Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[ikuturso]

Iltasanomissa juttua Aurinkorannikolla oleilevasta asunnottomasta Sinistä, jolle tuli ero lastensa isän kanssa ja lapset on otettu huostaan.

Yksi avainkohta:

Raunio kertoo, että Suomen ja Espanjan sosiaaliturvan myöntämisperusteet eroavat toisistaan suuresti. Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen, mutta Espanjassa sosiaaliturvan piiriin kuuluakseen henkilöllä täytyy olla työpaikka tai hänen täytyy olla naimisissa maan kansalaisen kanssa.

Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto. Hengaa täällä ja hae leipä fattasta.

Siellä kaukaisessa Espanjassa, minne Suomikin maksoi miljardeja EU-tukipaketteja, et saa latiakaan vaikka olisit EU-kansalainen, jos ei ole työpaikkaa tai espanjalaista puolisoa.

Jos meillä otettaisiin moinen politiikka käytäntöön, se olisi ihmisoikeusrikos ja syrjintää, jos kaikki maailman manolot eivät saisi samoja etuuksia kuin kuudennen polven tarmperelainen.

-i-

EDIT: linkki jos ketä kiinnostaa.

[P]

Jaahas taas väestö vaihtuu, jota ei saa todeta?

"Suuri muutos tapahtumassa Tampereen väestössä

Jo joka toinen kaupunkiin muuttavista on ulkomaalaistaustainen.

Tampere kasvaa – ja kansainvälistyy. Kaupungin tuoreen tiedotteen mukaan jo joka toinen uusi tamperelainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.

Tieto koskee viime vuotta, jolloin Tampereelle muutti runsaat 6 000 uutta asukasta. Heistä puolet oli ulkomaalaistaustaisia.

Koko asujaimistosta vieraskieliset ovat toki yhä selvässä vähemmistössä. Viime vuoden toukokuussa julkaistun tiedotteessa kerrottiin, että vieraskielisten osuus oli noin yhdeksän prosenttia koko Tampereen väestöstä.

Yleisimmät vieraat kielet ovat tiedotteen mukaan arabia, englanti, espanja, farsi, kiina, kurdi, ruotsi, somali, venäjä ja viro. Kaikkiaan Tampereella puhutaan jo ainakin 160 eri kieltä."


https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000010350215.html

[Betonikostaja]

Tampere on käsittääkseni ollut hivenen suomalaisempi ja vähemmän rikastettu kuin Helsingin seutu ja Turku, mutta kaipa rikastus etenee sinnekin. Ja ympäristökunnat kiittävät.

Kohta nähdään lehtikuvissa somaleja, jotka syövät mustaa makkaraa torilla. Kyä mää oon niin tamperelaine, sanoo Tappara-pipoinen Mohamed, joka juhlii syntymäpäiväänsä uudenvuodenpäivänä perinteisin menoin Hervannassa.

Onnea, Tampere!

[Uuno Nuivanen]

Kohta nähdään lehtikuvissa somaleja, jotka syövät mustaa makkaraa torilla.

Sehän olisikin kiitettävää kotoutumista. Nimittäin jos joku ei taatusti ole halal, se on juurikin mustamakkara, jossa on pääraaka-aineena sian veri. Nam. 

[ikuturso]

Tampere on käsittääkseni ollut hivenen suomalaisempi ja vähemmän rikastettu kuin Helsingin seutu ja Turku, mutta kaipa rikastus etenee sinnekin. Ja ympäristökunnat kiittävät.

Kohta nähdään lehtikuvissa somaleja, jotka syövät mustaa makkaraa torilla. Kyä mää oon niin tamperelaine, sanoo Tappara-pipoinen Mohamed, joka juhlii syntymäpäiväänsä uudenvuodenpäivänä perinteisin menoin Hervannassa.

Onnea, Tampere!

Ahmed tähän kommentoisi: "Mää mukkasir rotvallir reunaaj ja pipa lens!"

-i-

[Kallan]

Jaahas taas väestö vaihtuu, jota ei saa todeta?

"Suuri muutos tapahtumassa Tampereen väestössä

Jo joka toinen kaupunkiin muuttavista on ulkomaalaistaustainen.

Tampere kasvaa – ja kansainvälistyy. Kaupungin tuoreen tiedotteen mukaan jo joka toinen uusi tamperelainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.

Tieto koskee viime vuotta, jolloin Tampereelle muutti runsaat 6 000 uutta asukasta. Heistä puolet oli ulkomaalaistaustaisia.

Koko asujaimistosta vieraskieliset ovat toki yhä selvässä vähemmistössä. Viime vuoden toukokuussa julkaistun tiedotteessa kerrottiin, että vieraskielisten osuus oli noin yhdeksän prosenttia koko Tampereen väestöstä.

Yleisimmät vieraat kielet ovat tiedotteen mukaan arabia, englanti, espanja, farsi, kiina, kurdi, ruotsi, somali, venäjä ja viro. Kaikkiaan Tampereella puhutaan jo ainakin 160 eri kieltä."


https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000010350215.html

Onneksi olkoon Tampere! Pian te ette puhukaan kansainvälistymisestä positiiviseen sävyyn, kun suomalaisten määrä vähenee syntyvyyskehityksen myötä vanhempien ikäpolvien kuollessa pois, vaan alattekin olemaan "huolissaan segregaatiosta". Menitte sitten tekemään tismalleen samat virheet kuin pk-seutu ja haalimaan kehitysmaalaisia kaupunkiinne.

[Dangr]

 

[Roope]

Pekka Seppänen viisastelee maahanmuutosta.

Pekka Seppäsen kolumni: Työvoima on tervetullutta Suomeen, ihmiset eivät niinkään

Suomalaiset ovat hyvin maahanmuuttomyönteisiä, ainakin jos maahanmuutosta on vierähtänyt aikaa, Seppänen kirjoittaa.

Yle 16.4.2024

Mikään ei hämmennä niin paljon kuin maahanmuuttokeskustelu. Keskustelusta päätellen kukaan ei halua Suomeen ulkomaalaisia. Jotkut haluavat pakolaisia, toiset turvapaikanhakijoita, kolmannet opiskelijoita. Joitakuita viehättää monikulttuurisuus, joitakuita vapaa liikkuvuus.

Kaikkein eniten Suomeen halutaan kuitenkin työvoimaa. Työvoima on tervetullutta, mutta eivät ihmiset, sillä ihmisistä aiheutuu kaikenlaista harmia.

Huti. Moni haluaa nimenomaan määrittelemätöntä nettomaahanmuuttoa eli keitä tahansa ulkomaalaisia, vaikka heistä aiheutuu kaikenlaista harmia.

Puhe työperäisestä maahanmuutosta tuo mieleen tavan, jolla naapurimaassa aikoinaan siirreltiin ihmisiä karjavaunuissa pakkotyöhön eri puolille kylmää valtakuntaa. Ihmiset njet, työvoima da.

Tavallaan, kun moni tilaa hallitukselta työvoiman kasvattamista kymmenillä tuhansilla maahanmuuttajilla kuin tarjoilijalta, vaikka yksi kerrallaan palkkaaminen on yritysten käsissä.

Viime kesänä Suomessa keskusteltiin rasismista. Tarkemmin sanottuna ei keskusteltu niinkään rasismista kuin siitä, kenen puheet olivat olleet rasistisia ja kenen eivät.

Suomalaisen rasismikeskustelun idea on juuri sen taivastelemisessa, ketkä ovat rasisteja, ja heidän vaientamisessaan. Vähät siitä, mitä rasismi on tai onko sillä oikeasti merkitystä suhteessa mihinkään.

Uudet ministerit olivat ennen ministeriyttään kirjoittaneet kitkeriä tekstejä ja muilla oli niistä kitkerää sanottavaa. Väittely oli niin kiivasta, että moni odotti hallituksen kaatuvan. Eihän se tietenkään kaatunut. Kukapa haluaisi luopua vallastaan ja tittelistään.

Saatiin sentään yksi ministeri kaadettua. Jälkikäteen voi vain ihmetellä kuukausia jatkuneen myllytyksen tyhjänpäiväisyyttä, kun kaikesta pesukarhujen kauhistelusta ei jäänyt käteen muuta kuin toimittajien uskottavuuden menetys.

Syksymmällä julkistettiin kansainvälinen vertailu, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat kokeneet Suomessa enemmän rasismia kuin muissa tutkituissa länsimaissa.

Siitä ei syntynyt keskustelua. Kenties siksi, että syytettyinä olivat nyt kaikki suomalaiset, ei pelkästään muutama sattumaministeri.

Kyselytutkimuksesta tai sen tulkinnasta ei syntynyt minkäälaista kriittistä keskustelua, vaikka tutkimusta on käytetty toistuvasti lyömäaseena suomalaisia vastaan. Suomi on nyt muka tutkitusti Euroopan rasistisin maa tai ainakin rasistisimpien joukossa, mikä on naurettava väite kaikkia vähänkään objektiivisia mittareita vasten.

Jokainen suomalainen on maahanmuuttotaustainen. Toisten sukulaiset ovat vain tulleet Suomeen eri aikaan kuin toisten. Ehkä juuri siksi suomalaisilla on kyky erotella ja arvottaa muualta tulleita sen mukaan, mistä ja milloin he ovat tulleet, miltä he näyttävät ja kuulostavat.

"Olemme kaikki maahanmuuttajia". Ei mikään erityisen omaperäinen oivallus tämäkään.

Kaikilla kansoilla on kyky erotella ja arvottaa muualta tulleita sen mukaan, mistä ja milloin he ovat tulleet, miltä he näyttävät ja kuulostavat.

Muuttajia on monenlaisia. On maahanmuuttajia, maastamuuttajia, maaltamuuttajia, maallemuuttajia ja niin edespäin. Yhdyssanan alun sijamuoto kertoo ihmisen kohtalon.

Hävityn sodan jälkeen Suomen piti asuttaa yli 400 000 maassamuuttajaa Karjalasta. Heihin suhtauduttiin aluksi kyräillen, mutta siitäkin selvittiin.

Saman verran suomalaisia työperäisiä maastamuuttajia lähti parin seuraavan vuosikymmenen aikana Ruotsiin. Suuri osa heistä oli myös maaltamuuttajia.

