Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[RTT]

YLE 2011-06-10: Katainen suuren valiokunnan kuultavana

Suurin talouspolitiikan uudistushanke sitten euron

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2010 lainsäädäntöehdotukset talouspolitiikan koordinaation tiivistämiseksi Euroopan unionissa ja euroalueella. Kyseessä on suurin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän uudistus sitten euron ja rahaliiton perustamisen.

Lakipaketti koostuu viidesta asetuksesta ja yhdestä direktiivistä, jotka käsittelevät vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamista, kansallisten budjettikehikoiden periaatteiden yhtenäistämistä ja valvonnan tehostamista. Suutimmat muutokset koskisivat velkakehityksen ja talouden tarkempaa seurantaa, sanktiojärjestelmiä ja budjettikäytäntöjen yhteensovittamista.

Suomi on pitänyt lainsäädäntöpaketin ripeää läpiviemistä tärkeänä. Paketti vahvistaisi markkinoiden luottamusta ja politiikan uskottavuutta EU- ja euroalueella.

Minun käsittääkseni tuo "talouspolitiikan koordinaation tiivistäminen" on jo käytössä. Miksi siihen liittyvää lainsäädäntöä käsitellään vasta nyt?

[tyhmyri]

Katsoin uutisista, että saksalaisista 60% vastustaa lisätakuiden ja lainojen myöntämistä Kreikalle. Taitaa olla niin, että suomalaisen veronmaksajan mahdollisesti toimivin pelastusköysi ennen pankkien orjaksi joutumista on saksalaisen veronmaksajan kyllästyminen. Saksalainen poliitikko kyllä kuuntelee moisia lukuja. Hassua sinänsä. Omat herrat myy meidät kaikki, mutta saksalaiset pelkäävät äänestäjän mahtia...

[repo]

YLE 2011-06-10: Katainen suuren valiokunnan kuultavana

Suurin talouspolitiikan uudistushanke sitten euron
Suomi on pitänyt lainsäädäntöpaketin ripeää läpiviemistä tärkeänä. Paketti vahvistaisi markkinoiden luottamusta ja politiikan uskottavuutta EU- ja euroalueella.

Minun käsittääkseni tuo "talouspolitiikan koordinaation tiivistäminen" on jo käytössä. Miksi siihen liittyvää lainsäädäntöä käsitellään vasta nyt?

Varmaan samalla logiikalla kuin 16 vuotta jäseneksi liittymisen jälkeen tehdään perustuslakimuutosta "Suomi on Europan Unionin jäsen".

Olisiko poliitikkojen toimien laillisuusvalvonnassa ja tuomioissa hieman korjaamista? Nyt taitaa olla pukki (poliitikko) kaalimaan vartijana.

Edit: Aiheesta (poliitikkojen laillisuusvalvonta ja muuta vallan kolmijaon pohdintaa) on minusta mielenkiintoista settiä Jyrki Virolaisen blogissa.

[citizen]

Näinhän se on maahanmuuttoasioissakin. Lait muutetaan vastaamaan viranomaisten omaksumia käytäntöjä eikä päinvastoin.

[skrabb]

Jättiriita Kreikasta syvenee
Julkaistu: 13:31

Saksassa on puhjennut vakava riita koskien Kreikan velkakriisin hoitoa. Saksan parlamentin alahuone on Wall Street Journalin mukaan hyväksynyt aloitteen yksityisten sijoittajien osavastuun tuomisesta mukaan lisälainoihin Kreikalle.

Saksan idean mukaan yksityisten velkojien pitäisi hyväksyä Kreikan valtionvelkojen maksuajan pidentäminen seitsemällä vuodella. Parlamentti repäisi siis entistäkin suurempaa rakoa Euroopan keskuspankkiin, joka puolestaan vastustaa jyrkästi Saksan esitystä.

EKP:n saksalaisjäsen Jürgen Stark on tylysti kehottanut euromaita lopettamaan "hedelmättömän" keskustelun yksityissijoittajien vastuusta Kreikan lainoissa.

WSJ kuvailee Starkin kommenttien olleen aiempaa tylympiä, mikä kertoo EKP:n pelkäävän luottamuksensa rapistuvan, jos se tekee mitään kompromissia sijoittajavastuuasiassa.

Stark toisti EKP:n uhkauksen, että Kreikan hallituksen bondeja ei hyväksytä vakuudeksi EKP:n antamille lainoille, jos velkajärjestely tulee. Tämä rampauttaisi Kreikan pankkijärjestelmän, WSJ kirjoittaa.

Kreikan uutta lainaa on tarkoitus käsitellä EU:n huippukokouksessa juhannuksen tienoilla.

http://www.uusisuomi.fi/raha/113030-jattiriita-kreikasta-syvenee

[Kommeli]

Jättiriita Kreikasta syvenee
Julkaistu: 13:31
[...]
Stark toisti EKP:n uhkauksen, että Kreikan hallituksen bondeja ei hyväksytä vakuudeksi EKP:n antamille lainoille, jos velkajärjestely tulee. Tämä rampauttaisi Kreikan pankkijärjestelmän, WSJ kirjoittaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/113030-jattiriita-kreikasta-syvenee

Hurri on taas vähän kaivellut.
[...]
Lue koko artikkeli Taloussanomista.

TS:EKP ei lupia kysele – eurokriisin pimeä puoli

[...]
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".

EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
[...]
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.

Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.

Olen hämmentynyt.

