Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Roope]

Yleltä Höblään siirtynyt toimittaja Ingemo Lindroos kauhistelee Suomen turvapaikkapolitiikan tiukennuksia yhdessä Eva Biaudet'n kanssa.

Hbl: Nu förverkligas den sannfinländska politiken – en rad lagförslag ska göra det svårare att få asyl 17.2.2024

De skärpta skrivningarna om invandringspolitiken håller på att bli verklighet just nu, i en rad olika lagförslag från Inrikesministeriet.

Kaavaillut tiukennukset ovat aika pieniä viilauksia, jotka eivät vaikuta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden poikkeuksellisen korkeisiin hyväksymisprosentteihin Suomessa.

Blixtprocess vid gränsen

Ett lagförslag om gränsförfarande har sänts på remiss. Det handlar om att Finland skulle använda sig av samma system som vissa andra EU-länder, för att snabbt behandla asylansökningar som ser ut att vara ogrundade, vid en första bedömning.

De asylsökande som omfattas av gränsförfarandet skulle inte få röra sig fritt under den maximalt fyra veckor långa tiden som processen pågår. Planen är att de skulle få bo på Joutseno mottagningscentral och att ett stängsel skulle byggas runt den. Flyktingorganisationer har riktat kritik mot förslaget.

Rajamenettely ei tarkoita "salamaprosessia". Se koskee vain harvoja, eikä muuta itse prosessia juuri muuten kuin neljän viikon tavoiteajan suhteen, eikä korjaa käännytysten vaikeutta. EU-direktiiviiin perustuvaa lakia sitä paitsi valmisteltiin jo Marinin hallituksen aikana, mutta ei ehditty esittää eduskunnalle.

Stopp för att byta fil

Ett annat lagförslag handlar om att asylsökande inte ska kunna få uppehållstillstånd på grund av att de har fått arbete under den tid som de har väntat på beslut. Man ska heller inte kunna ansöka om uppehållstillstånd för studier under den tid som asylansökan behandlas, eller efter att ansökan har fått avslag.
Inrikesministeriet skriver att asylsökande inte ska få "byta fil" om de inte har skyddsbehov.

En ole nähnyt vaikuttavuusarviota, mutta on tietysti jo periaatteellisestikin välttämätöntä, että kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta lopetaan Marinin hallituksen pitkälle viemä ns. kaistanvaihto eli oleskeluluvan saaminen työ- tai opiskelupaikan perusteella.

Svårare att få familjeåterförening

Inrikesministeriet har också tillsatt ett lagstiftningsprojekt som handlar om att skärpa reglerna för familjeåterföreningar.

Målet är att ett krav på att man måste bo minst två år i Finland innan man kan ansöka om familjeåterförening. Makar som ansöker om återförening ska ha fyllt 21 år, och det utreds dessutom om man kan begränsa familjeåterföreningarna till enbart makar och barn, och inte omfatta andra släktingar.

Försörjningskraven skärps, det vill säga att föräldrar till ett barn som har fått internationellt skydd, måste ha en viss inkomstnivå som visar att de kan försörja barnet.

Samoin perheenyhdistämisessä olisi paljon korjattavaa, mutta ilmeisesti esimerkiksi naurettavan alhaiselle tasolle jääneitä tulorajoja ei vieläkään koroteta.

Hårdare krav på medborgarskap

Skärpningar är på väg också i fråga om medborgarskap, och ett lagförslag har sänts på remiss. Utgångspunkten är att boendetiden i Finland förlängs från fem år till åtta år, för att få ansöka om medborgarskap.

Det föreslås också en skärpning för personer som har fått internationellt skydd i Finland, som innebär att boendetiden räknas från det datum då personen har fått uppehållstillstånd, och inte från när hen har anlänt till Finland.

Kansalaisuuden saamisen tiukentaminen on sekin askel eteenpäin monien taka-askelien jälkeen, mutta eihän näillä muutoksilla puututa mitenkään esimerkiksi Suomen muita maita löysempiin turvapaikkakriteereihin, joka näkyy muita Pohjoismaitakin suurempina, jopa moninkertaisina turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentteina.

Eva Biaudet om asylpolitiken: Signalen är obehaglig

Politiken är främlingsfientlig och regeringen har tappat proportionerna. Eva Biaudet utmanar den sannfinländska politiken som genomsyrar lagförslagen.

Hbl 17.2.2024   (maksumuuri)

Miten tämä Biaudet'n mainitsema "muukalaisvihamielisyys" näkyy Suomen turvapaikkapolitiikassa, joka on ollut jo pitkään ja tulee olemaan myös jatkossa Ruotsiakin liberaalimpaa?

Eva Biaudet, riksdagsledamot för regeringspartiet SFP, vill ha en öppen diskussion om vad regeringen är ute efter i en rad lagförslag som kraftigt kringskär asylsökandes rättigheter.

HBL har sammanfattat flera aktuella skärpningar som förbereds vid Inrikesministeriet.

– Jag tycker att alla de här förslagen är problematiska, och naturligtvis är det mest problematiskt att de allihop kommer samtidigt. Idén bakom är att signalera att Finland täpper till möjligheterna för flyktingar att komma till Finland. Signalen är ganska obehaglig, säger Biaudet.

Biaudet ei kerro haastattelussa, mihin hän viittaa "turvapaikanhakijoiden oikeuksien voimakkaalla rajoittamisella". En keksi oikein muuta kuin rajamenettelyyn kuuluvan velvoitteen pysytellä vastaanottokeskuksessa. Jos näin, niin onpa naurettavaa, sillä sama velvoite oli jo Marinin hallituksen versiossa samasta laista.

Regeringen har argumenterat för att gränsförfarandet behövs för att bättre hantera situationen vid östgränsen.

– Man har försnabbat processerna och eldat under när man har kopplat det till Rysslands hybridpåverkan och frågor om nationell säkerhet, säger Biaudet.

En ole huomannut tai kuullut, että turvapaikkaprosesseja olisi nopeutettu, mutta eikös se ole hyvä asia? Rajamenettelyyn kuuluva neljän viikon tavoiteaika ei itsessään nopeuta mitään.

Inrikesministeriet har meddelat att knappt 100 av de 1300 som anlände över gränsen i höstas kunde omfattas av en försnabbad process. Ändå planeras ett stängsel runt Joutseno mottagningscentral för en halv miljon euro, påpekar Biaudet.

– Jag tycker att det skulle vara viktigt att ha sansat sinne, så att man inte häller pengar över anläggningar för att stänga in asylsökande vid gränsen, för syns skull. I stället borde man lita på att vi har system som fungerar.

Ensinnäkin puolen miljoonan euron satsaus vastaanottokeskuksen aitaamiseen on todella pieni raha verrattuna turvapaikanhakijoiden aiheuttamiin kustannuksiin. Toiseksi, Biaudet taitaa luulla, että rajamenettelyssä ihmisiä pidettäisiin säilössä lukkojen takana. Ei Suomen versiossa.

I debatten har bland annat inrikesminister Mari Rantanen (Sannf) talat om de asylsökandes profil, som "unga män, som är funktionsdugliga, som har ansvar för sig själva och som har uppehållit sig lagligt i Ryssland".

– Det är intressant att de har uttryckt sig så här, eftersom ingen har kunnat veta innan man har haft en asylprocess. Man har visserligen vetat att de kommer från länder som Somalia, Jemen och Syrien, påpekar Biaudet, apropå att medborgare i de här länderna brukar beviljas internationellt skydd.

Sisäministeri Rantasen pointti oli korostaa juuri sitä ristiriitaa, että itärajan turvapaikanhakijat ovat terveitä ja oleskelleet laillisesti Venäjällä, joten heillä ei ole ollut siellä hätää, mutta silti he saavat Suomesta turvapaikan lähinnä kansallisuutensa perusteella. Heidän pitäisi olla Venäjän vastuulla, ei Suomen.

Hon är också kritisk till hela utgångspunkten i gränsförfarandet.

– Det är väldigt intressant att man ser asylsökandena som en hotbild. Deras existens i sig kan inte vara ett hot mot ett lands säkerhet. Det handlar om skrämselpropaganda, tillägger Biaudet.

Kuka levittää Suomessa pelottelupropagandaa, että turvapaikanhakijat itsessään ovat uhka? Ei ainakaan hallitus, joka päinvastoin välttelee sen sanomista.

Men det finns en rädsla för att inte klara av att hantera en situation med hybridpåverkan och många asylsökande vid östgränsen. Så vad är alternativet?

– Situationen skulle vara förståelig om det handlade om en situation som liknar den vid Medelhavet. Om man vill att alla registreras så kan man jämföra med år 2015, då Finland klarade av registreringen väl.

Biaudet påpekar att Finland nyligen tog emot 65 000 ukrainare och att Finland har beredskapsplaner för akuta situationer.

– På något sätt tror jag att vi har tappat proportionerna. Eller så är helt enkelt politiseringen av främlingsfientlighet och flyktingsfientlighet så stor att den svämmar över på allas politik, så den inte hålls bara hos Sannfinländarna.

Turvapaikanhakijoiden määrällä ei ole Biaudet'n mukaan niin väliä, koska vuonna 2015 täällä rekisteröitiin enemmänkin ihmisiä.

Epäilemättä Suomessa onnistuu vaikka miljoonien ihmisten rekisteröinti, siinä missä Kreikka rekisteröi vuonna 2015 vain reilut 10 000 ja lähetti muut eteenpäin. Hyvä me.

Kun Suomen turvapaikkapolitiikka on Biaudet'n mielestä "främlingsfientlig" ja lakimuutosten lähettämä signaali "obehaglig", niin luulisi Biaudet'n voivan ja haluavan argumentoida, mikä lakiesityksissä on vialla suhteessa esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin. Ei sanaakaan siitä. Vain epämääräinen viittaus "ihmisoikeuksiin", vaikka lakimuutokset täyttävät helposti kaikki EU-direktiivien vaatimukset ja enemmänkin.

[Roope]

Yleltä Höblään siirtynyt toimittaja Ingemo Lindroos kauhistelee Suomen turvapaikkapolitiikan tiukennuksia yhdessä Eva Biaudet'n kanssa.

Susanna Ginman yhtyy Höblän pääkirjoituksessa Suomen maahanmuuttopolitiikan "ihmisvihamielisyydestä" valittajien kuoroon. Haittamaahanmuuttoon ja turvapaikkajärjestelmän selväänkin väärinkäyttöön puuttuminen on Ginmanin mukaan myös taloudellisesti haitallista, koska "maa huutaa työvoiman perään".

