Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Luotsi]

Jos pessimistisin skenaario toteutuu, se toteutuu syistä, joita emme ymmärrä ja joihin emme voi enää vaikuttaa.

Emmekä ole koskaan voineetkaan. Jossain vaiheessa interglasiaali päättyy ja mannerjäätiköt taas valtaavat Suomenkin kamaran, eikä me voida sille mitään. Kuitenkin todennäköisyys sille että kukaan nyt elävä tai edes hänen muistonsa vielä silloin olisi olemassa on mitätön.
Ilmastohihhulien taktiikka nyt vain on: "ennustetaan kaikkea mahdollista, niin kyllä joku osuu!".

[F1nka]

Huomasin tässä, että jääkauteen liittyvää termistöä näytetään muutettaneen. Olen kohtuullisen varma, että 90-luvulla sanottiin, että nyt eletään jääkauden interglasiaalikautta. Jääkausi määriteltiin ajanjaksoksi, jolloin maapallolla on jäätä ympäri vuoden. Nykyihmisten elinaikana on koko ajan ollut jäätä navoilla, joten olemme kehittyneet vanhan määritelmän mukaan jääkauden aikana. Esimerkiksi Jurakaudella jäätä ei ole taas ollut ollenkaan edes napa-alueilla.

Nyt kuitenkin määritellään Tieteen termipankin mukaan:

jääkausi         
Määritelmä geologinen ajanjakso, jolloin jäämassat peittivät laajoja alueita maapallolla
Selite Pohjois-Euroopassa nuorinta jääkautta kutsutaan Veikseliksi. 
Lisätiedot
Käsitesivua on päivitetty hydrogeologiaan ja ympäristögeologiaan liittyvässä termiprojektissa.

Käsitesivun on tarkistanut Prof. emer. Veli-Pekka Salonen

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:j%C3%A4%C3%A4kausi

Nykyisen määritelmän mukaan emme siis olekaan jääkaudella vaan entisen määritelmän mukaiset glasiaaliperiodit olisivat omia jääkausiaan.

[Isagoge]

Jos pessimistisin skenaario toteutuu, se toteutuu syistä, joita emme ymmärrä ja joihin emme voi enää vaikuttaa.

Emmekä ole koskaan voineetkaan. Jossain vaiheessa interglasiaali päättyy ja mannerjäätiköt taas valtaavat Suomenkin kamaran, eikä me voida sille mitään.

Asia ei ilmastotutkimuksen nykykäsityksen mukaan ole näin. Olemme itse asiassa jo voineet asialle paljonkin. Viestini kuvasta näkyy, että maa-aurinkogeometria alkoi jo noin 10 000 vuotta sitten muuttua niin, että pohjoisimmassa osassa planeettaamme insolaatio eli karkeasti sinne tuleva auringonsäteilyn määrä keskellä kesää alkoi laskea. Samasta kuvasta näkyy, että planeetan pohjoisimmassa osassa ilmasto alkoi tämän takia viiveellä kylmentä hitaasti. Tämähän näkyy Suomessakin varsin konkreettisesti. Holoseenin lämpöhuipun (n. 9000-5000 vuotta sitten) aikana Lapin tuntureilla kasvoi isoja mäntyjä ja tammi oli levinnyt vähintään Oulun korkeudelle. Kiertoratapakotteen kylmentävän vaikutuksen takia männyt tuntureilta ja tammet Oulun korkeudelta kuitenkin hävisivät.

Napapiirillä (karkeasti) keskikesän insolaatio oli tuhat vuotta sitten 479 W/m², nyt 477 W/m² ja tuhannen vuoden päästä se on 476 W/m², minkä jälkeen se alkaa hitaasti taas nousta. Pohjoisen keskikesän vähentyvä insolaatio kylmensi pohjoisessa ilmastoa hitaasti teollistumisen alkuun asti, ja kylmentäisi vieläkin, ellemme olisi teollistumisen alettua nopeasti nostaneet ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta niin korkeaksi, että se kumosi kylmentävän kiertoratapakotteen vaikutuksen ja alkoi lämmittää ilmastoa. Ihmiskunta siis hyvin lyhyessä ajassa sai pysäytettyä ehkä jopa 2,6 miljoonaa vuotta jatkuneen glasiaali-interglasiaalivaihtelun.

Viestini kuvan oikeassa laidassa näkyy tilanne tulevaisuudessa Ganopolski et al. (2016):n mukaan. Seuraavan kerran pohjoisen pallonpuoliskon keskikesän insolaatio lähtee laskemaan niin paljon, että esiteollisella ilmakehän CO₂-pitoisuudella se olisi voinut laukaista glasiaation (jäätiköitymisen) hieman yli 40 000 vuoden päästä nykyhetkestä. Mutta maa-aurinkogeometrian muutokset ovat niin heikkoja, että ne eivät riitä laukaisemaan glasiaatioita, jos ilmakehän CO₂-pitoisuus on tarpeeksi korkea. Tämä on yksi niistä syistä, minkä takia glasiaali-interglasiaalivaihtelun leimaama kvartäärikausi alkoi vasta noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten: ilmakehän CO₂-pitoisuus oli päässyt laskemaan niin alas, että orbitaalinen pakote saattoi käynnistää glasiaatioita.

Olemme päästäneet jo nyt ilmakehään niin paljon hiilidioksidia ja pulssin jäänne säilyy siellä niin pitkään, että mahdollisesti olemme jo lykänneet seuraavan glasiaation, joka olisi alkanut näkyä selvästi noin 50 000 vuoden päästä 100 000 vuoden päähän. Ja jos onnistumme tuplaamaan esiteollisen pitoisuuden arvoon 560 ppm, aika lailla varmasti seuraava glasiaatio lykkääntyy meidän takiamme. Ihmiskunnan kädenjälki tällä planeetalla on jo nyt valtava. Viisikymmentä tuhatta vuotta on tietysti niin valtavan pitkä aikajänne, että spekulaatio siitä, millainen ihmiskunta noin pitkän ajan jälkeen tulevaisuudessa on ja mihin se pystyy, on aika turhaa. Mutta jos jonkinlainen teknologinen ja tieteellinen edistys nyt kuitenkin sattuisi jatkumaan, varmaankin jo vuosituhansien sisällä saisimme tuotettua fuusioreaktoreilla niin paljon hukkalämpöä, että jo se riittäisi pitämään seuraavat glasiaatiot poissa ja siten katkaisemaan kvartäärikauden.

Huomasin tässä, että jääkauteen liittyvää termistöä näytetään muutettaneen. Olen kohtuullisen varma, että 90-luvulla sanottiin, että nyt eletään jääkauden interglasiaalikautta. Jääkausi määriteltiin ajanjaksoksi, jolloin maapallolla on jäätä ympäri vuoden.

Jääkauden käsitettä on Suomessa aina käytetty sekavasti, myös tiedelähteissä. Ilmastotutkimuksesta löytyy paljonkin yliopistotasoista opintomateriaalia, jossa jääkausi välillä tosiaan tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin huomattava osa maapallon mannerpinta-alasta on jäätiköiden peitossa, mutta heti seuraavassa virkkeessä puhutaan Veiksel-jääkaudesta tai Elster-jääkaudesta. Ja kolmannessa virkkeessä sitten kutsutaan esimerkiksi Veiksel-glasiaalia jäätiköitymiseksi. En ole tämän alan tutkija, mutta minusta olisi selvintä puhua jääkausiajasta, kun tarkoitetaan pidempiä kausia (esim. kvartäärikautta), jonka aikana "huomattava" osa mannerpinta-alasta on ollut jäätiköiden peitossa. Jos halutaan käyttää suomenkielistä termiä jääkausiajan sisällä esiintyvistä jaksoista, jolloin jäätiköt ovat laajentuneet, voitaisiin sitten puhua jääkausista, jos glasiaali-termiä ei haluta käyttää. Ja jäätiköityminen (glasiaatio) voisi tarkoittaa glasiaalin (jääkauden) alkua.

Geologit ovat kokemukseni mukaan termistönsä kanssa varsin pikkutarkkaa väkeä. Olen usein ihmetellyt, miten tämä jääkauden käsitteen sekava käyttö on saanut jopa oppimateriaaleissa Suomessa jatkua näin pitkään.         

LÄHTEET

Ganopolski, A., Winkelmann, R., and Schellnhuber, H. J.: Critical insolation-CO2 relation for diagnosing past and future glacial inception, Nature, 529, 200–204, https://doi.org/10.1038/nature16494, 2016.        

