2010-12-13 IS: 11-vuotias pahoinpideltiin välitunnilla

[Whomanoid]

Nykyään tämä on kaava, jos haluaa noudattaa nollatoleranssia kouluaikana tapahtuneessa (selvästi yksipuolisessa) kiusaamisessa ja pahoinpitelyssä:

1) Selvityspyyntö rehtorille tapahtuneesta
2) Tutkintapyyntö pahoinpitelystä poliisille
3) Tutkintapyyntö poliisille siitä, onko virkamies (rehtori ja opettajat) laiminlyönyt tehtävänsä, kun ei ole pystynyt ehkäisemään tai keskeyttämmään tilannetta.

Jo vain alkaa tapahtua. Mutta samalla täytyy muistaa, että opettajat ovat tässä pahasti puun ja kuoren väilissä.

[Sami Aario]

Minut tämä ainakin pistää miettimään, että järjestetäänkö opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle tarpeeksi koulutusta siitä miten tällaisissa tapauksissa tulisi toimia.

Oppilaille suunnattuja koulukiusaamisen vastaisia kampanjoita nimittäin järjestetään käsittääkseni säännöllisesti, mutta ehkä ei olla huomattu että henkilökunnan asenteissa voisi myös olla korjattavaa.

[Koskela Suomesta]

Oman poikani opettaja osoitti yllättäen samanlaisia asenteita kiusaustapaukseen liittyen. Syyllisti kiusattua, piti häntä rasittavana (kun tulee kertomaan asiasta hänelle), valehteli tapahtumista ja tekemisistään ja jäi tästä kiinni (ei suhtautunut tapaukseen asiallisesti, tajusi tämän jälkeenpäin itsekin ja yritti piilottaa sen valehtelemalla)

Kyseessä on opettajana ns. kympin tyttö, joka ei keskustelujen pohjalta tulkittuna ymmärrä pojista ja elämän realiteeteista mitään. Ja silti hän yritti vedota pitkään kokemukseensa näissä asioissa. kuulemma jo kymmenen vuotta... Kysyttäessä montako vastaavaa tapausta hän on uransa aikana hoitanut kunnialla kotiin, tuli isälle vastauksena vain hiljaisuus 

[Perttu Ahonen]

Sellainen koulu, kuin on rehtori ja se kuuluu asiaan.  No, Pihlajiston ala-koulu voittaa nyt  TosiKiVa-koulu palkinnon.  Tulee mieleen, että noinkohan tämä "asiaankuuluva" koulupahoinpitely olisi hyssytelty, jos joku suomalainen 6.lk pikkudiktaattori olisi hakannut ja potkinut mamulasta maassa?  Epäilen, että "asiaankuuluvasti" olisi asia nostettu suurella metelillä puheenaiheeksi ja syyllistetty suomalaiset kautta linjan.

http://www.kivakoulu.fi/ Tätä voisi yrittää jopa Pihlajiston ala-koulussa.

Ai, että aikoinaan oli ihan normia, että isommat lapset pieksi pienempiään koulussa.

Itse kävin peruskoulun 1980-luvun kahtapuolta ja tuolloin väkivaltaisuuteen puututtiin heti.  Itse asiassa sellainen oli harvinaista ja vielä harvinaisempaa oli, jos joku vanhempi oppilas pieksi nuorempaa.  Mitään maassapotkimisia ei todellakaan tapahtunut kouluissa.   Kaikenlaista pienempien kiusaamista pidettiin yleensäkin luusereiden juttuna ja luokkien "kingit" eivät sellaiseen arvonalennukseen sortuneet, sillä sellainen olisi tiennyt välitöntä sosiaalista arvostuksen alenemista. Luokissa tapahtuvaa sisäistä nokkimisjärjestyksen päivitystä kyllä tapahtui, mutta silloinkin varsin siististi lähinnä tyylin painimista tms.

[Haima]

Vaikka olin itse, tai joku toinen pari, hyvinkin usein tappelussa ala-asteella niin ei ikinä käynyt niin että joku olisi potkaissut toista ihmistä päähän.
Jos joku oli maassa tai itki niin se tarkoitti tavallisesti joko sen että toinen oli voittanut tai että 'voittaja' yritti rauhoittaa sitä itkevää kaveria, niin ettei opettaja näkisi, koska sitten iski kyllä aivan toisenlainen tilanne.

