Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Rankkibus]

Kannatat siis sitä että ruotsin asema perustuslaissa määriteltynä toisena kansalliskielenä lakkautetaan.

Välillä kannattaa pysyhtyä miettimään, mitä mahdollisuuksia sinulla käytännössä olisi saada tuo vaatimus läpi eduskunnassa. Ensinnäkin on otettava huomioon, että perustuslain 17§:n muuttaminen ei onnistuisi yksinkertaisella enemmistöllä, vaan se olisi mahdollista vain perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Tuo ajatus varmasti saisi kannatusta huomattavassa osassa perussuomalaisia. PS ei puolueena ole tietääkseni koskaan määrittänyt virallista kantaansa ruotsin kielen virallisuuteen sinänsä. Ainoa puolueen linjaus on ollut se että se ainoana eduskuntapuolueena haluaisi tehdä ruotsin valinnaisaineeksi koulussa.

Perussuomalaiset nuoret sen sijaan ovat määrittäneet kantansa: he ovat ihan yksiselitteisesti sillä kannalla, että suomesta on tehtävä yksikielinen valtio.

Mikäli suomenruotsalaisia vastaan käynnissä olevalla matalan intensiteetin disinformaatio- ja vihakampanjalla saadaan agitoitua tarpeeksi monta yksinkertaista sielua ruotsinkielistä väestöä vastaan, voi Kokoomuksen ja Keskustan marginaalisiiveltä irrota jonkin verran kannatusta ajatukselle virallisen kaksikielisyyden romuttamisesta. Molempien puolueiden johto on kuitenkin vankasti virallisen kaksikielisyyden kannalla.

Vihreissä yksikielisyyden kannattajia on varmasti tätäkin vähemmän, mutta kyseinen puolue koostuu niin kirjavasta väestä että muutama yksikielisyyden kannattaja sieltä varmasti löytyy.

Viimeiseksi olen säästänyt ne puolueet jotka osittain oman historiallisen perinteensä nojalla ja osaksi, koska ruotsinkielisillä on perinteisesti vahva asema näissä puolueissa tulevat takuuvarmasti seisomaan virallisen kaksikielisyyden kannalla vaikka osa Kokoomuksesta ja Keskustasta ja ehkä muutama vihreäkin lipeäisivät rintamasta. Rkp:n lisäksi tähän kategoriaan kuuluvat Sdp (suomenruotsalaisten perinteinen kakkossuosikki), Vasemmistoliitto ja KD (joka muuten on paikoitellen todella vahva ruotsinkielisellä Pohjanmaalla).

Edellisen perusteella on helppo päätellä, että ruotsin romuttaminen toisena virallisena kielenä ei tule onnistumaan. Se on ajatuksena suurin piirtein yhtä realistinen kuin Suomen muuttaminen monarkiaksi ja Jethro Rostedtin valitseminen kuninkaaksi.

Olet tainnut jo varmaan useaan kymmeneen otteeseen tässä ketjusssa jauhaa sitä, että pakkruotsin (lue, virkamiesruotsin) poistaminen olisi muka mahdotonta. Mahdotonta se onkin, nykyisellä eduskunnalla ja hallituksella. Mutta kohta tulee vaalit ja toivottavasti tulee vaalit vielä vuonna 2015:kin.

Syy siihen että Suomi on virallisesti kaksikieleinen, on yksinkertaisesti ruotsinkieleisten piirien varallisuudessa. Rahalla voidaan ostaa päätöksiä, kuten hyvin tiedetään.
Tukemalla suuria ja miksei hieman pienempiäkin puolueita ja niiden ehdokkaitten vaalikampanjoita "bättrefolken" rahallisella ja materiallisella avulla on saatu eduskunnan enemmistö pakkoruotsin puolelle vastoin Suomen kansan yleistä etua ja reiluuden henkeä. Ja suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan. Tämä on fakta.

Saamelaisilla ei ole ollut takanaan samanlaista pohjaa runnoa heidän äidinkieltänsä maamme lakeihin viralliseksi kieleksi. Poronlihalla ja -taljoilla ei paljo edustajia ostella.

Pienen ruotsinkielen järjetön ja moraaliton pitäminen Suomen toisena virallisena kielenä tulee väistämättä häviämään ihmisten tietotason ja terveen ajattelun kasvun johdosta, johon mm. talouslama meitä pakon edessä ajaa, toivottavasti.

[Aldaron]

suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.

Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.

Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.

[Rankkibus]

suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.

Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.

Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.

Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.

Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.

Tätä tosiasiaa et voi kieltää.

[Teppis]

Tätä tosiasiaa et voi kieltää.

Usko minua, se voi kieltää tosiasiat ja jollei muuten "sana mene perille", niin sinut haukutaan vihamieliseksi trolliksi.

Onneksi kuitenkin perus suomenruotsalaiset tallaajat eivät ole kuten Aldaron tai Kikken.

[Aldaron]

suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.

Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.

Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.

Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.

Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.

Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa. Lujittumassa oleva Ruotsin valtio joka itsekin oli vielä jokseenkin alkutekijöissään laajensi valtansa Itämeren itäpuolelle, ensin (varsinais)suomalaisten, sitten hämäläisten ja vähitellen myös karjalaisten heimojen (osittain) asuttamalle maalle. Osittain, koska huomattavasta osasta maata puuttui vielä pysyvä asutus. Pysyvää peltoviljelyä oli vain noiden kolmen heimon alueilla, jotka olivat melko suppeita. Suurimmassa osassa maata asui metsäsaamelaisia pieninä vaeltavina ryhminä jotka elättivät itsensä metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä.

