Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[do.ut.des]

HBL:
Urpilainen ei halua ruotsista vaalikiistaa

Sunnuntai 3.10.2010 klo 13.56

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syyttää keskustaa kielisodan lietsomisesta.

Urpilainen sanoo pelkäävänsä, että keskusta on tekemässä ruotsin kielen asemasta vaalikysymystä.

Urpilainen viittaa Hufvudstadsbladetin haastattelussa keskustaministereiden lausuntoihin Keski-Pohjanmaan aluehallinnosta virinneen kielikiistan yhteydessä. Hän oudoksuu myös keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen tukea kokeilulle, jossa Itä-Suomessa ruotsin opiskelun voisi koulussa vaihtaa venäjään.

Urpilaisen mukaan SDP pitää jatkossakin kiinni pakollisesta ruotsin opetuksesta.

Lähde: http://www.hbl.fi

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010100312452288_uu.shtml

[Marius]

Urpilainen > "makustellaan, tsemppiä, kivaillaan, loveillaan,
TÖKS !!
..kuka mä oon ?

[Lemmy]

Vihreille Suomi EI ole edunvalvontamekanismi. Kansalaiset eivät ole asiakasomistajia.

Vihreät voi muuttaa vaikka Kongon viidakkoon; siellä on vihreää ja ihqua.

[jupeli]

 http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/31/somalien-perheenyhdistaminen-suomalaisperheisiin/
Eikös tämä kotoutus osin tapahdu Närpiössä ja ihan Närpiön ruotsilla.
Tuleekohan paljon kaavakesuomensomalialaisruotsalaisia vaatimaan palvelua ruotsiksi esim.
Tohmajärvelle. Kun Närpiönsomalit hajasijoitetaan maamme kuntiin, on pian kaikkialla kaksikieliset katukyltit ja heillä omat koulut jne.

[do.ut.des]

Helsingin Sanomat, 28.07.2006, C5 (Mielipide), Kari Hautanen

Kielilaki on johtanut kohtuuttomuuksiin

Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia , suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.

Laki määrää, että sekä suomea että ruotsia - molempia kotimaisia kieliä - on osattava, mikäli aikoo saada julkisen viran tai toimen.

Sama kielilaki edellyttää, että esimerkiksi sotkamolaisen poliisin pitää osata puhua ruotsia, vaikka hän ei ikinä tapaisi työssään yhtään henkilöä, joka kyseistä kieltä käyttäisi.

Sen sijaan hän saattaa tavata useinkin makailijan, joka puhuu hänelle englantia tai venäjää - ovathan venäläiset jo nyt selkeästi suurin ulkomainen turistiryhmä. Ruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset yhteenlaskettuna ovat toiseksi suurin matkailijaryhmä, niukasti ennen virolaisia.

Maamme työllisyys on kohentunut nopeasti viime vuosina - näin siitä huolimatta, että lehtiotsikot toistuvasti kertovat teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä halvan työvoiman maihin.

Suomi on sopeutunut globalisaatioon toistaiseksi hyvin. Uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja teollisuuteen enemmän kuin niitä on poistunut.

Työvoiman tarve Suomessa ja koko Euroopassa kasvaa lähivuosina nopeasti, kun niin sanonut suuret ikäluokat eläköityvät. Tarvitsemme lähivuosina maahamme paljon tähänastista enemmän ulkomaista työvoimaa, jos aiomme pysyä kilpailukykyisinä ja kehittyvänä kansantaloutena, joka pystyy huolehtimaan myös eläkeläisistään.

Suomi joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on ainoa maa, joka vaatii tulijalta pätevyyden lisäksi kahden pienen kielen opettelemisen.

Pimeät talvemme, syrjäinen sijaintimme ja raskas verotuksemmekaan eivät houkuttele niitä osaavimpia työntekijöitä, joista kilpaillaan eniten.

Maahamme pitäisi saada lisää englanninkielisiä kouluja ja muita palveluja, jotta voisimme saada tänne myös kysytyintä ja osaavinta työvoimaa ulkomailta. Englanti on maailman tärkein tieteen, talouden ja globalisaation kieli.