Peruuttamatonta haittaa ei aiheutunut tästäkään. Suomi on voimissaan niin maassamuuton, maastamuuton kuin maaltamuuton jäljiltä. Voisi kuvitella, että maahanmuuttohommatkin lutviutuvat, kun ensin vähän harjoitellaan ja totutellaan.

Ja vaikka ne maahanmuuttohommat eivät ihan lutviudukaan, vaan johtavat nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla ("Ruotsin tie") yhä kasvaviin ongelmiin ja Suomen nopeutettuun heikkenemiseen, ainahan voi jälkikäteen kohauttaa olkapäitä ja kirjoittaa maksua vastaan lisää pikkunäppärää viisastelua.

[Roope]

Demokraatti/STT: Tutkija: Eikö kukaan huomaa, miten paljon hallitus alkaa nyt jarruttaa työperäistäkin maahanmuuttoa? 14.4.2024

Ei huomaa. Miten hallitus jarruttaa maahanmuuttoa paljon?

Hallitus kiristää maahanmuuttosäännöksiä – ja tutkijan mielestä juhlapuheista huolimatta osa muutoksista alkaa väistämättä vaikeuttaa myös Suomen tarvitsemaa työperäistä maahanmuuttoa.

Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, näyttää kokonaisuudessaan varsin kielteiseltä. Näin on lukuun ottamatta "muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä", sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen. Valtiovarainministeriön osastojohtaja Mikko Spolanderkin kertoi taannoin Iltalehdelle, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.

Maahanmuutosta on tosiaan puhuttu viime vuodet, kuin se olisi ratkaisu kestävyysvajeeseen, mitä se ei ole, eikä voikaan olla missään realistisessa skenaariossa. Spolanderinkin höpinät perustuivat vääräksi tiedetylle oletukselle, että keskimääräiset maahanmuuttajat olisivat yhtä koulutettuja ja maksaisivat yhtä paljon veroja kuin suomalaiset, eikä esim. mukana muuttavia perheitä oteta tällaisissa laskelmissa huomioon.

HALLITUSPUOLUEITA asia kuitenkin jakaa. Perussuomalaisten puoluejohdosta on viestitty, ettei työperäinen maahanmuutto ratkaise Suomen ongelmia. Puolue on suhtautunut erityisen nihkeästi EU:n ulkopuolelta tulevaan, matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Kokoomuksesta on taas annettu ymmärtää, että hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Se nyt vain on fakta, että työperäinen maahanmuutto ei ratkaise Suomen ongelmia. Sopii esittää laskelmat päinvastaisesta, mutta ei sitten sellaisia, joissa oletuksena Suomeen muuttaa ulkomailta keskimääräisiä suomalaisia.

Hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, vaikka kaavailluilla lakimuutoksilla voi periaatteessa olla siihen välillisiä vaikutuksia. Niitä on kuitenkin mediassa liioiteltu valtavasti.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

-  Ensinnä suhteessa siihen, miten voimakkaasti tämä poikkeaa pidemmän aikavälin linjasta Suomessa. Ja myös suhteessa siihen, millaisilla näkemyksillä ennen kaikkea kokoomus ja myös RKP tulivat vaaleihin.

Hän toivoo, että maahanmuutosta käytäisiin nykyistä täsmällisempää ja perusteellisempaa keskustelua.

Saukkonen voisi aloittaa kertomalla täsmällisemmin ja perusteellisemmin hallitukselta toivomistaan lakimuutoksista ja näiden lakimuutosten puutteista.

Tuo Saukkosen mainitsema "Suomen pidemmän aikavälin linja" on tosiaan ollut maahanmuuttopolitiikan jatkuva liberalisointi. Koskaan ei ole kysytty, mihin se johtaa. Suomi onkin kuin varkain päätynyt Ruotsin tiellä EU:n löysimmän maahanmuuttopolitiikan ja etenkin turvapaikkapolitiikan maaksi.

-  Keskustelu on vähäistä ja ennen kaikkea perussuomalaisten vahvasti dominoimaa. Tuottaahan se sellaista käsitystä yhteiskuntaan, että maahanmuutto on itse asiassa huono asia.

Se EU:n ulkopuolinen maahanmuutto, jota liberalisoinnilla on helpotettu, on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti huono asia. Sitä on syytä rajoittaa, ei lisätä.

Heti perään Saukkonen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta, jossa maahanmuutto nähdään ainoastaan hyvänä asiana. Maahanmuuttoon sisältyy myös haasteita, joista on puhuttava.

-  Mutta siihen pitäisi suhtautua niin, että se on sellainen todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti. Tässä välittyy nyt ihan väärää viestiä sekä Suomen sisällä että ulospäin.

Tuntuu siltä, että Saukkonen ei halua, että haittamaahanmuuton ongelmiin puututaan maahanmuuttopolitiikalla, vaan niistä saa korkeintaan puhua, mutta sitäkin vain tietyllä tavalla venettä heiluttamatta. Liberalisointi ei ole ollut Saukkoselle ongelma.

Mikä se väärä viesti on? "Älkää tulko itärajalle"?

HALLITUS valmistelee muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristyksiä.

Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen tai maahanmuuttomääriin on vaikea arvioida.

-  Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää. Tällaiset elementit toisensa perään vähentävät sitä.

Eli miten hallitus jarruttaa maahanmuuttoa "paljon", kun Saukkonen ei osaa sanoa oikein mitään edes näiden muutosten vaikuttavuudesta?

En usko, että nämä muutokset juuri vaikuttavat nettomaksajien maahanmuuttoon, ja Suomen houkuttelevuutta on syytäkin vähentää muiden silmissä. Oleskeluluvan tuloraja jäi edelleen naurettavan alhaiseksi verrattuna siihen, mikä sen pitäisi olla.

Saukkonen toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

-  Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä sellaisessa epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Kun Saukkonen puhuu "epävarmuuden limbotilasta", viittaako hän Suomessa laittomasti oleskeleviin vai mihin? Nuo lakimuutokset tuskin aiheuttavat normaaleille maahanmuuttajille mitään erityisiä tiloja. Eurooppalaisessa vertailussa niissä ei ole mitään erikoista, vaikka julkisesta keskustelusta voisi muuta luulla.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville. Tuleeko heistä osa yhteiskuntaa vai ei?

-  Näissä mennään tutkimuksen tuottaman tiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

Totta kai on syytä kiristää oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja, kun on havaittu niiden toimineen vetotekijöinä kasvaneelle haittamaahanmuutolle. Malliesimerkkinä vuosi 2015, kun Suomeen vaelsi Euroopan halki 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, jotka olivat kuulleet Suomen jakavan helposti ja nopeasti oleskelulupia turvapaikanhakijoille ja heidän perheilleen sekä myös kielteisen päätöksen saaneille.

SAUKKOSEN mielestä mukaan koko maahanmuuttokeskustelun taso on Suomessa sekä politiikassa että mediassa hyvin vinoutunut. Monia peruskäsityksiä keskustelussa olisi syytä korjata ja asemoida Suomi realistiseen kontekstiin.

-  Ihan lähtökohtaisesti, eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt erittäin suuresti vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Saukkonen vetää uskottavuutensa vessasta alas, kun väittää, että meille ei ole tullut suuria määriä maahanmuuttoa, vaikka se on jo suomalaisten syntyvyyden tasolla ja ylikin.

Maahanmuuton keskittyminen on yllättäen kääntynyt Saukkosella hyväksi asiaksi, kun sitä yleensä pidetään yhtenä maahanmuuton suurista ongelmista.

Hän myös sanoo, että kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteiskunnan moninaistuminen tulisi hyväksyä lähtökohtana keskustelulle.

-  Tässä olemme valitettavasti yhä aivan alkutekijöissä.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi Saukkosen mielestä määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää, ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan? Miten heitä tulisi houkutella?

-  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii erittäin kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne lisää työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Mutta samaan aikaan meillä on sote-sektorilla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi, Saukkonen sanoo.

Tarpeet selkeästi määrittelevä keskustelu olisi tervetullutta, mutta sen sijaan puhutaan esimerkiksi 44 000 hengen nettomaahanmuutosta. Peliyritysten tai sote-sektorin täsmällisillä rekrytointitarpeilla ei ole mitään tekemistä tällaisen sokean massamaahanmuuton kanssa.

TOINEN vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi "vain ottaa ja valita" maahanmuuttajansa.

-  Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan "suurin mahdollisin hyöty", valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.

Totta. Tosin tätäkin käytetään haittamaahanmuuton puolusteluun sanomalla, että meillä ei muka ole varaa valita muuttajia. Meillä nimenomaan on aina varaa olla valitsematta ja helpottamatta kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa.

Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.

-  Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.

Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.

-  En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.

Eli Saukkonen torjuu nettomaahanmuuttopuheet ja väitteet, että kaikki maahanmuutto on hyödyllistä? Hyvä. Samassa sumpussa puhujat eivät ole olleet maahanmuuttokriitikoita vaan ihan muita.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa yli EU-keskitason. VATT:n Datahuoneen raportti totesi, että viime vuosina maahanmuuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Kaikki maahanmuuttajat eivät tosin ole kokoaikaisissa työsuhteissa, vaan osa tekee esimerkiksi alustatyötä.

Toisin sanoen kyseinen työllisyystilasto on tilastointikriteeriensä vuoksi arvoton arvioitaessa edes maahanmuuttajien maksamia veroja eli taloudellisia vaikutuksia, elinkaarikustannuksista puhumattakaan.

Saukkonen pitää selvänä, että jos työmarkkinat kehittyvät niin kuin on oletettavaa, tarvetta ulkomaalaisille osaajille on.

-  Mutta tässäkin tapauksessa toivoisin täsmällisempää keskustelua, että missä ne tarpeet ovat ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla niitä voidaan edistää.

Saukkosella olisi tässä ollut taas kerran runsaasti tilaa perustella, millaista maahanmuuttoa Suomi tarvitsee ja millaista ei, ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla tämä parhaiten toteutuisi.

Täsmällisemmän keskustelun sijaan Saukkonen tyrmäsi lakimuutokset vääränlaisina "viesteinä" ja "signaaleina". Ei sanaakaan niistä vuosi vuodelta voimistetuista viesteistä ja signaaleista, joilla tänne (tai esikuvaamme Ruotsiin) on houkuteltu nykyiset maahanmuuttajat.

[Roope]

Amnesty: Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kiristykset heikentävät ihmisoikeuksien toteutumista 18.4.2024

Kuinka lakimuutokset "heikentävät ihmisoikeuksien toteutumista"?

