Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

^Ei ei ei ei ei ei ei. Hyi hyi hyi hyi hyi.

Eihän se nyt niin mene että ilmastointimallien tulisi perustua todellisuuteen? Tai että kaikkien kaasujen rooli ilmakehässä tapahtuvasta energian liikkeestä otettaisiin huomioon. Hyi, julkeattekin hyvä @Cassa kyseenalaistaa, the ilmastointitieteen moisella moukkamaisuudella.

Kas kun huippu yliopistot ja huipputahot, ilmastointitieteen nykykäsityksen huippukärki on nyt siinä käsityksessä, joka toki voi muuttua aamukahvin jälkeen, että hiilidioksidi on se kaikkea säätelevä The juttu.

Jos vitsailu sikseen niin isagoge kohta julistaa kuinka ilmastointitiede tuntee ja tietää kyllä kaaaaikki moiset fysikaaliset jutut mutta ainoa suur muuttuja on ihmisen hiilidioksidipäästöt joten ei voi olla, ei siis mitenkään voi olla, että millään muulla kuin ihmisperäisellä hivenkaasulla olisi mitään merkitystä.

Tämä sama kun nähtiin aikanaan IPCC:n toimesta vesihöyryn osalta. Jolloin sanottiin ettei ihmisen toiminnalla ole suurta tai suoraa vaikutusta siihen, niin sitten keskitytään siihen mihin on vaikutus.

Selitys siis tulee olemaan, mitään uutta tuossa ei ole (vaikka The tiede ei olisikaan moista havainnut) ja homma jatkuu kuten ennenkin. Se on sellaista Lysenkolaista "tiedettä" se.

[vastarannan kiiski]

Typpi ja happi muodostavat yhdessä 99% ilmakehästä. Ne siis ovat itse ilmakehä.

Typen ja hapen paikallista määrää voi seurata katsomalla mikä on ilmanpaine. Sehän nyt tietysti vaihtelee paikallisesti päivittäin. Jos Suomessa ilmanpaine on pienempi, ilmakehää on sitten vähän paksummin jossain muualla.

Typen ja hapen kokonaismäärä ilmakehässä on niin valtavan suuri että siihen ei voi ihmiskunta vaikuttaa juuri mitään 100, 1000 tai 10.000 vuoden tähtäimellä.
Varsinkin typpi kun ei edes reagoi juuri minkään kanssa helposti, se siellä vain olla möllöttää vuosimiljoonasta toiseen.

Siis typen ja hapen määrän vaihtelu ei ainakaan voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kun se määrä ei vaihtele.

Typen ja hapen määrästä ilmakehässä jos tehtäisiin aikasarja, esimerkiksi 1000 tai 10.000 vuoden aikana, se olisi käytännössä vaakasuora viiva. Hapessa näkyisi joku häviävän loiva laskeva trendi hiilidioksidin lisääntymisen takia, ehkä -0.001% vuodessa. Saa laskea joku jos viitsii. Tai ehkä netistä löytyy?

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy luokkaa 0.5% vuodessa, koska alkupitoisuus oli vain 0.03%, verrattuna typen pitoisuuteen  78% ja hapen 21%. Siksi hiilidioksidilla on suuri vaikutus, koska suhteellinen muutos alkuperäiseen määrään ja pitoisuuteen on ollut suuri.

Jos on epäselvää mikä ero on määrällä ja pitoisuudella ja mitä tarkoittaa suhteellinen muutos verrattuna absoluuttiseen määrälliseen muutokseen, en valitettavasti voi auttaa.

Edit. Jotain löysin netistä

In summary, while the Industrial Revolution has dramatically increased CO2 levels, the percentage of oxygen in the atmosphere has remained stable.

https://www.quora.com/Have-oxygen-levels-been-lowered-affected-since-the-1900-s-due-to-the-industrial-revolution-spewing-out-tonnes-of-CO2-into-the-atmosphere

Edit 2.
Korjailin kirjoitusvirheitä ja pari sanamuotoa, tehdäkseni tahallisen väärinymmärtämisen vaikeammaksi. Mahdollista se toki vieläkin on, jos oikein yrittää 

https://en.m.wiktionary.org/wiki/yksi_hullu_kysyy_enemm%C3%A4n_kuin_kymmenen_viisasta_ehtii_vastata

Edit 3.
Lukaisin vähän tuosta teidän linkistä, minusta siinä verrataan kaasujen lämpökapasiteettia eikä kasvihuoneominaisuuksia?

Kun siinä todetaan että typpi ja happi sitovat lämpöä eli lämpenevät, joo silloin on helppo olla samaa mieltä, että jos siis 99% ilmakehästä muodostavat kaasut sitovat lämpöä eli lämpenevät, silloin ilmakehä lämpenee 

[Cassa]

Typpi ja happi muodostavat yhdessä 99% ilmakehästä. Ne siis ovat itse ilmakehä.

Tuossahan romutetaan koko kasvihuone-efekti (GH effect), joka väitetysti lämmittää 33 K tätä palloa.
Sen sijaan lämpövaikutus tuleekin absorptiosta ja maan albedosta.

Tämä ilmastopelottelijoiden koko väite perustuu juuri tuohon GH efektiin, jossa muutaman kaasun (CO2, CH4, SO2, O2) väitetään vastaavan lämmöstä. Mutta nyt vaikuttaisikin, että näin ei ole, vaan suurin osa tulee yleisimmistä N2 ja O2.

Vesihöyry on taas sitten hieman eri juttu, koska siihen sisältyy faasimuutokset.

[Isagoge]

 

Saksalaiset tiedemiehet ovat sitten ihan perineisesti testaamalla selvittäneet erilaisten kaasujen kasvihuone-efektin suuruuksia ja hämmästyivät itsekin, kun CO2, CH4 ja vesihöyry eivät olekaan ainoita kasvihuonekaasuja - ne kaikki ovat! Vaikka hapen ja typen kasvihuonevaikutus onkin vain 20% siitä, mitä CO₂:lla, sitä on kuitenkin niin paljon, että sen vaikutus on suurempaa kuin näiden ns. kasvihuonekaasujen.

...Lukaisin vähän tuosta teidän linkistä, minusta siinä verrataan kaasujen lämpökapasiteettia eikä kasvihuoneominaisuuksia?

Kun siinä todetaan että typpi ja happi sitovat lämpöä eli lämpenevät, joo silloin on helppo olla samaa mieltä, että jos siis 99% ilmakehästä muodostavat kaasut sitovat lämpöä eli lämpenevät, silloin ilmakehä lämpenee 

Kyseessä on siis Ullmann & Bülow (2024, linkit tutkimukseen lähteissä). Se on lyhyehkö ja varsin selvästi kirjoitettu tutkimusraportti, ja jäsen vastarannan kiiski olikin jo nopeasti poiminut siitä oleellisen: kyse on tarkastelusta, jossa vertaillaan ilmakehän kaasujen lämpökapasiteettia, jolla toki on merkitystä kasvihuoneilmiön ylläpidossa ja sen voimistumisessa, jos jonkin varsinaisen kasvihuonekaasun pitoisuus ilmakehässä lisääntyy. Mutta Ullmann & Bülow (2024) ei tosiaankaan osoita, että nyt menossa oleva lämpeneminen johtuisi N₂:sta, O₂:sta tai argonista tai niiden pitoisuusmuutoksista. Ullmann & Bülow (2024) itse asiassa toistaa ilmastotutkimuksen valtavirran tärkeimmät käsitykset, ja koko tutkimus rakentuu niiden varaan. Nämä käsitykset voisi listata seuraavasti:

• Maapallon ilmakehässä on kaasuja, jotka absorboivat pinnalta lähtevää pitkäaaltoista säteilyä. Näitä kaasuja ovat esimerkiksi H₂O (vesihöyry), CO₂ (hiilidioksidi, O₃ (otsoni) ja N₂O (typpioksiduli). Vaikka näiden kaasujen pitoisuus ilmakehässä tuntuu pieneltä, niiden ansiosta ilmakehä on varsin läpinäkymätön pitkäaaltoiselle säteilylle, mikä tarkoittaa sitä, että se ei pääse kulkemaan pitkiä etäisyyksiä ilmakehässä absorboitumatta kasvihuonekaasumolekyyleihin.
• Useimmat yksi- ja kaksiatomisista molekyyleistä koostuvat kaasut (N₂ (typpi), O₂ (happi), jalokaasut) ovat lämpösäteilyn kannalta lähes läpinäkyviä, mikä tarkoittaa, että ne eivät juuri absorboi tai emittoi sitä.
• Maapallon kasvihuoneilmiö syntyy siitä, että pinnalta lähtevä lämpösäteily ei pääse etenemään ilmakehässä juuri ollenkaan joutumatta kasvihuonekaasumolekyylien absorboimaksi. Kun kasvihuonekaasumolekyylit ovat absorboineet lämpösäteilyä, ne jakavat energiaansa joko törmäyksissä ilmakehän toisiin molekyyleihin tai emittoimalla fotonin, joka alempana ilmakehässä suurella todennäköisyydellä hyvin pian emission jälkeen joutuu jonkun toisen kasvihuonekaasumolekyylin absorboimaksi. Koska törmäyksissä jakautunut energia leviää ilmakehässä joka suuntaan ja koska mikä tahansa suunta fotonien emissiolle on yhtä todennäköinen, tämä prosessi saa aikaan sen, että ilmakehä on emissiivinen: se lähettää säteilyä kaikkiin suuntiin. Osa tästä säteilystä suuntautuu alempaa ilmakehää ja pintaa kohti, ja lämmittää näitä molempia

N₂, O₂ ja argon eivät siis tämän perusteella ole kasvihuonekaasuja. Tämä tiedetään laboratorikokeiden tulosten spektrografian perusteella täysin varmasti. Miksi sitten Ullmann & Bülow (2024) väittävät, että osa kasvihuoneilmiöstä pitäisi lukea N₂:n ja O₂:n ansioksi?:

The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components according to their molar heat capacities and concentrations in the atmosphere, i.e., mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO₂ and the other trace gases.

Minun pitäisi lähilukea artikkeli perusteellisesti, mutta sen perusteella mitä tähän mennessä ehdin katsoa, Ullmann & Bülow (2024) eivät väitä, että N₂ ja O₂ tai argon olisivat kasvihuonekaasuja. Jäsen Cassan tulkinta

CO2, CH4 ja vesihöyry eivät olekaan ainoita kasvihuonekaasuja

on siis virheellinen. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Notrickszonen artikkelin asiasta (Richard 2024) kirjoittanut henkilö yrittää tässä mielestäni melko varmasti tahallisesti huijata lukijaa siihen käsitykseen, että Ullmann & Bülow (2024) väittäisivät, että N₂ ja O₂ ovat kasvihuonekaasuja kohtalaisen taitavilla retorisilla tempuilla. Jäsen Cassan yksi virhe tässä oli siis uskoa ilman mitään kritiikkiä tätä usein (useimmiten?) hyvin kyseenalaista lähdettä. Toinen virheesi tai väärinkäsityksesi on se, että tässä olisi "testattu" jotain. Ei ole. Ullmann & Bülow (2024) ei ole empiirinen tutkimus, vaan se on lähinnä referaatti ilmakehäfysiikan ja -kemian oppikirjatasoisesta tiedosta ja siinä on yksi - väärinkäsitykseen perustuva - oma uusi johtopäätös tai ehdotus. 

Mutta itse asiahan tässä on tärkein, joten katsotaan siis sitä, miksi on oikeastaan ihan oikein ajatella, että myös N₂ ja O₂ osallistuvat maapallon ilmakehän luonnolliseen kasvihuoneilmiöön olematta silti varsinaisia kasvihuonekaasuja - ja tämä on siis se, mitä Ullmann & Bülow (2024) oikeasti väittävät.

Tarkastelu voidaan tehdä katsomalla sitä, mitä pinnan (maan- tai merenpinnan) emittoimalle pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneelle fotonille ilmakehässä tapahtuu. Jos fotonin aallonpituus vastaa jonkin varsinaisen kasvihuonekaasumolekyylin tärkeää absorptiokaistaa (hiilidioksidilla esimerkiksi 15 µm:n läheisyydessä olevat aallonpituudet), fotoni käytännössä heti joutuu jonkin kasvihuonekaasumolekyylin absorboimaksi. Harva kuitenkin tietää, mitä todennäköisimmin tapahtuu seuraavaksi. Maanpinnan läheisyydessä fotonin absorboinut kasvihuonekaasumolekyyli törmää johonkin toiseen ilmakehän molekyyliin keskimäärin 0,1 nanosekunnin aikana. Nanosekunti on sekunnin miljardisosa eli 10⁻⁹s, ja kasvihuonekaasumolekyyli törmää muihin ilmakehän molekyyleihin keskimäärin tällä aikavälillä. Sekunnin kuluessa törmäyksiä ehtii tapahtua siten valtava määrä, ja näissä törmäyksissä korkeammalle energiatasolle fotonin absorption ansiosta virittynyt kasvihuonekaasumolekyyli jakaa energiaansa joka suuntaan ilmakehässä.

On huomattavan paljon epätodennäköisempää, että pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneen fotonin absorboineen kasvihuonekaasumolekyylin viritystila purkautuisi saman aallonpituuden fotonina kuin se taajuus, jolle viritystilan aiheuttanut fotoni oli virittynyt. Esimerkiksi hiilidioksidin keskeisten absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee energian funktiona, mutta suuruusluokka on sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, ja tyypillinen aikaskaala on kymmenien millisekuntien luokkaa (millisekunti on sekunnin tuhannesosa eli 10⁻³ s). Edellä mainitut aikaintervallit ovat melko lailla samoja kaikille kasvihuonekaasuille.

Pinnalta lähtevää (ja toki myös Auringosta tulevaa) pitkäaaltoista säteilyä absorboivat kasvihuonekaasumolekyylit siis jakavat energiaansa ennen kaikkea törmäyksissä ilmakehän muiden molekyylien kanssa. Koska N₂ ja O₂ ovat ylivoimaisesti tyypillisimpiä molekyylejä ilmakehässä, suurin osa H₂O-, CO₂, CH₄- ja muiden kasvihuonekaasumolekyylien törmäyksistä tapahtuu N_2- ja O₂-molekyylien kanssa. Ja nyt päästään ydinkysymykseen: jos maapallon ilmakehässä ei olisi N₂- ja O₂-molekyylejä, ilmakehä ei voisi varata ja siirtää lämpöä yhtä paljon kuin se nykyisellä koostumuksellaan voi varata ja siirtää sitä. Maapallon kasvihuoneilmiö olisi tällöin paljon nykyistä heikompi, ja tilanne muistuttaisi Marsin ilmakehässä vallitsevaa tilannetta. Siellä ilmakehän CO₂-pitoisuus on Maan ilmakehään verrattuna valtava, mutta koska Marsin ilmakehän tiheys on valtavasti Maan ilmakehän tiheyttä pienempi, sen kasvihuoneilmiö on Maan kasvihuoneilmiötä selvästi heikompi, ja vastaavasti keskimääräinen pintalämpötila (-60 °C luokkaa) selvästi alhaisempi kuin se maapallolla on (jonkin verran yli 14 °C). Asiaan liittyy keskeisesti myös niin sanottu törmäysleviäminen, jota käsittelen kohta. Mutta sitä ennen johtopäätös ja välitilinpito:

Ullmann & Bülow (2024) on kasvihuoneilmiötä ja kasvihuonekaasuja koskevaan "standardinäkemykseen" perustuva tutkimus, joka suurimmalta osalta toistaa (yliopiston) oppikirjatasoiset näkemykset kasvihuoneilmiöstä ja eri kaasujen roolista siinä. Uutta tai erilaista siinä on se ehdotus, että meidän pitäisi ajatella asia niin, että koska myös N₂ ja O₂ sekä argon vaikuttavat siihen, että maapallon ilmakehän ansiosta keskimääräinen globaali pintalämpötila ei ole -18 °C, mitä se ilmakehättömällä maapallolla nykyistä vastaavalla albedolla olisi, myös N₂:n ja O₂:n vaikutus pitäisi ajatella osaksi kasvihuoneilmiötä.

