Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Topi Junkkari]

Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.

Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.

[Uljanov]

Sinänsä tuo ruotsin opintojen aikaistaminen on erittäin huono ajatus. Ainoastaan lahjakkaimmat voivat oppia useita kieliä hyvin. Monille hyvä kielitaito on saavutettavissa vain yhdessä vieraassa kielessä. Ruotsin opintojen aikaistaminen sotkemaan englannin opiskelua tulee huonontamaan suomalaisten hyvää englannin osaamista. Kannattaisi vakavasti miettiä, kannattaako englannin taitoa lähteä nakertamaan ruotsin vuoksi.

Olisiko sinulla tästä jotain vinkkiä lisälukemisesta tarjottavana? Herkkyyskaudet tms. ymmärrän ajatuksena, mutta yleisesti ei kai ole tiedossa, että yhden kielen oppiminen suoraan söisi muita kieliä.

Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.

Ihan tuttavapiiriini kielitaitoon pohjaavan satunnaisotannan perusteella väittäisin, että sinä kuulut sitten siihen kielellisesti lahjakkaampaan osaan. Ja pitää myös tehdä ero koulukielen ja ympäristöstä, esim. kaksikielisestä kodista opittavan kielen välille. Ensimmäistähän ei käytetä tai kuulla lähimainkaan yhtä paljon, joten sen osaaminen jää väkisinkin huonommaksi.

Toki uskon, että kun pari vierasta kieltä jo osaa, seuraava on hieman nopeampi oppia, mutta keskiverto-oppilas ei sitä kunnollista kielitaitoa koulusta pysty useaan kieleen saavuttamaan. Hän ei käytä niin paljoa aikaa opiskeluun, että se olisi mahdollista. Kun se aika on rajallista, niin pitäisi ensisijaisesti varmistaa että ainakin sen englannin oppii kunnolla. Kyllä minä vakaasti uskon, että englannin oppiminen sujuu paremmin kun se ei ainakaan ensimmäisten vuosien aikana joudu kilpailemaan ajankäytöstä muiden kielten kanssa.


Pitää mainita tuosta muumiruotsista, itsekin Helsinkiin muutettuani yllätyin, miten paljon se foneettisesti muistuttaa suomea. Oikeastaan omaan korvaan kuulostaa täysin samalta kuin suomenkielisen puhuma ruotsi. Tämä yllätys ei tietenkään olisi ollut mahdollista, ellei ruotsin oppikirjat olisi johtaneet kuusi vuotta harhaan. Suomenruotsalaisten puheessa ei nähdäkseni ole lainkaan havaittavissa sitä voimakasta nousevaa ja laskevaa toonia, joka oppikirjojen nauhoituksissa oli aina läsnä.

edit:

pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?

[ikki]

Pitää mainita tuosta muumiruotsista, itsekin Helsinkiin muutettuani yllätyin, miten paljon se foneettisesti muistuttaa suomea. Oikeastaan omaan korvaan kuulostaa täysin samalta kuin suomenkielisen puhuma ruotsi. Tämä yllätys ei tietenkään olisi ollut mahdollista, ellei ruotsin oppikirjat olisi johtaneet kuusi vuotta harhaan. Suomenruotsalaisten puheessa ei nähdäkseni ole lainkaan havaittavissa sitä voimakasta nousevaa ja laskevaa toonia, joka oppikirjojen nauhoituksissa oli aina läsnä.

Vertaat nyt riikinruotsiin, ja mahdollisesti vielä sen idioottimaisimpaan versioon... djurgården-svenskaan, joka on juuri sitä nousu-lasku ääntämistä pahimmillaan.

Pohjoismainen kieli on taas jotain muuta, se on kieli joka ei ole ruotsia sen enempää kuin norjaa, muumia taikka tanskaa, mutta jokainen ymmärtää. Paitsi riikinruotsalaiset jotka ovat kulkeneet hyvin kauas pohjoismaisesta ruotsista sekä elävät niin lintukotoa etteivät oikein tahdo ymmärtää pohjoismaista kieltä.
Parhaiten puhuvat muumit ja norjalaiset, tanskalaiset ymmärtävät, ja niitä ymmärtää muutaman minuutin jälkeen jos eivät yritä jättää lausumistapaansa.. mutta ruotsalaisten kanssa kirjoitettava, koaks heidän lausumiset on muuttunu lyhyessä ajassa melkoisesti, eliitin djurgårdensvenskan otettua vallan.

