2010-12-30 Ylen joulukuun gallup: Perussuomalaisten kannatus 15,3 %

[Timoteus]

Oliko noille timoteuksen mainitsemille raakadatoille jotain lähdettäkin?

Nimimerkki Nuivanlinnan viestissä oli suora linkki: http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/t2545_vko44A-45B_presidentinvaalit_taulukot.pdf

[Octavius]

En jaksa ajakohdasta johtuen syventyä tarkemmin, mutta nopeasti luettuna tässä voi olla nyt jotain aika outoa.

Lukekaa muutkin nuo Timoteuksen postaukset ja sanokaa tuletteko samaan johtopäätökseen kuin minä. PS olisi siis jo nyt raakadatassa suurin puolue?

Herää tietysti välittömästi kysymys onko päässäni foliota ja miten monta kerrosta. Raakadatahan on vain Taloustutkimuksen hallussa ja mikä olisi sen intressi salata Suomen poliittisen historian suurin uutispommi?

Olen varmaan käsittänyt lähestyvän yöunen vuoksi jotain pahasti väärin, mutta joka tapauksessa myönnän hommaritariristin kuusenhavuin ja timantein Timoteukselle tuosta raakadatahavainnosta.

[Daemonic]

Onko tuo painottamaton nyt sitten oikeasti vastanneet ja painotettu jollain korjauskertoimella saatu luku, vaimitähä?

[Timoteus]

Ja kaivetaan nyt vielä todisteet sille, että tuota samaa dataa käytettiin marraskuun puoluekannatusarviossa.

Puoluekannatusarvion yhteydessä kerrottiin seuraavaa:

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/YLE_puoluekannatus_0111-25112010.pdf

Tutkimuksen ajankohta

Haastattelut tehtiin 1.–25.11.2010. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Otoksen koko

Yllä mainittuna ajanjaksona haastateltiin yhteensä 3 879 henkilöä.

Presidentinvaalitutkimuksen yhteydessä kerrottiin seuraavaa:

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/Presidentti_2012_esivaali_johdanto_JPa_12112010.pdf

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/12/niinisto_halutaan_presidentiksi_2189380.html

Tutkimusten ajankohta ja otoskoko

1. vaiheen eli ns esivaalitutkimuksen haastattelut tehtiin 1.11.-11.11.2010 välisenä aikana. Tähän tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 1934 vastaajaa.

---

Varsinaiseen presidentinvaaliin otettiin ehdokkaiksi puolueiden esivaalien voittajat. Taloustutkimus haastatteli tähän tutkimukseen 1 945 ihmistä. Haastattelut tehtiin 15.-25.11.2010.

Ja luonnollisesti 1934 + 1945 = 3879.

[Timoteus]

Onko tuo painottamaton nyt sitten oikeasti vastanneet ja painotettu jollain korjauskertoimella saatu luku, vaimitähä?

"Painottamaton n" on oikeasti vastanneiden lukumäärä, kyllä. "Painotettu N" korjaa vastaajien jakaumaa kohderyhmää vastaavaksi taustamuuttujien (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka) suhteen. Koska otos on ollut laaja ja käytetty otantamenetelmä ilmeisen hyvä, painotetut luvut eivät muuta tässä tapauksessa kovin paljon. Puolueiden voimasuhteissa ne eivät muuta käytännössä mitään.

Puoluekannatusarvioissa käytettävät korjauskertoimet ovat asia erikseen. Ne eivät tuosta datasta ilmene.

[Ystävä]

Kristillisillä ja RKP:llä alkaisi tehdä tiukkaa, jos se aiottu äänikynnys olisi jo käytössä.

Olen mietiskellyt, että nykyisillään se äänikynnys (oliko 3,5% vai 3,8%) olisi Persuille jo aika hyväkin juttu (demokratian kannalta ei). Veikkaan että aika moni Vapauspuolueen, Ipun, Muutoksen, Eläkeläisten tms. kannattaja kuitenkin äänestäisi Perussuomalaisia, jos se olisi kaikista "pahoista vähiten huono" vaihtoehto. Ja Kristillisistäkin saattaisi joku osa kelkkaamme siirtyä..

