Asevelvollisuus (yhdistetty)

[Esa N.]

Oletteko törmänneet vastaavaan ja mitä mieltä olette skenaarioista.

Olen ja pelottavankuuloinen skenaario. Toisaalta, nykyiset sukupolvet ovat rapakunnossa ja minäminäminä-asenne valloillaan, joten niskurointi ja sotilaskarkuruus olisi varmasti valitettavan yleistä. Puhdasta mutua...

Mutta mitä materiaaliin tulee, niin yllättävän paljon kaikkea noissa PV:n luolavarastoissa on, paketoituna hyvään rasvaan.

[sr]

Eli sodanajan vahvuudeksi ilmoitetaan tuo 350000 miestä, mutta tällä hetkellä hyvin varustettuja taistelijoita saataisiin liikkeelle noin 100000, mielestäni huolestuttavan vähän.

Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että se maanpuolustuksellisesti merkittävien joukkojen määrä on ennemminkin alle kuin yli tuon PV:n ilmoittaman sodanajan kenttäarmeijan vahvuuden. Ne Velin kotoa otetuilla haulikoilla ja pistooleilla varustettavat miljoonan miehen vahvuiset joukot ovat sitten täysin oma lukunsa.

Juuri tästä syystä pitäisikin minusta siirtyä vapaaehtoiseen asepalveluun. On ihan turha ylläpitää omalle kansalle illuusiota siitä, että Suomella olisi iso hyvin varustettu armeija. (Ulkomaiden tiedusteluelimet kyllä tietävät varsin hyvin, mikä on kalustotilanne). Olisi rehellisempää kertoa omallekin kansalle, että kunnon nykyaikseen sodankäyntiin riittävää varustelua ei nykyisillä määrärahoilla saa kuin pienelle joukolle, joten on täysin kansakunnan resurssien tuhlaamista raahata asepalvelun läpi niin suuri joukko miehiä kuin nykyisin tehdään. Ne, joille ei sodan aikana riittäisi kunnon varusteita, voisivat asepalvelun sijaan tehdä jotain hyödyllistä, kuten mennä töihin ja maksaa veroja, joilla voisi sitten sen armeijan varustaa edes vähän paremmin.

[Dick van Dyke]

(Ulkomaiden tiedusteluelimet kyllä tietävät varsin hyvin, mikä on kalustotilanne).

---snip--

Ne, joille ei sodan aikana riittäisi kunnon varusteita, voisivat asepalvelun sijaan tehdä jotain hyödyllistä, kuten mennä töihin ja maksaa veroja, joilla voisi sitten sen armeijan varustaa edes vähän paremmin.

Väittäisin etteivät todellakaan tiedä sotakaluston määrästä juuri mitään, viitaten Esa N:n viestiin. Luolissa käyneenä voi vain haukkoa henkeä, mutta ei paljasteta vihulaiselle enempää 

Luuletko että verojen maksulla on sotatilanteessa mitään merkitystä Suomen varustelutasoon? Varustelutaso tilanteen ollessa päällä riippuu lähinnä liittolaisista ja onnistuuko kuljetus vihollisen häiritessä.

Jos itse saisin päättää, niin USA:sta 50 taktista ydinohjusta, kantama ainakin moskovaan ja sitten se kevyehkö palkka-armeija hoitamaan tulevat sisällissodat. Loppuisi itään kumartelu kertaheitolla ja kauppa luistaisi, kun kummallakaan ei olisi sodan syttyessä kuin menetettävää. 

[Phantasticum]

Jos itse saisin päättää, niin USA:sta 50 taktista ydinohjusta, kantama ainakin moskovaan ja sitten se kevyehkö palkka-armeija hoitamaan tulevat sisällissodat. Loppuisi itään kumartelu kertaheitolla ja kauppa luistaisi, kun kummallakaan ei olisi sodan syttyessä kuin menetettävää. 

Onneksi et saa päättää.

[Uljanov]

Jos itse saisin päättää, niin USA:sta 50 taktista ydinohjusta, kantama ainakin moskovaan ja sitten se kevyehkö palkka-armeija hoitamaan tulevat sisällissodat. Loppuisi itään kumartelu kertaheitolla ja kauppa luistaisi, kun kummallakaan ei olisi sodan syttyessä kuin menetettävää.  