Pääkirjoitus: Hallitus ajaa haitallista ja ihmisvihamielistä mahaanmuuttopolitiikkaa

Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan tiukennukset, jotka kirjattiin Orpon hallituksen ohjelmaan, toteutetaan nyt. Kyse on politiikasta, joka on ihmisvihamielistä, eikä yksinkertaisesti hyödytä Suomea.  (käännös)

Hbl: Ledare: Regeringen bedriver en kontraproduktiv och människofientlig invandringspolitik 20.2.2024  (maksumuuri)

Många av lagförslagen kring skärpta regler om invandring och flyktingar är nu under arbete, och en del har godkänts.

Det finns inte mycket gott i förslagen. Det enda positiva är att regeringen ska förlänga den tillåtna tiden för arbetsbyten för vissa experter – oklart vilka – från tre till sex månader.

Även den längre tiden kan visa sig vara för kort.

Beslut om att minska antalet kvotflyktingar med hälften, från 1 000 till 500 per år, har redan fattats av riksdagen.

Kvotflyktingarna väljs bland personer som FN:s flyktingorgan UNHCR har gett flyktingstatus och det handlar ofta om extremt utsatta personer.

Det råder ingen tvekan om att de här personerna är flyktingar och för dem som befarar att det bland asylsökande finns människor som egentligen inte är flyktingar i ordets egentliga bemärkelse är alltså kvotflyktingarna ett säkert kort.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton ainoa plussaksi luettava puoli on tosiaan se, että he ovat pakolaisia – ainakin nimellisesti, sillä UNHCR:n kriteerit ovat löysät – kun taas Suomeen hakeutuvat turvapaikanhakijat eivät yleensä ole.

Ginman romuttaa tämänkin vaisun argumentin vaatimalla heti perään oleskelulupien myöntämistä "kaistanvaihdolla" myös kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille eli todennetuille turvapaikkahuijareille:

Remisstiden för ett förslag om att det inte ska vara tillåtet för asylsökande att "byta fil" går ut den här veckan. Det betyder att den som har sökt asyl inte ska kunna få uppehållstillstånd för arbete eller studier medan asylansökan behandlas, eller har avslagits.

Det här i ett land som skriker efter arbetskraft.

Asylbeslut ska gälla enbart i tre år, och i ett år för alternativt skydd. Det är de minimitider som EU och vår egen lagstiftning godkänner. Sedan måste ansökningarna förnyas. Det skapar en ständig osäkerhet, som försvårar eller förhindrar integration.

Johan nyt on kumma, että siitäkin pitää itkeä, jos suojelua tarjotaan vain siksi aikaa, kuin sitä tarvitaan. Euroopan valtavat ihmissalakuljettajien avittamat tulijamäärät johtuvat juuri siitä, että tänne pääsemisen palkinnoksi tiedetään oikeus ikuiseen oleskeluun itselle ja perheelle. Pitäisi olla tulijoille itselleenkin oletusarvoista, että kotiin palataan heti, kun se on mahdollista, mutta tämä periaate on viime vuosikymmeninä unohdettu.

Även reglerna för familjeåterförening ska skärpas. Målet är att man ska ha bott minst två år i Finland innan det går att ansöka om familjeåterförening. Dessutom skärps försörjningskravet för föräldrar som ansöker om att få förenas med sina barn. Det går stick i stäv med FN:s barnkonvention. Forskning visar dessutom att integrationen fungerar bättre när familjen är med.

Tutkimus päinvastoin osoittaa, että turvapaikanhakijalapset integroituvat paremmin, kun heillä ei ole perhettä mukanaan. Aika loogista, kun ajattelee tyypillisistä muslimimaista tulevien turvapaikanhakijaperheiden suuria integroitumisongelmia.

Joka tapauksessa on täysin selvää, että löysä perheenyhdistäminen luo Suomeen jo haittamaahanmuuton kasvun (jopa tuhansia vuodessa) kautta nettona enemmän ongelmia kuin tiukka.

Att invandrare och flyktingar integreras i sitt nya land är viktigt på alla sätt. Tyvärr finns det flera exempel på hur Sannfinländarnas representanter, både lokalt och på riksplan, har röstat mot åtgärder för bättre integration.

On oireellista, että ei ole vaadittu tutkimusta kotouttamiskeinojen tuloksellisuudesta. Ainoa mittari on raha, jota vaaditaan aina vain enemmän.

Utifrån Sannfinländarnas program och de förändringar som regeringsprogrammet innehåller är det svårt att värja sig mot intrycket att Sannfinländarna helt enkelt inte vill ha några utlänningar här, särskilt inte svarta eller muslimer.

Eli "Perussuomalaisten ohjelmasta ja hallitusohjelmaan sisällytetyistä muutoksista on vaikeaa olla saamatta vaikutelmaa, että Perussuomalaiset ei yksinkertaisesti halua tänne ulkomaalaisia, erityisesti mustia tai muslimeja."

Tästä olisin kuullut mielelläni enemmänkin, sillä kertoo paljon kirjoittajasta ja hänen käsityksistään mustista ja muslimeista.

Det är sorgligt att de övriga regeringspartierna har godkänt så destruktiva och långtgående förändringar i flyktings- och invandringspolitiken.

Det är även bekymmersamt. En obehaglig signal, säger Eva Biaudet i HBL, en fientlig människobild och mobbning säger de som arbetar med flyktingfrågor till svenska Yle.

Ginman viittaa tähän Ylen juttuun:

Svenska Yle: "Fientlig människobild och mobbning" – så här kommenterar experter den nya asylpolitiken 16.2.2024

Korniloff förundrar sig över varför man sätter så mycket tid och energi på lagar som samhället inte har någon nytta av. Att sysselsätta tjänstemän med att omvärdera redan fattade asylbeslut.

– Det handlar om att försvaga utlänningars och asylsökandes ställning. Det är rent ut sagt mobbning och främlingsfientlighet.

Om en människa kommit ända hit till Finland, vilket är en väldigt liten andel av alla EU:s flyktingar, och de har lärt sig språket och vill arbeta – varför inte låta den människan integrera sig, frågar hon sig.

– Det visar på en mycket negativ och fientlig människobild att tänka att det finns någonting straffbart med det.

Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n toiminnanjohtaja Meri Korniloffin mukaan on "ihmisvihamielistä" ja "kiusaamista", jos Suomi ei jatkossakin myönnä humanitaarisia oleskelulupia ihmisille, joilla ei ole sellaisiin todettua tarvetta. Ei, vaan se on reilua ja oikeudenmukaista.

Korniloff vielä viittaa "pakolaisten" väittämänsä mukaan pieneen osuuteen Suomessa, vaikka hän puolustaa juuri sellaisten ihmisten jäämistä, jotka eivät ole määritelmällisesti pakolaisia.

Är det den bild av Finland vi vill ge?

Ei mutta keskustellaan ihmeessä eri maiden turvapaikkapolitiikkansa kautta muille maille ja kaikille maailman miljardeille Eurooppaan haluaville antamasta kuvasta.

Olen milloin tahansa valmis argumentoimaan sen puolesta, että Suomen turvapaikkapolitiikka on ollut viime vuodet jopa koko maailman liberaalein, eikä hallituksen lakimuutoksista muuksi muutu. Tämä on kuitenkin sellainen keskustelu, johon ginmanit ja korniloffit eivät suin surminkaan halua lähteä.

[Roope]

Edellisessä mainittu Svenska Ylen juttu, jossa kolme "asiantuntijaa" valittaa "uudesta turvapaikkapolitiikasta".

Svenska Yle: "Fientlig människobild och mobbning" – så här kommenterar experter den nya asylpolitiken 16.2.2024

Regeringens mål är att skärpa asylpolitiken så att bland annat asylprocessen blir snabbare vid östgränsen. Kraven för att beviljas asyl ska också skärpas och mottagningspenningen skäras ner.

Vi har pratat med tre olika flyktingexperter om hur regeringen Orpos politik kommer att påverka personer som söker internationellt skydd i Finland.

    Erna Bodström, specialforskare vid Migrationsinstitutet och människorättsaktivist.

    Meri Korniloff, verksamhetsledare för Stödföreningen för asylsökande.

    Annu Lehtinen, verksamhetsledare för Finlands Flyktinghjälp.

Ei ehkä ihan sellaisia tahoja, joilta toimittajan kannattaa kysyä, jos haluaa objektiivista näkemystä turvapaikkalakien tiukennuksista.

Personer utvisas trots att de har jobb

Experterna lyfter enhälligt fram förbudet att "byta fil" som en stor förändring. Det handlar om att personer som fått avslag på sin asylansökan hindras från att söka uppehållstillstånd för arbete eller studier.

– Personer som redan är här skulle inte kunna få uppehållstillstånd fast de redan har ett jobb och möjligtvis en utbildning, säger Annu Lehtinen, verksamhetsledare för Flyktinghjälpen.

Meri Korniloff tycker det är naturligt att människor söker uppehållstillstånd för jobb eftersom asylprocessen kan ta flera år.

– Det är klart att människor jobbar eftersom de har rätt till det. De får arbetserfarenhet, kontakter till arbetsgivare och lär sig finska, säger Korniloff.

Lehtinen anser att lagändringen ger ett hårt budskap till personer som väntar på asylbeslut.

– Man strävar efter att minimera antalet personer som kommer hit och maximera antalet som avlägsnas från landet.

Oli alunperin iso muutos ja aivan älytön vetotekijä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saattoi kuitata Suomessa työ- tai opiskelupaikalla.

Pakolaisavun Lehtinen sentään tajuaa periaatteen, että tulevien määrä minimoidaan ja lähtevien maksimoidaan.

Alla experter vi har talat med bedömer att antalet papperslösa kommer att öka till följd av lagändringarna, speciellt den ovannämnda som hindrar filbyte.

– Hopplösheten kommer att öka. Möjligheten att få uppehållstillstånd har varit en stor motivation för människor att vara flitiga och hitta jobb eller studieplats. De hamnar utanför samhället, säger Erna Bodström som är forskare vid Migrationsinstitutet.

Risken ökar för att de redan utsatta människorna utnyttjas som arbetskraft eller blir offer för människohandel när de lagliga vägarna stängs.

– Väldigt få papperslösa vill vara papperslösa. Största delen vill göra sin vistelse laglig. Jag ifrågasätter grundargumentet om att vilja bli av med människor som skulle kunna arbeta här, säger Meri Korniloff.

Jos "paperittomien" eli laittomasti maassa oleskelevien määrä kasvaa lakimuutosten seurauksena, se kertoo Suomen vääristä vetotekijöistä ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä. Näitä ei olisi ikinä pitänyt päästää Suomeen ja Eurooppaan.

Enligt Erna Bodström finns det kring 3 000 papperslösa i Finland efter flyktingvågen 2015. Hon menar att det inte finns resurser för att skicka tillbaka alla papperslösa till sina utreseländer.