Orpon hallitus antoi tänään 18.4. eduskunnalle useita lakiesityksiä, jotka heikentävät turvaa hakevien ja maahan muuttaneiden ihmisten asemaa ja oikeuksia. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön kiristykset heikentävät ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden vaikutukset ovat kauaskantoisia.

Tänään annetut lakiesitykset osoittavat, että hallituksen turvapaikkapolitiikan tavoitteena on turvaa hakevien ihmisten aseman ja oikeuksien raju heikentäminen. Voimaan tullessaan lakimuutokset tulevat yhteisvaikutuksillaan heikentämään ihmisoikeuksien toteutumista huomattavasti. Esitettyjen lakimuutosten vaikutukset ovat kauaskantoisia ja niistä seuraa paljon inhimillistä kärsimystä.

Eli lakimuutoksilla on Amnestyn mukaan yhteisvaikutuksia, jotka "tulevat heikentämään ihmisoikeuksien toteutumista huomattavasti".

Mitä nämä mystiset "yhteisvaikutukset" sitten ovat, sitä Amnesty ei myöhemmin kirjoituksessa kerro, vaan vain moittii hallitusta siitä, että lakiesitysten "yhteisvaikutusten arviointi on olematonta". Amnestyä voi moittia samasta.

Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on kestämätöntä. Kotoutumisen ja suojelun saamisen vaikeuttaminen on lyhytnäköistä ja piittaamatonta politiikkaa tilanteessa, jossa maailmassa on enemmän turvaa hakevia ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Näitä virheitä korjataan todennäköisesti pitkään.

Nähdäkseni yksikään lakimuutos ei vaikeuta suojelun saamista, eikä Amnestykään täsmennä, mikä lakimuutos näin tekisi ja miten. Juuri sehän turvapaikkapolitiikassa onkin ongelmana, että turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit ovat Suomessa EU:n korkeimpia, eikä tähän vieläkään puututa.

Kokonaisuudessaan lakiesityksiä leimaa hyvin kielteinen suhtautuminen turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen. Voimaan tullessaan esitetyt lait syventävät rakenteellista rasismia Suomessa. Esitysten vaikutukset ovat epäedullisia sekä yksilöille että yhteiskunnalle, mikä osoittaa, että lakimuutosten lähtökohtana ei ole ihmisten oikeuksien parantaminen tai yhteiskunnan etu.

Myöskään lakimuutosten vaikutusta rakenteelliseen rasismiin ja yhteiskunnan etuun ei perustella tai avata sen kummemmin.

Maahantulosäännösten kiertämistä voisi esityksen mukaan olla jopa oleskeluluvan hakeminen uudella perusteella, jos ihminen on ensin tullut maahan turvapaikanhakijana. Esitetyt tilanteet eivät useinkaan ilmennä tahallista maahantulosäännösten kiertämistarkoitusta, vaikka niistä puhutaan esityksessä yleisesti ottaen maahantulosäännösten kiertämisenä. Maahantulosäännösten kiertämistä koskevan sääntelyn kiristäminen hallituksen esittämällä tavalla aikaansaisi erittäin ankaran laintilan, jonka mukaan turvaa hakevan ihmisen olisi hankala toimia. Nämä muutokset vaarantavat lapsen edun toteutumisen, vaikeuttavat perheenyhdistämistä ja lisäävät paperittomuutta.

En saa selvää, mikä tässä on ongelma turvapaikanhakijalle, joka osoittaa kansainvälisen suojelun tarpeensa. Miksi hänelle olisi "hankala toimia"?

Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on tietysti tehtävä mahdollisimman hankalaksi ja kannattamattomaksi.

Hallitus myös esittää rajamenettelyn käyttöönottoa Suomessa sekä nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskevan sääntelyn uudistamista. Rajamenettely tarkoittaa sitä, että luotaisiin uusi keino käsitellä turvapaikkahakemuksia, jotka olisivat todennäköisesti perusteettomia, hyvin nopeassa menettelyssä ulkorajalla tai sen läheisyydessä ilman, että turvaa hakeva ihminen saisi liikkua vapaasti Suomen alueella.

Turvapaikkahakemuksen yksilöllinen käsittely ja oikeusturvatakeet, kuten oikeudellisen avun järjestyminen riittävän asiantuntevalla tavalla, eivät toteudu vain neljä viikkoa kestävässä rajamenettelyssä. Esitys on ongelmallinen erityisesti lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Lisäksi turvaa hakevien ihmisten liikkumisvapauden rajoittaminen esityksen mukaisesti on suhteetonta ja useimmiten tarpeetontakin.

Hakemuksia ei käsitellä rajamenettelyssä "ulkorajalla tai sen läheisyydessä" vaan ihan normaalisti Maahanmuuttovirastossa mutta neljän viikon tavoiteajalla. Hakijoitakaan ei pidetä eristyksissä rajalla tai sen läheisyydessä vaan sijoitetaan normaaliin avoimeen vastaanottokeskukseen.

Ilmeisen perusteettomien hakemusten käsittely voidaan siirtää normaaliin prosessiin, mikäli se osoittautuu oikeusturvan kannalta tarpeelliseksi. Näin tapahtuu automaattisesti, mikäli neljän viikon tavoiteaika ylittyy.

Ei taatusti ole suhteetonta, että ilmeisen perusteettoman turvapaikkahakemuksen jättäneen edellytetään pysyvän osoitetussa vastaanottokeskuksessa ja Suomessa. Kyse on 99 prosentissa tapauksista ilmiselvistä onnenonkijoista, jotka vain haluavat saada turvapaikanhaun kautta laillisen statuksen ja/tai siirtyä eteenpäin EU-alueella. Selvät tapaukset voisi käsitellä pikamenettelyssä parissa päivässä ilman oikeusturvaongelmia, kuten monissa muissa Euroopan maissa tehdäänkin.

Kaikki tänään annetut lakiesitykset vaikuttavat samoihin ihmisiin ja heikentävät heidän oikeuksiaan rajusti ja monilla tavoilla. Kokonaisuudessaan esitykset tulevat lisäämään paperittomuutta, inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Kuinka sattuikaan, minulla on Suomen ja EU:n turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi muutamia omia ehdotuksia, jotka vähentäisivät radikaalisti paperittomuutta, inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnan kustannuksia.

[Roope]

Tuosta Amnestyn kauhistelemasta rajamenettelystä – joka Suomen versiona on vielä vesitetty EU-direktiivin mahdollistamasta – sen verran, että vaikka myös Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modigille se on hallituksen esityksenä kamala hirvitys, puolueen puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä se taas on niin hieno juttu, että sillä voisi korvata kauhistelemansa pushbackit. Kannattaisi varmaan sopia yhdestä tarinasta, mutta ei kai näille ole muulla väliä kuin suoltaa kauhistelua.

[Roope]

Yleen voi luottaa. Suomenkielisissä tv-uutisissa hallituksen lakimuutoksia asiantuntijoina kommentoimassa pakolaisaktivisti, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström ja ruotsinkielisissä aktivistijärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson ja molemmissa vielä pari kolme samanmielistä muun muassa Startup Refugees -järjestöstä. Vaikutti siltä, että vieraat olivat kirjoittaneet sekä kysymykset että vastaukset.

Toimittaja Kristiina Tolkki alusti uutispätkän, että sisäministeri esitteli "kovia tiukennuksia maahanmuuttoon". Yksikään lakimuutoksista ei ole "kova", eivätkä ne ole sitä edes yhdessä. Sisäministeri Rantanen vakuutti, että muutokset vievät Suomen muiden Pohjoismaiden tasolle, mitä ne eivät tee. Suomi pysyy edelleen ylivoimaisesti helpoimman oleskeluluvan maana turvapaikanhakijoille.

Tolkki selosti, että Rantasen mukaan "Suomen hädänalaisia autetaan nyt ensisijaisesti lähtöalueilla" (ei ainakaan näiden lakimuutosten seurauksena), mutta "kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti 50 miljoonan euron lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön". En tiedä, onko Rantanen tosiaan selittänyt tuollaista lehdistötilaisuudessa, mutta asioilla ei ole mitään yhteyttä. Tiukennuksia vastustava Startup Refugeesin edustaja kommentoi, että "me tarvitaan oikeastaan kaikki ihmiset, jotka tänne haluaa", mikä ei taida olla ihan totta.

Studiohaastattelussa maahanmuuttoaktivisti Erna Bodström esiteltiin pelkkänä Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkijana. Myös Bodström otti esiin pienten lakihankkeiden väitetyn "yhteisvaikutuksen", jota hän ei kuitenkaan selittänyt sen kummemmin. Näin tapahtui kuulemma vuoden 2015 jälkeen, mistä "tuli paljon ongelmia" kuten "paperittomuuden kasvu". Analyysi on älytön, kun bodströmit ovat vuosikaudet selittäneet tuon ajan tuhannet laittomat siirtolaiset etenkin Suomen ainutlaatuisen, maahanmuuttoministeri Thorsin luoman humanitaarisen suojelun kategorian lopettamisella ja siksi Sipilän hallituksen vikana.

Bodströmille kuitenkin pisteet sen kertomisesta, että valtamediassa kauhisteltu kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan pidennys viidestä kahdeksaan vuoteen ei itse asiassa koske kuin niitä harvoja, joilla ei ole kansalaisuuteen vaadittavaa kielitaitoa. Asumisaikavaatimus on enemmistölle edelleen vain viisi vuotta kuten ennenkin. En tiennyt, koska tämä on täysin hämärretty valtamediassa.

Studiotoimittaja esitteli rajamenettelyn niin, että "ihmiset eivät turvapaikkaa hakiessaan saisi liikkua mihinkään rajalta", mikä on taas täysin kahjoa. Rajamenettelyllä ei ole Suomen versiona oikeastaan mitään tekemistä "rajan" kanssa. Rajamenettelyyn valitut sijoitetaan normaaliin avoimeen vastaanottokeskukseen, josta he eivät periaatteessa saisi poistua, mutta tätä ei estetäkään. Toimittaja kysyi, "miten tämä suhtautuu kansainvälisiin käytänteihin", vaikka rajamenettely on jo EU:n kansainvälinen käytäntö. Bodström vastasi, että Suomi aikoo tehdä rajamenettelystä "vielä tiukemman kuin EU vaatii" alaikäisten kohtelussa, mikä antaa täysin väärän kuvan Suomen vesitetystä rajamenettelystä, jossa ei esimerkiksi käytetä säilöönottoa.