[Roope]

Helsingin yliopiston professori Petteri Uotila linjaa, että ei sen tarvitse olla niin tarkkaa faktojen kanssa, kun on ilmastoagenda viestittäväksi. STT:kin on pelotellut yhä uudestaan perättömästi Golfvirran pysähtymisellä jo ainakin 25 vuotta, mutta antaa mennä vaan.

Golfvirta ei voi kokonaan pysähtyä, mutta Pohjolaa lämmittävä osa voi

[...]

Tutkijat ovat jo pitkään pitäneet Atlantin Amoc-merivirtakierron heikkenemistä tai pysähtymistä yhtenä niistä riskeistä, joita ilmaston lämpenemiseen liittyy. Suomalaisessa mediassa on vuosien mittaan useaankin otteeseen vedetty mutkia suoriksi ja varoiteltu Golfvirran pysähtymisestä – STT:llä juttuarkiston perusteella ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Uotilalta riittää ainakin hiven ymmärrystä epätarkkuuteen syyllistyville.

"Halutaanko olla tieteellisesti ihan eksakteja, vai halutaanko lyhentää sitä viestiä. Kaikkihan me tiedämme Golfvirran, mutta Amoc pitää aika usein selittää."

Aamulehti/STT 9.11.2024

Ainakin osin rehellisiä valehtelustaan, jos sitä voi plussana pitää.

[F1nka]

Puhutaan sitten jääkaudesta tai jääkausiajasta, niin rehellisyyden nimissä pitäisi muistaa mainita että tälläkin hetkellä olemme jääkaudella/jääkausiajalla. Elämää on ollut myös jääkausien/jääkausiaikojen ulkopuolella, ajanjaksoina jolloin napa-alueetkin ovat olleen vapauta jäästä. Nopea lämpeneminen voi toki aiheuttaa ongelmia, mutta pari astetta lämpimämpi maapallo ei ole mitään uutta tai erikoista. Voihan siis olla sattumaa, että geologit sekoittavat termejä juuri jääkausista puhuttaessa. Hieman kuitenkin arvelen, että sekaannus on geologeille tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa, koska mitä dramaattisemmin ilmastonmuutoksen esittää, sitä varmemmin lisätutkimuksille saa rahaa.

[Uuno Nuivanen]

Ilmastoahdistustutkija

Massiivisen propagandan aiheuttama hysteria tuottaa näköjään yhä uusia työtilaisuuksia ja ansaintamalleja. 

[Roope]

Helsingin Sanomien toimitus tuottaa pääkirjoituksen anonymiteetin suojassa täyshullua ilmastopropagandaa.

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Trumpin paluun pitää kirittää EU:n ilmastotoimia 11.11.2024

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous Azerbaidžanin Bakussa alkaa synkissä mutta sinänsä tutuissa tunnelmissa. Donald Trumpin paluu valtaan Yhdysvalloissa on myös ilmastopolitiikan kriisi. Yhdysvalloilta ei voi odottaa kokouksessa mitään kovin kummoista, sillä Trump vetänee ensi töikseen Yhdysvallat taas Pariisin ilmastosopimuksesta ja mahdollisesti koko YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksesta.

Kyseessä on toki uusinta. Presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat Pariisin sopimukseen sen jälkeen, kun Trump oli ensimmäisellä presidenttikaudellaan jättänyt sen. Trump kumosi myös huomattavan määrän kansallista ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä.

Jo tätä ennen George W. Bush irrotti omalla presidenttikaudellaan Yhdysvallat vuonna 2001 Kioton pöytäkirjasta, joka oli ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehty sopimus.

Yhdysvaltojen irtiotoista täytyy vain selvitä. Euroopan unionille tämä tarkoittaa oman ilmastopolitiikan johtajuuden vahvistamista, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua Pariisin sopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Kuinka hulluja nämä ovat?

Kaikki tietävät, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdotonta. Vaikka ei olisikaan, EU:n osuus globaaleista päästöistä on muutenkin enää kuusi prosenttia, joten EU ei tosiaankaan ole mikään ilmastopolitiikan johtaja vaan pikkutekijä. Kiinan päästöt ovat viisinkertaiset ja edelleen kasvussa. Missään ei peesata EU:ta tai Suomea.

Ilmastokriisin seuraukset eivät ole kenellekään epäselviä, ei myöskään eurooppalaisen yrityskentän sitoutuminen vihreään siirtymään. Uuden EU-komission on kuitenkin lisättävä kunnianhimoa tulevissa päästövähennystavoitteissa. Sitä Suomenkin pitää kirittää.

Miksi? Ilmastonmuutokseen tai muiden maiden kuten Kiinan tavoitteisiin sillä ei edelleenkään vaikuteta.

Ensi vuonna edessä on merkittävä ilmastokokous Brasiliassa. Tuolloin vahvistetaan maailman maiden uudet päästövähennyssitoumukset. Niin ilmastorahoitustavoitteen kuin päästövähennystavoitteidenkin kannalta on ikävää, jos yksi maailman suurimmista päästäjistä ja rikkaimmista teollisuusmaista irtaantuu velvoitteistaan. Toisaalta Yhdysvallat on ollut alisuoriutuja jo pitkään.

Uskomatonta tekstiä. Jo nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla lämpeneminen pysähtyy 1,7-1,8 asteeseen, eikä se millään yhtään realistisella politiikalla voi enää juurikaan alemmaksi muuttua.

Yhdysvallat (enää kymmenesosa globaaleista päästöistä) ei ole mikään alisuoriutuja vaan EU:n ohella merkittävistä päästöjen tuottajista niitä harvoja, jotka ovat kääntäneet päästönsä pysyvään laskuun. Toisin kuin Kiina, Intia ja Venäjä, joiden päästöt kasvavat.

Trumpilla on valtaa hidastaa ja estää siirtymää hiilettömään ilmastoystävälliseen talouteen. Muu maailma voi silti vaikuttaa entistä vahvemmin toimin siihen, että maapallon lämpeneminen saadaan rajattua edes kahteen asteeseen. Käsillä ovat kriittiset vuodet tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhdysvaltain (11 % ja laskussa myös Trumpin politiikalla) osuus muutoksessa on mitätön verrattuna muuhun maailmaan (89 % ja kasvussa).

Jos muu maailma pitää hiilineutraalisuuslupauksensa, mennään selvästi alle kahden asteen joka tapauksessa, eikä Yhdysvaltain valinnoilla ole siinä merkitystä.

EU:n tähänastisia ilmastotoimia voi kehua verrattain vahvoiksi. Viime vuosina on myös entistä syvemmin ymmärretty, miten ilmastopolitiikka on nivottava teollisuus- ja turvallisuuspolitiikkaan. Päästöjä on nyt saatava vähenemään myös maataloudesta ja maankäytöstä.

EU:n ilmastotoimet ovat olleet "kunnianhimoisia", mutta ei niillä tietenkään vaikuteta ilmastonmuutokseen. Euroopan "vihreällä siirtymällä" perusteltu ilmastopolitiikka on ollut energia- ja turvallisuuspolitiikan kestävyyden kannalta hullua ja johtanut Ukrainan sotaan.

Viime viikkoina niin EU-maat kuin suuri osa G7- ja G20-ryhmien maista ovat vakuuttaneet ilmastotavoitteiden pitävän. Paljon on kiinni myös Kiinasta. EU:lle ja Kiinalle ilmastopolitiikka avaa kanavia ohi Trumpin Yhdysvaltojen. Eurooppaa ja Kiinaa yhdistää tarve varmistaa puhtaan teknologian kysyntä.

Sekopäistä analyysiä, kun Euroopan ja Kiinan tavoitteet ja politiikka ovat vastakkaisia. Kiina totta kai haluaa Euroopan ostavan siltä "puhdasta teknologiaa", maksaa mitä maksaa. EU vähentää päästöjä kuin heikkopäinen, kun taas Kiina lisää päästöjä ja myy samalla Eurooppaan "vihreän siirtymän" teknologiaa huippuhintaan.

[Roope]

Kun valtamediassa liioitellaan ilmastonmuutoksesta, jätetään kertomatta tehtyjä oletuksia tai tuosta vaan hyvällä omallatunnolla valehdellaan, kuten tutkijaprofessori muutama viesti takaperin valaisi, sen takana on lähes aina päivimäkipetäjien agenda, ei ammattitaidottomuus tai huolimattomuus, joita toki niitäkin esiintyy.