Onneksi et saa päättää.

Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

Toki tästä on usein vedetty tulkinta, että tämä ei tarkoita mitä tässä sanotaan, ja jos tarkoittaa, niin tätä ei ainakaan noudateta. EU:n jäsenmaista ydinaseitahan löytyy Iso-Britannialta ja Ranskalta. Niitäkään ei ole rajattu kaikkien käytettävissä olevien keinojen ulkopuolelle.

edit:

ettei jää epäselväksi, niin itse en usko Lissabonin puolustuspykälällä olevan sen veraa arvoa kuin sillä paperilla johon se on painettu. En tosin usko samaa Natostakaan, kun oikeasti koviin olosuhteisiin joudutaan.

[Dick van Dyke]

Onneksi et saa päättää.

En saa ehkä päättää, mutta neuvonantajan rooli sopii minulle vallan hyvin.

Leikkimielinen kysymys: oletko kenties ryssäläinen taho?

[sr]

Väittäisin etteivät todellakaan tiedä sotakaluston määrästä juuri mitään, viitaten Esa N:n viestiin. Luolissa käyneenä voi vain haukkoa henkeä, mutta ei paljasteta vihulaiselle enempää 

No just joo. Siellä luolissa onkin varmaan kymmeniä hornetteja, leopardeja, cv:tä, jne. joita ei missään vaiheessa mainittu niiden hankinnasta eduskunnassa päätettäessä. Ok, eivät ulkomaat ehkä tiedä, montako rynkkyä tai telamiinaa Suomella on, mutta raskaiden aseiden suhteen olisin todella hämmästynyt, jos niitä on pystytty hankkimaan niin, että hankinnat on tehty eduskunnassa hyväksyttyjen hankintapäätösten ohi. Tolla pikkusälällä taas ei ole sodan lopputuloksen kannalta juuri mitään merkitystä.

Luuletko että verojen maksulla on sotatilanteessa mitään merkitystä Suomen varustelutasoon? Varustelutaso tilanteen ollessa päällä riippuu lähinnä liittolaisista ja onnistuuko kuljetus vihollisen häiritessä.

Uh, no ei tietenkään sotatilanteessa, vaan nyt rauhan aikana. Nythän ne aseet pitää hankkia ja niille käyttäjät kouluttaa. Jos fyrkkaa on enemmän, voidaan ostaa enemmän aseita. Ja jos useampi ihminen on palkkatyössä, joka tuottaa verotuloja, on valtiolla enemmän fyrkkaa. Yksinkertaista.

Jos itse saisin päättää, niin USA:sta 50 taktista ydinohjusta, kantama ainakin moskovaan ja sitten se kevyehkö palkka-armeija hoitamaan tulevat sisällissodat. Loppuisi itään kumartelu kertaheitolla ja kauppa luistaisi, kun kummallakaan ei olisi sodan syttyessä kuin menetettävää. 

Eivät takuulla myisi. Eivät ole kai myyneet koskaan kellekään ydinaseita ja kai jopa laki kieltää myymästä niitä. Ydinase kuulostaa hienolta ensiajatuksena, mutta sillä ei ole mahdollisuutta minkäänlaiseen eskalaatioon. Olisitko sinä se Suomen päättäjä, joka tekisi päätöksen ydinohjuksen ampumisesta Moskovaan ja sitä kautta tuomitsisi Helsingin kostoiskun kohteeksi? Tuo kauppa on kyllä fiksumpi tapa tehdä tilanne sellaiseksi, ettei sotiminen kannata.

[Snuiva]

Väittäisin etteivät todellakaan tiedä sotakaluston määrästä juuri mitään, viitaten Esa N:n viestiin. Luolissa käyneenä voi vain haukkoa henkeä, mutta ei paljasteta vihulaiselle enempää 

Miten sen nyt ottaa, etyj maat sopivat jakavansa wienin asiakirjassa 1999 sodanaikaisen joukkojensa tiedot. Nämä sitten on luettavissa vaikkapa janesin ja iissin maksullisissa julkaisuissa. YK:lle ilmoitetaan vuosittain raskaiden aseiden kokonaismäärät.

Vuotuiset asekaupat taas selviävät siprin tilastoista.

Loput löytyvät puolustusvoimien materiaalihallinnon dokumentteja selailemalla.