Se että hyökkää noin agressiivisesti päälle alkaa kyllä olemaan jotain aivan uutta.
Nyt koulu toimi aivan väärällä tavalla, mikä minusta on merkki siitä ettei opettajilla ole tilanne aivan hallussa.
En tiedä, mutta arvaan nyt iski tälläinen "onhan se pieni afgaani paennut sodasta, niin kyllä meidän pitäisi ymmärtää että koko tämä muutto Suomeen on ollut traumaattinen"-tilanne, mikä nyt oikeuttaa melkeinpä mitä tahansa.

Höpöhöpö, ei iskenyt. Opettajiena mahdollisuudet vaikuttaa itse suoraan tilanteeseen vain ovat minimaaliset, joten se takuulla vaikuttaa passiiviseen asenteeseen selvittää asia. Jos ope haluaa tehdä asialle jotain, käynnistyy pitkä ja monimutkaisen turhauttava prosessi, jonka lopputuloksena todennäköisesti opettaja joutuu nöyrtymään, koska rehtori haluaa niin ja reksi nöyrtyy, koska pelkää nosta asiaa esille, koska siten joutuu helposti median silmätikuksi (vrt. espoon lihapullakoulu).

Open aivan turha jyrähdellä kutosluokkalaiselle, koska tähän ei saa koskea kuin ääritapauksissa ja ko. molopään tapauksessa jälki-istunnolla uhkailu ei auttane asiaa. Normikoulu on aivan väärä paikka kyseisentyyppisille kavereille. Koska normikouluihin kuitenkin halutaan tunkea aivan kaikki vatipäät, jälki on tätä. Tätä on siis tasa-arvoajattelun kääntöpuoli (kaikki samanlaisia, kaikki samaan luokkaan jne.).

[Aurelius]

Kyseinen ulkomaalaistaustainen poika on afgaani. Pahoinpitelyn uhri pantiin tilanteen jälkeen yksin istumaan koulun kirjastoon, mistä hän sitten lähetti tekstiviestinsä. Terveydenhoitajalle ei ilmoitettu asiasta sen enempää kuin poliisille tai vanhemmillekaan.

Voihan... hemmetti, jos lapsi satuttaa itsensä pahasti (vaikka ihan itse ja vahingossa), vammoista ilmoitetaan a)terkkarille ja b)kotiin. Näin ainakin ennen muinoin.

Voisi kuvitella, että tästä on olemassa ihan virallisia määräyksiä, joita tapauksessa luultavasti on rikottu. Toivottavasti isä pistää lakimiehet asialle. Itse ainakin tutkisin vastaavassa tapauksessa kaikki keinot saada syylliset edesvastuuseen.

[Mursu]

Ei ainakaan omasta mielestäni tuo pahoinpitelijän ulkomaalaisuus ole se pääjuttu. Uutinenhan on tuo koulun toiminta tilanteessa.

Ulkomaalaisuus saattaa hyvinkin olla syy koulun toiminnalle. Opettajat ovat saattaneet pelätä leimautumista rasisteiksi, jos olisivat puuttuneet asiaan kunnolla.

[junakohtaus]

Ei ainakaan omasta mielestäni tuo pahoinpitelijän ulkomaalaisuus ole se pääjuttu. Uutinenhan on tuo koulun toiminta tilanteessa.

Ulkomaalaisuus saattaa hyvinkin olla syy koulun toiminnalle. Opettajat ovat saattaneet pelätä leimautumista rasisteiksi, jos olisivat puuttuneet asiaan kunnolla.

Mun tietojeni mukaan ne ovat ihan samanlaisia vellihousuja riippumatta tekijöiden ja uhrien etnisyyksistä.

[peräkylän Antti]

Te ette taida oikeasti ymmärtää miten vähän koulu voi asiassa tehdä? Jälki-istunnot tai puhuttelut eivät enää nykymuksujen mielestä ole mitään rangaistuksia.

Vanhemman tulee tehdä rikosilmoitus ja lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Kunnan sivistystoimi ei lainkaan tykkää jos koulu erottaa jonkun. Tällä erotetulla kun on oikeus saada perusopetusta vaikka sitten yksityisopetuksena kotona ja sehän maksaa, niin kuin kaikki erityistoimet. Jos ope tai reksi lähtee ajamaan kunnalle kalliita järjestelyjä niin voipi olla varma että se muistetaan kun seuraavan kerran on paikka katkolla. Lisäksi erottamiseen tarvitaan vähän enemmän kuin tappelu, joita tapahtuu kouluilla päivittäin.