Toisaalta ne puolueet, joista Persut varmimmin saisi ääniä(Ipu, Muutos, Vapauspuolue) ovat erittäin pieniä, kun taas Kristilliset ja RKP ovat reilusti yli kolmen prosentin puolueita. Kristillisistä ja Eläkeläisistä varmaan jokin prosentti äänestäisi Persuja, mutta suurin osa Kokoomuksen ja Keskustan konservatiivisia tai/ja uskovaisia ehdokkaita. Liki kaikki RKP:n äänet sataisivat Persujen kilpailijoille.
Voipi olla tämä nykyinen malli siis ihan hyväkin asia.

[E.P.L]

Vapauspuolueen, Ipun, Muutoksen, Eläkeläisten tms. kannattaja kuitenkin äänestäisi.
Pitää muistaa että "muiden" puolueiden äänestäjiä on se ~1%. Niistä ei kauheasti äänestäjiä saada.

[eliasj]

Olen mietiskellyt, että nykyisillään se äänikynnys (oliko 3,5% vai 3,8%) olisi Persuille jo aika hyväkin juttu (demokratian kannalta ei).

Onnittelut.

Myönnän sinulle Ihan Oikean Poliitikon arvonimen.

Onnea vielä kerran.

Väitätkö siis, ettei äänikynnyksestä olisi Perussuomalaisille hyötyä? Kuten Eerola sanoikin, se ei demokratian kannalta ole hyvä juttu, ja uskon, että Eerola kannattaa demokratiaa, josta seuraa luontevasti äänikynnyksen vastustaminenkin.

[AIP]

Voisikohan joku sivistää historiaa tuntematonta kun en muista mitkä olivat edelliset protestivaalit ja kuulemma "Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia." Mitkä olivat edelliset protestivaalit, mikä puolue oli protestin välikappale ja mitä sitten tapahtui? Voisiko tapahtumista ottaa oppia ja olisiko protestanttien otettava opiksi vaiko suurten puolueiden - vai onko tämä sählinki ja äyväys nyt sitä opiksi ottoa?

[jumppajoonas]

Tässä vähän epävirallista galluppia...

http://www.gfxpoll.com/viewpoll/7883-closed_mita_puoluetta_kannatat_.html

Tästä saa märkiä unia jos ei muuta...

[IDA]

uskon, että Eerola kannattaa demokratiaa, josta seuraa luontevasti äänikynnyksen vastustaminenkin.

Itse tiedän.

[RP]

Olen mietiskellyt, että nykyisillään se äänikynnys (oliko 3,5% vai 3,8%)

3% hallituksen esityksessä. Tosin nämä seuraavat vaalithan mennään vielä vanhoilla säännöillä, joten efektiivinen äänikynnys vaalipiiristä riippuen on jossakin 2.5:n ja 14 prosentin välillä(?)

[Juho Eerola]

Olen demokratian puolella, äänikynnystä vastaan. Neljä vuotta sitten se olisi ollut lähellä lopettaa Perussuomalaiset, mutta ei enää. Nyt siitä saattaisi olla jopa hyötyä, mutta en minä silti sitä kannata. Kokoomukselle hyöty olisi ilmeisempi (ainakin rkp menisi niille).

Käsittääkseni TNS gallup (entinen Suomen gallup) ei käytä noita korjauskertoimia. Sen tutkimustuloksia käyttää ainakin Hesari. Yleensä se onkin aina antanut hieman Taloustutkimusta jopa paremmankin tuloksen. Tosin vain hieman.

[Teemu Lahtinen]

Olen mietiskellyt, että nykyisillään se äänikynnys (oliko 3,5% vai 3,8%)

3% hallituksen esityksessä. Tosin nämä seuraavat vaalithan mennään vielä vanhoilla säännöillä, joten efektiivinen äänikynnys vaalipiiristä riippuen on jossakin 2.5:n ja 14 prosentin välillä(?)

Jospa käykin niin hyvin, että näiden vaalien seurauksena ko vaalilainsäädäntö otettaisiinkin uuteen tarkasteluun? Varmasti lainsäätäjällä on ollu erilainen maailmankuva lakia säätäessään kuin miksikä maailma nyt näyttää muotoutuvan.