Luoliin varastoitu kalusto on hyvin pitkälle stenattu ja luolat vuokrattu/myyty yksityisille.

No just joo. Siellä luolissa onkin varmaan kymmeniä hornetteja, leopardeja, cv:tä, jne. joita ei missään vaiheessa mainittu niiden hankinnasta eduskunnassa päätettäessä. Ok, eivät ulkomaat ehkä tiedä, montako rynkkyä tai telamiinaa Suomella on, mutta raskaiden aseiden suhteen olisin todella hämmästynyt, jos niitä on pystytty hankkimaan niin, että hankinnat on tehty eduskunnassa hyväksyttyjen hankintapäätösten ohi. Tolla pikkusälällä taas ei ole sodan lopputuloksen kannalta juuri mitään merkitystä.

Puolustusvoimien käyttöön valmistettiin Rk 62 eri variantteineen 350 000 kpl vuosina 1962–1994

RK95 valmistusmäärä oli 20 000 kpl. Huonot valmistusmateriaalit ja kuluttava käyttö on syönyt tästä määrästä kolmanneksen.

Sako on myyty berettalle ja rynnäkkökivääreiden valmistus lopetettu.

[Phantasticum]

Leikkimielinen kysymys: oletko kenties ryssäläinen taho?

Joo.

[requiem]

No just joo. Siellä luolissa onkin varmaan kymmeniä hornetteja, leopardeja, cv:tä, jne. joita ei missään vaiheessa mainittu niiden hankinnasta eduskunnassa päätettäessä. Ok, eivät ulkomaat ehkä tiedä, montako rynkkyä tai telamiinaa Suomella on, mutta raskaiden aseiden suhteen olisin todella hämmästynyt, jos niitä on pystytty hankkimaan niin, että hankinnat on tehty eduskunnassa hyväksyttyjen hankintapäätösten ohi. Tolla pikkusälällä taas ei ole sodan lopputuloksen kannalta juuri mitään merkitystä.

Puolustusvoimien käyttöön valmistettiin Rk 62 eri variantteineen 350 000 kpl vuosina 1962–1994

RK95 valmistusmäärä oli 20 000 kpl. Huonot valmistusmateriaalit ja kuluttava käyttö on syönyt tästä määrästä kolmanneksen.

Sako on myyty berettalle ja rynnäkkökivääreiden valmistus lopetettu.

Itse taas olen ymmärtänyt että niin uudemmat RK95:set kuin vanhemmat RK62:set kuluvat käyttössä piipun osalta tietoisen, osin myös pakottavan, valinnan seurauksena. Itänaapurissa piipun sisäpinta kromattiin, tarkkuus kärsi mutta piipusta tuli pitkäikäisempi. Suomessa piippuja ei kromattu (valmistuskapaisteettikin puuttui), koska tarkkuuden ei haluttu kärsivän. Jos nyt tätä satuit tarkoittamaan tuolla viittauksellasi huonoihin materiaaleihin?

Lukemani mukaan myös Puolustusvoimien vaateet aseiden valmistuslaadussa olivat hyvin, hyvin tiukat. Perinteinen tapa on työstää aseen runko jyrsimällä se yhdestä kappaleesta. No, miksipäs ei, mutta on muuten kallista ja aikaa vievää. Rungon valmistaminen prässäämällä on taas halvempaa ja nopeampaa, mutta kestävyys ei tietenkään ole sitä luokkaan kuin yhdestä möhkäleestä työstetyllä. Kulut piti tietenkään yrittää pitää kurissa, mutta milläs pidät kun prässättyjenkin aseiden haluttiin olevan kuin yhdestä kappaleesta valmistettuja?

Vaikka Sako ja siihen aikanaan yhdsitetty Valtion kivääritehdas eivät enää olekkaan kotimaisessa omistuksessa, niin minkä ongelman tämä muka aiheuttaa mahdollisille pienasehankinnoille? RK62:kin suunniteltiin alunperin ulkomaisen konstruktion pohjalta kotimaisin voimin. Miksi kuluttaa paukkuja sellaiseen minkä joku on jo kerran tehnyt hyvin, tässä tapauksessa suunnitteluun. Jos rynnäkkökiväärit haluttaisiin uusia, niin mikä ongelma aseiden hankinnassa joltakin valmiin ratkaisun tarjoavalta aseyritykseltä oikein olisi? Tai vaihtoehtoisesti alasajettavien asevelvollisuusarmeijoiden mahdollisista kuolinpesistä, esim. Ruotsin tai Saksan?