1300-luvulla Suomen väestö sai edustusoikeuden Ruotsin valtiopäivillä. Tästä eteenpäin Suomesta ei enää voi puhua "alusmaana", "siirtomaasta" tai "miehitetystä" maasta puhumattakaan, sillä alusmaan, siirtomaan tai miehitetyn maan status edellyttää sitä että kyseisen alueen väestön oikeudellinen asema poikkeaisi oletetun "emämaan" väestön asemasta. Kuten tiedetään, Suomen ja valtakunnan länsiosan (=se mitä Ruotsita jäi jäljelle vuoden 1809 jälkeen) väestön oikeudellisessa asemassa ei ollut mitään eroa. Kaikki olivat Ruotsin kansalaisia. Ruotsin valtiopäivillä osa edustajista oli aina suomalaisia ja hallituksessa istui suomalaisia ministereitä. Esimerkki: kolme 1700-luvun Ruotsin pääministereistä (virkanimike oli toinen mutta vastasi nykyajan pääministeriä) oli suomalaisia.

Toiseksi: sääty-yhteiskunnassa se sääty joka varsinaisesti teki bisnestä ei ollut aateli vaan porvaristo. Aateliset toimivat virkamiehinä tai upseereina tai hallitsivat kartanoitaan. Se että monilla aatelissukujen jäsenillä on nykyisin hallussaan runsaasti osakkeita johtuu lähinnä a) myöhempinä aikoina yleistyneistä avioliitoista porvarissukujen jäsenten kanssa ja b) siitä että autonomian aikana aateloitiin useita varakkaamman porvariston edustajia.

On muistettava, että sääty-yhteiskuntakaan ei ollut suljettu järjestelmä. Talonpoikaistaustaisia miehiä siirtyi jatkuvasti etenkin papistoon ja porvaristoon. Hyvin monesta ruotsinkielistyneestä vanhasta pappissuvusta tiedetään hyvin, että kantaisä on ollut kotoisin suomenkielisestä talonpoikaiskodista, lukenut papiksi ja saanut uuden säätynsä mukaisen sukunimen (kuten sääty-yhteiskunnassa oli tapana) ja mennyt tyypillisessä tapauksessa naimisiin papin tyttären kanssa, joka useimmissa tapauksissa oli ruotsinkielinen ihan riippumatta hänen esivanhempiensa äidinkielestä. Seuraava sukupolvi kasvoikin jo ruotsinkielisenä. Jos he asuivat suomenkielisellä alueella (kuten suurin osa papeista asui), he tietenkin myös osasivat hyvin suomea. Ei ole kovin yllättävää, että monilla 1800-luvun fennomaaneista oli juurensa pappissäädyssä.

Porvarissäädyssä kielellinen ruotsalaistuminen tapahtui sitä kautta että kauppiaskiltojen kieli oli tavallisesti ruotsi myös suomenkielisen sisämaan kaupungeissa (kuten esim. Lappeenranta). Käsityöläisen ei tarvinnut välttämättä osata ruotsia (tosin siitä oli käytännössä huomattavaa hyötyä), mutta kauppiaskillan jäseneksi pääseminen edellytti sujuvaa ruotsin taitoa. Alun perin suomenkielinen, kauppiaskillan jäseneksi päässyt nuori kauppias integroitui uuden säätynsä jäseneksi tyypillisesti samaan tapaan kuin pappissäädynkin uusi jäsen: solmimalla uuden säätynsä mukaisen avioliiton, ja tällöin puoliso oli tavallisesti ruotsinkielinen.


Samanlaiset mekanismit toimivat samaan aikaan kaikissa muissakin Euroopan maissa: talonpoikaissäädystä porvaristoon, papistoon ja aatelistoon siirtyneet talonpoikaistaustaiset ihmiset, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin valtion virallinen kieli, omaksuivat jokseenkin säännönmukaisesti valtion kielen liittyessään "säätyläistöön". Siinä joka sukupolvessa hieman edenneessä kielellisessä ruotsalaistumisessa, joka meillä vaikutti aina 1800-luvulle saakka, ei siis ollut tuon ajan Euroopan olot huomioon ottaen mitään poikkeuksellista. Esimerkiksi Iralannissa vastaavantyyppinen kehitys johti 1800-luvun kuluessa siihen että suurin osa iirinkielisestä väestöstä muuttui muutaman sukupolven kuluessa englanninkieliseksi.    

[Teppis]

Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.

Olet kyllä niin paradoksaalinen tyyppi. Ensin haukut muita trolleiksi ja sitten itse trollaat minkä ehdit.
Väännät ja käännät asioita, kuin isä-vainaan paskasia housuja. Kai nyt kaikille oli selvää, ettei Suomea ollut valtiona tuona aikana, mutta varmasti ymmärrät mikä oli asian pointti, tai siten olet ihan oikeasti idiootti.

[E.P.L]

suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.

Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.

Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.

Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.

Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.

Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.

Suomen valtiota ei tietenkään ollut vielä olemassa, mutta on todennäköistä että valtiollinen kehittyminen oli jo päässyt maakuntatasolle.

