Sampo Terho: Työvoimapulaa ei tule koskaan

[MaisteriT]

Työvoimapulan vallitessa ne organisaatiot, jotka eivät pysty maksamaan riittäviä palkkoja, joutuisivat lopettamaan toimintansa. Mutta siitä ei olisi mitään vahinkoa, koska kaikille halukkaille olisi silti työtä hyvällä palkalla.

Hyvä näkökulma.

[Pliers]

Mun mielestä tietyillä rajoilla ilmainen opiskelu ja jopa opintotuki on niitä hyvinvointijuttuja, joista en missään nimessä luopuisi.

Kyllä kyllä. Tosin itse olisin taipuvainen rajoittamaan "ilmaisen" opiskelun yhteen tutkintoon yhdeltä opintoasteelta.

Ja oikeasti, kyllä maisterikin siivoaa jos palkka on säällinen eikä aivan täysin poljettu. Tätä vauhtia Suomesta tulee jälleen piikayhteiskunta.

Aika harvassa työssä maksetaan koulutuksen mukaan. Kyllä maksuperusteena nimenomaan on tehty työ. Siivoamisesta maksetaan siis siivoojan palkka. Siivoojia ei ole, koska kortistosta saa saman siivoamatta. Myös piikoja tarvitaan. Kaikki eivät voi työllistyä maistereina koulutuksen mukaisiin hommiin.

[MaisteriT]

Aika harvassa työssä maksetaan koulutuksen mukaan. Kyllä maksuperusteena nimenomaan on tehty työ. Siivoamisesta maksetaan siis siivoojan palkka. Siivoojia ei ole, koska kortistosta saa saman siivoamatta. Myös piikoja tarvitaan. Kaikki eivät voi työllistyä maistereina koulutuksen mukaisiin hommiin.

Toki siivoojia tarvitaan, mutta en voi edellyttää kenenkään toimivan pienipalkkaisena palvelijana itselleni. Sellaiset yhteiskunnalliset mekanismit jotka pakottavat ottamaan mitä tahansa työtä vastaan mihin tahansa hintaan, eivät ole reiluja.

Ulkomaisen halpatyövoiman tuonti on eräs näistä keinoista, joilla poistetaan "työvoimapulaa" jota ei edes ole.

Päätellen siitä miten paljon ulkomaalaistyövoima on vallannut siivoamisen, mitään työvoimapulaa ei ole, päin vastoin työvoimaa on pystytty kilpailuttamaan keskenään ja hintaa polkemaan.


Olen ihan varma, että olemme oikeastaan miltei samaa mieltä, haluamme vain korostaa vähän eri puolia.

[Pliers]

Olen ihan varma, että olemme oikeastaan miltei samaa mieltä, haluamme vain korostaa vähän eri puolia.

Näin lienee. Haluan kuitenkin vielä terävöittää sanomaani 

Toki siivoojia tarvitaan, mutta en voi edellyttää kenenkään toimivan pienipalkkaisena palvelijana itselleni. Sellaiset yhteiskunnalliset mekanismit jotka pakottavat ottamaan mitä tahansa työtä vastaan mihin tahansa hintaan, eivät ole reiluja.

Asiakas kuitenkin viimekädessä määrittelee siivoojan palkan. Reiluja ketä kohtaan? Työntekijää? Veronmaksajaa?

Ulkomaisen halpatyövoiman tuonti on eräs näistä keinoista, joilla poistetaan "työvoimapulaa" jota ei edes ole.

Siivousalan "työvoimapula" johtuu mainitsemastani seikasta. Jonkun täytyy sekin työ tehdä.

[Parasiittiö]

Toki siivoojia tarvitaan, mutta en voi edellyttää kenenkään toimivan pienipalkkaisena palvelijana itselleni. Sellaiset yhteiskunnalliset mekanismit jotka pakottavat ottamaan mitä tahansa työtä vastaan mihin tahansa hintaan, eivät ole reiluja.

Asiakas kuitenkin viimekädessä määrittelee siivoojan palkan. Reiluja ketä kohtaan? Työntekijää? Veronmaksajaa?

Ulkomaisen halpatyövoiman tuonti on eräs näistä keinoista, joilla poistetaan "työvoimapulaa" jota ei edes ole.

Siivousalan "työvoimapula" johtuu mainitsemastani seikasta. Jonkun täytyy sekin työ tehdä.

No jaa. Täytyy ja täytyy. "Ei työ tekemällä lopu", tiesi jo wanha kansakin.