[FadeAway]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/11/kreikalle-ei-pida-antaa-yhtaan-tukea/20118246/12

"Kreikalle ei pidä antaa yhtään tukea"

– On vaarallista, kun markkinatalouden perusmekanismeihin aletaan puuttua, Ekholm sanoo.
– Tuotto ja riski kuuluvat yhteen eikä niitä saisi erottaa. Jos kytketään tuotto-odotukset irti riskistä, sijoittajat toimivat epäoptimaalisesti. Yksittäinen sijoittaja pystyy tekemään voittoa, mutta kansantalouden kannalta kriisimaiden tukipaketit johtavat resurssien hukkaantumiseen, Ekholm selittää rahoitusmarkkinoiden perusperiaatteita.

Ekholmin mukaan kyse ei siis ole pelkästään eettisesti tai taloudellisesti väärästä toiminnasta, vaan esimerkiksi Kreikka-tukipaketti on molemmilla tapaa väärin.
– Monet sijoittavat ovat kokeneet, että euroalueen valtionvelkamarkkinoilla on implisiittinen takaus. Rahan syytäminen antaa sanattoman lupauksen siitä, että veronmaksajat sylkevät uutta rahaa. Koska toimin itsekin sijoituspuolella, tiedän, että monet sijoittavat kokevat tällaisen moral hazardin edelleen kannattavan. Tukipaketeilla sijoittajille annetaan viesti, että joku muu maksaa viulut, Ekholm kritisoi kriisimaiden tukemista.

– Kyseessä ei ole pelkästään eettinen vaan myös taloudellinen ongelma. Se on johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi Kreikkaan on virrannut liikaa pääomaa. Sijoitukset ovat menneet kansantalouden kokonaisuuden kannalta huonoihin kohteisiin. Tukipaketeilla on tuhlattu meidän kaikkien resursseja, mikä on iso ongelma, hän muistuttaa.

Velkakriisit ovat päättyneet aina velkojen maksamatta jättämiseen, tavalla tai toisella, Ekholm sanoo.

Hän kertoo kahden kuuluisan taloustieteilijän Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin vuonna 2009 ilmestyneestä kirjasta This Time Is Different: Eight Centuries of Financial Folly.

– Kirjassa Rogoff ja Reinahrt ovat tutkineet maailmanhistorian velkakriisejä. Kirjan pääviesti on, että "it's never different", Ekholm kertoo.

– Kokemukset aiemmista velkakriiseistä eivät siirry, mutta historiasta on sen verran opittavaa, että velkakriisit ovat hyvin harvoin päättyneet mihinkään muuhun kuin defaultoimiseen (velkojen maksamatta jättämiseen). Inflaatio on ollut yksi suosittu tapa hoitaa velkakriisejä, toinen on velkasaneeraus. Ulkoinen devalvaatio, jota esimerkiksi Suomi käytti selvitäkseen 1990-luvun lamasta, liittyy usein velkasaneeraukseen.

Kaikissa tietysti maan ulkopuoliset sijoittajat kärsivät, mutta tappiot kuuluvat markkinatalouteen, hän muistuttaa.

– Euroopassa tarvitaan enemmän kuin yksi valuutta, koska kyseessä on niin erilaisia maita, hän sanoo.

Ekholm pitää euron perustavana ongelmana sitä, että poliittisia unelmia on sekoitettu taloudellisiin realiteetteihin.

– Jos euro on poliittinen unelma, josta halutaan pitää kiinni, on kyseessä aika kallis unelma, Ekholm päivittelee.

– Kyllä minua surettaa, että Suomen oikeistolainen puolue, jota kokoomus väittää olevansa, kannattaa yksityisten yritysten tappioiden sosialisoimista ja markkinamekanismeihin puuttumista samalla kun vasemmistopuolueet ovat vastakkaista mieltä ja tukipaketteja vastaan.

Pitkä artikkeli suomalaispankkiiri Anders Ekholmin näkemyksistä, josta poimin muutamia kohtia. Mielestäni hyvin kuvaa, kuinka tilanne on euron kriisin suhteen.

[skrabb]

Saksan pankit hyväksyisivät vastuun Kreikan veloista
julkaistu tänään klo 18:59, päivitetty tänään klo 19:22

Saksalaiset pankit hyväksyisivät pankkien jonkinlaisen vastuun Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyssä, sanoo Saksan pankkeja edustava keskusjärjestö.

Myös Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tukee sijoittajien vapaaehtoista osallistumista Kreikan lainojen muokkaamiseen.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi aiemmin päivällä, että Kreikan kriisin hoidossa ei saa tehdä mitään sellaista, mikä vaarantaisi maailman talouden elpymisen.

Kreikan lainojen mahdollisista järjestelyistä on käyty kovaa poliittista vääntöä, esimerkiksi Euroopan keskuspankki ei ole hyväksynyt ajatusta Kreikan velkojen uudelleenjärjestelystä.

Euroalueen talousministerit kokoontuvat tiistaina. Aikaisintaan silloin selviää, millä tavalla Kreikkaa autetaan selviämään laina-ahdingostaan.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/saksan_pankit_hyvaksyisivat_vastuun_kreikan_veloista_2657212.html?origin=rss

[RTT]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/11/kreikalle-ei-pida-antaa-yhtaan-tukea/20118246/12

"Kreikalle ei pidä antaa yhtään tukea"

Pitkä artikkeli suomalaispankkiiri Anders Ekholmin näkemyksistä, josta poimin muutamia kohtia. Mielestäni hyvin kuvaa, kuinka tilanne on euron kriisin suhteen.

Aivan erinomainen artikkeli. Hienoa, että edes Taloussanomat julkaisee kriittisiä näkemyksiä euron kriisistä.

