Sote 1.0 -keskustelu - kuka hoidetaan ja kuka jää ilman hoitoa?

[repo]

Vai että ihan anonyymi perussuomalainen lähde tietää IS kertoa. Olisiko tuossa hieman sijaa epäilylle ettei IS vai harjoita sopivaa poliittista tarinan kerrontaa. Nyt se voi taas mennä lukijoille läpi, kun on topakasti irtisanouduttu tarinan kerronnasta ja poistettu sepitettyjä kirjoituksia yhdeltä hairahtuneelta eläkeläistoimittajalta.

[Emo]

Anonyymi perussuomalainen (kansanedustaja?) puhuu järkeviä Ilta-Sanomissa:

Sairaalaverkkosuunnitelma on ihan laho. Toivottavasti lakiesitystä ei tule koskaan. Ei sairaaloiden karsimisesta saada kasaan niitä säästöjä, joita sille on kaavailtu. Se on aivan järjetön juttu, IS:n lähde perus­suomalaisista latelee.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010359253.html

Sairaalaverkkosuunnitelma on katastrofaalinen, kaatakaa se @persut! Oikeutatte sillä edes osittain hallituksessa oleskelunne.

Perussuomalaisissa halua hylätä suunnitelma sairaaloiden alasajosta – "Toivottavasti lakiesitystä ei tule koskaan"

SAIRAALAVERKKOKYSYMYKSESTÄ vastaa perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Juuso on vakuutellut julkisuudessa, että hallitus tuo esityksensä sairaalaverkosta eduskuntaan vielä kevään aikana. Toisaalta Juuso on myös sanonut, ettei poliittisia päätöksiä sairaalaverkon karsimisesta ole vielä tehty.

Ministeri Juuso ei vastannut Ilta-Sanomien yhteydenottoon.

SAIRAALAVERKOSTA haettavista 100 miljoonan euron säästöistä sovittiin hallitusneuvotteluissa.

Minkä takia sairaalaverkon karsinnasta on kirjaus hallitusohjelmassa, jos ainakin toisessa päähallituspuolueessa on sitä kohtaan vastustusta?

– Koska sosiaali- ja terveysministeriön tietyillä virkamiehillä on ikiaikainen tavoite saada aikaan viiden erityis­vastuu­alueen malli, ja tämä on heidän tapansa pyrkiä etenemään sitä kohti, IS:n lähde sanoo.

Onko sairaalaverkon karsinta erityisen hankala pala juuri perussuomalaisille?

– Kyllä tämän asian vuoksi otsasuoni pullottaa kaikissa hallituspuolueissa, lähde sanoo ja lisää, että "sairaaloiden kanssa ei pitäisi lähteä nyt pelleilemään".

Kokoomuksessa sairaalaverkkokysymykseen suhtaudutaan maltillisemmin. Puolueessa ei ole ainakaan julkilausuttua halua hätäjarruttaa sairaala­verkkoasiassa, vaikka se on poliittisesti "helvetin tulenarka kysymys", kuten eräs IS:n kokoomuslähde asian muotoilee.

– Lähiviikkoina on ratkaisun paikat. Lakiesitys pitäisi saada lausunnoille toukokuun alussa, jotta aikataulu pitäisi.

Ensinnäkin tuo 100 miljoonaa on piinats tässä katastrofissa jota Suomen taloudeksikin kutsutaan, ja tuo summa on moninkertaisesti, helpommin ja vailla haittoja säästettävissä haittamatujen laiskan elämän verorahotteisesta täyshoidosta.

Toisekseen tuollaiset virkamiehet pitää heittää helvettiin tuolta, millä valtuuksilla he ajavat omaa politiikkaansa, kuka heidät tuonne on äänestänyt?

LISÄÄ bensaa roihuavaan sairaalakeskusteluun tulee oppositiolta, joka jätti torstaina välikysymyksen sairaaloiden alasajosta.

👍🏻

[Dangr]

 

[Olipakerranelämä]

Olisin ehkä vieläkin työelämässä, jos olisin n. viiskymppisenä päässyt
leikkaushoitoon polvivammani vuoksi.

Viimeinen lääkäri oli sitä mieltä, ettei polven eturistisiteen repeämis /
katkeamisvammoja korjata kuin urheilijoille 

Kitkuttelin kyllä vielä lähes 10- vuotta fyysisiä kykyjä vaativassa työssäni,
mutta sitten oli luovutettava ja jäätävä loisimaan ja odottamaan pieneksi
jäävää työeläkettä.