Ympäristötoimittajan kommentti: Bakun ilmastokokous alkaa lämpöennätysten rikkoutuessa

Tämän vuoden ilmastokokous alkaa maanantaina Azerbaidzhanin Bakussa. Kokouksen pääteemaksi on nostettu rahoitus, josta aiemmissa kokouksissa ollut todella vaikea löytää yhteisymmärrystä. Vaarana on, että kokouksen tulokset jäävät laihoiksi samaan aikaan, kun ilmastonmuutos etenee vauhdilla ja päästöjen vähentäminen olisi entistäkin kiireellisempää, kirjoittaa MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä.

MTV 11.11.2024

Ilmastonmuutoksen etenemisestä kertovia varoitusmerkkejä on lukematon määrä, mutta niihin ei reagoida mitenkään. Tai siis hallitukset eivät reagoi. Tutkijat kyllä huutavat äänensä käheiksi varoitusviestejä ja mielenosoittajat heiluttelevat turhautuneina ilmastotoimia vaativia kylttejään.

Ympäristötoimittaja käyttää "miksi mitään ei tehdä"-harhautusta, vaikka esimerkiksi EU käyttää vuosien 2021-2027 2 000 miljardin euron budjetistaan (plus elpymistukiväline) peräti 30 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Toimittajan pitäisi kysyä, mitä konkreettista näillä valtavilla summilla saadaan aikaan ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa, kun vastaus olisi, että ei käytännössä mitään. Tuhannesosa-aste?

Yritykset toivovat vihreän siirtymän vauhdittamista ja sitoutumista päästöjen vähentämiseen. Ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset vähentävät lihansyöntiä, hankkivat sähköautoja, vähentävät lentämistä tai hankkiutuvat eroon öljylämmityksestä.

Lukemattomat poliitikot ja muut päättäjät nostavat kädet korvilleen ja teeskentelevät, etteivät kuule mitään. Jos maailma ei tuhoudu tällä vaalikaudella, asialle ei tarvitse tehdä mitään. On niin paljon kiireellisempiä asioita.

Hallituksia, poliitikkoja ja kansalaisia ei nimetä, mutta voi päätellä, että Mäki-Petäjä viittaa länsimaihin, ei Kiinaan, Intiaan ja Venäjään, joissa on tehty ratkaisevat päätökset olla vähentämättä päästöjä. Vastaavasti länsimaissa päästöt vähenevät vauhdilla, mutta toisin kuin eurosentrisen valtamedian uutisoinnista ja syyllistämisestä voisi luulla, länsimaiden osuus kokonaispäästöistä on jo niin pieni (USA+EU 17 %), että hurjat vähennykset eivät ole pystyneet kääntämään globaalia päästöjen nousua laskuksi.

Kielikuva maailman tuhoutumisesta on asiaton, koska ihmisiä pelotellaan ihan oikealla maailman tuhoutumisella, ellei länsimaissa tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sitä tai tätä.

Rajojen sulkemista vaaditaan, mutta ei ajatella, että paine rajoilla kasvaa entisestään, kun ilmastopakolaiset alkavat kolkutella portteja. Jos omat asuinseudut muuttuvat elinkelvottomiksi esimerkiksi sietämättömän kuivuuden, kuumuuden tai merenpinnan nousun takia, on pakko lähteä etsimään uutta kotia.

Mitkä ilmastopakolaiset? "Ilmastopakolaisuus" ei ole sellainen syy, joka oikeuttaa muuttamaan Eurooppaan. Kaikkein vähiten merenpinnan nousu, kun meren oletetaan nousevan muutaman millimetrin vuodessa.

Sitä paitsi paine rajoilla syntyy jos on syntyäkseen juuri siitä, jos maan politiikkana on ottaa tulijat vastaan vähän huonommallakin syyllä.

Lisääntyvien tulva-, myrsky- ja palotuhojen korjaaminen vie entistä enemmän rahaa ja pahimmillaan lukemattomia ihmishenkiä. Samalla kasvaa kansalaisten tyytymättömyys päättäjiin.

Toisin kuin katastrofiuutisoinnista voisi luulla, ilmastoon liittyvissä tuhoissa kuolee trendinä aina vain vähemmän ihmisiä globaalista väestönkasvusta huolimatta.

Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald Trump vetää jälleen maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja lisää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Maailman päästöjä on vähennettävä ilman Yhdysvaltoja. Se tuskin kannustaa muita valtionjohtajia. Tähän mennessä on nähty, että tehokkaimmin päästövähennyksistä voidaan sopia, kun maailman suurimmat saastuttajat, Kiina ja Yhdysvallat, ryhtyvät yhteistuumin hieromaan sopua ilmastotoimista.

Kiinahan ei ole vähentänyt päästöjä, eikä maan ilmastopolitiikalla vaikuta olevan yhteyttä muiden maiden politiikkaan. Se on päinvastoin ilmoittanut yksipuolisesti sellaisesta hiilineutraalisuusaikataulusta, joka jo yksinään tekee mahdottomaksi pitää kiinni korkeintaan 1,5 asteen lämpenemisen tavoitteesta.

Sosiaalisessa mediassa huudellaan, että ilmasto on aina muuttunut ja itse asiassa Suomea uhkaa uusi jääkausi eikä lämpeneminen. Se onkin totta, että tutkijat varoittelevat jo muutoksista golfvirrassa ja merivirtojen kiertoliikkeessä ja sen myötä Pohjolan viilenevästä ilmastosta. Jos niin kävisi, sekään ei ole hyvä kehityssuunta. Aiemmatkin muutokset ilmastossa ovat aiheuttaneet katastrofaalista tuhoa esimerkiksi lajien sukupuuton, nälänhädän ja tautien muodossa.

Aika huoleton suhtautuminen siihen, että MTV:lläkin julkaistut väitteet Golfvirran pysähtymisestä ovat tieteellisesti mahdottomia ja että pelotellut 10 asteen kylmenemiset ovat äärimmäisen epätodennäköisiä satojenkaan vuosien perspektiivillä.

Ilmastokokoukset ovat seuranneet toisiaan. Välillä on päästy pari askelta eteenpäin, mutta sitten taas on otettu takapakkia. Ja koko ajan ilmasto on lämmennyt. Välikokouksiin ei ole varaa, mutta ilmeisesti sellainen on taas tulossa. Öljyntuottajamaa Azerbaidzhan ei ainakaan ennakkoon vakuuta kokouksen puheenjohtajamaana.

En ymmärrä, miten ilmastoneuvottelijat jaksavat vuosi vuoden jälkeen motivoitua uudelleen ja jatkaa neuvotteluja tietäen, että merkittäviä tuloksia tuskin saavutetaan. Toki he voivat kertoa lapsenlapsilleen, että he edes yrittivät tehdä jotain, mutta valtioiden johtajat eivät kyenneet sitoutumaan riittäviin toimiin ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämiseksi.

Kun jo pelkästään nykyiset ilmastolupaukset toteuttamalla lämpeneminen rajoittuu laskelmien mukaan 1,7-1,8 asteeseen, niin mitä ihmettä näiltä kokouksilta pitäisi vielä odottaa? Tuskin mitään itse ilmastonmuutoksen kehitykseen vaikuttavaa mutta sitäkin enemmän ilmastobisneksen ja siihen liittyvän hyvesignaloinnin tuhansien miljardien eurojen jakamisesta. Siellä puhutaan rahasta, ei ilmastosta.

[Roope]

Kerttu Kotakorpi esitetään edelleen asiantuntijana, vaikka on liukunut yhä syvemmälle aktivismiin. Aktivistien keskuudessa poliittisia neuvoja jakelevaa Kotakorpea nimitään asemansa vuoksi "ilmastovaikuttajaksi".

Millainen vegaani olet, Kerttu Kotakorpi?

Meteorologi ryhtyi luontotoimittajaksi ja teki tv-sarjan ilmastonmuutoksesta. Hänestä lihantuotannon tukeminen ei hyödytä ketään.

Suomen Kuvalehti 9.11.2024

Ilmastonmuutos muokkaa Suomen luontoa. Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut siitä Suomen luonto 2100 – tutkimusretki tulevaisuuteen -kirjassaan.