[Snuiva]

No just joo. Siellä luolissa onkin varmaan kymmeniä hornetteja, leopardeja, cv:tä, jne. joita ei missään vaiheessa mainittu niiden hankinnasta eduskunnassa päätettäessä. Ok, eivät ulkomaat ehkä tiedä, montako rynkkyä tai telamiinaa Suomella on, mutta raskaiden aseiden suhteen olisin todella hämmästynyt, jos niitä on pystytty hankkimaan niin, että hankinnat on tehty eduskunnassa hyväksyttyjen hankintapäätösten ohi. Tolla pikkusälällä taas ei ole sodan lopputuloksen kannalta juuri mitään merkitystä.

Puolustusvoimien käyttöön valmistettiin Rk 62 eri variantteineen 350 000 kpl vuosina 1962–1994

RK95 valmistusmäärä oli 20 000 kpl. Huonot valmistusmateriaalit ja kuluttava käyttö on syönyt tästä määrästä kolmanneksen.

Sako on myyty berettalle ja rynnäkkökivääreiden valmistus lopetettu.

Itse taas olen ymmärtänyt että niin uudemmat RK95:set kuin vanhemmat RK62:set kuluvat käyttössä piipun osalta tietoisen, osin myös pakottavan, valinnan seurauksena. Itänaapurissa piipun sisäpinta kromattiin, tarkkuus kärsi mutta piipusta tuli pitkäikäisempi. Suomessa piippuja ei kromattu (valmistuskapaisteettikin puuttui), koska tarkkuuden ei haluttu kärsivän. Jos nyt tätä satuit tarkoittamaan tuolla viittauksellasi huonoihin materiaaleihin?

Suomessa ei kovakromattu piippuja vaan ne fosfatoitiin. Fosvatoidulla piipulla ampuu sen 10-15k laukausta ennenkuin tarkkuus kärsii huomattavasti. Sako oli ahne ja laski materiaali standardeja, puolustusvoimille tämä sopi. Piiput ovat kestäneet kohtuullisesti, muut osat eivät.

Lukemani mukaan myös Puolustusvoimien vaateet aseiden valmistuslaadussa olivat hyvin, hyvin tiukat. Perinteinen tapa on työstää aseen runko jyrsimällä se yhdestä kappaleesta. No, miksipäs ei, mutta on muuten kallista ja aikaa vievää. Rungon valmistaminen prässäämällä on taas halvempaa ja nopeampaa, mutta kestävyys ei tietenkään ole sitä luokkaan kuin yhdestä möhkäleestä työstetyllä. Kulut piti tietenkään yrittää pitää kurissa, mutta milläs pidät kun prässättyjenkin aseiden haluttiin olevan kuin yhdestä kappaleesta valmistettuja?

Käytännössä prässätty ja jyrsittyrunkoisten aseiden kestävyydellä ei ole pitkiin aikoihin ollut mitään eroa. Muinoin jyrsittiin kun ei ollut valmiuksia/osaamista prässäämiseen.

Vaikka Sako ja siihen aikanaan yhdsitetty Valtion kivääritehdas eivät enää olekkaan kotimaisessa omistuksessa, niin minkä ongelman tämä muka aiheuttaa mahdollisille pienasehankinnoille? RK62:kin suunniteltiin alunperin ulkomaisen konstruktion pohjalta kotimaisin voimin. Miksi kuluttaa paukkuja sellaiseen minkä joku on jo kerran tehnyt hyvin, tässä tapauksessa suunnitteluun. Jos rynnäkkökiväärit haluttaisiin uusia, niin mikä ongelma aseiden hankinnassa joltakin valmiin ratkaisun tarjoavalta aseyritykseltä oikein olisi? Tai vaihtoehtoisesti alasajettavien asevelvollisuusarmeijoiden mahdollisista kuolinpesistä, esim. Ruotsin tai Saksan?