Mutta näinhän ilmastotutkijat jo tekevät. Eli jäsen mannym arvasi ihan oikein sen, että lopulta totean, että

isagoge kohta julistaa kuinka ilmastointitiede tuntee ja tietää kyllä kaaaaikki moiset fysikaaliset jutut mutta ainoa suur muuttuja on ihmisen hiilidioksidipäästöt joten ei voi olla, ei siis mitenkään voi olla, että millään muulla kuin ihmisperäisellä hivenkaasulla olisi mitään merkitystä.

Ja alkuosa meni ihan oikein. Ilmastotutkimuksessa on ymmärretty N₂:n ja O₂:n rooli kasvihuoneilmiössä jo pitkään, ja siksi Ullmann & Bülow (2024) ei tuo tähän asiakokonaisuuteen mitään uutta lisätietoa. On itse asiassa tieteellinen fakta, että maapallon keskimääräinen pintalämpötila ei olisi noin 33 °C astetta ilmakehättömän maapallon pintalämpötilaa (-18 °C) korkeampi, jos ilmakehässä ei olisi diatomista typpeä ja happea. Se olisi selvästi alhaisempi.

Loppuosa meni väärin. Ilmakehän CO₂-pitoisuus (ja yleisemmin kasvihuonekaasupitoisuus) on yksi niistä päätekijöistä, jotka säätelevät pinnan ja troposfäärin lämpötilaa, mutta myös Auringon säteilytehon hidas kasvu, mannerten liike, poimuttuminen ja maa-aurinkogeometrian muutokset säätelevät niitä. Nyt kuitenkin voimme sulkea pois kaiken muun paitsi kasvihuoneilmiön  voimistumisen ihmiskunnan kasvattaman ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden johdosta. Älä rakentele olkiukkoja tai väitä perättömiä siitä, mitä minä olen väittänyt.

Jos palataan takaisin N₂:n ja O₂:n rooliin kasvihuoneilmiössä, voidaan ottaa yksinkertainen esimerkki siitä, miksi niitä ei kannattaisi ajatella osana kasvihuoneilmiön syntymistä ja voimistumista. Jokainen on varmaan nähnyt kiihdytysajokilpailuja, joissa yritetään ennen kilpailua rakentaa ajoneuvo, joka liikkuisi mahdollisimman lyhyessä ajassa neljännesmailin matkan ja itse kilpailussa yritetään kuljettaa ajoneuvoa siten, että tämä aika saataisiin minimoitua.

Siihen, kuinka monta sekuntia ajoneuvolta kestää kulkea paikallaan seisten lähtiessä neljännesmaili, vaikuttavat monet tekijät: maapallon ilmakehän keskimääräinen tiheys, säätilan vaihteluista ja keskimääräisestä tiheydestä seuraava vallitseva ilmanpaine, Maan painovoima, ajoneuvon ilmanvastuskerroin, ajoneuvon massa, moottorin teho ja vääntömomentti, kuljettajan reaktioaika, vaihteiden vaihtamiseen liittyvät muuttujat, alustan pito, renkaiden kitkakerroin jne.

Diatominen typpi ja happi ilmakehässä vastaavat aika hyvin maapallon ilmakehän keskimääräistä tiheyttä ja painovoimaa kiihdytysajokilpailuissa. Vaikka niillä on iso vaikutus siihen, miten nopeasti ajoneuvo kulkee neljännesmailin, niitä ei voi (olennaisesti) muuttaa eivätkä ne juuri muutu itsestään. Niinpä jos teet laskelman siitä, mitkä kaikki tekijät ovat saaneet aikaiseksi sen, että tietyllä moottoriteholla, vääntömomentilla, ilmanvastuskertoimella jne. varustettu ajoneuvo saavuttaa minkäkin ajan neljännesmaililla, et voi tästä tuloksesta päätellä, että moottoritehon kaksinkertaistaminen ei juuri vaikuttaisi tuloksena olevaan aikaan. Huomio siitä, että ajoneuvon saavuttama aika varttimaililla riippuu painovoimasta ja ilmakehän tiheydestä ei laita uusiksi sitä fysiikkaa eikä niitä malleja, joiden avulla kiihdytysautoja rakentavat henkilöt operoivat.

Ehkä vielä selvempi esimerkki siitä, miksi Ullmann & Bülow (2024):n johtopäätös perustuu ajatusvirheeseen on tämä: maapallon pintalämpötilaa säätelee ratkaisevasti se, miten kuumaksi Auringossa tapahtuvat fuusioreaktiot ja muut tuon tähden lämpötaseeseen vaikuttavat tekijät saavat Auringon säteilyä avaruuteen emittoivan ulkokehän. Tämän lisäksi maapallon pintalämpötilaa säätelevät myös ilmakehän läpinäkyvyys ja pinta-albedo. Pitäisikö meidän tämän perusteella ajatella niin, että maapallon ilmakehän läpinäkyvyys ja pinta-albedo ovat osa Auringon lämpötasetta sääteleviä tekijöitä? Ei tietenkään!   

Ja tämän takia esimerkiksi säteilypakotelaskelmissa ei hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen efektiä laskettaessa oteta huomioon sitä, mikä osuus ilmakehän N₂:lla ja O₂:lla on siinä, että globaali keskimääräinen pintalämpötila ei nyt ole -18 °C, vaan jonkin verran korkeampi kuin 14 °C. Sivuhuomiona voidaan todeta, että jäsen mannym aikaisemmin linkkasi minulle Christopher Moncktonin ajatelmia, joissa tehdään juuri tämä sama ajatusvirhe.

Ullmann & Bülow (2024):n osalta lopuksi on syytä ehkä vielä muistuttaa tutkimuksesta, jonka olen täällä toistuvasti ottanut esille. Kyseessä on Lacis et al. (2010). Heidän tuloksensa mukaan CO₂:n ja muiden maapallon ilmakehässä kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen poistaminen maapallon ilmakehästä johtaisi nopeasti siihen, että myös ilmakehän vesihöyrypitoisuus romahtaisi, ja tämän seurauksena globaali keskimääräinen pintalämpötila laskisi noin arvoon -20 °C, vaikka ilmakehässä olisi edelleen sama massa typpeä ja happea kuin siellä ennen kasvihuonekaasujen pitoisuuden romahdusta oli (viestini 1. kuva). 

Lopputilinpäätöksenä Ullmann & Bülow (2024):n osalta:
-tutkimus perustuu valtavirtailmastotutkimuksen standardikäsitykseen kasvihuoneilmiöstä ja kasvihuonekaasujen ominaisuuksista ja vaikutuksista lämpösäteilyn kulkuun ilmakehässä
-tutkimus ei romuta koko kasvihuone-efektiä, eivätkä ilmastomallien fysiikat mene uusiksi
-tutkimuksen tulos ei lainkaan vaikuta siihen, mikä hiilidioksidipitoisuuden kaksikertaistumisen efekti säteilypakotteen muutokseen (n. 3,7 W/m2) ja sitä kautta pintalämpötilaan ajatellaan olevan (n. 3 °C lämpimämpään päin).

Vielä muutama Ullmann & Bülow (2024):n ulkopuolelle menevä lisähuomio N₂:n ja O₂:n merkityksestä maapallon kasvihuoneilmiölle. On olemassa myös jo edellä lyhyesti mainittu syy, minkä takia näiden kaasujen massa ilmakehässä vaikuttaa kasvihuoneilmiön voimakkuuteen maapallolla. Sen lisäksi, että molekyylien väliset törmäykset tasoittavat energiaeroja kaasumolekyylien välillä, niillä on toinenkin merkitys hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutukselle: kun molekyylit törmäävät, ne voivat muodostaa hetkellisen dimeerin, jolla on enemmän erilaisia värähdys- ja rotaatiotiloja kuin yksittäisellä molekyylillä.

Näitten hetkellisten tilojen tarkka energia riippuu siitä, onko kyseessä kahden samanlaisen vai erilaisen molekyylin törmäys, mistä tässä ei sen enempää. Mutta tämän seurauksena erittäin korkeissa paineissa, vaikkapa kaasujättiläisten ilmakehissä, myös maapallon ilmakehässä käytännössä kasvihuonevaikutuksettomat molekyylit, kuten N₂ ja O₂ voivat näiden hetkellisten dimeerien johdosta absorboida lämpösäteilyä. Kasvihuonemolekyylien tapauksessa maapallon ilmakehässä nämä törmäykset tuottavat jatkuvan (tai jatkuvamman) absorptiospektrin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

• Jos maapallon ilmakehässä ei olisi lainkaan N₂:a ja O₂:a, kaikkien kasvihuonekaasujen ilmakehässä realisoituva absorptioteho molekyyliä tai massayksikköä kohti laskisi huomattavasi
• Jos maapallon ilmakehään lisättäisiin vaikka diatomista typpeä, kaikkien kasvihuonekaasujen absorptioteho kasvaisi, vaikka niiden pitoisuudet typen lisäämisen seurauksena laskisivat!

Ja kuten jäsen vastarannan kiiski jo totesi, typen massa ilmakehässä ei ole merkittävästi muuttunut, joten nyt menossa oleva lämpeneminen ei selity sen massan tai pitoisuuden muutoksella. Hapen massa ja osuus ilmakehästä laskee hieman koko ajan, koska poltamme fossiilisia polttoaineita, ja tässä polttamisessa kaksi happiatomia muodostaa yhden hiiliatomin kanssa hiilidioksidiatomin. Tämä muutos hapen massassa tai pitoisuudessa on kuitenkin erittäin vähäinen, ja jos sillä olisi vaikutusta kasvihuoneilmiöön (mitä sillä ei todellisuudessa voi olla), vaikutus olisi kasvihuoneilmiötä heikentävä. 

Kolme isointa opetusta tässä ovat nämä: Notrickszonen kaltaisiin lähteisiin kannattaa suhtautua todella kriittisesti. Tämän tutkimuksen esittely siellä on erittäin harhaanjohtava.

Toiseksi: kaikki kasvihuoneilmiöön liittyvä on todellisuudessa erittäin monimutkaista, ja siksi koko asiaan pitäisi suhtautua nöyrällä mielellä. Tässä riittää opettelemista kenellä tahansa loputtomasti, ja ennen kuin tästä asiakokonaisuudesta väittää mitään tai levittää selvästi valtavirtatutkimuksesta poikkeavia väitteitä tai tutkimuksia, kannattaisi istua opiskelemaan näitä asioita, yrittää kriittisesti tarkastaa valtavirtaa vastaan olevat tutkimukset ja vasta sen jälkeen esittää niitä käänteentekevinä tuloksina.

Ja kolmanneksi: Ilmastodenialistit tuovat säännöllisesti julkisuuteen tutkimuspapereita tai käsikirjoituksia, joissa yksi tai useampi yleensä ikääntynyt aivan toisen alan tutkija tai tutkijat väittävät saaneensa koko ilmastotutkimuksen perusoletuksia mullistavia tutkimustuloksia. Mutta näille julkaisuille käy aina samoin. Hetken aikaa ilmastodenialistit jaksavat niitä rummuttaa, mutta sitten niiden kohtalokkaat ja massiiviset virheet osoitetaan, ja ne nopeasti vaipuvat hiljaa ja pysyvästi unohduksiin, ja joku uusi julkaisu tulee tilalle. Tätä ketjua lukemalla tämä näyttäytyy varsin selvästi. 

Ullmann & Bülow (2024) oli toki suurimmaksi osaksi kelvollinen tutkimus, joskin myös suurimmaksi osaksi pelkkää ilmastotutkimuksen/ilmakehäfysiikan/ilmakehäkemian hyvin tunnettujen faktojen kertaamista. Varsinainen uusi asia oli väärinymmärrykseen liittyvä ehdotus siitä, että kasvihuone-efektissä pitäisi ottaa huomioon N₂ ja O₂, jotka kuitenkin nyt vallitsevan ja hyvin perustellun ajattelutavan mukaan ovat kasvihuone-efektin ulkoinen ja siitä riippumaton osa sitä fysikaalista järjestelmää, jonka kautta kasvihuoneilmiö nostaa maapallon pintalämpötilaa yli 33 °C.

Yhteen tai edes muutamaan tutkimukseen, varsinkaan jos sen tekijät häärivät ydinosaamisalueensa ulkopuolella ilman kunnollisia resursseja, ei tosiaan koskaan kannata luottaa. Ja tässä oli taas varsin selvät ulkoiset tuntomerkit sille, että tämä ei todellakaan pistä ilmastotutkimusta uusiksi: kaksi ikääntynyttä toisten alojen kuin ilmastotutkimuksen asiantuntijaa tutkimuslaitosten ulkopuolella julkaisee kansallisessa lehdessä tutkimuksen, jonka varsinainen uutuusarvoa omaava pääväite jää täysin perustelematta.

LÄHTEET

Lacis, A.A, G.A. Schmidt, D. Rind, and R.A. Ruedy, 2010: Atmospheric CO2: Principal control knob governing Earth's temperature. Science, 330, 356-359, doi:10.1126/science.1190653.
Ilman maksumuuria: https://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Lacis_la09300d.pdf
Science-lehdessä: https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653

Richard, K. (2024). Physicists: Non-Greenhouse Gases (O2 and N2) Are Mainly Responsible For The 33°C Greenhouse Effect.
https://notrickszone.com/2024/10/01/physicists-non-greenhouse-gases-o2-and-n2-are-mainly-responsible-for-the-33c-greenhouse-effect/?fbclid=IwY2xjawFpOhNleHRuA2FlbQIxMAABHXa8U9YfP6kVdeOsmAbPwqvDnv1lGqlkm_hEE09MJqluxjhW6WhXTnTYnA_aem_KlyGs1pteinicFuUCBYjVw

Ullmann, H & Bülow, M. (2024). The role of greenhouse gases in radiative equilibrium – Thermodynamic evaluation" Zeitschrift für Physikalische Chemie.
Ilman maksumuuria ResearchGaten jäsenyydellä: https://www.researchgate.net/publication/379122007_The_role_of_greenhouse_gases_in_radiative_equilibrium_-_Thermodynamic_evaluation
Alkuperäisjulkaisu: https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/zpch-2023-0384/html

[Isagoge]

Muutama tiedonpalanen päättyneen syyskuun 2024 lämpötiloista. Kaikki lämpötilatuotteiden valmistajat eivät ole vielä julkaisseet syyskuun dataa, mutta mittaushistorian toiseksi lämpimämmäksi syyskuuksi juuri päättynyt kuukausi päätynee miltei kaikissa aikasarjoissa. Kuten viestini kuvasta näkyy (vasen yläkulma), ERA5-uusanalyysissa sija on ennusteen perusteella toinen. Saman aikasarjan perusteella nyt on käytännössä varmaa, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin vuosi.

UAH-satelliittituotteessa viimeiset kuukaudet ovat olleet aikaisempaan aikasarjaan verrattuna hämmästyttävän lämpimiä (kuvan oikea yläreuna). Syyskuu 2024 on siinä aikasarjassa valtavalla marginaalilla koko mittaushistorian lämpimin syyskuu. ENSO:n (El Niño Southern Oscillation) El Niño -vaihe vaikuttaa lämpötilaan niissä troposfäärin korkeuksissa, joita satelliittihavainnot parhaiten kuvaavat enemmän kuin pintalämpötilaan, joten UAH:ssa viime keväästä näkynyt valtava piikki on sikäli ymmärrettävä. Mutta nyt El Niño -vaihe on jo loppunut, ja olemme neutraalissa vaiheessa tai ehkä jo siirtymässä La Niña -vaiheeseen, joten oudon korkealla on lämpötila myös niissä korkeammalla olevissa ilmamassoissa, joiden lämpötilaa satelliittituotteet parhaiten indikoivat. Hunga Tonga-Hunga Ha'apain purkaus ei käsillä olevan tutkimuksen perusteella asiaa riitä selittämään.

