Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[tinnitus]

"Jos vuodelle 2030 annetut ilmastolupaukset toteutuvat" tarkoittaa, että vuoden 2030 jälkeen ei aloiteta mitään uusia ilmastotoimia. Esimerkiksi kaikki hiilineutraalisuussitoumukset puretaan. Onko kuinkakin relevantti skenaario?

No jos lukee vaikka tätä ketjua, kuuntelee perussuomalaisten ulostuloja, tai seuraa republikaanien ilmastopolitiikkaa niin ei tuo kauhean kaukaa haetulta vaikuta.

[mannym]

IPCC tosiaan kolmannessa tiederaportissa toteaa seuraavaa:

Explore more fully the probabilistic character of future climate states by developing multiple ensembles of model calculations. The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long-term prediction of future exact climate states is not possible. Rather the focus must be upon the prediction of the probability distribution of the system's future possible states by the generation of ensembles of model solutions.

Ja lihavoimatonta kohtaa yllä olevasta lainauksesta tietysti kontekstista irroitettuna yksittäiset ilmastodenialistit ja ilmastodenialistiset järjestöt ovat jo yli 20 vuotta levitelleet. Lihavoimani kohdat taas muodostavat sen kontekstin, jota ilman tuota väitettä ilmastosysteemistä kytkettynä (tahtoo sanoa, että ilmastojärjestelmän osat vaikuttavat toisiinsa) ei-lineaarisena järjestelmänä ei voi ymmärtää.

Koska loppupätkä kirjoituksesta on perinteistä tuubaa, niin katsotaan sitten tätä lyhyempää. Syy miksi minäkin lainaan tuota pätkää, on yksinkertainen. Se on IPCC:n rehellisyyden osoitus, vaikkakin se on sitten ympäröity selityksellä että kuinka kuitenkin.

Mitä tarkoittaa developing multiple ensembles of model calculations? No se tarkoittaa sitä että ajetaan malleja monen monta kertaa ja näistä malliajoista koostetaan sitten "kokonaisuus" tai "keskiarvo" jonka mukaan sitten ennustetaan mitä kenties tapahtuu. Kun ilmastomallit sitten kulkevat liian kuumana ja muuan Christy aikanaan käytti mallien keskiarvoa, alkoi alarmistileiristä huuto kuinka ei voida kirsikalla poimien käyttää 102 malliajon keskiarvoa, kun pitäisi tehdä toisin, ja kun Christy teki niin, sekään ei kelvannut...

Tämäkin kulkee samaa rataa, IPCC on rehellisyydessään sanonut ettei tulevaisuuden ilmastoa voida eksaktisti ennustaa. Ja kun sen sanoo niin johan Isagoge juoksee ymmärtämään paremmin.

Kertoen kuinka 2050 luvulla sitä ja tätä, mutta emme voi tietää koska emme tiedä kuinka ilmakehän koostumus muuttuu tulevaisuudessa.

Ja siinä on se jutun juoni, koska IPCC on nyt käyttänyt vuosikymmeniä, ajanut tuhansia ja taas tuhansia malliajoja oletuksillaan kuinka ilmakehän koostumus muuttuu. Päätyen tulokseen että yli 95% ilmastomalleista on ennustanut liian lämmintä ne viimeiset vuosikymmenet, ja sitten jos lämpötila osuu parviennusteen viuhkan sisälle, niin se julistetaan onnistumiseksi.

Jos ennusteet joiden piti toteutua 2020 tai 2024 mennessä eivät ole toteutuneet, niin mitä tarttee muuttaa? Ennustuksia vai selityksiä niistä ennustuksista? Tähän mennessä on nähty kovasti selityksiä ja paremmin ymmärtämistä.

[Roope]

"Jos vuodelle 2030 annetut ilmastolupaukset toteutuvat" tarkoittaa, että vuoden 2030 jälkeen ei aloiteta mitään uusia ilmastotoimia. Esimerkiksi kaikki hiilineutraalisuussitoumukset puretaan. Onko kuinkakin relevantti skenaario?

No jos lukee vaikka tätä ketjua, kuuntelee perussuomalaisten ulostuloja, tai seuraa republikaanien ilmastopolitiikkaa niin ei tuo kauhean kaukaa haetulta vaikuta.

Jos tarkoitit tuon kevennykseksi, niin epäonnistuu kaikilla tasoilla, koska muistuttaa niin paljon normaalia valtavirtapelottelua.

Skenaario tarkoittaa loputonta lämpenemistä, koska jostain syystä koko maailman oletetaan kieltäytyvän vuoden 2030 jälkeen ottamasta käyttöön uutta halvempaa ja vähäpäästöisempää teknologiaa. Vuoden 2030 tilanne lukitaan muuttumattomaksi ikuisiksi ajoiksi. Tuollainen ei tietenkään ole mikään ennuste, kuten lobbarit haluavat sen esittää, vaan pelkkä referenssiskenaario, jota on päätetty käyttää pelottelupropagandana kuten mielikuvituksellista rcp8.5-skenaariota, jossa hiilen ja öljyn käyttö vain lisääntyy vuosisadan loppuun asti.

Ihmettelin YK-raportin laskelmien muihin laskelmiin verrattuna selvästi mutta tasaisesti korkeampia lämpenemislukuja, ja sille löytyi selitys. YK kikkailee käyttämällä 66 prosentin todennäköisyysvaatimusta, jolloin 50 prosentin todennäköisyydellä korkeintaan 1,7 asteen odotettu lämpeneminen onkin 1,9 astetta, 90 prosentin todennäköisyydellä 2,3 astetta jne. Harva noita huomaa tarkistaa eikä ainakaan kukaan kohdeyleisöstä kuten toimittajat.

[Roope]

Tarpeeksi kauan tapausta seurattuani tein nyrkkisäännön, että Markku Ollikainen valehtelee aina. Ei kaikessa, mutta joka kerta, kun saa julkisuutta. En muista olleeni tässä väärässä.

Vieraskynä: Yhdysvaltojen vaalit voivat ratkaista ilmastotavoitteiden kohtalon

Kamala Harrisin politiikallakaan ei aivan päästäisi ilmastosopimusten tavoitteisiin, mutta Donald Trumpin linjalla niistä jäätäisiin hyvin kauas.

Markku Ollikainen on ympäristöekonomian emeritusprofessori, joka oli Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja vuosina 2014–2023.

Helsingin Sanomat 27.10.2024

Yhdysvaltojen vaalit eivät tietenkään ratkaise Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kohtaloa. Se on ollut mennyttä jo vuosia.

YHDYSVALTOJEN presidentinvaalien alla on puhuttu paljon siitä, miten valinta vaikuttaa Euroopan kehitykseen tai Ukrainan sotaan. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka tärkeä vaalitulos on ilmastolle.

Saavutetaanko Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, jonka mukaan ilmasto ei saisi esiteolliseen aikaan verrattuna lämmetä yli 1,5:tä astetta?

Ei saavuteta. Se ei ole enää mahdollista kuin teoriassa. Tämä on täysin selvää kaikille muille kuin markkuollikaisille, joiden työ on esittää tyhmää.

YHDYSVALTOJEN päästöt vähenevät aurinko- ja tuulienergian yleistymisen ansiosta, mutta ehdokkaiden linjojen välinen ero on Carbon Brief -sivuston laskelmien mukaan pelottavan suuri: Trumpin edustamalla politiikalla päästöt vähenisivät vuoden 2023 tasosta eli 5,2 gigatonnista vain 4,8 gigatonniin vuoteen 2030 mennessä, kun Harrisin linjalla voitaisiin päästä 3,8 gigatonniin.

Dubain ilmastokokouksen päätösten mukaan päästöjä pitää vähentää maailmanlaajuisesti 43 prosenttia nykytasosta, jotta 1,5 asteen tavoite pysyy realistisena. Kymmenen suurinta kuormittajavaltiota vastaa 70 prosentista kaikista päästöistä. Mikäli ne vähentäisivät päästöjään 30 prosenttia vuoden 2023 tasosta vuoteen 2030 mennessä, oltaisiin lähellä Dubain tavoitetta. Yhdysvaltojen pitäisi vähentää päästöjään 3,2 gigatonniin, eikä siihen Harrisin linjallakaan aivan ylletä. Trumpin voitto voisi kuitenkin johtaa ilmaston lämpenemiseen jopa kahdella asteella, elleivät muut valtiot kompensoisi Yhdysvaltojen päästöjä omilla lisävähennyksillään.

Eroa ehdokkaiden politiikan välillä siis maksimissaan yksi gigatonni vuonna 2030, mikä vastaa vajaata kolmea prosenttia vuotuisista päästöistä. Ollikainen ei avaa, mitä tuo konkreettisesti tarkoittaa lämpötilaan vaikuttamisen kannalta, mutta on selvää, että tuollainen määrä (suunnilleen Japanin päästöt) ei ratkaise 1,5 asteen tai kahden asteen alla pysymistä, kuten Ollikainen maalaa.

Etenkin tuon kahden asteen rajan rikkomisen syyllisyyden lähteet ja perustelut kiinnostaisivat, mutta eihän Ollikaisella sellaisia.

[Roope]

Yle: Johanna Vuorelman kolumni: Ilmastopuhe ei oikeasti vaikuta yhtään mihinkään 29.10.2024

Kun näin pelkän otsikon listassa, ehdin jo toivoa, että vihdoin jotain järkevää, mutta ei. Sitä samaa katastrofipuhevyörytystä kuin joka tuutista.

On tiedossa, että maailma on matkalla kohti täydellistä katastrofia. Asia tuli taas kertaalleen selväksi reilut pari viikkoa sitten. Helsingin Sanomien pääuutinen kertoi, että tutkijoiden mukaan 35:stä planetaarisesta elonmerkkimittarista 25 kirkuu punaisella.