Mitä tahansa voi hankkia jos poliitikot tilausvaltuuden antavat. Rajavartiolaitos käyttää G36 rynnäkkökiväärinä. Nyt ei tiedetä mihin halutaan varautua ja reservi on koulutettu käyttämään ak pohjaista konstruktiota. Varastoissa on satoja miljoonia 7,62x39 patruunoita. Näiden korvaaminen vie aikaa ja rahaa. Jos johonkin toiseen asetyyppiin ja kaliberiin siirrytään osalle reserviläisistä pitää jättää edellä mainittuja varastoon tai keksiä jotain muuta. Kuten reservin supistaminen tms.

[Dick van Dyke]

Luuletko että verojen maksulla on sotatilanteessa mitään merkitystä Suomen varustelutasoon? Varustelutaso tilanteen ollessa päällä riippuu lähinnä liittolaisista ja onnistuuko kuljetus vihollisen häiritessä.

Uh, no ei tietenkään sotatilanteessa, vaan nyt rauhan aikana. Nythän ne aseet pitää hankkia ja niille käyttäjät kouluttaa. Jos fyrkkaa on enemmän, voidaan ostaa enemmän aseita. Ja jos useampi ihminen on palkkatyössä, joka tuottaa verotuloja, on valtiolla enemmän fyrkkaa. Yksinkertaista.

Taisit kirjoittaa: "Ne, joille ei sodan aikana riittäisi kunnon varusteita, voisivat asepalvelun sijaan tehdä jotain hyödyllistä, kuten mennä töihin ja maksaa veroja, joilla voisi sitten sen armeijan varustaa edes vähän paremmin."

Ehkä tuo teksti on tulkittavissa sitten monin tavoin. 

[sr]

Luuletko että verojen maksulla on sotatilanteessa mitään merkitystä Suomen varustelutasoon? Varustelutaso tilanteen ollessa päällä riippuu lähinnä liittolaisista ja onnistuuko kuljetus vihollisen häiritessä.

Uh, no ei tietenkään sotatilanteessa, vaan nyt rauhan aikana. Nythän ne aseet pitää hankkia ja niille käyttäjät kouluttaa. Jos fyrkkaa on enemmän, voidaan ostaa enemmän aseita. Ja jos useampi ihminen on palkkatyössä, joka tuottaa verotuloja, on valtiolla enemmän fyrkkaa. Yksinkertaista.

Taisit kirjoittaa: "Ne, joille ei sodan aikana riittäisi kunnon varusteita, voisivat asepalvelun sijaan tehdä jotain hyödyllistä, kuten mennä töihin ja maksaa veroja, joilla voisi sitten sen armeijan varustaa edes vähän paremmin."

Ehkä tuo teksti on tulkittavissa sitten monin tavoin. 

Ok, pahoittelen epäselvää ilmausta. Olisi ehkä pitänyt tuon asepalvelun sijaan sanoa varusmiespalvelu. Mutta sinällään tuo pätee jossain määrin jopa niin kuin sinä sen alunperin tulkitsit. Osa porukasta tehtaisiin tykinkuulia valamaan. Etenkin pidemmässä sodassa myös sodanaikaisella ase- ja ammustuotannolla alkaa olla merkitystä.

[Defend Finland!]

Velin ja sr:n väittely koski asioita, joista olen lukenut paljon. Neuvostoliitto ei ollut koskaan allekirjoittanut - eikä koko olemassaolonsa aikana hyväksynyt - kansainvälisen oikeuden sotaa koskevia sopimuksia. Kyllä Neuvostoliitto teloitti suomalaisia sotavankeja ja niitä kuoli aika paljon vankeudesta. Ja sotarikollisina tuomittiin laillisia taistelijoita. Kun Eero A Wuoresta tuli Suomen Moskovan suurlähettiläs vuonna 1955 hän huomasi, että vankileireillä oli ainakin kaksi vuonna 1945 tuomittua suomalaista sotilasta, joita ei millään voitu pitää sotarikollisina. Hän otti asian puheeksi isäntien kanssa ja kysyi hyvin pontevasti että miten Neuvostoliitto voi pitää näitä sotarikollisina? Nämä kaksi vapautettiin melko nopeasti ja uskon, että näiden tuomio oli koepallo jolla 1945 testattiin Suomen uutta Moskovan suurlähettilästä Cay Sundströmiä. Jos Sundström olisi puuttunut asiaan niin näiden ei olisi tarvinnut istua Gulagissa.