Koululaitoksessamme on - näin EU-aikana - parannettava valmiuksia muidenkin suurten kielten opettamiseen: ranskan, saksan, venäjän, espanjan ja jopa mandariininkiinan. Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on annettava mahdollisuus tehdä järkeviä kielivalintoja opintoaikojen pidentymättä.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos varoitti kesäkuussa Suomea siitä, että Suomen nykyinen, hyvä luottoluokitus on vaarassa alentua ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen aiheuttaman tuotannon kasvun hidastumisen ja vanhustenhoitomenojen nopean kasvun seurauksena.

Huolestuttavaa on myös se, että ulkomainen vaihtosuhteemme on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Verovarojen tuhlaukseen ei siis ole varaa nyt eikä tulevaisuudessa.

Ruotsinkielisen vähemmistömme palvelut on turvattava - myös niiden suomea täysin osaamattomien, jotka asuvat pääasiassa pienissä rannikkokunnissa ja joita on vain noin yksi prosentti maamme väestöstä.

Tuntuu vain sitä, että "vahvan ruotsalaisuuden" ajaminen Suomeen on otettu uuden kielilain päätavoitteeksi selvittämättä lainkaan sen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Lain muitakaan seurauksia ei ole mietitty etukäteen.

Kielilaki nuijittiin eduskunnassa läpi nopeasti ja ilman julkista keskustelua. Laki on tyyppiesimerkki siitä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä, josta kansanedustajia on julkisuudessakin arvosteltu: valmistellaan kovalla kiireellä laki pienessä piirissä ja ajetaan se ryhmäpäätöksillä nopeasti läpi.

Tavalliset rivikansanedustajat eivät joka ennätä paneutua riittävästi lakiesityksiin, joista he äänestävät puoluejohdon päätösten mukaisesti, tai puoluekuri on niin tiukka, että he eivät uskalla olla asioista eri mieltä puoluejohdon kanssa.

On kummallista, että uuden kielilain kustannuksista ei ole saatavissa minkäänlaista virallista tietoa. Halutaanko tieto pimittää meiltä veronmaksajilta, jotta emme hermostuisi?

Kansalle kyllä kerrotaan tarkkaan, kuinka kallista on erimerkiksi maataloustuki tai miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee eläkeläisten lääkeostojen tukeminen.

[Roope]

Vihreiden puoluevaltuuskunta päätti sunnuntaina edelleen kannattaa ruotsinkielen pakollista lukemista kaikille peruskoululaisille.

Vastaesitys, jonka mukaan puolueen kielipoliittisesta ohjelmasta poistetaan kaikki pakollisen toisen kielen opiskeluun liittyvät kohdat, hävisi äänestyksessä äänin 10–22.

Valtuuskunnassa nousi esiin iso oppositio vastustamaan ruotsinkielen pakollista opetusta, mutta loppujen lopuksi mitään radikaalia linjausta ei asiakirjaan tullut.

Puolueen kielipoliittiseen ohjelmaan jäi kirjaus, jonka mukaan on erittäin tärkeää tarjota lapsille kaksi kielivaihtoehtoa jo alakouluiässä. Itärajan tuntumassa toisesta kotimaisesta kielestä voidaan joustaa eli toinen kieli voisi olla venäjä.
[...]

HS: Vihreät pitävät sittenkin kiinni pakkoruotsista

Urpilaisen haastattelu:
HBL: "Centern vill göra svenskan till valfråga"

Wallinin ihmettelyä:
Svenska YLE: Wallin: De grönas språkpolitik överraskande

[MaisteriT]

Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia, suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.

Tämähän on Zahra Abdulla, vai mitä?

Edit: kas, olen myöhässä.

[Roope]

Höblän mukaan vihreiden ehdotuksessa kaikkien oppilaiden pitäisi aloittaa uusi vieras kieli kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Kolmas vieras kieli on tähän asti ollut valinnaisaine.

Ruotsin kielen pitäisi vihreiden mukaan olla kaikkialla vaihtoehtona kaikilla kolmella tasolla, kun se tähän asti on yleensä ollut vain B-kielenä ja jossain päin myös A-kielenä. Kun B-kielen aloitusta vielä varhennettaisiin viidennelle luokalle, niin lisäsatsaus ruotsin kieleen ja uudistuksen kustannukset olisivat melkoiset.