[RP]

Tekstissä puhutaan korjauskertoimista. Persujen edellisten vaalien (kunnallisvaalit 2008) tulos oli 5,4 %. Sitä edellisten vaalien (ek 2007) tulos oli 4,05 %. Nopeasti laskettuna näiden keskiarvo on 4,725 %.

Eli: Persujen nyt julkistettua 15,3 % kannatusmittausta on skaalattu jollain tavalla tuon luvun 4,725 % suhteen. Miten, sitä pitäisi kysyä Taloustutkimuksen ihmisiltä. Kuten sitäkin, että mikä oli gallupin "raakavastausten" persukannatuslukema.

Minusta looginen oletus (joka on siis kuitenkin vain oletus) olisi, että he pelaavat jonkin sortin gallup- ja vaalikannatusten historiallisella suhdeluvulla. Eli jos jos puolueen kannatus gallupeissa (raakadata) on aiemmin ollut suurempi kuin vaalikannatus, galluplukuja skaalataan alaspäin ja päinvastaisessa tapauksessa ylöspäin.

Suhdeluvulla en tarkoita välttämättä yksinkertaisen jakolaskun tulosta, ja kertoimen laskennassa pakostakin yksityiskohtia riippuen siitä kuinka paljon eri aikaan tehtyjen tutkimusten tuloksia painotetaan sen laskennassa. Oletettavasti viimeinen vaaleja ennen tehty mielipidetiedustelu painaa eniten, mutta luulisin sen painoarvon kuitenkin olevan vähemmän kuin 100%

Persujen osalta tämä näyttäisi toimivan käytännössä Taloustutkimuksen luvuilla. Koska raakadataa ei näy kaikki skaalauskertoimen muutokset, mitä kommentoin eivät ole absoluuttisia (raakasdataan kohdistettuja), vaan suhteellisia verrattuna edelliseen korjaukseen.

2007, eduskuntavaalit maaliskuussa menevät edeltäviä galluppeja selvästi paremmin, korjauskerrointa säädetään ylöspäin (ilmoitettu gallupsuosio pompaa ylöspäin porrasmaisesti vaalien kohdalla. Oletan, että muutos eri ole ollut niinkään primäärituloksissa, vaan niiden käsittelyssä) 
http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden_kannatusarviot_2007/

2008, kunnallisvaalikannatus menee lähemmäksi mielipidetiedusteluja (ehkä jossain määrin alakanttiin, riippuen siitä, mitä tiedusteluja milläkin painoarvolla tarkoitetaan). Kerrointa korkeintaan lievästi korotetaan . Ei selvää hyppäystä tuloksissa (ne nousevat, mutta ei niinkään porrasmaisesti - kysessä ilmeisesti muutos mielipidetiedustelujen tuloksissa itsessään, ei korjauskertoimessa).
http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden_kannatusarviot_2008/

[Timoteus]

Käsittääkseni TNS gallup (entinen Suomen gallup) ei käytä noita korjauskertoimia. Sen tutkimustuloksia käyttää ainakin Hesari. Yleensä se onkin aina antanut hieman Taloustutkimusta jopa paremmankin tuloksen. Tosin vain hieman.

Kaikki tutkimuslaitokset käyttävät korjauskertoimia. Taloustutkimus on yleensä mitannut PS:lle hieman korkeampia (ja oikeampia) kannatuslukemia kuin TNS Gallup. Viimeisimmät lukemat näiltä ovat tosin käytännössä yhtä suuret.

Jospa käykin niin hyvin, että näiden vaalien seurauksena ko vaalilainsäädäntö otettaisiinkin uuteen tarkasteluun? Varmasti lainsäätäjällä on ollu erilainen maailmankuva lakia säätäessään kuin miksikä maailma nyt näyttää muotoutuvan.

Se otetaan uuteen tarkasteluun vaalituloksesta riippumatta. Vaaliuudistus pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä eli seuraavan eduskunnan pitää hyväksyä se kahden kolmasosan enemmistöllä. SDP on koko ajan vastustanut uudistusta. Jos myös PS siirtyisi vastustamaan sitä, uudistuksen kaatamiseen tarvittava kolmannes olisi kasassa (nykyisillä kannatuslukemilla).