Meni hetki, ja muut uutisaiheet vyöryivät päälle. Lähestyvä ilmasto- ja ekokatastrofi ei ollut enää uutisarvoinen asia.

Ei tullut jatkoanalyyseja, poliitikkojen haastatteluja, kansalaiskyselyjä ja syventäviä juttuja. Sen sijaan ympäristöaktivistien töhrimistä Eduskuntatalon pylväistä kyllä kirjoitettiin valtava määrä analyyseja, kommentteja ja uutisia useamman viikon ajan.

Mutta tuleva katastrofi – se katosi otsikoista päivässä.

Tähän samaan uutiseen viitaten tulevaa ilmastokatastrofia on julistettu ja poliittisia vaatimuksia perusteltu niin Kansan Uutisissa kuin Vasemmistoliiton puoluekokouksessa. Uutinen perustui tutkijoiden "ilmastokatsaukseen", jossa tarkasteltiin erinäisten "planetaarisiksi elonmerkeiksi" nimettyjen mittareiden kehitystä. Niiden puolesta ei näkynyt katastrofia, mutta sillä ei ollut väliä, kun tutkijat käyttivät siitä huolimatta vetoomuksessaan sellaisia termejä kuin "peruuttamaton ilmastokatastrofi" ja "maailmanlaajuinen ilmastohätätila". Toimittajat eivät muuta tarvinneet, ja kelpaa näköjään politiikan tutkijallekin.

Ensin uutisoinnin puute häiritsi: eikö katastrofin partaalla olevan maailman pitäisi olla yhtä ohimenevää uutista merkittävämpi asia?

Mikä katastrofi? Miten Vuorelma odottaa kyseisen uutisen tai muun tietonsa perusteella ilmastonmuutoksen vaikuttavan peräti katastrofaalisesti hänen elämäänsä?

Kun edes koulutettu tutkija ei näköjään pysty kriittiseen lukemiseen, ei kai sitä voi edellyttää myöskään katastrofipropagandalla marinoiduilta lapsilta.

Mutta samaan aikaan voi kyynisesti kysyä, entä sitten? Vaikuttaisiko mikään määrä uutisointia ilmastonmuutoksen kehitykseen? Se tuntuu irtaantuneen ilmastopuheesta jotenkin ihan erilliseksi asiaksi.

Meillähän on jo loputon määrä puhetta ilmastokriisistä, silti fossiilisten polttoaineiden suruton kulutus vielä jatkuu ilmasto jatkaa lämpenemistään ja planetaariset elonmerkit ovat hälyttävällä tasolla.

Olen alkanut epäröidä: voiko kielellä sittenkään vaikuttaa maailmaan?

Olen yhteiskuntatieteilijänä tottunut ajattelemaan, että sanoilla tehdään ja kielellä muutetaan maailmaa. Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan perehtyneet diskursseihin, kertomuksiin, kielellisiin kehyksiin ja kielikuviin, koska niiden ajatellaan muokkaavan todellisuuttamme.

Parempi olisi kysyä, miksi meille tuotetaan tätä ilmastokriisipuhetta. Tauotta, loputtomasti, mitä hurjempaa, sitä parempi. Miksi jatkuva suorastaan raivokas suomalaisten syyllistäminen, vaikka on selvää, että suomalaiset eivät voi halutessaankaan käytännössä vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Nyt olen kuitenkin alkanut epäröidä. Voiko kielellä sittenkään vaikuttaa ympäröivään maailmaan? Ilmastokriisistä ja luontokadosta on tullut erottamaton osa julkista puhetta, mutta ilmastonmuutoksen hillintään sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta.

Tutkija ottaa tuosta vaan käyttöön "mitään ei ole tehty"-narratiivin, vaikka ilmastonmuutoksen torjumisen ja vihreän siirtymän nimissä on tehty ja tuhlattu Suomessa ja Euroopassa jo vaikka mitä. Ukrainan sotakin on osaltaan tulosta vihreän siirtymän politiikasta, jossa kivihiilestä ja ydinvoimasta piti välttämättä päästä Keski-Euroopassa eroon keinolla (venäläinen maakaasu, ydinvoimaloiden ja hiilivoimaloiden alasajo) millä hyvänsä. Kukaan ei ota tapahtuneesta vastuuta.

Mutta sitten on se materiaalinen todellisuus, tavallaan oikea, konkreettinen todellisuus. Ja se on ihan toisenlainen.

Jos seuraa vain julkista keskustelua, jossa päättävässä asemassa olevat ihmiset kertovat vuodesta toiseen tekevänsä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, materiaalinen todellisuus eli ilmastokriisin kohtalokas eteneminen jää huomaamatta.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg pilkkasi tyhjiä ilmastopuheita esiintyessään Milanossa vuonna 2021. Thunberg aloitti puheensa siteeraamalla ironisesti päättäjiä, jotka ovat vuosien ajan toistaneet vaikuttavia fraaseja ilmastonmuutoksen vakavuudesta.

Hän toisteli uudelleen ja uudelleen puheensa välissä kolmen sanan fraasia "blaa, blaa, blaa". Näin hän teki selväksi, että päättäjien puheet ovat täynnä hienolta kuulostavia sanoja, jotka eivät johda mihinkään.

Tunnistan Thunbergin turhautumisen: ilmastopuhe kuulostaa nykyään ontolta. Tilanne lietsoo kyynisyyttä ja passiivisuutta.

Mitä Vuorelma sitten olisi halunnut päättäjiltä? On helppo vaatia kaikenlaista puheiden ja ideoiden maailmassa, mutta Greta Thunbergin radikaalien vaatimusten toteuttaminen tarkoittaisi tässä meidän materiaalisessa todellisuudessamme sotia, vallankumouksia ja miljardeja kuolleita. Thunberg on ottanut etäisyyttä materiaalisen maailmamme raadollisuuteen toteamalla, että äärimmäisten vaatimusten käytännön toteuttaminen on politiikkojen tehtävä, eikä kuulu hänelle.

On myös muutama tyypillinen reaktio, joihin turvaamme ilmastokriisin paradoksin edessä.

Yksi on vaistonvaraisesti julistaa, että tarvitsemme vielä enemmän tietoa ilmastonmuutoksen uhasta julkiseen keskusteluun – siis yhä lisää tietoa, vaikka se ei ole tähänkään mennessä tuonut muutosta.

Tämä kolumni on hyvä esimerkki puheesta, jossa tieto korvataan katastrofipuheella muka tietona. "On tiedossa, että maailma on matkalla kohti täydellistä katastrofia", Vuorelma aloitti kolumnin, vaikka ei pysty perustelemaan, miksi ja millaista katastrofia kohti hän on parhaan tieteellisen tiedon mukaan menossa. Sellaista konkreettista katastrofia kuin Helsingin suurpommitukset vuonna 1944 vai ehkä kuitenkin enemmän kohti henkilökohtaisen pahan mielen "bad hair day"-katastrofia.

Tässä ajassa on helppo huomata, mikä Eduskuntatalon töhrineitä ympäristöaktivisteja ajaa eteenpäin. Nykyisessä umpikujassa moni näkee ilmastoaktivismin ainoana jäljellä olevana vaihtoehtona. Kaikkeen muuhun verrattuna se on diskurssien, pelkän puheen ja pälättämisen sijaan konkreettisia tekoja.

Vaikka aktivismikaan ei suoraan vaikuta ilmastonmuutokseen, se saa aikaan sentään jotain toimintaa päättäjissä – sen sijaan, että kuulemme vain päättäväiseltä kuulostavia fraaseja siitä, kuinka vakava juttu ilmastonmuutos on.

Sitä paitsi – toisin kuin lähestyvästä katastrofista kertovalla tutkimusraportilla, ilmastoaktivismilla pääsee otsikoihin – ja ihan viikkokausiksi.

Eli tiivistettynä Eduskuntatalon töhrineitä aktivisteja ajaa eteenpäin tieto pääsystä viikkokausiksi otsikoihin ja vapaa pääsy valtamediaan julistamaan maailmanlopulla ("ilmastokriisi tulee tappamaan miljardeja ihmisiä") perusteltuja vaatimuksiaan.

Johanna Vuorelma

Kirjoittaja on Helsingin yliopistossa työskentelevä politiikan tutkija, joka haluaisi edelleen uskoa kielen kykyyn muuttaa maailmaa.

Kehnoa, noloa, onnetonta esiintyä yhden Hesarin heikkotasoisen ja tarkoitushakuisen ilmastokatastrofiuutisen lukemisen jälkeen asiassa minkäänlaisena asiantuntijana.

[Totti]

Yle: Johanna Vuorelman kolumni: Ilmastopuhe ei oikeasti vaikuta yhtään mihinkään 29.10.2024

Vuorelman jutusta paistaa läpi perivasemmistolainen idea, että asiat voidaan vain määrätä tapahtuvaksi ja ne tapahtuu: puhe riittää, loppu hoituu itsestään.

Kommunismi on sortunut tähän harhaan lukuisia kertoja ja lopputulos on aina ollut katastrofi kun pakotetaan asiota tapahtumaan visioiden (puheiden) perusteella. Pakottamisen jälkeenkin visiot eivät ole lähimainkaan toteutueet vaan lopputulos on aina ollut kasa ruumita ja tuhottu yhteiskunta ja ympäristö.

Ongelman ytimessä on konflikti todellisen maailman realiteettien ja visioiden (puheiden) välillä. Puhetosaolla voidaan unelmoida mitä tahansa, mutta unelmat tuuppaavat romuttua brutaalisti kun ne törmäävät luonnolakien kallioseinään.

Syy miksi "ei tehdä mitään" on juuri se, että realiteetit tulevat vastaan. Vihreä siirtymä, kuten se on visioitu, ei ole toteutettavissa millään realistisilla resursseilla. Se voidaan pakottaa jättimaisin kustannuksin ja massatuhoamalla luontoa eikä senkään jälkeen olla edes lähelläkään "fossiilivapaata" satikka ekologista yhteiskuntaa.