[hoxpox]

Jättiriita Kreikasta syvenee
Julkaistu: 13:31
[...]
Stark toisti EKP:n uhkauksen, että Kreikan hallituksen bondeja ei hyväksytä vakuudeksi EKP:n antamille lainoille, jos velkajärjestely tulee. Tämä rampauttaisi Kreikan pankkijärjestelmän, WSJ kirjoittaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/113030-jattiriita-kreikasta-syvenee

Hurri on taas vähän kaivellut.
[...]
Lue koko artikkeli Taloussanomista.

TS:EKP ei lupia kysele – eurokriisin pimeä puoli

[...]
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".

EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
[...]
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.

Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.

Olen hämmentynyt.

Onko EKP:lla tosiaan oikeus käyttää varojaan tähän? Eikös valtioiden tukeminen ollut perussopimuksen vastaista?

[JaskaJokunen]

Jättiriita Kreikasta syvenee
Julkaistu: 13:31
[...]
Stark toisti EKP:n uhkauksen, että Kreikan hallituksen bondeja ei hyväksytä vakuudeksi EKP:n antamille lainoille, jos velkajärjestely tulee. Tämä rampauttaisi Kreikan pankkijärjestelmän, WSJ kirjoittaa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/113030-jattiriita-kreikasta-syvenee

Hurri on taas vähän kaivellut.
[...]
Lue koko artikkeli Taloussanomista.

TS:EKP ei lupia kysele – eurokriisin pimeä puoli

[...]
EKP herätti laajaa huomiota vuosi sitten, kun se lähti eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille ja ryhtyi ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja. Tukiostojen selitys oli, että EKP halusi "varmistaa rahapolitiikan välittymistä".

EKP ei ole kertonut velkakirjaostoistaan kuin niiden yhteismäärän, runsaat 70 miljardia euroa. Markkinatoimijat ovat arvioineet, että Kreikan valtion velkakirjoihin olisi käytetty noin 50 miljardia euroa, loput Irlannin ja Portugalin valtionlainoihin.
[...]
EKP:llä on pankeille myöntämiensä keskuspankkiluottojen vakuutena vaihtelevan laatuisia arvopapereita. Kriisin aikana EKP on höllentänyt vakuusvaatimuksia, ja se on myöntänyt pankeille rahoitusta jopa Kreikan ja Irlannin valtioiden velkakirjoja vastaan.

Irlannin ja Kreikan omat keskuspankit ovat myöntäneet pankeille rahoitusta vielä heppoisemmin vakuuksin kuin EKP. Pankit ovat voineet tarjota keskuspankkirahoituksen vakuudeksi jopa itse itselleen "myymiään" niin sanottuja "omaan käyttöön" -velkakirjoja.

Olen hämmentynyt.

Onko EKP:lla tosiaan oikeus käyttää varojaan tähän? Eikös valtioiden tukeminen ollut perussopimuksen vastaista?

eipä noita EU:n isoja herroja ole tuntunut mitkää yhteisesti sovitut säännöt eikä lait kiinnostavan enää pitkään aikaan....

[FadeAway]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kansainv%C3%A4liseen+valuuttarahastoon+tehtiin+tietomurto/1135266840253

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on hiljattain joutunut tietomurron kohteeksi, kertoo sanomalehti The New York Times.

IMF ilmoitti iskusta henkilökunnalleen jo keskiviikkona mutta ei silloin julkistanut tietoa.

The New York Timesin haastattelemat virkamiehet kuvasivat tietomurtoa taitoa vaativaksi ja vakavaksi.

Koska IMF käsittelee euroalueen kriisimaiden Portugalin, Kreikan ja Irlannin lainapaketteja, rahastolla on hallussaan erittäin arkaluonteista tietoa.

Lauantai-iltana oli kuitenkin epäselvää, mihin dokumentteihin murtautujat ovat päässeet käsiksi.

IMF:n tiedottajan mukaan tietomurron tutkinta on käynnissä. Murron mahdollisia seurauksia hän ei halunnut vielä arvailla The New York Timesille.

Tapauksen vakavuudesta kertoo, että normaalisti IMF:n kanssa tietoja jakava Maailman pankki on katkaissut yhteytensä IMF:n tietojärjestelmiin toistaiseksi.

IMFleaks?
Saa nähdä mitä infoa dokumenteista paljastuu, jos julkisuuteen päätyvät. Euronmaiden kähminnässä on varmasti muutama aita kaatunut.

[skrabb]

Tästä ei puhuta: Velkakriisi vie kohti liittovaltiota

Euromaiden hätäluotot eivät ratkaise velkakriisiä, vaan ne ainoastaan viivyttävät totuuden hetkeä. Sen sijaan kriisitoimet vievät euroaluetta kohti liittovaltiota. Meneillään on suuren luokan muutos – josta Suomessa ei juuri keskustella. Näin täräyttää VM:n entinen huippuvirkamies Peter Nyberg Taloussanomien haastattelussa.

Jan Hurri
12.6.2011 08:10

Suomi on velkakriisin kuluessa sitoutunut muiden euromaiden tavoin erittäin mittaviin euromaiden välisiin laina- ja takausvastuisiin, ja lisää velvoitteita voi olla tiedossa nopeimmillaan jo ennen juhannusta.

Kreikka voi tarvita jo luvattujen 110 miljardin euron hätäluottojen lisäksi uutta hätärahoitusta jopa 60–80 miljardia euroa selvitäkseen vuoden 2013 loppuun ja tuplaten enemmän päästäkseen edes kaksi vuotta sitä pidemmälle.