Kyllä iso reservi on kaikkein tärkein asia maan puolustamisessa. Kaikki riviin pitäisi olla mottona. Tämä puhe aseistuksen puutteellisuudesta on harhaanjohtava. Tärkeintä on puolustusmotivaatio, taistelumoraali ja uhrivalmius. Jos nämä puheet aseiden nykyaikaisuuden tärkeydestä pitäisivät paikkaansa, niin Afghanistanissa ei olisi mitään ongelmia. Talibanit olisi nujerrettu aikoja sitten. Tai nykyaikaisilla aseilla hampaisiin aseistettu Etelä-Vietnamia ei olisi valloitettu vuonna 1975!

[Snuiva]

Kyllä iso reservi on kaikkein tärkein asia maan puolustamisessa. Kaikki riviin pitäisi olla mottona. Tämä puhe aseistuksen puutteellisuudesta on harhaanjohtava. Tärkeintä on puolustusmotivaatio, taistelumoraali ja uhrivalmius. Jos nämä puheet aseiden nykyaikaisuuden tärkeydestä pitäisivät paikkaansa, niin Afghanistanissa ei olisi mitään ongelmia. Talibanit olisi nujerrettu aikoja sitten. Tai nykyaikaisilla aseilla hampaisiin aseistettu Etelä-Vietnamia ei olisi valloitettu vuonna 1975!

Hyvä kalusto säästää verta ja koska kyseessä voi olla sinunkin veresi niin eikö sitä kalustoa voitaisi hankkia? Olisi äärettömän mukavaa ettei tarvitsisi kotitekoisten räjähteiden ja alkon molotovein pysäyttää panssaroitua kalustoa.

[Marjapussi]

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen
Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa."

Näin Suomen tunnetuin rauhanuskonnon asiantuntija.

[Martikainen]

Amatööriarmeijan kykyjä ei pidä väheksyä, korostaa professori Matti Wiberg.

"Afganistanissakin paikalliset resupetterit pitävät maailman mahtavimpia armeijoita pilkkanaan vuosikymmenestä toiseen."

Näinhän se näkyy olevan, oli itse asevelvollisuudesta mitä mieltä hyvänsä. Siinä onkin ajattelemisen aihetta, että miksi näin. Mikseivät jenkit pysty sotilaalliseen voittoon?

[valkobandiitti]

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen
Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa."

Näin Suomen tunnetuin rauhanuskonnon asiantuntija.

Mitä veikkaatte mikä on rauhanuskonnon kannattajan sotilasarvo?

Älkää koulukiusatko ettei tule lisää hämeenanttiloita!

[rapa-nuiv]

Se, että uskon kentsujemme olevan sen verran fiksuja, etteivät sittenkään taistele enää sitä edellistä sotaa.

Tarkoitatteko edellisellä sodalla Irakia,Georgiaa vai Afganistania ?

Nykyaikaisessa sodankäynnissä surkeasti varustetulla ja suunnilleen liikkumiskyvyttömällä (pl. omat jalat)

(ml. takavarikoidut siviiliajoneuvot) Kansalaisten  massa-armeijalla on tarvittaessa miljoonia ajoneuvoja. Niitä kuljettamaan tarvitaan ne 50-kymppiset ukonkäppänät. Ja ihan riittävän hyvä, jos niillä on henk.koht. aseena vaikka se taiteltu haulikko.

Suurvallan panssarijalkaväki ei todellakaan pysähdy haulikoilla ja pistooleilla varustettujen 50-vuotiaiden ukonkäppänöiden vastarintaan.
...
Se, että valtio säilyy itsenäisenä, ei ole sen arvoista, että iso osa kansasta tapatetaan heittämällä heidät surkein varustein varustettuna nykyaikaista armeijaa vastaan. Ei edes sen utopistisen muslimi-Ruotsin hyökkäyksen tapauksessa.

Suurvallan panssarijalkaväki on niin 1900-lukua.
Muslimi-Ruotsin hyökkääjien aseina on rautaputket ja viidakkoveitset. Se ei ole utopiaa, vaan erittäin mahdollista ja valitettavaa lähitulevaisuuden todellisuutta. Ukonkäppänä heille pärjää, kunhan haulikko löytyy.