Noin on käynyt kai tuhansille muillekin ja tulee kai käymään jatkossakin,
vaikka sairaaloihin ja harvoiksi karsittuihin terveysasemiin tehdään
miljoonaremontteja ja herääkin kysymys, että keitä varten 

[Uuno Nuivanen]

Noin on käynyt kai tuhansille muillekin ja tulee kai käymään jatkossakin,
vaikka sairaaloihin ja harvoiksi karsittuihin terveysasemiin tehdään
miljoonaremontteja ja herääkin kysymys, että keitä varten 

Maahan saapuvalla muuttovoitolla on monenlaista vaivaa, joiden hoito on priorisoitu kaikkein tärkeimmäksi. Onhan kysymys elintärkeistä osaajista.

Puuttuvan sata milliä voisi napata vaikkapa yksinomaan Yleltä, kuten pitikin, mutta... Jäisi niille vielä melkein puoli miljardia, eikä ketään haittaisi vaikka muutamat sohvaperunat jäisi tekemättä.

[Dangr]

 

[Jorma M.]

Kukaan ei ole huomioinut parinpäivän takaista uutista nuorten diabeteksesta?

Jos db2 maksaa meidän terveydenhuollolle jo nyt 4 miljardia, niin mitä maksaakaan tulevaisuudessa kun työikäiset korvautuvat 3x enemmän db2 nuorena saaneesta?

Siinä alkaa abdi- ja muhiskulut kalpenemaan kun suomipoika ja -tyttö mässyttää/ jättää liikkumatta itsensä sairaaksi. Mutta eihän se janipetteri tai mirkkucassandra yhdellä seellä voi mennä liikkumaan kun ei ole varaa mikroautoiluun tai poniratsastukseen.

Jos db2 maksaa 4 mrd (en tiedä mikä oikea summa on), niin miten kymmenien tuhansien haittamamujen SUomessa loisiminen pienentää tuota laskua? Eikö se pidemmin lisää elinkaarikuluineen ongelmia?

Ja kun ko. loisinta on mielestäsi pienempi ongelma kansantaloudelle, niin eikö sun kannattais jatkaa tuota ns. lempiaihettasi niin että laitat jotain konkretiaa mukaan?
*Esim haluatko että eduskunta tekee erillislain että julkinen sektori lopettaa jokaisen db2 -potilaan hoidon. Kelpaisiko se?
*tai eduskunta päättää että db2-väki poistetaan maasta (vaikeampaa luultavasti kuin matujen poisto)?
*entä jos eduskunta päättää poistaa sokerin, hiilihydraatin ja liikkumattomuuden?
* entä kannattaisiko vedota EU:n komissioon jotta voisimme lisätä koronaelvytystä Etelä-Eurooppaan?


Konkretiaa!

[F1nka]

Kukaan ei ole huomioinut parinpäivän takaista uutista nuorten diabeteksesta?

Jos db2 maksaa meidän terveydenhuollolle jo nyt 4 miljardia, niin mitä maksaakaan tulevaisuudessa kun työikäiset korvautuvat 3x enemmän db2 nuorena saaneesta?

Siinä alkaa abdi- ja muhiskulut kalpenemaan kun suomipoika ja -tyttö mässyttää/ jättää liikkumatta itsensä sairaaksi. Mutta eihän se janipetteri tai mirkkucassandra yhdellä seellä voi mennä liikkumaan kun ei ole varaa mikroautoiluun tai poniratsastukseen.

...

Kauppojen energiajuomahyllyllä lyllertää välillä tosi säälittäviä nuoria, etenkin miespuolisia. En tiedä miksi juuri energiajuomaosastolla, koska energiajuomat sopivat myös hyvin kuntosaliharrastusta tehostamaan ja siten tukisivat myös lihasvoiman kasvattamista. Kaipa pullosta löytyy helpoimmin piristystä kuin itseään haastamalla. Monet räväkät lajit eivät vaadi tuhansia euroja rahaa, vaan intohimoa. Polkupyörällä ja rullalaudalla voi tehdä näyttäviä temppuja.

