Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Lalli IsoTalo]

Itse olen sitä mieltä, että tuollainen uhkapeleihin perustuva maailmantalous on jokaisessa muodossaan kupla ja pitäisi poistaa koko pörssipeli.

Johdannaiset, joissa lyödään vetoa hyödykkeiden tulevista kursseista, ovat, hmm, vedonlyöntiä, eivät investointia. Niitä pidetään vaarallisina, monestakin eri syystä, ja niiden kieltäminen saattaisi olla järkevää ja tarpeellista.

Pankeille voisi säätää korkokatoksi 4% ja talletuskoron minimiksi 2%.

Kyllä, mutta ei nykyisissä olosuhteissa.

Tyhjästä tehdylle liikevoitolle pitää lyödä rajat.

Psykologiaa eli tyhjällä tekemistä on mahdotonta poistaa markkinatalouden yhtälöstä, koska monissa kaupoissa ja tuotteissa psykologinen tyydytys on oleellinen osa tuotetta. Jos Mulli tarkoittaa veronmaksajien selkänahasta revittyä ilmaista voittoa, siitä olemme samaa mieltä.

[Mulli]

Mulli yksinkertaisena yksinkertaistaa.

Tolkun voitto. Osuus tehtaasta.

Tyhjästä tehty = paperilappuja siirtelemällä tehtyä voittoa (johdannaiset ja muu sälä).

Jos niiden paperilappujen arvo riippuu jostakin muusta, kuin yrityksen oikeasta arvosta, se on peliä.

Ja Lalli. Vaikka sitä ei ollakaan tehty, koska uhkapeli, on aivan mahdollista laskea yritykselle arvo. Ja jos yrityksellä on useita omistajia, heillä ei voi olla osuuksia yrityksen oikeaa arvoa enempää. Jos on, taas ollaan kuplassa.

Edit: Yhdenkään veronmaksajan ei pidä joutua maksamaan edes kenenkään yritystoiminnasta, saati sitten uhkapelistä.

Ja esimerkiksi euro on sellaista pelkästä tyhjästä tehtyä rahaa. Missään ei ole oikeaa omaisuutta kaiken euroon liittyvän hössötyksen takeeksi. On vain moneen kertaan myytyjä velkoja, sijoituksia siihen ja tähän paperiin ja veronmaksajien loputon kyvyttömyys äänestää muita, kuin niitä, joita isoisäkin jo äänesti Pommerin sodassa.

[Lalli IsoTalo]

Sanohan Lalli, eikö jo nimi "keinottelu" kerro tuosta toiminnasta ihan tarpeeksi.

"Keinottelu" yksittäisenä sanana sisältää vilpin aineksia minun sanasakirjassani. "Pörssikeinottelu"n katsoin sanakirjasta ja Wikipediasta, eikä löytänyt rikollista elementtiä, etsinnästä huolimatta.

Tulokset haulle pörssikeinottelu(suomi-englanti)
Käännös: 1.speculation

-- http://www.sanakirja.org/search.php?id=693928&l2=3

In finance, speculation is a financial action that does not promise safety of the initial investment along with the return on the principal sum.[1] Speculation typically involves the lending of money for the purchase of assets, equity or debt but in a manner that has not been given thorough analysis or is deemed to have low margin of safety or a significant risk of the loss of the principal investment. The term, "speculation," which is formally defined as above in Graham and Dodd's 1934 text, Security Analysis, contrasts with the term "investment," which is a financial operation that, upon thorough analysis, promises safety of principal and a satisfactory return.

-- http://en.wikipedia.org/wiki/Speculation

Pörssipeli on huijausta. Ihan sitä ihteään. Ja koko maailmantalous pyörii sen varassa.

Tässä asiassa olemme eri mieltä, mutta kyllä maailmaan taloudellisesti monimuotoista ideaalimallinnusta mahtuu! En siis olisi toistaiseksi lakkauttamassa pörssejä,  nykytietämykseni valossa.

[kp]

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäeltä hyvä kirjoitus vakausmekanismeistä. Vaikka näkökulma on täysin vasemmalta, ja peikkona kummittelee koko ajan uusliberalismin leviäminen, niin kirjoitus erottelee hyvin eurokriisin kotimaisen politiikan taustoja, velkakriisien mekanismeja sekä nykyisen kriisin korjauspolitiikan ongelmia.

http://patomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74918-kriisipaketit-ja-euroopan-pysyv%C3%A4-vakausmekanismi-mik%C3%A4-on-demokraattisen-vasemmiston-n%C3%A4kemys-eu

[Lalli IsoTalo]

Mulli yksinkertaisena yksinkertaistaa.
Jos niiden paperilappujen arvo riippuu jostakin muusta, kuin yrityksen oikeasta arvosta, se on peliä.

Hyödykkeen, tuotteen tai yrityksen hinta on kysynnän ja tarjonnan funktio: mitä suurempi kysyntä ja pienempi tarjonta, sitä suurempi hinta. Kysyntä ja tarjonta ovat riippuvaisia kiinni ihmisten haluista, ts. psykologisista tekijöistä. Mikä on oikea hinta tehtaalle, kun veri virtaa kaduilla, ja kapitalistisiat roikkuvat lyhtypylväissä? Hinta on pienempi kuin normaalioloissa.

Yrityksen oikeaa hintaa ei voi laskea taseen perusteella, koska esimerkiksi levy-yhtiöiden taseessa on katalogeja, joiden kirjanpitoarvo on nolla, mutta markkina-arvo aivan mahdoton. Yrityksen arvoa voidaan ennustaa kassavirtapohjaisesti, mutta kassavirrat ovat kiinni psykologiasta: haluavatko asiakkaat ostaa tuotetta, haluatko tuotantoketjuun osallistuvat myydä tuotannontekijöitä?

Esimerkiksi arvokitaroiden hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Suurin osa maailman vintage-kitaroista on japanilaisilla sijoittajilla. Kun he tarvitsevat yllättävästi käteistä luonnonmullisten vuoksi, Mulli voi ostaa jenkeistä käytetyn Martinin huomattavasti halvemmalla kuin ennen Japanin maanjäristystä. Kitarat itsessään ovat "yhtä arvokkaita tai hyödyllisiä", mutta niiden hinta (=arvo) vaihtelee.