– Deras liv i Finland är inte bra, men de har heller inte åkt tillbaka till Irak. Man kan kanske skicka människor tillbaka, men bara några åt gången. Och man behöver ha minst dubbelt så många poliser för att göra det. Så det tar resurser och tid att få ut alla de här människorna från landet.

Regeringen satsar också mera pengar på frivillig återvändo, men Bodström tror inte att det kommer att hjälpa.

– Det är inte så att människor inte vet om det. De vill bara inte ta det alternativet.

Bodström ei sentään tällä kertaa väitä, että laittomilla siirtolaisilla olisi oikeutettu syy jäädä Suomeen. He vain laskevat hyötyvänsä Suomeen jäämisestä, joten kieltäytyvät lahjottunakin vapaaehtoisesta paluusta.

Osoittaa, että nykyinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä on mätä.

Just nu bereds en ny lag om gränsförfarande som ska försnabba processen för personer som antas sakna skäl för asyl.

Ei rajamenettelyn ole tarkoitus nopeuttaa turvapaikkaprosessia. Se vain asettaa tavoiteajan "ilmeisen perusteettomien" hakemuksien käsittelylle. Itse prosessi pysyy periaatteessa samana.

Experterna oroar sig för de asylsökandes rättskydd i en process som borde kunna göras individuellt för varje sökande. Grunden för asylrätt är inte nödvändigtvis någonting som syns utanpå en människa.

– Hur kommer man att kunna identifiera de personer som på riktigt är utsatta och personligen hotas av tortyr? Det gör mig skeptisk, säger Meri Korniloff.

Erna Bodström är till exempel oroad över sexuella minoriteter och kvinnor som blivit utsatta för sexuellt våld eller hotas med tvångsgiftermål.

Hon påpekar att den asylsökande kan ha svårt att berätta om vad de råkat ut för till en auktoritet, speciellt en man – och många gränsvakter är män, säger hon.

Kuten sanottu, prosessi on periaatteessa sama, joten en ollenkaan ymmärrä näitä huolia, että itärajalta tulevat naiset eivät voisi puhua miesrajavartijoille, kun rajavartijoilla ei ole tekemistä itse tutkintaprosessin kanssa. Ei siellä raja-asemalla ole tarkoituskaan selvittää kidutuksia tai raiskauksia vaan kysellä paperit ja kansallisuus.

För ett par veckor sedan blev det uppståndelse kring den så kallade Rwanda-modellen som finns bland regeringens EU-mål. Tanken är att asylansökningar skulle behandlas i tredje länder utanför EU:s gränser, till exempel i Rwanda.

På den punkten anser Annu Lehtinen att Finlands linje i asylpolitiken nu förändras såpass radikalt att man kan tala om ett paradigmskifte.

Suomen EU-tavoitteeksi ei ole asetettu Ruanda-mallia...

Ei myöskään voi puhua "paradigman muutoksesta", kun ei tiedetä, mitä Suomi oikein ajaa vai ajaako oikeasti mitään. Suomen omaan turvapaikkapolitiikkaan kirjauksella ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta, joten jäänee pelkäksi tyhjäksi eleeksi kuten vuonna 2015 EU:n pakollisten turvapaikanhakijasiirtojen nimellinen vastustaminen, joka kääntyi sisäministeri Orpon käsissä niiden kannattamiseksi.

Erna Bodström ser regeringsprogrammet delvis som en fortsättning på en striktare invandrings- och asylpolitik som började 2016. Men delvis som en ny hårdare politik.

– Det är en ny vändning. Att man också försämrar situationen för dem som har kommit via familj, studier och arbete, säger Bodström.

Suomen turvapaikkapolitiikkahan on Marinin hallituksen jäljiltä löysempää kuin koskaan. Marinin hallitus purki yhtä kohtaa lukuun ottamatta kaikki Sipilän tiukennukset ja loi uusia löysennyksiä kuten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden "kaistanvaihdon" normalisoinnin. Maahanmuutto Suomeen on ollut viime vuodet suurempaa ja helpompaa kuin koskaan.

Bodström säger att regeringens asylpolitik i stort sett motsvarar Sannfinländarnas valprogram. Samlingspartiet fick sitt ekonomiska program och Sannfinländarna fick sin invandringspolitik.

Perussuomalaisilla ei kylläkään ollut viime vaaleissa eduskuntavaaliohjelmaa, mutta jos oletetaan Bodströmin tarkoittaneen puolueen maahanmuutto-ohjelmaa, niin ero on suuri, eikä ole takeita, että isommat lakihankkeet etenisivät loppuun saakka, kuten ne eivät edenneet Sipilänkään hallituksessa.

Hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiset tiukennukset ovat todella vaatimattomia verrattuna Kokoomuksen taloushankkeisiin, joilla on selvästikin prioriteetti.

Bodström är mycket förvånad över hur mycket den arbetskraftsrelaterade politiken också kommer att göra det svårare att komma hit och stanna för att jobba.

– Samlingspartiet säger att Finland behöver migration. Men allt som de gör är ju motsatsen till det, säger Bodström.

Kuinka hallituksen työvoimapolitiikka tekee vaikeampaa tulla tänne töihin? Bodström taitaa tarkoittaa turvapaikkahuijareiden Suomeen jäämistä ja "kaistanvaihtoa".

Mitä Kokoomuksen sanomisiin tulee, Suomi ei tarvitse haittamaahanmuuttoa Wolt-kuskeineen.

[Roope]

Svenska Ylen juttuun on koottu maahanmuuttopolitiikan muutoksia.

Svenska Yle: Så här ska regeringen minimera antalet asylsökande i Finland 15.2.2024

Orpon hallitushan ei ole asettanut tavoitteeksi turvapaikanhakijoiden määrän minimointia.

Sitä ei tehnyt koskaan myöskään Sipilän hallitus, vaikka aktivistipropagandassa ja erinäisissä "selvityksissä" toista väitettiin.

Regeringens mål är att skärpa asylpolitiken. Utgångspunkten är att ändra de centrala bestämmelserna så att de motsvarar en "allmännordisk nivå".

Tavoite ei tarkoita oikein mitään, sillä turvapaikkapolitiikassa ei maiden erilaisuuden vuoksi voi määrittää "yleistä pohjoismaista tasoa". Vain sen voi sanoa, että kaikkien muiden maiden taso on selvästi tiukempi kuin Suomen.

Listan på ändringar är lång, men här samlar vi några ändringar i asylpolitiken som antingen har gjorts eller ska göras under den här regeringsperioden.

1. Kvotflyktingarna minskar med hälften

Riksdagen har redan godkänt en halvering av flyktingkvoten till 500 personer per år i höstens budget.

Under de senaste åren har siffran legat kring 1 000 personer per år.

Pakolaiskiintiötä pienennetään aiemmasta, kun Marinin hallitus sitä kasvatti. Lisäksi Marinin hallitus lennätti Suomeen kiintiön ulkopuolelta satoja EU-alueelle tulleita turvapaikanhakijoita.

2. Snabbare asylprocess vid gränsen

En ny lag om gränsförfarande ska försnabba asylprocessen vid landets yttre gränser, det vill säga vid östgränsen och vid internationella flygplatser.

Det nya gränsförfarande ska tillämpas på asylansökningar som sannolikt bedöms vara ogrundade. Asylsökande ska stanna i närheten av gränsen under tiden som asylansökningen hanteras.

Tidtabell: Lagförslaget är på remissrunda till slutet av april och ges sedan till riksdagen.

Rajamenettely ei itsessään nopeuta turvapaikkaprosessia vaan vain asettaa hakemuksen käsittelylle neljän viikon tavoiteajan. Ei vieläkään tarkoita pikakäännytyksiä tai vastaavaa.

3. Svårare att få asyl

Det internationella skyddet ska bli tillfälligt till sin karaktär.

Längden på asyltillstånden förkortas till det minimum som medges enligt EU:s lagstiftning, det vill säga till tre år för asyl och ett år för alternativt skydd.

Det här betyder att personer som beviljats asyl måste göra en ny ansökan vart tredje år och de som beviljats tillfälligt skydd en gång per år.

Dessutom ska vara möjligt att upphäva asylbeslutet om sökanden gör sig skyldig till ett allvarligt brott.

Regeringen ska också skära i mottagningspenningen för asylsökande så att summan motsvarar grundlagens och EU-direktivets miniminivå. Enligt budgetförslaget ska stödet minskas med 20 procent.

Penningen består av en grunddel för dagliga nödvändiga utgifter, och en kompletterande del som kan beviljas för särskilda behov som beror på personens eller familjens livssituation.

Grunddelen för en ensamboende vuxen är i nuläget 348 euro i månaden.

Tidtabell: Ett lagförslag ska ges till riksdagen under våren.

Luetelluilla muutoksilla ei ole tekemistä väliotsikossa mainitun "turvapaikan saamisen vaikeutumisen" kanssa. Suojelua myönnetään edelleen samoilla kriteereillä, jotka ovat Suomessa hyväksymisprosenttien perusteella keskimäärin löysemmät kuin missään muualla.

4. Inte möjligt att jobba eller studera efter avslag på asylansökan

De som fått avslag på sin asylansökan hindras från att "byta fil" till arbetskraftsinvandring.

I nuläget har asylsökande rätt att börja arbeta 3–6 månader från att de lämnat in sin ansökan. En del av dem som får ett nekande asylbeslut har sedan kunnat söka uppehållstillstånd för att arbeta i Finland, men det här skulle nu göras omöjligt.

Slutresultatet skulle bli att Finland utvisar personer som uppfyller kraven på arbetsrelaterad invandring, på grund av att de först sökt om asyl.

Tidtabell: Lagförslaget är på remissbehandling till den 20 februari.

4. Högre bidrag för frivillig hemresa

Personer som får nekande asylbeslut eller återkallar sin ansökan kan få bidrag för att avlägsna sig från landet frivilligt.

Bidraget för frivillig återresa höjs och graderas så att det sporrar till att så snabbt som möjligt lämna landet och avstå från att söka ändring i asylbeslutet.

Myndigheterna ska berätta om möjligheten att åka tillbaka redan från och med asylsamtalet när personen anländer till Finland.

Förra året fanns det 181 frivilliga återvändare, och 2022 var siffran 130 personer. I januari var siffran 30 personer jämfört med 7 personer samma tid förra året, uppger Niina Lääperi vid Inrikesministeriet.

Tidtabell: Den uppdaterade förordningen började gälla vid årsskiftet och graderingen träder i kraft från och med 1 mars.

Vapaaehtoisen paluun lahjukset ovat jo melkoisia summia. Tällä tiellä ei voi mennä enää pitemmälle.

5. Papperslösa förlorar vård och social trygghet

Regeringen planerar att begränsa de papperslösas rätt till social- och hälsovårdstjänster och social trygghet. Förslaget skulle innebära att papperslösa, det vill säga personer utan uppehållstillstånd, bara har rätt till brådskande vård.