Muutaman huomion tekisin:
-Noissa ylipainoisissa lyllertää kyllä myös maahanmuuttajat. Ei taida löytyä erottelua taustaisuuden mukaan.
-Ylipaino haittaa parinmuodostusta, rasvakudos aiheuttaa häiriöitä hormonitoimintaan.
-Ylipaino aiheuttaa myös tulevaisuudessa lisäongelmia, lihavuus kun korreloi positiivisesti muistisaurauksien kanssa. On arveluja, että Alzheimerin tauti olisi itseasiassa sokeriaineenvaihduntatauti, kolmannen tyypin diabetes.

[Dangr]

 

[Uuno Nuivanen]

^ Hmm.. vain mamut hoidetaan? 

[Atte Saarela]

Mielenkiintoinen Linkedin - blogaus Kanadan terveydenhuollosta, missä apteekeilla on lupa tehdä enemmän asioita kuin täällä

https://www.linkedin.com/posts/professor-mark-britnell-16bb7212a_alberta-pharmacies-pharmacists-activity-7193924168344612864-EJGn

Good to be back in Toronto spending time with Shoppers Drug Mart, the largest pharmacy chain in Canada, with more than 1,300 pharmacist-owned locations nationwide. They are pioneering, pushing the boundaries in many areas, particularly around digital, and the extended role of pharmacists https://lnkd.in/gSeCfa7x

One in six Canadians do not have access to a GP so the extended role of the pharmacist is crucial in providing primary care services to underserved communities. The initiative has been a success with pharmacists dealing with a significant part (up to 60%) of primary care work.

Back in 2020, SDM opened its first managed medical clinic in Toronto. It's a primary-care and family practice clinic, providing patients with convenient, one-stop access to medical services and speedy advice. Popular with patients and consumers alike, these type of clinics have grown rapidly across Canada, none more so than in hashtag#Alberta.

Alberta has been leading the way since 2006, where pharmacists have the authority to prescribe medications for patients, order lab tests or blood work, administer injectable medication and vaccines (see chart below). So far, about 60% of practising pharmacists in Alberta have been granted additional prescribing powers.

Countries like Germany, Australia, USA and the UK have started experimenting too, but few have pushed the boundaries as far as some Canadian provinces. Countries in the Middle East could well leap frog some of the twentieth century models of care too.

Primary care is stretched in most countries and GP vacancy rates are rising in North America, the UK and elsewhere. Part of the solution could extend the role of pharmacists and create new-style primary care centres, convieniently located within pharmacy stores, where possible, to complement more traditional models of care.

Tuo on ainakin hyvä, että apteekit saavat myös määrätä lääkkeitä. Voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu Suomessakin.

Lääkereseptien uusiminenhan aiheuttaa paljon ylimääräistä ja melko aivotonta työtä lääkäreille.. Koko lääkereseptijärjestelmää pitäisi minusta pohtia uudestaan hyöty  vs kustannus-näkökulmasta, eli mitkä ovat ne riskit jotka syntyisivät siitä että voisi olla jopa "ikuisia reseptejä", olisiko tästä jotain haittaa, ja jos olisi, olisivatko haitat kuitenkaan niin pahoja, että lääkäreiden arvokasta työaikaa pitäisi jatkuvasti käyttää reseptien uusimis-hiirenkliksutteluun ..

[ikuturso]

Kaikenlaisia vasta-argumentteja, miten tuo saataisiin Suomessa menemään pieleen.

-Jos farmaseutti määräisi kallista KELA_korvattavaa lääkettä omasta apteekistaan lisätäkseen myyntiä....
-Jos olisi "elinikäisiä reseptejä", niin kaikkki lääkkeet ostettaisiin koko suvulle KELA-korvattavina. Esim. käsikauppa-burana ja reseptiburana ovat kuluttajalle täysin eri hintaisia, mutta apteekki saa niistä yhtä paljon. Erona on, että reseptilääkkeessä on valtio mukana. Jos jollain olisi kestoresepti buranaan, niin koko suvun buranat ostettaisiin sillä reseptillä
-Suomessa ollaan niin mustasukkaisia osaamisesta, että farmaseutin koulutukseen lisättäisiin kymmenen vuotta ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto vain, jotta apteekkariyrittäjä ei voisi missään tilanteessa menestyä paremmin kuin lääkäri.