Oikea hinta on se, joka tuotteesta maksetaan.

Kieltäisitkö muuten Loton? Siinä ostetaan voiton odotusarvoa, joka on olematon.

[Mulli]

...Tässä asiassa olemme eri mieltä, mutta kyllä maailmaan taloudellisesti monimuotoista ideaalimallinnusta mahtuu! En siis olisi toistaiseksi lakkauttamassa pörssejä,  nykytietämykseni valossa.

Kyllä me Lalli silti molemmat tähän maailmaan mahdumme. Minulla ei sitäpaitsi ole sellaista harhakuvitelmaa, että ihmiskunta luopuisi tästä taloutensa tuhosta.

Maailma ei kehity, jos ei ole valmis vaihtamaan vanhaa uuteen.

Minä toki vaihtaisin uuden vanhaan. Paluu niiden entisten, oikeiden kapitalistien aikaan olisi suurenmoista. Aikaan, jolloin tehtailijat esiintyivät itse pääkonttoreissaan ja tekivät töitä sijoituksensa eteen.

Tokihan tiedät, että maailmassa olevasta rahasta n 90% on silkkaa ilmaa. Luuletko, että tämä olisi mahdollista ilman keinottelua?

Yksinkertaistetaan. Jos minä myyn sinulle auton, jonka oikea arvo (älä edes yritä puuttua tähän, kiitos, koska esimerkki) on tonni ja saan sinut maksamaan siitä kymppitonnin. Onko kosla siis nyt kymppitonnin arvoinen, vai onko jossakin päässyt tuprahtamaan kasakaupalla pahanhajuista ilmaa joukkoon?

Sanakirja saa painua suolle. Mullin sanastossa keinottelu=kikkailu=keinotekoisesti (pörssikaupassa epärehellisesti, ei oikeaan arvoon perustuen) aikaansaatu voitto.

Mitä tästä elämästä muka tulisi, jos sanakirjat tietäisivät, mitä sanat tarkoittavat?

Edit: Pitäisi siis keksiä uusi tapa löytää asioiden ja esineiden todellinen arvo.

Mitä tulee arvokitaroihin, olen kerran langennut vuoden -66 Firebirdiin. Soi hienosti, paitsi mekaanisesti paska. Siis ei hintansa arvoinen. Tässä lankesin ostamaan ilmaa. Kitarankin arvon voi laskea toisella tavalla, kuten kaiken muunkin

Edit 2: En kieltäisi Lottoa, joka ei teeskentele olevansa sijoitustoimintaa. Lotto on uhkapeli. Maailmantalous sen sijaan ei voi perustua uhkapeliin, vaan tilalle on saatava jotakin vakaampaa.

[Lalli IsoTalo]

Yksinkertaistetaan. Jos minä myyn sinulle auto, jonka oikea arvo ... on tonni ja saan sinut maksamaan siitä kymppitonnin. Onko kosla siis nyt kymppitonnin arvoinen, vai onko jossakin päässyt tuprahtamaan kasakaupalla pahanhajuista ilmaa joukkoon?

Ostaja varokoon!

Mutta entäs jos minä myyn sinulle niin hienoa silkkiä olevat vaatteet, että niitä on tavallisten typerysten vaikea edes nähdä? Jos kuitenkin tyranni Mullin haaremi, kallispalkkaiset konsultit ja alaiset kilvan kehuisivat uutta mittatilauspukua, niin eikö se olisi ihan hyvä puku? Ainakin siihen asti, kunnes joku haaremin lapsista kysyisi "miksi isillä ei ole tänään vaatteita päällä"?

Psykologia on mielenkiintoinen asia, joka vaikuttaa ostotyytyväisyyteen, joka vaikuttaa hintaan.

Mitä tästä elämästä muka tulisi, jos sanakirjat tietäisivät, mitä sanat tarkoittavat?

Jeps!

[Mulli]

Juuri siksi meidän ei pidä päästää psykologiaa mukaan talouteen.

Antakaamme siis tuotteen valmistajan käyttää pollalogiaa ja myydä aasille vaatteen, joka ei peitä edes ..

...nenää...

..ja huolehtikaamme siitä, että yrityksellä ja osuuden siitä ostavalla on puhtaat jauhot pussissa.

Kysynnän ja tarjonnan laki toimii vain, jos ihmiset luulevat haluavansa sen toimivan. Hinta nousee, jos tuotetta on saatavilla vasta kuukauden päästä? Hullua. Ostetaan se sitten kuukauden päästä. Nykyinen tehokkuusajattelu kiireineen on muutenkin ahterista.

Pitäisi pähkäillä joku kiinteä talouden yksikkö, johon kaikkien muiden asioiden rahallinen arvo olisi sidoksissa. Vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

[xoxox]

Yksinkertaistetaan. Jos minä myyn sinulle auton, jonka oikea arvo (älä edes yritä puuttua tähän, kiitos, koska esimerkki) on tonni ja saan sinut maksamaan siitä kymppitonnin.

Miten määräytyy myymäsi auton "oikea" arvo?

Todennäköisesti arvon määritykseen voitaisiin käyttää esimerkiksi niiden hintojen keskiarvoa, joita vastaavista autoista on viime aikoina maksettu. Tämä on melko selvää, eikö vain.

Entäpä jos myyt vaikka Nokian osaketta. Mikä on sen oikea arvo?

Joku voi olla sitä mieltä, että oikea arvo on sen keskihinnan luokassa, jolla Nokian osakkeella on viime aikoina tehty kauppoja siellä, missä osakekauppaa tehdään, eli pörssissä. Mutta arvatakseni sinä saatat olla sitä mieltä, että Nokian osakkeen oikea arvo on jotakin muuta. Eli mitenhän se määräytyisi ja mille tasolle?

[Mulli]

...Eli mitenhän se määräytyisi ja mille tasolle?

Passaisiko, että yhden nokian osakkeen arvo on Nokian tämän päivän myyntihinta jaettuna osakkeiden määrällä.