[Lemmy]

pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?

Sieltä vaan kuullun ymmärtämistä kehiin.
http://swedia.ling.gu.se/snabbmeny.html

Kokeile borgååta aluks et pääset vauhtiin...
http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Finland/Nyland/Borga/bor_om_1i.wav
Sitten kokeile saada herpes närpeksestä...
http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Finland/Osterbotten/Narpes/nap_om_1s.wav


Siellä on aina per alue 4 näytettä, nuoret ja vanhat mies ja nainen kertomassa jonkin jutun. Porvoon "nuori mies" on ehkä lähinnä sitä "Helsinkiläistä", eli noissa on sukupolvikuiluakin jossain määrin - Porvoon nuorimies yrittää välttää viljelemästä suomenkielisiä (slangi)sanoja. Kirkkonummen vanha mies puhuu "yleiskieltä"... sitten alkaa mennä enempi vähempi murteisiin. Tuolla sitten on kielinäytteitä riikinruotsistakin että... http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Gotaland/Skane/N_Rorum/nro_om_pbN.wav    

Toi on kait sitä dingelidongelia lähinnä mitä kielinauhoilla on http://swedia.ling.gu.se/Ljud/Svealand/Narke/S_Mellosa/sta_ym_1i.wav
fyi faarao 

[Aldaron]

pitää vielä kysyä, puhuvatko Helsingissä jotenkin erilaisella murteella kuin muualla maassa?

Osittain, mutta se on vähän monimutkaisempi juttu. Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä muilla täysin suomenkielisellä alueella sijaitsevilla "kielisaarekkeilla" (språköar) ruotsia nimittäin äännetään jokseenkin identtisellä tavalla.  Tämä on se kielimuoto joka polveutuu suoraan Suomen vanhan säätyläistön yleiskielestä ja on itse asiassa sen moderni muoto. On kuvaavaa että sitä ei edes koeta murteeksi (dialekt) vaan eräänlaiseksi puoliviralliseksi normiksi. Se on tavallaan suomenruotsin prestiisimuoto. Ei ole sattumaa että sitä puhutaan vielä korostetumman suomalaisella nuotilla kuin useimpia maalaismurteita. Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää. Säätyläistöhän toimi eräänlaisena kielellis-kulttuurisena ruotsalaistumisautomaattina, joka jatkuvasti sosiaalisen nousun kautta assimiloi itseensä uusia alun perin suomenkielisiä jäseniä, ja tämä on jättänyt puheen nuottiin ja ääntämiseen vahvat jälkensä.

Murteet ovat säilyneet jokseenkin alkuperäisessä muodossa ennen kaikkea Pohjanmaalla, eikä sielläkään ihan kaikkialla. Suuri osa ruotsinkielistä maaseutua puhuu eräänlaista välimuotokieltä, joka on jossain alkuperäisen murteen ja suomenruotsin yleiskielen välimaastossa.

Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä. Tämä keskittyy kokonaan suomenruotsin eri versioihin (SLS): http://www.sls.fi/doc.php?docid=323

[Kuvitteellinen hahmo]

Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.

Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.

Jep, mutta minkä takia sen pitää olla juuri ruotsi? Kuin ruotsi olisi jokin avain sivistykseen ja muihin kieliin. Miksi ei voi vaan opiskella suoraan kieltä, jota on motivoitunut opiskelemaan?

Tiedätte varsin hyvin, että ruotsin opetus vie yhden ainepaikan ja todella monta tuntia nuoren kouluajasta. Sitä on turha pakottaa, jos muuta kieltä haluaa sen sijaan opiskella.

Tottahan toki ruotsia osattaisiin paremmin, jos sitä syötettäisiin pakolla jo lastentarhassa. Mutta miksi näin 5,5 prosentin vähemmistön takia? Herrakansanosaa pitää palvella? Miksi ei kylvettäisi jo lapsena englantiin, sillä ne maailman valtatiet avautuvat. Tai vaikkapa saksan- tai venäjänkielinen päiväkoti. Mitä vähemmän pakkoruotsia, sitä enemmän muita vaihtoehtoja ja monipuolista kielitaitoa.