Lopuksi Bodström valehteli vastauksena toimittajan kysymykseen Suomen maahanmuuttopolitiikan tiukkuudesta, että hallitus vie Suomen "selvästi Itä-Euroopan linjalle EU:n minimistandardeihin", kun oikeasti Suomi pysyy kaikissa olennaisissa ratkaisuissa kuten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteissa edelleen ääriliberaalin turvapaikkapolitiikan maana. Bodström oli itse yksi niistä, joille hyväksymisprosentit olivat äärimmäisen tärkeä mittari vielä kesällä 2016, kun ne tietyistä syistä hetkellisesti romahtivat, mutta eivät siis enää.

Ruotsinkielisissä uutisissa Amnestyn Frank Johanssonin totesi dramaattisesti, että hallitus toteuttaa nyt perussuomalaisten rasistista maahanmuutto-ohjelmaa. Johanssonin mukaan lakimuutokset luovat Suomeen kaksi ihmisryhmää: ne joilla on ihmisoikeudet, ja ne, joilla niitä ei ole (oih). Lakimuutokset eivät kuulemma ollenkaan sovi yhteen sen kanssa, että Lähi-idän kriisi ja ilmastokriisi, jotka lisäävät liikkeelle lähtevien ihmisten määrää (en näe yhteyttä). Johansson ennustikin, että jo parin vuoden päästä muutokset perutaan ja luodaan taas uudet säännöt. Hyvin mahdollista pingpongia, jos demarit ovat taas seuraavassa hallituksessa, mutta mitään järkeähän siinä ei ollut Marinin hallituksen aikaankaan (muun muassa Euroopan korkeimpien oikeusapukorvausten palauttaminen).

Lopuksi Johansson yritti puolustella ns. kaistanvaihtoa, että on ihan normaalia hakea ensin turvapaikkaa ja sitten "elämäntilanteen vaihtuessa" hakea oleskelulupaa työn perusteella, minkä kieltäminen luo "paperittomia", joilla "ei ole niitä oikeuksia, jotka kaikilla pitäisi olla".

Ei, Frank, ei ole normaalia ja hyväksyttävää huijata turvapaikkahakemuksessa, ruikuttaa sitten työlupaa ja lopuksi jäädä Suomeen laittomasti.

[KamalaJari]

Huvittaa ja vähän muutakin tämä teatteri , ensin PS on mukana kaikessa vastenmielisessä leikkuu touhussa ja sitten tadaaa .. tullaan esittelemään "valtavan kovat tiukennukset" maahanmuuttoon.

Vähän kosmetiikkaa kovilla sanoilla selitettynä .

[Roope]

Hbl: Biaudet: Jag kommer aldrig att rösta för det här 18.4.2024  (maksumuuri)

Kansanedustaja Eva Biaudet (rkp) julistaa jo etukäteen, että "ei tule ikinä elämässään" äänestämään hallituksen esittämien maahanmuuttolakien puolesta. Aivan erityisen raivoissaan hän on kuulemma rajamenettelylaista. Luultavasti kukaan ei ole kertonut Biaudet'lle, että jokseenkin hampaaton laki tulee EU-direktiivistä, ja Suomen versio on vielä siitäkin vesitetty versio.

Biaudet kauhistelee, että todennäköisesti perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehneiltä voidaan riistää vapaus, vaikka Suomen rajamenettelyssä heitä nimenomaan ei panna säilöön, minkä EU-direktiivi mahdollistaisi, vaan turvapaikkahuijareiksi epäiltyjä vain velvoitetaan pysymään normaalin vastaanottokeskuksen alueen sisällä. Biaudet on kuitenkin vakuuttunut, että hallitus menee niin pitkälle, että rikkoo lakiesityksissä joillain nimeämättömillä tavoilla EU-sääntöjä.

Jollain ihmeellisellä logiikalla sekin, että suomen tai ruotsin kielen perusteet oppineet saavat lakiesityksen mukaan kansalaisuuden nopeammin kuin ummikoiksi jääneet, kääntyy Biaudet'n päässä niiden lannistamiseksi, jotka yrittävät oppia kieltä.

[Roope]

Vanha kunnon impivaaralaisuus tekee paluun Lapin Kansan mokuttavassa pääkirjoituksessa. Onkin ollut ikävä.

Lapin Kansa: Pääkirjoitus: Maa­han­muu­ton ki­ris­tä­mi­nen ja ke­hi­ty­sa­pu­ra­ho­jen alasajo olivat täkyjä, joilla ko­koo­mus sai pe­rus­suo­ma­lai­set mukaan työ­re­for­mi­sa­vot­taan – im­pi­vaa­ra­lai­suus ei liene rkp:n mieleen 21.4.2024

Perussuomalainen "Suomi ensin"-henki näkyy jo lakiesityksissäkin. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) esitteli äsken "ensimmäistä osaa" ulkomaalaislain tiukennuksista, jotka kohdistuvat paitsi Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina pyrkiviin myös työn perässä tänne tuleviin ulkomaalaisiin.

Työperäisiin muuttajiin ei taida liittyä kuin kansalaisuuslain muuttaminen ja työpaikan menettämisen jälkeiseen laittomaan oleskeluun puuttuminen.

Mediahälinän vastaisesti kansalaisuuteen vaadittava asumisaika ei pitene työperäisellä muuttajalla kahdeksaan vuoteen, ja potkujen jälkeinen työnhakuaika itse asiassa pitenee, mutta sitä ryhdytään viimeinkin valvomaan.

Lakiesityksissä näkyy vahvana perussuomalainen impivaaralaisuus, mikä tuskin miellyttää humaanista suvaitsevaisuudestaan tunnettua hallituskumppani rkp:tta. Kokoomuksen riveistäkin löytynee kaappinyrpistelijöitä, mutta he tietävät pelin hengen. Politiikka on tunnetusti kompromissien taidetta. Maahanmuuton kiristäminen oli täky, jolla kokoomus sai perussuomalaiset mukaan työreformisavottaansa.

Ja impivaaralaisuutta on tunnetusti kaikki, mikä ei ole haittamaahanmuuttoa lisäävää maahanmuuttopolitiikan liberalisoimista.

Vähemmän on keskusteltu lakimuutosten eli vetotekijöiden vähentämisen odotetuista vaikutuksista etenkin Suomen houkuttelevuuteen turvapaikanhakumaana.

Ensimmäinen lakiesitysosa tiukentaa kansainvälisen suojelun ehtoja, lyhentää oleskelulupia, pyrkii estämään maahantulosäädösten kiertämisen, helpottaa pakolaisaseman menettämistä, pienentää tänne tulevien vastaanottorahaa ja pidentää kansalaisuuden saamiseen vaadittua asumisaikaa Suomessa.

Lisäksi hallitus jätti eduskunnalle jo pitkään valmisteilla olleen rajamenettelylain, jonka tavoitteena on nopeuttaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista lähtömaahan. Tällä pyritään estämään Venäjän harjoittama laajamittainen, välineellinen maahanmuutto itärajalla. Tosin hallituksen esityksen mukaan sitä voidaan käyttää myös muissa muuttoliiketilanteissa.

Rajamenettelyllä ei suomalaisena versiona voi odottaa olevan mitään vaikutusta Venäjän hybridioperaatioon tai oikeastaan mihinkään. Mitä kautta olisikaan?

Suomen kansalaisuuden saa jatkossa vasta, kun on asunut täällä kahdeksan vuotta – siihen ei lueta oleskeluluvan odotusaikaa. Lisäksi on läpäistävä kansalaisuuskoe, jolla on määrä testata "kotoutumisen" aitous. Tähän asti kansalaisuus on irronnut kokeetta viidellä asuinvuodella, johon on sisältynyt luvan odottelu.

Ei, vaan kansalaisuuden saa normaalissa tapauksessa viidessä vuodessa. Kahdeksan vuoden asumisaika tulee koskemaan vain niitä, jotka eivät täytä kielitaitoedellytystä. Tällaisia poikkeuksia on tehty nykyisen lain aikana kansainvälistä suojelua saaville mm. lukutaidottomille.

Osa esityksistä on saanut moitteita muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, perustuslakiasiantuntijoilta, oikeusministeriöltä ja elinkeinoelämältä. Ongelmia on nähty paitsi perus- ja ihmisoikeuksien huomioimisessa, esityksessä käytetyissä termeissä ja lyhyessä lausuntoajassa myös viestissä, jonka uudistus lähettää ulkomaille tilanteessa, missä ikääntyvä, alhaisen syntyvyyden Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa.

No, minkä viestin? Muutokset kun eivät käytännössä vaikuta työperäisiin maahanmuuttajiin, kuten lobbarit ja tämänkin pääkirjoituksen anonyymi kyhääjä ovat väittäneet.

Esimerkiksi samoista väestöongelmista kärsivä Saksa on lyhentämässä maan kansalaisuuden saantiaikaa kahdeksasta vuodesta viiteen tai jopa kolmeen, jos tulija osaa kielen ja omaa työpaikan.

Onko Saksa jotenkin esikuvallinen maa maahanmuuttopolitiikkansa tulosten valossa? Tai Ruotsi?

Suomessa työperäisten maahanmuuttajien asumisaika on siis jatkossakin viisi vuotta, ei kahdeksan, kuten propagandassa on väitetty.

Pelkona on, että pääosin turvapaikanhakijoihin kohdistuvat, osin täysin perustellut maahanmuuton tiukennukset vähentävät myös työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Pelko on aiheellinen, sillä hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton edistämiseen ovat tarpeeseen nähden erittäin vaatimattomat.

Itse lakimuutoksia enemmän pelkoon vaikuttaa vääristelevä uutisointi, joka on antanut ymmärtää, että lakimuutoksilla rajoitettaisiin rajustikin työperäisten maahanmuuttajien oikeuksia. Niin ei tule tapahtumaan.

Taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta turvapaikanhaun houkuttelevuuden vähentäminen on kertaluokkaa tärkeämpää kuin työperäisen maahanmuuton edistäminen, mutta näiden lakimuutosten vaikutus työperäiseen maahanmuuttoon on muutenkin luokkaa mitätön.