[Aldaron]

suuri osa maamme ruotsinkielisten suuresta varallisuudesta on historiallista perua heidän privilegioistaan ja aatelisasemastaan.

Sinulla on hieman liioiteltu käsitys Suomen aatelin koosta. Aatelisia on Suomessa noin 6 000, joista ruotsinkielisiä on noin 60%. Ruotsinkielisen väestön kokonaismäärähän on melkein 300 000. Tuo kokonaismäärä muuten kasvaa hiljalleen vuosi vuodelta.

Kannattaa myös muistaa, että valtaosa maatalousmaasta on Suomessa aina kuulunut talonpoikaisväestölle. Maaorjuuskaan ei koskaan ulottunut Suomeen, kuten ei myöskään Ruotsiin, Norjaan eikä Islantiin, toisin kuin muihin Euroopan maihin. Aatelin omistamat tilukset olivat enimmilläänkin hyvin vaatimattomia verrattuna melkein mihin muuhun maahan tahansa Euroopassa.

Kuitenkin aatelisto on aina ollut tavallisiin talollisiin nähden varakkaampaa väkeä, ja aatelistossa ruotsalaiset/ruotsinkieliset olivat yliedustettuina. Ja totta kai olivat, kun kerran miehittivät maan 1200-luvulla.

Runsaan maaomaisuuden omistaminen helpotti kummasti teollisuuden, kuten ruukkien ja sahojen pystyttämistä. Ja kun fafalta ja farilta on tullut vähän perintöä, ja kun sä istua sen rahavuoren päällä.

Ensinnäkin: Suomea ei 1200-luvulla voinut "miehittää", koska Suomea ei valtiona vielä ollut olemassa.

Suomen valtiota ei tietenkään ollut vielä olemassa, mutta on todennäköistä että valtiollinen kehittyminen oli jo päässyt maakuntatasolle.

Totta. Varsinaissuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset ilmeisesti olivat organisoituneet jonkinlaisiksi suhteellisen löyhiksi heimoliitoiksi. Nämä olisivat vähitellen kehittyneet kolmeksi eri valtioksi, mutta valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.

[Turkulaine]

valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.

Tuon ajan maailman huomioiden, Suomella voisi katsoa käyneen tuuri joutua juuri sen valtakunnan alle, josta kehittyi melko valistunut monarkia. Mikään realistinen vaihtoehto tuskin olisi ollut yhtä hyvä.

Myös suomen kielen kehittämiselle oli lopulta hyvät olosuhteet. Mm. Kustaa Vaasa nimitti yhteen korkeimmista viroista, Turun piispaksi, tunnetun suomenkielisyysmiehen Agricolan. Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.

Valtion tukemaa kielipropagandaa Ruotsista 1500-luvulta:

Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.

[Aldaron]

valtiollinen kehitys oli ehtinyt jo pienen mutta ratkaisevan askeleen pitemmälle Sveanmaalla ja Novgorodissa, jotka ryhtyivät levittämään valtaansa niiden välissä olevalle alueelle, jossa valtiollinen organisoituminen ei ollut vielä ehtinyt yhtä pitkälle.

Tuon ajan maailman huomioiden, Suomella voisi katsoa käyneen tuuri joutua juuri sen valtakunnan alle, josta kehittyi melko valistunut monarkia. Mikään realistinen vaihtoehto tuskin olisi ollut yhtä hyvä.

Myös suomen kielen kehittämiselle oli lopulta hyvät olosuhteet. Mm. Kustaa Vaasa nimitti yhteen korkeimmista viroista, Turun piispaksi, tunnetun suomenkielisyysmiehen Agricolan. Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.

Valtion tukemaa kielipropagandaa Ruotsista 1500-luvulta:

Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.

Keskiajan Novgorodissa talonpoikien asema oli vielä melko hyvä, mutta Venäjän yhdistyttyä Moskovan johdolla myös Pohjois-Venäjän talonpojat ajautuivat vähitellen täyteen maaorjuuteen. Pahimmillaan maaorjuus oli Venäjällä 1700-luvulla, jolloin oltiin edetty jo niin pitkälle että maaorjia sai myydä toisille tilanherroille samalla tavalla kuin Amerikan etelävaltioiden neekeriorjia.

Oli Suomen onni että sitä ei vuonna 1809 liitetty Venäjään sellaisenaan, vaan autonomisena suuriruhtinaskuntana, jota edelleen hallittiin Ruotsin perustuslain mukaan ja jossa perinteinen pohjoismainen talonpoikaisvapaus edelleen sai vallita.

[Turkulaine]

Käsittämätön uutinen. Ihmiset haluaisivat Pohjoismaisen liittovaltion. Tämän hetken Uuden Suomen kyselyssäkin kyllä-puolella on hämmästyttävän paljon kannatusta.  

43% (330 ääntä)
Kyllä
57% (438 ääntä)
Ei
http://www.uusisuomi.fi/kysely/pitaisiko-pohjoismaat-yhdistaa-liittovaltioksi

Tämä tarkoittaisi, että uudessa valtiossa ruotsi olisi kaikkein puhutuin kieli, ja todennäköisesti myös korkeimman hallinnon virkakieli. Ainakin yhteispohjoismaisuusliturgia ja pohjoisgermaanisen kielitaidon vaatimus saisi uutta puhtia.