Osaavatko sitten ruotsalaiset kaikkia kieliä tosi pienellä vaivalla, kun käyttävät tätä maagista avainta joka kieleen oikein äidinkielenään?

Mutta laukokaa te mokuttajat vaan niitä "ruotsin kielen taito avartaa, kaksikielisyys on rikkaus koska _, ruotsi on ainoa tie rikkauteen" sloganeitanne.

^Olipas hupaisaa kirjoittaa tuo ylläoleva virke.

[Lemmy]

Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää.

Se olikin sitä bättrefolkkia, muualla maailmassa hienosteluun piti opetella ranskaa.

[Aldaron]

Historiallisena syynä tähän on se, että monet vanhan säätyläistön suvuista ovat alun perin suomenkielistä alkuperää.

Se olikin sitä bättrefolkkia, muualla maailmassa hienosteluun piti opetella ranskaa.

Se varsinainen bättre folk puhui tietysti lisäksi sujuvaa ranskaa, kuinkas muuten. Ja jonkinlaista saksaa osasivat yleensä jo pikkuporvaritkin.

[Topi Junkkari]

Oma kokemukseni puhuu tasan päinvastaista. Olen oppinut useita kieliä melko varhaisessa vaiheessa ja ne ovat vain tukeneet toisiaan.

Kokemuksesi tukee chomskylaista kielenoppimisteoriaa - ja myös minun kokemustani ja kehitystäni rääpäleestä kieliammattilaiseksi. Jatkan mielelläni tätä keskustelua, kunhan pääsen mobiililaitteelta oikean tietokoneen ääreen.

Jep, mutta minkä takia sen pitää olla juuri ruotsi? Kuin ruotsi olisi jokin avain sivistykseen ja muihin kieliin. Miksi ei voi vaan opiskella suoraan kieltä, jota on motivoitunut opiskelemaan?

Olenko minä lausunut jotakin suoraan ruotsin kieleen liittyvää tai ruotsimyönteistä? Tietääkseni en. Googlaapa vaikka "Noam Chomsky" ja "language acquisition". (Pahoittelen englannin kielen käyttöä, mutta ikävä kyllä näistä asioista on kirjoitettu eniten englanniksi. Nimellä Chomsky löytyy varmasti kiinnostavaa luettavaa myös suomeksi.)

Aldaron ja minä puhuimme kielten oppimisesta "varhaisessa vaiheessa" eli nuorella iällä, ottamatta kantaa mihinkään yksittäisiin kieliin.

[Lemmy]

Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä.

Siinä onkin Uljanovilla kuulokkeet kovilla  
http://www.sls.fi/doc.php?docid=389  pissix

[Roope]

Myöhemmin iltapäivällä Wallin oli ollut yhteydessä Kataiseen ja ilmoitti, ettei Kokoomuksen päätös tarkoita mitään, eikä muuta mitään.

Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville selittääkseen, jos ei sitä mitä päätös merkitsi, niin ainakin kuinka tulokseen päädyttiin. Puoluejohto oli esittänyt, että ehdotusta ei hyväksyttäisi, mutta näin ei siis käynyt.

- Tämän hallituskauden aikana emme tule käsittelemään mitään ruotsin kieltä koskevia ehdotuksia.  

- Kyseessä oli työtapaturma, sanoi Sasi ja sai puoluepäivillä raikuvat aplodit. (käännös)

HBL: "Samlingspartiet går i flåsopinionens fotspår

edit: Vasabladetista tarkemmin Sasin anteeksipyytelystä:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi tuli suoraan Kokoomuksen puoluekokouksesta Jyväskylästä selittämään puolueensa ilmoitusta lopettaa kouluruotsi.
- Tapahtui työtapaturma. Me emme päässeet argumentoimaan ennen äänestystä ja siksi ihmiset toimivat tunteella.

Ehdotus hyväksyttiin pienellä marginaalilla. Kokoomus hylkäsi samanaikaisesti toisen ehdotuksen, jonka mukaan ruotsi ei enää olisi Suomen kansalliskieli. Päätökset ovat keskenään ristiriitaisia, sanoo Sasi
- Jos ruotsi on kansalliskieli, niin ei ole mitään mahdollisuutta lopettaa kouluruotsia. Ennemminkin pitäisi tutkia mahdollisuutta lisätä ruotsinopetusta, koska nykyinen tasomme ei ehkä enää voi taata kielellisiä oikeuksia. (käännös)

Vasabladet

[Aldaron]

Tässä on muuten vielä yksityiskohtaisempi puhekieliarkisto kuin Lemmyllä.

