumatta hallituspohjasta.

[Kuvitteellinen hahmo]

Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.  

Oulun yliopistoon lääketieteelliseen ei välttämättä ole saamelaiskiintiötä, jos saamenkielisten taso ei sitä vastaa. Jos kiintiö on käytössä, otetaan enintään yksi (1) saamenkielentaitoinen, valintakokeen hyväksytysti suorittanut hakija. Eli tässä nyt on kyse hieman eri suuruusluokan asiasta, vaikka periaatekysyksenä sama. Mutta se, ruotsinkieliset pääsevät helpommin lukemaan esimerkiksi taloustieteitä, kun sisäänpääsyprosentti lähentelee puolta ja puhutaan sadoista opiskelijoista.

Ja muuten:

Seuraavassa valtion, siis veronmaksajien, vastinrahoitus eri korkeakouluille suuruusjärjestyksessä euroina:

Svenska handelshökskolan                           31771138

Åbo Akademi                                                28155388

Helsingin yliopisto                                        26744368

Turun yliopisto                                             22182628

Oulun yliopisto                                             14371813

Itä-Suomen yliopisto                                    11417628

Vaasan yliopisto                                           11078610

Lappeenrannan teknillinen yliopisto               9076353

Jyväskylän yliopisto                                        7679140

Tampereen yliopisto                                       5192940

Sibelius-akatemia                                            4553090

Lapin yliopisto                                                 2792503

Ruotsinkielisiä korkeakouluja tuetaan aivan mahdottomilla summilla, vaikka niiden opiskelijamäärätkin ovat pienempiä. Pos. syrj. Eh.

[Pliers]

Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.

Eikö niistä voisi sitten luopua?

[Aldaron]

Oulun lääkiksessä muuten oli ainakin takavuosina pieni saamelaiskiintiö, siis aivan kirjaimellisesti kiintiö saamea erinomaisesti osaaville suomenkieliseen koulutukseen. Se että puhutaan ruotsinkielisistä "kiintiöistä" saa monet kuvittelemaan että kyse olisi samanlaisesta järjestelystä kuin saamelaiskiintiö, vaikka kyse on itse asiassa ruotsiksi annetusta opetuksesta omalla opintolinjalla, "minilääkiksessä". Jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureksi Helsingin ja pieneksi Helsingforsin yliopistoksi, ruotsinkielisestä opintolinjasta tehtäisiin muodollisesti oma pieni tiedekunta.  

Oulun yliopistoon lääketieteelliseen ei välttämättä ole saamelaiskiintiötä, jos saamenkielisten taso ei sitä vastaa. Jos kiintiö on käytössä, otetaan enintään yksi (1) saamenkielentaitoinen, valintakokeen hyväksytysti suorittanut hakija. Eli tässä nyt on kyse hieman eri suuruusluokan asiasta, vaikka periaatekysyksenä sama.

Kyse nimenomaan ei ole samasta asiasta, sillä saamelaiskiintiö on kirjaimellisesti kiintiö. Saamenkielistä opetustahan ei järjestetä vaan kyseiseen kiintiöön kuuluva henkilö opiskelee lääketiedettä suomeksi, kuten kaikki muutkin Oulun lääkiksessä. Se mitä kutsutaan "ruotsinkieliskiintiöksi" taas ei itse asiassa ole kiintiö vaan erillinen ruotsinkielinen opintolinja, maan ainoa. Kirjoitin jo edellä, että jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureen suomenkieliseen ja pieneen ruotsinkieliseen yliopistoon, tämä ruotsinkielinen opintolinja muuttuisi muodollisestikin omaksi pieneksi tiedekunnakseen. Ehkä silloin sitä lakattaisiin kutsumasta "kiintiöksi", kun hallinnollinen itsenäisyys tekisi selvemmin näkyväksi mikä se itse asiassa on: erillinen ruotsin kielellä toimiva koulutusyksikkö.  

[Aldaron]

Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.

Eikö niistä voisi sitten luopua?

Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?