Tosin perussuomalaisia moinen tuskin häiritsee. Puolueen tavoitteena on ollut jo pitkään kaikenlaisen maahanmuuton vaikeuttaminen, missä se on nyt onnistumassa. Aikakin on otollinen uudistuksille – velkasakset leikkaavat tavallisten suomalaisten etuja. Kun murheita riittää omastakin takaa, muiden murheet eivät jaksa kiinnostaa.

Kuinka paljon lakimuutosten voi sitten odottaa vähentävän eri maahanmuuttoja? En ole nähnyt yhtäkään konkreettista arviota, mutta oma arvioni on, että eivät vaikuta näkyvällä tavalla turvapaikkamaahanmuuttoon eivätkä millään mainittavalla tavalla työperäiseen maahanmuuttoon.

Ohjelmansa mukaan hallitus pyrkii minimoimaan turvapaikanhaun ja keskittämään hädänalaisten auttamisen heidän lähtömaihinsa. Edellinen etenee, jälkimmäinen ei. Hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyöstä ennätykselliset 1,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa auttamisen alasajoa monissa perinteissä kohteissa, missä Suomi on ollut mukana jo kauan. Innokkaimpana köyhäinavun saksijana on toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.), jonka vastuualueelle kehitysapu kuuluu. Tämäkin kertoo aikojen erikoisuudesta – tähän asti vastuuministerit ovat pyrkineet puolustamaan tonttiaan viimeiseen asti.

Hallitus ei ole ilmoittanut pyrkivänsä minimoimaan turvapaikanhakua vaan kryptisesti "Euroopan rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen Suomesta perustuvan turvapaikkamekanismin". Tuon voi ymmärtää monella tavalla, mutta muotoilu ei taatusti ole vahinko, kun siinä ei mainita selväkielisesti turvapaikanhakijamäärän tai vetotekijöiden (mm. Suomen huippukorkeat hyväksymisprosentit) minimointia. Minä ymmärrän tuon kokoomukselta tuttuna viittauksena EU:n turvapaikanhakijasiirtoihin.

Hallitus ei ole leikkaamassa kehitysyhteistyöstä 1,2 miljardia euroa vaan vähemmän, koska määrärahoista on hämäyksen vuoksi kikkailtu muualle Ukrainan saama tuki, jota ei leikata.

Apua ollaan ajamassa alas nimenomaan sellaisissa maissa, joiden on todettu kehittyneen. Eikös juuri se ole ollut vähän niin kuin ideana? Ilmeisesti ei, kun kirjoittaja taivastelee sitäkin, että kehitysministeri ei yritä lähettää mahdollisimman paljon suomalaisten rahoja ulkomaille.

Turvapaikkapolitiikan ja kehitysapupolitiikan yhteen liittäminen on siinä mielessä keinotekoista, että niillä ei ole tekemistä toistensa kanssa kuin lähinnä mielikuvatasolla. Kummassakaan ei ole kyse hädänalaisimpien auttamisesta, eikä varsinkaan suomalaisessa turvapaikkajärjestelmässä. Kyseessä ovat eri ihmiset, eikä kehitysapu vähennä turvapaikkamaahanmuuttoa, kuten usein annetaan ymmärtää, vaan paremminkin lisää tällaista liikkuvuutta.

[Roope]

Aamu-tv: Ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa

Suomi saa runsaasti moitteita ja vain vähän kiitosta ihmisoikeusjärjestö Amnestyn vuosiraportissa. Millä tolalla ihmisoikeudet ovat nyky-Suomessa ja miten hallituksen toimet vaikuttavat niiden toteutumiseen? Haastattelussa ovat ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro Amnestyn Suomen-osastosta sekä yhdenvertaisvaltuutettu Kristina Stenman.

Yle Areena 24.4.2024 (14 min)

Kun haastattelijana vielä toimittaja Anna Lehmusvesi, niin aika täydellinen paneeli.

Amnestyn edustaja höpisi jotain kaksoisstandardista, joten piti katsoa tarkemmin Amnestyn tiedote ja raportti.

Tiedote: Amnestyn vuosiraportti 2023/24: Kansainvälinen järjestelmä vaarassa rapautua, Suomelle moitteita turvapaikkapolitiikan kaksoisstandardeista 24.4.2024

Suomi saa raportissa moitteita turvapaikkapolitiikkansa kaksoisstandardeista ja rajatoimistaan. Suomen hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan laajan tuen Ukrainasta paenneille Suomeen tulleille ja tuleville ihmisille. Samalla hallitus kuitenkin esitti suunnitelmansa tiukentaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa muualta maailmasta tulevien turvaa hakevien ihmisten kohdalla.

Hallitus sulki marraskuussa asteittain kaikki itärajan rajanylityspaikat ja kertoi tämän olevan vastaus Venäjän väitettyyn yritykseen "välineellistää" muuttoliikkeitä. Rajasulku vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa ja luo riskin ehdottoman palautuskiellon loukkauksille.

Olen hämmästellyt Suomen Amnestyn pakonomaista tarvetta valehdella, enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa.

Raportin lyhyessä Suomen osuudessa kyllä mainitaan hallituksen toimet Ukrainan pakolaisten tukemiseksi ja toisaalta maahanmuuttolakeihin suunnitellut tiukennukset, mutta niitä ei moitita kirjaimellisesti sanallakaan. Suomen yhteydessä ei myöskään käytetä tiedotteen sanaa "kaksoisstandardi". Rajasulku mainitaan, mutta sitäkään ei kommentoida hyvässä eikä pahassa.

Ainoa mitenkään arvosteluksi tulkittava kohta Suomen maahanmuutto-osuudessa on maininta "raportoiduista ongelmista turvapaikkahakemusten jättämisessä erityisesti henkilöillä, jotka ovat hankkineet oleskeluluvan muilla perusteilla". Ei aavistustakaan, mihin tuo viittaa.

[Circus Hypno]

Tällaiset hämmennykset pitäisi käsitellä kotipiirissä, eikä alkaa heti vaatimaan, että valtaväestö luopukoot tavoistaan.

Ihan oikeasti: Muutetaan vieraaseen maahan > Hämmästellään, kun siellä on erilaista kuin entisessä kotimaassa > Aletaan vaatimaan, että valtaväestö muuttuu sen sijaan, että muuttaja itse sopeutuisi.

Äsken kuvailtu on siis ihan ok, vai?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paivakotien-juhlatavat-voivat-herattaa-lapsissa-ristiriitaisia-tai-ulkopuolisuuden-tunteita/8931228

Päiväkotien juhlatavat voivat herättää lapsissa ristiriitaisia tai ulkopuolisuuden tunteita

Päiväkodeissa vietetään useita juhla- ja pyhäpäiviä, jotka saattavat herättää lapsissa tai perheissä ristiriitaisia ajatuksia tai tunteita.

..

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistutetaan, että hyvääkin tarkoittavat juhlapäivien rituaalit voivat herättää lapsissa ulkopuolisuuden kokemuksia.

[Eino P. Keravalta]

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistutetaan, että hyvääkin tarkoittavat juhlapäivien rituaalit voivat herättää lapsissa ulkopuolisuuden kokemuksia.

Mitä kyseinen 'lastensuojelu' - liitto ajattelee siitä, että nykyisin yhä useampi suomalainen ikään katsomatta joutuu tahtomattaan ulkopuolisuuden tunteita herättäviin kokemuksiin, koska on vähemmistöön kuuluva ja koska hänen omaa kulttuuriaan väheksytään, halveksutaan ja vihataan jopa viranomaisten ja asiantuntijoiden taholta?

[Outo olio]

Tällaiset hämmennykset pitäisi käsitellä kotipiirissä, eikä alkaa heti vaatimaan, että valtaväestö luopukoot tavoistaan.

Ihan oikeasti: Muutetaan vieraaseen maahan > Hämmästellään, kun siellä on erilaista kuin entisessä kotimaassa > Aletaan vaatimaan, että valtaväestö muuttuu sen sijaan, että muuttaja itse sopeutuisi.

Äsken kuvailtu on siis ihan ok, vai?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paivakotien-juhlatavat-voivat-herattaa-lapsissa-ristiriitaisia-tai-ulkopuolisuuden-tunteita/8931228

Päiväkotien juhlatavat voivat herättää lapsissa ristiriitaisia tai ulkopuolisuuden tunteita

Päiväkodeissa vietetään useita juhla- ja pyhäpäiviä, jotka saattavat herättää lapsissa tai perheissä ristiriitaisia ajatuksia tai tunteita.

..

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistutetaan, että hyvääkin tarkoittavat juhlapäivien rituaalit voivat herättää lapsissa ulkopuolisuuden kokemuksia.

Ilmaisen saman asian, vähän eri sanoin:

Monikulttuuriset juhlatavat voivat herättää lapsissa ristiriitaisia tai ulkopuolisuuden tunteita

Päiväkodeissa vietetään useita juhla- ja pyhäpäiviä, jotka saattavat herättää lapsissa tai perheissä ristiriitaisia ajatuksia tai tunteita.

..

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistutetaan, että hyvääkin tarkoittavat juhlapäivien rituaalit voivat herättää lapsissa ulkopuolisuuden kokemuksia.

MLL näkee monikulttuurissa myös haittoja? Entäs se kohtaamisteoria?

[Betonikostaja]

Jos hyvääkin tarkoittavat tavat aiheuttavat matuille hämmennystä, niin mitä sitten? Kun matujen jokainen pienikin inahdus otetaan kuolemanvakavasti, mitään sopeutumista ei tapahdu. Tämä aloitetaan jo lapsista, matut opetetaan vaatimaan erityiskohtelua jo pienestä pitäen, ja viimeistään toisillakymmenillä käsissä on ongelma. Tämän luulisi olevan selvää ihan arkijärjelläkin.

[Roope2]

Hesarin Ytimessä-osiossa 30-vuotias somali Hanad Hassan (räppäri Dosdela) kertoo tunteella ja vakavana parista asiasta: Somaliasta ja siitä, miten kouluissa kohdellaan hänenlaisiaan.

Kouluajastaan hän valittaa, koska hänet mielivaltaisesti pistettiin opiskelemaan S2-kieltä, vaikka omasta mielestään hallitsi jo Suomen kielen.

Mutta Somalia-kaipuu herätti enemmän ajatuksia.