Suomessa syyskuu 2024 päätyi käytännössä tasatulokseen kolmen mittaushistorian lämpimimmän syyskuun kanssa, kun mittaustarkkuus otetaan huomioon (kuvan vasen alareuna). Sodankylän Tähtelässä tehtiin uusi ennätys, tosin tässäkin kannattaa muistaa mittaustarkkuus, johon liittyvät varmuudet ovat yksittäisen aseman kohdalla paljon suurempia kuin koko Suomen keskiarvossa, eli järkevintä lienee ajatella, että lämpimimmän kolmen syyskuun joukkoon Sodankylässä ainakin mentiin.

[Uuno Nuivanen]

^ Kyllä tuo jaksaa. Saaneeko palkkaa ei-uskovaisille saarnaamisesta? 

Mutta älä tuijota liian kauan pimeyteen, se katsoo takaisin.

[mannym]

Kyseessä on siis Ullmann & Bülow (2024, linkit tutkimukseen lähteissä). Se on lyhyehkö ja varsin selvästi kirjoitettu tutkimusraportti, ja jäsen vastarannan kiiski olikin jo nopeasti poiminut siitä oleellisen: kyse on tarkastelusta, jossa vertaillaan ilmakehän kaasujen lämpökapasiteettia, jolla toki on merkitystä kasvihuoneilmiön ylläpidossa ja sen voimistumisessa, jos jonkin varsinaisen kasvihuonekaasun pitoisuus ilmakehässä lisääntyy. Mutta Ullmann & Bülow (2024) ei tosiaankaan osoita, että nyt menossa oleva lämpeneminen johtuisi N₂:sta, O₂:sta tai argonista tai niiden pitoisuusmuutoksista. Ullmann & Bülow (2024) itse asiassa toistaa ilmastotutkimuksen valtavirran tärkeimmät käsitykset, ja koko tutkimus rakentuu niiden varaan. Nämä käsitykset voisi listata seuraavasti:

Tuota minusta olisi varsin mukavaa jos lainaisit sitä tutkimusta tai edes sitä notrickzonen artikkelia joka siitä kertoi. Sen sijaan että sorrut olkiukkoiluun. Mikä on tuossa tummennettuna. Kun tarkastelee Notrickzonen artikkelia niin lainataan sieltä lyhyesti, koska kukaan ei jaksa puuduttavan pitkää tekstiseinää joka on täynnä olkiukkoja ja pitkin nokkaa kirjoitettua ylemmyydentuntoista verbaalista oksennusta.

"The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components...mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO2, and the other trace gases." – Ullmann and Bülow, 2024

Sitten on pitkän tekstisi summaus käytännössä lyhyesti.

It is simultaneously imagined that even though oxygen (O2, 21%), nitrogen (N2, 78%), and argon (Ar, 0.9%) together account for 999,000 ppm (99.9%) of the atmosphere's gaseous composition, none of these gases absorb and re-emit heat, and thus they cannot slow cooling or count as contributors to the imagined 33°C warmer Earth atmosphere. Only the trace gases and water vapor – the so-called greenhouse gases – can slow cooling, or retain heat.

Samassa artikkelissa mainitaan myös empiirinen tutkimustulos vuodelta 2016. allmendinger et al

As mentioned, this phenomenon has been observed experimentally. For example, when air (99% O2 and N2), pure (100%) CO2, and pure (100%) Ar are warmed in experimental conditions, they all absorb heat to nearly the same degree.

Kummallista, eikös?
Sekä Hopfer et al 2012 mainitaan, ajatella 12 vuotta vanha paapperi.

"This work challenges a common perception on the negligible role of O2 and N2 as natural greenhouse gases in Earth's atmosphere..."

"It is in fact the large abundance of oxygen and nitrogen which compensates for their only weak interaction with infrared radiation..."

"Due to the atmospheric concentration of atmospheric N2 (O2) that is about 2000 (550) times higher than that of Co2 and about 4.4 x 10⁵ (1.2 x 10⁵) times more abundant than CH4, even the weak infrared absorption of N2 (O2) can become radiatively important."

"Thus, we object to the view that the radiative forcing of N2 increase operates only indirectly by broadening the absorption lines of other gases."

Sekä se juttu jonka jätit huomiotta.

"According to the 2nd Law of Thermodynamics, heat is distributed from hot to cold molecules; there are no hotspots among molecules or types of molecules in the atmosphere. A special role of carbon dioxide cannot be confirmed."

Mutta on toki mukavampaa leikkiä olkiukoilla...

[Isagoge]

...Mikä on tuossa tummennettuna...

"The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components...mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO2, and the other trace gases." – Ullmann and Bülow, 2024

Jos luet pitkän tekstiseinäni ajatuksen kanssa, niin olen siitä täysin samaa mieltä, että maapallon ilmakehän kyky varata lämpöä johtuu muistakin sen kaasuista kuin kasvihuonekaasuista. Mutta jos kasvihuoneilmiö määritellään siten kuin se nyt luonnontieteessä määritellään, lämmön varautuminen ilmakehässä ei kuulu kasvihuoneilmiöön. Riippuuhan kasvihuoneilmiö maapallolla myös siitä, millaisia nestemäisen veden ja maaperän muodostavien molekyylien ominaisuudet ovat, mutta ei niitäkään lasketa kasvihuoneilmiön tuottajiksi.

Ja kuten totesin, paine tai lämpötila vaikuttaa kaasujen kasvihuonekaasuominaisuuksiin. Kaasujättiläisen ilmakehässä myös O₂ on huomattavan kasvihuonevaikutuksen tuottava kaasu.

Kaiken ilmastodenialistien tästä asiasta nyt ja aikaisemminkin esiin nostaman ns. BS:n läpi tietenkin leikkaa se huomio, että N₂:n pitoisuus Maan ilmakehässä ei ole muuttunut ja O₂:n pitoisuus laskee koko ajan hieman, kun ihmiskunta tuottaa valtavan määrän hiilidioksidia. 

Sekä se juttu jonka jätit huomiotta.

"According to the 2nd Law of Thermodynamics, heat is distributed from hot to cold molecules; there are no hotspots among molecules or types of molecules in the atmosphere. A special role of carbon dioxide cannot be confirmed."

Kuvasin tekstissäni yksityiskohtaisesti sen, että käytännössä heti sen jälkeen kun kasvihuonekaasumolekyyli on absorboinut sopivalle aallonpituudelle virittyneen fotonin, se törmää todennäköisimmin N₂-molekyyliin, ja näissä jatkuvissa törmäyksissä jakaa energiaansa ympärillä olevaan kaasuun. Kukaan ei siis väitä, että kasvihuonekaasumolekyylit muodostaisivat jonkinlaisia kuumia kaasuspotteja tai ilmapaketteja. Kasvihuonemolekyyleillä nimenomaan on tässä se erityisrooli, että ilman niitä pinnan emittoimat pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneet fotonit menisivät aivan valtaosin valon nopeudella sukkana ilmakehän läpi, ja vaikka ilmakehässä olisi nykymassa N₂:a ja O₂:a, gobaali keskimääräinen pintalämpötila olisi siellä -20 °C tienoilla.

Edit: Tein nopeasti pari MODTRAN-koetta. Vasemmalla kuvassa nykyilmakehän läpäisevyys: kasvihuonekaasujen absorptiokaistojen kohdalla huomattava osa pinnalta lähteneestä pitkäaaltoisten säteilystä leikkautuu pois. Oikealla ilmakehä ilman kasvihuonekaasuja. Miltei kaikki pitkäaaltoinen säteily etenee suoraan avaruuteen. Oikealla oleva sininen kuvaaja ei täysin vastaa mustan kappaleen säteilyä, sillä siinä näkyy nimenomaan kasvihuonekaasujen poiston jälkeen ilmakehään jäljelle jääneiden kaasujen tuottama kasvihuone-efekti, mutta kuten kuvasta nähdään, se on mitättömän pieni.     

[mannym]

Jos luet pitkän tekstiseinäni ajatuksen kanssa, niin olen siitä täysin samaa mieltä, että maapallon ilmakehän kyky varata lämpöä johtuu muistakin sen kaasuista kuin kasvihuonekaasuista. Mutta jos kasvihuoneilmiö määritellään siten kuin se nyt luonnontieteessä määritellään, lämmön varautuminen ilmakehässä ei kuulu kasvihuoneilmiöön.

Jaa minä kun olen aina ajatellut että lämmön varautuminen ilmakehään on juurikin sitä kasvihuoneilmiötä. Kun katsoo Wikipediaa (hei ite olet käyttänyt) niin se kertoo kasvihuoneilmiön.

The greenhouse effect occurs when greenhouse gases in a planet's atmosphere insulate the planet from losing heat to space, raising its surface temperature.

Niin kun katselee sitä toista mitä lainasin eli

As mentioned, this phenomenon has been observed experimentally. For example, when air (99% O2 and N2), pure (100%) CO2, and pure (100%) Ar are warmed in experimental conditions, they all absorb heat to nearly the same degree

Että sillai.

Ja kuten totesin, paine tai lämpötila vaikuttaa kaasujen kasvihuonekaasuominaisuuksiin. Kaasujättiläisen ilmakehässä myös O₂ on huomattavan kasvihuonevaikutuksen tuottava kaasu

.

Niin totesit mutta kuinkas lämmintä onkaan venuksessa 1bar paineessa tai kuten meillä merenpinnan tasolla? Siellä kun ilmakehässä on 96% hiilidioksidia?

Kaiken ilmastodenialistien tästä asiasta nyt ja aikaisemminkin esiin nostaman ns. BS:n läpi tietenkin leikkaa se huomio, että N₂:n pitoisuus Maan ilmakehässä ei ole muuttunut ja O₂:n pitoisuus laskee koko ajan hieman, kun ihmiskunta tuottaa valtavan määrän hiilidioksidia. 

Ehei, tämä on vain juttu joka on ilmastointialarmistien BS:n kannalta ilkeä juttu, kun kasvihuonekaasuiksi jätetään lukematta sellaiseksi sopivia kaasuja puhtaasti ideologisista syistä. Vaikka The fysiikka on selkeää jne...

Kuvasin tekstissäni yksityiskohtaisesti sen, että käytännössä heti sen jälkeen kun kasvihuonekaasumolekyyli on absorboinut sopivalle aallonpituudelle virittyneen fotonin, se törmää todennäköisimmin N₂-molekyyliin,

Joka toimii samoin kuin kasvihuonekaasumolekyyli joskin heikommin mutta niiden määrä on järjettömän paljon suurempi kuin kasvihuonekaasumolekyylin. Olemme jälleen pisteessä jossa hiilidioksidin kaista absorbtiolle on vesihöyryn kanssa lähes sama mutta vesihöyryä on paljon enemmän jolloin hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei näy oikein missään.

ja näissä jatkuvissa törmäyksissä jakaa energiaansa ympärillä olevaan kaasuun. Kukaan ei siis väitä, että kasvihuonekaasumolekyylit muodostaisivat jonkinlaisia kuumia kaasuspotteja tai ilmapaketteja

.

Paitsi sinä, sillä sinä väität tuossa alla...

Kasvihuonemolekyyleillä nimenomaan on tässä se erityisrooli, että ilman niitä pinnan emittoimat pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneet fotonit menisivät aivan valtaosin valon nopeudella sukkana ilmakehän läpi, ja vaikka ilmakehässä olisi nykymassa N₂:a ja O₂:a, gobaali keskimääräinen pintalämpötila olisi siellä -20 °C tienoilla

.

Jolloin niiden kasvihuonekaasujen tulisi muodostaa kuumia taskuja jotka sitten levittävät lämpöä ympärilleen. Tämä sama hotspot piti näkyä ilmakehässä kun siellä sitä hiilidioksidia on niin kamalasti. Mutta ei näy, ei kuulu.

Edit: Tein nopeasti pari MODTRAN-koetta.

Niin taisit tehdä, erittelisitkö siihen sitten ne kasvihuonekaasut. Kun tällä hetkellä näyttää siltä että sinulle ilmakehä ilman kasvihuonekaasuja joiksi sinä lasket prosentin osia ilmakehän kaasuista = ei ilmakehää lainkaan.

[Isagoge]

Jaa minä kun olen aina ajatellut että lämmön varautuminen ilmakehään on juurikin sitä kasvihuoneilmiötä. Kun katsoo Wikipediaa (hei ite olet käyttänyt) niin se kertoo kasvihuoneilmiön.

The greenhouse effect occurs when greenhouse gases in a planet's atmosphere insulate the planet from losing heat to space, raising its surface temperature.

Wikipedialainauksessa ei puhuta mitään varautumisesta, vaan eristämisestä, joka sekin on lähinnä asioita sekottava metafora (kasvihuonekaasut eivät toimi kuten lämmöneristeet, jotka ovat energian siirtymistä estäviä rajapintoja). Lämmön varautuminen ilmakehään ei ole kasvihuoneilmiö. Ilmakehään voisi varautua lämpöä, vaikka siellä ei esiintyisi minkäänlaista kasvihuoneilmiötä ja maapallon meret, ihmisten takat ja uunit sekä maaperä varaavat lämpöä, vaikka niissä ei esiinny kasvihuoneilmiötä.

Kun jopa kasvihuoneilmiön määritelmä näyttää olevan sinulla hukassa, tässä peruskurssitason oppimateriaalista sellainen. Pistä talteen jatkokäyttöä varten:

Maapallon ilmakehä läpäisee auringonsäteilyä varsin hyvin. Maan pinnan lähettämästä pidempiaaltoisesta lämpösäteilystä sen sijaan valtaosa imeytyy ilmakehän kaasuihin ja pilviin, jotka puolestaan säteilevät lämpösäteilyä sekä alas maapallon pintaa kohti että ylös avaruutta kohti. Koska lämpötila laskee ilmakehän alaosissa ylöspäin mentäessä, avaruuteen karkaava lämpösäteily on pääosin peräisin paljon maapallon pintaa kylmemmistä ilmakerroksista. Kylmyyteensä vuoksi nämä ilmakerrokset säteilevät lämpösäteilyä heikommin kuin maan pinta, joten säteilyä karkaa avaruuteen vähemmän kuin sitä pinnalta lähtee. Tämä ns. luonnollinen kasvihuoneilmiö pitää maapallon keskimääräisen pintalämpötilan yli 30°C korkeampana kuin planeetallemme imeytyvän auringonsäteilyn määrä edellyttäisi. Luonnollinen kasvihuoneilmiö johtuu pääosin muutamista maapallon ilmakehässä esiintyvistä kaasuista (esim. vesihöyry H₂O, hiilidioksidi CO₂, metaani CH₄, ilokaasu N2_O ja otsoni O₃), jotka imevät lämpösäteilyä tehokkaasti, vaikka niiden osuus ilmakehän kokonaismassasta onkin pieni.

Kuten huomasit, ei sanaakaan varaamisesta.   

...kuinkas lämmintä onkaan venuksessa 1bar paineessa tai kuten meillä merenpinnan tasolla? Siellä kun ilmakehässä on 96% hiilidioksidia?

Venuksen ilmakehässä 1 barin paine vallitsee noin 50 km korkeudessa. Ilmakehän lämpötila siellä vaihtelee tuossa korkeudessa, mutta on vaihteluvälillä 0 °C - 50 °C riippuen planeetan vuorokaudenajasta. Maapallolla stratopaussi, jossa lämpötila on koko stratosfäärin korkein, on tuolla korkeudella, ja lämpötila on vastaavassa korkeudessa hieman pakkasen puolella. Viidenkymmenen asteen lämpötiloja 50 km korkeudessa ei maapallolla koskaan saavuteta. Nämä tulokset ovat joka tapauksessa vertailukelvottomia, koska maapallon ilmakehässä otsonin absorboituminen otsonikerrokseen (joka sijaitsee n. 15-50 kilometrin korkeudessa) lämmittää stratosfääriä enimmillään jopa sata astetta. Venuksellakin on otsonikerros, joka sijaitsee 90-120 km korkeudessa, mutta se on noin tuhat kertaa harvempi kuin Maan otsonikerros, joten se ei voi Venuksen yläilmakehää kovin paljoa lämmittää, eikä varsinkaan siellä 50 km korkeudessa. Se, että Venuksen ilmakehässä 1 barin paineessa lämpötila voi olla jopa 50 °C, selittyy planeetan ilmakehän valtavalla hiilidioksidipitoisuudella.     