Tämän vastapainoksi vihreät tarjoavat venäjää vaihtoehtoisena B-kielenä muutamiin itärajan kuntiin, mutta näidenkin oppilaiden pitäisi suorittaa vähintään C-ruotsi.

[Marius]

Voisiko joku puhua Suomea.

Ruotsi on hajoava yhteiskunta, siihen tai sen kieleen
ei pitäisi vedota.

Vertailukohtaa on syytä etsiä positiivisen puolelta.
Mikäli sellaista löytyy.

Ruotsinkieli on sitäpaitsi epäloogista:
kuten moni muukin, se lausutaan eritavoin
kuin kirjoitetaan.

Sikuntsuri.

Pointtina se, että kielen yleinen kehitys evoluutiossa
näyttäisi kulkevan iisiyden suuntaan.

Vähän merkkejä, mutta maksimi viestinvälitys ilman häiriöitä.

Binäärikoodit, tai mä?

[kiukiu]

Ruotsinkieli on sitäpaitsi epäloogista:
kuten moni muukin, se lausutaan eritavoin
kuin kirjoitetaan.

On se kuitenkin humoristista: Silmälasit = glasögon (lasisilmät heh heh heh !!)

tai: Saari, saari heinäsaari = Ö, ö hö ö

[Tunkki]

Saari, heinäsaari, heinäsaaren kaunis neito - ö, hö-ö, hö-öns vackra mö.

[jupeli]

Kyll' mäki sillei itteäni toistan. Joteski on kuula hukassa. Kyl¨muute se toinen kotimainen olis poikaa, josvai sais sillee niinku sorivaaa meinaan,
Vetäydyn kolooni sori vaan sillei ja paljo pakkoruotsii kehii, emmää¨mitää pahaa, kuha vaa sillei öh vaa.

[Turjalainen]

Eija-Riitta laukoo:

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48141-pakkoruotsi-ja-bkt

"Pakkoruotsi ja BKT

Ruotsin kielestä on helppo pitää. Rakenteeltaan yksinkertaisena se antautuu opettelijalle lähes puoli-ilmaiseksi, se on vaivatonta ja kotoisaa – varsinkin kun sen suomalaismaisesta lausumisesta ei koskaan syytetä ketään, siinä missä englannin ääntämisestä on tehty kansallinen itseruoskintalaji. Lisäksi rakastan maatani ja sen historiaa, jossa suomenruotsalaisilla on iso rooli.

Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa?

Olen opiskellut ja asunut ulkomailla, ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa. Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. Hyödyksi en laske sitä, että hississä voisin puhua ruotsia ruotsalaisen kollegan kanssa. Miksi puhuisin, sillä hänen ruotsinsa on kuitenkin niin erilaista kuin Suomessa oppimani. Jos ryhdyn leikkiin, joudun pinnistelemään ja keskittymään, jotta saisin selkoa laulavasta intonaatiosta. Ja niin paljon en asiaa harrasta; ajallisena satsauksena se ei ole kyllin palkitsevaa, kun tiedetään, että me molemmat osaamme sujuvaa englantia – ja töidenkin pitää tulla hoidetuksi. Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan.

Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli.

Ennen kaikkea minua hirvittää ajatus, että kaikkien suomalaislasten on pakko opiskella jotakin, jonka hyöty ja houkuttelevuus on nykymaailmassa niin vähäinen. Oppimishaluisten motivaatio tapetaan heti alkumetreillä. Kielten opiskelu on tietenkin välttämätöntä, mutta miksi pitää tietää lapsen puolesta valmiiksi, mikä on tämän kipeimmin tarvitsema kieli? Kuinka meillä on kansakuntana varaa siihen, että oppimisesta tehdään tervan juontia? Mitä se mahtaa maksaa BKT-luvuissa, en uskalla edes arvioida.

Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan.

Olen miettinyt tätä asiaa monta vuotta. Olisi paljon mukavampaa olla toista mieltä, sitä poliittisesti korrektimpaa, jos voisin ajatella niin oikeasti. Mutta kuvittelen, että poliitikon hyveisiin kuuluu rehellinen puhe seurauksia pelkäämättä. Tämä on asia, jossa voisi jo todeta mailman muuttuneen ja vetää johtopäätökset.

Ehkä linjanmuutos jopa nostaisi vapaaehtoisen ruotsin uuteen kukoistukseen, pelkästä rakkaudesta ja ilosta.