Kotakorpi käytti kirjassa skenaariota, jossa maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä kolme astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

"Suurin osa kritiikistä keskittyi siihen, että kirjan ilmastoennusteet olivat liian pessimistisiä. Ikävä kyllä, ne eivät siltä näytä", Kotakorpi sanoo.

Kerttu Kotakorpi näyttää rumalta, kun hän valehtelee.

Kotakorpi käytti kirjassa pelkästään rcp8.5-skenaariota, jonka mukaan maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 4-5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Hän antaa edelleen ymmärtää, että IPCC:n pelkäksi referenssiksi eikä missään tapauksessa ennusteeksi tarkoitettu skenaario olisi todennäköinen ja toteutumassa, vaikka se ei ole oletuksiltaan (hiilipäästöjen jatkuva kasvu ja moninkertaistuminen vuosisadan loppuun asti) mitenkään realistinen.

En ole nähnyt omani lisäksi minkäänlaista kritiikkiä kirjasta, mutta on sataprosenttisen selvää, että valittu skenaario oli valittu tarkoitushakuisesti mahdollisimman pessimistisesti, mikä oli selvää silloin ja on sitä edelleen. Kotakorven valitsema skenaario olisi rankasti liioiteltu siinäkin tapauksessa, että uskoisi outoon kehityskulkuun, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta missään, mikä johtaisi laskelmien mukaan noin 2,7 asteen lämpenemiseen, kun Kotakorven skenaariossa lämpenemistä olisi yli puolet enemmän.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok) johtama Suomen valtuuskunta matkusti Kolumbiaan ilman kansallista luonnon monimuotoisuuden strategiaa. Määräaika sellaisen toimittamiselle päättyi elokuussa.

"Suomi oli joskus mallioppilas ja edelläkävijä. Meillä oli kunnianhimoiset tavoitteet", Kotakorpi sanoo.

"Kun katsoo, mikä meininki täällä nyt on, niin eihän meillä ole mitään mahdollisuutta selvitä mistään."

Kotakorven mukaan sama asenne näkyy kaikessa muussakin.

"Eriarvoisuus ja konfliktit lisääntyvät. Maahanmuuton ja talouden ongelmat ovat yhä ratkaisematta."

Älä lähde tälle Gretan tielle, pliis. Siltä ei ole paluuta.

Tv-sarjan ensimmäisessä jaksossa pohditaan, uskaltaako tähän maailmaan tehdä lapsia.

Sitä varten Kotakorpi ja Sipi matkustivat Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Senegaliin.

Merkittävä osa maapallon tulevasta väestönkasvusta keskittyy Afrikkaan. Ennusteen mukaan Afrikan väestö jopa kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana.

Senegalissa naiset synnyttävät keskimäärin 4,4 lasta. Suomessa lukema on 1,3.

Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku laskisi.

Jakson alussa Kotakorpi kertoo, että hän ei halua lapsia. Hän sanoo, että siihen ei ole yksiselitteistä syytä.

Monet naiset kehuivat jakson nähtyään, että kiva, kun joku sanoi heidän ajatuksensa ääneen. Sitten olivat keski-iän ylittäneet miehet. He eivät kehuneet.

"Miksi sanomiseni suututti heitä niin paljon?" Kotakorpi huokaa.

"Me ollaan ylpeitä siitä, että naiset saivat äänioikeuden toisena maailmassa ja että pyritään tasa-arvoon. Olin kuvitellut, että Suomessa on itsestäänselvää, että naiset saavat itse päättää tällaisista asioista."

Tietysti saavat päättää, mutta minua ainakin suututti se, että Kotakorpi on julkisuudessa selittänyt yhdeksi lapsettomuutensa syyksi ilmastonmuutoksen, vaikka ei ole kirjassaan tai missään muuallakaan kyennyt selittämään, mikä ilmastonmuutoksessa voisi konkreettisesti pelottaa niin paljon, että edes meteorologi ei uskalla synnyttää tähän maailmaan lapsia. Meteorologin luulisi olevan koulutuksensa vuoksi valtamedian ja Elokapinan pelottelun ja liioittelun yläpuolella, kun edes Kotakorven äärimmäiseen lämpenemisskenaarioon perustuneessa kirjassa vuoden 2100 Suomi ei ollut muutosten osalta mitenkään pelottava paikka.

Kun Kotakorpi antaa puheillaan ja auktoriteetillaan ymmärtää, että valtamedian ja Elokapinan perätön maailmanloppupropaganda onkin perusteltua, hän muuttuu itsekin aktivistiksi.

Toivoa etsimässä -sarjassa käsitellään muun muassa meriä, metsiä ja lihansyöntiä. Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki toteaa lihansyöntiin keskittyvässä jaksossa, että jos lihan kulutus puolittuisi maailmanlaajuisesti, ilmasto-ongelma katoaisi.

Suomalaiset syövät keskimäärin 78 kiloa lihaa vuodessa. Eniten syödään broileria, joka on käytännössä aina tehotuotettua.

Kotakorven mielestä lihansyönti on Suomessa saman mittaluokan yhteiskunnallinen ongelma kuin tupakointi. Molempien ympäristövaikutukset ja kansanterveydelliset vaikutukset ovat valtavat.

"Kumpikin aiheuttaa paljon ylimääräistä kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Kumpaankin käytetään hirveästi yhteisiä resursseja", hän sanoo.

Kotakorven mukaan lihan tuotannon tukeminen ei hyödytä mitään muuta tahoa kuin lihateollisuutta.

"Miksi me siis tuettaisiin sitä? Nekin rahat voisi suunnata paremmin."

Noin kaksi kolmasosaa Suomen peltoalasta käytetään eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen. Eikä se edes riitä. Rehua tuodaan myös ulkomailta.

Eläinten ravinnon sijaan Suomen pelloilla voisi kasvattaa ravintoa ihmisille. Kotakorven mukaan täällä pystyisi ihan hyvin kasvattamaan sen valkuaisen, minkä suomalaiset tarvitsevat.

"Jostain syystä se ei käy. Päättäjien mielestä suomalaisen ruoantuotannon pitää perustua valtavalle määrälle huonoissa oloissa pidettäviä eläimiä", hän ihmettelee.

"Kuka sen on päättänyt? Miksi niin pitää olla? Miksi me ei puolusteta meidän kasvinviljelijöitä?"

"On kauhean hienoa, että on olemassa aktivistinuoria, jotka kantavat yhteistä vastuuta. Jotenkin silti ajattelen, että olisi kiva, jos nuoret olisivat nuoria ja keskittyisivät sopivan kokoisiin asioihin", Kotakorpi pohtii.

"Toisaalta jonkun täytyy ilmasto-ongelmakin ratkaista eikä hallituksista näytä olevan siihen."

En huomannut aikoinaan, mutta Kotakorpi toivoi jo nelisen vuotta sitten Gretan lailla, että poliitikot menisivät ilmastonmuutoksen vuoksi "paniikkiin".

[ikuturso]

Eläinten ravinnon sijaan Suomen pelloilla voisi kasvattaa ravintoa ihmisille. Kotakorven mukaan täällä pystyisi ihan hyvin kasvattamaan sen valkuaisen, minkä suomalaiset tarvitsevat.

Samaan aikaan kun puhutaan ilmastopakolaisuudesta, toistan jälleen itseäni. Maailman tupakka, hamppu, ja oopiumipellot tuottamaan ruokaa. Nyt heti.

Palataan sitten siihen, että viedään pupuilta ja lehmiltä ruoat ihmisten pöytiin.

-i-

[Luotsi]

Eläinten ravinnon sijaan Suomen pelloilla voisi kasvattaa ravintoa ihmisille. Kotakorven mukaan täällä pystyisi ihan hyvin kasvattamaan sen valkuaisen, minkä suomalaiset tarvitsevat.

"Jostain syystä se ei käy. Päättäjien mielestä suomalaisen ruoantuotannon pitää perustua valtavalle määrälle huonoissa oloissa pidettäviä eläimiä", hän ihmettelee.

"Kuka sen on päättänyt? Miksi niin pitää olla? Miksi me ei puolusteta meidän kasvinviljelijöitä?"

Minäpä lievitän Kertun tiedonjanoa.

Sen ovat päättäneet ravinnon ostajat, kuluttajat joita myös kansalaisiksi kutsutaan. Niin pitää olla koska näin markkinataloudessa on, komentotaloudessa asia on toisin. Kasvinviljelijöitä ei kukaan vastusta niin loogisesti he eivät myöskään erityisiä puolustajia tarvitse.