Kallioseinä on itse asiassa jo tullut vastaan kun vihreän siirtymän projekti toisensa jälkeen lakkautetaan tai julistetaan vararikkoon huolimatta lapsenomaisesta innosta luoda uusi uljas "fossiilivapaa" maailma.

[Aimo Räkä]

Renkaiden vaihdossa ne seuraavat renkaat pitää olla valmiina. Turha vääntää pultteja auki jos niitä renkaita ei näy. Fossiiliset on kuin vanhat renkaat. Niistä pääsee eroon kun on jotain laittaa tilalle.

[P]

Kallioseinä on itse asiassa jo tullut vastaan kun vihreän siirtymän projekti toisensa jälkeen lakkautetaan tai julistetaan vararikkoon huolimatta lapsenomaisesta innosta luoda uusi uljas "fossiilivapaa" maailma.

Juuri noin. Ja suurin osa projekteista on ollut vielä jotenkin julkisesti tuettuja. On julkista rahaa, takauksia ja verotukia. Silti ei homma lennä, koska tekniikka ei kykene vielä toteuttamaan reaalimaailmassa sitä, mitä käärmeöljykauppiaat ja poliitikot lupailevat.

[F1nka]

Helsingin Sanomien käyttämä artikkeli on tämä :https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595

En kuitenkaan löytänyt, miten artikkeli määrittelee ihmislajille sopivan lämpötila-alueen. Olisin odottanut määritelmää, sillä Helsingin Sanomat lainaavat artikkelia näin:

"Nykyisellä kehityskaarella tulevat vuodet ovat lähes varmasti vieläkin kuumempia, sillä ilmastomme liikkuu pois ihmislajin menestymiselle sopivista olosuhteista", tutkijat kirjoittavat.

Oma ei asiantuntijakäsitykseni on, että nykyihmisille optimaalinen lämpötila-alue on jossain 25-30 Celsiusasteen välillä, sillä terve ihminen pystyy oleskelemaan noissa lämpötiloissa pidemmän aikaa ilman hypotermian pelkoa. Kuinka korkeaksi tutkijat ennustavat lämpötilojen nousevan ja millä alueilla?

[supersankaritar]

Helsingin Sanomien käyttämä artikkeli on tämä :https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595

En kuitenkaan löytänyt, miten artikkeli määrittelee ihmislajille sopivan lämpötila-alueen. Olisin odottanut määritelmää, sillä Helsingin Sanomat lainaavat artikkelia näin:

"Nykyisellä kehityskaarella tulevat vuodet ovat lähes varmasti vieläkin kuumempia, sillä ilmastomme liikkuu pois ihmislajin menestymiselle sopivista olosuhteista", tutkijat kirjoittavat.

Oma ei asiantuntijakäsitykseni on, että nykyihmisille optimaalinen lämpötila-alue on jossain 25-30 Celsiusasteen välillä, sillä terve ihminen pystyy oleskelemaan noissa lämpötiloissa pidemmän aikaa ilman hypotermian pelkoa. Kuinka korkeaksi tutkijat ennustavat lämpötilojen nousevan ja millä alueilla?

Joo alle 26 asteen lämmössä saa jossain vaiheessa hypotermian ilman vaatteita, koska ihmisen lämmönsäätelykyky on niin rajallinen.

[MinäVuan]

Helsingin Sanomien käyttämä artikkeli on tämä :https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595

En kuitenkaan löytänyt, miten artikkeli määrittelee ihmislajille sopivan lämpötila-alueen. Olisin odottanut määritelmää, sillä Helsingin Sanomat lainaavat artikkelia näin:

"Nykyisellä kehityskaarella tulevat vuodet ovat lähes varmasti vieläkin kuumempia, sillä ilmastomme liikkuu pois ihmislajin menestymiselle sopivista olosuhteista", tutkijat kirjoittavat.

Oma ei asiantuntijakäsitykseni on, että nykyihmisille optimaalinen lämpötila-alue on jossain 25-30 Celsiusasteen välillä, sillä terve ihminen pystyy oleskelemaan noissa lämpötiloissa pidemmän aikaa ilman hypotermian pelkoa. Kuinka korkeaksi tutkijat ennustavat lämpötilojen nousevan ja millä alueilla?

Joo! Ei ole pelkoa hypotermiasta 25-30 celsiusasteen lämpötiloissa. Sitä vastoin esimerkiksi meillä kotona hypotermian riski on olennainen kun lämpötila on vain 20 celsiusastetta.

[Totti]

Olen useasti kritisoinut tässä ketjussa sitä, että ilmastoon liittyy paljon tuntemattomia tekijöitä, jonka takia lämpötilojen ennustaminen kauas tulevaisuuteen sisältää väistämättä paljon epävarmuuksia ja on lähes mahdotonta millään järjellisellä tarkkuudella.

Tässä jälleen eräs "yllätys":

https://scitechdaily.com/scientists-were-wrong-plants-absorb-31-more-co2-than-previously-thought/

A new assessment by scientists reveals that plants worldwide are absorbing about 31% more carbon dioxide than previously believed. Published in the journal Nature, this research is expected to enhance Earth system models used to forecast climate trends and underscores the critical role of natural carbon sequestration in mitigating greenhouse gas emissions.

...

A team of scientists led by Cornell University, with support from the Department of Energy's Oak Ridge National Laboratory, used new models and measurements to assess GPP from the land at 157 petagrams of carbon per year, up from an estimate of 120 petagrams established 40 years ago and currently used in most estimates of Earth's carbon cycle.

Researchers developed an integrated model that traces the movement of the chemical compound carbonyl sulfide, or OCS, from the air into leaf chloroplasts, the factories inside plant cells that carry out photosynthesis. The research team quantified photosynthetic activity by tracking OCS.

Tutkimuksen mukaan kasvit absorboisivat yli 30% enemmän hiilidioksidia kun aikaisemmin on oletettu. Malleissa on käytetty määrää 120 petagrammaa (120 miljoonaa tonnia), mutta tutkimus asettaa määrän 157 petagrammaan. Jos tämä pitää paikkansa, ilmastomallit jotka huomioivat kasvien CO2 absorboinnin ovat virheelliset suurella marginaalilla.

Ilmastofundamentalistit, jotka väittävät ilmastotieteen olevan solidi ja vakiintunut ovat tämän perusteella jälleen väärässä. Tiede ei ole vakiintunut vaan näitä yllätyksiä tulee aina välillä jolloin kaikki mallinnukset ja sen mukaan ennusteet menevät uusiksi.

Oma kantani on, että ilmastotiede on pitkälti pelkkää bullshittiä mitä tulee sen ennustuskykyyn. Se on lähinnä karkea suuntaa antava estimaatti (välillä ei sitäkään) eikä voida millään uskottavuudella pitää lämpenemistä ennustavana sillä tarkkuudella kun väitetään.

[Lalli IsoTalo]

Sauli Niinistön raportissa kerrotaan, että ilmastonmuutos on satavarma uhka, johon on pakko varautua. Putin on sen sijaan Suomelle jokeri, eli uhka voi toteutua, tai olla toteutumatta. (Lähde YLE)

Ja pitää ottaa ilmastotekoihin yhteisvalkaa.(Lähde MTV)

Voihan u1ddu.

Ukkeli näytti onnelliselta kun oli taas päässyt parrasvaloihin. Jotkut eivät osaa lopettaa ajoissa.

[mmm]

Lakeja ja asetuksia säädettäessä on länsimaisen oikeuskäytännön mukaisesti tyypillistä, että niitä ei sovelleta taannehtivasti, ja että tietyn tarkastelujakson ikäryhmän etuudet tulkitaan saavutetuiksi. Voisiko tätä soveltaa esim. tähän hiilidioksipelleilyyn, sillä en tule olemaan elossa vuonna 2100 -vai mikä se maaginen aikaraja nyt onkaan jolloin galaksit viimeisimmän tiedon mukaan räjähtää- ja hädin tuskin edes vuonna 2050. Suuret ikäluokatkin saivat pitää eläkeputkensa, miksi minua pitäisi kiinnostaa mitä ehkä tapahtuu kuolemani jälkeen?

[Roope]

Sauli Niinistön raportissa kerrotaan, että ilmastonmuutos on satavarma uhka, johon on pakko varautua. Putin on sen sijaan Suomelle jokeri, eli uhka voi toteutua, tai olla toteutumatta. (Lähde YLE)

Ja pitää ottaa ilmastotekoihin yhteisvalkaa.(Lähde MTV)

Ilmastonmuutos mainitaan raportissa toistasataa kertaa, turvapaikanhakijat kerran ja oikeus turvapaikkaan kerran.

Yritin selvittää, millaisiin skenaarioihin ja tieteeseen ajatus ilmastonmuutoksen haittamaahanmuuttoa suuremmasta uhkasta eurooppalaisille perustuu, mutta ei tuosta saa tolkkua. Mikäli oikein ymmärsin, raportissa on vain tehty valinta, että vaikka ilmastopolitiikassa ollaan edelleen uskovinaan 1,5 asteen alla pysymiseen, muuten varaudutaan kolmen asteen tai suurempaan lämpenemiseen (rcp6.0), mikä ylittää reippaalla marginaalilla sellaisetkin skenaariot, joissa mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloitettaisi. Mitään perusteluja en tähän jakomieliseen tulevaisuudenkuvaan löytänyt.

Sen sijaan maahanmuuton yhteydessä (esim. hybridivaikuttaminen) raportissa viitataan ratkaisuna ainoastaan lyhyesti EU:n maahanmuuttopaktiin ("pakollinen solidaarisuus" eli turvapaikanhakijasiirrot). Nykyisen liian avoimen maahanmuuttopolitiikan ja turvapaikkajärjestelmän aiheuttamista uhkista ja vetotekijöistä ja niihin vaikuttamisesta ei sanaakaan.