Olen silti avoin ja älyni on plastinen. Pääni saa käännettyä hyvillä argumenteilla, enkä ole edes niin jääräpäinen, ettenkö voisi nöyrtyä muuttamaan kantaani. Pankaa pöytään parhaat perustelut pakkoruotsin puolesta. Muussa tapauksessa jatkan omapäistä ajattelua."

[Roope]

74 prosenttia ("över hälften") Itä-Suomen kunnista haluaisi tarjota oppilailleen mahdollisuuden valita B-kieleksi ruotsin sijaan venäjän. 16 prosenttia ei halua ja 10 prosentilla ei ole asiaan vielä kantaa.

Svenska YLE: Gränskommuner vill ha valfrihet i språkfråga

[M.K.Korpela]

Käytännössä asiat lienevät siten, että Vihreiden kielipoliittiset linjaukset linjaamattajättämiset jättävät niin paljon tulkinnanvaraa, että jokainen voi lukea niitä kuten haluaa.

Yhtaä asiaa mitä venäjän kannattajat eivät ehkä ajattele on että Venäjän oma painovoima on suuri. Kun venäläiset oppivat, että itärajan kunnissa pärjää venäjän kielellä, on täysin ajateltavissa että venäläiset alkavat vaatia palvelua venäjäksi vähän kaikkialla. Yhdessä viimeaikaisessa lapsikiistassa muistaakseni asian venäläinen osapuoli päivitteli Venäjän televisiossa kuinka ei voinut asioida venäjäksi - aivan kuin olisi pitänyt pystyä.

Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia, kun otetaan huomioon että maassa on jatkuvasti kasvava venäläisvähemmistö ? Suomenvenäläisistä voisi tulla vironvenäläisten vastine. No, mitätön asia tänään, joten eiköhän unohdeta ja lykätä vuoteen 2020 jolloin se on ongelma.

[Uljanov]

Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia

On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.

Raha on rikkautta.

[M.K.Korpela]

On.

Selvä.

[jupeli]

"Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä.Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan." Sanoi Eija-Riitta.

"Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme." Kysyi sama nimimerkki.

Kysymys on kaavakeruotsinkielisten rekisteröinnistä ja tilanteessa käydään epä toivoista kamppailua ruotsinkielisten rekisteröinnillä välittämättä vähääkään Suomen, suomalaisten saatikka maahnmuuttajien eduista.

Saattaa olla, että kaavakkeen "oikein" täyttäneille on luvassa jonkin asteinen palkkio. Kenties suora raha, kenties työpaikka tms?

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html

P.S. Kaavake on vielä kaikenlisäksi väärin suomennettu tai ruotsinnettu.

[Kimmo Pirkkala]

Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia

On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.

Raha on rikkautta.

Pakko myöntää. Tämä monikulttuuri on rikkautta. Konkreettisesti. Kävin lauantaina Lappeenrannassa ja Valtakadulla oli parkissa enemmän venäläis- kuin suomalaisrekkareilla varustettuja autoja. Kadut, kaupat, kahvilat ja ravintolat olivat venäläisten miehittämiä. Minkäänlaisia levottomuuksia en havainnut, eikä minua pelottanut katsella näyteikkunoita venäläisten ympäröimänä. Meteliäkin he pitivät, mutta siitä vastasivat enimmäkseen alle kymmenvuotiaat.

He olivat siistejä, vauraita, kohteliaan ja ystävällisen oloisia. Ex-lappeenrantalaisena (muutin sieltä pois v. 2000) voin sanoa olevani ilahtunut, jahka ensijärkytyksestäni toivuin.

[Pliers]

Piipahdin kesällä Imatralla. Kyllä, jopa se oli muuttunut kaupallisesti aktiivisemmaksi kiitos Venäläisten.


Tämä ei ole kuitenkaan perimmäinen kysymys. Perimmäinen kysymys on, että kielivalintojen tulee olla vapaaehtoisia. Se, että pakkoruotsi muuttuisi pakkovenäjäksi parissa kylässä, on pelkkää kosmetiikkaa.

[Hippo]

Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia

On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.

Raha on rikkautta.

Myisitkö mummosi ryssille jos saisit hyvät rahat?