Siitä, ovatko O₂ ja N₂ tai argon maapallon ilmakehässä kasvihuonekaasuja, onko hyvin tilapäisen hitusen kauempana olevaa ilmaa lämpimämmän ilmapaketin syntyminen kasvihuonekaasumolekyylien absorboitua fotonin ja törmäillessä ilmakehän muiden molekyylien kanssa termodynamiikan toisen pääsäännön vastaista tai osoittaako se, että kaasupaketti kykenee varaamaan suurin piirtein saman verran lämpöä melko lailla riippumatta koostumuksesta sen, että O₂, N₂ ja argon ovat myös kasvihuonekaasuja, en jatka enää. Olen esittänyt näistä sen, mitä pystyn esittämään, ja jos et tätä pysty omaksumaan tai uskomaan, en pysty enään enempää tässä tekemään. Enkä spekuloi myöskään syillä, miksi et tässä asiassa halua uskoa ilmiselvää evidenssiä.

Olemme jälleen pisteessä jossa hiilidioksidin kaista absorbtiolle on vesihöyryn kanssa lähes sama mutta vesihöyryä on paljon enemmän jolloin hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei näy oikein missään.

Sinun kanssasi keskustellessa käy aika usein niin, että ollaan uudestaan ja uudestaan sellaisessa pisteessä, joka on jo käyty läpi, mutta et muista ollenkaan, mitä olen näistä asioista jo osoittanut, ja mihin sinulla ei ole ollut mitään uskottavia vastaväitteitä.

Katsotaanpa uudestaan ties kuinka monetta kertaa paria juttua vesihöyryn ja hiilidioksidin roolista maapallon kasvihuoneilmiössä. Vesihöyry on sekä absorptioteholta molekyyliä kohti että absorptioteholta massayksikköä kohti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, ja sen pitoisuus ilmakehässä on noin kertalukua suurempi kuin hiilidioksidin. Mutta jollei jokin ulkoinen pakote lämmitä ilmastoa, ilmakehän kasvanut vesihöyrypitoisuus laskee nopeasti, kun vesihöyry kondensoituu ja sataa pois. Tämän takia vesihöyrypitoisuuden muutos ei ole ilmastotutkimuksessa ilmastopakote, vaan se nähdään palauteilmiönä. Vesihöyryn pidempiaikainen ja globaali pitoisuusmuutos ilmakehässä on aina seurausta jonkin ulkoisen pakotteen (esimerkiksi ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvun tai auringon säteilytehon kasvun) vaikutuksesta. Ja kuten kuten viestini kuvista näkyy, vesihöyryn ja CO₂:n absorptiokaistat eivät suinkaan ole läheskään täydellisesti päällekkäisiä.

Ilmakehän CO₂-pitoisuus säätelee ratkaisevasti ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. Jos kaikki CO2 poistettaisiin ilmakehästä, vesihöyrypitoisuus laskisi noin 10 prosenttiin nykyisestä, ja maapallon keskimääräinen globaali pintalämpötila olisi noin -20 °C (Lacis et al. 2010). Jos pystyt osoittamaan tämän tuloksen vääräksi, ole hyvä ja tee niin.

Kun troposfäärissä noustaan ylöspäin, vesihöyryn pitoisuus laskee nopeasti, koska ilman lämpötilan laskiessa se kondensoituu vedeksi tai härmistyy suoraan jääkiteiksi, ja sataa pois. Niinpä hiilidioksidin pitoisuus määrää sen ilmakehän kerroksen korkeuden, josta lämpösäteily pääsee esteettä poistumaan avaruuteen. Mitä korkeammalla tämä kerros on, sitä kylmempi se on, ja sitä vähemmän se aivan perustavan säteilyfysiikan (Stefanin-Boltzmannin laki) mukaan voi emittoida lämpösäteilyä avaruuteen. Maapallon nykyilmakehässä juuri tämä ilmiö saa aikaan sen, että hiilidioksidin pitoisuuskasvulla on edelleen merkittävä vaikutus troposfäärin ja pinnan lämpötilaan.   

erittelisitkö siihen sitten ne kasvihuonekaasut. Kun tällä hetkellä näyttää siltä että sinulle ilmakehä ilman kasvihuonekaasuja joiksi sinä lasket prosentin osia ilmakehän kaasuista = ei ilmakehää lainkaan.

MODTRAN:ssa ei saa yhteen kuvaan kasvihuonekaasukohtaista erittelyä. Mutta sellaisia toki löytyy muualta. Viestini 1. kuvassa vasemmalla on Nasan karkea esitys siitä, miten tärkeimmät kasvihuonekaasut vaikuttavat pinnalta lähtevän lämpösäteilyn absorptioon ilmakehässä. Jo tuosta näkyy, että vesihöyryn ja hiilidioksidin absorptiokaistojen osittaisesta päällekkäisyydestä huolimatta niillä molemmilla on tuossa oma kuoppansa, ja nuo absorptiokaistat pitäisi oikeastaan ajatella eräänlaisina "kampoina", joissa tietyillä aallonpituuksilla voi olla päällekkäisyyttä eri kasvihuonekaasujen välillä ja hyvin lähellä näitä aallonpituuksia sitten taas ei. Diatomisen typin ja hapen ja argonin efektejä tuohon ei ole merkitty, koska tuolla resoluutiolla ne eivät kuvassa edes näkyisi.

Viestini 1. kuvassa oikealla on Nasan satelliittimittausten tuloksia maapallon ilmakehän ulkorajalta poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn spektristä. Kuten voi huomata, mittaustulokset ovat erittäin yhdenmukaisia vasemmalla kuvassa olevan line-by-line-säteilylaskelmien tuloksiin perustuvan kuvion kanssa. Tämä käytännössä empiirisesti osoittaa sen, että hiilidioksidilla on maapallon kasvihuoneilmiön kannalta merkittävä rooli. Ja mittaustulokset, jotka osoittavat hiilidioksidin absorptiokaistojen kohdalla olevien kuoppien syventyneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa osoittavat empiirisesti sen, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu tosiaan tuottaa kasvavan säteilypakotteen. Hyvin tarkasti sen suuruisen, mitä perusfysiikan, -kemian ja ilmakehästä tehtyjen mittausten perusteella voidaan ennustaa (tästä esimerkiksi Harries et al. 2001).

Viestini toisessa kuvassa on esitetty yhden ilmakehäfysiikan klassikkoteoksen esitys CO₂:n absorptiokaistoista. Kuten kuvasta näkyy, niitä löytyy laajalta alueelta pitkäaaltoisen säteilyn taajuusaluetta, ja vain pieni osa näistä on merkittävästi päällekkäisiä vesihöyryn absorptiokaistojen kanssa. 

LÄHTEET

Harries J.E, Brindley H.E, Sagoo P.J, Bantges R.J. 2001. Increases in greenhouse forcing inferred from the outgoing longwave radiation spectra of the Earth in 1970 and 1997. Nature. 2001 Mar 15;410(6826):355-7. doi: 10.1038/35066553. PMID: 11268208.
https://www.nature.com/articles/35066553

Lacis, A.A.; Schmidt, G.A.; Rind, D. & Reto, A. 2010. Atmospheric CO₂: Principal Control Knob Governing Earth's Temperature. Science, Vol. 330 (6002), p 256-259.
alkuperäinen julkaisija: https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653
ilman maksumuuria: https://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Lacis_la09300d.pdf

Räisänen, J. 2008. Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja vaikutukset. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen opintomonisteita: Helsinki.

[Totti]

Ilmastoleffa "Climate The Movie" tuli ulos maaliskuussa tänä vuonna. Leffassa otetaan kantaa ilmastohysteriaan ja väitteisiin maailman tuhoutumisesta hiilidioksidihelvetissä. En muista oliko se jo ollut ketjussa, ellei niin tässäpä tämä. Kannatta katsoa niin voi nukkua yöt rauhassa:

https://www.youtube.com/watch?v=bOAUsvVhgsU

(jäsen Isagoguen debunkkausta odotellessa  )

[Isagoge]

Ilmastoleffa "Climate The Movie" tuli ulos maaliskuussa tänä vuonna. Leffassa otetaan kantaa ilmastohysteriaan ja väitteisiin maailman tuhoutumisesta hiilidioksidihelvetissä. En muista oliko se jo ollut ketjussa, ellei niin tässäpä tämä. Kannatta katsoa niin voi nukkua yöt rauhassa:

https://www.youtube.com/watch?v=bOAUsvVhgsU

(jäsen Isagoguen debunkkausta odotellessa  )

Pitäisi jaksaa ja ehtiä kirjoittaa tuosta suomeksi kunnollinen debunkkaus, mutta todetaan nyt sitä odotellessa, että tuo elokuva vain toistaa ilmastodenialistien kerta toisensa jälkeen kumotut ns. zombieargumentit, mitä tulee varsinaisiin ilmastotutkimuksen tieteellisiin tuloksiin. "Sosiologista" spekulaatiota siitä, että ilmaston lämpenemisestä esitetään ns. "alarmistisia" väitteitä, koska joku hyötyy tästä, on tietenkin erittäin vaikeaa kumota, enkä mene tässä siihen. Näiden ilmastonmuutoskeskustelun poliittis-käytännöllisiin puoliin liittyvät vaikeudet debunkkaamisessa syntyvät ennen kaikkea siitä, että on käytännössä mahdotonta osoittaa sitä, mikä yhteiskunnallinen ilmiö missäkin määrin syntyy mistäkin syistä. Niinpä kaikki tälle puolelle menevä argumentaatio on käytännössä pelkkää spekulaatiota.

Todetaan nyt kuitenkin lyhyesti se, että ExxonMobil rahoitti vuosikymmeniä ilmastotutkimusta siinä toivossa, että sen rahoittamat tutkijat pystyisivät osoittamaan, että ilmakehään päästetty CO₂ ei nostaisi pintalämpötilaa. Toisin kävi: ExxonMobilin omat tutkijat päätyivät jo 1970-luvulla siihen johtopäätökseen, että ihmiskunnan CO₂-päästöt kasvaessaan nostavat nopeasti pintalämpötilaa, ja he myös onnistuvat omalla ilmastomallillaan ennustamaan hiilidioksidipäästöjen kasvusta seuraavan lämpenemisen varsin hyvin (Supran et al. 2023; ks. myös ExxonMobilin tutkijoiden oma tutkimusraportti: https://insideclimatenews.org/wp-content/uploads/2015/09/1982-Exxon-Primer-on-CO2-Greenhouse-Effect.pdf)

ExxonMobil tietysti salasi tulokset ja aloitti propagandakampanjan, jonka tarkoituksena oli levittää epäilystä modernia ilmastotutkimusta kohtaan, ja jonka aikaansaannoksia vielä tänäänkin monet esimerkiksi tässä ketjussa levittävät.     

Mutta jos mennään siihen luonnontieteelliseen puoleen, englanniksi löytyy toki jo jäsen Tottin linkkaaman elokuvan debunkkauksia. Tanskalainen tiedetoimittaja Maarten Keulemans taisi ehtiä ihan ensimmäisenä käymään elokuvassa esitellyt vääristelyt ja suoranaiset valheet läpi. Hänen asiaa koskeva twiittiketjunsa löytyy täältä:

[tweet]1771642599989711005[/tweet]

Voin suurimmaksi osaksi yhtyä Keulemansin esittämään kritiikkiin. Toisaalta Keulemans jättää eräitä elokuvan ongelmia käsittelemättä, ja on kritiikissään joissain kohdissa hieman heikoilla tai jopa väärässä suppean lähdemateriaalin takia, mutta korjataan tässä ne asiat:

-twiiteissä 10 ja 11 Keulemans ei näytä tietävän sitä, että mitään niin sanottua pientä jääkautta ei uusimman lämpötilahistoriatutkimuksen mukaan globaalisti ole ollut olemassa. Uusin paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus viittaa vahvasti siihen, että erityisen kylmiä (pieni jääkausi) tai erityisen lämpimiä (lämmin keskiaika) kausia ei viimeisen 2000 vuoden aikana ennen teollistumisen alkua globaalisti ole ollut olemassa. Tämä näkyy viestini 1. kuvasta, jossa on uusimmat globaalit lämpötilarekonstruktiot. Kannattaa katsoa myös Neukom et al. (2019), joka käsittelee juuri tätä erityiskysymystä lämpimästä keskiajasta ja pienestä jääkaudesta, ja päätyy siihen tulokseen, että globaalisti tällaisia kausia ei ole ollut olemassa. Keulemans ei myöskään mainitse sitä ilmeistä fysiikasta seuraavaa seikkaa, että maapallon ilmastojärjestelmä ei ole kuminauha tai jousi: se ei palaudu itsestään johonkin peruslämpötilaan, vaan aina kun ilmasto vähänkään pitkäaikaisemmin lämpenee tai kylmenee, jokin ulkoinen pakote aiheuttaa lämpötilan muutoksen. Jo tämän takia on hölmöä väittää, että nyt menossa oleva lämpememinen olisi vain "palautumista" jostain "pienestä jääkaudesta", jota globaalisti ei siis nykykäsityksen mukaan ole ollut olemassa.

-paras argumentti siitä, että teollistumisen alusta nykyhetkeen jatkunut ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu EI JOHDU siitä, että jokin muu pakote olisi ensin lämmittänyt ilmastoa ja tämän seurauksena luonto olisi emittoinut ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin se sieltä on absorboinut, on yksinkertainen massataseeseen ja massan säilyvyyteen perustuva argumentti, joka on esitetty viestini toisessa kuvassa. Tuota argumenttia on käsittääkseni mahdotonta kumota. Tämä liittyy Keulemansin twiitteihin 23-26. Toki niissäkin esitetään evidenssiä siitä, että CO₂-pitoisuuden kasvu on myös edeltänyt lämpenemistä. Keulemansilta jää myös mainitsematta se, että vaikka CO₂-pitoisuuden kasvu olisikin seurannut jonkin muun tekijän aiheuttamaa lämpenemistä, se silti on edelleen voimistanut alkuperäisen tekijän aiheuttamaa lämpenemistä. Näin on tapahtunut esimerkiksi noin 2,6 miljoonaa vuotta jatkuneen glasiaali-interglasiaalivaihtelun aikana (ks. esim. Ganopolski et al. (2016).

-Auringon säteilytehon vaihtelun vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen Keulemans olisi voinut esittää kattavamman kokoelman ns. TSI-aikasarjoja. Näitä on viestini kolmannessa kuvassa. Mikään uskottavista TSI-komposiiteistä ei viittaa siihen, että Auringon säteilytehon kasvu selittäisi modernin lämpenemisen kaikkein nopeamman vaiheen, joka siis sijoittuu nykyhetken ja 1980-luvun alun väliin. Tällä aikavälillä Auringon säteilyteho on nettolaskenut. Keulemansilta jää mainitsematta myös se, että ilmakehän lämpötilakehitys puhuu todella vahvasti sitä vastaan, että nyt menossa oleva lämpeminen olisi peräisin Auringon säteilytehon kasvusta. Jos olisi, myös stratosfääri lämpenisi. Nyt se kuitenkin kylmenee, mikä on täydellinen sormenjälki sille, että nyt menossa oleva lämpeminen johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Jos kasvihuoneilmiö voimistuu, troposfäärin kokema säteilyjäähtyminen vähentyy, mikä laskee stratosfäärin lämpötilaa (Santer et al. 2023). Ja juuri se tämä on mittauksissa havaittu.

Muilta osin Keulemansin suorittama kyseisen elokuvan debunkkaus on varsin onnistunut. Toki hän jättää käsittelemättä kaikkein vahvimman evidenssin siitä, että nyt menossa oleva lämpememinen on tosiaan ihmiskunnan kasvattaman ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden ansiota, mikä tulee lämpösäteilyn kulkua ilmakehässä koskevista sekä avaruudesta että maanpinnalta tehdyistä mittauksista (Feldman et al. 2015; Harries et al. 2001; Raghuraman et al. 2023).         