Det var under regeringen Marin som papperslösas rätt till vård och social trygghet utvidgades för första gången. Nu vill regeringen ta tillbaka beslutet.

Tidtabell: Lagförslaget planeras vara färdigt att skickas på remissrunda i höst.

Laittomasti Suomessa oleskelevien oikeus hoitoon ja sosiaaliturvaan ei riipu hallituksen uudesta linjauksesta niin, että kuntien pitäisi nyt lopettaa avustaminen. Tekevät sen jatkossa ainakin suurissa kaupungeissa joka tapauksessa.



Höblässä ja Svenska Ylellä tuntuu olevan kampanja turvapaikkapolitiikan tiukennusten kauhistelemiseksi, mutta kuten koosteista näkyy, hajanaiset muutokset (mm. vastaanottorahan leikkaus) ovat suhteessa todella kesyjä. Ei näillä voi olettaa olevan vaikutusta lähtömaihin ja tulijamääriin, kun oleskeluluvan saaminen jätetään edelleen selvästi helpommaksi kuin muissa pohjoismaissa ja EU-maissa.

[Roope]

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti nostaa profiiliaan ampumalla alas ulkomaalaislain muutosten perustelut.

Oikeuskansleri: Ulkomaalaislain muutosesityksessä lukuisia puutteita

OIKEUSKANSLERI katsoo, että hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi on lukuisia puutteita. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa esitystä koskevassa lausunnossaan, että maahantulosääntöjen kiertäminen tulisi määritellä tarkemmin. Pöystin mukaan kysymys on perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvästä säätelystä, miltä kannalta kohdalla esitys on jäänyt keskeneräiseksi.

Esitystä ei sen puutteiden vuoksi ole mahdollista lopullisesti arvioida suhteessa valtiosääntöön, kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen. Oikeuskanslerin mukaan esityksestä tulisi pyytää vielä perustuslakivaliokunnan lausunto ja se tulisi myös toimittaa uudelleen tarkastettavaksi oikeuskanslerinvirastoon.

Pöysti toteaa lausunnossaan, että kenelläkään ei lähtökohtaisesti ole subjektiivista oikeutta asettua vieraaseen maahan ja lainsäätäjällä on siten harkintavaltaa maahantulosäännösten laatimisessa. Tätä harkintavaltaa on kuitenkin käytettävä EU-oikeuden sekä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden sallimissa puitteissa, Pöysti linjaa.

[...]

Sisäministeriön lakiesityksellä pyritään estämään maahantulosääntöjen kiertäminen. Muutoksilla on tarkoitus muun muassa tehdä mahdottomaksi niin sanottu kaistanvaihto, niin että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö ei voisi saada oleskelulupaa työn tai opiskelupaikan perusteella. Muutosta on perusteltu sillä, että kaistanvaihto hankaloittaa asian käsittelyä hallinnossa. Pöystin mielestä tämä ei ole yksinomaan riittävä peruste, vaan perusteluja tulee täydentää myös tältä osin.

Lakimuutoksen tavoite on myös estää perheenyhdistäminen tapauksissa, jossa perheenyhdistäjänä toimii alaikäinen lapsi. Perustelujen mukaan tämä määräys itse asiassa suojaa lapsen oikeutta turvallisuuteen, koska tavoite on ehkäistä lapsen hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Pöystin mukaan tätäkin kohtaa olisi täsmennettävä sillä, miten tarkastellaan maahantulosäännösten kiertämisen estämistä suhteessa lapsen oikeuksiin.

Helsingin Sanomat 20.2.2024

Oikeuskansleri: Ulkomaalaislain muuttaminen 15.2.2024

[Roope]

Hallituksen maahanmuuttoesitykset pitkä askel taaksepäin Suomelle

Hallituksen suunnittelemat lakimuutokset kolkuttelevat valtiopäivien ovella. Kuten odotettua, uudistusehdotus on mitä suurimmassa määrin muukalaisvihamielinen ja vastoin humanitaarisia velvollisuuksiamme ja kansainvälisiä sopimuksia.

On aivan selvää, että pieni osa käyttää "järjestelmää" väärin pyrkiessään parempaan elämään. On myös aivan selvää, että suurin osa järjestelmän väärinkäyttäjistä pyrkii olemaan tuottavia yhteiskunnassa. Kaikkien turvapaikanhakijoiden määrittäminen taakaksi on perusteetonta.

On myös aivan selvää, että SFP on jälleen kerran kuninkaantekijä. Pitääkö linja taas? Se piti, kun puolue piti peukkua hallitusohjelman maahanmuuttolinjalle. Se jatkui, kun rasismi oli uutisissa. Ja se piti, kun tehtiin päätös olla asettamatta omaa presidenttiehdokasta. Oli miten oli, näistä ei mitaleja jaeta.

Suomella on velvollisuus noudattaa kansainvälisiä pakolaisten suojelua koskevia sopimuksia. Turvapaikkaprosessin vaikeuttaminen on vastoin näitä sitoumuksia ja heikentää humanitaarista velvollisuuttamme auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Esitys uhkaa saattaa Suomen tilanteeseen, jossa rikomme näitä sitoumuksia.

Suomea uhkaa akuutti työvoimapula. Maahanmuutto on välttämätön ratkaisu hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi ja kasvun turvaamiseksi. Oven sulkeminen maahanmuuttajatyövoimalta on haitallista, vahingoittaa talouttamme ja uhkaa hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä.

Suomen maine muukalaisvihamielisenä maana uhkaa vahvistua entisestään näiden lakimuutosten myötä. Tämä voi vahingoittaa houkuttelevuuttamme turistien, opiskelijoiden ja kansainvälisten kykyjen kannalta. Puhumattakaan potentiaalisesta työvoimasta, jota myös muut maat haluavat.

SFP on aina profiloitunut liberaaliksi puolueeksi, jolla on vahvat humanitaariset arvot. Turvapaikkaoikeuden ja työperäisen maahanmuuton rajoittamisen tukeminen on vastoin näitä arvoja ja uhkaa pettää puolueen äänipohjan. Helsingin Sanomien tuore mielipidemittaus ei lupaa hyvää.

Tarvitsemme vastuullista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka kunnioittaa humanitaarisia sitoumuksiamme, vastaa työvoimatarpeisiin ja vahvistaa Suomen mainetta suvaitsevaisena ja avoimena maana.  (käännös)

Thomas Elfgren, entinen rikosylikomisario

Hbl: Insändare: Regeringens förslag om invandring är ett långt steg bakåt för Finland 27.2.2024

Thomas Elfgrenin purkaus on ilmeisesti reaktio Höblässä viikko sitten listattuihin lakimuutosesityksiin eli rajamenettelyyn, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ns. kaistanvaihdon purkamiseen, perheenyhdistämisen tiukennuksiin ja kansalaisuuslain tiukennuksiin.

Hallituksen suunnittelemat lakimuutokset kolkuttelevat valtiopäivien ovella. Kuten odotettua, uudistusehdotus on mitä suurimmassa määrin muukalaisvihamielinen ja vastoin humanitaarisia velvollisuuksiamme ja kansainvälisiä sopimuksia.

Elfgren ei sitten viitsi tarkentaa, mikä tai mitkä lakiesityksistä ovat muukalaisvihamielisiä ja millä perusteella. Mikään niistä ei tietenkään ole kansainvälisten sopimusten vastainen. Esimerkiksi tuleva rajamenettelylaki perustuu EU-direktiiviin, eikä edes toteuta sitä tiukimmalla mahdollisella tavalla.

On aivan selvää, että pieni osa käyttää "järjestelmää" väärin pyrkiessään parempaan elämään. On myös aivan selvää, että suurin osa järjestelmän väärinkäyttäjistä pyrkii olemaan tuottavia yhteiskunnassa. Kaikkien turvapaikanhakijoiden määrittäminen taakaksi on perusteetonta.

On selvää, että juuri kellään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjistä, kuten tuhansista Suomeen laittomasti jääneistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista, ei ole minkäänlaista motiivia toimia yhteiskunnan hyväksi vaan ajaa vain röyhkeästi omaa etuaan.

Joillain harvoilla positiivisilla yksittäistapauksilla ei ole suuressa kuvassa merkitystä. Mitä enemmän turvapaikanhakijoita, sitä suurempi taakka suomalaisille.

Suomella on velvollisuus noudattaa kansainvälisiä pakolaisten suojelua koskevia sopimuksia. Turvapaikkaprosessin vaikeuttaminen on vastoin näitä sitoumuksia ja heikentää humanitaarista velvollisuuttamme auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Esitys uhkaa saattaa Suomen tilanteeseen, jossa rikomme näitä sitoumuksia.

Ei aavistustakaan, mistä Elfgren puhuu. Mikä turvapaikkaprosessin vaikeuttaminen? Vain EU-direktiivin toteuttava rajamenettely liittyy edes jotenkin itse turvapaikkaprosessiin. Kyseiset lakimuutokset eivät riko mitään sopimuksia.

Suomea uhkaa akuutti työvoimapula. Maahanmuutto on välttämätön ratkaisu hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi ja kasvun turvaamiseksi. Oven sulkeminen maahanmuuttajatyövoimalta on haitallista, vahingoittaa talouttamme ja uhkaa hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä.

Mikä tai mitkä lakiesitykset "sulkevat oven maahanmuuttajatyövoimalta" ja miten? Talouttamme ja hyvinvointiamme ei vain uhkaa vaan vahingoittaa koko ajan taloudellisesti haitallinen maahanmuutto, ei maahanmuuton rajoittaminen.

Valikoivakaan maahanmuutto ei ole ratkaisu hyvinvointivaltion rahoittamiseksi, ja valikoimaton maahanmuutto on sen tuho.

Suomen maine muukalaisvihamielisenä maana uhkaa vahvistua entisestään näiden lakimuutosten myötä. Tämä voi vahingoittaa houkuttelevuuttamme turistien, opiskelijoiden ja kansainvälisten kykyjen kannalta. Puhumattakaan potentiaalisesta työvoimasta, jota myös muut maat haluavat.

En ole kuullutkaan tällaisesta maineesta. Sen sijaan Suomella on valitettavasti maine helppojen oleskelulupien maana, mikä on johtanut Suomen suosioon vääränlaisten maahanmuuttajien kohteena.

[Uuno Nuivanen]

Suomea uhkaa akuutti työvoimapula pidentynyt massatyöttömyys. Maahanmuutto on välttämätön varmin ratkaisu hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tuhoamiseksi ja kasvun turvaamiseksi tukahduttamiseksi. Oven sulkeminen maahanmuuttajatyövoimalta on haitallista hyödyllistä, vahingoittaa kohentaa talouttamme ja uhkaa parantaa hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä.