Vaan tässäkin päästään siihen, että millä määrätään Nokian tämän päivän myyntihinta.

Siis mistä keksimme talouteen sellaisen yksikön, joka ei muutu ja johon kaikki rahan ja esineiden/asioiden arvo perustuu?

Mutta todennäköisesti Nokian(kin) osakkeita on maailmalla kymmenkertainen määrä yrityksen oikeaan arvoon nähden.

[Lalli IsoTalo]

Juuri siksi meidän ei pidä päästää psykologiaa mukaan talouteen.

Koko ihmiselämä perustuu siihen, että psykologia änkeää mukaan joka paikkaan, pyytämättä. Ihmiskunnalle "rationaalinen päätöksenteko" tarkoittaa tunteeseen perustuvaa päätöksentekoa, jota jälkikäteen perustellaan järkisyillä.

Kaupankäynnin ja kusetuksen välinen raja on veteen piirretty, eikä sitä saa markkinataloudesta pois ottamatta markkinataloutta pois markkinataloudesta.

Oma pointtini koko tässä keskustelussa on se, että valtiokoneiston käyttäminen kansakunnan kusettamiseen pitäisi minimoida, ja antaa ihmisten hyötyä toisistaan ja kusettaa toisiaan ilman valtiokoneiston apua, jos mitenkään mahdollista, siten että valtiokoneisto toimii erotuomarina, mutta ...

- ei valmentajana,
- ei keskushyökkääjänä,
- ei maalivahtina,
- ei joukkueen omistajana, jne

... siis jos mitenkään mahdollista.

[Kimmo Pirkkala]

Entäpä jos myyt vaikka Nokian osaketta. Mikä on sen oikea arvo?

Ei ole olemassa mitään muuta luotettavaa tapaa määrittää jonkin hyödykkeen arvoa kuin toteutunut kauppahinta.

Tätä on sivuttu joitain aikoja sitten arvokeskustelussa, joka lähti Halla-ahon ihmisarvokirjoituksesta.

[Hob]

Johdannaiset, joissa lyödään vetoa hyödykkeiden tulevista kursseista, ovat, hmm, vedonlyöntiä, eivät investointia.

Ne ovat itseasiassa vakuutuksia ja vakuutusmatematiikka toimii niiden kanssa. Ns. "oikein" käytettynä ne vakauttavat taloutta merkittävästi. Suuri ongelma on joidenkin instrumenttien käsittämätön monimutkaisuus (CDO) ja huono tarkoituksenmukaisuus (optiot). Kieltäminen on vaikeaa ellei lähdetä "mikä ei erikseen ole sallittua kiellettäköön"-linjalle.

[Jouko]

Johdannaiset, joissa lyödään vetoa hyödykkeiden tulevista kursseista, ovat, hmm, vedonlyöntiä, eivät investointia.

Ne ovat itseasiassa vakuutuksia ja vakuutusmatematiikka toimii niiden kanssa. Ns. "oikein" käytettynä ne vakauttavat taloutta merkittävästi. Suuri ongelma on joidenkin instrumenttien käsittämätön monimutkaisuus (CDO) ja huono tarkoituksenmukaisuus (optiot). Kieltäminen on vaikeaa ellei lähdetä "mikä ei erikseen ole sallittua kiellettäköön"-linjalle.

Mutta kun käytetään kaikenlaisia enemmän tai vähemmän kehittyneitä tietokoneohjelmia meklaroinnissa terveen järjen sijasta niin vakaus muuttuu kaaokseksi kun parametrit eivät täsmääkään.

[Hob]

Mutta kun käytetään kaikenlaisia enemmän tai vähemmän kehittyneitä tietokoneohjelmia meklaroinnissa terveen järjen sijasta niin vakaus muuttuu kaaokseksi kun parametrit eivät täsmääkään.

"Terve järki" ja vakuutusmatematiikka eivät nyt muutenkaan välttämättä kohtaa. Tiesitkö, että vakuutusyhtiöt keskimäärin maksavat enemmän rahaa ulos korvauksina kun saavat sisään vakuutusmaksuina?

Joka tapauksessa esim. valuuttajohdannaisia käyttää suunnilleen jokainen yhtiö jolla on toiminnassaan valuuttariski. Raaka-ainejohdannaisia käytetään varmistamaan raaka-aineen saatavuus suunniteltuun hintaan vuoden kuluttua. Business as usual.

[repo]

Mutta kun käytetään kaikenlaisia enemmän tai vähemmän kehittyneitä tietokoneohjelmia meklaroinnissa terveen järjen sijasta niin vakaus muuttuu kaaokseksi kun parametrit eivät täsmääkään.

"Terve järki" ja vakuutusmatematiikka eivät nyt muutenkaan välttämättä kohtaa. Tiesitkö, että vakuutusyhtiöt keskimäärin maksavat enemmän rahaa ulos korvauksina kun saavat sisään vakuutusmaksuina?

Joka tapauksessa esim. valuuttajohdannaisia käyttää suunnilleen jokainen yhtiö jolla on toiminnassaan valuuttariski. Raaka-ainejohdannaisia käytetään varmistamaan raaka-aineen saatavuus suunniteltuun hintaan vuoden kuluttua. Business as usual.

Mielenkiintoista näkemysten vaihtoa edellä mm. Mullilla ja Lalli IsoTalolla.

Itse olen vielä sitä mieltä, että talouden tulee olla mahdollisimman vapaata. Tämä on siis ideaali, joka ei tule koskaan toimimaan käytännössä, koska mm. ne, jotka kovimpaan ääneen huutavat vapaan talouden puolesta käyttävät vapauksiaan vastuuttomasti ja luovat "too big to fail" -tilanteita, mikä on tietysti riskisijoittajalle optimaalinen pelikohde. Riskien pitää realisoitua niille, jotka niitä haluavat ottaa.

Tässä taas tulee tämä klassinen juttu. Valtio on ottanut liiaksi huolekseen yritysten kilpailukyvyn ja riskien kantamisen, jotka eivät valtiolle kuulu edes kansalaistensa kautta. Kun valtion muodostavat kansalaiset ovat korviaan myöten velkaantuneita tai varallisuus on sidottuna arvopapereihin, joiden arvot uhkaavat romahtaa, on loogista, että valtio yrittää pelastaa kansalaistensa "arvot".