Niin. Joissain maissa, kuten Suomessa, reseptilääkkeiden määrääminen on vain tiettyjen ihmisten hallussa. Meillä on lääkevirasto, jossa muutama dirikka määrittelee, mitä suomalainen vajaaälyinen perunanenä voi ostaa ja mitä suomalainen vajakkilääkäri voi määrätä. Otetaan esimerkiksi vaikka antibiootit tai nämä syyhylääkkeet. Kama, mikä on maassa A käsikauppatavaraa, voi olla esim. Kanadassa farmaseutin määrättävissä. Suomessa antibiootit, ivermektiinit ym. ovat lääkärin reseptin takana ja joku syyhyyn määrättävä bentsyylibentsoaatti ei ole edes saanut lääkelupaa. Samaa ainetta on Puuilon hyllyssä hevosille.

Ja kaljan myynti loppuu sitten yhdeksältä ja valot sammutetaan kymmeneltä. Ihme että televisiossa saa olla puolenyön jälkeen ohjelmaa...

-i-

[Justius]

-Jos farmaseutti määräisi kallista KELA_korvattavaa lääkettä omasta apteekistaan lisätäkseen myyntiä....
-Jos olisi "elinikäisiä reseptejä", niin kaikkki lääkkeet ostettaisiin koko suvulle KELA-korvattavina. Esim. käsikauppa-burana ja reseptiburana ovat kuluttajalle täysin eri hintaisia, mutta apteekki saa niistä yhtä paljon. Erona on, että reseptilääkkeessä on valtio mukana. Jos jollain olisi kestoresepti buranaan, niin koko suvun buranat ostettaisiin sillä reseptillä
-Suomessa ollaan niin mustasukkaisia osaamisesta, että farmaseutin koulutukseen lisättäisiin kymmenen vuotta ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto vain, jotta apteekkariyrittäjä ei voisi missään tilanteessa menestyä paremmin kuin lääkäri.

Niin. Joissain maissa, kuten Suomessa, reseptilääkkeiden määrääminen on vain tiettyjen ihmisten hallussa. Meillä on lääkevirasto, jossa muutama dirikka määrittelee, mitä suomalainen vajaaälyinen perunanenä voi ostaa ja mitä suomalainen vajakkilääkäri voi määrätä. Otetaan esimerkiksi vaikka antibiootit tai nämä syyhylääkkeet. Kama, mikä on maassa A käsikauppatavaraa, voi olla esim. Kanadassa farmaseutin määrättävissä. Suomessa antibiootit, ivermektiinit ym. ovat lääkärin reseptin takana ja joku syyhyyn määrättävä bentsyylibentsoaatti ei ole edes saanut lääkelupaa. Samaa ainetta on Puuilon hyllyssä hevosille.

Kela-korvattavuuden saa nykyisin ainoastaan jos lääkettä syö ohjeen mukaisella annoksella, et esim voi ostaa 2v annosta kerralla. Mitä tulee reseptilääkkeisiin, lähinnä esim antibiootteihin, ihmisillä itsellään vaikuttaa olevan huomattavasti pienempi kynnys niiden käyttöön kun lääkärillä niiden määräykseen. Huomioonottaen että monet ennen antibiootein rutiinisti hoidetut taudit, esim lasten korvatulehdukset ja divertikuliitit, hoidetaan nykyään pääsääntöisesti ilman niitä. Taudin hoito kun vaatii diagnoosin joka on käytännössä kaikissa länsimaissa lääkärin tehtävä. Sinänsä pitkäaikaislääkkeiden, esim verenpaine ja kolesterolitaudin lääkityksen uusinnasta voisi lääkekoulutettu sairaanhoitaja vastata eikä sitä nytkään mikään lainsäädäntö taida estää. En tiedä miksi ei ole otettu käyttöön sitä laajemmin.

[Atte Saarela]

Toinen juttu on tietysti lääkärien koulutusmäärät. Pertti Rönkkö mainitsi fb-sivullaan, että Saksassa on 416 120 lääkäriä. Asukaslukuun suhteutettuna jonkin verran enemmän kuin täällä, ja Saksalaiset käyvätkin hänen mukaansa keskimäärin 10 kertaa vuodessa lääkärissä. Sori että en ehdi kaivaa alkuperäisiä tilastoja jostain, mutta pidän Rönkköä suht luotettavana lähteenä.

Mikähän siinä mahtaa olla, että lääkärien koulutusmääriä ei saada lisättyä..

[Emo]

Suomen terveydenhuollon ongelmiin ei ole minkäänlainen ratkaisu mitkään koulutusmäärät.
Esimerkiksi hoitajia koulutetaan runsaasti, mutta näkyykö heitä työpaikoillaan?