Siinä onkin Uljanovilla kuulokkeet kovilla  
http://www.sls.fi/doc.php?docid=389  pissix

Jep, tuo on aika herkullinen näyte. Huomaa ennen kaikkea tiettyjen tavujen ja sanojen voimakas painottaminen. Eräät äänteet vähän tavallista pehmeämpiä ja eräät vähän tavallista terävämpiä. Tulee mieleen Kantakaupunki, todennäköisesti Eira, Ullanlinna tai Kaivopuisto. Käynyt todennäköisesti Norsenia.

Voin minä tietysti olla väärässäkin, mutta tuo on se spontaani mielikuva joka tuosta välittyy.

Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta...

[Lemmy]

Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville

He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.

[Lemmy]

Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta...

BoRRRgåå http://www.sls.fi/doc.php?docid=582   

[Aldaron]

Koko tuo suomenruotsin eri muotojen puhearkisto on varsinainen aarreaitta...

BoRRRgåå http://www.sls.fi/doc.php?docid=582    

Itsehän olen tietysti parantumaton helsinkiläinen (ja tiedän myös kuulostavani siltä), mutta maalaismurteista ylivoimaisia suosikkejani ovat Itä-Uudenmaan murteet. Muutenkin jostain syystä tykkään sikäläisestä mentaliteetista. Germanisti T.E. Karsten esitti 1900-luvun alussa, että Itä-Uudenmaan murteissa oli hänen mielestään hyvin vahvoja merkkejä gootin kielen tai jonkin muun itägermaanisen kielen vaikutuksesta. Itägermaanit olisivat asuneet alueellla jo ennen ruotsalaisten tuloa 1200-luvulla. Nämä kaksi germaaniheimoa olisivat sulautuneet yhteen, tuloksena itäuusmaalaiset. Oli miten oli, Etelä-Suomessa puhutuista ruotsin murteista Itä-Uudenmaan murteet ovat kaikkein vanhoillisimpia.  

[Aldaron]

Osaavatko sitten ruotsalaiset kaikkia kieliä tosi pienellä vaivalla, kun käyttävät tätä maagista avainta joka kieleen oikein äidinkielenään?

Fakta: jos olet ruotsin- tai kaksikielinen, opit todellakin muita indoeurooppalaisia kieliä keskimäärin helpommin kuin ne jotka ovat kasvaneet täysin suomenkielisessä perheessä. Erityisesti tämä pätee germaanisiin kieliin kuten englanti ja saksa, mutta myös mm. ranskaan.

Syytä tähän tuskin tarvitsee erikseen täsmentää, luulen että se on selvä kaikille.

[Kimmo Pirkkala]

Sasin rkp-vierailusta ei våi muuta sanoa kuin että pärkkele, miten ällöttävää. Jos olisin kokoomuslainen niin kyllä veetuttaisi tämä nuoleskelu ja rkpeen luottamuksen hakeminen.

Ja sitten vähän rakentavampiin ajatuksiin: Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan. Näinhän ei tietenkään ole, puhehan on vain suomenkielisten kieliopinnoista. Tästä olkiukkovirheestä olisi syytä päästä.

Mielestäni on -kröhöm- kulttuurinen rikkaus, että meillä on ruotsinkielinen vähemmistö, ja seuduilla joissa ruotsinkieli on uhanalainen tai on ennakoitavissa että siitä tulee uhanalainen (kuten juurikin Itä-Uusimaa) voisin hyvinkin hyväksyä tehostettuja toimenpiteitä seudun ruotsinkielisten aseman säilyttämiseksi. Mitä tällaiset toimenpiteet voisivat olla? Tiukennetut kielivaatimuksen paikallisille viranomaisille ehkä? Jonkinlainen poliittinen tuki ja vahvistus sille, että ruotsinkielen ei haluta katoavan seudulla? En tiedä, mutta kun politiikka on täynnä lehmänkauppoja, niin voisiko "löysätä köyttä", ja antaa jotain konkretiaa rkpeelle samalla kun pakkoruotsi poistettaisiin, jotta homma onnistuisi rakentavammin ja asia olisi sulatettavissa?