Kokoomuksen kannattajissa on paljon ylivelkaantuneita ja "sijoittajaneroja" (yksityishenkilöitä ja yrityksiä), joiden omaisuusarvot romahtavat mikäli valtio, so. Kokoomus sen johdossa, ei aktiivisesti minimoi romahduksen riskiä. Kokoomus toimii tässä, kuten mikä tahansa poliittinen etukoneisto (Keskusta-MKT, SDP-SAK, RKP-<ha-något-namn-här> Stiftelse).

Tämä on siis yksikertainen selitys. On kuitenkin erittäin vaikeaa ymmärtää mekanismeja ja mittakaavaa, mitkä vaikuttavat siihen että koko poliittinen asetelma media mukaanluettuna on niin vahvasti PS vastaan muut ja toiseksi se että Eurooppa-politiikka on niin käsittämättömällä tavalla uskon asia juuri niille samoille puhuville päille (Katainen, Sasi, Urpilainen, Halonen tänään), jotka itse sanovat suomalaisten olevan käytännöllisiä ja ratkaisuhakuisia.

Kokonaan oma juttu on sitten valtapolitiikka, jota näyttää olevan roima hyppysellinen mukana mm. noissa EVR-jutuissa ja Katainen-Sasi-Stubb akselin toiminnassa.

[repo]

Johdannaiset, joissa lyödään vetoa hyödykkeiden tulevista kursseista, ovat, hmm, vedonlyöntiä, eivät investointia.

Ne ovat itseasiassa vakuutuksia ja vakuutusmatematiikka toimii niiden kanssa. Ns. "oikein" käytettynä ne vakauttavat taloutta merkittävästi. Suuri ongelma on joidenkin instrumenttien käsittämätön monimutkaisuus (CDO) ja huono tarkoituksenmukaisuus (optiot). Kieltäminen on vaikeaa ellei lähdetä "mikä ei erikseen ole sallittua kiellettäköön"-linjalle.

Mutta kun käytetään kaikenlaisia enemmän tai vähemmän kehittyneitä tietokoneohjelmia meklaroinnissa terveen järjen sijasta niin vakaus muuttuu kaaokseksi kun parametrit eivät täsmääkään.

Siis minun piti heittää tähän 2000-luvun kilpavarusteluun (vrt. 1960-80-lukujen kilpavarustelu) seuraava artikkeli arvopaperikaupan tietoteknisestä varustelusta.

ArsTechnica: Algorithms take control of Wall Street

Kilpavarustelusta puheenollen pitää vielä lisätä se, että melkein yleistä tietoa on pörssien miljoonasatsaukset transaktionopeuteen ja -määriin mm. nopeampiin tietojärjestelmiin ja kehityspanokset nk. reaaliaikaisiin tietojärjestelmäratkaisuihin. Sijoitusala alkaa kohta olla kuin fysiikassa alkeishiukkasten etsintä.

[Lalli IsoTalo]

En kieltäisi Lottoa, joka ei teeskentele olevansa sijoitustoimintaa. Lotto on uhkapeli.

Jos jokin asia on periaatteellisesti yhteiskunnalle haitallista, ja se pitäisi kieltää johdonmukaisesti alusta loppuun, koska muuten ollaan lipevällä ja kaltevalla pinnalla: "ehkä ihan pikkasen raskaana, mutta toivottavasti ei ihan vielä, tai jos kohta mahdollisesti vähän ollaankin, niin sehän aktualisoituu sitten vasta joskus myöhemmin, tai toivottavasti ehkä ei sittenkään, eihän sitä koskaan tiedä".

Sijoittaminen on aina eräänlaista uhkapeliä: osingot, korkotuotot tai arvonnousut saattavat jäädä realisoitumatta. Ja kun tarpeeksi riskialttiille ja korkeatuottoiselle alalle mennään, myös pääomasijoitus saattaa olla vaarassa. Ja kun mennään venture capitalismiin, jossa rahamiehet sijoittavat nuoriin start up -yrityksiin rahaa, niin idea voi hyvinkin olla (karkeasti ottaen) sellainen, että sijoitukselle etsitään vähintään 100-kertaista tuottoa 5 vuoden tähtäimellä, ja vähintään 9 tapauksessa kymmenestä koko sijoitetun pääoman menettämistä pidetään normaalina. Tällöin etsitään high tech -yrityksiä nousevilta toimialoita, joilla on luotettava johtoryhmä.

Periaatteessa levy-yhtiöt (ainakin ennen) toimivat  samalla tavalla: kymmenestä bändistä yksi breikkasi suuresti, pari meni omilleen, ja loput tuottivat tappiota. Mutta mikä on se yksi bändi kymmenestä joka breikkaa, sitä on vaikea sanoa sellaisilla markkinoilla, joissa breikkaus perustuu enemmän tuotteeseen (esim. altervative rockbändit) kuin markkinointikanavan tehokkaaseen hallintaan (esim. MTV).

Yhteenveto: suuret riskit vaativat suuremmat tuotot, eikä siinä ole välttämättä mitään hämäräperäistä, päin vastoin, uudet nousevat yritykset saattavat muuttaa maailmaa yllättävän paljon, jopa parempaan suuntaan. Se on se pelisääntöjen taivuttelu valtiokoneiston avulla, joka on yhteiskunnallisesti turmiollista, ei sijoitustoiminnan korkea riski/tuotto -odotus.

[Tykkimies Pönni]

En kieltäisi Lottoa, joka ei teeskentele olevansa sijoitustoimintaa. Lotto on uhkapeli.

Jos jokin asia on periaatteellisesti yhteiskunnalle haitallista, ja se pitäisi kieltää johdonmukaisesti alusta loppuun, koska muuten ollaan lipevällä ja kaltevalla pinnalla: "ehkä ihan pikkasen raskaana, mutta toivottavasti ei ihan vielä, tai jos kohta mahdollisesti vähän ollaankin, niin sehän aktualisoituu sitten vasta joskus myöhemmin, tai toivottavasti ehkä ei sittenkään, eihän sitä koskaan tiedä".