Ennenkuin lääkärien koulutusmääriä lisätään entisestään, tämä kusipääkansa voisi vaatia päättäjiltään, että hoitajille maksetaan Norjan tai edes Ruotsin tasoista palkkaa!
Samaten digitalisaatiolla leikkimiseen käytettävää työaikaa pitäisi vähentää niin lääkäreiltä kuin hoitajiltakin.

[Atte Saarela]

Suomen terveydenhuollon ongelmiin ei ole minkäänlainen ratkaisu mitkään koulutusmäärät.
Esimerkiksi hoitajia koulutetaan runsaasti, mutta näkyykö heitä työpaikoillaan?

No kyllä lääkärien määrä ihan aikuisten oikeasti on tällä hetkellä jonkinasteinen rajoite sille paljonko hoitoa pystytään tarjoamaan, ja tämä rajoite olisi periaatteessa mahdollista poistaa lisäämällä lääkärien koulutusmääriä. Tämä on ymmärtääkseni melko yksinkertainen juttu.

[Emo]

Suomen terveydenhuollon ongelmiin ei ole minkäänlainen ratkaisu mitkään koulutusmäärät.
Esimerkiksi hoitajia koulutetaan runsaasti, mutta näkyykö heitä työpaikoillaan?

No kyllä lääkärien määrä ihan aikuisten oikeasti on tällä hetkellä jonkinasteinen rajoite sille paljonko hoitoa pystytään tarjoamaan, ja tämä rajoite olisi periaatteessa mahdollista poistaa lisäämällä lääkärien koulutusmääriä. Tämä on ymmärtääkseni melko yksinkertainen juttu.

Ei ole yksinkertainen juttu. Jos olisi yksinkertainen juttu ja jos asia ylipäätänsä olisi kuten väität, ei tässä maassa olisi hoitajapulaakaan. Hoitajia täällä kyllä koulutetaan.

Ei lääkärit ole mikään erillinen ihmeellinen maaginen ammattiryhmä johon pätee omat lainalaisuutensa.
Ihan samoin perustein lääkärit miettivät työjuttunsa kuin hoitajat tai esimerkiksi opettajat, joista alkaa olla pulaa, tai vaikka lastentarhanopettajat, joista on pitkään ollut huutava pula.
Ei näihin kysymyksiin vastaus ole "koulutetaan lisää".

[Atte Saarela]

^Lääkäreihin pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin muihinkin ihmisryhmiin:

Jos heitä on liian vähän, heitä voidaan kouluttaa lisää jolloin heitä ei enää jossain vaiheessa ole liian vähän. Jos kiistät tämän, sinulla pikemminkin on jokin poikkeava teoria, jota olisi ehkä syytä selventää lisää?

Emme siis puhu nyt sairaanhoitajista vaan lääkäreistä. Sairaanhoitajien palkat ovat ihan eri kysymys enkä siitä ole luullakseni eri mieltä vaikka en ole perehtynyt viime aikoina.

[Dangr]

 

[Atte Saarela]

^Totta, mutta vaikka muitakin järkeviä ratkaisuja lääkäripulaan olisi olemassa, kuin koulutusmäärien lisääminen, ei kuitenkaan kannata jättää yhtäkään järkevää ratkaisua käyttämättä.

Asioiden tehostaminen kun on politiikassa niin äärimmäisen vaikeaa.

[Kalewa]

Lääkäreitä lisää, se on yksi toimista joka pitäisi tehdä.
Toinen on se, että lääkäreiden hoitotyönosuutta pitäisi kyetä nostattamaan heidän työajastaan. Nyt jos lääkäri ottaa päivässä 5 potilasta a'20min, niin meneehän se loppu työaika nyt johonkin ihan hukkaan.
Hirveästi hehkutetaan AI:ta, automaatiota, ohjelmistojen työtä helpottavaa vaikutusta. Kehutaan kuinka mahtavia IT-ihmisiä me olemme täällä pohjolassa, Nokia ja kaikki (mikä oli joskus 30v sitten). Silti tuntuu ettemme ole pystyneet tehostamaan toimintaamme, vaan enemmänkin monimutkaistamaan kaikkea mahdollista.

Tämä sama ongelma näkyy valtion ja kuntasektorin töissä, mutta se on toisen topikin asiaa.

[Lalli IsoTalo]

Lääkäreitä lisää, se on yksi toimista joka pitäisi tehdä.