Suomen ilmasto sopii nimenomaan eläinravinnon kasvatukseen, ihmisravinnon suhteen se asettaa paljon enemmän rajoitteita ja nimenomaan epävarmuutta - eli riskin ravinnon puutteesta, jopa loppumisesta.

[Roope]

USA:n presidentinvaaleista ja Bakun ilmastokokouksesta uutisoinnin ohessa on kehitetty uusi ilmastonarratiivi, jonka mukaan Trump uhkaa pilata Kiinan ja Yhdysvaltain "ilmastoyhteistyön" ja 1,5 asteen lämpenemistavoitteen ja samalla vaarantaa koko maailman. Tarinassa Kiina on ilmastohyvis ja Trump ultimate pahis. Kiinan ilmastotekoja ja edelläkävijyyttä hehkutetaan nyt joka paikassa (mm. Ylen aamu 11.11.) kuin yhteisestä sopimuksesta. Väitettyä "ilmastoyhteistyötä" ei selitetä missään, mutta ainakaan se ei ole tarkoittanut, että Kiina olisi omaksunut yhtä tiukat tavoitteet kuin EU ja Yhdysvallat.

Tosiasiassa Kiinan odotetaan lisäävän päästöjä ensi vuonnakin, kun taas Yhdysvallat tulee ennusteiden mukaan vähentämään niitä myös Trumpin aikana. Itse asiassa Trumpin linjaa voisi luonnehtia, että se on aiempaa lähempänä Kiinan linjaa. Miksei tule kehuja kuten Kiinalle?

Raportti ennustaa: Hiilidioksidi­päästöt kohoavat ennätys­lukemiin tänä vuonna, eikä huippua ole vielä nähty

MAAILMAN hiilidioksidipäästöt ovat nousemassa ennätyksellisiin lukemiin tänä vuonna, raportti ennustaa. Asiasta uutisoi Reuters.

YK:n COP29-ilmastokokouksessa Azerbaidzhanissa julkaistussa The Global Carbon Budget -raportissa arvioidaan, että maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt nousevat tänä vuonna 41,6 miljardiin tonniin. Viime vuonna hiilidioksidipäästöjen määrä oli 40,6 miljardia tonnia.

[...]

RAPORTIN pääkirjoittajalla Pierre Friedlingsteinillä on synkkä arvio tulevien vuosien luvuista.

"Emme näe merkkejä fossiilisten polttoaineiden päästöjen huipusta vuonna 2024."

Jos merkittäviä päästövähennyksiä ei tehdä välittömästi, maapallolla ylitetään 1,5 asteen tavoite ja liikutaan vielä tästä eteenpäin kohti merkittävämpää ilmaston lämpenemistä, Friedlingstein arvioi.

[...]

Koska edistyminen päästövähennyksissä on hidasta, osa tutkijoista ei pidä 1,5 asteen tavoitetta enää realistisena.

RAPORTISSA Yhdysvaltain päästöjen arvioidaan laskevan viime vuoden tasoon verrattuna 0,6 prosenttia. Euroopan unionin päästöjen odotetaan puolestaan laskevan 3,8 prosenttia.

Sen sijaan Intian päästöjen odotetaan nousevan 4,6 prosenttia ja Kiinan 0,2 prosenttia.

Helsingin Sanomat 13.11.2024

Tyypillinen tapa harhauttaa on ylistää Kiinan toimia ja kansalaisten voimakasta tahtoa "päästöjen vähentämiseksi", kun tarkoitetaan paikallisia ilmansaasteita eikä hiilidioksidipäästöjä. Kiinassa kansalaiset ovat kyllä olleet mielipidekyselyjen mukaan jo pitkään lähes sataprosenttisesti – kiitos valtion kampanjoinnin – myös hiilipäästöjen vähentämisen kannalla, mutta tämä ei ole edennyt valtion politiikaksi.

Kiinan päästöjä kasvattavaan ilmastopolitiikkaan nähden on mielenkiintoista, miten sielläkin valtio on manipuloinut kansalaiset uskomaan ilmastonmuutosnarratiivia ja pelkäämään ilmastonmuutosta joidenkin kyselyjen mukaan jopa enemmän kuin eurooppalaiset.

[Lalli IsoTalo]

Weather Channel -kanavan perustaja kertoo asiat siten kuin ne mielestään ovat: ei ole mitään ihmisen tekemää selkeää globaalia lämpenemistä, eikä ole mitään syytä olettaa, että tulisi olemaan. Tässä lyhyt (1:35) pätkä jonka voi näyttää ilmastohysteerikkotutuille.

[tweet]1856653297106428134[/tweet]

[Caucasian]

Uudet "ravintosuositukset" kertovat, että leikkeleitä ei pidä syödä ollenkaan. Siis nolla meetvurstia... 
Kyse taitaa olla politikoinnista ja lihansyönnin vastausuudesta eikä terveydestä. Leikkeleet aiheuttavat kuulemma syöpää...   
On selvää, että jos Kyse olisi terveydestä, niin jokin "turvallinen" yläraja leikkeleille asetettaisiin. Lautasmalliakin on muutettu vegaanisempaan suuntaan jo aiemmin.
Mikähän se todellinen KIISTATON riski syövälle on jos laittaa lauantaimakkaraa leivän päälle??? Todennäköisesti naurettavan pieni. Luulenpa, että syöpäriski liittyy enemmänkin siihen, mitä seurattavat EIVÄT syö eikä siihen mitä syövät. Ja siihen kuinka paljon ylipäänsä syövät.
No vegaanius etenee. Liha varmaan poistetaan sairaaloista, kouluista, päiväkodeista, vankiloista lähitulevaisuudessa ELLEI magamovement leviä Eurooppaan ja Suomeen.
Lihanjalostusteollisuus voisi muuten haastaa suositusten tekijät oikeuteen.

[Vesa Heimo]

Lihanjalostusteollisuus voisi muuten haastaa suositusten tekijät oikeuteen.

Mistä ne haastaisi? Tekemällä paremman ja tarkemman tutkimuksen?

Onhan meillä suositukset että tupakkatuotteita tai alkoholiakaan käytetään mieluiten nollana. Vaikka nyt kalja silloin tällöin tai pikkusikari lauantai-iltana tuskin nostaa syövän tai verisuonitautien riskejä käytännössä millään tavalla. Silti, viralliset suositukset tosiaan kertoo että alkoholi ja nikotiini on huonoksi ihmiselle.

Myös suolasta sun muista on ravitsemussuositukset. Pitäsköhän suolateollisuuden yhdessä lihateollisuuden ja viinanvalmistajien haastaa oikeuteen kaikki.

[tinnitus]

Weather Channel -kanavan perustaja kertoo asiat siten kuin ne mielestään ovat: ei ole mitään ihmisen tekemää selkeää globaalia lämpenemistä, eikä ole mitään syytä olettaa, että tulisi olemaan. Tässä lyhyt (1:35) pätkä jonka voi näyttää ilmastohysteerikkotutuille.

No nyt tuli kyllä sellainen niitti, että pakko kai se on uskoa että mitään lämpenemistä ei ole Fake-news Wikipedia kertoo hepusta seuraavaa. Nopea googlailu näyttäisi vahvistavan Wikipedian tiedot, mutta jos korjattavaa on niin lähteitä vaan tänne.

John Colemanin ainoa tutkinto on Bachelor in Journalism vuodelta 1957, eli hän on siis Homman vakiintuneella terminologialla toimittelija, ja hän on leipätyönään esiintynyt televisiossa. Vuonna 1981 hän perusti yhdessä toisen yrittäjän kanssa The Weather Channelin, mistä hänet sysättiin ulos vuoden jälkeen. Sen jälkeen hän on työskennellyt eri tv-kanavilla, viimeisenä sijoituspaikkanaan KUSI-TV (eikä tämä ole edes vitsi).

Klipissä Coleman sanoo ylpeästi "I'm a scientist", mutta biografiassa ei kyllä ole mitään tietoja että hän olisi tehnyt minkään sortin tutkimusta. Täällä paljon parjattu Kerttu Kotakorpikin on sentään tehnyt pro gradun Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle.

Suonette anteeksi jos en ole ihan kauhean vaikuttunut.