Sijoittaminen on aina eräänlaista uhkapeliä: osingot, korkotuotot tai arvonnousut saattavat jäädä realisoitumatta. Ja kun tarpeeksi riskialttiille ja korkeatuottoiselle alalle mennään, myös pääomasijoitus saattaa olla vaarassa. Ja kun mennään venture capitalismiin, jossa rahamiehet sijoittavat nuoriin start up -yrityksiin rahaa, niin idea voi hyvinkin olla (karkeasti ottaen) sellainen, että sijoitukselle etsitään vähintään 100-kertaista tuottoa 5 vuoden tähtäimellä, ja vähintään 9 tapauksessa kymmenestä koko sijoitetun pääoman menettämistä pidetään normaalina. Tällöin etsitään high tech -yrityksiä nousevilta toimialoita, joilla on luotettava johtoryhmä.

Periaatteessa levy-yhtiöt (ainakin ennen) toimivat  samalla tavalla: kymmenestä bändistä yksi breikkasi suuresti, pari meni omilleen, ja loput tuottivat tappiota. Mutta mikä on se yksi bändi kymmenestä joka breikkaa, sitä on vaikea sanoa sellaisilla markkinoilla, joissa breikkaus perustuu enemmän tuotteeseen (esim. altervative rockbändit) kuin markkinointikanavan tehokkaaseen hallintaan (esim. MTV).

Yhteenveto: suuret riskit vaativat suuremmat tuotot, eikä siinä ole välttämättä mitään hämäräperäistä, päin vastoin, uudet nousevat yritykset saattavat muuttaa maailmaa yllättävän paljon, jopa parempaan suuntaan. Se on se pelisääntöjen taivuttelu valtiokoneiston avulla, joka on yhteiskunnallisesti turmiollista, ei sijoitustoiminnan korkea riski/tuotto -odotus.

Jos pelisäännöt on rehelliset ja valvonta pelaa niin kehityskelpoiset yritykset kyllä nousee. Jos pelurit pääsee "rahoittamaan" kaikkea mikä liikkuu ja samalla touhuamaan lakipykälien kanssa niin mikään yritys ei koskaan nouse ellei pelurit niin halua eikä yksikään kehityskelpoinen yritys voi nousta itsenäisenä kuten tervettä olisi. Eturistiriitoja tässä maailmassa riittää. Esim. jostain syystä autojen vaihtoehtoiset voimanlähteet ei ole kehittyneet tuotantoon asti vaikka bensamoottoreiden liukuhihnatuotannon aloittamisesta on jo yli sata vuotta.

[mikkoellila]

Huomasitteko te tämän?

EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu
kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti
luovu tästä vapaudesta tai siitä
on sovittu EVM:n tekemässä sopimuksessa.
EVM on vapautettu kaikesta takavarikosta ja
pakkolunastuksesta. EVM:n asiakirjat ja toimitilat
ovat loukkaamattomia.

Mitä tämä tarkoittaa?
Sehän jatkuu.

Hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet
ja varajäsenet, toimitusjohtaja, henkilökunta
ja komiteoiden jäsenet sekä edellä
mainittujen neuvonantajat on vapautettu kaikista
oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat
heidän toimintaansa mainittua tehtävää
suoritettaessa.

Miten tällainen lain yläpuolelle asettuminen voisi muka olla laillista?

Tämähän on aivan selvästi rikollista ja perustuslainvastaista, valtiopetoksellista toimintaa.

Katainen kuuluu vankilaan, jos ja kun Katainen on allekirjoittanut tuollaisen laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastaisen, täysin laittoman "sopimuksen".

[tuutti]

http://anttironkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75381-aseita-soinille

Kokoomuksen johdolla seuraava hallitus tietää työttömyyden kasvua, verojen ja velkaantumisen samanaikaista lisääntymistä sekä leikkauksia sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin. Avustuskassalle horjuvia valtioita tulee lisää sitä mukaa kun lainat erääntyvät ja eurokriisin kurimus syvenee. Tässä leikissä sinulle Soini on varattu Kataisen rinnalla prinsessan osa.

[Kitaransoittaja]

http://anttironkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75381-aseita-soinille

Kokoomuksen johdolla seuraava hallitus tietää työttömyyden kasvua, verojen ja velkaantumisen samanaikaista lisääntymistä sekä leikkauksia sosiaaliturvaan ja hyvinvointipalveluihin. Avustuskassalle horjuvia valtioita tulee lisää sitä mukaa kun lainat erääntyvät ja eurokriisin kurimus syvenee. Tässä leikissä sinulle Soini on varattu Kataisen rinnalla prinsessan osa.

Eipä tuo taida paljoa muuta tietää muunkaanlainen hallitus.

Tuosta huolimatta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110678379

Maailman pahin tuhlari hassasi 10 miljardia.....Prinssi on toiminut myös Brunein valtiovarainministerinä.

Nyt on Kauppalehden toimittaja lähtenyt merta edemmäksi kalaan maailman pahinta tuhlaria etsiessään.

[Lalli IsoTalo]

Esim. jostain syystä autojen vaihtoehtoiset voimanlähteet ei ole kehittyneet tuotantoon asti vaikka bensamoottoreiden liukuhihnatuotannon aloittamisesta on jo yli sata vuotta.

Öljy-yhtiöt ovat ostaneet kaikki patentit.

[AstaTTT]

Öljy-yhtiöt ovat ostaneet kaikki patentit.

Joo, suunnitteilla oli mm. italialainen paineilmalla käyvä auto Eolo (suomeksi tuuli), mutta yhtäkkiä omistajat katosivat julkisuudesta ja kehitys pysähtyi - Italiassa puhuttiin, että öljyraha osti Eoloon liittyvät patentit.
http://it.wikipedia.org/wiki/Eolo_(auto)

[skrabb]

Suomalainen moittii saksalaisia: "Ryöstöretki"
Julkaistu: 15:22

Teleoperaattori OTE:n työntekijät osoittivat mieltään saksalaisen Deutsche Telekomin ostoaikeita vastaan.