Potilaita vähemmän, se on yksi toimista joka pitäisi tehdä.

Kotiutus.

[Mika Mattaa]

Lääkäreiden lisääminen on kallista. Valtiotieteilijöitä voi kouluttaa enemmän, kun varaa luennoille suuremman salin. Lääkärinalut tarvitsevat monenlaista harjoitusta asiaan perehtyneen opettajan ohjauksessa ja näitä perehtyneitä ei löydy poliitikon päätöksellä. Lisäksi jos koulutamme liikaa ei se liika jää istuskelemaan työkkärin jakkaroille töitä odottamaan, vaan häipyy maasta.

Tehokkain tapa on vähentää toissijaisia tehtäviä kuten reseptien uusintaa ja sairausajan palkkaan oikeuttavien todistusten kirjoittamista.

[Jorma M.]

^Totta, mutta vaikka muitakin järkeviä ratkaisuja lääkäripulaan olisi olemassa, kuin koulutusmäärien lisääminen, ei kuitenkaan kannata jättää yhtäkään järkevää ratkaisua käyttämättä.

Asioiden tehostaminen kun on politiikassa niin äärimmäisen vaikeaa.

Lääkäriliitto ylläpitänee lahjonnan ja lobbauksen jne avulla kartelleja. (Poliitikot ja LL sopivat keskenään.) Eli lääkärien koulutusmäärät pidetään älyttömän pieninä, jotta lääkäreiden kysyntä olisi äärimmäinen. Ja lienee lait ja asetukset ja käytänteetkin muuttuneet. Lääkäriksi opiskelevat eivät joudu (?) ilmaista koulutusta vastaan sitoutumaan sellaisiin velvoitteisiin kuin menneinä aikoina. Lääkäriliitto ja yhteiskunnan päättäjät ovat yhdessä salassa sopineet Suomi-mafian tapaan kaikenlaisia järjestelyitä.

Mulla ei ole aavistusta miten esim EU-maissa toteutuu lääkärien velvoitteet ja oikeudet. Suomessa, esim omalla HYVINVOINTIalueellani ei saa yleensä saa terveyskeskuslääkärille aikoja. Jos on nokkela / röyhkeä / kikkaileva, niin voi saada äkilliseen ongelmaan 3-5 viikossa. Ja sitten voimme lukea mediasta että Etelä-Karjalan piirissä silmälääkärivelvoite on hoidettu maksamalla 500 000 e vuosipalkkoja. Lääkäripula.

Tämä kaikki liittyy mafiaan, siis siihen "ettei Suomessa ole korruptiota".

Mulla ei ole lääketieteen opintoja ja kansantaloustieteestäkin vain perusopinnot. En ole yhtään asiantuntija. Olen vain nähnyt sairaaloissa (vanhempieni, itseni, vaimoni, lasteni jne tapauksissa), että hoitajia on hurumykke ja päät kolisee. Yleensä potilaan hoitoon on tarvittu ehkä 6-8 tunnin odotus (hoitajien ohikulkiessa) ja lääkärin 5 min hoito- ja lääkepäätös.

Hoitajista ei tunnu olevan pulaa, ja minua valistuneemmat ihmiset ovat minulle kertoneet että erilaisia hoitajia valmistuu kaikkialla ylimassiivisia määriä, joten on olemassa erilaisia "säiliöitä", mihin sadat hoitajat vuosittain katoavat. Ehkä he menevät Ruotsiin, Norjaan, Britteihin tms töihin paremmille palkoille ja eduille. Ehkä heitä siirtyy koulutuksineen muille sektoreille. Johonkin heitä siirtyy, koska jopa Satakunnassa, todellisella kehitysalueella, heistä on pulaa (!). Eli alitarjontaa on (lääkäreistä, terapeuteista, hoitajista), toisin kuin kaikista muista ammattiryhmistä.

Tuo hoitajapula on mystinen ja ristiriitainen juttu, kun taas lääkäripula on 100% looginen.

[F1nka]

Perinne taitaa olla, että lääkärin esihenkilön pitää olla myös lääkäri. Onkohan tätä vielä paljon liikkeellä? Vähiä lääkäreitä ei pitäisi valita hallintotehtäviin. Toinen tehottomuutta aiheuttava ongelma on, että kielipuolia ihmisiä pyörii lääkäreinä ja hoitajina, jolloin muiden pitää ympärillä tulkata ja varmistaa toimintaa.