Noin.

[Kallan]

Suomea uhkaa akuutti työvoimapula pidentynyt massatyöttömyys. Maahanmuutto on välttämätön varmin ratkaisu hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tuhoamiseksi ja kasvun turvaamiseksi tukahduttamiseksi. Oven sulkeminen maahanmuuttajatyövoimalta on haitallista hyödyllistä, vahingoittaa kohentaa talouttamme ja uhkaa parantaa hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä.

Noin.

Ja mielellään työvoimareserviksi kehitysmaalaisia, jotka varmasti eivät kulttuuriltaan, kieleltään ja uskonnoltaan sovi yhteiskuntaamme, ja ovat varmasti vaatimassa etuoikeuksia ja ovat poikkeuksellisen vihamielisiä maata kohtaan mihin ovat muuttaneet, niin maan menetys erinomainen menestys on taattu.

Se, että meille välillä päätyy oikeita länsimaalaisia osaajiakin johtuu siitä, että lainsäädäntöä ei ole vaan saatu vielä trimmattua niin, että pelkästään kehitysmaalaiset pääsisivät muuttamaan maahamme.

Näiden jälkimmäisten kanssa on ilo työskennellä ja mokuttajien harmiksi useimmiten opettelevat maan kielen kuka nopeammin kuka hitaammin (opettelevat kuitenkin!) ja eivät pääsääntöisesti aiheuta harmia, poislukien ehkä jos heidän lempifutisjoukkueensa häviää tai muuta vastaavaa. Mutta silloinkaan nämä eivät jengiydy ja ryöstele esim. Itä-Helsinkiä puhtaaksi.

[Larva]

Kuinka yllättävää että Hesarin mielestä Suomen muuttuminen mustaksi on tosi kliffaa.

Helsingin sanomat

Tulevaisuuden koulu

Anas Abdullahi käy viidettä luokkaa Keinutien ala-asteen koulussa. Se on yksi kouluista, joita keskiluokkaiset helsinkiläiset välttävät. Koulussa ajatellaan, että Anas ja hänen koulukaverinsa ovat Suomen tulevaisuus.

Anas käy Keinutien ala-asteen koulua Helsingin Kontulassa. Se on yksi kouluista, joita kantasuomalainen keskiluokka välttää. Kouluista, jotka herättävät tutkijoissa ja poliitikoissa huolta ja joita tarkoitetaan, kun puhutaan huolestuneesti segregaatiosta, eriytymisestä ja Ruotsin tiestä.

Keinutien ala-asteen kouluun tullaan oppilaaksi Kontulan, Kivikon ja Kurkimäen kaupunginosista. Alueen asukkaista yli puolet on pienituloisia. Työttömyys on korkeampaa kuin Helsingissä keskimäärin.

Koko Helsingissä 18 prosenttia asukkaista on vieraskielisiä. Kontulassa, Kivikossa ja Kurkimäessä vieraskielisiä on noin 40 prosenttia. Osuus on kasvanut nopeasti.

Koulussa on joka vuosi aiempaa vähemmän oppilaita, jotka puhuvat kotonaan vain suomea, joillakin alimmilla luokilla vain yksi tai kaksi luokkaa kohti. Ainakin yhdellä luokalla opettaja on ainoa, joka edustaa enemmistökulttuuria.

Segregaatio ei ole riski tai uhkakuva vaan todellisuutta.

**

Bager on syntynyt Suomessa, mutta hän ei ajattele olevansa suomalainen. Ajatuskin naurattaa. Hänen vanhempansa ovat Turkin kurdeja, joten hänkin on kurdi.

Kun luokan ulkomaalaistaustaisilta oppilailta kysyy, pitävätkö he itseään suomalaisina, vastauksena on joka kerta sama hämmästynyt ei.

"Mun molemmat vanhemmat on Somaliasta, niin tunnen itseni somalialaiseksi", Suomessa syntynyt Anas selittää myöhemmin, kun kävelemme yhtä matkaa koulusta kotiin.

Hänen äitinsä mielestä perheen lapset ovat sekä suomalaisia että somaleja, mutta Anas itse on eri mieltä. Hän on somalialainen ja piste.

Olipa taas turaus.

Olisiko yhtä ihanaa ja mahtavaa, jos jossain Etelä-Afrikassa, Intiassa tai Keniassa olisi koulu täynnä valkoisten maahanmuuttajien lapsia ja joku toimittaja riemuitsisi, että nämä lapset ovat tämän maan tulevaisuus? Eikö? No miksi sitten on ihanaa ja mahtavaa, että Suomen tulevaisuus olisi aivan eri maasta ja kulttuurista tullut porukka? Eikös tämä ole rasismia ja kolonialismia alkuperäisväestöä eli suomalaisia kohtaan? Jotenkin törkeyden huippu on lisäksi se, että _suomalainen_ toimittaja on sitä mieltä, että tällainen kolonialismi ja (valkoisten) suomalaisten katoaminen maailmankartalta tai kutistuminen vähemmistöksi omassa maassaan Amerikan alkuperäisasukkaiden tapaan on tosi jees.

Onneksi kommentit on aika nuivia, tai eivät suinkaan kaikki, mutta nuivimmat ovat saaneet eniten peukkuja:

"Kurja on Suomen tulevaisuus, jos edes suomalainen identiteetti ei 'tartu'. Kaikkea hyvää näille lapsille ja opettajille, mutta toivon, että Suomesta ei tule sellainen kuin jutussa esillä oleva koulu. Tarpeeksi on jo menetetty mielestäni."

"Miten Suomen tulevaisuus voi olla nuorissa, jotka eivät koe olevansa suomalaisia?"

"Ilmeisesti Anais ja Abdullah ovat aika pian Suomen valtavirtaa. Espoon väestöennusteen mukaan viimeistään 2050 kantasuomalaisia on alle 50% väestöstä. Sama tilanne lienee koko pääkaupunkiseudulla. Eikä väestökehitys siihen pysähdy, muutos jatkuu ja ehkä sitten myös kantasuomalaiset saavat virallisen vähemmistöstatuksen."

"Maahanmuutto on muuttanut ja muuttaa tulevaisuudessakin Suomea niin, että mikään Suomen aiemmin tekemä poliittinen, kulttuurillinen tai taloudellinen päätös ei ole siihen kyennyt.Merkillistä kyllä tästä asiasta ei koskaan järjestetty kansanäänestystä vaikka melkeinpä kaikesta muusta kansallisesta muutoksesta sellaista on vaadittu."

Muoks. Linkki unohtui

[Roope]

Kuinka yllättävää että Hesarin mielestä Suomen muuttuminen mustaksi on tosi kliffaa.

Helsingin sanomat

Artikkelin otsikko lehden nettisivuilla: HS vieraili koulussa, jota keskiluokka karttaa – "Eikö se ole vähän niin kuin... syrjintää?"

Ei ole syrjintää, mutta koululainen Joella on oikeilla jäljillä siinä, että juuri tämä on suositeltu tapa reagoida asiaan. Myös rasismi on hyvä vastaus, mutta ei ehkä vielä sovi valkoihoisen pikkutytön suuhun.

[Huppupelikaani]

Tuleekohan sitä päivää jolloin hs:t sun muut uskaltavat "ääneen" pohtia olennaisinta kysymystä: miksi kantasuomalaiset välttävät kehitysmaalaistuneita kouluja? Helpoiten vastaus löytyy ironisesti omasta lehdestä, reilun kolmenkymmenen vuoden takaisista pilapiirroksista.

[Roope2]

Me teemme vääryyttä ja aiheutamme somaleille parantumattomia ongelmia, kun pakotamme heidät suomalaiseen elintasoon.

[KamalaJari]

Me teemme vääryyttä ja aiheutamme somaleille parantumattomia ongelmia, kun pakotamme heidät suomalaiseen elintasoon.

Mikä pakko ketään on latistaa suomalaiseen elintasoon kun sen voi helposti ylittääkin ?

[Aallokko]

"Maahanmuutto on muuttanut ja muuttaa tulevaisuudessakin Suomea niin, että mikään Suomen aiemmin tekemä poliittinen, kulttuurillinen tai taloudellinen päätös ei ole siihen kyennyt. Merkillistä kyllä tästä asiasta ei koskaan järjestetty kansanäänestystä vaikka melkeinpä kaikesta muusta kansallisesta muutoksesta sellaista on vaadittu."

Tämä on kyllä niin taivahan tosi. Megaluokan asia, Suomen väestön vaihtaminen, etenee aktiivisten poliittisten päätösten pohjalta eikä alkuperäiskansan suostumusta siihen ole kysytty. Kansa saa vain kustantaa "lystin", kuunnella rasismisyytöksiä ja kärsiä ennen vähemmistöasemaan ajautumistaan (ja sitten vasta saakin kärsiä, kun Ahmed komentaa).

Ehdottomasti olisi pitänyt järjestää kansanäänestys kysymyksellä: "Tulisiko Suomen sallia massamaahanmuutto kehitysmaista?" No, on selvää miksi sellaista ei olisi järjestetty: luvut olisivat olleet luokkaa 97% EI, 3% KYLLÄ.

[Golimar]

Tuollainen idiotismi vetää sanattomaksi.

Esittely
-Savonlinnan kaupunginvaltuutettu, -sivistyslautakunnan jäsen,
Etelä-Savon aluevaltuutettu

https://www.facebook.com/niemelasanna/

https://vimeo.com/918851635

https://vimeo.com/918851648

[KamalaJari]

Sanattomaksihan tuo vetää , mutta tarvitseeko ihmetellä vasemmiston tilaa ja kannatuslukuja ?

Surullistahan se on että pojat eivät oikein tahdo pärjätä , syitä on monia , rikkinäiset perheet , miehen mallin puuttuminen , jos miehen malli onkin , se malli ei välttämättä auta poikaa pärjäämään , yleistäähän ei toki voi mutta näinkin se menee , on tuota saanut lähipiirissä havaita.

Nämä on vähän laajempia kysymyksiä mutta tämän valtuutetun harrastama päälle räkiminen ei auta yhtään , toki ei ole tarkoituskaan.

Ajattelen että valtuutetulla saattaa olla ongelmia omassa elämässään joihin ei ole apua haettu tai ei ainakaan saatu.

[Golimar]

Bhumi Poolsilapa oli lähdössä Australiaan opiskelemaan, mutta sitten hän kuuli Suomen halvoista hinnoista – eikä kadu
Pelkästään Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelee yli tuhat ulkomaalaista. Opiskelijoita houkuttelevat muun muassa edulliset lukukausimaksut.

X

Opetushallituksen tilastojen mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa korkeakouluissa on tuplaantunut alle 15 vuodessa.

Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2022, jolloin ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita oli Suomessa noin 26 500.

