2011-05-12 HS Mielipide: Monikulttuurisuus on suuri etu koululuokissa

[petebe]

Olen aistivinani sinussa elitistin vikaa. Miksi köyhillä ei olisi työstä, maasta tai kulttuurista riippumatta intresseissä opettaa lapselleen hyviä tapoja?

Tässähän ei puhuttu mitään kielistä, koulutuksen laadusta, kasvatuksen laadusta. Lisäksi kirjoituksesta käy ilmi, että lapset oletettavasti hidastavat oppimista koulussa mutta osaavat silti käyttäytyä. Kyseessä ei selvästikään ole mikään eliittikoulu tai edes paremmista kulttuureista tulevien "white inflight zone"-opinahjo.
Lapset ovat siis huonoja koulussa mutta osaavat käyttäytyä. Miten tähän sopii Turun keskusta ja työperäinen maahanmuutto?

Tottakai ja luonnollisesti vanhemmilla on intressissä hyvien tapojen ja koulutuksen saavuttaminen lapsilleen, ja tämä aivan varmasti taloudellisesta statuksesta riippumatta. Kuitenkin hyvin usein lapset ottavat mallia kotoa, eivät vain sitä sanottua opetusta vaan myös nähtyä käytöstä ja toimintaa ja mikäli vanhemmat eivät ole halunneet itse sopeutua ja integroitua sekä käytöksellisesti että kielellisesti, niin kierre on valmis. Minä en missään vaiheessa kirjoittanut mitään rikkaista tai köyhistä, vaan siitä miten varsinaisia ongelmia en ole havainnut lasteni koulussa, mutta tunnustan ongelmien olemassaolon koska niistä ystäviltäni kuulen todella usein ja katukuvassa näkyy näitä ongelmatapauksia jatkuvasti.

Ja mitä tulee siihen olenko elitistinen niin pahasti meni metsään tuo arvio - pienyrittäjäperheen jälkikasvua ja itsekin omalla työlläni itseni elättänyt, välillä paremmin ja välillä huonommin, mutta hengissä edelleen.

[Masa76]

Kommeli, kysy Masa76:lta miten hän tietää kyseisen henkilön asuvan Turun ydinkeskustassa. Kyllähän nimen avulla osoitteen saa yleensä selville.

Jakoivat toissapäivänä uudet Turun puhelinluettelot eikä kyseisellä sukunimellä niin mahdottomasti väkeä löydy, samalla etunimellä vain yksi. Löytyipä netistä vielä pdf-lehti, jonka artikkelissa samanniminen henkilö kertoo elämästään ja lapsiluvustaan. Perhekoko täsmää yleisönosastokirjoituksessa mainittuun ja mainittu titteli puhelinluettelon tietoihin. Osoitteen viereisissä kortteleissa sijaitsevat Turun tietääkseni "parhaat" opinahjot.

Toisaalta voihan olla, että Turussa on toinenkin samanniminen henkilö. Voi myös olla, että keskustan lähikoulun sijasta henkilö onkin ajattanut pienokaisensa lähiöiden multikultileireille asennekasvatusoppiin.

[Ano Nyymi]

Kyllähän ne monikulttuuriset juu yhteen sun toiseen riemurasiaan tutustuu. Mutta pitääkö siitä silti ihan lehdissä ilakoida?

[Louhi]

Monikulttuurisuus on suuri etu koululuokissa
Ne riemulliset asiat, joihin monikulttuurinen luokka tutustuu, korvaavat monin verroin mahdolliset oppimisen hidasteet.

Mitenkähän Johanna Reiman selittää lapsilleen, että somalityttöjen häpyhuulet silvottiin partaveitsellä, minkä jälkeen ne ommeltiin yhteen ja koko touhu ilman puudutusta ja antibiootteja, joten ne eivät nyt vähään aikaan voi osallistua jumppatunnille?

[ElenaDaylights]

Kyllähän ne monikulttuuriset juu yhteen sun toiseen riemurasiaan tutustuu. Mutta pitääkö siitä silti ihan lehdissä ilakoida?

Tietenkin. Muuten perunanenät eivät sitä usko.

Lähdetään kuitenkin siitä että lapsi on vilpitön ja ennakkoluuloton leikkikavereita kohtaan. He liikkuvat ryhmissä liikuntatunneilla, oppimisryhmissä ym. ja heidän yhteistyöhönsä ei kuulu ennakkoluulot vaan uteliaisuus ja halu pitää yhteyttä toisiinsa. He eivät näe sellaista maailmaa, mihin aikuiset kiinnittävät huomiota.

Lasten edun määrittelevät aina vanhemmat. Jos lapset riemuitsevat monikulttuurisesta ympäristöstä, he näkevät sen juuri sellaisena. Tietenkin vanhemmat tukevat tätä ajatusta, koska tässä ympäristössä on oman lapsen hyvä olla.

[ike60]

Ne riemulliset asiat, joihin monikulttuurinen luokka tutustuu, korvaavat monin verroin mahdolliset oppimisen hidasteet.

Mielestäni on oikein hyvä, että Reiman on vilpittömästi tuota mieltä, olivatpa hänen lastensa koulukaverit Saksasta, Kiinasta, Intiasta tai mistä vain.

Tämä nimittäin vähentää paineita sille, että poliitikot yrittäisivät estää segregoitumista esimerkiksi säännöllä, että koulussa saa olla mamuoppilaita korkeintaan 30 prosenttia, ja jos on enemmän, kantaväestön lapsia kuljetetaan tuohon kouluun vaikka koulukuljetuksilla muualta. Tällaisestakin on valitettavasti ollut puhetta.

Antaa siis Reimanin ja hänen hengenheimolaistensa nauttia monikulttuurin riemuista, ja muut voivat halutessaan valita lapselleen koulun jonka oppilasaines on erilainen.