[do.ut.des]

Eipä tähän muuta sanottavaa ole kuin että 5% = 50% kansasta. Huippua, että Thors huutelee sitä että 80% ei kannata perussuomalaisia kun 30% äänestäjistä nukkui niin kuin hän itsekin edellisellä hallituskaudella. Siispä Thorssin logiikan mukaan 95% kansasta ei koskaan äänestä RKP:tä niin tästä huolimatta heillä on aina vakiopaikka hallituksessa jolloin kansan tahto luonnollisesti toteutuu.

[do.ut.des]

Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.

Eikö niistä voisi sitten luopua?

Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?

Mitä vastaan tahi mitä varten sinä Aldaron taistelet, jos mitään etua ei ole olemassa?

[Kuvitteellinen hahmo]

Kyse nimenomaan ei ole samasta asiasta, sillä saamelaiskiintiö on kirjaimellisesti kiintiö. Saamenkielistä opetustahan ei järjestetä vaan kyseiseen kiintiöön kuuluva henkilö opiskelee lääketiedettä suomeksi, kuten kaikki muutkin Oulun lääkiksessä. Se mitä kutsutaan "ruotsinkieliskiintiöksi" taas ei itse asiassa ole kiintiö vaan erillinen ruotsinkielinen opintolinja, maan ainoa. Kirjoitin jo edellä, että jos Helsingin yliopisto jaettaisiin kahtia suureen sduomenkieliseen ja pieneen ruotsinkieliseen yliopistoon, tämä ruotsinkielinen opintolinja muuttuisi muodollisestikin omaksi pieneksi tiedekunnakseen. Ehkä silloin sitä lakattaisiin kutsumasta "kiintiöksi", kun hallinnollinen itsenäisyys tekisi selvemmin näkyväksi mikä se itse asiassa on: erillinen ruotsin kielellä toimiva koulutusyksikkö  

Tiedän, että ruotsin- ja suomenkieliset koulutusohjelmat ovat erikseen. Tai oikeastaan ovat "eri" pääaineita. Mutta miksi näiden koulutusohjelmien aloituspaikkojen ja hakijoiden määrää sekä sisäänottoprosenttia ei voisi silti vertailla?

[valkovuokko]

"Perustuslain 17§ ...rinnastaa suomen ja ruotsin toisiinsa tasaveroisina kansalliskielinä ja takaa kummallekin kieliryhmälle oikeuden omankieliseen koulutukseen) ...todellisuudessa on kyse samoista oikeuksista suomenkielisten kanssa, vieläpä sellaisista oikeuksista jotka eivät toteudu täysimääräisinä, sillä monilla akateemisilla aloilla (kuten totesin) ei ruotsinkielistä koulutusta järjestetä ollenkaan, eivätkä monet viranomaiset kaksikielisissä kunnissa käytännössä osaa ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen palvelemaan kansalaisia ruotsiksi, vaikka kielilaki ja kielellinen yhdenvertaisuusperiaate sitä periaatteessa edellyttäisivät."

Täysimääräiset kielelliset oikeudet yhdelle kielivähemmistölle on täysin kohtuuton oletus ja vaatimus maassa, jossa 95% enemmistö puhuu suomea ja jossa on olemassa kymmeniä muita vähemmistökielisiä kansalaisia joiden omakielisistä palveluista on myös syytä kantaaa vastuuta, vaikka heitä ei erikseen mainittaisi kielilaeissa. Suomen kielilakia on syytä tarkistaa, koska se johtaa väestön enemmistöä loukkaavaan positiiviseen syrjintään yhden kieliryhmän osalta, vaikka tuolla kieliryhmällä ei edes ole mitään tosiasiallista heikompaa asemaa tässä yhteiskunnassa. Eikä ruotsin kieli ole mitenkään vaarassa kadota, koska Ruotsi kyllä pitää ruotsin elävänä. Viiden miljoonan suomenkielisen ei voi edellyttää kantavan vastuuta ruotsinkielisyyden ylläpitämisestä. Meillä ei ole siihen varaa, kuten Ahvenanmaalla eikä Ruotsilla ole varaa suomenkielisyyden suojelemisesta.