Osa rahoitusmarkkinoiden toimijoista pitää todennäköisenä, että myös Irlanti ja Portugali tarvitsevat vielä lisää hätärahaa. Markkinanoteerausten perusteella myös Espanja ja Italia voivat ennen pitkää olla rahoitusavun tarpeessa.

Sekin käy markkinanoteerauksista vaikeuksitta selväksi, että ani harva uskoo tähänastisten hätätoimien ratkaisevan velkakriisiä. Tätä epäilyä eivät ole muuksi muuttaneet edes ennakkotiedot Kreikalle valmisteltavasta lisärahoituksesta.

Markkinoiden epäilevään kantaan yhtyy Suomen kansainvälisesti arvostetuimpiin kuuluva rahoitusmarkkinoiden ja julkisen talouden asiantuntija.

"Kymmenien miljardien lainat
eivät ratkaise velkakriisiä"

– Nämä kymmenien miljardien eurojen hätäluotot ja takaukset eivät sinänsä ole ratkaisseet mitään. Velkakriisiä eivät ratkaise myöskään uudet samanlaiset toimet, vaan ne ainoastaan ostavat aikaa kriisin lopullista ratkaisua lykkäämällä.

Näin täräyttää Taloussanomien haastattelussa suorasukaisista mielipiteistään tunnettu tohtori Peter Nyberg, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entinen osastopäällikkö.

Viime heinäkuussa VM:stä eläkkeelle jäänyt Nyberg nousi keväällä kansainvälisiin talousotsikoihin laadittuaan Irlannin valtion lukuun laajan analyysin maan pankkikriisin syistä.

Nyberg on aiemmin työskennellyt myös Suomen Pankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.

Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä Nyberg seurasi Suomen liittymistä rahaliittoon ja toimintaa rahaliitossa suunnilleen niin läheltä kuin mahdollista ja osallistui tältä osin itsekin europrojektin rakentamiseen. Niinpä hän tuntee perin juuri rahaliiton vahvuudet ja heikkoudet.

Sen sijaan hän ei tunne estoja sen enempää euroa, rahaliittoa kuin velkakriisiäkään koskevia kriittisiä kysymyksiä kohtaan. Päin vastoin, hän rohkaisee suomalaisia nykyistä perusteellisempaan keskusteluun rahaliitosta ja kriisitoimista.

"Kriisi vie rahaliittoa
liittovaltion suuntaan"

Nybergin mukaan velkakriisin päiväkohtaisen kuohunnan taustalla on meneillään suuren luokan poliittisia muutoksia, jotka ovat lähes tyystin jääneet keskustelun ulkopuolelle. Tällaisia suuren luokan muutoksia on hänen mukaansa esimerkiksi rahaliiton hivuttaminen kohti liittovaltiota.
[...]

Koko pitkä ja erittäin tärkeä kirjoitus:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/12/tasta-ei-puhuta-velkakriisi-vie-kohti-liittovaltiota/20118233/12?ref=tf1

[PaulR]

Tästä ei puhuta: Velkakriisi vie kohti liittovaltiota
Nybergin mukaan velkakriisin päiväkohtaisen kuohunnan taustalla on meneillään suuren luokan poliittisia muutoksia, jotka ovat lähes tyystin jääneet keskustelun ulkopuolelle. Tällaisia suuren luokan muutoksia on hänen mukaansa esimerkiksi rahaliiton hivuttaminen kohti liittovaltiota.

[Folio]

"... it would have been impossible for us to develop our plan for the world if we had been subjected to the lights of publicity during those years. But, the world is now more sophisticated and prepared to march towards a world government ..."
- David Rockefeller in Baden-Baden, Germany 1991, thanking major media for keeping secret for decades the movement of the prophetic one world government.

Bilderberg Meetings
St. Moritz, Switzerland 9-12 June 2011

Final List of Participants
USA   Rockefeller, David   Former Chairman, Chase Manhattan Bank
FIN   Pentikäinen, Mikael   Publisher and Senior Editor-in-Chief, Helsingin Sanomat

[/Folio]

[Petri_Petri]

Lukiessani näitä tänäsiä viestejä ja linkkejä tästä ketjusta, mielessäni välähti hiukka outo ajatus jota aloin funtsimaan.

Tälläkin palstalla on tuotu julki että pankit voivat "tehdä" rahaa ja saada siitä korkoa. Tämän pohjalta olen miettinyt, miksi nuo rahantekijät ja lainanottajat eivät ostaisi koko maailmaa. Tänään hiffasin kaksi pointtia, jotka tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Pankithan elävät koroista, tästä ei ole ollut epäselvyyttä. EU on pitänyt korkotason alhaalla tarkoituksellisesti, koska alhaista korkotasoa on pidetty tärkeänä ja inflaation estäjänä. Jotta saadaan määrällisesti enemmän korkoja, pitää pankkien antaa enemmän lainoja, yksinkertaista matematiikkaa kuten tietysti kaikki tietävät.

Koska talousteoriat ovat tällaista yhdellä suulla vakuuttaneet talousnousun perustaksi, niin menneisyyteen jämähtäneet dinosaurukset eivät ole ymmärtäneet muuttunutta tilannetta.