Luoja meitä suojelkoon joutumasta Nyky-Ruotsin osaksi. Mielipideterrori, yleinen munattomuus ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka jääköön minun puolestani länsinaapurille yksinoikeudeksi. Mutta herää kysymys kuinka suurelle väestönosalle yksikielinen Suomi on niin tärkeä, jos edes yhdistyminen Ruotsin ja muiden kanssa ei ole pois laskuista?

Voi olla, että juttu on tietysti ankka ja kysely tehty väärin.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/170193.html

Pohjoismaiden yhdistämisellä yli 40 prosentin tuki

STT 29.10 2010 16:49:57

Pohjoismaiden liittovaltio saa yllättävän paljon tukea maiden kansalaisilta.

Pohjoismaiden neuvoston julkistaman tutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä suhtautuu hyvin myönteisesti tai myönteisesti Pohjoismaiden yhdistymiseen liittovaltioksi, jolla olisi yhteinen valtiosääntö ja valtionpäämies.

Toisaalta 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ja 18 prosenttia hyvin kielteisesti varsinaiseen poliittiseen liittovaltioon. Perusteluksi kansalaiset ilmoittavat huolen lähidemokratian ja kansallisen identiteetin häviämisestä.

Tutkimus pohjustaa ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterbergin kirjan "Pohjolan liittovaltio" julkistamista. Kirjailija kohautti viime vuonna esittämällä Kalmarin unionin palauttamista Tanskan kuningatar Margareta II hallitsijanaan.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 1 000 kansalaista kaikista Pohjoismaista. Suomalaisia vastaajia oli 201.

Edit: tutkimuksen tanskankielisessä raportissa on epäilyttävän vähän tietoa mistään, mutta mainitaan kannatuksen olevan Islannissa ja Ruotsissa suurempaa kuin muualla. Voi olla, että suomenkielisten suomalaisten keskuudessa vastustus on hyvinkin suurta.

http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/pohjoismaiden-ministerineuvoston-sihteeristoe/viestintaeosasto-komm/hankkeet/forbundsstaten-norden/undersoegelse-af-det-nordiske-samarbejde/view

[Teppis]

Ruotsi suorastaan tuki sen sijaan, että olisi yrittänyt estää, lukutaidon opettamista juuri suomeksi.

Niin, eihän tässä kukaan ruotsalaisia olekkaan syyttänyt nykyisestä suomalaisesta kieliasiassa. Lähinnä ongelman juuri on suomenruotsalaisissa ja tarkemmin RKP:en menestykkäästä pakkoruotsittamisessa.

Onhan asiasta tehty kyselyjä Ruotsissa ja perus ruotsalainen ei edes ole koskaan kuullutkaan Suomen kielitilanteesta ja kaiken lisäksi kysely paljasti, ettei keskiverto ruotsalainen voi edes käsittää tilannettamme.

[Aldaron]

Käsittämätön uutinen. Ihmiset haluaisivat Pohjoismaisen liittovaltion. Tämän hetken Uuden Suomen kyselyssäkin kyllä-puolella on hämmästyttävän paljon kannatusta.  

43% (330 ääntä)
Kyllä
57% (438 ääntä)
Ei
http://www.uusisuomi.fi/kysely/pitaisiko-pohjoismaat-yhdistaa-liittovaltioksi

Tämä tarkoittaisi, että uudessa valtiossa ruotsi olisi kaikkein puhutuin kieli, ja todennäköisesti myös korkeimman hallinnon virkakieli. Ainakin yhteispohjoismaisuusliturgia ja pohjoisgermaanisen kielitaidon vaatimus saisi uutta puhtia.

Luoja meitä suojelkoon joutumasta Nyky-Ruotsin osaksi. Mielipideterrori, yleinen munattomuus ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka jääköön minun puolestani länsinaapurille yksinoikeudeksi. Mutta herää kysymys kuinka suurelle väestönosalle yksikielinen Suomi on niin tärkeä, jos edes yhdistyminen Ruotsin ja muiden kanssa ei ole pois laskuista?

Voi olla, että juttu on tietysti ankka ja kysely tehty väärin.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/170193.html

Pohjoismaiden yhdistämisellä yli 40 prosentin tuki

STT 29.10 2010 16:49:57

Pohjoismaiden liittovaltio saa yllättävän paljon tukea maiden kansalaisilta.

Pohjoismaiden neuvoston julkistaman tutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä suhtautuu hyvin myönteisesti tai myönteisesti Pohjoismaiden yhdistymiseen liittovaltioksi, jolla olisi yhteinen valtiosääntö ja valtionpäämies.

Toisaalta 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ja 18 prosenttia hyvin kielteisesti varsinaiseen poliittiseen liittovaltioon. Perusteluksi kansalaiset ilmoittavat huolen lähidemokratian ja kansallisen identiteetin häviämisestä.

Tutkimus pohjustaa ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterbergin kirjan "Pohjolan liittovaltio" julkistamista. Kirjailija kohautti viime vuonna esittämällä Kalmarin unionin palauttamista Tanskan kuningatar Margareta II hallitsijanaan.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 1 000 kansalaista kaikista Pohjoismaista. Suomalaisia vastaajia oli 201.