[Roope]

Helsingin Sanomat: USA:ssa nousi valtaan Trump, mutta EU:ssa vastassa on kova luu: "Toimimme, ja vaadimme muiden seuraavan perässä" 13.11.2024

NYT Euroopan unionilla on ilmastokokouksessa edustaja, jonka pokka pitää. Hän on aiemmin Hollannin valtiovarainministerinä saanut lempinimen Doctor No:na, Bond-elokuvan roistona.

Lempinimi juontaa juurensa ilmastokomissaari Wopke Hoekstran aikaan Hollannin valtiovarainministerinä, jolloin hän vastusti tiukasti koronatukilainojen myöntämistä ilman ehtoja.

[...]

"Toimimme, ja vaadimme muiden seuraavan perässä", Hoekstra linjasi puhuessaan EU-parlamentille hiilitulleista, joita hänen mukaansa EU:n täytyy nostaa.

Ilmastokomissaari Hoekstra vaatii Kiinan, Yhdysvaltojen ja koko maailman seuraavan perässä EU:ta ilmastopolitiikassa? Millähän lihaksilla? Taitaa olla popkornien paikka.

WOPKE Hoekstra korostaa teollisuuden ja markkinoiden omia toimia ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Ilmastokomissaarin mukaan teollisuus ja kuluttajat pitää saada valitsemaan vihreitä vaihtoehtoja, jolloin fossiilisista vaihtoehdoista tulee kalliimpia.

Po. kuluttajat pitää pakottaa valitsemaan vihreitä vaihtoehtoja tekemällä fossiilisista vaihtoehdoista kalliimpia. Kuluttajia ei kiinnosta kuin marginaalisesti maksaa enemmän samasta mutta "vihreästä" tai jättää halvempi mutta yhtä hyvä vähemmän "vihreänä" ostamatta.

"Hoekstra on hollantilainen, ja hollantilaiset ovat kauppakansaa. Hän on kova neuvottelija. Hän ajoi taitavasti ja tehokkaasti päästövähennyksiä viime vuoden ympäristökokouksessa Dubaissa", vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö kuvaa.

Dubain ilmastokokouksessa saatiin joulukuussa 2023 aikaan ensimmäistä kertaa aikaan sopu, jonka on tarkoitus siirtää vähitellen ilmastopäästöjä aiheuttavat fossiiliset polttoaineet historiaan.

Kuka mitäkin pitää taitavana ja tehokkaana. Kyseinen muotoilu ei velvoittanut ketään mihinkään merkittävään, mikä mahdollisti sovun. Sama kuin lupaisi laihduttaa, mutta jättäisi kertomatta minä vuonna ja kuinka paljon.

"EU:lla on tärkeä tehtävä pelastaa ilmastopolitiikka", Niinistö sanoo.

Ilmastokokouksissa tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Eipäs siirretä maalitolppia. Väitettynä tavoitteena on estää pitempiaikainen keskilämpötilan nousu yli 1,5 asteen missään vaiheessa vuosisataa, mikä on oleellisesti eri rasti kuin korkeintaan 1,5 asteen lämpötilan nousu vuosisadan lopussa.

Se on selkeästi mission impossible, mutta mahdotonta yrittäessä EU saa polttaa huimasti rahaa, joka ilmestyy maagisesti toisten taskuun.

[Uuno Nuivanen]

Tuomiopäivän profeetat Kotakorpi ja Kaskeala ratsastavat jälleen. Pitkä julistus, tulva- ja tornadokuvitettuna.

Tunnettujen ilmastovaikuttajien Niklas Kaskealan ja Kerttu Kotakorven mielestä on selvää, että ekokatastrofi ahdistaa monia. Heitäkin on pelottanut – Kaskealaa jopa niin, että yöunet menivät ja piti mennä lääkäriin.


Herätkää! Ettekö te ymmärrä!"

Niin Niklas Kaskealan olisi halunnut huutaa muutama vuosi sitten ympärillä oleville ihmisille.

Paha olo kumpusi siitä, ettei moni hänen lähipiiristään näyttänyt Kaskealan mielestä välittävän lainkaan siitä, että olemme keskellä ihmiskunnan suurinta kohtalonkysymystä.

– Näin vain paljon jatkuvaa lomalentelyä ja kulutuskulttuuria. Tuntui, että ihmiset ovat unissaan eivätkä tajua, miten vakava asia ilmastokriisi on. Teki mieli ravistella heitä hereille.

Tilanne ei ole käynyt helpommaksi sen jälkeen.

Elinolomme kuumenevat edelleen hälyttävällä vauhdilla, olemme yhä hyvin riippuvaisia fossiilista polttoaineista ja maailmanlaajuiset päästöt ovat ennätyslukemissaan.

Tuoreen ilmastoraportin alkusanat kuulostavat Hollywoodin apokalyptiselta katastrofielokuvalta:

"Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on täysin kiistaton maailmanlaajuinen hätätila. Iso osa Maan elämän rakenteesta on vaarassa. Olemme astumassa ilmastokriisin kriittiseen ja arvaamattomaan uuteen vaiheeseen."

Tällä menolla olemme matkalla jopa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä. Tutkijoiden mukaan se tietäisi monelta osin totaalista tuhoa.

– Se olisi täyskatastrofi koko ihmiskunnalle. Se luultavasti laukaisisi useita keikahduspisteitä. Meillä on hyvin pelottava tulevaisuus edessä, jos menemme sitä kohti, ilmastovaikuttajana työskentelevä Kaskeala toteaa. ...

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010808881.html

[Roope]

Tunnettujen ilmastovaikuttajien Niklas Kaskealan ja Kerttu Kotakorven mielestä on selvää, että ekokatastrofi ahdistaa monia.
...
Tuoreen ilmastoraportin alkusanat kuulostavat Hollywoodin apokalyptiselta katastrofielokuvalta:

"Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla.

Emme ole.

Tämä on täysin kiistaton maailmanlaajuinen hätätila.

Ei ole.

Iso osa Maan elämän rakenteesta on vaarassa.

Ei ole.

Olemme astumassa ilmastokriisin kriittiseen ja arvaamattomaan uuteen vaiheeseen.

Emme ole.

Tällä menolla olemme matkalla jopa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä. Tutkijoiden mukaan se tietäisi monelta osin totaalista tuhoa.

Emme ole, eikä tietäisi. Kerttu Kotakorpi kirjoitti kirjan, mitä Suomelle merkitsisi 4-5 asteen globaali lämpeneminen. Ei paljon mitään.

– Se olisi täyskatastrofi koko ihmiskunnalle. Se luultavasti laukaisisi useita keikahduspisteitä. Meillä on hyvin pelottava tulevaisuus edessä, jos menemme sitä kohti, ilmastovaikuttajana työskentelevä Kaskeala toteaa.

Onpa täydellinen sekopää.

– Meidän pitäisi pystyä vähentämään päästöjä 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä välttääksemme pahimmat seuraukset ja päästäksemme nettonollatasolle vuonna 2050. Tällä hetken ilmastopolitiikka ja tavoitteet pienentävät päästöjä vain 2,6 prosenttia. Se kuvaa hyvin todellisuutta, jossa olemme, meteorologina tutuksi tullut tietokirjailija Kerttu Kotakorpi summaa.

Kuvaa Kotakorven rehellisyyden tasoa, että harhauttaa tällaisilla väärillä ja vääristellyillä luvuilla.

Suomen kannalta erityisen pysäyttävää olisi Pohjois-Atlantin merivirran pysähtyminen, joka voisi romahduttaa Pohjoismaiden lämpötiloja 4–10 asteella ja marssittaa maahamme yhä rajumpia myrskyjä.

Jonka todennäköisyys on nolla, pilkku ja monta nollaa ja aikajänne satoja vuosia.

– Mutta kun puhumme paljon valtionvelasta, niin onhan tämä paljon vakavampaa velkaa tuleville sukupolville. On laskettu, että muutoksiin sopeutumiseen kuluisi kuusinkertainen hinta verrattuna siihen, mitä menisi, että tässä ajassa pystyisimme hillitsemään ilmaston lämpenemistä, Kotakorpi jatkaa.

Tällaista valintaa ei oikeasti ole olemassa.

– En suostu ajattelemaan muutenkaan, etteikö toimia voitaisi saada aikaiseksi. Koska se, että hyväksyisimme maailman, jossa on kolme astetta lämpimämpää, on niin kauhistuttava.

Kaksi usein käytettyä harhautusta. "Mitään ei tehdä" ja vaihtoehtoina joko 1,5 astetta tai "kolme astetta", kun oikeasti ollaan ilmastolupausten perusteella matkalla kohti alle kahta astetta, eikä sitä voi juurikaan muuttaa kuin Kiina.