Ensimmäinen pointti väläyksessäni on se, että lainalla ostettu omaisuus ei saa menettää arvoansa, sillä muuten pankit menettävät korkojen lisäksi koko loppuvelan. Sinänsä tämä on kaikille selvää, mutta ilmeisesti tuo on syy siihen etteivät lainanottajat ole ostaneet koko maailmaa. Maan arvokaan ei ole pysyvää. Esim. Etelä-Euroopan maatalousmaa voisi halveta kuivuuden seurauksena, jolloin se muuttuisi arvottomaksi. Maata on myös rajallisesti myynnissä, joten siitä ole nousujohteiseksi rahanansaintakeinoksi. Siksi lainat täytyy jakaa sellaisiin pieniin palasiin, joissa omaisuus pysyy. Asunnot ovat sellaisia, sillä velanottajana tavallinen ihminen on käytännössä paras pysyvä "arvo" lainan takaisinsaamiseksi ennen henkilökohtaista konkurssia, joten ihminen tekee kaikkensa ettei menetä koko aikaisemman elämänsä aikana saamaansa omaisuutta. Tämä tapa on käytännössä tehnyt nämä ihmiset pankkien orjiksi. Pankkien "luoma" raha on myös edellytys tälle. Rahoitusinstrumenttina käytettävät johdannaiset, bondit ja pankkien ristiintakaukset asuntoveloissa ovat siten vain seurausta varsinaisesta syystä.

Toinen pointti on EU:n matalat korot. Ne ovat toinen syy. Matalat korot eivät ole estäneet asuntojen hintojen nousua eli inflaatio on laukannut asuntojen hinnoissa vaikka muuten tilastoissa inflaatio on ollut vähäinen. Teollisuusrobottien ja vapaan maailmankaupan halventaessa tuotantoa ovat muut tuotteet reaalisesti halventuneet jolloin kokonaisinflaatio on vähäinen. Keskimäärin ihmisillä kaikki siis on näyttänyt hyvältä, vaikka keskimmäisen ihmisen reaalitalous on laskenut. On vain laskettu keskiarvoa kiinnittämättä huomiota keskimmäiseen arvoon. Tilastomatematiikassa tuollainen muutos havaitaan tietysti helposti jolloin ongelma olisi ollut nähtävillä.

Eli EU:n alhainen korkotaso, jota on kehuttu Euroopan vakaan talouden perustaksi ja yritysten sekä asunnonostajien eduksi onkin pääsyyllinen pankkien "tekemän" rahan ohella. Tämä tarkoittaisi kyllä  sitä, että EU:n ja euron talouden peruskivi jolla koko rahamaailma seisoo onkin savesta tehty. Tämäkin tietty on selviö ja talousmestariekonomeina itseään pitävät "teoriamestarit" hymähtävät että tässä viestissäni ei ole mitään mikä ei olisi tullut heille selviksi jo opiskelun ensimmäisellä vuosikurssilla, sillä he eivät suostu myöntämään etteivät ole tajunneet näin yksinkertaista asiaa.

Entä kuinka tilanne korjataan ja onko korjaus mahdollista? Ensimmäinen askel olisi tunnustaa olleensa väärässä. Että EU:n ja USA:n vakaa korkopolitiikka on ollut suurin syy talouskriisiin kun pankeilla on ollut mahdollista "luoda" rahaa.

Ehkä itse olen väärässä ylläolevasta. Siihen viittaisi se, että taloustietämyskoulukseni rajoituu laskentamerkonomin tutkintoon kun taas EKP:ssa ja vastaavissa on tuhansia korkeastikoulutettuja ekonomeja, tohtoreita ja professoreita. Väärässäolemistani tukee myös se, että  noin yksinkertaisen syy-seuraus-suhteen näkeminen pitäisi olla jokaiselle palkkansa pankkitoiminnasta saavalle täysin simppeliä.

[Jouko]

Ahneus sokaisee viisaankin. Tämä lienee selvää tässä vaiheessa, Euroopan rahamarkkinoiden horjuessa. Joillakin neropateilla on ollut mahdollisuus rikastua ja käyttäneet sitä tilaisuutta hyväkseen piittaamatta mistään muusta.

[PaulR]

Ahneus sokaisee viisaankin. Tämä lienee selvää tässä vaiheessa, Euroopan rahamarkkinoiden horjuessa. Joillakin neropateilla on ollut mahdollisuus rikastua ja käyttäneet sitä tilaisuutta hyväkseen piittaamatta mistään muusta.

Katsoin Oliver Stonen uuden Wall Streetin. Nuori meklari tivaa vanhalta ketulta, että mikä summa riittää pelistä vetäytymiseksi.

-"Lisää".

[AstaTTT]

Samaa mietin eilen illalla. Pankit olivat jossain vaiheessa olemassa ihmistä varten, mutta nyt ne ovat olemassa sijoittajia varten.

En tiedä miten, mutta tie ulos on lopettaa velalla eläminen; sekä yksilönä että valtiona. Se tarkoittaa, että työtä pitää luoda tehotalouden sijaan. Pankkijärjestelmä tulisi purkaa kokonaan - sen tilalle tulisi kehittää uusi järjestelmä, jota en osaa vielä hahmottaa.

[Kommeli]

Toinen pointti on EU:n matalat korot. Ne ovat toinen syy. Matalat korot eivät ole estäneet asuntojen hintojen nousua eli inflaatio on laukannut asuntojen hinnoissa vaikka muuten tilastoissa inflaatio on ollut vähäinen. Teollisuusrobottien ja vapaan maailmankaupan halventaessa tuotantoa ovat muut tuotteet reaalisesti halventuneet jolloin kokonaisinflaatio on vähäinen. Keskimäärin ihmisillä kaikki siis on näyttänyt hyvältä, vaikka keskimmäisen ihmisen reaalitalous on laskenut. On vain laskettu keskiarvoa kiinnittämättä huomiota keskimmäiseen arvoon. Tilastomatematiikassa tuollainen muutos havaitaan tietysti helposti jolloin ongelma olisi ollut nähtävillä.