Mitään koulun järjestyssäännöstä tai opetussuunnitelmasta poikkeavia järjestelyjä ei kannata käydä tekemään koska silloin vanhemmat tulevat silmille lapsensa sortamisesta.

[Malla]

Minut tämä ainakin pistää miettimään, että järjestetäänkö opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle tarpeeksi koulutusta siitä miten tällaisissa tapauksissa tulisi toimia.

Joissakin kouluissa järjestetään, toisisssa ei. Aika paljon kiinni rehtorista.

Yksi ongelma on se, että terveydenhoitajia (niitä alkupaikkaajia ja jatkohoitoon passittajia) ei juuri enää kouluissa ole. Kun muksuni oli ala-asteella, tuli usein kotiin paikattuna (ihan itse aiheutettuja vahinkoja, ei tappeluksia). Énsihoidon antoi joko terkkkari, ope tai joku muu henkilökuntaan kuuluva. Aina. Terkkari bongasi myös alkavat korvatulehdukset sun muut ikävyydet tosi vikkelästi.

Jok. tap., tärkeintä mielestäni on ensin hoitaa ja sitten selvittää. Tässä järjestyksessä. Varsinkin jos on pään satuttanut. (En voi käsittää, että päähän potkittu on eristetty kirjastoon ilman valvontaa!)

Jos/kun kyse on kiusaamisesta (=hakkaamisesta), poliisijuttu.


   

[VeePee]

1) Selvityspyyntö rehtorille tapahtuneesta

Ja rehtori kirjoittaa lyhyen selvityksen jossa todetaan että koulu ei ole valvontaa laiminlyönyt ja jatkotoimenpiteet on tehty koulun kiusaamisen vastaisen strategian mukaisesti (eli sanottu kiusaajalle, että noin ei saisi tehdä).

2) Tutkintapyyntö pahoinpitelystä poliisille

Mikä ei alaikäisen tekijän kohdalla johda yhtään mihinkään.

3) Tutkintapyyntö poliisille siitä, onko virkamies (rehtori ja opettajat) laiminlyönyt tehtävänsä, kun ei ole pystynyt ehkäisemään tai keskeyttämmään tilannetta.

Jos poliisi yleensä tuota tutkintaan ottaa, niin rehtorilta saamansa selvityksen mukaan poliisi toteaa, että koulu on tehnyt voitavansa niillä resursseilla kuin sillä käytössä on.

Jo vain alkaa tapahtua. Mutta samalla täytyy muistaa, että opettajat ovat tässä pahasti puun ja kuoren väilissä.

Paitsi että käytännön elämässä ei tapahdu mitään.

[Juha J.]

Pojat (ja tytöt) on aina tapellu ja aina tappelee. Mutta meilläpäin ainakin kun toinen oli puolustus kyvyttömänä maassa huudeltiin hävyttömyyksiä ja iloittiin voitosta. Mitä rehtoriin tulee niin noudattaa ihan selkeästi vaan yleistä painetaan villaisella touhua.

Tervetuloa Forumille.

Aina on tapeltu penikoitten kesken ja kiusattu, mutta multikulti tuo tähän tapaukseen oman sairaan lisänsä.

[desperaato]

Ja tuommoiset sopimistapaamiset kiusaajan kanssa ovat pahinta mahdollista paskaa kiusatun naamalle. "Eihän tämä nyt mitään vakavaa ollut, koltiaisten normaalia nahistelua ja ihan varmasti itsekin jotenkin ärsytit". Virka-mäntit eivät yksinkertaisesti tajua, että turpaansa voi saada ihan täysin ilman omaa syytä, vain siksi että joku moniongelmainen liimanhaistelija haluaa päteä.

Tuossa iässä näihin nilviäisiin ehkä vielä pystyttäisiin vaikuttamaan jos asioihin puututtaisiin kovalla kädellä.

On totta, ettei 80-luvullakaan näihin terroristien tekemisiin puututtu kuin vasta pitkän, pitkän ajan kuluttua. Sitten niitä passitettiin tarkkailuluokille ja voivoteltiin miten nyt tarkkailuluokalle joutuneella on koko elämä pilalla. Loppuviimein ainakin osa näistä sai koulusta paremmat eväät jatkoa varten ja varmasti kaipaamaansa huomiota verrattuna keskiverto pulliaisen keskiverto kakaraan.
Vähintä mitä jokaiselle, oli sitten mamu tai mikä tahansa pitää pystyä osoittamaan, on selkeät rajat miten järjestäytyneessä yhteiskunnassa toimitaan.