Jos on siivoojiksi halukkaita ihmisiä vaikkapa vain puolet siitä, miten paljon joku haluaisi siivoustyötä tehtävän, niin lieneehän sillä työn teettäjälläkin mahdollisuus muuttaa asennettaan ja priorisoida niistä siivoustyöpaikoista vaikka tärkeimmät 50%. Sitten on varaa maksaa parempaa palkkaakin niille tekijöille, ja jos palkka maksetaan verorahoista, niin verorahaakin voi hyvinkin säästyä. Loput siivoukset voi hoitaa vaikka kansalaisyhteiskunta talkootyönä keskenään, jos tuntuu liian ärsyttävältä, että kukaan palkollinen sitä ei tee niillä palkoilla, joita on varaa maksaa.

[Alkuasukas]

Markkinataloudessa harvemmin voi olla työvoimapulaa. Uskokaa jo.

[risto]

Sellaiset yhteiskunnalliset mekanismit jotka pakottavat ottamaan mitä tahansa työtä vastaan mihin tahansa hintaan, eivät ole reiluja.

Pakottaa on ehkä väärä sana, mutta kannustaa voisi olla hyvä. Tällä hetkellä "yhteiskunnalliset mekanismit" kannustavat kotona röhnöttämiseen, kun niiden pitäisi kannustaa kaikkeen mahdolliseen työntekoon.

Jos meillä ei olisi nykyistä tukiviidakkoa tuloloukkuineen, vaan perustulo, näitä siivoojia yms. löytyisi ihan mukavasti, luulen ma. Lisäksi siivoojat tulisivat ihan hyvin toimeen ja erityisesti paljon paremmin kuin nykyisten tuloloukkujen aikana.

[Martikainen]

Haluaisin tähän väliin huomauttaa, että mikäli työtön henkilö ei ole ansiosidonnaisella, niin matalapalkkaisestakin työstä jää kyllä selvästi enemmän käteen kuin kotona istumisesta.

Peruspäivärahasta jää Kelan suorittaman ennakonpidätyksen jälkeen jotain ~450€. Jos normaali siivooja saa vaikkapa 7€/h (oletettavasti alakanttiin), niin tekemällä työtä 20kpl kahdeksan tunnin arkipäiviä kuussa saamme 7 x 8 x 20 = 1120€ miinus verot. Verojen jälkeenkin pitäisi jäädä noin 900€/kk. Tämä tietysti mikäli saa tehdä työtä kokopäiväisesti. Ja 900 > 450.

Ansiosidonnaisella olevan ei kannattane vaivautua.

[Alkuasukas]

Unohdat asumistuet + muut sosiaalisin perustein jaettavat tuet. On sanottu, että yh-äidin ei juuri alle 2000€ liksalla kannata töihin lähteä, koska tuet putoavat. Laskelman populismi-indeksistä ei ole tietoa...

[jahve]

Jos meillä ei olisi nykyistä tukiviidakkoa tuloloukkuineen, vaan perustulo, näitä siivoojia yms. löytyisi ihan mukavasti, luulen ma. Lisäksi siivoojat tulisivat ihan hyvin toimeen ja erityisesti paljon paremmin kuin nykyisten tuloloukkujen aikana.

Ja yksi syy on verotus joka rankaisee "ylimääräisestä" työstä eli verottajan mielestä on päätyö ja sivutyötulosta menee ankarampi verotus.

Toisaalta kuka elää 7 €/h palkalla ja jaksaa 8h päivätyön jälkeen tehdä vaikkapa 4 h (a 7 €/h) jossain muualla?

[Martikainen]

Unohdat asumistuet + muut sosiaalisin perustein jaettavat tuet. On sanottu, että yh-äidin ei juuri alle 2000€ liksalla kannata töihin lähteä, koska tuet putoavat. Laskelman populismi-indeksistä ei ole tietoa...

Kelan laskurin mukaan jos asuu yksin ja maksaa vuokraa 500€/kk 35m2:n kämpästä Tampereella ja tienaa edellämainitun 1150€/kk, asumistukea myönnetään 88,52€/kk.
Yht. siis verojen jälkeen kenties 960€/kk?

Peruspäivärahalla oleva taas saisi samassa kämpässä asuen 302,12€/kk. Eli yhteensä siis ehkä 690€/kk, jos oletamme että asumistuesta vähennetään niinikään noin 20% ennakonpidätys.

Erotus on siis arvion mukaan 960 - 690 = 270€/kk työtätekevän hyväksi. Ottaen huomioon, että peruspäivärahalla elävä on oletettavasti oikeutettu jonkinasteiseen toimeentulotukeen halutessaan ja että työssäkäyvällä kuluu rahaa työmatkoihin jne, niin eipä siihen tosiaan paljon kannustinta jää.