Edit: tutkimuksen tanskankielisessä raportissa on epäilyttävän vähän tietoa mistään, mutta mainitaan kannatuksen olevan Islannissa ja Ruotsissa suurempaa kuin muualla. Voi olla, että suomenkielisten suomalaisten keskuudessa vastustus on hyvinkin suurta.

http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/pohjoismaiden-ministerineuvoston-sihteeristoe/viestintaeosasto-komm/hankkeet/forbundsstaten-norden/undersoegelse-af-det-nordiske-samarbejde/view

Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin. Siinä hän mm. esittää että kaikki lait julkaistaisiin samanaikaisesti kahdella kielellä: suomeksi ja jollain skandinaavikielellä (islannin suhteen hän panee pienen varauksen).

Mielenkiintoinen pointti on myös se että yhteisenä valtionpäämiehenä toimisi tuossa mallissa Tanskan kuningatar, juuri kuten Kalmarin Unionissa aikoinaan. Pääkaupunki siis olisi mitä ilmeisimmin Kööpenhamina.

[Turkulaine]

Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin.

Minulle jäi vielä epäselväksi mikä on Wetterbergin ajatusten yhteys kyselyyn.

Edit: ei vissiin mikään. Wetterbergin kaavailut on siis nähtävä tästä kyselystä irrallisena asiana. Ainakaan nimeä ei mainittu raportissa.

[Teppis]

Don't feed the troll.

Niin, et sä tee kuin itsestäsi idiootin noilla repliikeilläsi ja olen tehnyt nyt kahdesta viimeisimmästä repliikistäsi ilmoituksen. Tuskin kenenkään silmissä teet itsesti ainakaan fiksumpaa jatkamalla typeryyksiäsi.

Jos sinulla on oikeasti asiaa (siis fiksua vasta-argumentointia), olen valmis ne lukemaan. Jollei sinulla ole mitään asiaa ja käyttäydyt tavallesi uskollisesti, teen ilmoituksen moderaattoreille sinusta jatkossakin.

Jollet kestä tosiasioita ja sinulle tulee vastustamaton kiusaus olla asiaton, niin kaikille parempi, jollet näy täällä ikinä, jopa itsellesi parempi niin.

[Aldaron]

Luin Gunnar Wetterbergin tuota asiaa käsittelevän artikkelin.

Minulle jäi vielä epäselväksi mikä on Wetterbergin ajatusten yhteys kyselyyn.

Edit: ei vissiin mikään. Wetterbergin kaavailut on siis nähtävä tästä kyselystä irrallisena asiana. Ainakaan nimeä ei mainittu raportissa.

Itse epäilen että jokin yhteys saattaa hyvinkin olla.

Kiinnostava ajatusleikki on muuten se, mitä olisi tapahtunut jos Kalmarin Unioni ei olisikaan purkautunut Ruotsin (Suomi mukana) erotessa siitä. Unionihan jäi itse asiassa voimaan tynkämuodossa Tanskan ja Norjan (mukaanlukien Islanti) unionina.

Tanskan ja Norjan edelleen jatkunut unioni nimittäin johti siihen että tanskan kieli vähitellen syrjäytti norjan hallinnon ja jopa kirkon kielenä Norjassa itsessään. Uskonpuhdistuksen päästyä vallalle 1500-luvulla Raamattua ei edes käännetty norjaksi, vaan Norjan kansa sai sopeutua siihen että virsikirja, Raamattu ja Katekismus olivat tanskankielisiä ja että pappi saarnasi tanskaksi, tosin norjalaisittain ääntäen. Syntyi uusi kielimuoto jota voisi nimittää "norjantanskaksi" ja josta Norjan nykyinen enemmistökieli Bokmål polveutuu. Sehän on pohjimmiltaan tanskaa, jota äännetään norjalaisittain, jossa on tietty määrä norjalaisperäisiä sanoja ja jonka oikeinkirjoitus on "norjalaistettu". Aina 1800-luvun lopulle saakka ainoa virallinen kieli Norjassa oli tanska, jossa oli tietty määrää ns. norvagismeja, mutta joka ei oikeinkirjoitukseltaan eronnut millään tavalla Tanskassa käytetystä tanskasta. Täydellinen paralleeli suomenruotsiin: onhan suomenruotsissakin runsaasti ns. finlandismeja ja sitä äännetään eri lailla kuin riikinruotsia, mutta sen oikeinkirjoitus on sama kuin riikinruotsin.

Jatkuessaan unioni olisi toisin sanoen mitä todennäköisimmin johtanut siihen että tanska olisi syrjäyttänyt ruotsin virallisen kielen asemasta myös Pohjolan itäosissa (= nykyisessä Ruotsissa ja Suomessa). Ruotsissa puhuttaisiin "ruotsintanskaa" ja Suomessa "suomentanskaa", joka kuullostaisi hyvin todennäköisesti jokseenkin samalta kuin nykyinen suomenruotsi, mutta tanskalaisin sanoin.

[Turkulaine]

Itse epäilen että jokin yhteys saattaa hyvinkin olla.

Tarkoitin, että kyselyyn osallistuneille tuskin on luetettu juuri tätä mallia ja sitten kysytty, että passaako. Mutta tutkimus on muutenkin hyvin epäilyttävä. Toisaalta, Uuden Suomen kyselyssä on edelleen suhde sama, 43 % kannattaa liittovaltiota.