[Golimar]

250 miljoonaa pakistanilaista kaduilla kyykkijää tuuppaa saastetta urakalla ja Suomi on paha, paha saastuttaja.

Pakistanin toiseksi suurimmassa kaupungissa Lahoressa ilmansaasteiden määrä nousi lauantaina yli 80-kertaisiksi terveydelle vaarallisiin raja-arvoihin nähden. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kyseessä on ennätyksellisen suuri ilmansaasteiden määrä.

X

Lahore on useiden päivien ajan ollut pakokaasupäästöjen, maatalouteen liittyvien kulotusten ja ilman viilentymisen aiheuttaman savusumun peitossa.

X

https://yle.fi/a/74-20121968

[Roope]

Jos Golfvirta pysähtyy, Suomi ja Pohjola kylmenevät vaikka muualla lämpenee

Yli 40 tutkijaa lähetti lokakuussa Pohjoismaiden neuvostolle avoimen kirjeen, jossa painotettiin riskin kasvavan, kun ilmaston­muutos etenee.

Helsingin Sanomat 3.11.2024

Aika iso "jos", kun Golfvirta ei voi pysähtyä.

GOLFVIRRAN pysähtyminen ilmastonmuutoksen edetessä ei ole kovin todennäköistä – mutta riski on nykytiedon valossa suurempi kuin vielä muutamia vuosia sitten arvioitiin.

Ilman lämmittävää merivirtaa keskilämpötilat Pohjoismaissa laskisivat noin 4–10 astetta.

"Se muutos, mitä Atlantilla ennustetaan, on nopeampi kuin on aikaisemmin ajateltu", kertoo professori Petteri Uotila Helsingin yliopiston ilmakehä­tieteiden keskuksesta.

Golfvirran pysähtymisen riski on aika tasan nolla, eikä muuksi muutu. Sen heikentymisen todennäköisin vaikutus Pohjoismaissa olisi lämpenemisen hidastuminen, ei lämpötilan romahdus.

Atlanttia pohjois-eteläsuunnassa halkova Amoc-merivirta­kokonaisuus (Atlantic meridional overturning circulation), johon myös Pohjois­maita ja Britanniaa lämmittävä Golfvirta kuuluu, on viime vuosi­kymmeninä vähitellen heikentynyt. Heikentymiseen vaikuttaa etenkin Grönlannin jäätiköiden sulaminen.

"Sekin on mahdollista, että Amoc heikkenee eikä välttämättä pysähdy", sanoo Uotila.

Vaikka Golfvirran pysähtymisen todennäköisyys lähivuosikymmeninä ei ole suuri, haitat olisivat merkittävät. Lokakuussa nelisen­kymmentä asiasta huolestunutta tutkijaa julkaisi Pohjois­maiden neuvostolle osoitetun avoimen kirjeen, jossa kehotettiin valtioiden päättäjiä toimiin ilmastoa lämmittävien kasvi­huone­kaasujen vähentämiseksi.

On absurdi ajatus, että Pohjoismaiden neuvostolla olisi jotain vaikutusta ilmastonmuutoksen kehitykseen ja sitä kautta Golfvirtaan.

NIINKIN hiljattain kuin vuonna 2021 hallitusten­välinen ilmaston­muutos­paneeli IPCC arvioi, että todennäköisyys Atlantin Amoc-virtauksen pysähtymiselle 2000-luvun kuluessa ilmaston­muutoksen vuoksi olisi nollan ja 33 prosentin välillä. Arvio perustui siihenastiseen tutkimukseen.

En löydä linkin takaisesta 280-sivuisesta raportista minkäänlaista arviota Amoc-virtauksen pysähtymisestä "2000-luvun kuluessa". Muutenkin erittäin epäilyttävää väittää todennäköisýydeksi jotain "nollan ja 33 prosentin välillä".

Sen sijaan kyseisessä IPCC:n raportissa aivan erityisesti painotetaan ("FAQ 9.3 | Will the Gulf Stream Shut Down?"), että Golfvirta ei ikinä pysähdy, vaikka Amoc-virtaus niin joissain poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa olosuhteissa tekisikin.

Sitä, miten monen prosentin riski Golfvirran pysähtymiselle tämän hetken tiedon valossa on, on Uotilan mukaan mahdotonta sanoa. Eri tutkimusten tulokset ovat siinä määrin erilaisia.

Viime vuonna Nature Communications -tiedelehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 50 prosentin todennäköisyys Amoc-virtauksen ja Golfvirran romahdukselle ylittyisi nykymenolla jo vuoden 2060 paikkeilla.

"Tutkimus julkaistiin hyvässä lehdessä ja vertaisarvioituna. Sen jälkeen on tullut ainakin yksi tutkimus – myös hyvä ja vertaisarvioitu – jossa kritisoitiin tätä ja sanottiin, että havaintojen luotettavuus ei ole riittävän hyvä", Uotila sanoo.

Uskottavuutta ei ainakaan lisää, että jutussa puhutaan sekaisin Golfvirran "pysähtymisestä", "romahtamisesta" ja "heikentymisestä", vaikka pysähtyminen on siis mahdotonta. Paljon huomiota saaneet romahduspuheetkin perustuvat hyvin ohueen ja kiistettyyn näyttöön.

UOTILA huomauttaa, että riskejä arvioitaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään vahingollisen tapahtuman todennäköisyyteen, vaan myös siihen, miten suuren vahingon riskistä on kyse.

Suuren vahingon riskiin on syytä suhtautua vakavasti, vaikka todennäköisyys ei vaikuttaisikaan suurelta.

"Olisi hyvä varautua ja pyrkiä tekemään jotain päästöjen vähentämiseksi."

Päästöjen vähentämiseksi tehdään vaikka mitä, mutta Pohjoismaista käsin on mahdotonta vaikuttaa globaaliin ilmastonmuutokseen niin, että se näkyisi merivirroissa. Ihanko oikeasti tutkija ei tätä hahmota?

Golfvirran pysähtyminen johtaisi ainakin neljän, mahdollisesti jopa 10 asteen keski­lämpö­tilan laskuun Pohjoismaissa. Ilmasto muistuttaisi Pohjois-Siperiaa.

Nykytiedon valossa talvet kylmenisivät enemmän kuin kesät, Uotila kertoo. Jos ilmasto muualla samaan aikaan lämpenee, Pohjolaan olisi odotettavissa entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä.

Etelämpänä maapallolla Amoc-merivirtakokonaisuuden pysähtyminen vaikuttaisi ainakin trooppisten alueiden sateisuuteen. Monsuuni­sateiden alue siirtyisi jonkin verran etelämmäksi, aiemmin sateisilla alueilla olisi kuivempaa ja päinvastoin.

GOLFVIRRAN heikentymiseen vaikuttaa Uotilan mukaan voimakkaimmin Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Makean veden virtaaminen jäätiköistä mereen johtaa siihen, että meriveden tiheys pienenee ja sekoittuminen heikkenee. Tämä taas heikentää merivirtaa.

"Maapallon mannerjäätiköistä varmaan Grönlanti sulaa nopeimmin. Etelämantereen lisäksi sen sulamista on myös pystytty vähiten ennakoimaan", Uotila toteaa.

Golfvirran pysähtymisen vaikutuksia voi teoretisoida, vaikka se ei olekaan käytännössä mahdollista. Mutta miksi?

UOTILA on yksi niistä 44 ilmasto- ja ympäristö­tutkijasta, jotka allekirjoittivat Pohjois­maiden neuvostolle osoitetun avoimen kirjeen lokakuussa. Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Islannissa lokakuun lopussa.

"Kirjeessä korostetaan päästövähennysten kiireellisyyttä", Uotila sanoo.

Tutkijat toteavat kirjeessä, että keikahdus­pisteiden eli peruuttamattomien ja suhteellisen äkillisten muutosten riski kasvaa, kun maapallon keskilämpötila nousee 1,5–2 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Nykyisillä kasvi­huone­kaasu­päästöillä ollaan matkalla kohti yli 2,5 asteen lämmön­nousua.

Miksi allekirjoittajat olettavat, että globaalit kasvihuonepäästöt tulevat pysymään ikuisesti nykytasolla? Koska kuulostaisi naurettavalta todeta, että ollaan todennäköisesti matkalla kohti 1,7-1,8 asteen lämpenemistä, mutta jos Pohjoismaissa oikein kovasti ponnistetaan, voidaan siitä ehkä niistää pois tuhannesosa-asteen puolikas.

Edit:

Oikaisu 3.11. kello 20.19: Golf-virta itsessään ei pysähdy, vaan Amoc-kierto eli kierto, joka kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen ja kylmää, syvää vettä etelään.

Tuon verran antoivat periksi, mutta juttu on edelleen puolillaan virheitä, sekoilua ja epäselvyyksiä.

[Luotsi]

Ilmastoahan se on, kun paskotaan paikallinen hengitysilma. Jos Yleä uskomme.

[Golimar]

Perinteinen kommunistinen vallankaappaus ei onnistu niin kommunistit lietsovat ilmastohysteriaa päästäkseen valtaan.

X

Liikettä arvioineen ja poliittisesti oikeistolaisesti suuntautuneen[128] ajatushautomo Policy Exchangen mukaan Extinction Rebellion pohjautuu anarkismiin, ekososialismiin ja radikaaliin antikapitalistiseen ympäristönsuojeluun. Policy Exchangelle liikkeestä raportin laatineet Suur-Lontoon poliisin entinen antiterrorismiyksikön johtaja Richard Walton ja tutkija Tom Wilson näkivät raportissaan, että kansalaistottelemattomuus johtaisi lopulta valtion kaatumiseen. He näkivät myös, että liikkeen radikaalit päämäärät johtaisivat demokratian ja kansalaisyhteiskunnan murentumiseen.[18] Heidän mielestään liikkeen ensisijainen päämäärä on kaataa kapitalismi, eikä estää ilmastonmuutosta.