[Alkuasukas]

Samoilla spekseillä Helsingissä saisi asumistukea 160 euroa (700 euron vuokra). Päälle lastenhoitokustannukset/kuljetukset, työmatkakustannukset jne, niin aika pieneksi jää ero 0 työtunnin ja 170 työtunnin ero.

[Mao]

Täytyypä vaan sanoa, että tuollaisilla 1200€ kk tuloilla veroprosentti kyökkii jossain 12% paikkeilla, eli jäähän tuosta vähän enemmän käteen. Ei se tosin liikaa kannusta töissä käymään, ainakaan jos työmatkoihin uppoaa vähänkään enemmän rahnoo.

[Pliers]

No jaa. Täytyy ja täytyy. "Ei työ tekemällä lopu", tiesi jo wanha kansakin.

Jos on siivoojiksi halukkaita ihmisiä vaikkapa vain puolet siitä, miten paljon joku haluaisi siivoustyötä tehtävän, niin lieneehän sillä työn teettäjälläkin mahdollisuus muuttaa asennettaan ja priorisoida niistä siivoustyöpaikoista vaikka tärkeimmät 50%. Sitten on varaa maksaa parempaa palkkaakin niille tekijöille, ja jos palkka maksetaan verorahoista, niin verorahaakin voi hyvinkin säästyä. Loput siivoukset voi hoitaa vaikka kansalaisyhteiskunta talkootyönä keskenään, jos tuntuu liian ärsyttävältä, että kukaan palkollinen sitä ei tee niillä palkoilla, joita on varaa maksaa.

Niin sanoinkin jo tuossa, että asiakas maksaa siivoojan palkan. Näin siis välittömästi, että välillisesti. Jos palkka nousee yli asiakkaan kipupisteen ei siivoojaa enää haluta. Tällöin vaihtoehtona on toinen halvempi siivooja, ei siivota tai siivoan itse. Siivous ei ole työnä missään erityisasemassa, vaan sama lainalaisuus toiminee miltei kaikissa hommissa. Viime kädessä tässäkin on kyse kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

[Pliers]

Unohdat asumistuet + muut sosiaalisin perustein jaettavat tuet. On sanottu, että yh-äidin ei juuri alle 2000€ liksalla kannata töihin lähteä, koska tuet putoavat. Laskelman populismi-indeksistä ei ole tietoa...

... ja sen, että menettää vapaa-aikaa ainakin 8h päivässä 5 pvnä viikossa + työmatkat.

Palkka on korvausta työn aiheuttamasta epämukavuudesta. Jos rahaa saa siten, ettei mukavuudesta tarvitse luopua, monessa kohtaa pidetään mieluummin kiinni mukavuudesta.

[Alkuasukas]

Palkka on korvausta työn aiheuttamasta epämukavuudesta.

tai: työ on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä. Ei nälkää, ei tarvetta töille.

[matti]

Jos meillä ei olisi nykyistä tukiviidakkoa tuloloukkuineen, vaan perustulo, näitä siivoojia yms. löytyisi ihan mukavasti, luulen ma. Lisäksi siivoojat tulisivat ihan hyvin toimeen ja erityisesti paljon paremmin kuin nykyisten tuloloukkujen aikana.

Ja yksi syy on verotus joka rankaisee "ylimääräisestä" työstä eli verottajan mielestä on päätyö ja sivutyötulosta menee ankarampi verotus.

Tämä ei pidä paikkaansa. Verottajaa kiinnostaa ainoastaan se, kuinka paljon tienaat yhteensä vuoden aikana ansiotuloja. Verokortissa on eri ennakonpidätysprosentti sivutulolle, mutta koko vuoden verotusta laskettaessa kaikki ansiotulot lasketaan yhteen ja vero määräytyy yhteissumman perusteella. Sivutulon suuremmalla ennakonpidätysprosentilla verottaja pyrkii välttämään tilannetta, jossa verovelvolliselle tulisi suuret mätkyt sivutulojen takia.

[tietotyöläinen]

jos oletamme että asumistuesta vähennetään niinikään noin 20% ennakonpidätys.

Älkäämme olettako, se ei ole veronalaista tuloa.

[ike60]

Lisäkysymys: jos maahanmuutolla ja talouskasvulla on korrelaatio keskenään niin miksi se ei päde Euroopassa? Mistä on syntynyt myyttinen usko, että ilman maahanmuuttoa Suomi saa heittää toivonsa sekä talouskasvusta että tasapainoisesta ja vakaasta kehityksestä? Todisteet ainakin huutavat poissaolollaan.