Mitenkähän nämä sivistyneet opet (kympin tytöt ja muutama homo seassa) suhtautuisivat viikonloppu iltasella raiskatuksi tulemiseen (näiden samaisten nilviäiset toimesta muutama vuosi myöhemmin) jos asiaa vähäteltäisiin, sanottaisiin, että se tavallaan kuuluu asiaan ja lopuksi ehdotettaisiin sopimista. Kättäpäälle ja halauskin vielä. Sattuuhan sitä.

[Tommi Korhonen]

Itsellä on kokemuksia kouluväkivallasta noin 11 vuoden ajalta, enimmäkseen ottavana osapuolena. Viimeinen case osaltani päättyi vastapuolen osalta teho-osastolle. Se myös oli oikeastaan ainut kerta kun koulu millään tavoin puuttui tilanteeseen.

Tämä ei vielä ole tarina, elokuvan päähenkilöä mukaillakseni. Tuosta puuttuu tarina ja opetus.
Kerro nyt edes että oliko loppu onnellinen vai ei, ja kannattiko? Olitko ainoa kärsijä?


Minäkin olin lievästi kiusattu ala-asteella. Täsmännee profiiliin. Toisaalta yhden kiusaajan kanssa tehtiin rehti sovinto sitkeyteni takia, eikä kyseessä ollut mitään vamman tuottamiseen viittaavaa. Tuosta keskinäisen kunnioituksen rakentumisesta viimeiset yhteenotot tuntuivat jopa lähes järkeviltä. Opettajia ei siihen nahinointiin oikeastaan olisi tarvittukaan. Toisaalta tarkkiksen pojilta tuli sitten tappouhkauksiakin kun en suostunut alistumaan niiden pompotukseen... No sillä maailman ajalla ja mylvivän rehtorin tuella tällä tarinalla oli onnellinen loppu vaikka se jäikin aika tavalliseksi 80-luvun kiusaustarinaksi. Mutta mitään vakavaa ei tainnut seurata mihinkään suuntaan ja minustakin kasvoi mies. Tai no, nörtti ja mies. Pientä kisaa ei voine ihmislapsista poistaa, mutta siihen ei tarvitsisi kuulua maassa olevan potkiminen. Paitsi ehkä lunta päälle.

[nevahood]

Toivoisin vielä joskus elinaikanani näkeväni että kiusaaja karkoitetaan koulusta, eikä niinpäin että uhri joutuu vaihtamaan lokaatiota.

Uhri ja kiusaaja helposti vaihtavat paikkaansa, kun tarpeeksi suvaitaan:
"Pikku-Petteri kiusasi Timoa puhumalla kaverilleen joulukinkusta ja tilanne vain eskaloitui asiaankuuluvaksi."

[Ano Nyymi]

Kyseinen ulkomaalaistaustainen poika on afgaani. Pahoinpitelyn uhri pantiin tilanteen jälkeen yksin istumaan koulun kirjastoon, mistä hän sitten lähetti tekstiviestinsä. Terveydenhoitajalle ei ilmoitettu asiasta sen enempää kuin poliisille tai vanhemmillekaan.

Voihan... hemmetti, jos lapsi satuttaa itsensä pahasti (vaikka ihan itse ja vahingossa), vammoista ilmoitetaan a)terkkarille ja b)kotiin. Näin ainakin ennen muinoin.

Kuullostaa kyllä pahemman luokan heitteillejätöltä tms. Rehtori oikeudelliseen vastuuseen. Varsinkaan jos pahoinpideltyä ei ole päästetty edes kouluterkkarin tarkastukseen.

Tuollainen väkivaltarikollista suojeleva ei kuulu rehtoriksi.

[Tommi Korhonen]

Ja tuon tapauksen jälkeen kukaan ei enää käynyt päälle, kukaan ei enää uskaltanut vaikka ehkä mieli olisi tehnyt. Tuomiota minulle ei tuosta tullut.

Onneksi olkoon.
Sanamuotosi kuulostavat sen verran kovilta että ilmeisesti tuo ei ollut pelkästään vapauttava asia. Mutta silti onnittelen tuosta ratkaisusta ja - tällä perusteella - onnellisesta lopputuloksesta.

Noin minäkin haluaisin toimia vastaavassa tilanteessa. Tosin minun tapaukseni olivat sen verran lievempiä etten koe niitä erityisen raskaiksi. Eikä noin vakaviin seurauksiin kenenkään tarvinnut mennä.