[Sanglier]

Olen ehdottomasti ruotsin kielen aseman huonontamista vastaan! Myöskään ruotsinkielisten etuoikeus-, erivapaus- ja kiintiösipulia ei tarvitse alkaa kuoria, koska siinähän tulee vain itku silmään. Pidetään kiintiöt, radiokanavat, tv-kanava, palvelut ja ihan kaikki ennallaan. Eihän niitä ole edes oikeasti olemassa, kuten veli Aldaron yhä vahvemmin todistaa.

Eli siis ruotsin asema ennallaan. Okej.

Ruotsin pakollisuus suomenkielisille koululaisille ei liity ruotsin viralliseen asemaan mitenkään. Siitä voidaan luopua, ja pitääkin. Päinvastoin kuin Aldaronin sipuli, se on olemassa, ja tuntuu sekä koululaisten selkänahassa, kansakunnan kielitaitotaseessa että veronmaksajien kukkarossa.

Kyllä ruotsin aseman säilyttämiselle - ei pakkoruotsille. Kaikki voittavat. Perussuomalaisten pitäisi ottaa vahva kanta ruotsin kielen aseman puolesta, pakkoruotsia vastaan. Kielen aseman säilyessä mutta osaamisen parantuessa (toki absoluuttisen opiskelijamäärän romahtaessa, mutta osaamistason noustessa kun opiskelu perustuu vapaaehtoisuuteen) ruotsin kielen osaajista tulee tavoiteltuja huippuosaajia. Suotakoon se heille. Vähemmistöillä on rankkaa, ettekö ole kuulleet???

Se sipuli kuivuu olemattomiin omia aikojaan. Askel kerrallaan kohti väistämätöntä.

[Aldaron]

Ruotsinkielisten väitetyt "erioikeudet" ovatkin kuin sipulin ydin: kun kuorit sen (käymällä läpi kaikki väitetyt "erioikeudet"), sisältä ei paljastukaan mitään.

Eikö niistä voisi sitten luopua?

Miten "luovut" sellaisesta jota todellisuudessa ei edes ole olemassa?

Mitä vastaan tahi mitä varten sinä Aldaron taistelet, jos mitään etua ei ole olemassa?

Kerroin jo edellä. Kyse ei ole mistään "erioikeuksista", ellet sitten ole sitä mieltä että myös perustuslain suomen kielelle takaamia oikeuksia on kutsuttava vastaavasti "erioikeuksiksi", sillä perustuslaki ja siihen nojaava kielilaki takaavat suomen ja ruotsin kielelle täsmälleen samat oikeudet kummallekin. Tosin käytännössä suomen kielen oikeudet toteutuvat huomattavasti paremmin kuin ruotsin kielen oikeudet, sillä huomattava osa viranomaisista ja terveydenhoitohenkilökunnasta ei käytännössä hallitse ruotsia niin hyvin että kykenisivät palvelemaan kansalaisia ruotsiksi kuten laki periaatteessa edellyttää. Kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat käytännössä sopeutuneet tähän asiaintilaan ja puhuvat yleensä ruotsia vain ruotsinkielisiksi tietämilleen ihmisille (tai Stockalla niille joilla on pieni Ruotsin lippu rinnuksessa). Niille ihmisille jotka osaavat suomea huonommin tilanne ei ole yhtä helppo.

Kyse on siitä että joillekin jopa nämä varsin epätäydellisesti toteutuvat ruotsin kielen oikeudet ovat liikaa, joten he haluaisivat lakkauttaa nekin palvelut jotka vielä toimivat ruotsiksi. Innokkaimmat olisivat lakkauttamassa jopa ruotsinkieliset koulut, joista ruotsinkielisen väestönosan säilyminen viime kädessä riippuu. Eihän mikään kieliryhmä voi säilyä ilman omalla kielellä toimivia kouluja. Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse: suomenruotsalaisuuden säilymisestä. 