Tarkoitat ilmeisesti, että keskiansiotuloisen rahan mediaaniarvo on laskenut eli keskituloinen saa suhteessa palkkaansa vähemmän ja toisaalta pääomatuloisten varallisuus on lisääntynyt, koska asuntojen ja vastaavien tuotteiden hinnoissa on ilmaa suhteessa muihin markkinatuotteisiin ja koska kulutustuotteiden hinnat ovat laskeneet tuotantokustannusten laskettua. Inflaatiokehitys asuntojen hinnoissa on suurempi, kuin muissa tuotteissa, mistä seuraa, että varallisuus keskittyy pienemmälle väestönosalle?

[Kozyrev]

Jos omistaa kaiken niin täytyykö sitten lainata ittelleen että korot edelleen juoksee ... 

[hattiwatti]

Samaa mietin eilen illalla. Pankit olivat jossain vaiheessa olemassa ihmistä varten, mutta nyt ne ovat olemassa sijoittajia varten.

En tiedä miten, mutta tie ulos on lopettaa velalla eläminen; sekä yksilönä että valtiona. Se tarkoittaa, että työtä pitää luoda tehotalouden sijaan. Pankkijärjestelmä tulisi purkaa kokonaan - sen tilalle tulisi kehittää uusi järjestelmä, jota en osaa vielä hahmottaa.

Ei tässä mitään kauhean uutta tai radikaalia ole.

Eikä toimenpiteidenkään tarvitse loppupeleissä olla niin kummoisia.

Mainittakoon, että USAssa säädettiin ns. Glass-Steagall laki 1933 estämään 1929 kaltaiset romahdukset. Sen sisältö oli yksinkertaisesti erottaa lainsäädännöllisesti säästöpankit ja pelejään pelaavat liikepankit toisistaan. Ideahan on, ettei rehellisten ihmisten rehellisiä säästöjä huijattaisi veke pankkien kasinopeleissä ihmisten tietämättä vaan kasinopeleihin sijoittaisivat vain ne jotka pelin hengen hyväksyvät. Tämä oli eräs monista syistä miksi tämän jälkeen meni vuosikymmeniä ilman mitään kunnollista finanssikriisiä.

Markkinaliberaalien - joille kaikkinainen säätely (vaikka mielestäni kyse on puhtaasti yksityisomaisuuden suojasta!) on pahapahapaha ja kommunismia,  painostuksesta laki peruttiin 1999. Lähestulkoon kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä voimisti sekä IT-kuplaa ja lopulta miltei koko pankkitoiminnan tuhonnutta finanssikriisiä. Se toi valtavasti mahdollisuuksia käyttää yksityisihmisten säästöjä keinottelukuplien rakentamiseen, näiden ihmisten sitä tietämättä.  Jälkimmäisen seurauksena sitten koko pankkitoiminta jouduttiin sosialisoimaan veronmaksajien rahoilla mihin vei alunperin päämäärä hävittää kaikki mahdollinen väärinkäytöksiä estävä säätely jonkun sosialismin torjunnan nimissä.

On luonnollista, että tämä vuosikymmeniä voimassaollut laki pitäisi tietenkin asentaa uudelleen, muutaman muun toimenpiteen ohella. Se ei tarkoita mitään radikaalia valtiollista säätelyä vain ainoastaan jonkinlaista omien säästöjen turvaa finassihuijareita vastaan tavalliselle ihmiselle, mikä on funktionaalisesti vastaava asia kuin poliisilaitos tai rajavalvonta fyysisesn omaisuuden varkausyrityksiä vastaan. Lisäksi jonkinlaista taetta ihmisille, että säästöjä pankissa käytetään vain niihin tarkoituksiin jotka tallettaja itse hyväksyy mikä luonnollisesti tulisi olla perusoikeus. Finanssimafia on kuitenkin liian vahva, että tämän sallittaisiin tapahtua. Mummojen säästöjä velkavivuttelemalla pankinjohtajat voivat luoda suuria voittoja ja pelien romahtaessa The Valtio on pakotettu pelastamaan yksityisten ihmisten säästöt siinä kuin puhtaita asiansa sössineitä liikepankkeja kohtaan tuskin oltaisiin yhtä kilttejä.

[Kommeli]

Sen sisältö oli yksinkertaisesti erottaa lainsäädännöllisesti säästöpankit ja pelejään pelaavat liikepankit toisistaan. Ideahan on, ettei rehellisten ihmisten rehellisiä säästöjä huijattaisi veke pankkien kasinopeleissä ihmisten tietämättä vaan kasinopeleihin sijoittaisivat vain ne jotka pelin hengen hyväksyvät.
[...]
On luonnollista, että tämä vuosikymmeniä voimassaollut laki pitäisi tietenkin asentaa uudelleen, muutaman muun toimenpiteen ohella. Se ei tarkoita mitään radikaalia valtiollista säätelyä vain ainoastaan jonkinlaista omien säästöjen turvaa finassihuijareita vastaan tavalliselle ihmiselle, mikä on funktionaalisesti vastaava asia kuin poliisilaitos tai rajavalvonta fyysisesn omaisuuden varkausyrityksiä vastaan. Lisäksi jonkinlaista taetta ihmisille, että säästöjä pankissa käytetään vain niihin tarkoituksiin jotka tallettaja itse hyväksyy mikä luonnollisesti tulisi olla perusoikeus.

Mietin toimisiko tämä niin, että säästöpankit saisivat sijoittaa valtionobligaatioihin ja liikepankit sitten vapaille markkinoille?