– Meillä on vahvana narratiivi, että ilmastotoimet ovat jatkuvaa luopumista. Että joudutaan tinkimään elintasosta ja paljosta muustakin, vaikka se ei pidä paikkaansa. Jos katsoo 20 vuoden kehitystä meillä, niin kukaan on tuskin edes huomannut päästöjen puolittumista, Kaskeala sanoo.

Emme niin, vaikka näiden kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole ollut suurimmaksi osaksi mielipuolista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta. Päästöt ovat vähentyneet teknologian kehittyessä ilmankin. Energian hinnan nousu on kyllä huomattu.

Nykyajan vastakkainasettelua korostava keskustelukulttuuri vahvistaa Kotakorven mielestä liikaa sitä ajatusta, että suomalaisista moni suhtautuisi penseästi ilmastoasioihin. Todellisuudessa tutkimukset osoittavat suuren osan ihmisistä olevan valmiita toimimaan ilmaston hyväksi jopa silloin, kun siitä syntyy lisää kuluja.

– Suurin osa suomalaisista tunnistaa esimerkiksi sen, miten talvemme ovat muuttuneet, eikä se ole mukava asia. Haluamme yhä säilyttää luontoa ja vuodenaikoja, joita meillä on Suomessa. Uskon myös, että suuri osa suomalaisista jakaa ajatuksen kohtuullisesta kulutuksesta ja järkevästä resurssien käytöstä.

Keskustelussa voitaisiin lähteä vaikka siitä, että suomalaisilla ei ole eikä voi teoriassakaan olla mitään sanomista ilmastonmuutoksen kehitykseen.

Kotakorven mukaan maailman hätätilaa hillitsevissä toimenpiteissä on paljon sellaista yhteistä hyvää, joilla niitä voi perustella suomalaisille.

– Esimerkiksi omavaraisuus energiantuotannossa. Sehän on aidosti tosi hyvä asia, että voisimme irtaantua fossiilista polttoaineista, jotka ovat kaikki tuontitavaraa meille. Julkisessa keskustelussa tulisi korostaa enemmän niitä puolia, jotka yhdistävät meitä ja joista on helpompi olla samaa mieltä.

Turve. Ydinvoima.

Kaskealan mukaan nyt on ratkaisevan tärkeää murtaa ilmastotaistelua jarruttavia voimia. Yksi niistä on hänen mielestään "todella huonot päättäjät".

– Poliitikot eivät missään nimessä tee tätä muutosta meidän puolestamme, se on jo nähty. He eivät ole saaneet aikaan riittävän nopeita toimia.

"Todella huonot päättäjät" loivat Suomeen maailman hulluimman vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen. Mahdottoman tavoitteen tavoittelemiseen tullaan tuhlaamaan kymmeniä miljardeja euroja.

Siksi muutoksen täytyy lähteä Kaskealan mukaan kansasta. Mitä enemmän äänestäjät vaativat päättäjiä puuttumaan ilmaston lämpenemiseen, sitä enemmän se pakottaa heitä tekemään suurempia päätöksiä ilmaston puolesta.

– Lopullinen valta ja vastuu asuvat meissä kansalaisissa. Eli valitsemme sellaisia päättäjiä, jotka laittavat ilmastokysymykset etusijalle ja ymmärtävät, miten ne tarkoittavat nimenomaan elämämme parantamista. Samalla poliitikot on pidettävä tilivelvollisina, jolleivät he toteuta niitä ilmastotoimia, joita vaadimme.

Mitähän kansalaiset vastaisivat, jos heille kerrankin annettaisiin valta valita, haluavatko he halvempaa energiaa vai kalliimpaa "vihreää" energiaa?

Kotakorpi käyttää koronapandemiaa osoituksena siitä, että ihmiskunta kyllä pystyy halutessaan tekemään hyvinkin radikaaleja suunnanmuutoksia elämäntapaansa.

– Eli jos ajattelisimme, että meillä on jälleen kriisi, joka uhkaa ihmisten elämää ja taloutta merkittävällä tavalla, voisimme tehdä päätöksiä, joilla aidosti ohjailtaisiin enemmän päästöjen syntymistä. Mutta toistaiseksi niin ei ole tapahtunut.

Onhan näitä päätöksiä tehty, mutta vain itsetuhoisessa EU:ssa, jolla ei ole enää käytännössä mitään vaikutusta (6 % päästöistä) ilmastonmuutokseen.

Ahdistavaa tämän kaiken keskellä on silti olla, Kaskeala ja Kotakorpi myöntävät. Ilmastoahdistuksen on todettu olevan yleisempää sen asiantuntijoille. Tieto tuntuu lisäävän tuskaa.

Kaskealalla ahdinko kärjistyi muutama vuosi sitten hetkeen, kun hän halusi huutaa turhautumisensa päin muiden naamaa. Silloin yöt muuttuivat unettomiksi eikä hänellä riittänyt arjessa jaksamista kuten ennen. Ahdistus tuntui jopa rintakipuna kehossa.

Työterveyden kautta Kaskeala pääsi terapiaan. Hän kuitenkin kokee, etteivät terapeutit ymmärtäneet, että ilmaston hälyttävä tila voisi olla todellinen aiheuttaja mielen mustumiselle, vaan sille etsittiin syvempää juurisyytä.

– Se ärsytti todella paljon. Olisin halunnut vastata, että tämä on eksistentiaalinen uhka koko ihmiskunnalle. Kai se on ihan selvää, että vähän ahdistaa.

Ei ole "eksistentiaalista uhkaa". Nämä hysteerikot hylkivät tietoa, joten sekään ei auta.

Sen sijaan että näitä hulluja käsiteltäisiin valtamediassa mielenterveysongelmaisina, heitä käsitelläänkin "ilmastovaikuttajina", joiden annetaan myrkyttää muidenkin mieliä.

edit:

– Emme voi onnistua täydellisesti, mutta meillä on mahdollisuus olla epäonnistumatta täydellisesti.

Hän muistuttaa, ettei ole kovin kauaa siitä, kun asiantuntijat povasivat vielä jopa neljän asteen lämpenemistä. Alle kolme astetta, johon nykypäätöksien pohjalta päätyisimme, on huomattavasti vähemmän siihen nähden.

Nykypäätöksien pohjalta päädytään laskelmien mukaan alle kahteen asteeseen, mutta sehän ei ole tarpeeksi raflaavaa.

Suomen esimerkki onkin Kaskealan mielestä osoitus siitä, että rajut päästöleikkaukset voidaan toteuttaa niin, että säilytämme nykyisen elämänlaatumme.

– Päinvastoin, tarvittavat muutokset ovat mielestäni sellaisia, että ne parantavat elämäämme. Jos syömme terveellisemmin ja parempaa ruokaa, niin sehän on pelkästään hyvä asia. Tai jos järkeistämme maankäyttöämme, eihän se ole mikään heikennys. Miksi ne eivät olisi asioita, joita emme haluaisi jo muutenkin.

Emme muuten halua.

[Lalli IsoTalo]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010808881.html

Emme ole.
Ei ole.
Ei ole.
Emme ole.
Emme ole ...
Ei ole ...
Emme muuten halua.

[Uuno Nuivanen]

^ Onkos @Roope nyt sitten sellainen denialisti? 

[Roope]

^Kiistän kaiken.

[aged]

Onkohan tuo Niklas Kaskeala ikinä tehnyt mitään tuottavaa/hyödyllistä työtä. Edellinen tyäpaikka oli Compensate, missä oli helppo elää leveää elämää tekemättä mitään ja ilman mitään vastuuta. Tuuletteli vaan menemään hölmöjen lahjoittamia ilmastoaneita. 'Ilmastoaktivistina' saa nyt ylen lähes rajattomasta kassasta palkkaa työstä, mikä ei hyödytä ketään eikä vaikuta mihinkään.

[Golimar]

Tämä siitä tulee kun ilmastoprofeetat saa hillua vapaasti ja yllyttää herkkäuskoisia.

X

A woman is now receiving treatment after she damaged power equipment and climbed a substation transformer in Salt Lake City Wednesday morning during what police say was a mental health episode.

The incident, which took place near Gladiola Street and Decade Drive, led to authorities cutting power to more than 800 homes to prevent the woman from being electrocuted. According to the Salt Lake City Police Department, the alleged trespasser was taken into custody and transported to the hospital.