[Pliers]

Miksi juuri mummo? Miksei mopo?

Olisiko parempi myydä mummu sveduille?

[Kimmo Pirkkala]

Onko venäjän kielen aseman vahvistaminen järkevä asia

On. Venäläisillä on rahaa, ja he ovat valmiita käyttämään sitä. Itä-Suomi hyötyy venäläisistä turisteista, ja hyötyisi vielä enemmän, jos kielitaitoa olisi enemmän. Monessa kunnassa uusivuosi on parempi kauppasesonki kuin joulu, koska venäläiset jakavat lahjoja uutenavuotena.

Raha on rikkautta.

Myisitkö mummosi ryssille jos saisit hyvät rahat?

En nähnyt mummoja myytävänä Lappeenrannassa, tuskin venäläiset niitä olivat ostamassa. Eikös se ollut juurikin niinpäin, että sitä yhtä venäläismummoa kaupattiin meille päin?

[M.K.Korpela]

Eikös se ollut juurikin niinpäin, että sitä yhtä venäläismummoa kaupattiin meille päin?

Mun mielestä se bisnes meni niin päin, että me oltais jääty maksun puolelle - juu, komppaan.

[EL SID]

Jotkut suomenruotsalaiset elävät ihan menneessä maailmassa, suunnilleen 1800-luvulla. Hbl:ssa oli urputusta siitä, että Stockmannin herkkuosastolla ei ollut kaikkia
kylttejä ruotsiksi; yleisönosastossa joku kommentoi asiaa näin:

Intressant att ett företag som till stor del ägs av diverse
finlandssvenska aktörer (och styrs av dessa) inte bryr sig mera om
svenskan. Självklart skall ett företag inte syssla med språkpolitik, men
intressant är det att aktörer som på andra plan stödjer svenskan inte
gör det i Stockmanns styrelse (Taxell, Berg, Wiklund).

tuo oli arkea Vaasassa vielä 2000-luvun alussa, kun pakkoruotsiaktivistit kiersivät laskemassa kauppojen ikkunasta, onko niissä yhtä paljon REA ja alennus-lappuja. Jos REA-lappuja oli liian vähän, Vasabladet soitti näihin liikkeisiin. Touhu loppui, kun eräät, kuten minä, aloimme levitellä näitä haastatteluja netissä osoitukseksi RKPläisestä turhamaisuudesta. Ilmeisesti joka jutun jälkeen netissä alkanut kielisota oli liikaa, eikä ja VSBL antaa tilanteen rauhoittua.

[Hippo]

Miksi juuri mummo? Miksei mopo?

Olisiko parempi myydä mummu sveduille?

Se sellainen sanonta vain. Sillä pyritään kritisoimaan rahanahneutta. Voisi yhtä hyvin kysyä myisitkö äitisi, siskosi tai lapsesi. Kritisoidaan sitä samaa ahneutta, jolla myydään ryssille rannat ja muut maat pelkässä hetken huumassa.

Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.

[Uljanov]

Miksi juuri mummo? Miksei mopo?

Olisiko parempi myydä mummu sveduille?

Se sellainen sanonta vain. Sillä pyritään kritisoimaan rahanahneutta. Voisi yhtä hyvin kysyä myisitkö äitisi, siskosi tai lapsesi. Kritisoidaan sitä samaa ahneutta, jolla myydään ryssille rannat ja muut maat pelkässä hetken huumassa.

Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.

Sano tuo niille itäsuomalaisille, joiden työ ja toimeentulo riippuu Venäjästä. Riippuu se monella toki muullakin suomalaisella, mutta Itä-Suomessa vielä konkreettisemmin.

Se, että aina välillä soditaan, ei ole mikään syy olla tekemättä kauppaa silloin kun ei sodita.

[vanaja]

Ei oo kerenny sivuille vähään aikaan! Tilanne on kääntynyt oudosti!Vihreät ja kepu on lipeemässä pakkoruotsista? Kokkarit ja sdp pitävät pakkoa parempana? Aiemmin varsinkin kokoomuksesta löytyi ymmärrystä valinnaisuudelle ja sdp:ssä esim. Raski oli valinnaisuuden kannalla,mut Mooses jyräs ja sai komeen mitallin! Jyrkipoi hakee ilmeisesti samaa mitallia ja Jurpilainen ei pelkää sivulaitojenkaan vuotavan Perus-suomalaisten suuntaan!!Ankkalammikko alkaa kuivua,vai tuleeko "säätiöiltä tarpeeksi hilloo" Rahan edessä se suomalaisuuskin unohtuu?