Kiitos taas vaivannäöstäsi historian kertaamisessa. Pienistä asioista on joskus suuret historialliset suuntaviivat kiinni.

[Luotsi]

Don't feed the troll.

Eiköhän ylläpito voisi jo puuttua tähän spammaukseen?

[Jaakko Sivonen]

Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.

[Turkulaine]

Eiköhän ylläpito voisi jo puuttua tähän spammaukseen?

Ottamatta kantaa ylläpidon toimiin, on Teppiksen käytös kyllä ala-arvoista. Sanomisten vääristelyä, oman mielipiteen esittämistä erilaisena sen mukaan mikä kulloinkin on hyödyllistä ja punaista silakkaa. Paljon punaista silakkaa. Eikä juuri kontribuutiota siinä mielessä, että yritettäisiin ilman aatteen paloa kaivaa esiin lähteitä ja tietoja, tai esitellä erilaisia kantoja kysymyksiin. Vaivannäköä siis. En ymmärrä miksi trollia ei saisi sanoa trolliksi.

[Turkulaine]

Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.

Tuo on aika jyrkkä näkemys. Haluaisin nähdä, että olemassaolevan lain muuttamiseen tähtäävä laillinen, demokraattinen toiminta ei voi olla rikokseen yllyttämistä. Laillinen, demokraattinen toiminta valtion luonteen muuttamiseksi ei saisi olla maanpetoksellista.

Siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että Suomi tarvitsee yhteispohjoismaista liittovaltiota yhtä kipeästi kuin nappia otsaan.  

[Teppis]

Ottamatta kantaa ylläpidon toimiin, on Teppiksen käytös kyllä ala-arvoista. Sanomisten vääristelyä, oman mielipiteen esittämistä erilaisena sen mukaan mikä kulloinkin on hyödyllistä ja punaista silakkaa. Paljon punaista silakkaa. Eikä juuri kontribuutiota siinä mielessä, että yritettäisiin ilman aatteen paloa kaivaa esiin lähteitä ja tietoja, tai esitellä erilaisia kantoja kysymyksiin. Vaivannäköä siis. En ymmärrä miksi trollia ei saisi sanoa trolliksi.

Kerro yksikin esimerkki. Siis kerro yksikin esimerkki, jossa kerron faktana fiktion.

Älä kuitenkaan ala selittämään, jotain keskustelua Kekkiksen kanssa. En ole missään kohtaa pistänyt sanoja hänen suuhunsa, vaan esittänyt mielipiteeni, mikä minusta on Kekkiksestä rakentunut. Minulla on siihen oikeus ja myös siihen minulla on oikeus, että voin esittää mielipiteeni suomenruotsalaisista. Sinulla tai kenelläkään muulla ei ole oikeutta haukkua minua valehtelijaksi, edes sananvapauden nimissä.

Aatteenpaloa minulla ei ole ainakaan yhtään enempää, kuin Kekkiksellä, sinulla tai Aldaronilla. Enemminkin aatteenpaloa on teissä, koska te jopa suututte ihan tosiasioiden esittämisestäkin, minä en.

[Aldaron]

Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.

Mitä mieltä olet muuten EU:sta? Samanlainen unionihan sekin on.

[EL SID]

höh, muutama päivä pois ja aihe edennyt monta sivua.  Jos olisi aikaa, kantaa ottamiseen menisi koko ilta.

Paavo Lipponen: Mehän olemme ruotsalaisia
25.10.2010 15:00

Paavo Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhuja. Lipponen kertoo, miten hän itse oppi ruotsin, missä taidosta on ollut hänelle hyötyä ja mikä perimmäinen oivallus Suomen suhteesta Ruotsiin meidän tulee tajuta.

Paavo Lipponen oli 11-vuotias koulupoika, kun hänelle tarjoutui tilaisuus viettää kesä suomenruotsalaisessa perheessä. Hyöty oli molemminpuolinen: Perheen pojat Georg ja Marcus sekä kuopus Louise oppivat Lipposelta suomea, ja samalla kesävieras pääsi osaksi ruotsinkielistä arkea.

? Kyllähän se sitten auttoi koulussa, vaikka en minä ollut mitenkään erityisen hyvä ruotsin kielessä. En saanut laudaturia, piti cum laudeen tyytyä, Lipponen kertoo.

Sujuvan ruotsin kielen taidon Lipponen omaksui lopulta poliitikon toimenkuvansa myötä. Lipponen on osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen keskusteluun aina vuodesta 1965.

? Alku oli todella vaikeaa, kun paneeleissa oli tanskalaisiakin. Varsinkin työssäni sosiaalidemokraattisessa puolueessa käytin kansainvälisissä tehtävissä paljon ruotsin kieltä. Olin tilanteissa, joissa olin viikkokaupalla ruotsalaisten ihmisten keskuudessa; siinä sitä oppi.

"Mehän olemme ruotsalaisia"
...

http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1207963

http://www.katsomo.fi/?progId=50341
Studio55.fi (26.10.2010)
Suomenruotsalaisuuden puolustaja Paavo Lipponen.

Lipponen on ansainnut Freudenthal -mitalinsa. Missä suomalaista voi vain polkea ruotsinkielisten hyväksi, niin siellä Lipponen.  

Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.

Näin on joillakin aloilla, harmi kyllä. Mutta ilmeisesti juuri lääkiksessä tämä ei toteudu. Lääketieteellisillä kouluilla on muutenkin suurempi vastuu siitä, kenet opiskelemaan otetaan. Sinne ei haluta C:n ylioppilaita mistään kieliryhmistä, ja kiitos erittäin vaativan hakuprosessin, sinne ei juuri ylimääräisiä pääsekään.

odotin, että Aldaron takertuisi tuohon. Lääkis on kuitenkin hyvä esimerkki, koska se on suosituimpia linjoja ja osoitus siitä, kuinka epäreilu nykyjärjestelmä on.

Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä.  

Ruotsinkielisten pääsyrajan tulee heijastaa valtakunnallista lääkiksen pääsyrajaa, ei Helsingin Yliopiston, joka on kaiketi suosituin ja suomenkielistenkin keskuudessa vaikein. Eikös tämä asia jo kertaalleen käsitelty? Moni suomalainen lähtee opintojen perässä vaikkapa Ouluun, koska Helsinkiin on niin paljon vaikeampi päästä.

edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,


http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg406758.html#msg406758

ja minä olen pyytänyt sinua todistamaan, vaikkapa jollain tilastolle, että missä suomenkieliset oppilaitoksessa, koko suomen alueella, pääsevät suomenkieliset opiskelemaan  lääkäriksi yhtä helposti tai helpommin kuin ruotsinkieliset omaan ahjoonsa?

Jollei tällaista tilastoa tai vastaavaa löydy, niin tässä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset ovat, nyt äidinkielensä perusteella, B-luokan kansalaisia omassa maassaan.

eli kun menet tarpeeksi monta linkkiä taaksepäin, niin olet melkein ketjun alussa....

Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...

Voi luoja noitten juttuja  

fantasiaa. Elämöidään asiasta, jonka kuvitellaan käyvän toteen.

[Jaakko Sivonen]

Jokainen joka kannattaa Pohjoismaisen liittovaltion luomista on maanpetturi. Suomen tasavallan lakkauttamisen vaatiminen jos mikä on maanpetturuutta sanan todellisessa merkityksessä.

Mitä mieltä olet muuten EU:sta? Samanlainen unionihan sekin on.

Siitä on päästävä eroon.

[Turkulaine]

odotin, että Aldaron takertuisi tuohon. Lääkis on kuitenkin hyvä esimerkki, koska se on suosituimpia linjoja ja osoitus siitä, kuinka epäreilu nykyjärjestelmä on.

Siis epäreilu ruotsinkielisiä kohtaan siksi, että ruotsinkielisten kiintiö (5 %) on huomattavasti pienempi, kuin heidän määränsä potentiaalisista hakijoista (muistaakseni 6,6 %) edellyttäisi?

edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,

Esitetyn perusteella sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että on ongelma. Nyt vaadit meiltä yksiselitteisesti käänteistä todistustaakkaa.

[Teppis]

edelleenkin on toteennäyttämättä, että suomalaiset pääsevät "lääkintä-linjalle" yhtä helposti kuin ruotsinkieliset. Olen odottanut vastausta asiaa jo pitemman aikaa,


http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg406758.html#msg406758

Sen sijaan:

-?Itse jäin neljä pistettä sisäänpääsystä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jos olisin puhunut ruotsia, olisin päässyt yliopistoon sisään kielikiintiöiden takia. Se suomenruotsalainen, joka sai saman verran pisteitä täysin samasta kokeesta kuin minä, nauttikoon nyt opiskelupaikastaan. Mielestäni tämä on syrjintää suomenkielisiä kohtaan.

Tuohtunut

Lähde:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102912599206_uu.shtml

Esitin tämän jo aiemmin pelkkänä linkkinä, mut kas kummaa, Aldaron ja kumppanit ei ottanut laisinkaan kantaa tuohon, paitsi sillä, et suuttuivat hetkenpäässä minulle kokonaan.

[EL SID]

Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight),

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Olen itsekin miettinyt, että jatkossa ruotsinkielinen koulu saattaa olla ainoa tapa turvata omalle lapselleen länsimainen koulu kaupungeissa. Nythän tilanne on ollut sellainen, että ruotsinkielisten vähäisen määrän vuoksi mm. kaikki hyvät lukiot ovat täällä päin suomenkielisiä. Ruotsinkielisistä koko ikäluokka käy näet samaa koulua, ja ainoastaan suomenkielisellä puolella voi hakeutua eksklusiivisempaan opinahjoon. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tietysti heikompikin voi olla parempaa, mikä kertoo paljon monikulttuurisuudesta.

Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...

Luultavasti eivät ole.

Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.

No niin.

Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.

Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.

Tuo olettamuksesi pitää paikkansa. Trendi on hyvin selvästi huomattavissa ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla vanhojen sivistyssukujen suomenkielisten jäsenten keskuudessa. Osin asiaan saattaa vaikuttaa jo sekin että tällaisen taustan omaava perustaa tietenkin keskimääräistä useammin perheen ruotsinkielisen kanssa, mutta kyseinen ruotsinkielitrendi näkyy myös selvästi lapsensa kielikylpykouluihin sijoittavien, periaatteessa täysin suomenkielisten pariskuntien sosiaalisessa ja sukutaustassa. Kun mennään pari sukupolvea taaksepäin, ollaankin oltu ruotsinkielisiä. On tapahtumassa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen", joka asiallisesti ottaen tarkoittaa sitä että tietty osa (osittain ruotsinkielisen taustan omaavista) suomenkielisistä kaksikielistyy, sillä omaa suomeaanhan tällaiset ihmiset (ja heidän jälkeläisensä) eivät tietenkään - useastakaan syystä - päästä rappeutumaan.