[Oami]

Siinä on sellainen juttu, että jos asiaan eivät puutu opettajat ja poliisikaan, niin joku päivä valikoituu uhriksi väärä lapsi. Tai joku lapsi, jonka perhe kokee tulleensa ajetuksi umpikujaan.

Sitten homma hoidetaan loppuun joko itse tai käytetään välikätenä sopivaa nahkatakkiherrasmiesten moottoriharrastepiiriä.

Luonnollisesti toivon, etteivät tämän foorumin käyttäjät ajaudu koskaan moiseen.

[AaJii]

Siinä on sellainen juttu, että jos asiaan eivät puutu opettajat ja poliisikaan, niin joku päivä valikoituu uhriksi väärä lapsi. Tai joku lapsi, jonka perhe kokee tulleensa ajetuksi umpikujaan.

Niin onhan meillä ollut näitä Jokelaa ja Kauhajokea.

Kylläpä minuakin aikoinaan koulussa kiusattiin. Mutta ei silloin kun minä olin koulussa sentään ketään onneksi tuolla lailla pahoinpidelty. Mutta kyllähän se kiusattuna oleminen aina arpia jättää ja minullakin on nimet muistissa odottamassa sitä päivää kun minusta tulee Valtakunnan viisas diktaattori. Sitten laitan leirille kaikki kiusaajat.

[Simo Lipsanen]

Tulee mieleen omat ala-asteajat kun turpaan tuli toisinaan muilta koululaisilta ja muutamalta opettajaltakin ja rehtori ei koskaan ilmoittanut asioista yhtaan mitaan. Vasta kun kotoa tuli vihainen yhteydenotto, totesi rehtori syyn olevan minun tavalla tai toisella. Eraan opettajan paallekaymisen jaljilta myos todennakoisesti elinikainen polvivamma ja rehtorin ansiosta sitakaan ei koskaan selvitetty.

Mutta kuten tassakin tapauksessa, paasyy on todellakin rehtorin ja opettajien toiminnassa vaikkakin motiivit ovat eriavat. En ymmarra miten tuollaista harrastavat ihmiset saavat jatkaa ammateissaan vaikka he jaisivatkin toiminnastaan kiinni. Kyse on kuitenkin lasten turvallisuudesta ja oppimisesta.

Kauhajoen tapaus osoittaa vallan hyvin mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa jos siihen ei puututa. En ihmettele yhtaan etta Saari ampui ihmisia jos kiusaaminen on ollut sita luokkaa etta aikuinen mies palaa koulusta itkien kotiin.

[Nuivanlinna]

Miksi opettajat viestittävät vieläkin kantelemisen olevan ei toivottu asia koulussa?
Eikö nimenomaan epäkohdista tulekin mennä kertomaan opettajalle?

[pelle12]

Osittain kyllä. Toisaalta en muista, että edes siinä ongelmakoulussa, jota itse kävin, olisi potkittu maassa makaavia päähän. Kurkutus tarkoitti tuohon aikaan pahimmillaan hiustenpesua vetämättömässä vessanpöntössä tai vastaavaa. Vähintään alitajuisesti ymmärrettiin jättää särkyvät osat rauhaan.

Tuollaista se oli minunkin yläasteaikoina, vaikken mitään ongelmakoulua muista käyneenikään.
Minua ihmetyttää tämä joidenkin halu kiusata. Minusta vastustamaton halu kiusata ja nöyryytää toisia lajitovereita ei sovi yhteen punaviherteorian kanssa. Kukkisten mukaanhan kaikki syntyvät enkeleinä. Kiusaaminen ja muu negatiivinen käyttäytyminen opitaan ympäristöstä.

[JT]

Kyseinen ulkomaalaistaustainen poika on afgaani. Pahoinpitelyn uhri pantiin tilanteen jälkeen yksin istumaan koulun kirjastoon, mistä hän sitten lähetti tekstiviestinsä. Terveydenhoitajalle ei ilmoitettu asiasta sen enempää kuin poliisille tai vanhemmillekaan.

Sairasta. Olen sanaton.

[Embo]

Kyseinen ulkomaalaistaustainen poika on afgaani. Pahoinpitelyn uhri pantiin tilanteen jälkeen yksin istumaan koulun kirjastoon, mistä hän sitten lähetti tekstiviestinsä. Terveydenhoitajalle ei ilmoitettu asiasta sen enempää kuin poliisille tai vanhemmillekaan.