Kai se jostain USA:sta ja sen historiasta on, se myyttinen usko... Ja ehkä kansantaloustieteilijöiden kestävyysvajelaskelmien sfääreistä, jos niissä tarkasteluissa tullaan siihen tulokseen, että talousjärjestelmä ei kestä, jos ei koko ajan saada lisää ihmisiä.

Ihan tämän Suomen historia kyllä vaikuttaisi todistavan (asiantuntemuksen puutteestani huolimatta) aivan toista. Suomi oli ymmärtääkseni kehitysmaasta teollisuusmaaksi vaurastumisensa aikana voimakkaan maastamuuton eikä suinkaan maahanmuuton maa. Tai joku Japani, E-Korea ja Kiina, joiden vaurastuminen ei myöskään mihinkään merkittävään maahanmuuttoon ole perustunut.

Ensinnäkin maahanmuuton ja ja talouskasvun välinen korrelaatio ei automaattisesti todista kausaatiota. Voihan myös olla että talouskasvu aiheuttaa työvoimapulan, jota paikkaamaan sitten tulee väkeä ulkomailta; nämä maahanmuuttajat voivat kuitenkin tietyillä edellytyksillä olla maalle taloudellinen taakka joka vähentää talouskasvua.

On teoreettisia syitä olettaa maahanmuuton aiheuttavan talouskasvua ainakin tietyissä olosuhteissa. Jos maahantulijat alkavat tekemään tuottavaa työtä - tuotto suurempi kuin kustannukset - työnantajien varallisuus kasvaa nopeammin kuin ilman maahanmuuttoa. Tämä ylimääräinen varallisuus lähtee sitten työnantajilta kansantalouden kiertokulkuun, jolloin se näkyy ylimääräisenä talouskasvuna. Samoin ylimääräistä varallisuutta syntyy, jos maahanmuuttajat perustavat tuottavia yrityksiä ja palauttavat keräämänsä voitot tavalla tai toisella kansantalouden kiertokulkuun.

On hyvää syytä olettaa, että näin on käynyt Yhdysvalloissa. Toki Japani, Kiina jne. osoittavat että talous voi kasvaa voimakkaasti ilman merkittävää maahanmuuttoakin. Mahdollista kausaalisuhdetta maahanmuuton ja talouskasvun välillä Japanin ja kumppanien esimerkki ei kumoa, koska emme tiedä kuinka suurta kyseisten maiden talouskasvu olisi ollut runsaan maahanmuuton oloissa.

Miksi tuo sitten ei pätisi Euroopan oloissa? Lyhyt vastaus on Euroopan työmarkkinoiden joustamattomuus ja sosiaaliturva.

Pidempi teoreettinen vastaus lähtee liikkeelle siitä, että uuden työntekijän työn tulee olla työnantajalle voitollista, jotta tämän kannattaa palkata hänet. Humanitaariset maahanmuuttajat ovat keskimäärin kouluttamattomia ja heidän älykkyytensä on matalampi kuin kantaväestön, joten heidän tuottavuutensa ei ole kantaväestön tasolla. Korkean työttömyyden oloissa siis kantaväestöön kuuluvat pääsevät helpommin töihin, ja hum. mamujen työttömyys jää kantaväestöä korkeammalle tasolle.

Lähes täystyöllisyydenkään aikana työnantajien ei välttämättä kannata palkata heikosti tuottavia ihmisiä. Tämä johtuu minimipalkasta: työn tulee tuottaa työnantajalle enemmän kuin tuon minimipalkan verran jotta työntekijä kannattaa palkata. Tämä jättää työttömiksi joukon ihmisiä joiden tuottavuus on liian matala, ja edellämainituista syistä maahanmuuttaja kuuluu siihen joukkoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin kantaväestön edustaja.

Matalamman tuottavuutensa takia myös työssä olevat maahanmuuttajat ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin kantaväestön edustajat.

Lisää jäykkyyttä työmarkkinoille tuo sosiaaliturva: maahanmuuttajankaan ei kannata mennä matalapalkkaiseen työhön (jollaista hänelle enimmäkseen olisi tarjolla), jos hän arvostaa vapaa-aikaansa kovasti - sosiaaliturva takaa että hänen ei ole pakko mennä töihin elantonsa turvatakseen. Jäykkyyttä tuo myös irtisanomisen vaikeus ja kalleus: maahanmuuttajiin liittyy työnantajan kannalta monia epävarmuustekijöitä, joiden takia heidän kohdallaan rekrytointiriski on suurempi kuin kantaväestöön kuuluvien kohdalla; kun huonosta rekrytoinnista on kallista ja hankalaa päästä eroon, maahanmuuttaja siis jää suhteellisesti useammin rannalle työhönotossa kuin kantaväestön edustaja.