LÄHTEET

Feldman, D., Collins, W., Gero, P. et al. 2015. Observational determination of surface radiative forcing by CO2 from 2000 to 2010. Nature 519, 339–343.
https://www.nature.com/articles/nature14240

Harries J.E, Brindley H.E, Sagoo P.J, Bantges R.J. 2001. Increases in greenhouse forcing inferred from the outgoing longwave radiation spectra of the Earth in 1970 and 1997. Nature. 2001 Mar 15;410(6826):355-7. doi: 10.1038/35066553. PMID: 11268208.
https://www.nature.com/articles/35066553

Ganopolski, A., Winkelmann, R. & Schellnhuber, H. Critical insolation–CO2 relation for diagnosing past and future glacial inception. Nature 529, 200–203 (2016). https://doi.org/10.1038/nature16494

Neukom, R., Steiger, N., Gómez-Navarro, J.J. et al. No evidence for globally coherent warm and cold periods over the preindustrial Common Era. Nature 571, 550–554 (2019). https://doi.org/10.1038/s41586-019-1401-2

Raghuraman, S. P., Paynter, D., Ramaswamy, V., Menzel, R., & Huang, X. (2023). Greenhouse gas forcing and climate feedback signatures identified in hyperspectral infrared satellite observations. Geophysical Research Letters, 50, e2023GL103947. https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2023GL103947

Santer et al. (2023). Exceptional stratospheric contribution to human fingerprints on atmospheric temperature. Earth, atmospheric and planetary sciences, May 8, 2023.
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2300758120

Supran et al. (2023). Assessing ExxonMobil's global warming projections. Science
13 Jan 2023 Vol 379, Issue 6628.
https://www.science.org/doi/10.1126/science.abk0063

[mannym]

Wikipedialainauksessa ei puhuta mitään varautumisesta, vaan eristämisestä, joka sekin on lähinnä asioita sekottava metafora (kasvihuonekaasut eivät toimi kuten lämmöneristeet, jotka ovat energian siirtymistä estäviä rajapintoja). Lämmön varautuminen ilmakehään ei ole kasvihuoneilmiö. Ilmakehään voisi varautua lämpöä, vaikka siellä ei esiintyisi minkäänlaista kasvihuoneilmiötä ja maapallon meret, ihmisten takat ja uunit sekä maaperä varaavat lämpöä, vaikka niissä ei esiinny kasvihuoneilmiötä.

Aah, semanttista kikkailua. Tiedäthän että lämminvesivaraajassa se vesi varaa sitä lämpöä ja se eriste estää sen lämmön vapautumisen siitä vedestä pois. Kun poltan puuta takassani, se lämpö varautuu takan massaan ja siitä pikkuhiljaa se vapautuu. Kunnes taas lämmitän takkaa. Ihan kuten pieni pallomme, päivällä paistaa ja on lämmin, yöllä viilenee. Ilmakehässä oleva lämpö vapautuu karkuun. Hip hei.

Kun jopa kasvihuoneilmiön määritelmä näyttää olevan sinulla hukassa, tässä peruskurssitason oppimateriaalista sellainen. Pistä talteen jatkokäyttöä varten: Kuten huomasit, ei sanaakaan varaamisesta.   

Jossa toistetaan se the juttu, aurinko paistaa, maat ja merett varaavat lämpöä, samalla vapauttaen sitä ilmakehään, joka sitten lämpenee, samalla säilyttäen siitä lämmöstä osan säteillen osan pois. Siirrät lämpöä pisteestä a pisteeseen b ja sitten taas pisteeseen c, mutta sinusta piste b on minusta eriste, ja ilmakehä varastoi lämpöä ilman kasvihuoneilmiötä. Kyllä semanttinen kikkailusi on mainiota. Se ettei lähteessäsi mainita sanaa varaaminen, riittää sinulle.

Kerrohan ihan omin sanoin sitten, jos kasvihuoneilmiö ei varaa lämpöä ilmakehään niin mitä se sitten tekee? Estää lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen? Eristää lämpösäteilyä ilmakehän sisälle jotta se ei karkaa avaruuteen? Eli toisinsanoen varaa sitä lämpöä ilmakehään?

Venuksen ilmakehässä 1 barin paine vallitsee noin 50 km korkeudessa. Ilmakehän lämpötila siellä vaihtelee tuossa korkeudessa, mutta on vaihteluvälillä 0 °C - 50 °C riippuen planeetan vuorokaudenajasta. Maapallolla stratopaussi, jossa lämpötila on koko stratosfäärin korkein, on tuolla korkeudella, ja lämpötila on vastaavassa korkeudessa hieman pakkasen puolella. Viidenkymmenen asteen lämpötiloja 50 km korkeudessa ei maapallolla koskaan saavuteta. Nämä tulokset ovat joka tapauksessa vertailukelvottomia,

Itse aloitit keskustelemassa ja vertailemalla Marsia maahan, jossa kerroit

Maapallon kasvihuoneilmiö olisi tällöin paljon nykyistä heikompi, ja tilanne muistuttaisi Marsin ilmakehässä vallitsevaa tilannetta. Siellä ilmakehän CO2-pitoisuus on Maan ilmakehään verrattuna valtava, mutta koska Marsin ilmakehän tiheys on valtavasti Maan ilmakehän tiheyttä pienempi, sen kasvihuoneilmiö on Maan kasvihuoneilmiötä selvästi heikompi, ja vastaavasti keskimääräinen pintalämpötila (-60 °C luokkaa) selvästi alhaisempi kuin se maapallolla on (jonkin verran yli 14 °C).

Se on mainiota kun vertailet marsia maahan, mutta Venus ja maa ovat vertailukelvottomat. Mutta koska olen hauskalla tuulella niin verrataan. Marsin ilmakehän koostumus on 95% hiilidioksidia, siellä pinnalla ilmanpaine on 0,8kpa, mutta sanotaan että se on 1. Jolloin se on 0,01bar. Joka on sama kuin meillä noin 30kilometrin korkeudessa, jossa on jotakuinkin -5 - -55°C lämpötila. Jei, mutta sitten se venus. Jossa 1 barin paineessa eli meidän merenpinnan tasolla, lämpötila on keskimäärin +30°C. ja kas sielläkin on 96,5% hiilidioksidia. Tahtoisi kenties sanoa että jos meitin ilmakehä olisi 96,5% hiilidioksidia, niin keskilämpötila pallolla olisi huikeat +15°C nykyistä korkeampi.

Siitä, ovatko O₂ ja N₂ tai argon maapallon ilmakehässä kasvihuonekaasuja, onko hyvin tilapäisen hitusen kauempana olevaa ilmaa lämpimämmän ilmapaketin syntyminen kasvihuonekaasumolekyylien absorboitua fotonin ja törmäillessä ilmakehän muiden molekyylien kanssa termodynamiikan toisen pääsäännön vastaista tai osoittaako se, että kaasupaketti kykenee varaamaan suurin piirtein saman verran lämpöä melko lailla riippumatta koostumuksesta sen, että O₂, N₂ ja argon ovat myös kasvihuonekaasuja, en jatka enää. Olen esittänyt näistä sen, mitä pystyn esittämään, ja jos et tätä pysty omaksumaan tai uskomaan, en pysty enään enempää tässä tekemään. Enkä spekuloi myöskään syillä, miksi et tässä asiassa halua uskoa ilmiselvää evidenssiä.

Koska evidenssiksi kutsumasi on semanttista kikkailua, jossa kiertelet kuin kissa kuumaa puuroa, sivuuttaen selkeästi sen kysymyksen ovatko O² ka N² kasvihuonekaasuja vaiko eivät. No selvästi sinusta eivät ole koska sehän tarkoittaisi *gasp, että ilmastointitieteilijät ovat jättäneet huomiotta valtavan asian, koska on helpompaa leikkiä hivenkaasuilla ja niiden muutoksilla, yrittäen selittää tapahtuneita.

Sinun kanssasi keskustellessa käy aika usein niin, että ollaan uudestaan ja uudestaan sellaisessa pisteessä, joka on jo käyty läpi, mutta et muista ollenkaan, mitä olen näistä asioista jo osoittanut, ja mihin sinulla ei ole ollut mitään uskottavia vastaväitteitä.

Ehei, nämä keskustelut kulkevat jatkuvasti sitä rataa että sivuutat asioita, yrität keskustella muista asioista ja lainaat satunnaisesti jonka jälkeen keskustelet sen lainauksen ohitse.

Katsotaanpa uudestaan ties kuinka monetta kertaa paria juttua vesihöyryn ja hiilidioksidin roolista maapallon kasvihuoneilmiössä. Vesihöyry on sekä absorptioteholta molekyyliä kohti että absorptioteholta massayksikköä kohti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, ja sen pitoisuus ilmakehässä on noin kertalukua suurempi kuin hiilidioksidin. Mutta jollei jokin ulkoinen pakote lämmitä ilmastoa, ilmakehän kasvanut vesihöyrypitoisuus laskee nopeasti, kun vesihöyry kondensoituu ja sataa pois. Tämän takia vesihöyrypitoisuuden muutos ei ole ilmastotutkimuksessa ilmastopakote, vaan se nähdään palauteilmiönä. Vesihöyryn pidempiaikainen ja globaali pitoisuusmuutos ilmakehässä on aina seurausta jonkin ulkoisen pakotteen (esimerkiksi ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvun tai auringon säteilytehon kasvun) vaikutuksesta. Ja kuten kuten viestini kuvista näkyy, vesihöyryn ja CO₂:n absorptiokaistat eivät suinkaan ole läheskään täydellisesti päällekkäisiä.

Hohhoijaa, tuota, mikä ulkoinen pakote on hiilidioksidi ilmakehässä?

Ilmakehän CO₂-pitoisuus säätelee ratkaisevasti ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. Jos kaikki CO2 poistettaisiin ilmakehästä, vesihöyrypitoisuus laskisi noin 10 prosenttiin nykyisestä, ja maapallon keskimääräinen globaali pintalämpötila olisi noin -20 °C (Lacis et al. 2010). Jos pystyt osoittamaan tämän tuloksen vääräksi, ole hyvä ja tee niin.

Sääteleekö? Kerrohan kuinka ilmakehän vesihöyrypitoisuus on muuttunut esiteollisesta ajasta? Sen luulisi valtavasti lisääntyneen kun se hiilidioksidikin on lisääntynyt? Vai tuleeko tähän jokin maaginen, ei se nyt ihan suoraan mene noin, mutta koska selitys selitys selitys aurinko, merien lämpötila ja lehmän röyhtäykset niin joo...

Kun troposfäärissä noustaan ylöspäin, vesihöyryn pitoisuus laskee nopeasti, koska ilman lämpötilan laskiessa se kondensoituu vedeksi tai härmistyy suoraan jääkiteiksi, ja sataa pois. Niinpä hiilidioksidin pitoisuus määrää sen ilmakehän kerroksen korkeuden, josta lämpösäteily pääsee esteettä poistumaan avaruuteen. Mitä korkeammalla tämä kerros on, sitä kylmempi se on, ja sitä vähemmän se aivan perustavan säteilyfysiikan (Stefanin-Boltzmannin laki) mukaan voi emittoida lämpösäteilyä avaruuteen. Maapallon nykyilmakehässä juuri tämä ilmiö saa aikaan sen, että hiilidioksidin pitoisuuskasvulla on edelleen merkittävä vaikutus troposfäärin ja pinnan lämpötilaan.   

Alamme pääsemään lähelle. Kun NASA:n Gavin myönsi että troposfäärin pitäisi lämmetä maanpintaa nopeammin koska siellä se hiilidioksidin vaikutus on suurin, niin jotenkin se on jäänyt taka-alalle. Mutta sinäkin lainaat troposfääriä ja sen lämpötilaa kun se sinulle sopii, mutta kasvihuoneilmiö jonka pitäisi lämmittää sitä troposfääriä enemmän kuin maanpintaa, ei toimi ihan niin koska selitys selitys ja selitys.

Kysytään yksinkertainen kysymys. Kumman pitäisi lämmetä nopeammin tai voimakkaammin ilmakehän kasvaneiden hiilidioksidipitoisuuksien vuoksi, troposfäärin vai maanpinnan?

[Roope]

Kansan Uutiset: Ruokavaliolla on merkitystä: Satoja miljoonia ihmisiä pelastuisi, jos lihantuotanto saataisiin laskuun 9.10.2024

Greenpeace yrittää uskotella, että Iso Paha Lihateollisuus estää miljardeja ihmisiä siirtymästä ns. planetaariseen ruokavalioon, joka vähentäisi merkittävästi hiilipäästöjä ja hillitsisi maapallon lämpenemistä.

Greenpeacen tuoreesta analyysista selviää, että 29 kansainvälisesti merkittävän lihan- ja maidontuottajan arvioidut metaanipäästöt ovat samaa luokkaa kuin maailman 100 suurimman fossiilisten polttoaineiden tuottajien raportoimat päästöt.

Raportti myös toteaa, että tuotannon ja kulutuksen rakenteelliset muutokset hyvätuloisissa maissa voisivat tuottaa merkittävän ilmaston lämpenemistä hidastavan vaikutuksen vuoteen 2050 mennessä, ja positiivisia tuloksia voitaisiin nähdä jo vuoteen 2030 mennessä.

Greenpeacen laskelmissa lähdetään siitä, että kun lihan- ja maidontuottajat pantaisiin kuriin, lähes koko maailma (hyvä- ja keskituloiset maat kuten Kiina) päättäisi siirtyä planetaariseen ruokavalioon (mm. lihaa korkeintaan 14 grammaa päivässä), jolloin ilmastonmuutos hidastuisi 0,12 asteella vuoteen 2050 mennessä. Analyysissä esitetyt luvut vaikuttavat muutenkin aivan liian korkeilta (liha- ja maitotuotannon vaikutus lämpenemiseen 0,32 astetta vuoteen 2050 mennessä!) ja vaikutus uskomattoman nopealta (positiivisia tuloksia näkyisi jo tällä vuosikymmenellä), mutta en jaksa kaivella, mitä on liioiteltu ja millä perusteella.

On joka tapauksessa selvää, että maailma ei halua vapaaehtoisesti siirtyä pula-ajan ruokavalioon, eikä pakottaminen onnistuisi ainakaan demokratioissa, tuskin edes Kiinassa.

Tuore raportti Turning down the heat: Pulling the Climate Emergency Brake on Big Meat and Dairy osoittaa, että ilmaston lämpenemistä on mahdollista merkittävästi hidastaa elinaikanamme oikeudenmukaisella siirtymällä pois teollisesta liha- ja maitotuotannosta ja lisäämällä kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuutta, niin sanottua planeetaarista ruokavaliota noudattaen.

Planetaarisessa ruokavaliossa täysjyvätuotteet, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit muodostavat merkittävän osan ruokavaliosta. Liha- ja maitotuotteet ovat tärkeä osa ruokavaliota, mutta huomattavasti pienempinä määrinä kuin täysjyvätuotteet, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit.

– Hallitusten on ohjattava investointeja ja asetettava sääntöjä, jotka ohjaavat alan yrityksiä todellisiin ilmastotekoihin. Ruoka- ja maataloussektorin väärinkäytöksiä on korjattava poistamalla lihan ja maitotuotteiden ylituotanto ja -kulutus, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Olli Tiainen.

Mutta miksi ihmiset siirtyisivät planetaariseen ruokavalioon tai äänestäisivät valtaan puolueita, jotka pakottaisivat kaikki sellaiseen?

Greenpeace kuitenkin muistuttaa asiaa koskevassa tiedotteessaan keskiviikkona, että jo se, että ilmaston lämpenemistä pystyttäisiin vähentämään murto-osalla, vähentäisi merkittävästi haitallisia vaikutuksia. Päätelmä perustuu arvioon, jonka mukaan jokainen estetty 0,3 asteen lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä voisi vähentää 410 miljoonan ihmisen altistumista äärimmäiselle kuumuudelle.