X

Hallam on esiintynyt Venäjän valtion televisiokanavalla RT:llä, joka on raportoinut liikkeestä pyrkien luomaan mielikuvaa kapinaliikkeiden riivaamista länsidemokratioista.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elokapina#Valkoisen_keskiluokan_etuoikeudet

X

Venäläinen sosialisti Vladimir Lenin (1870–1924) muotoili 1900-luvun alussa vallankumouksellisen teoriansa, jota ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan leninismiksi. Lenin arvioi, ettei proletariaatti nousisi kapinaan itsestään, vaan vallankumouksen etujoukkona tulisi toimia kommunistinen puolue, ammattimaisten vallankumouksellisten etujoukko.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_vallankumous

X

Suomen kommunistinen puolue - 27.06.2024

SKP:n Jyväskylän piirijärjestön vuosikokous antoi täyden tukensa Elokapinan toiminnalle ja tuomitsee poliisin ylimitoitetut toimet mielenosoittajia kohtaan sekä pyrkimykset rajoittaa kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia oikeuksia mielen osoittamiseen

X

https://skp.fi/keywords/elokapina

[ikuturso]

Perinteinen kommunistinen vallankaappaus ei onnistu niin kommunistit lietsovat ilmastohysteriaa päästäkseen valtaan.

X

Liikettä arvioineen ja poliittisesti oikeistolaisesti suuntautuneen[128] ajatushautomo Policy Exchangen mukaan Extinction Rebellion pohjautuu anarkismiin, ekososialismiin ja radikaaliin antikapitalistiseen ympäristönsuojeluun.

Ympäristönsuojeluun?

Oletteko nähneet näitä istuttamassa puita, ennallistamassa soita, tekemässä saimaannorpille pesiä, keräämässä merenrannoilta jätteitä?

Ei.

Ei elokapina tai XR perustu ympäristönsuojeluun, vaan on puhtaasti anarkistinen liike, joka käyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa keppihevosena saadakseen sotkea ja älämölöidä ja syyllistää.
Ympäristönsuojelu on sen joku muu^TM hommia. Kun eloapinat sanovat "hyppää", niin joku muu^TM kysyy vain kuinka korkealle?

-i-

[Luotsi]

^^ Molaritubessa samasta teemasta, korkealla akateemisella tasolla ja oikein Jaappanista
Professori Saito esittää ilmastonkriisin ratkaisuksi kommunismia

[mmm]

250 miljoonaa pakistanilaista kaduilla kyykkijää tuuppaa saastetta urakalla ja Suomi on paha, paha saastuttaja.

Parempi poistaa pillit mehupurkeista kokonaan.

[Roope]

Anna Kontula on yksi monista, jotka tuottavat kaiken politiikkansa taustaksi ilmastokatastrofipuhetta, joka ei kuitenkaan vaikuta perustuvan kuin edeltävään ilmastokatastrofipuheeseen.

Siinä ei siis mitään erikoista, mutta se, kun Kontulan viimeisin anti keskusteluun on ollut arvostella tunnepuhetta ja vaatia tuoreessa Kadonneen järjen metsästys -kirjassaan järkipuheen paluuta.

Anna Kontula tuhahtaa tunnepuheelle politiikassa: "Olemme kuin kikattavia lapsia jonglööraamassa käsikranaateilla"

Vasemmistoliiton pirkanmaalaisen kansanedustajan Anna Kontulan mielestä on hassu ajatus, että tunteellinen politiikka olisi vasemmistolaista. Hän muistuttaa siitä, että politiikan perustuminen empatiaan on asia, johon työväenliikkeessä on suhtauduttu kriittisesti kautta historian.

– Työväenliikkeen piirissä on ajateltu, että politiikan pitäisi mieluummin perustua faktoihin ja etiikkaan kuin siihen, miltä kustakin sattuu nyt tuntumaan.

Tuoreessa kirjassaan Kadonnut järjen metsästys (Into 2024) hän kirjoittaa huolestaan sen suhteen, että asiakysymykset korvautuvat tunnepuheella. Hän käyttää termiä terapiakapitalismi.

[...]

Seuraava kirja ilmestynee kuitenkin jo ennen kuin vaalikausi päättyy.

– Yritän jäljittää siinä niitä maailmankuvallisia muutoksia, joita ekokatastrofin synnyttämä katkos tuottaa.

Kontula käsittelee ekokatastrofia tämän syksyn kirjassakin. Hän toteaa, että ekokatastrofi on jo täällä ja nyt.

– Siihen voidaan varautua, ja sen vaikutuksia voidaan hillitä, mutta sitä ei voida enää pysäyttää.

– Sitä ei tiedetä, mihin kaikkeen se johtaa, vaikka nyt voidaan jo sanoa, että tulevat ihmissukupolvet elävät huomattavasti vihamielisemmässä ympäristössä verrattuna tähän varsin lempeään kehtoon, jossa ihmislaji on saanut alkunsa ja rauhassa kehittyä tähän asti.

Ympäristö siis huononee.

– Isot muutokset ovat varmaankin jo nyt syntyvien lasten elinaikana nähtävissä, Kontula arvelee.

Olisiko siis syytä olla tekemättä lapsia kärsimään tuhottuun ympäristöön?

– Tämä on kiinnostava filosofinen kysymys. Itse olen sitä koulukuntaa, joka ajattelee, että viimeisenä päivänä pitää istuttaa omenapuu, Kontula vastaa ja muistuttaa siitä, että väestöräjähdys ei enää ole perustava ongelma.

– Ennusteiden mukaan maailma ei tukahdu ihmisiin ja näin ollen ei ole eettistä syytä olla tekemättä lapsia.

[...]

Vaikka Kontula puhuu tuhoutuvasta ympäristöstä ja vihamielisestä maailmasta, häntä hämmästyttää se, että hänen tulevaisuuskuvaansa pidetään synkkänä.

– Ajattelen, että ympäristökatastrofin aiheuttama katkos saattaa tuoda paljon myös hyviä asioita. Ei ole mitenkään selvää, että ihmiskunnan näkökulmasta mennään huonompaan, vaikka toki tunnen surua niistä kammottavista ekologisista menetyksistä, joita nyt koemme.

– Mutta jos tämä kriisi tuottaa ihmisten elämään esimerkiksi tahdin hidastumista, siinä mielessä on ehkä hyvä palata sellaiseen, mikä ennen oli paremmin. Vaikka emme voi palata menneeseen, pitäisi katsoa, mitä kestävää sieltä olisi otettavissa mukaan.

Kansan Uutiset 3.11.2024

Ilmastonmuutoksen aiheuttama "katastrofi", joka "on jo täällä ja nyt" ja jota "ei voida enää pysäyttää".

Siis mikä se on ja miten se on? Kiinnostaisi, mutta Anna Kontula ei tiettävästi ole koskaan viitsinyt selittää, mikä on tämä uhka, joka "uhkaa koko sivilisaation olemassaoloa eksistentiaalisella tasolla". Meidän pitäisi vain nyökkäillä ja kaivaa kuvetta.

Uhka eksistentiaalisesta ilmastokatastrofista johtaa Kontulan – jopas sattui – samaan johtopäätökseen kuin tahollaan myös eksistentiaalisesta ilmastokatastrofista pauhaavan Elokapinan. Kapitalismi pitää purkaa länsimaista, tai miljardit ihmiset kuolevat, ehkä me kaikki.



Muutama viesti takaperin käsittelemääni STT:n kammottavan huonoon ja esimerkillisesti virheitä täynnä olleeseen ilmastokatastrofiuutiseen lopulta hieman oikaisua:

Uutista ja sen otsikkoa korjattu 3.11.2024 kello 21.03. Golf-virta ei itsessään pysähdy niin kauan kuin tuulet vaikuttavat ja maapallon kiertoliike itsensä ympäri jatkuu. Jutussa on korjattu Golfvirta Amoc-kierroksi kohdissa, joissa aiemmin puhuttiin virheellisesti Golfvirran pysähtymisestä. Amoc-kierto tarkoittaa monimutkaista pinta- ja syvävirtausten kiertoa, joka kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen ja kylmää, syvää vettä etelään. Jutusta on lisäksi korjattu kohtaa, jossa käsitellään Golfvirran ja Amocin välistä kytköstä. Juttuun on täydennetty tietoa siitä, mikä Golfvirta on. Juttua muokattu kauttaaltaan. Lisäksi korjattu kohtaa, jossa kerrotaan Amocin ja Golf-virran kytkeytymisestä toisiinsa. Lisäksi täydennetty tiedolla Golfvirrasta.

Yleensä näitä pelotteluja ei vaivauduta oikaisemaan, jos oma juttu, mutta STT:llä kai velvoite palvelun myyjänä.

[Roope]

Yle: Anniina Valtonen ja Kerttu Kotakorpi suhtautuvat äitiyteen eri tavoin: "Totta kai ymmärrän, että jään paljosta paitsi" 5.11.2024

Luontotoimittaja ja meteorologi Kerttu Kotakorpi, 37, on tehnyt valinnan, ettei hän halua lapsia. Päätöksen taustalla on huoli maapallon tulevaisuudesta, eikä hän ole koskaan kokenut tarvetta hankkia jälkikasvua.

[...]

Kerttu Kotakorpi ei halua lapsia osaksi juuri ympäristösyistä. Häntä huolettaa maapallon lohduton tulevaisuus luontokadon ja ilmastonmuutoksen kourissa, ei niinkään lapsen aiheuttama hiilijalanjälki.