[hattiwatti]

Sen sisältö oli yksinkertaisesti erottaa lainsäädännöllisesti säästöpankit ja pelejään pelaavat liikepankit toisistaan. Ideahan on, ettei rehellisten ihmisten rehellisiä säästöjä huijattaisi veke pankkien kasinopeleissä ihmisten tietämättä vaan kasinopeleihin sijoittaisivat vain ne jotka pelin hengen hyväksyvät.
[...]
On luonnollista, että tämä vuosikymmeniä voimassaollut laki pitäisi tietenkin asentaa uudelleen, muutaman muun toimenpiteen ohella. Se ei tarkoita mitään radikaalia valtiollista säätelyä vain ainoastaan jonkinlaista omien säästöjen turvaa finassihuijareita vastaan tavalliselle ihmiselle, mikä on funktionaalisesti vastaava asia kuin poliisilaitos tai rajavalvonta fyysisesn omaisuuden varkausyrityksiä vastaan. Lisäksi jonkinlaista taetta ihmisille, että säästöjä pankissa käytetään vain niihin tarkoituksiin jotka tallettaja itse hyväksyy mikä luonnollisesti tulisi olla perusoikeus.

Mietin toimisiko tämä niin, että säästöpankit saisivat sijoittaa valtionobligaatioihin ja liikepankit sitten vapaille markkinoille?

En tiedä. Alkuperäinen laki oli vuodelta 1933, joten vastaava jouduttiin nykyisin sorvaamaan hyvin erilaisella muotoilulla.

Tarvetta tuollaiselle kyllä olisi taatusti, monien muiden toimenpiteiden ohella.

Olisi hyvä jos näillä palstoilla ilmenisi ideoita, miten vastaava toimenpiden kannattaisi tänä päivänä muotoilla jotta toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt asia on myös miten sosialistisesti kasattuja eläkerahastoja käytetään kapitalistiseen keinotteluun. Osittain tämän vuoksi myös suomen poliitikoilla on niin polttava tarve kaataa rahaa välimereen, etteivät eläkerhastosijoitukset vain....

Eräs ehdotus myös voisikin olla eläkerahastojen sitominen esimerkiksi kansamme mineraaliomaisuuteen, sillä sen arvo taatusti nousee. Tämän jälkeen ei tarvitsisi niin välittää jos finanssitalous muualla sakkaa kun omat eläkerahastot on siirretty sieltä veke missä niiden ei koskaan kuuluisikaan olla.

[Rauli]

Bloombergilta hyvä artikkeli, jossa pohditaan ratkaisua Etelä-Euroopan velkakriisin. Hyvin mielenkiintoinen ehdotus, jossa esitetään vaihtoehtona kriisimaiden omaan valuuttaan palaamisen sijasta euron jakamista etelän ja pohjoisen kesken. Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Suomi muodostaisivat Über-€uron, jonka vaihtosuhde €uroon olisi 1,3. Kiehtova ajatus, €uro jatkaisi olemassaoloaan Über-€uron rinnalla.

http://www.bloomberg.com/news/2011-06-09/euro-may-have-to-coexist-with-a-german-led-uber-euro-business-class.html

[TheJ]

Bloombergilta hyvä artikkeli, jossa pohditaan ratkaisua Etelä-Euroopan velkakriisin. Hyvin mielenkiintoinen ehdotus, jossa esitetään vaihtoehtona kriisimaiden omaan valuuttaan palaamisen sijasta euron jakamista etelän ja pohjoisen kesken. Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Suomi muodostaisivat Über-€uron, jonka vaihtosuhde €uroon olisi 1,3. Kiehtova ajatus, €uro jatkaisi olemassaoloaan Über-€uron rinnalla.

http://www.bloomberg.com/news/2011-06-09/euro-may-have-to-coexist-with-a-german-led-uber-euro-business-class.html

Voisi jopa toimia, tosin tuo splitti olisi varsin kivulias ja lisäksi saattaisi tapahtua draaman saattelemana - esim. Italia ja/tai Espanja ensin pitäen kiinni Uber-eurosta ja rahamarkkinoiden pelurit sitten ajavat ne rupueuroon puoliväkisin, mutta vasta kun ko. maiden talous on myös ajettu kuralle.

[Petri_Petri]

Toinen pointti on EU:n matalat korot. Ne ovat toinen syy. Matalat korot eivät ole estäneet asuntojen hintojen nousua eli inflaatio on laukannut asuntojen hinnoissa vaikka muuten tilastoissa inflaatio on ollut vähäinen. Teollisuusrobottien ja vapaan maailmankaupan halventaessa tuotantoa ovat muut tuotteet reaalisesti halventuneet jolloin kokonaisinflaatio on vähäinen. Keskimäärin ihmisillä kaikki siis on näyttänyt hyvältä, vaikka keskimmäisen ihmisen reaalitalous on laskenut. On vain laskettu keskiarvoa kiinnittämättä huomiota keskimmäiseen arvoon. Tilastomatematiikassa tuollainen muutos havaitaan tietysti helposti jolloin ongelma olisi ollut nähtävillä.

Tarkoitat ilmeisesti, että keskiansiotuloisen rahan mediaaniarvo on laskenut eli keskituloinen saa suhteessa palkkaansa vähemmän ja toisaalta pääomatuloisten varallisuus on lisääntynyt, koska asuntojen ja vastaavien tuotteiden hinnoissa on ilmaa suhteessa muihin markkinatuotteisiin ja koska kulutustuotteiden hinnat ovat laskeneet tuotantokustannusten laskettua. Inflaatiokehitys asuntojen hinnoissa on suurempi, kuin muissa tuotteissa, mistä seuraa, että varallisuus keskittyy pienemmälle väestönosalle?