Otsikossa mainittiin "satojen miljoonien ihmisten pelastaminen", vaikka edes globaali totalitaristisin keinoin toteutettu pakkoruokavalio ja sitä seuraava korkeintaan 0,12 asteen estetty lämpeneminen ei siis tarkoittaisikaan satoja miljoonia pelastettuja ihmishenkiä vaan vain teoriassa reilun sadan miljoonan ihmisen altistumatta jäämistä, mikä on hyvin eri asia.

Vaikka Greenpeacen vaikuttavuusluvut ovat liioiteltuja ja vaaditun äärimmäisen fantasiapolitiikan edellytyksiä ja seurauksia ei oteta huomioon, tämäkin ääriesimerkki kuvastaa osaltaan, miten pieni vaikutus ja liikkumavara ilmastopolitiikassa todellisuudessa on.

[Roope]

MTV: Japanissa halutaan haastaa hallitus oikeuteen ilmastotoimista – niiden riittämättömyyttä rinnastetaan ihmisoikeusrikkeisiin 6.10.2024

Japanilainen kansalaisryhmä on ryhtynyt kirittämään oikeusteitse maan ilmastotoimia. Climate Case Japan kanteli kesäkuussa Japanin asianajajien keskusliitolle hallituksen ilmastotoimista. Ryhmä toivoo, että keskusliitto rinnastaa kantelun käynnistämän tutkintansa seurauksena riittämättömät ilmastotoimet oikeusrikkomuksiksi ja suosittelee hallitukselle ja tuomioistuimille korjaavia toimenpiteitä.

– Toivomme myös, että kantelua voi käyttää perustana ilmastokanteille Japanissa, ryhmän jäsen Soyo Hinata kertoo STT:lle.

[...]

Keskusliiton tarkastelun keskiössä on Japanin perustuslain takaama oikeus terveelliseen ja kulttuuriseen elämään.

[...]

Professori Seita Emori Tokion yliopistosta ei usko, että kantelu yksin saa aikaan muutosta. Hän näkee oikeustoimet osana laajempaa keinovalikoimaa vaikuttaa kansan ja lainsäätäjien suhtautumiseen ilmastotoimiin – samaan tapaan kuin ne vaikuttivat aikoinaan suhtautumiseen tupakointiin.

– Riittämättömien ilmastonmuutoksen vastaisten toimien rinnastaminen ihmisoikeusrikkomuksiin on minusta ajatuksena selvä ja kiistaton. Kyse onkin siitä, hyväksytäänkö ajatus (laajemmin), hän lisää.

On päinvastoin kiistatonta, että Japanin hallinto ei pysty ilmastopolitiikalla vaikuttamaan ilmastoon. Suhtautuminen esimerkiksi tupakoinnin rajoittamiseen tai perustuslain edellyttämään terveellisen elämän turvaamiseen on mahdollisimman epäonnistunut vertailukohta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikka on eri asia, mutta siitähän tässä ei ole kyse.

Muualla maailmalla tomerampia ilmastotoimia vaativat kanteet ovat yleistyneet viime vuosina – osin tuloksekkaasti.

Huhtikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Sveitsin hallituksen riittämättömät ilmastotoimet rikkovat neljää Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa. Sopimuksen 8. artikla velvoittaa oikeuden mukaan hallitusta suojelemaan kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta heidän elämäänsä, terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Päätös on järjetön, sillä Sveitsin hallituksen toimilla ei voi teoriassakaan olla ilmastoon vaikuttamisen kautta yhteyttä sveitsiläisten elämään, terveyteen ja elämänlaatuun. Sen sijaan ilmastoon vaikuttamiseen ohjatut rahat ja resurssit voivat kyllä olla pois juuri sellaisista toimista, joilla kansalaisten elämään ja terveyteen voidaan vaikuttaa.

Sveitsin hallitus ilmoitti elokuun lopussa, ettei se hyväksy ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Kannanotossaan se arvioi, että maan nykyiset ilmastotoimet ovat riittävät ja kritisoi tuomioistuimen "laajaa tulkintaa" ihmisoikeussopimuksesta, kertoo Swissinfo. Aiemmin Sveitsin parlamentti oli samoin linjannut, ettei päätös edellytä maalta lisätoimia.

Yli 64-vuotiaiden sveitsiläisnaisten melkein kymmenen vuotta sitten nostamaa kannetta on pidetty sapluunana ilmastokanteille myös muualla siksi, että kantajat saattoivat vedota ikäänsä osoittaakseen olevansa erityisen alttiita helleaaltojen terveysriskeille.

Sveitsin hallitus ei voi vähentää helleaaltojen kansalaisilleen aiheuttamia terveysriskejä ilmastopolitiikalla vaan vain sopeutumistoimilla.

Japanin ympäristöministeriö sanoi huhtikuussa, että maan kasvihuonepäästöt ovat laskeneet vuodelle 2050 asetetun hiilineutraaliuustavoitteen mukaisesti. Vuonna 2022 nettopäästöt olivat alle 1,1 miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 2,3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021 ja 22,9 prosenttia pienemmät kuin vertailuvuonna 2013. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoteen 2030 mennessä päästöjen pitäisi laskea ainakin 46 prosenttia. Laskun täytyy jatkua sen jälkeenkin, etenkin jos hiilinielu ei kasva toissa vuoden noin 50 miljoonasta tonnista.

Lisätoimia tarvitaan paitsi Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitellulle 1,5 asteen uralle pääsemiseksi, myös nykyisen päästövähennystahdin ylläpitämiseksi, arvioi Emori.

On yleinen ja tiedeyhteisön jakama tieto, että 1,5 asteen alla pysyminen on ollut jo pitkään käytännössä mahdotonta. Yksittäisten maiden tavoitteena siinä ei ole järkeä, sillä se tarkoittaa vain huonosti ajoitetuista tehottomista investoinneista koituvia valtavia kustannuksia ilman mitään havaittavaa hyötyä. Symbolipolitiikkaa.

[Roope]

Meteorologi Kerttu Kotakorpi ei halua lapsia ja sanoi sen julki – seuraukset olivat arvaamattomat

Meteorologin työt jättänyt Kerttu Kotakorpi avautui televisiossa henkilökohtaisesta valinnastaan, joka ei miellyttänyt kaikkia. Mahdollisimman ekologisesti elävän Kotakorven mielestä on luonnollista, että ilmastokeskustelu pelottaa.

Ilta-Sanomat 21.9.2024

[...]

Kotakorpi ei ohjelmasarjassa perustele, mikä tämä hänen kuvaamansa uhka on, mutta antaa ymmärtää jotain todella pelottavaa olevan tulossa ja uhkaavan lapsia.

Tällainen irrationaalinen pelko on järjellä ajatellen ihan vaan hullua, mutta erityisen hullun tästä tekee se, että meteorologi, jonka voisi koulutuksensa puolesta olettaa tietävän aiheesta, saa julistaa asiantuntija-auktoriteettina tällaista älyttömyyttä Ylen kautta televisiossa, kuin se olisi totta.

[...]

Totta kai lapsettomuus on vain Kotakorven oma valinta, mutta kun hän on itse tuonut televisiosarjassa syynä esiin ilmastonmuutoksen uhkan lapsille, niin ainakin tältä osin perusteluita voi ja pitääkin kritisoida. Kotakorpi tietysti väistää tällaisen kritiikin ja keskittyy omaan loukkaantumiseensa.

[...]

Ei siinä ykkösjaksossa käsitelty väestönkasvua kuin sen verran, että "kehityspolitiikan asiantuntija" noin vain mitätöi seuraavien vuosikymmenten Afrikan väestöräjähdyksen sillä, että "väestö on tasaantumassa tällä vuosisadalla". Mistään ei käynyt ilmi, mitä tekemistä globaalilla väestönkasvulla ylipäätään on Kotakorven lapsettomuuden tai vanhempien ristiriitaisten tunteiden kanssa. Suomalaisten syntyvyyshän on selvästi alle väestön uusiutumistason.

Kerttu Kotakorpi palaa Iltalehden haastattelussa sarjaan ja vapaaehtoiseen lapsettomuuteensa, mutta jättää sarjassa vilauttamansa lapsia koskevan ilmastouhkan edelleen aivan yhtä epämääräiseksi ja perustelemattomaksi.

Kerttu Kotakorpi teki poikkeuksellisen päätöksen: "Olen miettinyt, onko lapsettomuus oikea ratkaisu"

[...]

Ohjelmassa Kerttu kertoi muun muassa päätöksestään olla hankkimatta lapsia. Kerttu kertoo miettineensä asiaa paljon elämänsä aikana.

– En ole varsinaisesti miettinyt lapsen hankkimista. Olen miettinyt sitä, onko lapsettomuus oikea ratkaisu. Nyt kun alkaa ikää tulla, alkaa valjeta, että ehkä nyt sitten oikeasti olen tätä mieltä, Kerttu selittää.

Ohjelmassaan Kerttu liitti lapsettomuuskeskustelun ilmastopohdintaan. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja yli maapallon kantokyvyn.

Kerttu kokee, että ilmastoasiat vaikuttavat väkisinkin hänen ajatteluunsa. Vaikuttavat, ei määräävät.

– Varmasti jos olisin halunnut olla vanhempi, olisin maailmantilanteesta huolimatta elämässä siihen pyrkinyt, hän myöntää.

Enemmän vaakakupissa painaa toisenlaiset näkökulmat. Miten kukaan uskaltaa hankkia lapsia, kun maailmassa tapahtuu niin paljon kaikkea pahaa?

Toisinaan lapsettomuus tuntuu Kertulle helpottavalta asialta. Uutiset ovat täynnä kamalia asioita. Kertun ei tarvitse yrittää selittää niitä jälkikasvulleen.

[...]

– Halusimme käsitellä ohjelmassa väestö- ja lapsiasiaa. Muussa tilanteessa en olisi kyllä ikinä puhunut tästä aiheesta, Kerttu sanoo.

– Olisi ollut paljon parempi tarina, jos mulla olisi ollut lapsia ja olisin sanonut, että olen niin huolissani heidän tulevaisuudestaan. Minusta olisi tykätty paljon enemmän, jos olisin voinut sanoa niin, hän nauraa.

Iltalehti 12.10.2024

Ymmärrän tuon niin, että Kotakorven lapsettomuudella ei olekaan tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan syynä on lähinnä jokin epämääräinen "maailman pahuus", ja ilmastonmuutoksen syyttäminen oli pelkkä dramaturginen temppu sarjaa varten. Ikävä temppu.

[Roope]

Maailmanloppua pukkaa. Tai jotain.

Helsingin Sanomat: Kymmenet merkit kertovat – Maailma on matkalla kohti täydellistä katastrofia 12.10.2024

"OLEMME peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistaton maailmanlaajuinen hätätila. Suuri osa elämän kudoksesta Maapallolla on vaarantunut. Olemme astumassa ilmastokriisin kriittiseen ja ennalta-arvaamattomaan uuteen vaiheeseen."

Näin alkaa tällä viikolla Bioscience-tiedelehdessä julkistettu laaja ilmastokatsaus, jossa tarkasteltiin 35 "planetaarisen elonmerkin" kehittymistä edellisten vuosikymmenten aikana.

Mitä tarkoittaa "täydellinen katastrofi"? Entä "peruuttamaton ilmastokatastrofi", "maailmanlaajuinen hätätila" tai "Maapallon elämän kudoksen vaarantuminen"?

En tiedä, mutta näin maallikkona kuulostaa jos ei maailmanlopulta niin vähintään joltain minun ja läheisteni hengen vaarantavalta. Hesarin artikkeli ei avaa uhkaa ja sen oletuksia kovinkaan täsmällisesti.

Elonmerkkeihin kuuluu sekä ympäristöön liittyviä että poliittisia indikaattoreita. Tutkimuskohteina olivat muun muassa maailman väestömäärä, syntyvyys, hiilidioksidi- ja metaanipäästöt, jäätiköiden paksuus, merenpinnan korkeus, märehtijäkarjan määrä sekä lihantuotanto.

TUTKITUISTA 35 elonmerkistä 25 on ennätyksellisellä tasolla.

"Nopean ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on epäonnistunut maailmanlaajuisesti ja johtanut nopeasti kiihtyviin ilmastovaikutuksiin", tutkijat toteavat.

On joitain "elonmerkkejä" kuten väestönkasvu ja hiilidioksidipäästöt, joista monet ovat "ennätyksellisellä tasolla". Entä sitten?

"Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" mainitseminen katastrofiviestin ohessa viittaa vahvasti vasemmistolaiseen sylttytehtaaseen.

TUTKIJOIDEN mukaan ilmaston lämpeneminen yhdessä biodiversiteetin katoamisen, ympäristön pilaantumisen ja taloudellisen epätasa-arvon kasvun kanssa voivat johtaa ennennäkemättömään monikriisiin.

Tieteentekijät ovat jo alkaneet tutkia yhteiskunnan romahtamisen todennäköisyyttä. Jo ilman sitä ilmastonmuutos voi johtaa miljoonien ihmisten ylimääräisiin kuolemiin, tutkijat arvioivat.

"Tämän vuosisadan lopussa karkeasti arvioiden kolmasosa maailman ihmisistä voi joutua elämään ihmiselle sopivan ilmastolokeron ulkopuolella, mikä voi johtaa lisääntyneeseen sairastumisriskiin ja ennenaikaisiin kuolemiin, nälänhätään ja muihin haitallisiin seurauksiin."

Eli tarkennettuna ennuste on, että jotain ikävää voi tapahtua joillekin jossakin. Ei kuulosta kovin suurelta muutokselta nykypäivään, eivätkä "miljoonien ihmisten ylimääräiset kuolemat" (vuoteen 2050 mennessä) kuulosta kovin paljolta verrattuna miljardien ihmisten väestönkasvuun. Ne ovat vähemmän kuin esimerkiksi pelkästään malarian aiheuttamat kuolemat nykytasollaan.

Artikkelin ennusteet perustuvat muutenkin siihen mielikuvitukselliseen skenaarioon, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta ja esimerkiksi kaikki nykyiset hiilineutraalisuuslupaukset (EU, Yhdysvallat, Kiina, Intia) jätetään sikseen. Siis potaskaa ja tarkoituksella vain ihmisten pelottelemiseksi (mukana mm. eräs Michael E. Mann).

TIEDOTUSVÄLINEIDEN laajasti siteeraamassa artikkelissa tutkijat antavat myös ohjeita päättäjille.

Tutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön nopea alasajo voisi auttaa lämpötilan laskussa nopeastikin. Niiden käytöstä tuleva metaani poistuisi ilmakehästä suhteellisen nopeasti.

Samoin maailman ihmisten, erityisesti länsimaissa asuvien, on vähennettävä kulutustaan. Maapallon väkiluvun kasvua, josta käytännössä kaikki tulee Afrikasta, on hillittävä tyttöjen ja naisten koulutusta ja oikeuksia parantamalla.

Ihmisiä on ohjattava syömään enemmän kasviperäisiä ruokia ja vähentämään lihankulutusta. Tämä kaikki on tehtävä niin, ettei sosiaalinen epätasa-arvo kasva.

Kuulostaa ihan Li Anderssonilta, jonka mielestä kaikki ongelmat johtuvat "eriarvoisuudesta" ja ne saa ratkaista vain suuremmilla tulonsiirroilla ja länsimaalaisten ja varsinkin suomalaisten pakottamisella. Ei ihme, että allekirjoittajista löytyy vasemmistoliittoakin vasemmistolaisempi tutkija Heikki Patomäki.

[Luotsi]

^ 

Jo ilman sitä ilmastonmuutos voi johtaa miljoonien ihmisten ylimääräisiin kuolemiin, tutkijat arvioivat.

Omituista. Itse olen ollut vahvasti sitä mieltä että jokainen ihminen (ja kaikki muu elävä) kuolee vain ja täsmälleen yhden kerran. Mistä ihmeestä voisi tulla se ylimääräinen kerta? Mutta jos kerran tutkijat arvioivat ja vastuullinen media^TM raportoi niin kai se on ylimäärään uskottava...