Maahanmuuttajaryhmän voitollisuus tai tappiollisuus yhteiskunnan kannalta voidaan määritellä seuraavasti: maahanmuuttajaryhmä on voitollinen jos sen tuotot ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle (kannattaa toki muistaa että voitollisuuden tai tappiollisuuden mittaaminen ei ole ihan yksinkertainen asia). Hieman yksinkertaistaen voitollinen maahanmuuttajaryhmä lisää talouskasvua, tappiollinen ryhmä vähentää.

Vähentävätkö vai lisäävätkö maahanmuuttajat talouskasvua Euroopassa? Kysymykseen ei voi vastata suoralta kädeltä, koska meillä ei ole tiedossa minkälainen talouskasvu vallitsisi jos maahanmuuttajia ei olisi. Jonkinlaisen arvion toki voi laskea; tämä on tieteellinen ongelma koska tarvitaan riittävä varmuus siitä että kaikki riittävän merkittävät tekijät on otettu mukaan laskelmaan, ja että arvioihin perustuvat osat laskelmaa on tehty uskottavasti.

Edellä kuvatuista syistä on kuitenkin syytä olettaa, että vähän koulutetut ja matalan älykkyystason keskimäärin omaavat maahanmuuttajat ovat yhteiskunnalle ja yrityksille vähemmän tuottavia kuin kantaväestön edustajat, ja jotkut ryhmät ovat luultavasti selkeästi tappiollisia. Nämä maahanmuuttajaryhmät eivät siis lisää talouskasvua vaan pienentävät sitä.

[Brunberg]

Alipalkatuista, ns. paskaduunin tekijöistä tulee pula / on jo! Suomalaiset kouluttautuvat liikaa, lisäkoulutus ei luo työpaikkoja, kuluttaa vain verovaroja,

Niin, työvoimastahan ei ole pula, vaan palkkarahasta.

Ei, vaan ongelmana on se, että sossusta saa saman kuin "huonosti"palkatusta työstä. Ts jengi on mieluummin työttömänä kuin tekevät samalla rahalla duunia. Sitähän se akigreuskin keuhkosi vaaliketjussaan. Ei kannata tehdä töitä. Saattaisin nettomaksajana olla eri mieltä...

saako kysyä mikä olisi sinun ratkaisu tähän sossurahaan jos se on se ongelma eikä pienet palkat?

[Alkuasukas]

No sen sossurahan poisto niin kauaksi aikaa kun meillä on "työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma", ts samaa aikaa avoimia paikkoja ja työttömiä samalla alueella. Täälläkin Muutoksen edustajana esiintynyt Aki Greus on ilmoittanut että hän ei mene töihin jos palkka ei ole parempi kuin saadut tuet. Yhteiskunnallisesti kestävää?

[Pliers]

Alipalkatuista, ns. paskaduunin tekijöistä tulee pula / on jo! Suomalaiset kouluttautuvat liikaa, lisäkoulutus ei luo työpaikkoja, kuluttaa vain verovaroja,

Niin, työvoimastahan ei ole pula, vaan palkkarahasta.

Ei, vaan ongelmana on se, että sossusta saa saman kuin "huonosti"palkatusta työstä. Ts jengi on mieluummin työttömänä kuin tekevät samalla rahalla duunia. Sitähän se akigreuskin keuhkosi vaaliketjussaan. Ei kannata tehdä töitä. Saattaisin nettomaksajana olla eri mieltä...

saako kysyä mikä olisi sinun ratkaisu tähän sossurahaan jos se on se ongelma eikä pienet palkat?

Minä ehdottaisin työvelvollisuutta. Saamaansa rahaa vastaan on osittain luovuttava vaapaa-ajasta. Nurmikonleikkuuta, haravointia, lumenluontia, mummujen pesua... onhan noita hommia, vaan on niitä joutilaitakin.

[MaisteriT]

Jos meillä ei olisi nykyistä tukiviidakkoa tuloloukkuineen, vaan perustulo, näitä siivoojia yms. löytyisi ihan mukavasti, luulen ma. Lisäksi siivoojat tulisivat ihan hyvin toimeen ja erityisesti paljon paremmin kuin nykyisten tuloloukkujen aikana.

Jos työmarkkinatukea saisi kannustavasti myös silloin, kun sattuu olemaan töissä, meiltä loppuvat rahat kesken.

[MaisteriT]

Kun Helsinki on taas vaihteeksi lumikaaoksessa, työttömiä voisi hyvin käyttää tarkoitukseen, mutta ei kai se käy kun ei ole koulutusta vastaavaa ja voi olla raskastakin...