X

Parikymppiselle Bhumi Poolsilapalle oli selvää, että hän lähtee opiskelemaan ulkomaille.

Alun perin hän halusi opiskelemaan konetekniikkaa Australiaan, mutta sitten hänen koulussaan kävi esittelijöitä kertomassa korkeakouluopiskelusta Suomessa ja mies päätyi Poriin opiskelemaan konetekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakouluun.

– Meille kerrottiin, että täällä on maailman paras koulutus, ja lukukausimaksut ovat Australiaan verrattuna todella paljon halvemmat.

X

– Joutuisin Thaimaassa taistelemaan paljon enemmän saadakseni töitä ja menestyäkseni. Siksi Suomi oli minulle parempi valinta.

Ensimmäiset harjoittelunsa Poolsilapa on tehnyt kotiseudullaan. Hän on halunnut nähdä perhettään, eikä koe suomen kielitaitoaan riittäväksi työelämään.

Poolsilapa ei ole vielä päättänyt, minne hakeutuu töihin valmistumisensa jälkeen. Kansainväliset yritykset pääkaupunkiseudulla sekä lentäjän koulutus kiinnostavat.

X

Oppilaitosten kansainvälistyminen tuo oman sävynsä kaikkien opiskeluun.

Satakunnan ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainun mukaan eri kulttuurien ja kielien kirjo auttaa kotikansainvälistymistä.

Kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon.

– Erilaiset koulutehtävät ja projektit ovat laaja-alaisempia, kun pystytään tuomaan asioita eri maista ja toimintatavoista, Kainu kertoo.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 6 700 tutkinto-opiskelijaa, joista kansainvälisiä opiskelijoita tammikuussa 2024 oli 1 024.

EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat myös lukuvuosimaksun, mikä tuo taloudellista liikkumavaraa palveluiden kehittämiseen.

– Kansainväliset opiskelijat asuvat ja kuluttavat Satakunnassa ja tuovat sitä kautta tuloja koko Satakuntaan.

X

https://yle.fi/a/74-20076547

Raportti paljastaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä
Tuore selvitys vertaa kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun ja työluvan perusteella Suomeen saapuneiden ihmisten työllistymistä suomalaistaustaiseen väestöön.

X

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenten aikana. Maahanmuutosta on tullut yksi poliittisen keskustelun kiistellyimmistä aiheista. Päätöksentekijöillä on kuitenkin ollut käytössään vähänlaisesti tietoa siitä, miten eri syistä Suomeen saapuneet ovat työllistyneet.

Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on julkaissut tuoreen selvityksen, joka kertoo uutta tietoa Suomeen muuttaneiden pärjäämisestä työmarkkinoilla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toteuttamassa selvityksessä yhdistetään ensimmäistä kertaa Maahanmuuttoviraston yksityiskohtaisia tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 ja Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja työmarkkina- ja koulutusluvuista.

Tulokset koskevat Suomeen 18–59-vuotiaina muuttaneita ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa vakinaisesti viimeistään oleskeluluvan myöntämisen jälkeisenä vuonna.

X

Selvityksen mukaan eri perusteilla Suomeen saapuneiden työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat aluksi voimakkaasti.

Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia.

Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.

Erot erilaisten maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työllisyysasteessa ja tuloissa kuitenkin kapenevat Suomessa asutun ajan myötä.

Kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 prosenttia eli lähellä suomalaistaustaisen vertailuryhmän keskiarvoa.

– Työn perusteella maahan muuttaneilla on lähtökohtaisesti sellaista osaamista, jota tarvitaan sillä hetkellä suomalaisilla työmarkkinoilla, toteaa TEMin johtava asiantuntija Antti Kaihovaara.

Perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen.

– Opiskelijoiden kohdalla tämä kertoo siitä, että heidän potentiaaliaan ei pystytä täysmääräisesti hyödyntämään. Perhesyistä tulleille lukema on kohtuullisen hyvä, mutta sitäkin voi vielä parantaa.

Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden vastaava luku jää noin 60 prosenttiin.

– Heillä polku työmarkkinoille voi olla pitkä, kun pitää ensin opetella kieltä, hankkia työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista koulutuksen kautta ja kasvattaa verkostoja. Osalla on myös lähtömaan tilanteesta johtuen fyysisiä ja henkisiä traumoja, jotka heikentävät työkykyä.

X

Kaihovaaran mukaan turvapaikanhakijoina Suomeen tulleissa olisi paljon potentiaalia suomalaisille työmarkkinoille, ja heidän kotoutumistaan pitäisi edistää.

– Tehokkaampaa kielikoulutusta, työllisyyspalveluita ja työkokeiluja. Kaikki keinot käyttöön, mitä työvoimaviranomaisen paletista löytyy. Työttömien lisäksi tulee kiinnittää huomiota työvoiman ulkopuolella olevien tavoittamiseen ja ohjaamiseen työmarkkinoille.

Kaihovaara huomauttaa, että maahanmuuttajat voivat kokea myös syrjintää työmarkkinoilla. TEMin vuonna 2019 julkaiseman Kotoutumisen kokonaiskatsauksen mukaan vierasperäisellä nimellä on vaikeampi päästä työhaastatteluun.

– Esimerkiksi somali- ja irakilaistaustaisen on monin kerroin vaikeampi päästä työhaastatteluun kuin suomalaistaustaisen pelkän nimen takia. Sama koskee pienemmässä määrin esimerkiksi venäläis- ja englantilaistaustaisia.

X

Tuore selvitys vertaa myös maahanmuuttajien tuloja ja nettotulonsiirtoja samanikäiseen suomalaistaustaiseen väestöön.

Tuloiksi on laskettu palkka- ja yrittäjätulot. Nettotulonsiirrot tarkoittavat käytännössä summaa, joka jää jäljelle, kun ihmisten maksamista veroista vähennetään heidän saamansa tulonsiirrot, jotka ovat pitkälti sosiaalietuuksia.

Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät.

Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.

X

Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.

Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista.

Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.

– Maahanmuuttaneilla on selvästi enemmän määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita kuin valtaväestöön kuuluvilla. Myös maahanmuuttajien keskimääräinen tulotaso on pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Tämä kertoo siitä, että he eivät etene työuralla vastaavalla tavalla kuin suomalaiset, Kaihovaara sanoo.

X

Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva maahanmuuttaja osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen.

X

Kaikki Suomessa opiskelevat eivät jää maahan. Noin 17 prosenttia selvityksen aineiston maahanmuuttajista on muuttanut pois kymmenen vuoden kuluessa.

https://yle.fi/a/74-20077161

[Roope2]

Tuota työllistämiskuvaa sotkee, kun samassa kopassa ovat EU:sta tulleet ja kolmansista maista työlupien perusteella tulleet. Mutta noinhan luvut näyttävät kauniimmilta.

Ainakin minua kiinnostaa enemmän ainoastaan 10-henkisten "tomaatinpomijaperheiden" ja vastaavan sakin luvut.

[sancai]

^^Kuinkahan suuri osuus näennäisesti maassaolon aikana kasvaneista tuloista johtuu siitä, että 10 vuotta sitten noudatettiin vielä tarvehankintaa ja Suomeen tulleet opiskelijat tulivat pääsääntöisesti yliopistoihin, eivätkä syrjäseutujen ammattikouluihin valtionosuuskeinottelun mahdollistamiseksi?

Veikkaanpa, että muutaman vuoden päästä tämä seuranta näyttää vielä dramaattisempia tuloksia, kun vuonna 2020 alkaneen halpamaahanmuutto-ja valeopiskelijatsunamin tulokset realisoituvat.

Mutta siitä huolimatta, että tässä on sekoitettu kehitysmaista ja sivistysmaista tulevat ryhmät toisiinsa, osoittaa selvitys selkeästi, että myös opiskeluperäinen maahanmuutto on Suomelle taloudellisesti haitallista. Tämä on yksi sokea piste, jota kautta länsimaiden nyt hyödynnetään. Britannian ja Kanadan ennätyksellinen maahanmuuttotsunami on "opiskeluperäistä" maahanmuuttoa Intiasta ja Nigeriasta heikkotasoisiin korkeakouluihin ja jopa lukiohin.

Boomerit yhä ajattelevat korkeakouluopiskelijoiden olevan automaattisesti älykkäitä, korkeatasoisia ja hyödyllisiä ihmisiä ja näitä mielikuvia maahanmuuttoteollisuus käyttää hyväkseen armotta. Nykyään korkeakouluopiskelija ei vaan enää ole kielitaitoinen 23-vuotias vaihto-opiskelija, vaan lukutaidoton 50-vuotias mies, joka pyrkii matalimmat arvosanat vaativaan ammattiopistoon väärennetyllä todistuksella ja joka tuo maahan koko heimonsa ja työllistää itsensä Wolt-kuskina.

[Golimar]

Muslimit valmistautuvat ramadanin viettoon, vierailimme espoolaisperheessä katsomassa valmisteluja
Muslimien pyhän kuukauden ramadanin vietto alkaa sunnuntaina 10.3.2024. Perheissä valmistaudutaan paastokuukauteen.

X

Muslimit valmistautuvat paastokuukauden eli ramadanin viettoon myös Suomessa. Ramadanin aikana muslimit eivät syö eivätkä juo auringonnousun ja -laskun välisenä aikana. Lapset totuttautuvat paastoon vähitellen.

Dubaista viisi vuotta sitten muuttaneet Samer Burhan ja Nosaiba Ahmad pitävät tärkeänä ramadanperinteiden välittämistä lapsille.

X

https://yle.fi/a/74-20076958

Totuus ramadanista on että illalla syödään niin että napa rutisee.

Ramadan Feast | Day #10 Ramadan 2015 | Nye Armstrong
https://www.youtube.com/watch?v=tEb6bVvIaqU

[Kallan]

Boomerit yhä ajattelevat korkeakouluopiskelijoiden olevan automaattisesti älykkäitä, korkeatasoisia ja hyödyllisiä ihmisiä ja näitä mielikuvia maahanmuuttoteollisuus käyttää hyväkseen armotta. Nykyään korkeakouluopiskelija ei vaan enää ole kielitaitoinen 23-vuotias vaihto-opiskelija, vaan lukutaidoton 50-vuotias mies, joka pyrkii matalimmat arvosanat vaativaan ammattiopistoon väärennetyllä todistuksella ja joka tuo maahan koko heimonsa ja työllistää itsensä Wolt-kuskina.

Nyt yliopistoon ja ammatti"korkeakoulu" AMK:iin pääseminen on tehty niin helpoksi sisäänottomäärien kasvattamisen avulla, että se näkyy väistämättä opiskelija-aineksen laadussa negatiivisesti. Tämä toki näkyy siinä, että rimaa lasketaan yhä enemmän alaspäin ja omaa tutkintoansa arvostaa yhä vähemmän. Kehitysmaasakin haaliminen maahan "opiskelijoiksi" vielä vähentää oman tutkinnon arvostusta entisestään, kun tästä aiheutuva mainehaitta on merkittävä.