"Olin aina halunnut mennä Afrikkaan ja Somaliaan. Olen pitänyt velvollisuutenani käydä katsomassa paikat, joissa juureni ovat ja joissa vanhempani ovat kasvaneet. Ja sitten, kun Angolan-reissu varmistui (Lähiöbotoxin tv-dokumenttia varten), minun oli pakko varata lentoliput. En voinut mennä muualle Afrikkaan ennen kuin olin käynyt Somaliassa.

Sattumoisin äiti oli menossa Mogadishuun samaan aikaan. Hän oli ollut siellä viimeksi 23 vuotta sitten. Häneltä oli tavallaan riistetty mahdollisuus näyttää minulle oma lapsuudenkotinsa ja sisaruksensa. Nyt se sitten oli tosi siistiä. Äiti sai näyttää paikkoja minulle, pääsin tapaamaan sukulaisia. Heitä oli niin paljon, että pää meni pyörälle.

Oli myös tosi surullista. Moni paikka oli aika huonossa kondiksessa. Esimerkiksi äidin lapsuudenkoti. Äidille oli rankkaa nähdä, kuinka huonoon jamaan se oli päässyt. Hän manasi, että vitsi kun olisit nähnyt, miltä tämä näytti ennen.

...

Siellä oli ihan tosi hienoja alueita, joissa selkeästi rakennetaan. Mutta sitten oli niitä sodan turmelemia alueita, jotka olivat aivan rikki. Vaihteli tosi paljon. Rynkkyjä ja muita aseita näkyi helvetisti. Poliiseja, sotilaita ja turvamiehiä kaikkia sekaisin. Ja vissiin yleisesti aseenkantolupa. Joissain ravintoloissa oli asenarikka.

Se oli elämäni tärkein reissu. Aion mennä uudestaan, ehkä jo ensi talvena, jos on mahdollisuutta. Haluaisin olla pidemmän pätkän. Kuusi päivää oli ihan liian lyhyt aika."


https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010360677.html



On varmasti mukava maa visiteerata äidin kanssa ja kiva että uuttakin reissua pukkaa, mutta miksihän sieltä edelleen lappaa sakkia Suomeen turvapaikkaa hakemaan?

[Golimar]

Menisi tuokin paviaani töihin ja lopettaisi typerän nillittämisen.

X

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo, että suhdanteista huolimatta teollisuudella on valtava huoli osaajien riittävyydestä.

– Hallituksen lausunnoille lähtenyt esitys työttömiksi jäävien kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä nopeasta maasta poistamisesta on erittäin huolestuttava viesti vientiyritysten elintärkeille kv-osaajille. Heidän halunsa pysyä ja työskennellä Suomessa sekä uusien kv-osaajien houkuttelu on aivan olennaista vientiteollisuuden kilpailukyvylle, Hirvola sanoo.

Hallituksen esityksen muutokset koskevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka saapuvat Suomeen niin kutsutulla EU:n sinisen kortin oleskeluluvalla. Jos sinisen kortin haltija jää työttömäksi, hänellä olisi jatkossa enintään kolme kuukautta aikaa etsiä uusi työpaikka. Oleskelulupaa ei saisi peruuttaa tänä aikana. Jos maassa on oleskellut yli kaksi vuotta, aikaa työpaikan etsimiseen olisi enintään kuusi kuukautta.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/85bd047b-4962-4d20-8900-241c235b4b60

[Roope]

Petteri Orpo raottaa ovea Euroopan laitaoikeistolle – Pääministeri himmaa nyt odotuksia Turun junasta

Kokoomuslainen pääministeri Petteri Orpo kehuu eurooppalaista laitaoikeistojohtajaa Uuden Suomen eurovaalihaastattelussa ja kertoo näkemyksensä yhteisvelasta, verokilpailusta ja turvapaikanhaun Ruandan mallista. Paikallisen tason – joskin myös EU:hun liittyvissä – asioissa hänen arvionsa Turun niin sanotusta tunnin junasta yllättää.

Uusi Suomi 8.4.2024  (maksumuuri)

Pääministeri Orpo tarkentaa kai vihdoinkin, miksi Ruanda-malli ei kelpaa, mutta maksumuurin takana.

Tunnin junan peruminen olisi vain plussaa, jos otsikko siihen viittaa.

[Roope]

Amnestyn edustaja höpisi jotain kaksoisstandardista, joten piti katsoa tarkemmin Amnestyn tiedote ja raportti.

Tiedote: Amnestyn vuosiraportti 2023/24: Kansainvälinen järjestelmä vaarassa rapautua, Suomelle moitteita turvapaikkapolitiikan kaksoisstandardeista 24.4.2024

Suomi saa raportissa moitteita turvapaikkapolitiikkansa kaksoisstandardeista ja rajatoimistaan. Suomen hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan laajan tuen Ukrainasta paenneille Suomeen tulleille ja tuleville ihmisille. Samalla hallitus kuitenkin esitti suunnitelmansa tiukentaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa muualta maailmasta tulevien turvaa hakevien ihmisten kohdalla.

Hallitus sulki marraskuussa asteittain kaikki itärajan rajanylityspaikat ja kertoi tämän olevan vastaus Venäjän väitettyyn yritykseen "välineellistää" muuttoliikkeitä. Rajasulku vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa ja luo riskin ehdottoman palautuskiellon loukkauksille.

Olen hämmästellyt Suomen Amnestyn pakonomaista tarvetta valehdella, enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa.

Raportin lyhyessä Suomen osuudessa kyllä mainitaan hallituksen toimet Ukrainan pakolaisten tukemiseksi ja toisaalta maahanmuuttolakeihin suunnitellut tiukennukset, mutta niitä ei moitita kirjaimellisesti sanallakaan. Suomen yhteydessä ei myöskään käytetä tiedotteen sanaa "kaksoisstandardi". Rajasulku mainitaan, mutta sitäkään ei kommentoida hyvässä eikä pahassa.

Suomen Kuvalehdessä Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johanssonin haastattelu, jossa toimittaja toistaa tarkistamatta samat valheet.

Suomen Kuvalehti: Miksi olet pessimistinen, Frank Johansson? 4.5.2024  (maksumuuri)

Huhtikuun lopussa Amnesty International julkaisi uuden vuosiraporttinsa. Siinä Suomi sai moitteita. Ilmastotoimet ovat riittämättömiä, sosiaaliturvaa leikataan, turvapaikkapolitiikassa vallitsevat kaksoisstandardit ja rajatoimet ovat kohtuuttomia.

"Jos hiukan vetää mutkat suoriksi, Petteri Orpon hallitus heikentää kaikkia ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä asioita Suomessa."

Johansson vetää mutkia suoriksi enemmän kuin hiukan. Hän valehtelee.

Amnesty Internationalin vuosiraportin Suomi-osuus löytyy englanniksi täältä. Noista Johanssonin mainitsemista asioista todetaan vain sosiaaliturvan suhteen, että "lainlaatijoiden mukaan hallitus odottaa leikkausten lisäävän häätöjä ja ruokaepävarmuutta" ja että nykyisillä toimilla ei saavuteta vuoden 2035 hiilineutraalisuutta, mikä oli selvää jo Rinteen ja Marinin hallitustenkin aikaan.

Suomea ei moitita raportissa maahanmuuttopolitiikan suhteen mistään, eikä Suomen osuudessa mainita "kaksoisstandardeja".

Hänen arvionsa Orpon hallituksesta on yksinkertainen: Meillä ei ole koskaan ollut hallitusta, joka ymmärtäisi ja piittaisi ihmisoikeuksista ja kansanvälisistä sopimuksista yhtä vähän.

"Luulin, että Sipilän, Soinin ja Stubbin kolmikko olisi ollut jonkinlainen pohjanoteeraus, mutta tämä nykyinen hallitus räjäyttää pankin", hän sanoo.

"Se on tavattoman surullista, mutta mun mielestä myös väärää politiikkaa. Se ei edistä Suomen ja suomalaisten etua millään lailla. Se on myös kaikin puolin hyvin lyhytnäköistä."

Johanssonin hampaissa ovat olleet etenkin rajalait ja rajan sulkeminen. Ihanko oikeasti ne eivät edistä Suomen ja suomalaisten etua millään lailla?

Sodat ja konfliktit johtavat siihen, että ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Siksi olisi tärkeä ymmärtää, miksi pakolaisia tulee suojella, ei rangaista.

"Sitä ymmärrystä rapautetaan nyt kaikkialla. Suomi menee siinä touhussa aktiivisesti mukana. Luulen, että sellainen toiminta lähtee täällä jonkinlaisesta... impivaaralaisuudesta."

Pakolaisia voi suojella myös Suomen ja Euroopan ulkopuolella, missä kustannukset ovat luokkaa sadasosa. Jostain syystä tällainen ratkaisu ei kuitenkaan kelpaa, vaikka humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ovat räjähtäneet Suomessakin miljardiluokkaan ja maahanmuutto muuttaa jo paikoin dramaattisesti demografiaa.

Ilmastokriisi aiheuttaa ongelmia, jotka ylittävät valtioiden rajat, eikä kukaan voi asialle mitään.

"Olen kauhean pessimistinen tällä hetkellä", Johansson sanoo.

"Jos meno jatkuu samalla tavalla, ja todennäköisesti jatkuu, me mennään kovaa vauhtia kohti kolmen ja neljän asteen lämpötilan nousua esiteollisesta ajasta."

Tästäkin tunnistaa valehtelijan. 3-4 asteen lämpeneminen nimittäin liitetään varsin epätodennäköiseen ("Ember ennustaa vuoden 2023 jäävän historiaan energiantuotantosektorin päästöjen huippuvuotena, sillä ensi vuonna päästöt lähtevät laskuun.", Yle 8.5.2024) RCP 6 -skenaarioon, joka olettaa globaalien hiilipäästöjen kasvavan aina vuoteen 2080 asti.

Mutta jos Johansson oikeasti uskoo tällaiseen kehityskulkuun todennäköisenä, niin Suomen äärimmäisessä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteessa on vieläkin vähemmän järkeä.

Yksi viime aikojen trendeistä onkin ollut turvallisuuspuheen vahvistuminen. Kansallinen turvallisuus nähdään jonkinlaisena superarvona, joka ylittää kaiken.

"Koska itärajan mahdolliset turvapaikanhakijat ovat etupäässä islamilaisista maista ja koska Venäjä on suuri paha tällä hetkellä, niin suomalaiset haluavat lisää rautaa rajalle. Se on kallista ja lyhytnäköistä politiikkaa, jota Amnesty ei kannata".