Tällaiset asiat ovat neuvottomuutta väkivallan uhan edessä.

Yhteiskunnallisella tasolla neuvottomuus väkivallan uhan edessä ilmenee esimerkiksi islamistisen pommi-iskun jälkeen, siten, että aletaan huolestua islamofobiasta, kun pitäisi miettiä, miten islamistit saadaan juurittua pois yhteiskunnasta.

[Tommi Korhonen]

Miksi opettajat viestittävät vieläkin kantelemisen olevan ei toivottu asia koulussa?
Eikö nimenomaan epäkohdista tulekin mennä kertomaan opettajalle?

Eihän se noin ole yhteiskunnassakaan. Totuuksia ei katsota silmiin, niitä ei haluta edes näkösälle. Ideologia ajaa toimivan yhteiskunnan edelle ja asioiden läpikäymistä ei sallita.

Nuivat rasistit kun olisi niin helppo pistää ojennukseen: näytettäisiin vain totuus asioista. Mutta kun keisarilla ei olekaan vaatteita.

Minusta on ihan luonnollista että koulut mallintavat vain yhteiskuntaa. Saattavat jopa valmistella kansalaisia kohtaamaan sen oikean yhteiskunnan.

Piruilen toki, mutta valitettavasti olen myös tosissani. En näe että asiat voisivat olla toisinkaan. Edes Internet ei pelasta, näemmä, kun Wikileaksin kohtaloa katsoo.

[Lentomestari]

Siinä on sellainen juttu, että jos asiaan eivät puutu opettajat ja poliisikaan, niin joku päivä valikoituu uhriksi väärä lapsi.

Muistikuva minulla on että tällaisia yksittäistapauksia on jo ollut, jossa oppilas on puukottanut hengiltä toisen, kiusaajansa. Nyt tällaista tapausta on hankala alkaa googlaamaan, en tiedä löytyisikö, mutta mielipiteeni on että takuulla näitä on jo tapahtunut ja en epäile hetkeäkään etteikö näitä tulisi vielä lisää. todennäköisyyskin sanoo sen, mikä on mahdollista, se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

[kelloseppä]

Opettajakoulutuksessa nykyään eräs keskeisimmistä teemoista on erilaiset oppijat. Opettajan tulisi tunnistaa ja tunnustaa erilaisuus myös oppimisessa ja tukea erilaisia oppimisen prosesseja, tapoja, päämääriä ja aikatauluja. Tähän on ihan järkeenkäypää ja ihanaa sinänsä. Miten sitten tuollaista toteuttaa käytännössä esim. perusopetuksessa ja toiseen asteen opetuksessa?

Käytännön toteutus kaatuu useimmiten liian suuriin ryhmäkokoihin, todella erilaisten oppijoiden (ts. patologisten tai hyvin vakavissa ongelmissa olevien häiriökäyttätymistä ja hyvin rajuja diagnosoituja oppimisvaikeuksia, jopa selkeästi oppimisrajoitteisia) omaavien paimentamiseen aivan tavallisessa perusryhmässä "tavallisempien oppijoiden" kustannuksella, oppilaisiin kohdistuvan tehokkaan "moniammatillisen" avun saannin jääminen lähes teoreettiseksi ja rehtorin sekä rehtorin esimiesten välinpitämättömyyteen.

Ongelma on räjähtänyt silmille silloin, kun opettaja ei nauti henkilökohtaista koskemattomuutta oppilaiden taholta ja viimeistään silloin, kun koululaitos ei viimeiseen tappiin asti puolusta opettajaa, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on oppilaiden taholta loukattu. (Tämä tietysti sillä oletuksella, että opettaja ei ole syyllistynyt opetustoimessaan mihinkään rikolliseen tai ammattietiikan loukkaamiseen). Syynä tähän välinpitämättömyyteen on juuri tämä pedagoginen oppirakennelma "erilaisista oppijoista", muiden käytännön läheisempien syiden ohella, joihin tässä ketjussa on aiemmin viitattu.