[Totti]

WuWt:ssa on mielenkiintoinen yhteenveto koskien tutkimusta, joka käsitteli sääasemien vanhentumista ja sen vaikutusta lämpötilamittauksiin:

https://wattsupwiththat.com/2024/10/12/new-study-systematic-error-in-1880-2020-global-temperature-measurements-inflates-warming-by-42/

New Study: Systematic Error In 1880-2020 Global Temperature Measurements Inflates Warming By 42%

According to a new study, weather station data has been shown to non-climatically and erroneously record warmer-than-actual temperatures due to the steady and perpetual aging process almost universally observed in temperature gauges.

When a weather station temperature gauge's white paint or white plastic ages and darkens, this allows more solar radiation to be absorbed by the gauge than when the gauge is bright white and new. Within a span of just 2 to 5 years, a gauge has been observed to record maximum temperatures 0.46°C to 0.49°C warmer than in gauges that have not undergone an aging process. This artificial warming is not corrected in modern data sets, and it builds up over time – even when the gauges are cleaned or resurfaced every few years.

If these systematic artificial warming errors were to be corrected rather than ignored, the 140-year (1880-'90 to 2010-'20) GISTEMP global warming trend plummets from the current estimate of +1.43°C down to +0.83°C, a 42% differential. The temperature reduction can be even more pronounced – from +1.43°C down to +0.41°C – if a set of conservative assumptions (described in detail in the paper) are removed.

Interestingly, when the systematically erroneous temperature data are removed, or homogenized, at different intervals of time (2 years vs. 12 to 30 years, etc.), the global temperature trend – indeed, the long-term global warming trend – can be shown to effectively disappear, depending on the time interval.

Itse tutkimus löytyy tästä: https://scienceofclimatechange.org/wp-content/uploads/SCC-Buesing-Weather-Station-Ageing-V4.2.pdf

Lyhykäisyydessään kyse on siis siitä, että kun maanpäälliset sääasemat vanhenevat, niiden valkoinen maalaus tai muovitus rapistuu ja tummentaa sääaseman kuoren. Sääasemien päälle kertyy myös erinäistä tummentavaa tauhkaa (sammalta, jäkälää, levää roskia jne.). Sääaseman tummeneminen lisää absorboitua auringon säteilyä eli lämmittää sääaseman.

Tutkimuksen mukaan tämä vääristymä aiheuttaisi jopa vajaan puolen asteen (n. 40%) systemaattisen virheen sääasemiin perustuviin mittaussarjoihin.

Jos tutkimus pitää paikkansa, ilmastomuutosnarratiivi on vakavassa kriisiissä koska yli sadan vuoden sääasemadata on pitkälti ollut pääargumentti ilmaston lämpenemiselle.

Sääasemadata on muiltakin osin varsin epäluotettava koska:

- Urbanisaatio on siirtänyt sääasemaia lähemmäksi lämmittäviä rakennuksia ja teitä.
- Käytöstä poistettuja sääasemia on mukana mittausdatassa approximoimalla lähiasemien tulokset.
- Vanhat asemat perustuivat silmämäräiseen mittaukseen, joka on varsin epävarma menetelmä kun puhutaan asteen murto-osien arvioinnista.
- Instrumentit vanhenevat ajan saatossa aiheuttaen ryömintää tuloksissa.

Sääasemien pitkän ajan tulokset ovat käytännössä täynnä virheitä eri suuntiin eikä data sen takia ole luotettava etenkään vanhojen asemien suhteen.

[Isagoge]

Jos tutkimus pitää paikkansa, ilmastomuutosnarratiivi on vakavassa kriisiissä koska yli sadan vuoden sääasemadata on pitkälti ollut pääargumentti ilmaston lämpenemiselle.

Ennen kuin maalailee kuvia siitä, millaisessa kriisissä "ilmastonmuutosnarratiivi" sääasemien maalipintojen muutosten tai UHI-efektin takia on, kannattaa kuitenkin hetken miettiä seuraavia faktoja.

Maapallon pinta-alasta hieman yli 70 % on merta. Merten lämpötilamittaustuloksiin (viestini 1. kuva) mannerten sääasemien maalipintojen muutoksilla tai kaupunkirakentamisella tai lentokentillä ei ole mitään efektiä. Merten keskimääräinen pintalämpötila on noussut noin asteen verran esiteollisesta tasosta, mikä on hieman vähemmän kuin globaali keskimääräinen pintalämpötila on noussut. Koska vedellä on ilmaa selvästi suurempi ominaislämpökapasiteetti, ja koska lämpeneminen kasvattaa latentin lämmön vuota merten pinnasta ilmakehään, mikä hidastaa merenpinnan lämpenemistä, meret eivät lämpene yhtä nopeasti kuin manneralueet.Mutta ne ovat siis lämmenneet jo melkein asteen verran esiteollisesta tasosta.

Merten lämpösisällöstä meillä on luotettavaa tietoa jo yli puolen vuosisadan ajalta. Se on kasvanut koko ajan, ja viimeisten vuosikymmenten aikana kasvu on todennäköisesti ollut kiihtyvää (viestini 1. kuva). Merten lämpösisältö on kaikkein paras indikaattori sille, kertyykö maapallon ilmastojärjestelmään lämpöä, ja sen sen kertoma on yksiselitteistä: kertyy, ja todella nopeasti.

Olen useita kertoja laittanut tänne linkin, jossa osoitetaan, että globaalin keskimääräisen pintalämpötilan kehitys (eli anomalia-aikasarja) voidaan arvioida varsin hyvin todella pienellä määrällä sääasemia. Laitetaan se nyt kuitenkin vielä uudestaan:

https://andthentheresphysics.wordpress.com/2018/08/18/you-only-need-about-60-surface-stations/

Noin sata asemaa riittää jo hyvin oikeankaltaisen käsityksen saamiseen. Viestini toinen kuva kertoo tuloksen, joka saadaan, kun otetaan kaikki tässä käytetyllä työkalulla olevat GHCN:n maa-asemat, ja vain n. 170 asemaa satunnaisotannalla. Erot aikasarjoissa ovat merkityksettömiä. Jos tämä jostain kertoo, niin siitä, että varsin luotettavia tuloksia globaalin keskimääräisen pintalämpötilan kehityksestä saadaan huolimatta asemien dataan vaikuttavista ei-ilmastollisista tekijöistä.

Vielä yksi juttu, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on ilmastodenialistien äskettäin omaksuma propagandataktiikka. WuWt esittää jäsen Totin linkistä löytyvässä kirjoituksessa tekstin Büsing (2024) uutena tutkimuksena. Kun linkkiä klikkaa, Büsingin linkin päästä löytyvä teksti kyllä näyttää tutkimukselta, mutta se ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan norjalaisessa denialistiblogissa julkaistu blogikirjoitus (viestini 3. kuva). Älkää hyvät ihmiset olko niin herkkäuskoisia näissä asioissa.     

[Suupala]

Ukko väittää olevansa tiedemies ja tietävänsä ilimammuutoksesta.
Häirihtee CNN:n toimittajaa eikä anna puhua.

Näinköhän on yhtään kuusalla mistä juttelee?
Ei tunnu uskovan kaikkien tiedemiesten uskovan ilimammuutokseen.



https://x.com/HustleBitch_/status/1844820519561912741

[Totti]

Maapallon pinta-alasta hieman yli 70 % on merta.

Historialliset merimittaukset ovat vielä epävarmempia kun maamittaukset, luonnollisista syistä.

Ylipäätään historialliset mittausten tarkoitus, etenkin mittasushistorian alussa, ei edes ollut seurata globaalia lämpötilaa asteen murto-osan tarkkuudella vaan antaa jokin paikallinen ja hetkellinen lämpötila-arvio. Tällainen data ei sovellu siihen tarkoitukseen mihin sitä nyt käytetään: esittää globaalin lämpötilan muutosta murto-osa asteen tarkkuudella pitkältä ajalta.

Büsingin linkin päästä löytyvä teksti kyllä näyttää tutkimukselta, mutta se ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan norjalaisessa denialistiblogissa julkaistu blogikirjoitus (viestini 3. kuva). Älkää hyvät ihmiset olko niin herkkäuskoisia näissä asioissa.

On päivän selvää myös ilman vertaisarviota, että vanheneva sääasema ei välttämättä anna oikeita lukuja. Tutkimuksen ryömimishavainto on hyvin tunnettu ongelma mittaustekniikassa ja voi hyvinkin biasoida historialliset lämpötilat kuumempaan suuntaan.

Vertaisarviointi ei ylipäätään aina ole luotettavan tutkimuksen merkki. Etenkään ilmastotieteessä, jossa samat tyypit vertaisarvioi samanmielisten kolleegojensa juttuja, vertaisarviointi ei lähtökohtaisesti enää tarkoita yhtään mitään. Virheellisiä ilmastotukimuksia lieneekin tässä vaiheessa jo monta dekaadia enemmän kun oikeita tutkimuksia.

[Roope]

Emilia Männynväli (ex-Kukkala) tarttuu innolla Hesarinkin tukemaan katastrofimaalailuun.

Kansan Uutiset: "Meillä on moraalinen velvollisuus varoittaa ihmiskuntaa" – jonka tulevaisuus on vaakalaudalla, huomauttaa uusi ilmastotutkimus 14.10.2024

Tutkimus ei osoita ihmiskunnan tulevaisuuden olevan vaakalaudalla.

"Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Ei epäilystäkään, etteikö tämä ole globaali hätätila. Suuri osa Maan elämästä on vaarassa. Olemme astumassa ilmastokriisissä uuteen arvaamattomaan vaiheeseen."

Näillä sanoilla alkaa yhdysvaltalaisessa BioScience- tiedejulkaisussa ilmestynyt tuore tutkimus.

Jo alkusanoista voi päätellä, että kyse on jostain ihan muusta kuin tieteestä ja objektiivisesta tutkimuksesta. Nimittäin polttoaineesta ilmastohysterialle.

Vastaavia äänenpainoja on kuulunut jo vuosien ajan. Aina, kun on julkaistu uusi hiuksianostattava IPCC-tutkimus, siitä on kohistu mediassa hetken, mutta pian palattu takaisin normaaliin eli huolehtimaan ensisijaisesti talouskasvusta.

"The end is nigh", "maailmanloppu tulee", ovat hihhulit julistaneet jo tuhansia vuosia.

Yhdenkään "uuden hiuksianostattavan IPCC-tutkimuksen" yhteydessä ei ole kuvattu, mitä IPCC:n ennusteet ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkoittavat konkreettisesti tavallisen suomalaisen elämässä. Koska ne eivät tarkoita juuri mitään.

Tutkimuksessa todetaankin tiedemaailman varoitusten kaikuneen kuuroille korville. Fossiilipäästöt ovat kohonneet ennätyslukemiin, ja heinäkuussa 2024 maapallolla elettiin kolme kuuminta päivää koskaan. Myös merenpinnan lämpötilat olivat ennätyskorkealla ja jäätiköt ennätyksellisen vähissä.

Tutkijoiden mukaan myös ainakin osa viimeaikaisista sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista katastrofeista liittyy ilmastonmuutokseen. Ne tulevat jatkossakin lisäämään nälänhätää, kuolemia, konflikteja ja pakolaisuutta.

"Tavoitteenamme on viestiä suoraan tutkijoille, päättäjille ja suurelle yleisölle. Tiedemiehinä ja akateemikoina koemme, että meillä on moraalinen velvollisuus varoittaa ihmiskuntaa uhista mahdollisimman selkeästi."

Varoitus on päinvastoin kaukana mahdollisimman selkeästä. Tutkijoiden viesti suoraan suurelle yleisölle on, että jotain voi tapahtua, jos jotain ei tehdä. Mitä, kenelle ja millä varmuudella, siitä ei saa mitään selvää.

Tutkimuksessa muistutetaan, että nykyisellä politiikalla planeetan keskilämpötila nousee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Tämä "nykyisellä politiikalla" on yksi ilmastohysterian lietsojien kolmesta suosituimmasta ja törkeimmästä kusetuksesta, mutta kelpaa toimittajille ja lobbareille joka päivä.

"Nykyisellä politiikalla" viittaa siihen äärimmäisen epätodennäköiseen skenaarioon, että tästä päivästä lähtien mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta, vaan tilanne jäädytetään ikuisiksi ajoiksi nykytilaan. Skenaarion kannalta on samantekevää, vaikka koko maailma olisi hiljattain päättänyt hiilineutraalisuudesta vuoteen 2025 mennessä, koska skenaariossa merkitystä on vain jo toteutetuilla toimenpiteillä.

Tämän vuoksi skenaarion ennustama lämpeneminen tulee pysymään pitkään muuttumattomana riippumatta pitemmän aikavälin ilmastopolitiikasta (kätevää), jonka yhä suurempaan kiristämiseen tahallisen virheellisesti ennustettua lämpenemisarviota käytetään. Sen sijaan se ennusteiden lämpeneminen (enää vain 1,75-1,8 astetta), johon tähänastisten ilmastolupausten toteuttaminen johtaisi, on laskenut viime vuodet vauhdilla, eikä tule enää juurikaan muuttumaan, vaikka länsimaat kiristäisivät ilmastopolitiikkaansa entisestään.

Suomessa nousu tulee olemaan huomattavasti rajumpi. Arktinen alue lämpenee ainakin kolminkertaisella nopeudella. Suomessa suurimmassa vaarassa ovat siten pohjoisimmat alueet. Jos nykyisellä uralla jatketaan, esimerkiksi Tunturi-Lappi näyttää vuoteen 2100 mennessä täysin toisenlaiselta.

Lämpenemisen määrää kiinnostavampia ovat "huomattavasti rajumman" lämpenemisen odotetut vaikutukset Suomessa. Missä ihmisten elämää uhkaava katastrofi? Ei missään.

Toisaalta aiemmassa tutkimuksessa on spekuloitu myös, että jäätiköiden sulaminen muuttaisi Atlantin merivirtoja niin, ettei lämmintä vettä kulkeutuisi enää näin pohjoiseen. Tämä niin sanottu Amoc-romahdus laskisi Suomen keskilämpötiloja 10–20 astetta.

Tämäkin tiedetään huuhaaksi, mutta nostetaan Suomessa kerran vuodessa (mielellään kesähelteillä) kohuotsikoihin.

Monia käänteentekeviä muutoksia, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomia ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään, tapahtuu 1,5 asteessa. Verrattuna esiteolliseen aikaan yksi aste on jo ylitetty. Esimerkiksi Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jääpeitteet sekä boreaalinen ikirouta tulevat todennäköisesti sulamaan.

Tuloksista on vaikea löytää mitään positiivista.

"Arvio on ankaruudessaan rehellinen. Sen kieltäminen, että ilmastonmuutos on uhka olemassaololle, on yhä vähemmän uskottavaa. Tosiasia on, että joka kymmenes asteen lämpeneminen on erittäin tärkeää. Sen sijaan, että esittäisimme pessimistisiä tai optimistisia ennusteita, haluamme olla totuudenmukaisia."

Varoitus ei ole pessimistinen tai optimistinen, vaan se on tietoisesti valheellinen lähtien 2,7 asteen lämpenemisen skenaariosta, jonka oletukset kirjoittajat tietävät vääriksi ja mahdottomiksi. Ilmastonmuutoksen uhkaa olemassaololle ei osoiteta tässäkään skenaariossa, vaan esitetään vain ankaraa ehkäilyä ja jossittelua, jota säestetään uhkaavalla mielikuvapuheella "katastrofista" ja "hätätilasta".

Tutkimuksessa luetellaan useita toimia, joihin tulisi viipymättä ryhtyä seurausten minimoimiseksi: kulutuksen raju vähentäminen erityisesti varakkaiden osalta, väestönkasvun vakauttaminen tyttöjen ja naisten koulutuksia ja oikeuksia vahvistamalla, ruokajärjestelmän muuttaminen kasviperäistä syömistä suosivaksi. Taloudessa tulisi omaksua ekologinen, kasvunjälkeinen kehys, joka varmistaa myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Lisäksi tarvitaan globaalia ilmastovalistusta sekä tehokkaampaa suojelua ja ennallistamista.