– Viime aikoinakin on tullut kaikenlaisia raportteja siitä, millaiseen suuntaan ympäristö kehittyy. Tuntuisi tosi pelottavalta, jos olisi omia lapsia. Olen aika huolehtivainen. Oman lapsen saaminen tuntuu liian pelottavalta, koska huoli vain kasvaisi liian suureksi, Kotakorpi kuvailee.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi on toistanut televisiossa ja lehtijutuissa ilmastonmuutosta syyksi olla tekemättä lapsia, mutta ei ole koskaan selittänyt, mitä hän pelkää ilmastonmuutoksessa niin paljon. Tämä on sitäkin oudompaa, kun Kotakorpi on kirjoittanut kokonaisen kirjan kuvittelemastaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen luontoon vuonna 2100. Kirjan perusteella muutokset eivät olisi kovinkaan ihmeellisiä, vaikka Kotakorpi käytti vastoin parempaa tietoaan kirjassa ainoana lämpenemisskenaariona mahdottomaksi tietämäänsä IPCC:n referenssiskenaariota RCP8.5, joka perustuu hiilipäästöjen jatkuvaan kasvuun vuosisadan loppuun asti.

Lapsen saaminen ei välttämättä ole merkittävä "ilmastosynti". Helsingin yliopiston kestävystieteen instituutin tutkimusjohtajan Susanna Lehvävirran mukaan avainasemassa ovat jokaisen henkilökohtaiset kulutustavat – oli sitten lapsia tai ei.

– Lapset ovat jokaisen ihmisen perusoikeus, sitä ei voi koskaan kontrolloida tai kieltää. Mutta emme saa kasvattaa kuluttajia, vaan hyviä yhteisön jäseniä, jotka tekevät järkeviä päätöksiä ympäristön ja ilmaston kannalta, Lehvävirta toteaa.

Jos tutkimusjohtaja yrittää väittää, että lapsen hankkiminen ei lisää merkittävästi päästöjä, hän valehtelee.

On sitten eri asia, että koko "ilmastosynnin" ajatus on pelkkää syyllistämiseen tähtäävää propagandaa, josta ei tarvitse välittää. Mutta jos on tarpeeksi pöhkö uskoakseen "ilmastosyntiin", ei voi itseään huijaamatta väistää sitä, että uskoo myös tekevänsä elämänsä suurimman "ilmastosynnin" hankkimalla lapsia.

[Luotsi]

^ Nythän on niin että yleisen ahdistuneisuuden tapaiset mt-ongelmat ovat ainakin osittain potentiaalisesti periytyviä. Ilmastoahdistus taas on tuon yleisen angstisuuden yksi alalaji. Näin ollen ilmastoahistunut voi tehdä; vaikka sitten tiedostamatta, järkiperäisen ratkaisun jälkeläisten hankkimisen suhteen.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Tämä vuosi on lähes varmasti ensimmäinen, jona Pariisin ilmasto­sopimuksen 1,5 asteen raja ylittyy 7.11.2024

KULUVA vuosi on lähes täydellä varmuudella planeetan mittaushistorian kuumin ja ensimmäinen, jona keskilämpötila maalla oli yli 1,5 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Asia käy ilmi EU:n Copernicus-ilmastopalvelun julkaisemasta tuoreimmasta mittaustiedosta.

[...]

Vuoden 2024 keskilämpötilan arvellaan lopulta olevan vähintään 1,55 astetta esiteollisen ajan yläpuolella. Viime vuonna vastaava luku oli vielä 1,48 astetta.

1,5 astetta oli Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettu suositusraja, johon ilmaston lämpeneminen olisi hyvä pysäyttää, jotta sen pahimmat vaikutukset voitaisiin välttää.

Olisiko syytä viimeinkin luopua Suomessa ja Euroopassa 1,5 asteen tavoitteesta, joka siis tiedetään mahdottomaksi?

Ei tietenkään. Ei puhettakaan.

Yle/STT: Vuosi 2024 on "lähes varmasti" ihmiskunnan historian kuumin 7.11.2024

Viime kuussa YK sanoi, että nykyiset ilmastotoimet ovat johtamassa katastrofaaliseen 3,1 celsiusasteen lämpenemiseen tällä vuosisadalla.

Kaikki nykyiset ilmastolupaukset toteutettuina ovat YK:n mukaan johtamassa katastrofaaliseen 2,6 asteen lämpötilan nousuun.

Yle/STT valehtelee ja YK liioittelee kikkailemalla vaaditulla todennäköisyydellä.

"Nykyisillä ilmastotoimilla", mikä tarkoittaa äärimmäisen epätodennäköistä skenaariota, ettei mitään uusia ilmastotoimia aloiteta enää koskaan (oletus mm. teknologisen kehityksen pysähtymisestä seinään) lämpeneminen olisi normaalilla 50 prosentin todennäköisyydellä YK:n raportinkin mukaan 2,9 astetta, ei 3,1.

Nykyisten ilmastolupausten (myös valtioiden hiilineutraalisuuslupaukset) toteuttaminen eli todennäköinen kehitys taas johtaisi YK:n mukaan 50 prosentin todennäköisyydellä vain 1,7 asteen lämpenemiseen.

Eli katastrofi peruttu.

Pariisin ilmastosopimus tähtää rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 2 celsiusasteeseen, mutta mieluiten 1,5 asteeseen. Puolentoista asteen todennäköinen ylitys ei siis tarkoita ilmastosopimuksen rikkomista.

– Vaikka yksittäisen kalenterivuoden keskilämpötila ylittäisi 1,5 astetta, se ei vielä romuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta. Sopimuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on pidemmän aikavälin lämpötilan nousu, eivät yksittäisen vuoden lämpötilat, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen STT:lle.

Kyllä viimeistään tämä käytännössä rikkoo kyseisen osan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta, sillä Kiinan valtavat päästöt takaavat, että lämpötila ei tule lähivuosina keskimäärin kääntymään alaspäin vaan se jatkaa nousuaan vielä vuosikymmeniä. Mutta tämähän oli tiedossa jo Pariisin sopimusta muotoiltaessa.

Yle: Professorin karu arvio: "Trump ei tule tekemään minkäänlaista ilmastodiplomatiaa" 7.11.2024

Mitä on "ilmastodiplomatia" ja millainen vaikutus sillä on ollut ilmastonmuutokseen?

Yhdysvallat eroaa Pariisin ilmastosopimuksesta, lopettaa ilmastoon liittyvän yhteistyön Kiinan kanssa ja vesittää omia ilmastotavoitteitaan kansallisia lakeja ja sääntelyä purkamalla.

Muun muassa tätä Donald Trumpin nousu presidentiksi tarkoittaa ilmastopolitiikalle kansainvälisesti ja Yhdysvalloissa, arvioi tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

– Keskeistä on, että ilmastodenialismi palaa Valkoiseen taloon. Trump ei myöskään tule tekemään minkäänlaista ilmastodiplomatiaa, Vihma sanoo.

Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja ja Kiinan ohella ratkaisijan roolissa siinä, pääseekö maailma ilmastotavoitteisiinsa.

Kiina on lähes yksin ratkaisija. Yhdysvaltojen päästöt ovat jo laskussa ja tulevat olemaan sitä Trumpinkin kaudella, mutta Kiinan politiikka on arvoitus.

Vihman mainitsemilla Trumpin toimilla ei olisi käytännössä mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen verrattuna Kiinan valintoihin.

Se on myös merkittävä peluri kansainvälisessä ilmastodiplomatiassa. Diplomatia tarkoittaa esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta, jossa kaikki maat ovat sitoutuneet vähentämään ilmastopäästöjään.

Vihma uskoo, että Trump ilmoittaa ensi töikseen Yhdysvaltojen eroavan sopimuksesta.

– Eroaminen on korkealla hänen ensimmäisten toimiensa listalla, Vihma arvioi.

Trump veti maansa pois maiden ilmastosopimuksesta jo ensimmäisellä kaudellaan, mutta irtautuminen kesti tuolloin pitkään sopimuksen sääntöjen vuoksi. Ero astui lopulta voimaan vasta, kun Trumpin kausi päättyi. Presidentti Joe Biden palautti maan saman tien takaisin sopimukseen.

"Kansainvälinen ilmastodiplomatia" on huono vitsi, jolla höynäytetään eurooppalaisia.

Oliko Pariisin sopimuksesta eroamisella suurtakin vaikutusta ilmastonmuutokseen Trumpin ensimmäisellä kaudella? En ole huomannut, eikä kukaan kai ole sellaista väittänytkään, vaikka eroamisella peloteltiin aikoinaan.

Tulisiko Pariisin sopimuksesta eroamisella olemaan vaikutusta ilmastonmuutokseen Trumpin toisella kaudella? Kukaan ei huomaisi.

Yhdysvaltain lähtö on kolaus globaalille ilmastotyölle, vaikka kaikki muut maat pysyisivätkin ilmastosopimuksessa mukana, Vihma sanoo.

– Se saattaa vaikuttaa negatiivisesti muiden maiden kunnianhimoon ja motivaatioon tehdä ilmastopolitiikkaa, Vihma arvioi.

Ai niin kuin Suomen positiivinen esimerkki vuoden 2035 hiilineutraalisuudesta houkutteli muut maat tavoitteen taakse?

Ei ilmastopolitiikassa kilpailla tavoitteiden tiukentamisella kuin Suomessa ja EU-parlamentissa.

Irtautuminen saattaa heijastua myös toiseen sopimusta kannattelevaan suurvaltaan Kiinaan. Vihman mukaan koko ilmastosopimus syntyi alun perin Yhdysvaltojen ja Kiinan yhteistyön varaan.

Presidentti Obama sai omalla kaudellaan taivuteltua Kiinan mukaan sopimukseen. Ensimmäinen yritys solmia maailmanlaajuinen ilmastosopimus epäonnistui Kööpenhaminassa pahoin vuonna 2009. Kiina oli yksi suurimmista kansainvälisen ilmastosovun jarruttajista.

Obaman diplomatian ansiosta Yhdysvallat ja Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoittivat omista ilmastotoimistaan yhdessä vuonna 2014. Pian sen jälkeen myös Pariisissa saavutettiin sopu. Kiina kertoi tuolloin ensi kertaa aikovansa pysäyttää ilmastopäästöjen kasvun vuoteen 2030 mennessä.