Ja se, että maassa on kaksi miljoonaa henkilökohtaista asetta ja miljoona ukkoa jotka niitä osaa kurinalaisena joukkona käyttää, on paras tae sille , ettei maassa ole ainoana väkivaltakoneistona 30 000 paateroiden ja ilmannien valikoimaa santarmia, joille päivilipposet ja tuijabraxit maksavat palkan.

Armeijan ensisijainen tarkoitus ei ole taistella ulkoista vihollista vastaan, vaan pitää paikallista väkivaltamonopolia.
Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttaessa siirrytään sille kaltevalle pinnalle, jonka reunan alla odottaa eliitin sotilaskaappaus ja Brasilian malli  tai pahimmassa tapauksessa yksityiset punakaartit ja MC Cannonhomma.   

[sr]

Ja se, että maassa on kaksi miljoonaa henkilökohtaista asetta ja miljoona ukkoa jotka niitä osaa kurinalaisena joukkona käyttää, on paras tae sille , ettei maassa ole ainoana väkivaltakoneistona 30 000 paateroiden ja ilmannien valikoimaa santarmia, joille päivilipposet ja tuijabraxit maksavat palkan.

Armeijan ensisijainen tarkoitus ei ole taistella ulkoista vihollista vastaan, vaan pitää paikallista väkivaltamonopolia.

No, tuon väkivaltamonopolin kannalta ne kaksi miljoonaa henkilökohtaista asetta ovat kyllä huono asia. Valtiovallan komennossa oleva armeija, joka on ylivoimainen esivaltaa vastustavien suhteen, on tosiaan tae sille, että väkivaltamonopoli säilyy.

Keitä sinä luulet sen "kurinalaisen" porukan seuraavan? Sotilasvalassa heistä jokainen on vannonut puolustavansa laillista esivaltaa. Tämä koostuu juuri vapaalla vaaleilla kansanedustajiksi valituista päivilipposista ja tuijabraxeista.

[Miniluv]

Miettikää, mitä kirjoitatte.

[dothefake]

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen
Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa."

Näin Suomen tunnetuin rauhanuskonnon asiantuntija.

Eikä tarvitsisi matkustaa, maailma tulis meille katseltavaksi.

[Peksi]

Uusimpien tutkimusten mukaan enää puolet kansalaisista kannattaa nykymuotoista asevelvollisuutta. Edellisenä vuonna kannatus oli noin 60% ja sitä edellisenä 70%. Asennemuutos on ollut siis hämmästyttävän nopea. Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=50477:asevelvollisuuden-kannatus-yhae-laskussa&catid=30:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=31

Puolustuvoimille tulee tapahtumaan jotain seuraavien vuosien aikana, se on selvä.

[mikkoellila]

HS-raati: Yleinen asevelvollisuus ei enää tarpeen
Yleinen asevelvollisuus on vanhanaikainen järjestelmä, tuumii professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Se vie huomattavalta osalta ikäluokkaa lähes vuoden elämästä. Sinä aikana ehtisi ajatella ja elää, rakastaa ja katsella maailmaa."

Näin Suomen tunnetuin rauhanuskonnon asiantuntija.

Professori voisi mennä mm. Iraniin kampanjoimaan asevelvollisuutta vastaan.

Ei tulisi enää koskaan takaisin Suomeen.

[Noottikriisi]

Euroopassa moni maa ajoi alas asevelvollisuusarmeijoitaan siirtyen pieniin palkka-armeijoihin, koska luotettiin Kansainliiton tuomaan turvallisuuteen ja siihen että vaaran uhatessa Kansainliiton yhteiset joukot tulisivat apuun.

Pelottavan tutulta kuulostaa. Pienen palkka-armeijan hyödyt nähtiin äskettäin Georgian sodassa.

Venäjä aikoo joka tapauksessa kehittää sotilasmahtiaan, ja Suomen on aivan turha odottaa apua vaikka YK:lta. Mahtaisiko Venäjä käyttää Veto-oikeuttaan jos turvallisuusneuvostossa äänestettäisiin Venäjän koneiden lentokiellosta Suomen ilmatilassa? 

[-gentilhommehki-]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Asepalvelus+lyhentyy+todenn%C3%A4k%C3%B6isesti+nelj%C3%A4%C3%A4n+kuukauteen/1135267054193

Mutta kehitysapuun riittää petturieurokraateilta miljardi vuodessa...