Kreikan rankka yksityistämisohjelma on saanut etenkin saksalaiset suuryritykset liikekannalle. Deutsche Telekom ilmoitti tällä viikolla, että se varaa kassaansa noin 400 miljoonaa euroa tulevaa yritysostoa varten. Oston kohde on Kreikan valtion osuus maan suurimmasta teleoperaattorista OTE:sta.

DT aikoo ostaa kaupassa noin 10 prosentin lisäsiivun nykyisen 30 prosentin omistukseensa.

Suomalainen Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta ennusti yksityistämisen ja siitä seuraavan ostobuumin viime viikolla julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Haaparanta käyttää yksityistämiseen liittyvistä kaupoista teonsanaa "ryöstö".

- Mistä sitten on kyse? Ryöstämisestä, ryöstämisestäpä hyvinkin, jos halutaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kreikkaa aletaan myydä halvalla. Vaatimukset takuista, joita Suomi on erityisellä kiivaudella vaatinut, ovat osa tätä ryöstöä. Millähän hinnalla mahdolliset takuukohteet arvotetaan? Haaparanta kysyi.

Vastaus kysymykseen annettiin maanantaina: Deutsche Telekomin 10 prosentin osto OTE:sta tehdään noin 400 miljoonan euron hintaan. Saksalaisyhtiö hankki vuonna 2008 OTE:sta 30 prosenttiaan noin 4 miljardilla, eli 4 000 miljoonalla eurolla.

Kesäkuussa 2011 yhden OTE-prosentin arvo on siis noin 40 miljoonaa euroa. Kolme vuotta aiemmin prosentin hinta oli noin 130 miljoonaa euroa.

Muitakin on

Samanlaisen kaupan toivoo tekevänsä Frankfurtin lentokenttää hoitava Fraport, joka odottaa lisäävänsä pian Ateenan lentokentän omistuskohteisiinsa. Kreikan valtio omistaa Ateenan kenttää pyörittävästä yhtiöstä noin puolet.

Edelleen tsekkiläinen energiayhtiö CEZ katselee kreikkalaista maan suurinta sähköyhtiötä, jonka valtionomistus vähenee pian 17 prosenttiyksiköllä.

Pertti Haaparanta huomauttaa kirjoituksessaan, että laaja yksityistäminen ei juuri auta Kreikan valtiota velanmaksussa.
[...]

Koko kirjoitus:
http://www.uusisuomi.fi/raha/112919-suomalainen-moittii-saksalaisia-%E2%80%9Dryostoretki%E2%80%9D

[Siili]

Esim. jostain syystä autojen vaihtoehtoiset voimanlähteet ei ole kehittyneet tuotantoon asti vaikka bensamoottoreiden liukuhihnatuotannon aloittamisesta on jo yli sata vuotta.

Öljy-yhtiöt ovat ostaneet kaikki patentit.

Patentit ovat kuitenkin julkisia ja ne vanhenevat joskus.  Mikseivät tuotekehittelijät ole tarranneet kiinni kultaisiin ideoihin siinä vaiheessa, kun patentti ei niitä enää suojaa?

[Mulli]

...Sijoittaminen on aina eräänlaista uhkapeliä: osingot, korkotuotot tai arvonnousut saattavat jäädä realisoitumatta. ...

Totta turiset Lalli.

Minä en vain jaksa uskoa, että ei olisi mahdollista kehittää parempaa versiota maailmantaloudesta. Tämänhetkisen maailmantalouden ongelmat piilevät muualla, kuin ihmisen mahdollisuudessa omistaa osa yrityksestä.

Ongelma on se, että olemassaolevaa rahamäärää vastaavaa määrää omaisuutta ei ole missään. Tähän tilanteeseen olemme päässeet pelin mahdollistamisella.

Tästä seuraa se, että järjettömän suuret määrät rahaa katoaa väistämättömän laman ilmaantuessa ja seuraa kaikenkarvaisia konkursseja - jotka tällä hetkellä näyttävät olevan mahdollisia jopa valtiotasolla - ja muuta ikävää.

Mutta...

Sinä puhut siitä, miten asiat tänään toimivat. Minä siitä, miten niiden pitäisi toimia. En halua ajatella, että ihmiskunta ei pystyisi parempaan kuin tämä.

Jos rahanteko äärimmäisissäkin muodoissaan on jatkuvasti luvallista, päädytään tilanteeseen, jossa hallitukset tulevat puolustamaan Luxemburgilaista pankkia, joka pääsee pelaamaan ilman minkäänlaista vastuuta tekemisistään lain edessä ja mikä parasta; kyseinen pankkilaitos voi määrätä valtiot maksamaan veronmaksajiensa rahoilla kaiken pelaamisen.

Repo lausui, että markkinoiden pitäisi olla vapaat jne. Olen samaa mieltä periaatteessa. Käytäntö on osoittanut, että ihmiskunta ei ole valmis vapaaseen markkinatalouteen. Aina löytyy joku, joka on liian ahne.

Ilman ahneutta maailma ei toki etenisi mihinkään, vaan siltikin ahneudella pitäisi olla rajansa. Siksi haluaisin yritystoiminnan olevan vapaata, vaan omistamisen (osaketasolla) ja osakepelin äärimmäisen tarkkaan säädeltyä.

Yksi sijoituspelien ongelmista on se, että yritysten sijasta sijoittajan mielenkiinto keskittyy vain pörssiin. Yrityksen hyvinvointi ei siis kiinnosta. Lisäksi nykymaailmassa lopetetaan voittoa tuottavia tehtaita, jos voittoposentti ei ole tarpeeksi suuri. Eli ei riitä edes se, että saa voittoa, vaan sitä pitää saada paljon.

Toinen iso harmi on se, että jos yksi maailman rikkaimmista ihmisistä (otetaan Bill Gates tulilinjalle ja hänet vain siksi, että kaikki tuntevat ko herran ja hänen omaisuutensa määrän) yrittäisi muuttaa koko omaisuutensa rahaksi yhdellä kerralla, se olisi mahdotonta. Koko maailma voisi säikähtää ja talous lipsahtaisi helvettiin kertalaukauksella.