Ennen tuota kutsuttiin hätäaputyöksi. Jotain tehtiin "työmarkkinatuen" vastineeksi. Kyllä tuo varmaan voisi olla kansantaloudellisestikin ihan ok, mutta esteitä on monia

1) työ ei saa kilpailla subventiolla yritysten kanssa, muuten EU tulee ja syö meitin. Pitäisi siis järjestää niin, että myös yksityinen yrittäjä voi rahastaa noilla subventioilla :-)
2) kaikilla ei selkä kestä lapiointia, vaikka töitä voisi tehdä
3) lumen lapiointi voisi kuulostaa rangaistukselta. Tarkoitus olisi tehdä oikeasti hyödyllistä, mieluusti suoraan jonkun kuluja vähentävää työtä. Esim. jalkakäytävän hiekoittaminen niin, että sillä ei liukastuttaisi ja kuormitettaisi sairaanhoitoa olisi varmaan hyvä
4) muita syitä?

[kelloseppä]

Suomea ei siis piinaa työvoimapula, vaan paremminkin sosiaalidemokratia rakennelmineen. Jotta maamme selviäisi, on kaikkien ikäluokkien tingittävä saavutetuista eduistaan, jotka ovat yksinkertaisesti kestämättömät.

Pyydän miettimään, mitä tässä yhteydessä tarkoittaa "kaikkien ikäluokkien". Rohkenen jopa väittää, että villakoiran ydin olisi ilmaisussa "kaikkien".

Esitän esimerkin.
Olisiko mahdollista kuvitella, että esimerkiksi:
a) sähköä kuluttava taho suostuisi maksamaan hieman enemmän sähköstään.
b) jotta sähköä tuottava yhtiö suostuisi tinkimään tuloksestaan hieman enemmän, mitä a) kohta on yhtiölle tuottanut lisätuottoa?
c) sähköyhtiön voimalaitosta rakentavana pääurakoitsijana oleva yhtiö voisi saada riittävän katteen ilman, että alihankintaketjun lopussa harjoitetaan nykyisenkaltaista kovin villiä sekoilua?
d) rakennusmiehet voimalaitostyömaalla olisivat ammattitaitoisia enimmäkseen suomalaisia, jotka maksaisivat myös palkkatulostaan jopa veroa julkiselle vallalle?

Eli maksaisitko Sinä (henkilönä/yhtiönä) kaikista tuotteesta tai palvelusta vähän enemmän, mutta veroja vähemmän? Olisitko siis Sinä (henkilönä/yhtiönä) valmis luopumaan jostakin?

Jos vastaus on ei.
Muodostuu jo lähtökohtaisesti aivan mahdotonta ylläpitää nykyistä infrastruktuuria ja elintasoa. Joku kaiken maksaa. Jos maksaja ei ole verottava ja/tai velkaa ottava julkinen valta, maksajana on yksityinen sektori. Tällöin olemme tilanteessa: pelastautukoon ken voi, keinolla millä voi. Julkinen valta ei pysty tähän – konkurssi ja täyskatastrofi ovat silloin edessä; metsän antimet ja ase ovat ainoa toimiva henkivakuutus, ellei muuta maasta pois, jos nyt katastrofin iskiessä parempaa sijaa enää itselleen kykenee löytämään. Tälläisellä elon tiellä moni sortuisi ja nopeasti.

Jos vastaus on kyllä.
Talkoot eivät siis vaadi yksinomaan "laiskoja" paskaduuneihin, se vaatii myös sen, että paskaduunista saa sen verran rahaa, että kohtuujärjellä ja kohtuuterveydellä varustettu perustaapero pystyy elättämään itsensä vaatimattoman kohtuullisesti, mutta täysin ilman julkisen vallan tukia. Ilman ns. hyväosaisten osallistumista tämä ei perusihmisoikeuksia kunnioittavassa demokratiassa onnistu, vaikka kuinka karsittaisiin julkisen vallan rahankäytöstä kaikki älyttömyydet ja saataisiin julkisen vallan, joka demokraattisena julkisena valtana ei koskaan pysty toimimaan edes kohtuutehokkaan yrityksen tasolla, rahankäyttö edes jotenkin järjelliselle tasolle. "Kaikkien", myös ns. hyväosaisten on tultava mukaan talkoisiin; talkoot siis koskevat "kaikkia".