Vihreät ja vasemmisto varmaan vihaavat oikeasti korkeakoulutusta ja korkeakoulutettuja, kun yrittävät tuhota sen arvostusta kasvattamalla sisäänottomääriä poskettomasti. Virallinen tekosyy on toki klassinen "työvoimapula", mitä ikinä tuo nykyään orwellilainen termi oikeasti sitten tarkoittaakaan. Ja kyllähän tämä näkyykin negatiivisesti sitten aineksessa, joka pääsee kursseista läpi juuri ja juuri, koska on yliopistojen ja amkien intresseissä tuottaa mahdollisimman paljon valmistuneita ulos, laadusta ja edes kiinnostuneidenkin oppimisen tasosta riippumatta. Onhan se tapa tuokin mädättää ja tuhota korkeakoulutuksen arvostus sisältä käsin.

Välillä ei totta puhuen edes kehtaa tunnustaa että on suorittanut erinomaisilla arvosanoilla akateemisen loppututkinnon, koska mädätyksen ja opiskelijamäärien poskettoman kasvattamisen myötä yliopistotutkintojen arvostusta on tarjonnan lisääntyessä laskettu murto-osaan aiemmasta. Mutta kai jotenkin tätä tosiasiaa pitää peitellä, että maassamme ei ole enää samoissa määrin tarvetta ihmisille, kun teollisuus on ulkoistettu Kiinaan ja muihin kehitysmaihin. Kukaan ei vaan ole kertonut tästä kehitysmaalaisille eikä ilmeisesti Ylen toimittajille, että kehitysmaissahan ne työt ovat, kehitysmaalaisten halpuuden vuoksi.

[ikuturso]

Kuinka yllättävää että Hesarin mielestä Suomen muuttuminen mustaksi on tosi kliffaa.

Helsingin sanomat

Tulevaisuuden koulu
...
Koulussa ajatellaan, että Anas ja hänen koulukaverinsa ovat Suomen tulevaisuus.

Bager on syntynyt Suomessa, mutta hän ei ajattele olevansa suomalainen. Ajatuskin naurattaa. Hänen vanhempansa ovat Turkin kurdeja, joten hänkin on kurdi.

Kun luokan ulkomaalaistaustaisilta oppilailta kysyy, pitävätkö he itseään suomalaisina, vastauksena on joka kerta sama hämmästynyt ei.

"Mun molemmat vanhemmat on Somaliasta, niin tunnen itseni somalialaiseksi", Suomessa syntynyt Anas selittää myöhemmin, kun kävelemme yhtä matkaa koulusta kotiin.

Hänen äitinsä mielestä perheen lapset ovat sekä suomalaisia että somaleja, mutta Anas itse on eri mieltä. Hän on somalialainen ja piste.

Suomen tulevaisuus on ihmisissä, jotka eivät koe itseään suomalaisiksi.

Vihervasemmisto on määritellyt suomalaisuutta uusiksi moneen kertaan ja moni tänne aikuisena muuttanutkin on heidän mielestään heti kohta suomalainen. Entäpä jos kysytään täällä syntyneeltä ihmiseltä joka ei koe olevansa suomalainen?

Vihervasemmisto haluaa päättää ihmisten sukupuolesta ja kansalaisuudesta ihan omien normiensa mukaan. Tai sukupuolen saat valita itse, kunhan se ei ole mies eikä nainen. No, kansalaisuuden saat valita myös itse, kunhan se on suomalainen.

-i-

[Roope]

Maailma.net: Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka perustuu yhä enemmän siihen, että tulijat nähdään uhkana, sanovat asiantuntijat 6.3.2024

Suomen maailman liberaalein turvapaikkapolitiikka nimenomaan ei perustu siihen, että tulijat nähdään uhkana, toisin kuin muissa tiukemman politiikan maissa.

Suomen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikka kiristyy nyt poikkeuksellista vauhtia monella rintamalla.

Käynnissä on ulkomaalaislain uudistus, joka toteutuessaan kiristäisi merkittävästi oleskeluluvan ehtoja ja vaikeuttaisi sen saantia.

Hallitus myös suunnittelee itärajan turvapaikanhakijatilanteen hallitsemiseksi jopa perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakimuutoksia.

Samaan aikaan keskustellaan myös kansainvälisten sopimusten ja oikeuskäytännön vastaisista keinoista hallita turvapaikanhakijoiden tuloa.

Kyseessä on merkittävä käänne, eräänlainen "paradigman muutos" Suomen maahanmuuttopolitiikassa, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

"Suomi on ison muutoksen ääressä. Huoli liittyy ennen kaikkea pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin mutta myös siihen, miten Suomi suhtautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja koko monenkeskiseen järjestelmään."

Samaa mieltä on Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström. Hänen mukaansa muutos näkyy etenkin siinä, että turvapaikanhakijat on alettu nähdä kollektiivisena turvallisuusuhkana. Näin voidaan perustella sekä ulkomaalaislain tiukennukset että itärajan poikkeustoimet. Asiantuntijakielessä puhutaan "turvallistamisesta".

"Aiemmin tämä oli tiettyjen puolueiden tai henkilöiden narratiivi, nyt se tuntuu olevan pääasiallinen narratiivi vähän joka puolella", hän toteaa.

Sen enempää ulkomaalaislain tiukennuksia kuin itärajan poikkeustoimiakaan ei ole perusteltu turvapaikanhakijoiden aiheuttamalla kollektiivisella turvallisuusuhalla.  Esimerkiksi itarajan sulkemisen viimeisimmässä päätösmuistiossa viitataan kyllä kymmeniä kertoja turvallisuuteen, mutta siinä huolellisesti vältetään sanomasta, että turvapaikanhakijat ovat kollektiivinen turvallisuusuhka, joka he tietysti loogisesti ajatellen ovat.

Maahanmuuttopolitiikan kannalta turvallisuuspuhe on huolestuttavaa, sillä jokaisella pitäisi olla oikeus yksilölliseen turvapaikkahakemuksen käsittelyyn. Se ei onnistu, jos turvapaikanhakijat määritellään kollektiivisesti turvallisuusuhaksi, Annu Lehtinen sanoo.

Helppo. Kaikille turvapaikka, mutta Euroopan ulkopuolelta. Ei tutkintaa, ei valituksia.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kiristyminen ja painottuminen enemmän turvallisuuteen ei ole uusi eikä yhtäkkinen ilmiö. Maailmalla turvallisuuspuhe yleistyi jo vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen, ja Suomenkin maahanmuutto- ja turvapaikkalakien kiristyminen on tapahtunut pikkuhiljaa viime vuosien kuluessa.

Ensimmäisen tärkeä käänne tapahtui jo vuosina 2010–2012, kun perheenyhdistämisen ehtoja kiristettiin. Seuraava kiristysvaihe oli vuonna 2016 niin sanotun pakolaiskriisin yhteydessä, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre, joka tutkii paperittomuutta.

En enää muista, miten perheenyhdistämisen ehtoja on tiukennettu 2010-2012, mutta sen jälkeen perheenyhdistämisten määrissä on tehty yhä uusia ennätyksiä eli ei näy missään. Perheenyhdistämisen ehdot ovat Suomessa kaukana EU-direktiivin mahdollistamista ehdoista.

Joka tapauksessa turvapaikkapolitiikan kiristykset ovat jääneet pieniksi ja yksittäisiksi. Marinin hallitus perui lähes kaikki Sipilän hallituksen pienetkin kiristykset ja liberalisoi sääntöjä entisestään. Suomen turvapaikkapolitiikka on nyt löysempää kuin koskaan aiemmin.

Nyt käynnissä oleva ulkomaalaislain uudistus on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin poikkeuksellisen laaja. Muutokset vaikuttavat turvapaikanhakijoiden lisäksi myös muihin maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin, ja ne ovat tiukkoja jopa eurooppalaisella mittapuulla.

"Suomi on perinteisesti mennyt EU:n minimitason yli, mutta nyt olemme lähestymässä tilannetta, jossa pyritään tietoisesti pelkkään minimiin", Lehtinen sanoo.

Ei sinne päinkään. Muutoksilla ei puututa lainkaan esimerkiksi Suomen äärimmäisen löysiin turvapaikkakriteereihin, jotka näkyvät monilla kansallisuuksilla muita EU-maita suurempina hyväksymisprosentteina. Myöskään Suomen muita maita helpompaan valitusten ja uusien hakemusten tehtailuun ei ilmeisesti puututa. Turvapaikkahakemusten määrälle ei ole Suomessa jatkossakaan ylärajaa.

Ulkomaalaislain uudistus on moniosainen paketti, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Hankkeen tarkoituksena on lakiesityksen (pdf) mukaan saattaa lainsäädäntö EU-direktiivien tasalle sekä helpottaa "kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta" uhkaavien henkilöiden poistamista maasta.

Yksi keskeisistä lakiuudistuksen kohdista on niin sanottu kaistanvaihdon kielto. Se tarkoittaa, ettei turvapaikanhakija voi saada oleskelulupaa Suomesta työn tai opintojen perusteella turvapaikkaprosessin ollessa kesken eikä sen jälkeen hakijan ollessa maassa. Myöskään maassa laittomasti oleskelevat eivät voi laillistaa oleskeluaan ennen kuin ovat välissä poistuneet maasta.

"Näin tuotetaan varjoyhteiskuntaa. Jos aidosti oltaisiin huolissaan sisäisestä turvallisuudesta, ihmisillä pitäisi päin vastoin olla mahdollisuus elää laillisesti", Näre toteaa.

On selvää, että laittomasti Suomeen jääneet, jotka on todettu turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiksi, on saatava maasta pois, eikä heille pidä antaa mitään etuisuuksia.

Kaistanvaihdon salliminen ja helpot oleskeluluvat houkuttelevat Suomeen yhä enemmän turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttäjiä. Seuraavaksi on helpotettava palautuksia, joista on tehty liian helposti vältettäviä.

Elämän epävarmuutta lisää se, että oleskelulupien kestoa aiotaan lyhentää. Oleskeluluvan voi turvapaikan perusteella saada jatkossa vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan aiemman neljän vuoden sijaan. Toissijaista suojelua saisi vain vuodeksi kerrallaan aiemman neljän vuoden sijaan.

Työluvalla olevat saisivat työttömäksi jäätyään kolme kuukautta aikaa etsiä uuden työn. Perheenyhdistämisen ehtoja tiukennettaisiin.