Tuollaisessa kymmenien miljardien osakesalkussa on se ongelma, että sillä on arvo vain, jos omistaja ei haluakaan muuttaa sitä rahaksi. Jos osakkeet muutetaan rahaksi isoissa erissä, ilma pihahtaa paperipinkasta ulos.

Se, mitä itse pähkäilen tästä kaikesta lienee yksinkertaistaminen. Pörssi tällaisenaan nurin ja lyhyet voitot mahdottomiksi. Omistaminen suoremmaksi. Eli kaikki ihmeelliset rahastot helkkariin ja tilalle vain olemassaolevan yrityksen suora omistus. Sijoitaminen siis muutuisi yritystoiminnan riskien mukaan toimivaksi. Tässä ei pääsisi pollalogia vaikuttamaan niin paljoa.

Voisi olla mielenkiintoinen kokeilu määrätä osakkeelle minimiomistusaika pariksi vuodeksi. Sekin tekisi mahdottomaksi pikavoitot ja kesyttäisi peliä melko tavalla.

Vain pohdiskelua kaikki tämä. Turhaa haaveilia sellaisesta, että ihmiset ahnehtisivat vähemmän.

Näillä ei mennä tänään

[hattiwatti]

Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäeltä hyvä kirjoitus vakausmekanismeistä. Vaikka näkökulma on täysin vasemmalta, ja peikkona kummittelee koko ajan uusliberalismin leviäminen, niin kirjoitus erottelee hyvin eurokriisin kotimaisen politiikan taustoja, velkakriisien mekanismeja sekä nykyisen kriisin korjauspolitiikan ongelmia.

http://patomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74918-kriisipaketit-ja-euroopan-pysyv%C3%A4-vakausmekanismi-mik%C3%A4-on-demokraattisen-vasemmiston-n%C3%A4kemys-eu

On täällä yksi mielenkiintoinen kohta:

Maailmanlaajuisen pysyvän velkasovittelumekanismin luominen olisi suuri askel eteenpäin. Tästä on puhuttu 1980-luvun alusta eli globaalin velkakriisin syntymisestä alkaen. Nyt on korkea aika liikkua tässä asiassa eteenpäin. Joseph Stiglitz on osoittanut, että myös selkeiden ja julkisesti puolustettavissa olevien pelisääntöjen mukaan toimivassa markkinataloudessa monien osapuolien on taloudellisesti kannattavaa viivästyttää velkakriisin ratkaisua. Hänen mukaansa "tällaisten kielteisten kannustimien vuoksi Yhdysvaltojen konkurssilainsäädäntö sallii sen, että tuomari voi harkintansa mukaan pakottaa maksuhaluttomat lainanantajat hyväksymään yleisen edun mukaisen velkajärjestelyn". Aloite voi myös tulla velalliselta kun maksukyvyttömyys alkaa olla selvä.

Kuulostaako boldattu kohta juuri siltä mitä tämä EU-velkakriisi on ollut?

Tietenkin monet taloudesta tietävät ymmärtävät tämän kuvion. Joseph Stiglitz on ollut entinen maailmanpankin pääekonomisti, joka on ansiokkaasti kritisonut globalisaatiota ja koko BKT:n harhaanjohtavaa käsitettä.

[hattiwatti]

Johdannaiset, joissa lyödään vetoa hyödykkeiden tulevista kursseista, ovat, hmm, vedonlyöntiä, eivät investointia.

Ne ovat itseasiassa vakuutuksia ja vakuutusmatematiikka toimii niiden kanssa. Ns. "oikein" käytettynä ne vakauttavat taloutta merkittävästi. Suuri ongelma on joidenkin instrumenttien käsittämätön monimutkaisuus (CDO) ja huono tarkoituksenmukaisuus (optiot). Kieltäminen on vaikeaa ellei lähdetä "mikä ei erikseen ole sallittua kiellettäköön"-linjalle.

Monimutkaisuuden ongelma itsessään on tärkeä havainto. Siitä hyötyvät aina huijarit rehellisten ohi.

Kiinteistöjen muuntaminen johdannaisarvopapereiksi luo pankeille tilan jossa niiden ei sinällään tarvitse välittää onko lopulta kysyntää kiinteistöillä kun rahaa syntyy jo niitä rakentamalla, näin luotiin USAn ja Espanjan kiinteistökuplia. Kuitenkin lopulta asset / mortgage backed security - papereidenkin arvo romahtaa - mutta vasta sitten kun koko järjestelmä on romahtamassa. Aikoina jolloin pankit vain myönsivät luottoa ja saivat sen takaisin korkoineen, ne olivat paljon paljon tarkempia siitä millaisia asioita luototettiin, mikä nykyään on muuttunut radikaalisti. Tällöin ei luotu kuplia kovin helpolla.

Johdannaisinstrumenttien ongelma on lähinnä siinä miten käsittämättömiä määriä varallisuutta on kiinni niissä verrattuna koko maailman reaaliseen bruttokansantuotteeseen. Riskienhallintajohdannaisia eli CDS:iä (lukemattomia vielä monimutkaisempia instrumentteja löytyy rajattomasti), on havaittu monista veloista olleen vaikka kymmenen kertaa suuremmalla summalla kuin velkaa itseään. Tilanne on vähän sama kuin jokaisesta miljoonan rakennuksesta olisi kymmenen miljoonan edesta palovakuutuksia joiden arvolla pelattaisiin omaa spekulaatiotaan. Kyllä siinä paloja tapahtuisi. Ihan niinkuin jaktuvasti velkariskejä tapahtuu velkariskihallintapapereiden kyllästyttämässä talousjärjestelmässä.

Koko riskienhallintajohdannaisten ongelma on siinä, kun ne luovat illuusion rahoituslaitoksille riskien hallinasta. Näin rahoituslaitokset eivät piittaa riskeistä. Piittamaton asenne luo pitkällä tähtäimellä massiivisia riskejä. Pienessä skaalassa riskienhallintapaperit ovat hyvä juttu, isossa skaalassa täysin kestämätön järjestelmä jonka vaikutksesta kukaan ei välitä riskeistä. Näillä voi myös muuntaa riskit spekuloimisen kohteeksi. Kun riskeillä spekuloimisesta tulee erittäin hyvä bisnes joillekkin, maailmantaloudessa sitten otetaan järjettömiä riskejä (jotka sinä maksat) sillä kuvio on hyvä bisnes joillekkin vaikutusvaltaisille tahoille. Näin se menee.