[Roope2]

Tuo palkkahomma ainakin lääkäreille saattaa tuoda kuvioihin sen lisäpiirteen, että ainakin vanhemmilla konkareilla tehdyt työtunnit vähenevät ja saatu lisäaika ja -raha käytetään nautinnollisempaan elämään.

[Niobium]

Hoitaja- tai vastaavaan suorittajaportaan pulaan on yhtenä syynä se, että yksinkertaisesti kypsyvät siihen jatkuvaan raportointiin.

Ei niihin töihin haeta rahan perässä, ne ovat kutsumusammatteja.

Kaveri opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, että pääsi kätilön opintoihin kiinni. Viitisen vuotta jaksoi sitä rumbaa Tyksissä, kunnes vaihtoi vanhusten taloon hoitajan töihin. Jatkuvaa kirjaamista ja raportointia, kun olisi pitänyt olla töissä, mihin oli halunnut kouluttautua.

Lapsenpäästäjän työ ei ole millään lailla helpoimmasta päästä. Voin kokemuksesta kertoa, että siinä tilanteessa kätilön rautahermoinen ystävällisyys on korvaamaton. Jos kätilöksi kouluttautunut viettää puolet ajasta toimistohommissa klikkailemassa eri ohjelmien välillä, niin siinä vaiheessa on jotain
pahasti pielessä.

Itsellä kokemusta ihan tavallisesta lääketehtaan linjatyöntekijän hommasta. Sekin oli jo turhauttavaa. Piti aina erikseen kirjautua kahden ohjelman kautta läsnäolevaksi työtehtävään tietylle ajanjaksolle. Mietin silloin, että eikö saamari voida yksinkertaisesti yhdistää kulkulätkää oven suussa siihen, että nyt on paikalla ja sitten kun lähtee ovesta tauolle, ei ole osallistumassa työvaiheeseen.

Puhdastilassa oli eritasoisia hommia, eri ihmisillä oli eri vastuualueet. Nekin voitaisiin koodata suoraan kulkulätkään ilman, että tarvitsisi erikseen omalla siansaksakoodilla hyppiä ohjelman kentästä toiseen.

Eli, haluan hoitajaksi. Pitää ensin päästä koulutukseen, jossa opetellaan lääkeaineiden liittyvä lainsäädäntö, potilaan kohtaaminen, itse tekninen työ, lääkeainematematiikka. Kaikki mahdollinen, mikä liittyy helvetin vastuulliseen työhön. Lopulta istun klikkailemassa tietokoneen ääressä eri ohjelmia. Kannattiko?

[Atte Saarela]

Kaveri opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, että pääsi kätilön opintoihin kiinni. Viitisen vuotta jaksoi sitä rumbaa Tyksissä, kunnes vaihtoi vanhusten taloon hoitajan töihin. Jatkuvaa kirjaamista ja raportointia, kun olisi pitänyt olla töissä, mihin oli halunnut kouluttautua.

Lapsenpäästäjän työ ei ole millään lailla helpoimmasta päästä. Voin kokemuksesta kertoa, että siinä tilanteessa kätilön rautahermoinen ystävällisyys on korvaamaton. Jos kätilöksi kouluttautunut viettää puolet ajasta toimistohommissa klikkailemassa eri ohjelmien välillä, niin siinä vaiheessa on jotain
pahasti pielessä.

Totta. Tuota kätilön työtäkin olisi joskus mielenkiintoista päästä vertaamaan siihen mitä se on ollut esim 50 vuotta sitten. Silloin oli luullakseni aika paljon vähemmän tuollaista.. Välissä olevina vuosikymmeninä on tietenkin tapahtunut edistystä, minkä vuoksi asioita ei voi tehdä enää yhtä vaivattomasti kuin ennen.

Mutta ehkä jopa edistystä kannattaisi joskus pysähtyä arvioimaan kriittisesti hyöty vs kustannus-näkökulmasta. Onko sairaanhoidon yms laatu tosiaan parantunut niin paljon, että kaikki tämä byrokratia on ollut sen arvoista?

Luulen, että nykyään vallitsevista näkökulmista tarkasteluna kysymys on kuitenkin mieletön. Joka ikinen lisätty toimenpide jonka voidaan mistään näkökulmasta ajatella vähentävän "riskejä" on tietenkin sen arvoista..