Kiinan hiilineutraalisuustavoite on jo nyt kymmenen vuotta myöhemmin kuin Yhdysvalloilla, joten se ei ole ollenkaan samalla viivalla.

Toisaalta Pariisin sopimuksen tavoitteet on määritelty niin epämääräisesti, että molemmat maat tulevat todennäköisesti saavuttamaan minimin riippumatta siitä, ovatko ne nimellisesti sitoutuneita sopimukseen vai eivät. Sopimuksessa mainittu tiukempi 1,5 asteen tavoite taas on jo mahdoton.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on ollut kehnolla tolalla jo pitkään, Bidenin hallinto jatkoi kahdenvälistä ilmastoyhteistyötä Kiinan kanssa. Nyt vanha, Obaman toiselta kaudelta periytyvä ilmastoyhteistyö loppuu tykkänään, Vihma arvioi.

– Tämä tekee Kiinasta arvaamattomamman kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, hän sanoo.

Tällä "ilmastoyhteistyön" loppumisella on peloteltu Trumpin kampanjan ajan valtamediassa, mutta vieläkään ei kerrota, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Uskallan väittää, että ei yhtään mitään, mistä pitäisi välittää. Missään ei tietääkseni ole kerrottu, että tämä "ilmastoyhteistyö" olisi jotenkin ehdollistanut Kiinan vähentämään päästöjään. Kiina myy kaksin käsin "vihreää siirtymää" Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan ja siinä se.

Vaikka maailmalla onkin jo kokemusta Trumpin toimista ilmastopolitiikassa, Vihma arvioi toisen presidenttikauden olevan edellistä kohtalokkaampi.

Muut maat tuskin irtautuvat Pariisin sopimuksesta tälläkään kerralla, mutta laajemmasta perspektiivistä katsottuna tilanne on kriittinen.

– Olemme äärimmäisessä kiireessä globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Yhdysvaltojen neljän vuoden vetäytymisestä seuraa, että Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tavoite karkaa kauemmaksi. Otamme yhä radikaalimpia riskejä tulevien sukupolvien piikkiin.

Trumpin valinnan on jo laskettu lisäävän Yhdysvaltain kumulatiivisia päästöjä jopa niin paljon, että sekä sen omat että globaalit ilmastotavoitteet vesittyvät.

Biden asetti vuodelle 2030 tavoitteen, että Yhdysvallat vähentäisi päästöjä 50–52 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Jos Yhdysvallat ei pääse tähän tavoitteeseen eivätkä muut maat kompensoi päästöjä omilla lisävähennyksillä, se tarkoittaisi, että Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tavoitteesta livettäisiin lopullisesti.

Vrt. toisaalla Ylen ja Hesarin uutinen jo tapahtuneesta 1,5 asteen ylittämisestä.

Helsingin Sanomat: Maailman tärkein ilmasto­kokous pidetään öljydiktatuurissa: Syynä paikkavalintaan on kylmä politikointi 7.11.2024

ILMASTONMUUTOS tuntuu jo ihmisten, myös suomalaisten, arjessa ja taloudessa. Rankkasateet, tulvat, helleaallot, kuivuuskaudet ovat yleistyneet ja voimistuneet.

Minussa on kai sitten jotain vikaa, sillä en ole huomannut kuin valitun ilmastopolitiikan vaikutuksia. Valitettavasti Hesarin jutussakaan ei kerrota, miten ilmastonmuutos "tuntuu suomalaisten arjessa ja taloudessa".

[Roope]

"Odotukset romahtivat" – Asiantuntijoilta synkkä ennuste maapallolle

Trumpin voitto | Tutkija Antto Vihma ja Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia arvioivat HS:lle Trumpin voiton ilmastovaikutuksia.

Helsingin Sanomat 7.11.2024

REPUBLIKAANI Donald Trumpin valinnalla Yhdysvaltojen presidentiksi tulee olemaan suorat seuraukset maailman ilmastopolitiikkaan ja päästömääriin, arvioi tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

Vihman mukaan Trumpin valinta on ilmastonmuutoksen vastaiselle kamppailulle "merkittävä isku".

"Yhdysvallat on merkittävä omien päästöjensä ja rahojensa takia ja sitten myös oman diplomaattisen vaikutusvaltansa takia. Sillä on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia maailman päästökehitykseen", hän sanoo.

Vihma lisää maailman olevan tilanteessa, jossa aikaa päästöjen leikkaamiseen "ei olisi hukattavaksi ollenkaan".

Kuinka paljon Trumpin politiikan vaikutus sitten olisi lämpötilaan? Paljon käsien heiluttelua, mutta konkreettista lämpötila-arviota ei löydy tästäkään jutusta.

TÄLLÄ KERTAA Yhdysvaltojen ero Pariisin sopimuksesta tulee tapahtumaan oikeudellisestikin nopeammin kuin viime kerralla, jolloin Yhdysvaltoja sitoi vielä sopimukseen sisältynyt kolmen vuoden aikaraja.

Honkatukian mukaan Yhdysvaltojen irtautuminen vaikeuttaa päästöleikkausten perustelemista muissa maissa.

"Totta kai siihen liittyy moraalis-eettinen ongelma meidän muiden kannalta. Maa, jolla on maailman toiseksi suurimmat päästöt, ei olisi mukana sopimuksessa, jolla yritetään pitää 1,5 asteen tavoite hengissä ja planeetta elinkelpoisena."

Koska merkittävimmistä tahoista oikeastaan vain EU ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia tarkoittaa, että Yhdysvaltain irtautumisen jälkeen päästöleikkausten perusteleminen vaikeutuu Euroopassa. Se on ihan oikein, koska 1,5 asteen tavoite on järjetön.

Honkatukia ei näe moraalis-eettistä ongelmaa siinä, että esimerkiksi maailman ylivoimaisesti suurimpien päästöjen Kiina ei ole tältä osin mukana Pariisin sopimuksessa ilmastopolitiikassaan. Hiilidioksidipäästöjään viime vuonna kasvattaneet Kiina, Intia ja Venäjä vastaavat lähes puolesta maailman päästöistä (EU enää 6 %, USA 11 % ja laskusuunnassa), ja niiden vasta vuosisadan jälkimmäiselle puoliskolle päättämät hiilineutraalisuustavoitteet ovat liian kaukana, että 1,5 asteen tavoite pysyisi teoriassakaan hengissä.

[Roope]

Kansan Uutisten haastattelu taustoittaa, miten törkeällä tavalla valtamedia tukee ja tuottaa pelottelukampanjoita kuten viimeisin, jossa STT väitti Golfvirran voivan pysähtyä lähivuosikymmeninä ja Suomen keskilämmön viilenevän siksi jopa kymmenellä asteella.

Jääkausi, Siperia vai jotain muuta – miten huolissaan Atlantin meriveden kierron häiriintymisestä tulisi olla?

Kymmenet tutkijat allekirjoittivat hiljattain Pohjoismaiden neuvostolle avoimen kirjeen, jossa ilmaisivat huolensa Atlantin meriveden kierron (AMOC) häiriintymisestä. Ilman lämmintä suolaista vettä pohjoiseen kuljettavia merivirtoja Suomen ilmasto olisi huomattavasti kylmempi.

Riski tälle on kasvanut. Tuore tutkimus varoittaa niin sanotusta AMOC-romahduksesta. Mediassa on spekuloitu uudella jääkaudella, mitä muun muassa BIOS-tutkimusyksiköstä pidettiin ennenaikaisena, sillä ilmaston lämpenemisen ja virran hidastumisen yhteisvaikutuksia on vaikea arvioida.

AMOC-kierron on havaittu häiriintyneen jo aiemmissa tutkimuksissa muun muassa siksi, että jäätiköistä sulava vähäsuolaisempi vesi häiritsee meriveden suolapitoisuuksien eroille perustuvaa kiertoa.

Kuinka huolissaan AMOC-kierron romahtamisesta nyt tulisi olla – pitääkö tässä pelätä uutta jääkautta vai ei?

– Vetoomuksessa esitetään, että kierron häiriintyminen on mahdollista ja todennäköisempää kuin mitä viimeisimmässä IPCC:n raportissa on esitetty, sanoo fysikaalinen merentutkija ja ilmastomallintaja Aleksi Nummelin, joka työskentelee parhaillaan tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella.

– Onko se nyt sitten miten todennäköistä, on aika epärelevanttia. Oma näkemykseni on, että on pontevammille ilmastotoimille on niin monta muutakin syytä, että niitä on pakko tehdä joka tapauksessa niin paljon kuin ikinä pystytään. Toki, jos tämä romahtaminen kävisi toteen, sen ilmastovaikutukset olisivat alueellamme ja globaalistikin merkittävät, mutta lisänä on vielä koko muu ilmastonmuutos ja kaikki sen aiheuttamat ongelmat.

[...]

Suorista havainnoista ei Nummelinin mukaan voida sanoa mitään varmaa, sillä niitä ilmiöstä on vasta 20 vuoden ajalta.

– Suurin osa saaduista tuloksista perustuu epäsuorille niin sanotuille proxy-aineistoille, joissa seurataan subpolaarialueen ja subtrooppisen merialueen lämpötiloja Atlantilla, se on tietysti pidempi aikasarja. Ei ole mitenkään selvää, että kaikki muutokset tässä aineistossa olisivat AMOC:n tai muiden merivirtauksien aiheuttamia.

[...]

Nummelin korostaa, että AMOC-virtauksen häiriintyminen on vain pieni osa koko ilmastonmuutosta.

– Se on joka tapauksessa vain yksi nyanssi koko ilmastonmuutoksen edetessä. Ja kuten IPCC:nkin raporteissa todetaan, että kun ilmakehään lisätään hiilidioksidia, niin riski erilaisille keikahduspisteille kasvaa. Mikä näiden kunkin todennäköisyys on, on jossain määrin irrelevanttia, kun riski ylipäänsä on olemassa.