[RP]

Jospa käykin niin hyvin, että näiden vaalien seurauksena ko vaalilainsäädäntö otettaisiinkin uuteen tarkasteluun? Varmasti lainsäätäjällä on ollu erilainen maailmankuva lakia säätäessään kuin miksikä maailma nyt näyttää muotoutuvan.

Tiedä häntä, mutta jo tämä tekeillä olevakin muutos parantaa pienempien puolueiden asemaa. Nykyiselläänhän joissain vaalipiireissä käytännössä pitäisi saada ilman vaaliliittoa miltei tuo 15,3% äänistä, jotta voisi saada edes yhdenkin ehdokkaan läpi.

[Teemu Lahtinen]

Tiedä häntä, mutta jo tämä tekeillä olevakin muutos parantaa pienempien puolueiden asemaa. Nykyiselläänhän joissain vaalipiireissä käytännössä pitäisi saada ilman vaaliliittoa miltei tuo 15,3% äänistä, jotta voisi saada edes yhdenkin ehdokkaan läpi.

En sano etteikö nykysysteemissä olisi merkittävästi korjaamisen varaa. Mielestäni ei vaan pitäisi korjata huonoa toisella huonolla, kun saatavilla olisi parempiakin.

[Timoteus]

En sano etteikö nykysysteemissä olisi merkittävästi korjaamisen varaa. Mielestäni ei vaan pitäisi korjata huonoa toisella huonolla, kun saatavilla olisi parempiakin.

Mitä parempia on saatavilla?

Minusta vaaliuudistus nimittäin pitäisi jättää toteuttamatta juuri siksi, että nykyinen vaalitapa on lähellä parasta mahdollista. Pienten vaalipiirien yhdistäminen riittäisi korjaamaan sen olennaisimmat ongelmat.

[Matias Turkkila]

Hommallekin tuttu Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen lienee yksi Ylen gallupin puuhamiehistä. Meillehän hän toteutti tutkimuksen suomalaisten mielipiteistä maahanmuuttopolitiikasta, ja varsin mallikelpoisesti toteuttikin.

Anyway, Rahkonen arvio tovi taannempana ps:n kannatusta seuraavin sanoin: "perussuomalaisten kannatusläskissä nykyisellään on päällimmäisenä iso kerros ihraista höttöä, joka vaaleissa sulaa pois."

Miten tämä teksti pitää suhteuttaa eilen julkaistuun tutkimukseen? Sitenkö, että A) höttö on Ylen luvuissa mukana, vaiko siten, että B) se ei ole mukana.

Tältä istumalta arvioisin, että A. Taloustutkimus on pyrkinyt höttöpuhdistamaan Ylen gallupin luvut. Ja koska Rahkonen on arvioinut hötön määrän suureksi, on puhdistuksen määrä väkisinkin suuri.

Kun tämän vielä suhteuttaa Timoteuksen havaintoihin niin ei voi muuta todeta kuin että elämme .. mielenkiintoisia aikoja.

[RP]

Minusta vaaliuudistus nimittäin pitäisi jättää toteuttamatta juuri siksi, että nykyinen vaalitapa on lähellä parasta mahdollista. Pienten vaalipiirien yhdistäminen riittäisi korjaamaan sen olennaisimmat ongelmat.

Millä perusteella pidät nykyistä vaalitapaa käsittelyssä olevaa parempana (en halua siis tässä vertailua kolmansiin vaihtoehtoihin) Ainoa asia, joka tulee mieleen, on että nykyisen laskentaperusteiden ymmärtäminen ei ole mahdotonta kohtuullisen fiksulle peruskoululaiselle.

[RP]

Tältä istumalta arvioisin, että A. Taloustutkimus on pyrkinyt höttöpuhdistamaan Ylen gallupin luvut. Ja koska Rahkonen on arvioinut hötön määrän suureksi, on puhdistuksen määrä väkisinkin suuri.

Elämme .. mielenkiintoisia aikoja.