Eli tästä byrokratiasta saattaa olla mahdotonta päästä eroon, mutta tekniikan näkökulmasta, eihän näiden kirjausten yms pitäisi olla kovin monimutkaisia ongelmia ratkaistavaksi. Nykyään monenlaista dataa on periaatteessa mahdollista kerätä siten ettei ihmisten tarvitse nähdä juuri ollenkaan vaivaa.. Sensorien dataa voisi ohjata suoraan varastoitavaksi, kameroilla ja sanelun perusteella voisi kerätä lähes kaiken muun.. Tekoälytekniikat eivät kaikkeen sovellu, mutta datankeräystä ne voisivat kyllä yksinkertaistaa huomattavasti..

[JNappula]

Sote 2.0 pitäisi laittaa tulille.

Näyttää aika vahvasti siltä että julkinen sektori ei pysty vastaamaan Soten haasteisiin, julkisella puolella ei ole insentiiviä hoitaa potilaita tehokkaasti. Itse olen töissä eräässä suuressa yksityisen puolen terveydenhoitoalan firmassa, ja täällä työkalujen ja prosessien viilaaminen siten että lääkärit ja muuta asiantuntijat pystyvät kohtaamaan ja hoitamaan potilaita tehokkaasti on koko ajan tapetilla. Ajanvarauksesta lähtien.

Rahaa firmaan tulee asiakkailta -> mitä enemmän asiakkaita saadaan hoidettua hyvin, sitä parempi firman kannalta.

Luulen että meidän on pakko mennä samanlaiseen järjestelmään kuin vaikkapa Saksassa, ja luulen että yksityisiin ammatinharjoittajiin perustuva palveluiden tuotantoporras olisi myös eduksi syrjäseuduilla asuville, paikkakunnilla joilla ei nykyisin terveyskeskuksia ole.

[Justius]

Näyttää aika vahvasti siltä että julkinen sektori ei pysty vastaamaan Soten haasteisiin, julkisella puolella ei ole insentiiviä hoitaa potilaita tehokkaasti. Itse olen töissä eräässä suuressa yksityisen puolen terveydenhoitoalan firmassa, ja täällä työkalujen ja prosessien viilaaminen siten että lääkärit ja muuta asiantuntijat pystyvät kohtaamaan ja hoitamaan potilaita tehokkaasti on koko ajan tapetilla. Ajanvarauksesta lähtien.

Rahaa firmaan tulee asiakkailta -> mitä enemmän asiakkaita saadaan hoidettua hyvin, sitä parempi firman kannalta.
....

Tässä on mielestäni perustavanlaatuinen ero nykyisessä järjestelmässä potilasmateriaalin suhteen. Yksityisillä käy _pääosin_ suhteellisen tervettä potilasta ja työterveyden puitteissa, kun taas julkisen puolen perusterveydenhuollon potilasmateriaali koostuu pitkälti monisairaista ja iäkkäistä potilaista jotka eivät valitettavasti enää parane. Hoidon fokus onkin paljolti sekundaaripreventio ja oireiden lievittäminen elämänlaatua parantamaan.

Ja toisaalta tärkeä ero, terveydenhuollossa (julkinen + yksityinen) ei ole asiakkaita vaan potilaita. Asiakas voisi tulla 2 päivää jatkuneen flunssan vuoksi hakemaan antibioottikuuria ja morfiinia yskänlääkkeeksi. Potilasta hoidetaan näyttöön perustuvan ja lääketieteellisten käytäntöjen vuoksi eikä tässä haeta aina "asiakastyytyväisyyttä". Lääketieteellinen osaaminen on kuitenkin lääkärillä joka diagnoosin ja hoitopäätökset tekee.

Ongelma vaikuttaa olevan hieman monisyisempi kun pelkkä lääkärien vähäinen määrä. Monet sairaudet ja potilaat jotka vielä 70-80 luvulla olisi päätyneet kirkkomaahan parin vuoden kuluessa, voidaan nyt hoitaa niin että ennuste on huomattavasti pidempi. Toisaalta päivystykset täyttyy monisairaiden lisäksi terveistä nuorista aikuisista joilla on tarve saada A-todistus tai helpotus pari päivää kestäneeseen flunssaan. Kun ikä lähenee 100 vuotta niin monen on vaikea hyväksyä vanhuuden vaivoja ja kipuja johon ei parantavaa apua tule löytymään. Vaikea nähdä että tästä järkevästi selvittäisiin pelkällä lääkärimäärän kasvattamisella.