En usko, että perinteinen 1900-l alun sosiaalidemokratia tarkoitti nykyisen kaltaista vääryyden ja valehtelun yhteiskuntaa, kun silloiset sosialidemokraatit maalailivat aurinkoista työväen tulevaisuutta, nousua "sorron yöstä". En myöskään usko, että patruunat ja paronit puhuessaan yhteiskuntajärjestyksen ja lain noudattamisen puolesta, tarkoittivat ihanteenaan sellaista "rahan keinosiemennykseen" uskovaa yhteiskuntaa, jossa elämme. Voisimmeko tunnustaa, että harhapoluilla harhailun jälkeen olisi aika taas yrittää luoda taas uudestaan sellaista yhteiskuntaa, jota useimmat täysjärkiset mainitsemani historian haamut kuvailivat? Yhteiskunta, jossa elämme, ei valitettavasti tunnusta, että työn tekemisestä tulee maksaa ja onnistuneesta riskinotosta tulee palkita. Yhteiskuntamme tunnustaa, että työtä tekemättä voi elää, työstä ei tarvitse maksaa ja omistaminen on aina riskitöntä riskinottoa, jota tulee automaattisesti palkita. Tarvittavat muutokset tulee tehdä mitalin molemmin puolin, muutoin tulevaisuutemme on synkkä. Kepin tulee roimia reilusti sekä järjettömiä riskejä ottaneiden liituraitamiesten että kaljaa vetävien työttömien selkää, mutta myös muutaman kerran sivaltaa meitä kaikkia, jotta välttäisimme katastrofin. Muutoin ei selkärangattomista tule selkärankaisia.

[Pliers]

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54477-paskaduunit-ja-marisevat-maisterit

Paskaduunit ja marisevat maisterit

Olen viime aikoina ihmetellyt miten joku askare voi muuttua "paskaksi" siinä vaiheessa kun siitä alkaa saada palkkaa. Minä siivoan kotonani päivittäin, tarjoilen ja kokkaan perheelle ruokaa. Taloussanomien marraskuisen selvityksen mukaan eniten avoimia työpaikkoja on kirjavien myyntitöiden lisäksi siivous- ja ravintola-alalla. Työnvälitystilaston avoimien työpaikkojen listalla ei usean kymmenen ammatin joukossa ole monta sellaista työtä, johon olisi pitänyt korkeakoulussa pätevöityä. Tässä valossa valtion tavoite kouluttaa puolet ikäluokasta korkeakoulussa kuulostaa aika turhalta – etenkin jos korkeakoulutuksesta tulee este tehdä töitä.

Olin pari kuukautta sitten tv-väittelyssä jossa vasemmiston eduskuntavaaliehdokas puhui paskaduuneista. Ehdokas itse oli 26-vuotias, 6. vuoden yliopisto-opiskelija ja kameran sammuttua tuskaili kun pian loppuisivat yhteiskunnan maksamat tuet. Kesät oli eletty asumistuella.

Yhteiskunnan pitää tarjota ilmainen koulutus, ilmainen ylöspito ja sellainen työ jota viitsii tehdä. Mieluummin käy fattalla kuin tekee "paskaduunia". 26-vuotias ei nähnyt mitään pahaa siinä että oli koko siihenastisen elämänsä ollut valtion elättinä ja olisi vastakin, ellei hänelle järjestettäisi arvolleen sopivaa työtä.

Kysyin mikä on paskaduuni.

"Duunit joissa on huonot työehdot ja jotka eivät ole tekijälleen mielekkäitä."

Siihen nähden että laillisissa töissä Suomessa noudatetaan suomalaisia työehtoja, ja pelkästään näitä on työvoimatoimiston listauksen mukaan saatavilla vaikka kuinka, tuntuu aika heikolta määritelmältä. Sen sijaan "mielekästä" duunia saa varmaan suurin osa meistä hakea koko ikänsä. Ennen vanhaan töitä tehtiin siksi että sillä hankittiin toimeentulo ja elätettiin perhe.

Samalta naiselta kuultiin myös tämä: "Opiskelulla on aika paljon muitakin arvoja kuin työllistyminen." Totisesti. Niin minunkin opiskelulla oli monta funktiota: juosta bileissä haalari päällä ja painaa vappuna tupsulakki kutreille. En silti koskaan ajatellut etteikö tarkoitukseni olisi mennä töihin. Itse asiassa tein opiskeluaikana niin paljon töitä etten koskaan saanut opintotukea.

Miksi yhteiskunnan pitää maksaa sellaisen opiskelijan opiskelu ja eläminen joka ei valmistuttuaan viitsi ottaa työtä vastaan? Miksi yhteiskunnan pitää ylipäänsä elättää terve ja työkykyinen ihminen joka ei viitsi töitä tehdä? Mielestäni työllisyystöiden palauttaminen olisi oikea tie sekä yhteiskunnan että yksittäisen työttömän kannalta. Toimettomat vanhainkoteihin sanomalehtiä lukemaan ja teiden varsille lumea luomaan.