Jos oppilas lyö opettajaa, syynä on se, että hän on "erilainen oppija", mistä seuraa se, että opettaja ei ole kyennyt riittävässä määrin tunnistamaan ja tunnustamaan tämän oppilaan erilaisuutta. Moniammatillisen ryhmän avun avulla sitten autetaan opettajaa tunnistamaan ja tunnustamaan tämä erilaisuus ja näin opettaja on saanut työnantajansa kustannuksella, mutta omalla ajallaan, kovin arvokasta "ammatillista lisäkoulutusta". No, ei kai sitten sovi ihmetellä, että oppilaiden keskuudessa on vallalla usein kovin yksiselitteinen viidakon meininki, etenkin kun sen opettajan kannattaa olla näkemättä, ettei vain joutuisi näkemänsä loppuseurauksena työnantajan järjestämään "ammatilliseen lisäkoulutukseen". Tietenkin tämä katseensa kääntäjä on usein kovin aktiivinen junailemaan omat henkilökohtaiset työtehtävänsä siten, että ennen pitkää hän voi tarkastella "erilaista oppimista" ainoastaan kirjoituspöydän takaa toimistohuoneessa. Se, joka ei käännä katsettaan ja vie määritellyn puuttumiskynnyksen ylittävät tapaukset aina, eikä valikoidusti, eteenpäin, huomaa vähintään olevansa ennen pitkää työyhteisössään jostakin syystä kovin "hankala", jolle jostain syystä aina sattuu kodalle ne ammatillisesti vaikeimmat ryhmät, aina huonoimmat lukujärjestysratkaisut jne, ellei hän ei satu olemaan työnantajansa järjestämässä "ammatillisessa lisäkoulutuksessa".

Seurauksena on tavallisesti joko opettajan muuttuminen kovin välinpitämättömäksi tai opettajalle alan vaihto. Karua, sillä useimmiten heikoimman kestokyvyn päänsä jatkuvan hakkaamisen rehtorin tai koulutoimiston oveen omaavat ne opettajat, joilla on se jokin kyky saada kohtuumäärin "erilaiset oppijat" todella oppimaan; myös yleistä selkärankaisuutta, opetussuunnitelman tietopuolisen sisällön ohella. Ikävää koulujen kannalta; sellaiset tyypit saavat kyllä töitä muualtakin.

Luonnollisesti opettajan työympäristön suhteen on suuria koulu- ja kuntakohtaisia eroja. Onneksi opettajien "puskaradio tietää" ja onneksi voi netistä seurata, ketkä niitä opettajia vuodesta toiseen runsaasti hakevat – toiset hakevat opettajia kovin paljon harvemmin. Joissakin kouluissa ja kunnissa asiat ovat ihan järkevällä tolalla, jopa hyvin.

[Sanglier]

Muistetaanpa vielä että aikuinen ei normaalioloissa juuri koskaan joudu pelkäämään. Lapsi pelkää aidosti, kuristavasti ja lamauttavasti. Hän pelkää noloja tilanteita ja nöyryyttämistä siinä missä aikuinenkin, mutta ennen kaikkea hän - ainakin pojat - pelkäävät turpaan saamista, oikeaa fyysistä kipua, verta. Muistot toisten armoilla olemisesta saavat raivostumaan vuosikymmenienkin jälkeen. Aikuisen ei tarvitse kulkea päivittäin kujanjuoksua. Koulun heikkouden ja sadististen pikku paskiaisten ansiosta lapsi voi joutua elämään jokapäiväisessä pelossa koko koulun ajan, aamusta iltapäivään. Mitä se sitten tekee sielulle.

Koulun aikuiset eivät vain muista näitä juttuja. Tai eivät halua myöntää että muistavat. Ainakin koulu näyttää aina reagoivan väärin - uhrin kannalta. Koulu kun reagoi aina koulun kannalta parhaalla tavalla, ja se on: pidä oma pää puhtaana. Tärkeintä on että koulun ja reksin nimi pysyy poissa lehdistä.

Kiusattu on vain numero tilastoissa, tai ei edes sitä koska tilastot vedetään hatusta. Kaikki mitä täällä on sanottu "sovittelusta" on totta. Se on vain kiusaamista jossa systeemi menee kiusaajan puolelle. Siihen ei pidä lähteä mukaan ollenkaan. Syyllinen on aina kiusaaja, ja rangaistuksen pitäisi olla ylimitoitettu, ei mitään siedätyshoitoa, jota harrastetaan nuorisorikollistenkin kanssa, kunnes vasta liian myöhään laitetaan kova kovaa vastaan.

Kiistattomissa tapauksissa  - tai jos on syntynyt havaittavia fyysisiä jälkiä - kiusaaja pitää erottaa heti, vähintään viikoksi. Se laittaa kingin lakeijat miettimään.