Luulen kuitenkin että on vain ajan kysymys koska pakkoruotsi poistetaan, se on väistämätöntä. Toisaalta pelkään myös että on vain ajan kysymys kun Itä-Uudeltamaalta saat vanhan murteen osaajia etsiä kissojen ja koirien kanssa jostain hiekkatien päästä tai saaresta. Käy kuten vatjalaisille, liiviläisille ja lukuisille itämerensuomalaisille kielille. Sitä en halua. Täytyy muistaa että ruotsinkielen murteet meillä eivät ole sama asia kuin riikinruotsi, ne ovat ainutlaatuisia kieliä/murteita.

[do.ut.des]

Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.

Paniikki johtuu siitä, että jos pakollinen muuttuisi vapaaehtoiseksi huomattavan moni suomalainen jättäisi ruotsin lukematta ja perusteet rahastaa pakkoruotsilla muuttuisivat totaalisesti. Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.

[EL SID]

Kokoomuksen sääntöjen 7 §:
"Ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous."

http://extra.kokoomus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/16439/file/koksaannot.rtf

Mutta nyt Jyrki Katainen onkin kaapannut vallan. Kilpailevan puolueen Wallin soittelee vaan Jyrki-boylle ja toruu. Katainen toki vakuuttaa olevansa kunnioittamatta puoluekokouksen päätöstä. Suomalaista demokratiaa.

Jyrki Kataiselle voisi joku aiheen tiimoilta sähköpostiakin laitella, josko hän aikoo lopettaa puoluekokoukset kokonaan.

Katainen on asennoitunut siihen, notta hänestä tulee seuraava pääministeri ja hän haluaa olla "suuri valtiopäämies" joka ajaa "maan etua", malliin Lipponen ja Vanhanen, jossa jyllätään rahakkaan ja tässä tapauksessa lisäksi ruotsinkielisen rahaeliitin ehdoilla, kansan ollessa vain maksumiehenä. Ei perkeles, eiköhän tavalliset tallaajat ole kärsineet jo liikaa näistä muista piittaamattomista "suurmiehistä" ja pikkuhiljaa olisi aika valita pääministeri, joka ajaa tavallisen kansan etua.

Tähän voisi sanoa, että monet nuivikset tälläkin palstalla ovat perustelleet kokoomuksen äänestämistä sisältäpäin vaikuttamisella.

Tässä on nyt jokaiselle sitä sisältäpäin vaikuttamista.

Kentän mielipiteellä ei ole puolueen johdolle mitään merkitystä, koska se on hirttänyt itsensä kiinni monikulttuuri-ideologiaan, joka on tärkeämpi kuin kansa jota ollaan olevinaan edustamassa.

Se on sitä monikulttuuria.

Sen vain sanon, että joka noita äänestää ensi vaaleissa, niin turha ruikuttaa monikulttuurin haitoista- itsehän sen äänestämällä mokuttajia saatte aikaiseksi.

Kokoomuksen johtoa ei teidän mielipiteenne kiinnosta- sen paremmin pakkoruotsista kuin mistään muustakaan.

Ketä sitten äänestää onkin ikävämpi kysymys. Siihen minulla ei ole vastausta. Ja äänestämättä jättäminenkin sataa vain mokuttajien laariin.

olen tässä aivan samaa mieltä. KOKareiden puoluejohto lähinnä nauraa selän takana teille  KOKareita äänestäville nuiville. Muistanette videon, jossa tämä naureskeli Ruohonen-Lernerin puheille kehitysavun vähentämisestä ja rahan siirtämisestä suomalaisille köyhille.

http://hommaforum.org/index.php?action=printpage;topic=26919.0

Älkää olko hyväksi käytettäviä hölmöjä, vaan yrittäkää vaikuttaa, kun kerran väitätte, että se on mahdollista.

Kataiselle pari kysymystä

Arvoisa puheenjohtaja Katainen,

Mikäli ymmärsin oikein, puoluekokous päätti että Kokoomus
a) ei lähde tavoittelemaan perustuslain muuttamista ruotsin kielen aseman osalta
b) lähtee tavoittelemaan pakollisen ruotsinopiskelun (ns. pakkoruotsi) poistamista peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista.