X

Kent said he heard the woman yelling about how the world was no longer safe for her or future children

X

https://www.yahoo.com/news/more-800-utah-homes-lose-005017068.html

[Roope]

'Ilmastoaktivistina' saa nyt ylen lähes rajattomasta kassasta palkkaa työstä, mikä ei hyödytä ketään eikä vaikuta mihinkään.

Perustanut juuri parin muun aktivistin kanssa aktivistifirman, joten valtamedia tarjoaa ystävällisesti julkisuutta.

Niklas Kaskeala

No nyt! Uutta vaikuttamisen ja strategisen viestinnän toimistoa pukkaa 🙌

Olemme perustaneet The Activist Agencyn yhdessä @miisamink  ja @tuulikousa kanssa.

Tsek lisätiedot 👉 https://activist-agency.com

Bisnesnerouden ohessa myös politiikan asiantuntija.

Niklas Kaskeala

Ilmastokriisi. Luontokato. Ja pian maailman johtavassa valtiossa valtaa pitää fasisti. Euroopassa äärioikeisto ja viha saavat hyväksyntää. Naapurissa riehuu sota, Lähi-idässä tapahtuu kansanmurha. What a time to be alive. Maailman haasteiden parissa riittää kyllä tekemistä.

Niklas Kaskeala

Jännää miten moni tässä maailmassa on valmis sietämään, tai jopa kannattamaan fasismia, kunhan se on heidän omaa etuaan edistävää (tai niin he ainakin uskovat) fasismia.

Niklas Kaskeala

Kun Saska Saarikoski kirjoittaa väkevän kolumnin Hesariin, jossa hän sanoo suoraan, että rasisteja pitää sanoa rasisteiksi, voinee todeta, että media on lopulta herännyt "tolkun" narratiivin haitallisuuteen, kun puhutaan äärioikeistosta, ihmisvihasta ja rasismista.

Niklas Kaskeala

Ihan vinkkinä vaan toimittajille. Ensi kerralla, kun uskaltaudutte lähiöihin, haastatelkaa myös niitä, jotka eivät äänestäneet Halla-ahoa. Kontulassa meitä oli 87 prosenttia äänestäneistä. Voi tulla vähän erilainen juttu. Jokunen lähiöstereotypiakin voi murentua. #journalismi

[pienivalkeapupu]

^ Herran jestas mikä pelle 

[mmm]

Tämä siitä tulee kun ilmastoprofeetat saa hillua vapaasti ja yllyttää herkkäuskoisia.

Siihen on syynsä, miksi terroristien kanssa ei neuvotella. Kun piikkaat yhden keloapinan kädet asvaltista irti, kohta on kourallinen lisää samassa jamassa. Sähkön katkaiseminen oli edesvastuutonta, sillä aikuisen ihmisen soisi kantavansa vastuun tekojensa seurauksista.

[F1nka]

^Jos sähköyhtiö vain halusi säästää korjaus- ja siivouskustannuksissa? Tommoinen iso nisäkäs, kun se kärähtää sähkölaitteesssa, aiheuttaa monesti oikosulun ja hajottaa siten järjestelmän osia.

[Roope]

Ingemo Lindroos: Alla vill rädda jorden, ändå talar vi om rätten att äta biff

Klimatpolitik är inte ett utopistiskt påfund av en grupp rödgröna hipsters, utan en strategi för hur vi ska klara oss här på jorden tillsammans.

Hbl 10.11.2024  (maksumuuri)

Höblän Ingemo Lindroosin purkaus edustaa tyypillistä ilmastojournalismin mielipideosastoa. Toimittaja, aktivisti tai toimittaja-aktivisti tarraa yhden yksittäisen tutkimuksen tai luonnonmullistuksen liioiteltuun tulkintaan ja omaksuu sen kautta Vanhan testamentin Jumalaan verrattavan ankaran moraaliposition, josta käsin ryöpyttää ilmastosyntisiä ja etenkin niitä, jotka eivät purematta niele Suomen äärimmäisen ilmastopolitiikan siunauksellisuutta ja ilmastokeskustelussa esitettyjä rankasti liioiteltuja väitteitä.

Toimittaja Lindroos ottaa kirjoituksessa moraalisen pöyristelynsä tukipisteeksi valtamediassa ilmastonmuutokseen liitetyt äskettäiset Espanjan tulvat, joiden seurauksena ihmisiä yöpyi Ikeassa. Tästä tapauksesta toimittaja saa mielestään perusteet ihmetellä, miten Suomessa ilmastopolitiikassa on edelleen kyse "identiteettipolitiikasta", josta esimerkkeinä hän mainitsee keskustelun siitä, onko meillä "oikeutta syödä pihviä tai ajaa bensalla" tai "kritisoida vegetaarista kouluruokaa", mikä varmaankin viittaa keskusteluun pakollisista kasvisruokapäivistä. Perussuomalaiset kuulemma voitti eduskuntavaalitkin bensiinikysymyksellä.

Nurinkurisesti toimittajan tarkoittamaa identiteettipolitiikkaa tässä ei siis ole se, että suomalaisten ilmastopolitiikalla, pihvinsyönnillä tai keskustelulla bensan hinnasta ei ole mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutoksen kehittymiseen saati Espanjan tulviin, vaan päinvastoin ilmastopolitiikan ja (identiteettipoliittisten) rajoitusten kyseenalaistaminen.

Lindroos rauhoittuu pohtimaan, että ilmastopolitiikan arvostelun taustalla lienee köyhyys ja puutteelliset julkiset palvelut. Halvemmat lipunhinnat joukkoliikenteessä, viihtyisämpi elinympäristö ja enemmän tulonsiirtoja, niin johan alkaa vihreä autoton ja makkaraton elämäntapa maistumaan ja kritiikki vaikenemaan. Kouluruokailuun euro (eli noin 50 %) lisää ja lettuja kasvissopan oheen, niin vegeruoka on menestys, valistaa kaikkitietävä toimittaja yläviistosta.

Poliittiset käsitteet kuten kunnianhimoinen ilmastopolitiikka johtavat helposti harhaan – ikään kuin voisimme valita kunnianhimoisen ja vähemmän kunnianhimoisen suunnitelman väliltä. Ilmastopolitiikka ei ole mikään utopistinen punavihreiden hipstereiden keksintö vaan strategia, kuinka pärjäämme täällä maapallolla yhdessä.

Voisimmeko vain puhua siitä, millainen on riittävä ilmastopolitiikka, ja katsoa, että kaikki pysyvät mukana?  (käännös)

Oikein mielelläni keskustelisin toimittajien kanssa juuri siitä, millainen on Suomen riittävä ilmastopolitiikka ja millä perusteilla, koska olen erittäin tyytymätön nykyiseen vahvasti identiteettipoliittiseen versioon. Missähän tämä onnistuu?

[Lasse]

Toimittaja Lindroos ottaa kirjoituksessa moraalisen pöyristelynsä tukipisteeksi valtamediassa ilmastonmuutokseen liitetyt äskettäiset Espanjan tulvat, joiden seurauksena ihmisiä yöpyi Ikeassa. Tästä tapauksesta toimittaja saa mielestään perusteet ihmetellä, miten Suomessa ilmastopolitiikassa on edelleen kyse "identiteettipolitiikasta", josta esimerkkeinä hän mainitsee keskustelun siitä, onko meillä "oikeutta syödä pihviä tai ajaa bensalla" tai "kritisoida vegetaarista kouluruokaa", mikä varmaankin viittaa keskusteluun pakollisista kasvisruokapäivistä. Perussuomalaiset kuulemma voitti eduskuntavaalitkin bensiinikysymyksellä.

Nurinkurisesti toimittajan tarkoittamaa identiteettipolitiikkaa tässä ei siis ole se, että suomalaisten ilmastopolitiikalla, pihvinsyönnillä tai keskustelulla bensan hinnasta ei ole mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutoksen kehittymiseen saati Espanjan tulviin, vaan päinvastoin ilmastopolitiikan ja (identiteettipoliittisten) rajoitusten kyseenalaistaminen.

Vaihtarina esitän voileipäpakkauksen Briteistä:

Here's your daily carbon allowance! What!!!
https://www.youtube.com/watch?v=dI7gbnKEeCw

Have you noticed how they are sneaking in permitted food purchases. Daily carbon allowance! Once CBDCs are in, you will be trapped.