Menee kylläkin niin, että Johansson itse näkee ihmisoikeudet omina tulkintoinaan ehdottomina superarvoina, joita ei saa suhteuttaa missään tilanteessa minkään kanssa. Johansson kieltäytyy kategorisesti näkökulmien ja seurauksien punninnasta, toisin kuin suomalaiset.

Minulle on samantekevää, vaikka itärajan turvapaikanhakijat tulisivat Intiasta (osa tuleekin), Kiinasta tai vaikka kristitystä Australiasta. He ovat itärajalle päätyessään joka tapauksessa eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiä, joita Venäjä käyttää aseena Suomea ja Nato-Eurooppaa vastaan.

Erityisen kummissaan Johansson on niin sanotusta käännytyslaista, jonka vuoksi oikeusvaltion keskeistä työvälinettä eli perustuslakia ollaan murentamassa.

"Kyseisen lain yhteydessä vedotaan jonkinlaiseen uhkaan. On hirveän vaikea tietää, millaisesta uhasta on kyse, kun kukaan ei kerro.

"Välillä joku sanoo, että siellä on satoja tuhansia ihmisiä odottamassa. Kukaan ei tiedä, mikä on totta."

Tyhmäksi heittäytyminen ei näytä sekään hyvältä.

Tiedetään melko hyvin, että lähinnä Pietarissa on jo satoja tai tuhansia ihmisiä odottamassa Suomen rajanylityspaikkojen aukaisemista. Sekin tiedetään, että he eivät ole edes jäävuoren huippu, vaan varsinainen uhka ovat ne Venäjällä oleskelevat miljoonat laittomat siirtolaiset, jotka viranomaiset voivat halutessaan ohjata rajalle, ja ne potentiaaliset sadat miljoonat ihmiset, jotka odottavat vielä lähtömaissa Venäjän propagandan ja maanmiestensä houkuttelua.

Johansson olettaa, että hallituksessa on tehty faustilainen sopimus. Puolueet luopuvat mistä tahansa saadakseen läpi itselleen tärkeimmät asiat.

"Sen perusteella kokoomus saa vietyä läpi omat talous- ja työmarkkinapoliittiset toimensa. Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä mennään aika lailla perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan. Joka on suoraan sanottuna rasistinen."

Ja rasistista politiikassa on mikä?

Toisaalla samassa lehdessä on artikkeli somalimaahanmuuttajien hallitsemasta tukholmalaisesta Dödspatrullen-rikollisorganisaatiosta, joka on leviämässä sukulaissuhteiden (!) kautta Suomeenkin. Ihmisoikeuksilla perustellulla haittamaahanmuutolla on siis ollut seurauksensa, mutta Johansson tai kukaan muukaan valittaja ei ota niistä minkäänlaista vastuuta. Juuri siksi Johanssonin näkemyksiä voi luonnehtia fundamentalistiseksi.

[Uuno Nuivanen]

Hänen arvionsa Orpon hallituksesta on yksinkertainen: Meillä ei ole koskaan ollut hallitusta, joka ymmärtäisi ja piittaisi ihmisoikeuksista ja kansanvälisistä sopimuksista yhtä vähän.

Ihmisoikeustalibanien mielestä kaikilla muilla kansoilla on ihmisoikeuksia paitsi suomalaisilla.

[Golimar]

Näitä änkeää Suomeen vaikka kuinka paljon jos tämä maahanmuuttopelleily saa jatkua!

MOVE TO FINLAND In 2024 !!! STEP BY STEP Process. Life in Finland//Ilona_ke
https://www.youtube.com/watch?v=D4Q7ZybWQSg

[Golimar]

Että Topelius olisi halunnut Suomeen puoli Afrikkaa lorvimaan!

X

Suomen maahanmuuttopolitiikka vuoden 1995 perustuslain uudistuksen jälkeen on ollut monikulttuurista. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan se on samalla ollut epäsuorasti sulauttavaa painottaessaan myös osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään.

X

Suomessa kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt 1900-luvun lopulla vilkastuneen maahanmuuton myötä. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan ulkomaalaisperäisen väestön kasvuvauhti on ollut Suomessa yksi Euroopan nopeimpia.[58]

Tutkija Miika Tervonen väittää, että myytti yksikulttuurisesta Suomesta ruokkii rasismia: "Siihen vetoamalla suomalaisuutta rakennetaan tavalla, joka sulkee ulos täällä sukupolvia, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia asuneita ihmisiä, kuten vaikkapa saamelaisia". Tervosen mukaan menneisyyttä suomalaistamalla historiankirjoitus loi perustan sille myyttipohjalle, jolle luotiin uudenlainen kansallisvaltio ja rakennettiin kansallinen itseymmärrys, suomalainen identiteetti. Samalla sivuutettiin esimerkiksi Zacharias Topeliuksen näkemys eri kansakuntien verenperimästä muodostuneesta kirjavasta suomalaisuudesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monikulttuurisuus

[Golimar]

X

Maailmassa on Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan ennätysmäärä ihmisiä, joiden on ollut pakko jättää kotinsa. IOM:n tuore raportti kuitenkin kertoo myös, että siirtolaisten rahalähetykset kotimaahan edistävät kehitystä.

IOM arvioi, että maailmassa on tällä hetkellä 281 miljoonaa siirtolaista. Heidän lisäkseen 117 miljoonaa ihmistä on joutunut vasten tahtoaan jättämään kotinsa esimerkiksi luonnonkatastrofien, konfliktien ja väkivallan vuoksi.

X

Lisääntynyt muuttoliike on puolestaan ruokkinut rahalähetysten hämmästyttävää lisääntymistä: vuodesta 2000 vuoteen 2022 summat ovat kasvaneet 650 prosenttia.

X

2022 lähetysten arvo oli noin 773 miljardia euroa, joista noin 602 miljardia päätyi matala- tai keskituloisiin maihin. Raportissa huomautetaan, että rahalähetykset muodostavat merkittävän osan vastaanottajamaiden bruttokansantuotteesta ja ylittävät suorien kansainvälisten investointien arvon näihin maihin.

X

Siirtolaiset ovat maahanmuuttovastaisia mielialoja lietsovien populististen oikeistopuolueiden tähtäimessä, mutta IOM korostaa, että suurin osa muuttoliikkeestä on säänneltyä, turvallista ja suorassa yhteydessä elinkeinoihin ja mahdollisuuksiin. Asian politisointi ja valheellinen informaatio ovat hämärtäneet julkista keskustelua siirtolaisuudesta, joka ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole ainakaan vähenemässä.

https://www.ku.fi/artikkeli/5012141-ennatysmaiset-muuttoliikkeet-tarkoittavat-myos-ennatysmaisia-rahalahetyksia-kotimaahan

The International Organization for Migration (IOM) Country Office in Finland promotes safe, orderly and regular migration. Its activities touch upon the following five broad categories:

Safe and dignified movements for migrants
IOM Finland manages operations related to refugee resettlement and family reunification to Finland, Sweden and Iceland. In addition, it provides assistance to migrants who want to return to their country of origin from Finland, Sweden and Iceland. In many cases, IOM Finland also coordinates the provision of reintegration support to beneficiaries, such as cash or in-kind assistance, following their return. Read more about our work on Resettlement, Relocation and Family Reunification and Assisted Voluntary Return and Reintegration.

Supporting migrant integration
IOM Finland facilitates quota refugees' integration into Finland, Iceland and Sweden by providing orientation courses before their departure. The courses give general information on the host country's society and culture. IOM Finland has also organized trainings for professionals in municipalities and produced materials related to integration. Read more about our work on Migrant Integration.

Countering human trafficking
IOM Finland conducts work against trafficking in persons by assisting victims of trafficking to return to their country of origin. It has also raised awareness on the topic by organizing various trainings and producing materials for social workers and other professionals. Read more about our work on Counter-Trafficking.

Migration and development
IOM Finland coordinates the assignments of Somali diaspora professionals temporarily traveling back to their country of origin to help strengthen the education and health sectors. Read more about our work on Migration and Development

Sharing information on migration
Besides assistance to migrants, IOM Finland provides timely and reliable information on various migration related topics for the authorities and the public.

https://finland.iom.int/iom-finland

https://vimeo.com/615288190

[Roope]

Yle: Kokoomus ja perussuomalaiset siirtäisivät turvapaikkahaun EU:n ulkopuolelle – RKP haraa vastaan 20.5.2024

Suuri osa puolueista hyväksyy turvapaikkamenettelyn siirtämisen EU:n ulkopuolelle. Tällä kannalla ovat hallituspuolueista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit sekä oppositiopuolueista keskusta.

Hallituspuolue RKP sekä oppositiopuolueet SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt vastustavat ajatusta.

Yle Uutiset kysyi asiasta eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta.

"Hyväksyykö puolueenne turvapaikkamenettelyn siirtämisen EU:n ulkopuolelle?"

Joku Ylen valopää keksi muotoilla sellaisen väitteen, johon "kyllä" vastaamalla voi tarkoittaa päinvastaisia asioita.

Kokoomuksen "kyllä" tarkoittaa EU:n ulkopuolisia turvapaikanhakukeskuksia, joista hyväksytyt haalitaan Suomeen ja EU-maihin.

Perussuomalaisten "kyllä" tarkoittaa Suomeen ja EU-alueelle tulleiden turvapaikanhakijoiden lähettämistä pysyvästi turvaan EU:n ulkopuolelle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra odottaa, että turvapaikkahakemusten käsittely ja suojelun tarjoaminen kolmannessa maassa tulee osaksi seuraavan komission työohjelmaa.

– Eurooppa ei pysty taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti ottamaan vastaan nykyisiä määriä turvapaikanhakijoita, Purra sanoo.

Toivottavasti ei pidätä hengitystään odotellessa, sillä seuraavalla komissiolla ei ole pienintäkään aikomusta toimia Ruanda-mallin hyväksi vaan paremminkin painostaa jäsenmaat turvapaikanhakija- ja kiintiöpakolaiskiintiöihin.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä nykyinen järjestelmä luo laittomat markkinat ihmissalakuljettajille eikä varmista, että turvapaikan suurimmassa tarpeessa olevat ihmiset pääsevät perille.