[do.ut.des]

Kerroin jo edellä. Kyse ei ole mistään "erioikeuksista", ellet sitten ole sitä mieltä että myös perustuslain suomen kielelle takaamia oikeuksia on kutsuttava vastaavasti "erioikeuksiksi", sillä perustuslaki ja siihen nojaava kielilaki takaavat suomen ja ruotsin kielelle täsmälleen samat oikeudet kummallekin. Tosin käytännössä suomen kielen oikeudet toteutuvat huomattavasti paremmin kuin ruotsin kielen oikeudet, sillä huomattava osa viranomaisista ja terveydenhoitohenkilökunnasta ei käytännössä hallitse ruotsia niin hyvin että kykenisivät palvelemaan kansalaisia ruotsiksi kuten laki periaatteessa edellyttää. Kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat käytännössä sopeutuneet tähän asiaintilaan ja puhuvat yleensä ruotsia vain ruotsinkielisiksi tietämilleen ihmisille (tai Stockalla niille joilla on pieni Ruotsin lippu rinnuksessa). Niille ihmisille jotka osaavat suomea huonommin tilanne ei ole yhtä helppo.

Kyse on siitä että joillekin jopa nämä varsin epätäydellisesti toteutuvat ruotsin kielen oikeudet ovat liikaa, joten he haluaisivat lakkauttaa nekin palvelut jotka vielä toimivat ruotsiksi. Innokkaimmat olisivat lakkauttamassa jopa ruotsinkieliset koulut, joista ruotsinkielisen väestönosan säilyminen viime kädessä riippuu. Eihän mikään kieliryhmä voi säilyä ilman omalla kielellä toimivia kouluja. Siitä tässä loppujen lopuksi on kyse: suomenruotsalaisuuden säilymisestä.  

Eihän nyt ruotsin kielen säilyvyys voi ja pidä olla suomensuomalaisista kiinni ja koko inkutuksessa on vain kyse siitä, että onko suomenkielisen pakko opiskella ruotsia ja miksi? Koska Suomi on kaksikielinen maa? Mikä tekee maan kaksikieliseksi? Olisiko se maassa asuvat ihmiset? Jos maassa asuvat ihmiset eivät osaa tai eivät halua osata ruotsia - niin miten kummassa tämä tekee maasta kaksikielisen? Koska 5% väestöstä sanoo niin? Tosiasiassa suomenruotsi on salonkikieli tässä maassa, eikä se siitä miksikään muuksi muutu. Jos te haluatte pitää kielenne timanttina, niin tehkää siitä harvinaisuus niin kuin timanttien kuuluu olla. Jos joka jätkälle survotaan taskut täyteen sellaista helyä, niin eihän kukaan pidä sitä minään kun kielen käytönnön arvo suuremmalle osalle väestöstä on pyöreä nolla. Tehkää kielestä eksoottinen harvinaisuus, niin ehkäpä sitä joku tässä maassa haluaa ihan omasta tahdosta lukeakin ja puhua.

[AjatusRikollinen]

Katainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.

- Sitä ei ole minun kohdallani hoidettu kunnolla, Katainen vitsaili.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062713960030_uu.shtml

KasKas...mikä onkaan hänen kantansa pakkoruotsiin?

[AjatusRikollinen]

Ah-hah-hah-hah-haa...ja muistin virkistykseksi pari klassikkoa Jygän haastatteluista:

http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=43861

[AstaTTT]

Hieman noloa poliitikolle, joka ajaa pakkoruotsia... Hieman myötähävetti Jykken puolesta, mutta sitten muistin tuon sigulauseen eikä enää hävettänyt yhtään. 

[pelle12]

 Kyllä Käteinen osaa pakkoruotsia, muttei yhtään enempää kuin keskiverto 8-9:n oppilas lukion jälkeen. Onneksi tajuaa sen itsekin, eikä yritä väen väkisin Ruotsissa ruotsia mongertaa (kuten Haloska), vaan vaihtaa vapaasti toiselle kotimaiselle eli enklanniksi.