Nämä päätökset eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään.

Kysymykseni kuuluvat:
1. Ymmärsinkö päätökset oikein?
2. Jos ymmärsin oikein, mitä aiotte tehdä puoluejohtajana, jotta päästään linjauksen b mukaiseen tavoitteeseen, vai aiotteko vähät välittää demokraattisesta päätöksestä?

ymmärsit täysin oikein: pakkoruotsin poistaminen ja ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen niillä alueilla, joilla elää ruotsinkielistä väkeä, eivät ole ristiriidassa keskenään. Kyseessä on eräänlainen mediatemppu.

Vitsi onkin siinä että puoluekokouksen hyväksymät ponnet ovat vain suositusluonteisia. Käytännössä puoluejohto tekee kaikki todelliset päätökset ja puoluekokouksen valta huipentuu siihen että se valitsee tuon puoluejohdon.

eli KOKoomuksessa ei demokratia toimi

Ja yllättäen Kimmo Sasi ilmestyi [RKP:n] puoluepäiville

He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.

Sasi on sekoomuksen oma koti-(muumituskone päälle:)suomenruotsalainen (muumituskone pois päältä). Hän on vaihtanut jopa äidinkielensä suomesta ruotsiin saatuaan rahakkaan viran suomenruotsalaisessa säätiössä. Kuka enää väittää, ettei pakkoruotsiin liity korruptiota?

Pakkoruotsia vastustettaessa on aivan selvästi nähtävissä rkpeen riveissä paniikkireaktio, jossa pelätään pakkoruotsin lopettamisen olevan hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan.

Paniikki johtuu siitä, että jos pakollinen muuttuisi vapaaehtoiseksi huomattavan moni suomalainen jättäisi ruotsin lukematta ja perusteet rahastaa pakkoruotsilla muuttuisivat totaalisesti. Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.

nimenomaan. Kiitos netin, vapauden henki on päässyt pois pullosta, ja on vain ajan kysymys, eli riippuen siitä, kuinka kauan RKPläinen korruptio pystyy estämään, Suomi siirtyy pois pakkoruotsista. RKP on rikas vähemmistö, jolla ei ole kokemusta "ne jyrää meitin"-meiningistä, joten se ei osaa sopeutua ja se tulee aika kalliiksi kielivähemmistöllemme, joka turvautuu RKPhen viimeisenä siirtomaa-ajan etuja puolustavana linnoituksena. Nuiva-veli Aldaron ei pidä tästä lauseesta: pakkoruotsi poistuu joko hyvällä tai pahalla, mutta näin siinä käy. Ja ettei Aldaron alkaisi kirjoitella mitään omia kuvitelmia tuhkauksista, niin luetaan tuohon "pahaan" myös mahdollinen tulikiven tippuminen taivaasta korruptiota ja pahuutta edustavien pakkoruotsittajien niskaan.  

[Nanfung]

Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.

[Kyrsimys]

Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Klassisk_fornsvenska

Sieltä löytyy ainakin jotain.

[EL SID]

Murteista puheen ollen, voisiko joku antaa näytteen siitä paljon puhutusta muinaisruotsista. Jos uskottavaa näytettä ei ole saatavilla, niin luotan edelleenkin omaan päättelykykyyni, eli uskon muinaisruotsin muistuttaneen enemmän suomen kieltä kuin tämän päivän ruotsia.

ruotsinkieli on kehittynyt alkugermaanista. Ennen ruotsinkielen kehittymistä muinais-suomea ja alkugermaniaa puhuvat asuivat lähekkäin, jolloin kielet lainasivat toisiltaan sanoja. Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?

[Lemmy]

Toisaalta pelkään myös että on vain ajan kysymys kun Itä-Uudeltamaalta saat vanhan murteen osaajia etsiä kissojen ja koirien kanssa jostain hiekkatien päästä tai saaresta.