Eli näin vakavan riskin olemassaolon pitäisi siis riittää perusteeksi ilmastotoimille – vaikeasti laskettavasta todennäköisyydestä viis?

– On kiinnostava kysymys akateemisesti, miten tieto vaikuttaa tehtävään politiikkaan. Käytännössä meillä on jo kaikki poliittisiin toimiin tarvittava tieto ilmastonmuutoksesta.

Kansan Uutiset 7.11.2024

Riskien todennäköisyys ja niiden oletettu aikajänne (kymmeniä, satoja vai tuhansia vuosia) ovat tietysti äärimmäisen relevantteja reaalimaailman politiikkavalintoja tehtäessä, toisin kuin pelottelullaan politiikkaa tekevä tutkija sekoilee.

[Roope]

Ilmojen viilentyessä valtamedia ryhtyy pelottelemaan jääkaudella.

Voisiko Suomessa asua, jos merivirtojen pysähtyminen toisi tänne Siperian ilmaston? Tässä viisi kysymystä ja vastausta

Todennäköisyys sille, että Suomen ilmasto kylmenisi lähiaikoina merivirtojen muuttuessa on pieni. Tutkijoiden mukaan vaikutukset olisivat suuret ja riski kannattaa ottaa vakavasti.

Yle 9.11.2024

Riski pitää tietysti suhteuttaa todennäköisyyteen ja toimenpiteet vaikutusmahdollsuuksiin. Jos äärimmäisen epätodennäköinen toteutuu, emme olisi voineet sille yhtään mitään.

Joukko tutkijoita varoittaa siitä, että merivirtojen muutokset pitäisi viimeistään nyt ottaa vakavasti. Heistä emme voi enää sulkea silmiämme siltä mahdollisuudelta, että pohjoista Eurooppaa lämmittävä AMOC-merivirtaus pysähtyisi jopa kokonaan ilmastonmuutoksen takia.

Suomen ja muiden pohjoismaiden ilmasto kylmenisi merkittävästi, jos näin kävisi. Joukko tutkijoita julkaisi lokakuussa vetoomuksen siitä, että riski pitää ottaa vakavasti.

Pessimistisimmissä – vaikkakin vähemmistössä olevissa – skenaarioissa jonkinlainen kriittinen keikahduspiste saavutettaisiin jo lähivuosikymmeninä.

Jos pessimistisin skenaario toteutuu, se toteutuu syistä, joita emme ymmärrä ja joihin emme voi enää vaikuttaa.

Petteri Uotila sanoo, että eri mallien mukaan merivirta voisi pysähtyä, kun ilmasto on lämmennyt 1,4–8 astetta. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmasto on ollut yli 1,5 astetta keskiarvoa lämpimämpi, ja tämänhetkisellä päästökehityksellä ilmaston pysyvä lämpeneminen yli kahden asteen näyttää todennäköiseltä, ellei radikaaleja muutoksia ilmastopolitiikkaan tapahdu.

Helsingin yliopiston tutkija Petteri Uotila puhuu potaskaa. "Tämänhetkiseen päästökehitykseen" viittaaminen tarkoittaa juuri sitä, että jo päätettyä politiikkaa kuten hiilineutraalisuustavoitteita ei oteta huomioon. Silloin todennäköinen lämpenemishuippu jäisi reilusti alle kahden asteen.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että merivirtoihin tulee merkittäviä muutoksia seuraavien kolmensadan vuoden kuluessa, ellei päästöjä saada laskettua merkittävästi.

IPCC on arvioinut, että riski AMOCin pysähtymiselle tämän vuosisadan aikana on pieni, vaikka yksittäiset tutkimukset ovat arvioineet sen suuremmaksikin.

– Todennäköisyydet riippuvat siitä, mitä ajanjaksoa ja millaista päästökehitystä tarkastellaan, Uotila sanoo.

Ei varmaan mitään järkisyytä olettaa, että teknologian aina vain kehittyessä ja halventuessa päästöt tulevat pysymään samalla tasolla vuosisatoja tai jopa kasvamaan, kuten joissain IPCC:n skenaarioissa jostain käsittämättömästä syystä tehdään.

Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius muistuttaa, että ilmastonmuutokseen liittyviä pessimistisiä skenaarioita hyssyteltiin pitkään julkisessa keskustelussa. Kuitenkin nyt ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet paikoin vauhdilla, joka ylittää pessimistisimmätkin skenaariot.

– Jos 90-luvulla joku olisi kuvannut sitä draamaa, joka tällä hetkellä tapahtuu ilmastossa, sitä olisi pidetty aivan hullunrohkeana ja yltiöpäisenä ennustuksena.

Mennyt juuri päinvastoin. Jo vuosikymmeniä on tyypillisesti peloteltu äärimmäisillä lämpenemisskenaarioilla (etenkin oletuksiltaan mahdoton rcp8.5 ja vielä pahempiakin omia kuvitelmia), mutta viimeisten vuosien aikana käytetyt ennusteet ovat tulleet astekaupalla alaspäin. Viiden tai neljän asteen sijaan nyt puhutaan enää esimerkiksi 2,6 tai 2,7 asteesta "todennäköisenä", vaikka tällainenkin skenaario olettaa epätodennäköisesti, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta.

Luultavasti täällä voisi edelleen elää, tosin osa ihmisistä voisi hakeutua etelämmäs, jos mahdollista.

Jos AMOC lakkaisi, vuoden lämpötila voisi paikoin laskea jopa kymmenen astetta, samalla esimerkiksi sateisuus muuttuisi.

Vastaisi kevyesti jääkautta.

Miten AMOCin pysähtymiseen pitäisi varautua?

Ensisijaisesti se olisi päättäjien asia.

Aleksi Nummelinin mukaan monenlaisiin ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin olisi syytä varautua. Esimerkiksi valtioiden olisi syytä miettiä ruokavarmuutta yllättävissä säissä.

Hän korostaa, että merivirtojen muuttuminen on vain yksi ilmastonmuutoksen lukuisista riskeistä.

– Haluaisin painottaa, että ilmastotoimille on suuri tarve riippumatta siitä, millainen riski on siihen, että Pohjois-Atlantin kiertoliike pysähtyy äkillisesti. Tilanne on tarpeeksi vakava jo muutenkin.

Kukaan haastateltava ei kuitenkaan ajattele, että tavallisten ihmisten pitäisi erityisesti miettiä merivirtojen muutoksia. Yleisesti omaa elämäntapaa ja sen kestävyyttä tosin kannattaa miettiä.

Merivirroista varoittava vetoomuskin on kuitenkin suunnattu erityisesti päättäjille.

Nummelinkin on väärässä. Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen äkillinen pysähtyminen olisi vertaansa vailla oleva katastrofi, mutta toisaalta edes äärimmäisessä rcp8.5-skenaariossa (vrt. Sitran raportti) Suomessa ei ole tarvetta mihinkään suuren luokan katastrofivarautumiseen.

Sekä Petteri Uotila että Aleksi Nummelin uskovat, että jossain vaiheessa seuraavien vuosikymmenten aikana osataan antaa huomattavasti tarkempia arvioita siitä, mitä AMOCille tapahtuu. Merivirtoja tutkitaan nyt kovasti ja tutkimukseen on myönnetty suhteellisen runsaasti rahoitusta.

Jos keikahduspiste saavutetaan, vaikutus alkaa selkeästi näkyä vuosien, vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen päästä, Uotila kertoo. Ihmiskunnalle jää siis aikaa reagoida.

Toisin sanoen nämä eivät tiedä oikein mitään mutta varmuuden vuoksi pelottelevat ja esittävät vaatimuksia.

Pitäisikö riski ottaa vakavasti, vaikka se voisi aiheuttaa huolta?

Haastateltavien mukaan pitäisi.

Ilmastoahdistustutkija Panu Pihkalan mielestä päätä ei ole syytä laittaa pensaaseen, mutta esimerkiksi jossain määrin ilmastonmuutosuutisten lukemista kannattaa rajoittaa vaikkapa tiettyihin aikoihin päivästä, jos ne ahdistavat.

Synkimmistäkin tulevaisuudenkuvista pitäisi Pihkalan mielestä pystyä keskustelemaan julkisuudessa, vaikka keskustelu voi joskus tuntua ahdistavalta.

Mitä mielekästä keskustelua voi olettaa saatavan aikaan esimerkiksi rummuttamalla yhä uudestaan uutisena tästä teoriassa mahdollisesta AMOC-virtauksen pysähtymisestä, jonka toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus nykyisin elävien ihmisten elämän aikana lähenee nollaa?

– Monet kehityskulut ovat menneet IPCC:n pessimistisempien linjojen mukaan, vaikka niitä aikoinaan kritisoitiin, että ei tämmöisiä pitäisi olla edes esillä.

En tiedä ainuttakaan niistä kehityskuluista, joihin Pihkala viittaa, mutta IPCC:tä on syystä kritisoitu muun muassa oletuksiltaan mahdottoman rcp8.5-skenaarion mukana pitämisestä, mikä on antanut sille tarpeetonta painoarvoa niin, että skenaariota käytetään usein tutkimuksissa ja uutisissa muka IPCC:n ennusteena, vaikka se on IPCC:n mukaan pelkkä mielikuvituksellinen referenssiskenaario.

Lausuntojensa perusteella aika pelleporukkaa kaikki tähän juttuun kommentoimaan valitut tutkijat.

[aged]

Luottamus 'ilmastotieteilijöitä' kohtaan vaan kasvaa. Ne ei edes osaa päättää tuleeko Suomeen jääkausi vai trooppinen ilmasto kaikkine tuholaisineen, jotka tuhoavat kaiken kasvillisuuden.

Pelkkiä maailmanlopun kulttilaisia, jotka keräävät rahaa itselleen pelottelemalla ihmisiä.