[Phantasticum]

Kyllä Venäjä, venäläiset ja venäjän kieli ovat meille kuitenkin suurempi uhka kuin jo itsestään katoava ruotsin kieli Suomessa.

Sano tuo niille itäsuomalaisille, joiden työ ja toimeentulo riippuu Venäjästä. Riippuu se monella toki muullakin suomalaisella, mutta Itä-Suomessa vielä konkreettisemmin.

Se, että aina välillä soditaan, ei ole mikään syy olla tekemättä kauppaa silloin kun ei sodita.

Se riippuu yksinomaan siitä, millainen maa Venäjästä vuosien saatossa tulee. Jos ne pääsevät vähitellen neuvostomeiningistään irti, silloin Venäjä voisi olla Suomen naapurina kuin mikä tahansa muukin maa.

Sitä paitsi. On vaikea ennustaa, miten Ruotsin käy värikkyyttä ja rikkautta tuovan monikulttuurinsa kanssa. Jos käy todella huonosti, se ei voi olla heijastumatta myös Suomeen.

Joulukuussa metropoli Pietari, jossa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa yhteensä, on vain kolmen ja puolen tunnin päässä. Minusta meidän ei kannata suhtautua Venäjään ja venäläisiin ylimielisesti. Se maa on siihen liian suuri ja aivan liian lähellä.

Toivoisin silti malttia kielipolitiikkaan. Koska jo pakkoruotsi herättää monissa niin kiihkeitä tunteita, ei uhrata venäjää samalle alttarille. Venäläisyyden korostaminen, liittyi se sitten vain pelkkään kieleen, on omiaan nostattamaan ehkä vieläkin suurempia tunteita. Yhä edelleen.

[Hippo]

Se riippuu yksinomaan siitä, millainen maa Venäjästä vuosien saatossa tulee. Jos ne pääsevät vähitellen neuvostomeiningistään irti, silloin Venäjä voisi olla Suomen naapurina kuin mikä tahansa muukin maa.

Eikö tuo ole vähän naivia puhetta. Eivät ole päässeet "neuvostomeiningistä" eroon 20 vuodessa ja suunta näyttää nyt olevan vahvasti taas totalitaariseen suuntaan.

Sitä paitsi. On vaikea ennustaa, miten Ruotsin käy värikkyyttä ja rikkautta tuovan monikulttuurinsa kanssa. Jos käy todella huonosti, se ei voi olla heijastumatta myös Suomeen.

Vaan mitä tällä on tekemistä Suomen kielikysymyksen kanssa?

Joulukuussa metropoli Pietari, jossa on asukkaita lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa yhteensä, on vain kolmen ja puolen tunnin päässä. Minusta meidän ei kannata suhtautua Venäjään ja venäläisiin ylimielisesti. Se maa on siihen liian suuri ja aivan liian lähellä.

En minä ainakaan ole suhtautunut ylimielisesti Venäjään. En vain kannata kouluihin pakkovenäjää enkä pidä suotavana maiden myyntiä venäläisille. Jos pitäisi valita pakkovenäjä tai pakkoruotsi valitsisin ehdottomasti ruotsin. Se edustaa kuitenkin enemmän sitä sivilisaatiopohjaa, johon me miellämme itsemme kuuluvaksi eli läntiseen katolisprotestanttiseen sivilisaatioon. Venäjä kielenä ja kulttuurina edustaa ortodoksista sivisaatiota, joka on meille vieras ja jonka vaikutusvaltaa on aina pyritty suitsimaan meillä. Se on myös enemmän altis totalitaariselle yhteiskuntaelämälle.

Toivoisin silti malttia kielipolitiikkaan. Koska jo pakkoruotsi herättää monissa niin kiihkeitä tunteita, ei uhrata venäjää samalle alttarille. Venäläisyyden korostaminen, liittyi se sitten vain pelkkään kieleen, on omiaan nostattamaan ehkä vieläkin suurempia tunteita. Yhä edelleen.

Juuri näin.