Kiusaamistapauksen paljastuttua kiusaajat pitää saada pelkäämään kiusattua. Se on ainoa kieli mitä ymmärretään.

Älkää kyselkö keinoja, niitä ei ehkä ole. Mutta näin siis ihannetapauksessa PITÄISI tapahtua.

[SK]

Koulu ei ilmoittanut tapauksesta vanhemmille

Koulusta ei oma-aloitteisesti ilmoitettu pojan perheelle tappelusta.

- Ainoa yhteydenotto oli poikani lähettämä tekstiviesti, jossa tämä kertoi tulleensa hakatuksi ja pyysi minua hakemaan hänet kotiin, isä kertoo.

Ei ainakaan omasta mielestäni tuo pahoinpitelijän ulkomaalaisuus ole se pääjuttu. Uutinenhan on tuo koulun toiminta tilanteessa.

No kyseessä on kaksi asiaa, mitä täällä puidaan. Kouluissa tapahtuva väkivalta ja siihen puuttuminen sekä se, että miten maahanmuutto vaikuttaa elinympäristöön.

Voisi kuvitella, että tästä on olemassa ihan virallisia määräyksiä, joita tapauksessa luultavasti on rikottu. Toivottavasti isä pistää lakimiehet asialle. Itse ainakin tutkisin vastaavassa tapauksessa kaikki keinot saada syylliset edesvastuuseen.

Mitä asiaan sanoo koulun opetussuunnitelma? Kouluilla on käsittääkseni velvollisuus laatia turvallisuussuunnitelma/turvallisuuskansio tjsp. missä on selkeät ohjeet siitä, informoidaanko vanhempia vai ei. Kyseisen ohjeistuksen voi pyytää koululta kuka tahansa.

[...], vaikka siellä odottaa moniammatillinen tiimi rehtori, luokanvalvoja ja psykologi eturivissä, takana istuvat sosiaalitäti ja kuraattori. [...] Onneksi palkka sentään juoksee työntekijöille.

Lisätään vielä tulkki. Omana kouluaikana oli käytössä sellainen vihko, johon opettaja kirjoitti jotain viestiä vanhemmille, mutta nykyisin se on korvattu jollakin sähköisellä järjestelmällä. Mitä hyötyä siitä on, jos opettaja lähettää viestin vanhemmille, jos he eivät a) osaa suomea b) lukea c) vastata opettajalle kirjallisesti.

Siinä on sellainen juttu, että jos asiaan eivät puutu opettajat ja poliisikaan, niin joku päivä valikoituu uhriksi väärä lapsi. Tai joku lapsi, jonka perhe kokee tulleensa ajetuksi umpikujaan.

"Väärä lapsi"? Niin, sitä onkin syytä pohtia, kun on tapauksia, missä osat vaihtuvat. Sellaisiakin tapauksia on varmasti useita, jossa ottavana osapuolena onkin maahanmuuttaja. Miettikää mikä mekkala siitä syntyy, jos silloin ei ilmoiteta vanhemmille (tai ei ilmoiteta suullisesti heidän omalla äidinkielellään).

Harmi kun Nikopol on lomalla. Hänellä olisi paljon sanottavaa. Mutta nimesin planeta sinut erääksi Homman parhaimmista kirjoittajista (ja Nikopolin myös) juuri sen vuoksi, että tiedät paljon koulumaailmasta. Onko sinulla tietoa tuosta turvallisuuskansiosta kouluissa?

[Malla]

Kiusattu on vain numero tilastoissa, tai ei edes sitä koska tilastot vedetään hatusta. Kaikki mitä täällä on sanottu "sovittelusta" on totta. Se on vain kiusaamista jossa systeemi menee kiusaajan puolelle. Siihen ei pidä lähteä mukaan ollenkaan.

Eikä aina olekaan lähdetty. Onneksi.
Itse aikoinaan arvoin, meneekö lapseni lähistöllä olevaan pikkukouluun vai isoon kouluun. Pieni, kyläkoulumainen opinahjo kuulosti houkuttelevammalta. Mieleni kuitenkin muuttui, kun kävin esittelytilaisuuksissa. Pikkukoulun rehtori väitti kirkkain silmin, ettei kiusaamista ole. Ison koulun rehtori tunnusti tosiasian: kiusaamista on (kaikissa kouluissa), mutta siihen puututaan heti. Näin myös kävi. Pikkukoulusta siirtyi oppilaita isoon juuri tuosta syystä.