Artikkelissa ei esitetä minkäänlaisia perusteluja tai arvioita kyseisten toimien vaikuttavuudesta tai siitä, miten ne toteutettaisiin. Esimerkiksi (Afrikan) väestönkasvuun ja sitä kautta ilmastonmuutokseen vaikuttaminen "tyttöjen ja naisten koulutuksia ja oikeuksia vahvistamalla" on tuomittu epäonnistumaan aivan liian hitaana ja tehottomana toimena, sadan vuoden projektina.

Entä miten ja millä lihaksilla muutetaan vuosikymmenessä tai korkeintaan kahdessa koko globaali ruokajärjestelmä ja kuluttajien mieltymykset kasviperäisiksi? Greenpeacen taannoisessa "tutkimuksessa" globaali siirtymä ns. planetaariseen ruokavalioon tapahtui maagisesti silmänräpäyksessä, ja vaikutukseksi lämpenemiseen arvioitiin silloinkin vain kymmenesosa-aste.

Koska juuri mitään ei ole vielä tehty, ovat yhä useammat tutkijat alkaneet tutkia yhteiskunnan romahtamisen mahdollisuutta.

Hauska tämä "juuri mitään ei ole vielä tehty" (yleensä muodossa "mitään ei ole tehty"), kun toisaalta ilmastoskeptikoille on pantu jauhot suuhun olkiukkoilemalla, miten paljon Suomi on jo vähentänyt päästöjään, eikä elintaso ole silti romahtanut.

Artikkelissa vain viitataan mahdollisuuteen yhteiskunnan romahtamisesta, mutta ei tehdä konkreettisia arvioita siitä(kään).

Ilman sitäkin ilmastonmuutos voi aiheuttaa kymmeniä miljoonia ylimääräisiä kuolemia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi se voi ajaa jopa miljardeja ihmisiä kotiseuduiltaan.

Artikkelissa puhuttiin miljoonista (4,5 miljoonaa), ei kymmenistä miljoonista, joka sekin olisi väestönkasvuun ja muiden kuolemien määrään suhteutettuna merkityksetöntä.

"Jopa miljardit" eivät ole pakenemassa kotiseuduiltaan ajettuina vaan suurin osa näistä siirtyy pois hyvin hitaasti nousevan merenpinnan tieltä kauemmaksi, elleivät halua kastella kenkiään. Tämäkin on muuhun muuttoliikkeeseen suhteutettuna mitätöntä.

Tutkimuksessa huomautetaankin, että ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä – ja toisinpäin. Rikkaimmat ihmiset, joiden päästöt ovat suurimmat, kärsivät ilmastovaikutuksista vähiten.

Tutkijoiden artikkeli viittaa monin paikoin kuten juuri tuossa vasemmistolaisiin fraaseihin ja ratkaisuihin. Kyseisessä kohdassa vedotaan moneen otteeseen DEI-ideologiaan.

Climate change is a matter of diversity, equity, and inclusion (DEI), because the wealthy people that emit the most greenhouse gases are generally less vulnerable to climate impacts (figure 5e). Although the ramifications of emissions are global, they are particularly severe in the Global South (Ngcamu 2023). Vulnerability to climate change is shaped by a complex interplay of social, economic, and political factors, leaving historically diverse, underserved, and marginalized communities disproportionately affected (Levy and Patz 2015). DEI principles underscore the urgency to address these disparities. Embedding climate change within the framework of organizational DEI activities may help to foster comprehensive and meaningful progress toward equity and sustainability. By recognizing the disproportionate impacts of climate change on marginalized communities, organizations can work toward rectifying historical injustices by funding countries in the Global South to maintain decarbonization while addressing urgent climate change concerns. In addition, DEI considerations are relevant to international climate policy; for example, they can help guide efforts to rapidly and equitably phase out fossil fuel extractions (Muttitt and Kartha 2020).

[Caucasian]

Arktisen meren sulaminen tyssäsi syyskuun alkupuolella ja NYT jäätyy nopeasti. Karameri ja Itä-Siperian meri lienee jo "sisämeri" eli jäätynyt jo itä- ja länsipäästä kiinni mantereeseen. Wrangelin alueella jää ei sulanut kokonaan kuluneena kesänä.
Elikkä käppyrä kipuaa seuraavat pari viikkoa ripeästi.

[HDRisto]

"Greenpeace yrittää uskotella, että Iso Paha Lihateollisuus estää miljardeja ihmisiä siirtymästä ns. planetaariseen ruokavalioon, joka vähentäisi merkittävästi hiilipäästöjä ja hillitsisi maapallon lämpenemistä".

Kollega heitti tuohon että taaskin ratkaisu on sosialismi, ja jos ei riitä niin sitten kommunismi.
Taannoin ja miksei vieläkin sosialistisissa maissa liha oli kortilla ja lihatiskit tyhjiä.

(Mutta voiko silloin kansalaiset sitten niissä maissa paremmin ja kuinkas sen terveyden kanssa? Ravinto ei tainnut olla kovin monipuolista).

Ja jatkoi kasvihuonekaasuista, että kumma "puolijohde" kun lämpö muka kulkee vain yhteen suuntaan.

[PolleaPoeka]

Maapallon pinta-alasta hieman yli 70 % on merta.

Historialliset merimittaukset ovat vielä epävarmempia kun maamittaukset, luonnollisista syistä.

Ylipäätään historialliset mittausten tarkoitus, etenkin mittasushistorian alussa, ei edes ollut seurata globaalia lämpötilaa asteen murto-osan tarkkuudella vaan antaa jokin paikallinen ja hetkellinen lämpötila-arvio. Tällainen data ei sovellu siihen tarkoitukseen mihin sitä nyt käytetään: esittää globaalin lämpötilan muutosta murto-osa asteen tarkkuudella pitkältä ajalta.

Büsingin linkin päästä löytyvä teksti kyllä näyttää tutkimukselta, mutta se ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan norjalaisessa denialistiblogissa julkaistu blogikirjoitus (viestini 3. kuva). Älkää hyvät ihmiset olko niin herkkäuskoisia näissä asioissa.

On päivän selvää myös ilman vertaisarviota, että vanheneva sääasema ei välttämättä anna oikeita lukuja. Tutkimuksen ryömimishavainto on hyvin tunnettu ongelma mittaustekniikassa ja voi hyvinkin biasoida historialliset lämpötilat kuumempaan suuntaan.

Vertaisarviointi ei ylipäätään aina ole luotettavan tutkimuksen merkki. Etenkään ilmastotieteessä, jossa samat tyypit vertaisarvioi samanmielisten kolleegojensa juttuja, vertaisarviointi ei lähtökohtaisesti enää tarkoita yhtään mitään. Virheellisiä ilmastotukimuksia lieneekin tässä vaiheessa jo monta dekaadia enemmän kun oikeita tutkimuksia.

Edellinen vastaukseni jostain syystä poistettiin, en tiedä miksi.

Ilmaston tutkimukseen pitäisi saada lisää tukea, laittaa mittausasemat kuntoon, jos ne eivät toimi, ja antaa tutkijoille työrauha, ilman turhaa politikointia.

Tästä varmaan on ilmastonmuutos keskustelun kaikki osapuolet samaa mieltä?

[TapsaT]

"Greenpeace yrittää uskotella, että Iso Paha Lihateollisuus estää miljardeja ihmisiä siirtymästä ns. planetaariseen ruokavalioon, joka vähentäisi merkittävästi hiilipäästöjä ja hillitsisi maapallon lämpenemistä".

Heitänpä tähän sellaisen kysymyksen, johon kaikki tietävät vastauksen:

Mitkä eläimet ovat keskimäärin älykkäämpiä, lihansyöjat vai kasvissyöjät?

[Caucasian]

"Greenpeace yrittää uskotella, että Iso Paha Lihateollisuus estää miljardeja ihmisiä siirtymästä ns. planetaariseen ruokavalioon, joka vähentäisi merkittävästi hiilipäästöjä ja hillitsisi maapallon lämpenemistä".

Heitänpä tähän sellaisen kysymyksen, johon kaikki tietävät vastauksen:

Mitkä eläimet ovat keskimäärin älykkäämpiä, lihansyöjat vai kasvissyöjät?

Lihansyönti ylipäänsä on mahdollistanut ihmisen kehittymisen älykkääksi homo sapiensiksi. Lihasta ja rasvasta on saanut enemmän energiaa vähemmällä työllä eli on jäänyt AIKAA muuhunkin kuin ns laiduntamiseen. Elikkä kaikenlainen muu toiminta on kehittänyt aivoja ja luonnonvalinta (ennen) suosi älykkäämpien eloonjäämistä. Lisäksi itse ruokavalio on antanut buustia aivojen kehittymiselle.
Nykyaika tietysti mahdollistaa pysymisen hengissä vegaaniruokavaliolla vitamiinipillereineen, mutta eihän se ole luonnollista. Kivikaudella vegaani olisi kuollut nopeasti nälkään.

[aged]

^^^^^^

heinäkuussa 2024 maapallolla elettiin kolme kuuminta päivää koskaan.

Taitaa Emiilia nyt hiukan juksata. Ainakaan minä en huomannut, että maan kuori olisi ollut heinäkuussa magmaa tai että meret olisivat muutuneet höyryksi.

Ei ihan taidettu saavuttaa 4,5 miljardin takaista lämpötilaa +4700 C.

[Roope]

Emilia Männynväli (ex-Kukkala) tarttuu innolla Hesarinkin tukemaan katastrofimaalailuun.

Kansan Uutiset: "Meillä on moraalinen velvollisuus varoittaa ihmiskuntaa" – jonka tulevaisuus on vaakalaudalla, huomauttaa uusi ilmastotutkimus 14.10.2024

Tutkimus ei osoita ihmiskunnan tulevaisuuden olevan vaakalaudalla.

Emilia Männynväli kommentoi lisää, niin kuin edellinen yritys ei olisi ollut tarpeeksi nolo:

Kansan Uutiset: Kommentti: Taloutta ja ilmastoa ei ole enää varaa käsitellä erillään toisistaan 18.10.2024

Kulunut viikko ei ole ollut mikään iloisten uutisten viikko. Ilmastotutkijat muistuttivat jälleen, että ilmastokatastrofin vuoksi ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Sanovat pelkäävänsä ilmastoromahdusta. Tuomiopäivän ennustukseltahan tuo kuulostaa, mutta vaikea on kauniimmaksikaan paketoida.

Nyt vasta tajusin, että tämähän taitaa olla periaatteessa se sama naurettava Mickey Mouse -vetoomus vuodelta 2019, joka on julkaistu jo useamman kerran muutaman vuoden välein.

Huippututkijat tutkimuksesta, raportista ja vuodesta toiseen sanovat aivan suoraan, että nykymenolla ihmiskunta vaarantaa itsensäkin. Juuri mitään ei ole vielä tehty. Päästöt ovat sen kuin kasvaneet ja hiilinielut vähentyneet. Parhaalla mahdollisella tiedolla tärkeimmästä mahdollisesta asiasta – kai eksistentiaalinen uhka on sellaiseksi katsottava – on ollut kovin vähän vaikutusta mihinkään.

Ihmiskunta vaarantaa itsensä nykymenolla ihan konkreettisesti miten? Siis ilmastonmuutoksen kautta. Kyseisestä tutkimuksesta tai mistään muustakaan edes vakavasti otettavasta analyysistä se ei ole selvinnyt. Tuomiopäivän kirkuminen on eri asia.

Kiinassa on tosiaan kasvatettu päästöjä. Menkää itkemään sinne tai kirjoittakaa kiinaksi, niin ymmärtävät, jos heitä kiinnostaa.

Ilmastokysymykset on yhä eristetty omaksi saarekkeekseen, erilleen etenkin talouden kysymyksistä. Ikään kuin rinnakkaisiksi todellisuuksiksi, vaikka todellisuuksia ja elinkelvollisia planeettoja on vain yksi. Tämä kollektiivinen itsepetos saattaa olla yksi suurimpia esteitä ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle.

Etenkin kysymystä talouskasvusta kierrellään suorastaan vastuuttomasti. Tosin yksi ammattiryhmä ei enää kiertele: tutkijat ovat käyneet ammattikunnalleen epätyypillisen suorasanaisiksi. Niin tässä tuoreimmassakin raportissa.

"Maailmassa, jossa on rajalliset resurssit, rajaton kasvu on vaarallinen illuusio."

Klassinen virhepäätelmä, johon tosin sortuvat jotkut taloustieteilijätkin, tai no, tyypillisesti vasemmistolaiset taloustieteilijät.

Ilmastokysymykset on eristetty omaksi saarekkeekseen siinä mielessä, että niihin ei sovelleta tavanomaisia investointioppeja vaan esimerkiksi "vihreä siirtymä" oletetaan valtajulkisuudessa sitä kannattavammaksi, mitä enemmän siihen menee rahaa (vrt. EK:n lista 270 miljardin euron investoinneista, joille ei ole vielä maksajaa).

Tätä en sanonut minä, mikään summahippi tai Hentun Liisa. Tämä on kansainvälisten huippututkijoiden harvinaisen yksiselitteinen viesti koko maailmalle. Heidän mukaansa ihmiskunnan olisi monien muiden toimien ohella syytä siirtyä kasvunjälkeiseen talouteen, jos se mielii selvitä ilmastokatastrofista.

Onko se nykytalousjärjestelmässä ennustettu 1,8 asteen lämpeneminen tosiaan niin kamala juttu, ettemme selviä siitä? Millaiseen lämpenemiseen siinä ihkussa "kasvunjälkeisessä taloudessa" huippututkijoiden mukaan jäätäisiin, kun 1,5 asteen lämpeneminen on jo selvää? En oikeasti odota vastausta.

Tästä päästäänkin luontevasti siihen, mitä tarkoittaa "huippututkija" ja miksi hän olisi meille auktoriteetti. Samoin kuin käännytyslakikeskustelussa eräät oikeusoppineet esitettiin lakihankkeen ylimpinä asiantuntijoina, vaikka laki kytkeytyi elimellisesti muun muassa Suomen ja EU:n turvallisuuteen.

Siitä vaan esittämään mielipiteitä yhteiskunnan järjestämisestä, mutta en anna erityistä arvoa "kansainvälisten huippututkijoiden" auktoriteetille, vaan väitteet joutuvat saman kriittisen tarkastelun kohteeksi kuin muidenkin. Esimerkiksi kirjoittajan korkealle nostama taannoinen "tutkimus" oli johtopäätösten osalta jossitteluineen roskaa, eikä siinä ollut tutkimuspuolella alkuunkaan eväitä sekaan heitettyyn maailmanlopulla pelotteluun.

Koska en ole taloustieteilijä, en osaa kuvailla, miten moderni yhteiskunta tarkalleen pyörisi ilman talouskasvua, miten kasvunjälkeinen yhteiskunta toimisi. Mutta sen tiedän, että sellaista kannattaisi suunnitella, koska kasvun rajat tulevat vastaan joka tapauksessa, halusimme tai emme.

Ja sillä, kuka kykenee vastaamaan uskottavasti tähän kysymykseen, on taskussaan ihmiskunnan tulevaisuuden avaimet.

Mitä tarkoittaa ja mistä huomaamme, että "kasvun rajat tulevat vastaan"? Palataan asiaan, kun näin on kirjoittajan mielestä tapahtunut. Tällä on nimittäin peloteltu jo ainakin 70-luvusta asti, eivätkä ne muutkaan saman aikakauden ennustukset ole vanhentuneet kovin kauniisti.

Kun vähän raaputtaa, niin vastaukset kirjoittajan kysymykseen ovat olleet federalisteista elokapinallisiin pohjimmillaan jotain sellaista kuin "maailmanhallitus" ja "kapitalismin kaataminen" eli anarkian kautta totalitaristiseen suunnitelmatalouteen. Jätän väliin.