Tietenkään minä en tiedä, mutta olettaisin taloustutkimuksesa suhtauduttavan ammattiasioihin ammatillisesti, eli nämä korjaukset (menivät ne sitten oikein tai väärin) tehdään  jollain objektiivisemmalla kriteerillä kuin pelkällä mutulla.

Eli jos persujen kannatus on viimeisimmissä vaaleissa on ollut parempi kuin niitä edeltävissä gallupeissa, noita lukuja ei nyt väännettäisi datankäsittelyssä alaspäin, vaikka tukijan vahva henkilökohtainen mielipide olisikin, että tuo kannatus ei itse vaalipäivänä kokonaisuudessaan materialisoituisi.

Katsotaan.

[Teemu Lahtinen]

Mitä parempia on saatavilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalitapa

Minusta Condorcet-järjestelmät tarjoavat toistaiseksi parhaimman mahdollisen. Vaalitekniikkaan toki liittyy useita paradokseja ja viimekädessä niiden arvottaminen ratkaisee preferenssin, mutta nykyaikana ei esimerkiksi tarvitse enää arvottaa mekaanista helpoutta kovinkaan korkealle.

Minusta vaaliuudistus nimittäin pitäisi jättää toteuttamatta juuri siksi, että nykyinen vaalitapa on lähellä parasta mahdollista. Pienten vaalipiirien yhdistäminen riittäisi korjaamaan sen olennaisimmat ongelmat.

Minusta se pitäisi jättää toteuttamatta, jottei turhaan tekohengitettäisi huonoa systeemiä. Vaalijärjestelmä on kokonaisuus, jossa on oikeasti enemmän korjattavaa, kuin mihin sen varassa elävät päätöksentekijät kykenevät puuttua; valitettavasti.

[Matias Turkkila]

Tietenkään minä en tiedä, mutta olettaisin taloustutkimuksesa suhtauduttavan ammattiasioihin ammatillisesti, eli nämä korjaukset (menivät ne sitten oikein tai väärin) tehdään  jollain objektiivisemmalla kriteerillä kuin pelkällä mutulla.

Tottakai näin. En missään tapauksessa kyseenalaista Taloustutkimuksen ammattitaitoa. Tuo höttökommentti perustunee saman talon tekemiin jonkinlaiseen/-laisiin "kuinka varmasti äänestäisit puoluetta X"-kyselyihin.

[normi]

tyhmä kun olen, niin olen luullut, että nämä gallup luvut yksinkertaisesti kertovat prosentuaalisen määrän vastaajista ja valikoimalla vastaajia alueellisesti tms. saadaan tasainen otos?

No kaikkea oppii, aika kyseenalaista, että arvioidaan sitä että lieneeköhän tuo vastaaja tosissaan tuon puolueen kannatuksesta vai ei...

No toivotaan, että lukuja on reivattu alaspäin, koska vaaleissa ei niin voi ainakaan laillisin keinoin tehdä.

Oletin, että pieni notkahdus olisi jo tullut, mutta ei näköjään, mikä kertoo erittäin positiivisen viestin. Minusta 11 prossaa vaaleissa on tyydyttävä tulos, 14 oikein hyvä ja ennustamani 17,5 loistava. Tärkeintä on nyt päihittää vihreä puolue, joka elämänmuotomme vihollinen nro 1.

Toivotaan, että ihmiset ymmärtävät kolmen suuren tarjoavan samaa pa*kaa eri paketissa, etenkin maahanmuuton suhteen.

Kummastuttaa nuo asiantuntijoiden puolueelliset lausunnot, joista näkee suoraan etteivät tykkää ps:n kannatuksen noususta. Arvelu Soinin tarjoamisesta rahaa sinne tänne oli aika naurettava ja herätti lähinnä ajatuksen lausujan pätevyydestä tehtäväänsä.

p.s. tuo 15,3 % on loistava tässä kohtaa, joten jatketaan samaan malliin.

[Timoteus]

Minusta Condorcet-järjestelmät tarjoavat toistaiseksi parhaimman mahdollisen. Vaalitekniikkaan toki liittyy useita paradokseja ja viimekädessä niiden arvottaminen ratkaisee preferenssin, mutta nykyaikana ei esimerkiksi tarvitse enää arvottaa mekaanista helpoutta kovinkaan korkealle.