Suurin ongelma kuitenkin syntyy kun johdannaisinstrumentteja yhdistellään eri velkavipumekanismeihin ja luodaan näin rahaa tyhjästä. Velkavivut ovat kuitenkin sikäli petollisia, että pienenkin talouslaskun tapahtuessa ne alkavat toimia myös päinvastaiseen suuntaan ja saavat aikaan tällöin todella pahaa jälkeä. Toisaalta nousevan talouden aikaan niillä voi luoda niin käsittämättömiä summia rahaa, ettei kukaan kilpailutaloudessa pankki voi jäädä leikistä ulkopuolelle, vaikka pankinjohtajista kaikki tietäisivätkin systeemin olevan mahdoton pitkällä tähtäimellä.  Tästä osaltaan johtuu pakote pitää talous ikuisessa kasvussa - vaikka sitten valtion velkaa ottamalla. Kuitenkin tämä on törmäämässä nyt seinään. Siksi mielestäni valtion tulee luoda selkeät säännöt mikä on sallittua leikeissä ja mikä ei - yksityinen sektori ei sitä voi tehdä kuten FEDin Alan Greenspanikin joutui tunnustamaan myöntäessään erehdyksensä uskossa yksityisen sektorin itseään tasapainottavaan ominaisuuteen.

Ja lopuksi kannattaa muistaa, että nämä taikavipuinstrumentit ovat varsin uusi juttu. Maailmantalous on pyörinyt vuosikymmeniä ilman näiden olemassaoloa, ja sattumalta näinä aikoina ei tapahtunut juuri lainkaan finanssikriisejä. Ei näiden juttujen kieltämisen tai vahvan säätelyn pitäisi olla siksi mikään tabu, vaikka toki finanssiala tulisikin vastustamaan sita raivokkaasti.

[hattiwatti]

Esim. jostain syystä autojen vaihtoehtoiset voimanlähteet ei ole kehittyneet tuotantoon asti vaikka bensamoottoreiden liukuhihnatuotannon aloittamisesta on jo yli sata vuotta.

Öljy-yhtiöt ovat ostaneet kaikki patentit.

Patentit ovat kuitenkin julkisia ja ne vanhenevat joskus.  Mikseivät tuotekehittelijät ole tarranneet kiinni kultaisiin ideoihin siinä vaiheessa, kun patentti ei niitä enää suojaa?

Öljy-yhtiöt ja patentit nyyhkyä kuulee aina ja joka paikassa... Jos minulla olisi öljy-yhtiö niin ostaisin kyllä kaikki mahdollsiet patentit, joissa öljyä korvattaisiin. Rupeaisin kyllä investoimaan siihen, koska kaikki ymmärtävät, että  markkinoilla ensimmäisenä olo on aika oleellista.

Tämä on totta.

Tarinoita aiheesta voisi kertoa rajattomasti, aivan erityisesti suomen politiikkaan liittyen, mutta ajan puutteessa käytän vain allaolevaa esimerkkiä.

Elsbett - moottorit ovat mielenkiintoinen juttu. Niiden avulla voi polttaa kasviöljyä suoraan ilman että sitä tarvitsee jalostaa minkään firman kautta. Ludwig Elsbett kehitteli aluksi biopolttoaineilla käyviä ryssäntorjuntavehkeitä Junkers-lentokonefirmalle II maailmansodan aikaan, ja myöhemmin NATOn rahoituksella oudoilla polttoaineilla toimivia tankkeja. Hän kehitteli Elsbett-moottoria itsekseen toimiensa ohella. Idea oli että ne hyvällä hyötysuhteella polttavat vähän kaikkea mitä tankkiin kaadetaan. Elsbett- konversiosarjoja on myös käytetty, mutta ne eivät ole ihan sama asia. Olen ajanut itse mainiosti toimivalla autolla joka oli elsbett-konversoitu toimimaan puoliksi kasviöljyllä - ajaja tunsi Ludwigin itsensä aikoinaan.

Aikoinaan Neuvostoliitto koitti ostaa Elsbett- tekniikan jotta olisi voinut ajaa julkisia liikennevälineitään auringonkukkaöljyllä ja myydä fossiiliöljynsä ulkomaille, jotta tulisi ulkomaanvaluuttaa jostain. USA esti jutun.

Elsbett - tekniikalla toimivia IFA - rekkoja oli paljon Itä-Saksassa. Kaikki määrättiin tuhottavaksi jenkkien toimesta Saksojen yhdistyessä. Muutama on vielä jäljellä salaa.

Malesiassa pyrittiin tekemään vastaavaa autontuotantoa, jenkit kielsivät.

http://www.elsbett-museum.de/ludwig/ludwig.html

Vaikka kasviöljy ei olisi vakavasti uhannut fossiiliöljyn asemaa, oligarkeille on sietämätöntä että polttoaineen tuotanto kulkisi heidän jalostuslaitostensa ohi. Ei sillä ole väliä kuka omistaa öljyvarat, vaan kuka omistaa logistiikan ja jalostuksen eli lisäarvon tuoton. Suomessa tämä vastaava politiikka näkyy erittäin hyvin miten maatilakohtainen biokaasu liikennepolttoaineena on täysin sanktioitu ettei sitä ole sallittu syntyä. Kaikki ehdotukset jossa kansanedustajat ovat antaneet tukensa asialle ovat hävinneet virkamiesten toimesta. Isot palmuöljyjalostamot kyllä ok Neste oilin toimesta, koska iso jalostamo joka on itse bisneksen idea. Suurin este uusiutuvan energian tuotannolle ei ole teknologia, vaan etteivät isot toimijat siedä sen hajautettua luonnetta jossa bisnes tapahtuisi heidän ohitseen.