Jos työttömällä ei ole kykyä tulla paikalle tekemään hänelle osoitettua työtä pari kertaa viikossa, oikea paikka ei ole työttömyyskortisto, vaan kuntoutus tai työkyvyttömyyseläke. Jos taas ei saavu paikalle muista syistä, aika menee harmaan talouden töissä tai ei viitsi, on mielestäni oikeutettu vastaus vähintäänkin pienentää tukea. Samalla estetään syrjäytymistä ja näin keittiöpsykologin näkökulmasta oletettavasti parannetaan myös mielenterveyttä: ihminen kokee elämänsä mielekkääksi ollessaan tarpeellinen. Tarpeellisempia nämä todellisen työn tekijät ovat kuin marisevat maisterit.



--

"Töihin töihin...", sano Lapatossu. "...muttei mihin tahansa töihin."

[Aksiooma]

En ole lukenut koko keskusteluketjua vain yllä olevan lainauksen Sampo Terhon kirjoituksesta. Oma mielipiteen on se, että jos pakkotyöllistetään, on valmistunut opiskelija sijoitettava opiskeluaan vastaavalle toimialalle pakkotöihin. Ei lunta luomaan ellei kyse ole jostain erittäin akateemisesta hörhöilystä esim. Egyptin faaraoiden hautakammioiden seinämaalauksista. Tosin varmasti jokin historiaan liittyvä työ voisi löytyä mutta miten filosofian opiskelijat? Ehkä lumenluonti toisi uuden perspektiivin, mene ja tiedä.

Ei työntekijäliitot varmasti hyväksyisi että filosofian opiskelijat palkattaisiin ravintoloihin tarjoilijoiksi saatikka kokeiksi, poislukien McDonaldsin tapaiset pikaruokalat. Alan palkkaus rapautuisi halpatyövoiman johdosta.

Kyllähän paras hotellinjohtaja on aina historiassa aloittanut pikkolon tehtävistä ja työskennellyt hotellin kaikissa ammattikunnissa. Ei se tarkoita että on opiskellut hotelli- ja ravintola-alalla itselleen maisterintutkinnon, että pitäisi suoraan päästä Sokos hotellin johtajaksi.

Hotellissa kun jokainen henkilökuntaan kuuluva on osa hotellin jatkuvaa markkinointia ja kriittinen menestystekijä. Johtaja joka ei tunne jokaisen toimenkuvaa käytännön kautta, ei ole kykenevä huolehtimaan yrityksensä kriittisitä menestystekijöistä - henkilökunnasta.

Joten pakkotyöllistäminen voi oikeasti olla voimavara ja toimia hyvin jos se oikein toteutetaan.

[Parasiittiö]

Jos meillä ei olisi nykyistä tukiviidakkoa tuloloukkuineen, vaan perustulo, näitä siivoojia yms. löytyisi ihan mukavasti, luulen ma. Lisäksi siivoojat tulisivat ihan hyvin toimeen ja erityisesti paljon paremmin kuin nykyisten tuloloukkujen aikana.

Jos työmarkkinatukea saisi kannustavasti myös silloin, kun sattuu olemaan töissä, meiltä loppuvat rahat kesken.

Eipäs kun idea on, että verotuksen kautta se perustulo tulisi otetuksi pois tarpeeksi tienaavilta muun verotetun rahan ohessa.

pakkotyöllistäminen voi oikeasti olla voimavara ja toimia hyvin jos se oikein toteutetaan.

Kyllä voisin olla samaa mieltä. Ei eksynyttä ihmistä todennäköisesti auta se, että sanotaan, että "tee niinku jotain", vaan ohjaustahan siinä tarvittaisiin.

[Martikainen]

Pitäähän se hakemus käsitellä perinpohjin, ettei sinulle vahingossa makseta 10€ ylimääräistä, joka jouduttaisiin pidättämään seuraavan kuukauden tuista.

[ike60]

Menee ohi ketjun aiheesta muuta menköön.

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54477-paskaduunit-ja-marisevat-maisterit

Paskaduunit ja marisevat maisterit

Olen viime aikoina ihmetellyt miten joku askare voi muuttua "paskaksi" siinä vaiheessa kun siitä alkaa saada palkkaa. Minä siivoan kotonani päivittäin, tarjoilen ja kokkaan perheelle ruokaa.

Mikä tuon Lepomäen kirjoituksen pointti on?

Lyhyesti sanoen se, että ihmisten pitäisi tehdä sitä työtä mitä on tarjolla, vaikka se ei olisikaan unelmaduunia. Yhteiskunnalla ei ole mitään velvollisuutta elättää työkykyisiä mutta työhaluttomia.

Lepomäki vaikuttaa järkevältä ihmiseltä.