Condorcet-vaalitapoja on mielivaltaisen suuri määrä ja ne voivat erota toisistaan miten tahansa siinä ihan tavallisessa tilanteessa, ettei Condorcet-voittajaa ole. Condorcet-tapa on sekin, että Condorcet-voittajan puuttuessa voittaja arvotaan. Tai minä päätän voittajan diktatorisesti. Tai kaikkein vähiten kannatettu ehdokas valitaan.

Lisäksi Condorcet-voittajan ja Condorcet-vaalitapojen käsitteet liittyvät erottamattomasti yhden edustajan vaaleihin. Jos Condorcet-voittajan käsite on yleistetty usean edustajan vaaleihin, en moista laajennusta tunne (eikä tunne Wikipediakaan). Haluatko, että eduskuntavaaleissa siirrytään käyttämään yhden edustajan vaalipiirejä?

Vaalitavan mekaaninen helppous on tarpeen jatkossakin. Condorcet-vaalitavassa äänestäjien on pakko rankata kaikki ehdokkaat paremmuusjärjestykseen; järjestys ei saa olla vaillinainen. Tottahan tietokone laskennasta selviää mutta äänestäjien pitäisi sitä ennen selvitä äänestämisestä, vieläpä säädyllisessä ajassa. Ihminen ei ole muuttunut yhtä nopeasti kuin teknologia.

[Ystävä]

Potentiaali olisi huimasti. Pitäisi vaan löytyä Tony Halmeen tapaan joku hyvin tunnettu juureva kansanmies, joka kiertelisi lähiöiden ostareita ja baareja, ja saisi ihmiset vaivautumaan äänestyskoppiin asti.

[Teemu Lahtinen]

Lisäksi Condorcet-voittajan ja Condorcet-vaalitapojen käsitteet liittyvät erottamattomasti yhden edustajan vaaleihin. Jos Condorcet-voittajan käsite on yleistetty usean edustajan vaaleihin, en moista laajennusta tunne (eikä tunne Wikipediakaan).

Esimerkiksi Schulze/Beatpath, kyllä sillä saadaan yhden voittajan jälkeenkin järjestystä esiin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Schulzen_menetelm%C3%A4 joka englanniksi tunnetaan Schulze STV:nä. Virheeni oli käyttää suomeen vakiintumassa olevaa jaottelua.

http://en.wikipedia.org/wiki/Condorcet_method#Condorcet_Ranking_Methods
http://en.wikipedia.org/wiki/Condorcet_method#Use_of_Condorcet_voting (monijäsenisiä vaaleja)

Haluatko, että eduskuntavaaleissa siirrytään käyttämään yhden edustajan vaalipiirejä?

En.

Vaalitavan mekaaninen helppous on tarpeen jatkossakin.

Tässä tarkoitin nimenomaan laskennallista helpoutta. Kyllä tietokoneet sen osaavat laskea. Äänestäjälle äänestämisen pitää olla niin helppoa kuin mahdollista.

Condorcet-vaalitavassa äänestäjien on pakko rankata kaikki ehdokkaat paremmuusjärjestykseen; järjestys ei saa olla vaillinainen.

Ei, varmaan jollain järjestelmällä on pakko, mutta ei niillä, mitä oikeasti käytetään. Siellä riittää kun rankkaa haluamansa tai äänestää vain yhtä.

[normi]

Potentiaali olisi huimasti. Pitäisi vaan löytyä Tony Halmeen tapaan joku hyvin tunnettu juureva kansanmies, joka kiertelisi lähiöiden ostareita ja baareja, ja saisi ihmiset vaivautumaan äänestyskoppiin asti.

Totta, nukkuvissa on valtavasti potentiaalia nimenomaan ps:lle!

[Matias Turkkila]

No toivotaan, että lukuja on reivattu alaspäin, koska vaaleissa ei niin voi ainakaan laillisin keinoin tehdä.

Noh, ei nykyisen lainsäädännön piirissä ainakaan 

Pitänee ottaa tämän episodin setvimiseksi yhteyttä Rahkoseen. Mutta uusivuosi ensin.