Joo tuota tarkoitan. Asuntojen hinnan nousu saa näyttämään että tavisten omaisuuden arvo nousee, mutta se on suureksi osaksi kuplaa ja on saanut yhä enenevän määrän kiedottua asuntokuplan osaksi. Rahoittajat käärivät voitot. Tietysti voidaan myös sanoa että elintaso on kaikilla parantunut, kun saadaan halvemmalla tavaroita. Tämä koskee niitä joiden ei tarvitse asuntoa ostaa. Yleisen elintason on siis nostanut tehokkuuden lisääntyminen automatiikan myötä, eikä se ole ollut EU:n talouspolitiikan ansiota.

Jos omistaa kaiken niin täytyykö sitten lainata ittelleen että korot edelleen juoksee ... 

Silloin muut ovat orjiasi ymmärtämättä sitä itse. Antavat suurimman osan työpanoksestaan sinulle. Yksilötasolla tuo on jo monen kohtalo. Nyt näyttää siltä että se on pian monen valtionkin kohtalo. Velkavankeusvaltio maksaa kohtuuttoman osan tuotannostaan korkoina. Näennäisesti ollaan vapaita kun on mahdollisuus maksaa lainat poiskin. Ja voidaan myös vapaasti äänestää kuka hallituksessa meitä kusettaa.

---

Tuosta edellisestä kirjoituksestani tuli vielä mieleen, että Islannin bisnesshemmothan yrittivät ostaa puoli maailmaa samalla mekanismilla. Tekivät sen virheen, että ostivat vääriä palikoita. Yrityksiä joissa ihmiset olivat vain töissä, eivät samalla tavalla orjina sitoutuneet kuin asuntolainoissa koko omaisuudellaan. Finnairin osakkeiden ostoa voi pitää vielä melko hyvänä, sillä siinä kuitenkin valtio käyttää tarvittaessa verorahoja firman tukemiseen. Mutta tällaisten yritysten arvo voi kuitenkin romahtaa.

Tuota asuntovelkaorjuusmekanismia voi käyttää siis sellaisissa sijoituksissa, joissa saadaan ihmiset sitoutumaan tuleviksi maksajiksi. Siten sijoittajille hyviä kohteita ovat sähköverkot, monopolituotteet (kuten Suomen tv-lähetysverkko) ja elintärkeät asiat kuten juomavesi. Tällaisissa yritys käärii voiton ilman varsinaista riskiä. Järjestelmä armeijaa myöten puolustaa ilmaiseksi yrityksen omistajaa eli riski ja kulut ovat pienet ja pysyvä tuotto on taattu.

Euroopan liittovaltion eteneminen vielä estää valtioita puolustautumasta ja vaikuttaa äänestämällä. Rikkailla on varaa lobata EU-päättäjiä ja estää kansallisia muutoksia. Kun tätä miettii, niin lopputulos on huolestuttava. Jos miettii jonkinlaista riskianalyysia liittovaltiokehitykselle, niin se pitää pysäyttää välittömästi sillä mahdollisiin hyötyihin verrattuna todennäköiset riskit ovat massiivisia.

[Rauli]

Harvaksi alkaa käydä se ekonomistien joukko, joka jaksaa uskoa Kataisen niskalenkin pitävyyteen:

Asiantuntija varoittaa lisälainasta Kreikalle

Yhä useampi talouden asiantuntija on alkanut epäillä Kreikan uuden pelastuspaketin mielekkyyttä. Pohjoismaiden Investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm arvioi, ettei euromaiden kannattaisi enää myöntää lisälainaa Kreikalle, jollei maa ala tosissaan uudistaa talouttaan.

Loput:http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/asiantuntija_varoittaa_lisalainasta_kreikalle_2657861.html

Pistää ihmetyttämään, mitä ihmettä Arhinmäki & vasemmistoliitto tekee hallitusneuvotteluissa? Siinä on Arhinmäellä selittämistä perusvasurille, miksi veroja nostetaan ja palveluista tingitään, kun samanaikaisesti on PIGS-maille + EKP:lle on lahjoitettu muutama miljardi.

[AstaTTT]

Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että ihmiset alkavat valveutua asioiden oikeaan tilaan.

[Mulli]

Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että ihmiset alkavat valveutua asioiden oikeaan tilaan.

Ihmiskunta on siitä veikeä keksintö, että suurin osa ko laumasta tunnistaa paskan vasta, kun on hukkumaisillaan siihen.

Meidän olisi pitänyt valveutua siihen asioiden oikeaan tilaan jo kaksi vaalikautta sitten.

Voisin toki sanoa, että heidän, mutta minua ei lohduta yhtään päästessäni lausumaan "mitäs minä sanoin", joten olkoon.

[Tasapainorealisti]

Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että ihmiset alkavat valveutua asioiden oikeaan tilaan.

Ihmiskunta on siitä veikeä keksintö, että suurin osa ko laumasta tunnistaa paskan vasta, kun on hukkumaisillaan siihen.

Meidän olisi pitänyt valveutua siihen asioiden oikeaan tilaan jo kaksi vaalikautta sitten.

Voisin toki sanoa, että heidän, mutta minua ei lohduta yhtään päästessäni lausumaan "mitäs minä sanoin", joten olkoon.

Tosin, jos kaksi vaalikautta sitten olisi jotain tehty, niin kasvu tuskin olisi vuoden 2008 syksyyn saakka nyt nähdyn kaltaisena jatkunut, että nämä on aina helpon ympäripyöreän spekulaation kannalta suht hedelmättömiä aiheita, kun joku haluaa aina toista, ja kansa toista.