No sehän *on* niin. Jos kuuntelee tuolta SKS:n linkistä, tuo antamani linkki on "Porvoon MLK:n vanha mies" joka puhuu erittäin leveää "sipoonrantaa", tunnusomaista sille on R:n lausuminen hieman "amerikanenglanniksi" eli takaalta ja jotenkin "norjalaisittain" lausutut hyvinkin lyhyeksi katkotut sanat. Kokemuksesta voin sanoa se aiheuttaa hieman närkästystä paremmissa piireissä, kait tässä sitten on jokin "landestigma" koska jos kuuntelee näytettä "nuori nainen Sipoosta" hän juuri kertoo kuinka ei puhu läheskään niin "levveesti" kuin mummonsa ja kuinka koulussa murteesta kiusattiin. Eli vähän sama juttu kuin Suomenkin murteiden kanssa se "yleiskieli on parempaa" mentaliteetti on hyvinkin voimakas. Noissa on nuorten/vanhojen välillä selkeitä eroja, mutta siitä Porvoon eteläpuolelta hiekkarteiden päistä löytyy kyllä vieläkin arkaaisempaa dialektia.

[Lemmy]

Minun mielestäni kysymys on enemmän rahasta ja päätäntävallasta kuin siitä mitä kieliä suomalainen osaa.

Tottakai, ajattele nyt sitä työttömien ruotsinkielenopettajien määrää, sehän olisi kansantaloudellinen katastrofi.

[Nanfung]

Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?

No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."

Joten kysynkin Carl Bildtiltä, miten tämä kuuluu ruotsinsuomalaisten vaatimuksiin suomen kielen aseman parantamisesta Ruotsissa?

[Kimmo Pirkkala]

No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."

Åjjåj. Onko se tosiaan sanonut noin? Käytännössä huomattava osa suomalaisista oli osa Ruotsin valtakuntaa jo lähtöruudusta alkaen. Ja mites meänkieli ?? Entäs Värmlannin suomalaisseudut?

Samalla logiikalla voidaan väittää ettei ruotsin kieli ole koskaan kuulunut Suomen alkuperäiskieliin, kielihän levisi tänne keskiajalla muuttoliikkeen seurauksena. Uskoisin että suomenkieliset olivat osa Ruotsia aiemmin kuin ruotsinkieliset osa (nyky-)Suomea.

[EL SID]

Mutta mitä tekemistä tällä on nykyisyyden, eli pakkoruotsin kanssa?

No, tuli tässä mieleeni Carl Bildt: "Suomen kieli ei ole koskaan kuulunut Ruotsin alkuperäiskieliin."

Joten kysynkin Carl Bildtiltä, miten tämä kuuluu ruotsinsuomalaisten vaatimuksiin suomen kielen aseman parantamisesta Ruotsissa?

enpä tiennyt, että ruotsalainen poliitikko on päästänyt tuollaisen ankan suustaan. Ruotsissa on siirtomaavallalle tyypillinen kouluopetus: alkuperäiskansat, kuten meänkieltä puhuvat suomalaiset unohdetaan. 

[jupeli]

Lainaus Roopelta:"
- Kyseessä oli työtapaturma, sanoi Sasi ja sai puoluepäivillä raikuvat aplodit. (käännös)".

Mikä on se hinta, jonka Sasi on joutunut maksamaan tahi saanut, viljellessää kyseisiä lausuntojaan.
Hän vaarantaa puolueensa ja itsensä.

Toisen kautta hän (onneksi) räikeästi paljastaa törkeän oligarkisuuden, jolla politiikkaamme ja siten maatamme ohjaillaan ja on ohjattu.

[Roope]

Kokoomuksen puoluekokouspäätös on nostanut monet takajaloilleen.

SDP:n Jacob Söderman kehottaa RKP:ta vaatimaan Kiviniemen hallitukselta takeet siitä, ettei se tule toimimaan ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoistamisen puolesta.
Svenska YLE: Söderman: SFP måste kräva garantier för svenskan
Arbetarbladet/Jacob Söderman: Kan SFP gå med i Kiviniemis regering?

Kiviniemi torjuu ruotsin pakollisuudesta luopumisen. Kiviniemen mukaan Keskusta on sitoutunut kaksikielisyyteen.
YLE: Keskusta ja kokoomus eri linjoilla pakkoruotsista

[Tunkki]

Ruotsalaiset sanovat että eräs p-ruotsalainen paikallismurre olisi varsin lähellä viikinkiajan kieltä, nimittäin "Överkalix-bundska". Sitä ei ymmärrä muunpaikkakuntalaiset, ja sitä kuullessaan medelsvensson olettaa puhujat ulkomaalaisiksi (mutta ei finneiksi).