– Päätös siitä, kuka pääsee Eurooppaan ei voi olla ihmissalakuljettajien käsissä eikä rahalla tulisi voida ostaa turvapaikkaa Euroopassa. Turvapaikan hakemisen edellytyksenä ei voi olla hengissä selviäminen vaarallisesta Välimeren ylityksestä ja Euroopan halki matkustamisesta, Orpo sanoo.

Joten kokoomus perustaisi EU:n ulkopuolelle turvapaikanhakukeskuksia ("turvapaikan ja kansainvälisen suojelun hakeminen voisi tapahtua turvallisissa kolmansissa maissa"), joiden kautta moninkertaisesti nykyistä suurempi määrä halukkaita pääsisi turvallisesti Eurooppaan.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa, että pakolaisleirien ja vastaanottokeskusten perustamiseen EU:n ulkorajoille liittyy monta ratkaistavaa kysymystä, kuten se mihin maihin tällaisia keskuksia perustetaan.

Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo, että EU:n turvapaikkapolitiikan perustana pitää olla EU:n ulkorajojen tehokas valvonta, turvapaikkahakemusten nopea ja oikeudenmukainen käsittely, palautusjärjestelmän toimivuus ja se, että suuren muuttoliikepaineen kohteeksi joutuvia jäsenmaita tuetaan.

Essayahin ja Saarikon kohdalla jää auki, millaista mallia he oikeastaan ajavat. En muista kummankaan esittäneen Ruandan mallia.

Hallituspuolue RKP vastustaa turvapaikan haun siirtämistä EU:n ulkopuolisiin maihin eli on eri mieltä hallituksen yhteisesti sovitun linjan kanssa.

RKP vastustanee sitä samaa kuin Kokoomuskin, joten siinä mielessä molemmat ovat yhtä lailla "eri mieltä hallituksen yhteisesti sovitun linjan kanssa".

Vastoin uutisointia hallitus ei nimittäin aja Ruanda-mallia, joten toimittaja taitaa olla pihalla asioista.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson perustelee kantaa sillä, että EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kansainvälisiin sopimuksiin.

– RKP:n mielestä humanitaariset viisumit tulisi ottaa uudelleen käyttöön vaarallisen ja laittoman ihmisalakuljetuksen lopettamiseksi.

Ruanda-malli on linjassa sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen että kansainvälisten sopimusten kanssa. Kukaan ei ole edes yrittänyt argumentoida perustellen muuta.

Humanitaariset viisumit olisivat pähkähullu tapa avata rajat selälleen, sillä ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi niitä olisi jaettava kaikille.

Suurimman oppositiopuolue SDP:n mukaan turvapaikkamenettelyn siirtäminen EU:n ulkopuolelle vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeudet.

– Menettely, jossa sekä turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemukset että kansainvälisen suojelun tarjoaminen toteutetaan kolmannessa maassa, jonka kohdalla ei tosiasiassa kyetä varmistumaan turvapaikanhakijoiden oikeuksien kunnioittamisesta, on kestämätön, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastaa.

Miksei kyettäisi? EU-maiden ulkopuolella, johon Lindtman "kolmannella maalla" viittaa, tarjotaan moninkertaisesti enemmän kansainvälistä suojelua kuin EU-maissa yhteensä. On röyhkeän ylimielistä vihjata, että esimerkiksi Libyasta pakolaisia evakuoinut Ruanda ei yhtäkkiä enää kykenisikään kansainvälisen suojelun tarjoamiseen.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että kansainvälinen oikeus, ihmisoikeusvelvoitteet ja EU-oikeus lähtevät siitä, että ihmisten oikeus hakea turvapaikkaa on turvattava ihmisen saapuessa valtion rajalle ja sen lainkäyttöpiiriin.

– Siksi on velvollisuus ottaa vastaan hakemukset ja käsitellä ne asiallisesti sekä viipymättä.

Pakolaisoikeutta yliopistossa lukenut Li Andersson tietää tarkkaan, että kansainväliset sopimukset vain velvoittavat valtiot tarjoamaan tarvittaessa suojelua, mutta eivät rajaa, että suojelu olisi tarjottava juuri siitä maasta, josta sitä haetaan. Siksi Andersson puhuu huolella itse asian vierestä viittaamalla velvollisuuteen ottaa hakemukset vastaan ja käsitellä ne. Muun muassa EU:n turvapaikanhakijasiirrot perustuvat vastuumaan vaihtamiseen.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoo, että turvapaikkamenettelyn ulkoistaminen on tehoton ja kallis malli, ja se vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeudet.

Turvapaikkamenettelyn ulkoistaminen on missä mielessä "tehoton ja kallis malli", kun yhden Suomeen jäävän turvapaikanhakijan elinkaarikustannukset ovat lähes miljoona euroa?

Malli vaarantaa turvapaikanhakijan oikeudet tarkalleen ottaen miten? Koska afrikkalaiset eivät osaa pitää ihmisiä turvassa?

Myös Liike Nyt vastustaa turvapaikan haun siirtämistä EU:n ulkopuolelle.

– Lainsäädännön ja pikakäsittelymallien tulee olla kunnossa, puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo.

Lainsäädäntö ei tästä enää eurooppalaisilla lakitulkinnoilla juuri veny, mutta potentiaaliselle tulijamäärälle ei ole kattoa, jos kaikilla on Eurooppaan vapaa pääsy.

Edit:
Ylen tv-uutisissa kyselyn tulos uutisoitiin antaen ymmärtää, että muut hallituspuolueet paitsi Rkp muka kannattavat Ruanda-mallia. Oikeasti sitä kannattaa yksin Perussuomalaiset, kun sekä Kokoomus että KD (Essayah selitti juuri vaalitentissä) päinvastoin haluavat EU:n ulkopuolelle turvapaikanhakukeskuksia, joista turvapaikanhakijoita lähetetään EU-maihin.

[Roope]

Jatkojuttuna ^edelliseen Yle antaa pakolaisaktivistin esittää mielipiteitään asiantuntijan tittelillä ja auktoriteetilla, vaikka johtopäätökset eivät perustu tietoon ja faktoihin.

Tutkija: Turvapaikkaprosessin ulkoistaminen ei missään tapauksessa ole ihmisoikeuksien mukaista

Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Erna Bodström ei usko, että EU:n ulkopuolisessa turvapaikkamenettelyssä voitaisiin aidosti taata pakolaisten turvallisuutta.

Yle 20.5.2024

Koska erikoistutkijalla on vahvasti tällainen fiilis, faktaperusteluja ei tarvita.

Eduskuntapuolueiden enemmistö olisi valmis siirtämään turvapaikkamenettelyn EU:n ulkopuolelle. Tällä kannalla ovat hallituspuolueista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit sekä oppositiopuolueista keskusta.

Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Erna Bodström pitää tulosta erikoisena, sillä YK:n pakolaiskiintiöjärjestelmässä turvapaikkaa haetaan jo EU:n ulkopuolelta.

– Se ei vaan tällä hetkellä toimi, koska me emme ota vastaan kiintiöpakolaisia niin paljon kuin tarvetta olisi. Kuulostaa vähän siltä, että tässä ollaan keksimässä pyörää uudestaan sen sijaan, että käytettäisiin olemassa olevaa järjestelmää hyväksi.

Bodström uskoo, että muutoksella pyritään oikeasti siihen, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset eivät olisi jatkossa tervetulleita Eurooppaan. Hän pitää YK:n kanssa päällekkäisen järjestelmän rakentamista turhana.

Bodström on oikeilla jäljillä tässä asiassa, vahingossa.

Kuten kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on todennut, kansainvälisten sopimusten velvoitteet täyttäisi jo se, että turvapaikanhakijat siirrettäisiin turvaan pakolaisleireille Euroopan ulkopuolelle. Pyörän uudelleen keksimistä on ollut se, että turvapaikanhakijat asutetaan Eurooppaan eikä jo olemassaoleville Euroopan rahoittamille YK:n pakolaisleireille lähemmäs lähtöalueita.

Bodströmin mukaan Suomi tai Euroopan maat eivät pysty takaamaan muissa maissa turvapaikanhakijoiden turvallisuutta. Periaatteellisia sopimuksia voidaan tehdä, mutta käytännön toteutus voi olla jotain aivan muuta.

– Esimerkiksi Australiassa on ollut tällainen järjestelmä käytössä. Näillä pakolaisleireillä, joille ihmiset on suljettu, on ollut todella suuria ihmisoikeusongelmia. Esimerkiksi seksuaalinen väkivalta on ollut hyvin yleistä.

Tietenkään toinen maa ei pysty takaamaan turvallisuutta muissa maissa kuin sopimusten kautta. Tämä pätee yhtä lailla EU-maiden välisissä turvapaikanhakijasiirroissa tai EU:n ja Turkin välisessä sopimuksessa.

Australian tai minkään muunkaan maan ongelmat toteutuksessa eivät osoita, etteikö kansainvälisen suojelun ulkoistamisen periaate toimisi.

Muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli kantaansa sillä, että nykyinen järjestelmä luo markkinoita vaaralliselle ihmissalakuljetukselle. Bodström tyrmää näkökannan, että muutoksella olisi pakolaisten turvallisuutta edistäviä vaikutuksia.

– Tällainen järjestelmä ei missään tapauksessa olisi turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien mukainen tai niitä edistävä.

Bodström ei tainnut ymmärtää, että Orpo ei viitannut Ruanda-malliin vaan kokoomuksen malliin, jossa turvapaikkaa voisi hakea Euroopan ulkopuolelta ja hyväksytyt lennätettäisiin Eurooppaan. Siis ilmeisesti juuri sellaiseen malliin, jota Bodström itse peräänkuulutti.

Bodströmkään ei pysty perustelemaan, mikä Ruanda-mallissa estää turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumisen. Periaatteessa ei mikään, vaan riippuu täysin toteutuksesta, aivan kuten eri EU-maissakin.

Bodström uskoo, että EU:n ulkopuolinen turvapaikkamenettely heijastuisi hyvin merkittävällä tavalla eurooppalaisten käsityksiin ihmisoikeuksista.

– Kun niitä ruvetaan rikkomaan, pikkuhiljaa muidenkin ryhmien ihmisoikeuksia ruvettaisiin rikkomaan ja ne rapautuisivat kokonaan.

Aina on tilaa kaltevan pinnan virheargumentille. Bodström ei saanut haastattelun aikana perusteltua, miten ja miksi EU:n/EU-maiden Ruanda-malli rikkoisi ihmisoikeuksia, mutta perustelematon mielipide tuli selväksi.