Lyhin kuuden kuukauden varusmiespalvelusaika todennäköisesti typistyy neljään kuukauteen tällä vaalikaudella.

"Tämä oli henki Säätytalossa. Hallitusohjelma vie siihen suuntaan", sanoo Rkp:stä hallitusneuvotteluiden puolustuspolitiikkatyöryhmässä edustanut Carl Haglund.

Haglund kuitenkin korostaa, että lopullisesti asiaa ei ole niitattu kiinni. "Silloinhan se lukisi hallitusohjelmassa."

Nyt ohjelmassa lukee, että "yleistä asevelvollisuutta kehitetään Siilasmaan raporttiin tukeutuen". Tällä viitataan Risto Siilasmaan asevelvollisuutta miettineen työryhmän mietintöön, jonka yksi ehdotus oli selvitys neljän kuukauden asepalveluksesta.


Vihreiden neuvottelija kuntaryhmässä Osmo Soininvaara kirjoitti viikonloppuna blogissaan varmana, että asepalvelus lyhenee.

Se on [hallitus]ohjelmassa piilotettu koodisanan 'Siilasmaan raportti' taakse", Soininvaara kirjoitti.

Puolustuspolitiikkaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) sanoo, että hallitusohjelmassa kirjoitetaan tarkoituksella ympäripyöreästi asevelvollisuudesta: asiasta ei sovittu mitään täsmällistä.

"En ole varma, olivatko kaikki ryhmässä edes perehtyneet Siilasmaan raporttiin", Tuomioja sanoo.


Hallitus käynnistää laajan puolustusvoimien uudistamisen. Palvelusajan lyhentäminen ratkaistaan koko eduskunnan laajuisen työryhmän sekä tulevan puolustusministeri Stefan Wallinin (r) voimin.

Haglund luonnehtii palveluksen lyhentämistä "mahdolliseksi" ja "todennäköiseksi".

"Mutta ehdottoman varmaa se ei ole. Jos parlamentaarinen työryhmä päätyy johonkin muuhun, niin se päätyy."


Palvelusajan lyhentämisen puolesta puhuu se, että hallituspuolueet ovat sopineet puolustusmäärärahoihin 200 miljoonaa euroa säästöt.

Jos puolet varusmiehistä viettäisi armeijassa vain neljä kuukautta, säästettäisiin joidenkin arvioiden mukaan 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Ainakin kokoomus ja Rkp suhtautuvat osin varauksella palvelusajan lyhentämiseen.

[Peksi]

Hienoa! Uudistuksella olisi todennäköisesti ainoastaan positiivisia vaikutuksia, mikäli se toteutuu. Armeija ei enää sotkisi niin pahasti nuorten miesten elämää (opiskelut, työt jne.), rahaa säästyisi ja palvelusaika tiivistyisi.

[hoxpox]

Hienoa! Uudistuksella olisi todennäköisesti ainoastaan positiivisia vaikutuksia, mikäli se toteutuu. Armeija ei enää sotkisi niin pahasti nuorten miesten elämää (opiskelut, työt jne.), rahaa säästyisi ja palvelusaika tiivistyisi.

Kannatan, ennen armeijaan meni vuosi opiskeluista, nyt kuluisi vain puolikas lukukausi.

Asentoa ja lepoa sekä sänkyjen petaamista ei varmasti tarvi opettaa yhtä perusteellisesti kuin aiemmin on tehty.

[Jouko]

Hyvä juttu. Ne asiat opitaan paljon lyhyemmässäkin ajassa.
Tärkeintä on maanpuolustushenki.

[mevv]

Hienoa! Uudistuksella olisi todennäköisesti ainoastaan positiivisia vaikutuksia, mikäli se toteutuu. Armeija ei enää sotkisi niin pahasti nuorten miesten elämää (opiskelut, työt jne.), rahaa säästyisi ja palvelusaika tiivistyisi.

Täysin samaa mieltä. Joskus miettinyt, että siviilipalvelus on yhteiskunnalla paljon hyödyllisempää, kuin puolen vuoden pyssyleikit. Tosin ne pyssyleikit on vähän niin kuin vakuutus pahanpäivän varalle. En tosin tiedä kuinka paljon hyödyttää lähettää pahana päivänä ylipainoisia ja rapakuntoisiä äijiä "puolustamaan" Suomea ja Suomen maaperää?