Ruotsin kielen tulevaisuus tässä maassa näyttää siis varsin hyvältä, vaikka "viidakosta" joskus kuuluukin niiden uhkaaviä ääniä, joita ruotsin kieli ärsyttää jo sinänsä: http://www.youtube.com/watch?v=SV22Ua3zwN4&feature=related
Ainoana vakavampana uhkana ruotsin kieltä vastaan näkisin sellaisen skenaarion, jossa kriisiytyvän talouden ja hallitsemattoman maahanmuuton ja sen lieveilmiöiden yhdistelmä saattaa yhteiskunnan vähitellen yhä kaoottisempaan tilaan. Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight), mutta jos yhteiskunta todella päästetään ajautumaan kaaokseen, jälki voi olla aika rumaa. Pidän todennäköisenä että tilanne saadaan hallintaan ennen kuin ollaan niin pitkällä. Se tosin edellyttää aika merkittävää poliittisen paradigman muutosta.

suurin syy "kielikylpyjen" ja ruotsinkielisen koulutuksen suosioon johtuu juuri maahanmuuttopolitiikasta: Vaasa on hyvä esimerkki. Muutamilta alueelta, kuten Kivihaasta, tavalliset suomenkieliset joutuvat yläasteelle "mamukouluun", eli "vörkkärille". Kielikylpyoppilaat taas pääsevät "merkkarille" joka on pääasiassa alkuasukkaiden jälkeläisten oppilaitos. Lisäksi kielikylpyluokat pysyvät samanlaisina koko ajan, huolimatta siitä, että koulu vaihtuu välillä alakoulusta yläkouluksi. Näin ruotsinkielinen eliitti kiittää heille auliimpaa kansanosaa.

"kaksikielisten" oppilaiden taas kannattaa valita mieluummin ruotsinkielinen oppilaitos, koska luokat ovat pienempiä ja rahamäärä oppilasta kohti on suurempi. Kirkkonummella ruotsinkielinen oppilas maksaa 3000 euroa enemmän kuin suomenkielinen. Vaasan virallisia lukuja ei ole saatavilla. Jossain rahan on pakko näkyä.

[EL SID]

Lisään otsikon kun oli teillä pelkkä linkki selityksettä:

Terveyskeskuksen tyly vastaus:
Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille

Samat käytännöt oli jo ainakin 20 vuotta sitten, miksipä olisivat muuttuneet. Suomalaisille sanoivat että soita ensi viikolla uudestaan ja jos vielä typerys soitti niin sanoivat ettei nyt ole ketään paikalla joka osaisi ajanvarausta käyttää.
Joissain kaupungeissa kätsysti ovat laittaneet erikseen nuo terveyskeskuksetkin, on niitä joihin kaikki voi mennä ja sitten niitä joihin suomalaisilla ei ole asiaa.

vanha juttu jo. Täällä rannikolla on abartheid ollut voimissaan, kaikessa hiljaisuudessa jo vuosikymmeniä, ja aihe on ollut esillä jo aikaisemmin:


http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.msg144019.html#msg144019

"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"

"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"

"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"

"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."

"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."

"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."

"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."

"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."

"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."

lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.

http://www.pohjalainen.fi...cl/index.jsp?access=false




Tässä on taas paluu siihen todellisuuteen, joka maassamme vallitsee. Unohtakaa väitteet ruotsinkielisen pahoin pitelystä, jos sille ei löydy silminnäkijöitä ja todistajia. Ylläoleva on raakaa todellisuutta.

Tällaisissa oloissa eletään kielivähemmistön keskellä. Edes kääntäjä ei voi palkata täydellä työajalla ja palkalla, vaikka tarvetta tuntuu olevan.

samalla myös pitää ihmetellä vähemmistövaltuutetun tapaa ottaa vastaan vain se työ, jota häntä huvittaa. Maalahdessa ja pohjanmaan länsirannikolla, Vaasaa luukunottamatta, suomenkieliset ovat vähemmistönä. eikö asia siis kuulu vähemmistövaltuutetulle?

[Turkulaine]

suurin syy "kielikylpyjen" ja ruotsinkielisen koulutuksen suosioon johtuu juuri maahanmuuttopolitiikasta: Vaasa on hyvä esimerkki. Muutamilta alueelta, kuten Kivihaasta, tavalliset suomenkieliset joutuvat yläasteelle "mamukouluun", eli "vörkkärille". Kielikylpyoppilaat taas pääsevät "merkkarille" joka on pääasiassa alkuasukkaiden jälkeläisten oppilaitos.

Voi ei. Joko todella ollaan tässä pisteessä? Toivottavasti en itse joudu tekemään tuollaista valintaa. Suomalaisen lapsen tai hänen vanhempansa ei pitäisi joutua tekemään valintaa äidinkielen ja koulurauhan välillä.