[AuggieWren]

Pakkoruotsia kannattava, sitä osaamaan kykenemätön pääministerimme on paskempi ruotsin kielessä kuin meikäläinen (L lukiossa + osaamista työelämässä suullisesti ja kirjallisesti). Tämä hävettää ihan oikeasti! Tuolla asenteella RKP:n ja paskantärkeiden rahasvedujen pakkoruotsittaminen menee läpi yhä paremmin ja paremmin.

[AstaTTT]

Kyllä Käteinen osaa pakkoruotsia, muttei yhtään enempää kuin keskiverto 8-9:n oppilas lukion jälkeen. Onneksi tajuaa sen itsekin, eikä yritä väen väkisin Ruotsissa ruotsia mongertaa (kuten Haloska), vaan vaihtaa vapaasti toiselle kotimaiselle eli enklanniksi.

Tuo on juuri se homman ydin: pakkoruotsi ei kasvata aitoon kielenymmärrykseen, sen takia se olisi resursseja suorastaan tuhlaavana oppiaineena syytä poistaa tai ainakin sen opetusta tulisi rutkasti vähentää.

Pakkoruotsia ajavan poliitikon tulisi oman työnsä ohella opiskella sitä sille tasolle, että pärjää normaalikeskusteluissa. Muuten menee uskottavuus (on kylläkin jo mennyt).

[Fiftari]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062713960030_uu.shtml

Pääministeri pahoitteli heikkoa ruotsin kielen taitoaan.

Lehdistötilaisuus englanniksi

Katainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi. Kataiselta muun muassa tivattiin, eikö suomen ja ruotsin kielen asemia ole hoidettu Pohjoismaissa kunnolla.

Eiköhän olisi aika luopua tuostakin turhuudesta jos kerran englannilla pärjää....

[Eino P. Keravalta]

Katainen sai myös vastailla kysymyksiin, miksi Tukholmassa järjestetty lehdistötilaisuus käytiin läpi ruotsin sijaan englanniksi.

Miksi tuota tarvitsee erikseen kysyä? Eikö kysyjä ymmärrä, että asiat hoidetaan sillä kielellä, jolla osapuolet pystyvät parhaiten kommunikoimaan?

Edellinen ei tarkoita, etteikö suomenkieliselle raskaansarjan poliitikolle olisi hyödyksi osata ruotsiakin kunnolla.

[John]

Kataisen ruotsin kielen taito
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito

Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.

[Eino P. Keravalta]

Kataisen ruotsin kielen taito
Henna Virkkusen ruotsin kielen taito

Onhan tuo aika huvittavaa, että pahimpiin pakkoruotsittajiin kuuluvat henkilöt eivät itse juurikaan osaa ruotsia.

Siksihän ne haluavatkin lisää tukea ruotsille.

[ukkometso]

Kyllähän se kommunikointi englannillakin sujuu. Mutta  mua ottaa päähän tämä kaksinaamaisuus, kun itse ei osaa  ruotsia niin kyllä muiden muka pitäisi. Kataisenkin  olisi siinä suhteen osattava edes jotenkuten ruotsiakin  kun kerran kiivaasti kannattaa pakkoruotsia

Ei Katainen ole ensimmäinen pääministeri jonka oma kyvyttömyys kieliasioissa ei estä muiden ruoskimista... Vanhas Masa tulee ekana mieleen.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen+vaatii+viranomaisilta+parempaa+ruotsin+kielt%C3%A4/1135247310852

[Jouko]

Herättikö kysymyksiä myös että Ruotsi pisti kioskin kiinni lisätukipakettien osalta Kreikan ja muiden maiden kohdalla? Siihen verrattuna Käteisen kielitaito ehkä on sivuseikka. Jyrki-Boy joutui kiltisti nöyrtymään ja ilmoittamaan että suhteet ovat silti kunnossa. Ruotsia ei eristetä. Miksi meitä pelotellaan silti eristäytymisestä  jos Suomi menettelisi samoin? Ei ole ollenkaan johdonmukaista.