Bodström on huolissaan myös ehdotetusta rajamenettelylaista. Sen ajatuksena on, että entistä useamman turvapaikanhakijan hakemukset ohjataan nopeutettuun menettelyyn, jotta heidät saataisiin myös nopeasti pois maasta.

"He jäisivät ilman tukipalveluita, mikä vaikeuttaisi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tunnistamista entisestään. Suomella on ollut siinä vaikeuksia aiemminkin", hän muistuttaa.

Rajamenettelylaki on EU:n määräämä, eikä Suomen toteutus ole edes tiukin direktiivin mahdollistama versio.

Rajamenettely ei Suomen versiona muuta käytännössä juuri mitään, jonkinlainen nopeutettu käsittely on käytössä jo nytkin itärajalla, mutta vain kaikkein ilmeisimpiin turvapaikkahuijareihin (noin viisi prosenttia tulijoista) keskittyessään se on kumma huolenaihe Bodströmille.

Ulkomaalaislain uudistus ei lakiesityksen mukaan ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Lehtinen on kuitenkin huolissaan siitä, että Suomi on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassaan yleisemmin lipeämässä kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä oikeuskäytännöstä.

"Olemme pienenä valtiona nähneet monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän merkityksen ja halunneet edistää sitä. Nyt tilanne on toinen: olemme siirtymässä joukkoon, joka kyseenalaistaa järjestelmän ajantasaisuuden ja kysyy, meneekö kansallinen etu ja turvallisuus sen yli", hän sanoo.

Hän pitää merkittävimpänä muutoksena Suomen suunnitelmaa ajaa EU:ssa turvapaikkaprosessin ulkoistamista unionin ulkopuolisiin maihin, kuten Iso-Britannia on tehnyt Ruandan kanssa. Helsingin Sanomat kertoi asiasta tammikuussa.

"On täysin poikkeuksellinen asia, että Suomen kaltainen valtio ajaa tällaista asiaa. Että otamme niin ison ja erilaisen suunnan siinä, miten suhtaudumme kansainvälisiin sopimuksiin ja sopimusjärjestelmään, ihmisoikeuksiin ja niiden jakamattomuuteen."

Ei ole selvyyttä, mitä Suomi itse asiassa ajaa EU:ssa. Pääministeri Orpon puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että ei mitään, eikä ainakaan Ison-Britannian Ruanda-mallia, kuten Orpo täsmensi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan reunaehtona on kansainvälisten sopimusten kunnioittaminen, mutta Lehtisen mukaan turvapaikkaprosessin ulkoistaminen kolmansiin maihin olisi käytännössä kansainvälisen oikeuden vastaista.

Kansainvälisen suojelun tarjoaminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että maat itse tarjoavat suojaa. Hänen mukaansa tärkeän velvoitteen ulkoistaminen voisi rikkoa kansainvälisen oikeuden keskeisiä perusperiaatteita, kuten palautuskieltoa ja joukkokarkotuksen kieltoa.

Lehtinen on väärässä. Kansainvälisen suojelun tarjoaminen tarkoittaa tietysti vain kansainvälisen suojelun tarjoamista. Suojaa voidaan tarjota myös toisesta maasta, kunhan ei rikota palautuskieltoa ja joukkokarkotuksen kieltoa. Esimerkiksi EU:n uuden maahanmuuttosopimuksen turvapaikanhakijasiirrot perustuvat suojan tarjoamiseen toisesta EU-maasta.

Ulkoistamisen lisäksi Suomessa on keskusteltu myös pushbackeista eli siitä, voisiko Suomi pakottaa turvapaikanhakijat takasin, mikäli heitä tulee rajasulusta huolimatta itärajan yli. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut käytännön laittomaksi lähes kaikissa tapauksissa.

Kysymyksiä on herättänyt myös se, millä perustein Suomi voi pitää itärajaa kiinni ja näin evätä oikeuden hakea turvapaikkaa. Virallisesti syynä ovat salaiset tiedustelutiedot, joiden mukaan Suomen turvallisuus on uhattuna.

Tutkijoita linjaus epäilyttää.

"On äärimmäisen vaikea nähdä sellaista skenaariota, että jokainen maahan pyrkivä olisi turvallisuusuhka. Tiedämme, että aina, kun Suomeen tulee ihmisiä, joukossa voi olla rikollisia. On hyvin ongelmallista, että yksi ryhmä määritellään kansalliseksi turvallisuusuhaksi", Bodström huomauttaa.

Rajasulun perusteluissa ei ole esitetty, että jokainen maahan pyrkivä olisi turvallisuusuhka tai että turvapaikanhakijat olisivat ryhmänä kansallinen turvallisuusuhka. Kieltämättä perusteluissa jää aika lailla epäselväksi, mikä se konkreettinen uhka juuri itärajalla oikein on verrattuna vaikka niihin 30 000 turvapaikanhakijaan, jotka Ruotsi toimitti Suomen rajalle vuonna 2015.

Sitä, miten muutokset lopulta vaikuttavat käytännössä, ei vielä tiedetä. Yksi ongelma onkin, että arviointi on vaikeaa. Esimerkiksi ulkomaalaislakia uudistetaan osissa, mikä tarkoittaa, ettei lain kokonaisvaikutuksia arvioida missään, Bodström huomauttaa.

Näistä kokonaisvaikutuksista höpötettiin myös Sipilän hallituksen aikana ja jälkeen, mutta kukaan ei kertonut, mitä sellaiset kokonaisvaikutukset olivat, joilla olisi ollut merkitystä. Sipilän hallituksen triviaalien muutosten kokonaisvaikutuksiksi voi nyt jälkikäteen todeta, että niitä ei edes huomannut.

Konkreettisimpia vaikutukset ovat haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden kohdalla. Kun jatkuva turvallisuuspuhe normalisoituu, se vaikuttaa suoraan myös heidän elämäänsä ja kokemukseensa siitä, miten heidät otetaan Suomessa vastaan, Lehtinen muistuttaa. Samalla se voi vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, saadaanko Suomeen paljon kaivattua työvoimaa.

Suomi ei kaipaa työvoimaksi turvapaikanhakijoita. Ehdottomasti kaivataan sellaisia lakimuutoksia, jotka vähentävät turvapaikanhakijoiden määrää esimerkiksi hyväksymisprosentteja pienentämällä, mutta sellaisia ei ole näkynyt.

Lehtinen kaipaa maahanmuuttokeskusteluun ongelmalähtöisen puhetavan sijaan enemmän keskustelua siitä, mitä potentiaalia liittyy Suomeen saapuviin uusiin ihmisiin.
Se ei tarkoita, etteikö myös kotimaan turvallisuudesta pitäisi huolehtia.

"Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, mutta yhtä lailla sen rinnalla täytyy kuljettaa ihmisoikeudellista kontekstia ja kansainvälistä sopimista. Ei voi ajatella niin, että toisesta voidaan hetkellisesti luopua ja toista noudattaa", hän sanoo.

Suomeen humanitaarisia väyliä saapuviin liittyy lähinnä negatiivista potentiaalia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Joistakin positiivisista yksittäistapauksista huolimatta kokonaiskuva on selvästi negatiivinen.

Kansallinen turvallisuus ja etu ja haastateltujen edustama fundamentalistinen ihmisoikeudellinen konteksti ovat Suomen kaltaisessa maassa väkisinkin ristiriidassa. Molempia ei voi saada. Turvapaikanhakijoiden siirtäminen turvaan Euroopan ulkopuolelle olisi paras mahdollinen kompromissi, mutta ei sovi Pakolaisavun Lehtisen fundamentalistiseen ihmisoikeuskäsitykseen, jonka mukaan on ihmisoikeus muuttaa halutessaan Eurooppaan.

Myös Bodström muistuttaa, että kansainväliset sopimukset suojelevat kaikkien, eivät vain turvapaikanhakijoiden, oikeuksia.

"Oikeus hakea turvapaikkaa suojelee oikeutta elämään, oikeutta elää ilman kidutusta ja poliittista vankeutta. Jos siitä ruvetaan lipeämään, livetään perusasioista, joihin yhteiskuntamme on perustunut. Ja jos niistä livetään, voidaan livetä pikkuhiljaa myös muista asioista."

Kaltevan pinnan argumentti on argumentointivirhe, jos päättelyketju ei ole johdonmukainen tai sitä ei perustella, eikä Bodström perustele lipeämisväitettään.

Mikään ei tue olettamusta, että yhteiskunta lähtisi rapautumaan siitä, että Suomi kaikkien muiden EU:n itärajan maiden ja Norjan esimerkkiä noudattaen panisi kansallisen ja samalla Euroopan turvallisuuden kansainvälisten pakolaissopimusten fundamentalistisen eurooppalaistulkinnan edelle Venäjän hybridioperaation torjuakseen.

[Näkkileipä]

Maailma.net: Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka perustuu yhä enemmän siihen, että tulijat nähdään uhkana, sanovat asiantuntijat 6.3.2024

..Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen...

...Samaa mieltä on Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström...

Kuinkahan edellä mainitut henkilöt, kykenevät suhtautumaan ulkomaalaisiin rehellisesti, ennakkoluulottomasti ja ehdottoman puolueettomasti, vaikkakin jo heidän ammattinimikkeet viittaavat siihen, etteivät he näe, kuin myönteisiä asioita kaikista ulkomaalaisista.

Ensimmäisen tärkeä käänne tapahtui jo vuosina 2010–2012, kun perheenyhdistämisen ehtoja kiristettiin. Seuraava kiristysvaihe oli vuonna 2016 niin sanotun pakolaiskriisin yhteydessä, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre, joka tutkii paperittomuutta...

"Niin sanottu pakolaiskriisi" tosiasioiden tunnustaminen, näyttää olevan mahdotonta joillekin ihmisille, ilmeisesti pakolaisista ei saa tehdä mitään negatiivisia johtopäätöksiä...

..Yksi keskeisistä lakiuudistuksen kohdista on niin sanottu kaistanvaihdon kielto. Se tarkoittaa, ettei turvapaikanhakija voi saada oleskelulupaa Suomesta työn tai opintojen perusteella turvapaikkaprosessin ollessa kesken eikä sen jälkeen hakijan ollessa maassa. Myöskään maassa laittomasti oleskelevat eivät voi laillistaa oleskeluaan ennen kuin ovat välissä poistuneet maasta...

Ja mikä ongelma on tuossa lakiuudistuksessa? Eikö se ole ihan loogista ja johdonmukaista, ettei turvapaikanhakemuksen perusteita voi vaihtaa kesken käsittelyn? Minusta tuo lakimuutos olisi pitänyt viedä vielä pidemmälle ja kaistanvaihto olisi perusteltu syy hylätä välittömästi turvapaikkahakemus.

...Bodström on huolissaan myös ehdotetusta rajamenettelylaista. Sen ajatuksena on, että entistä useamman turvapaikanhakijan hakemukset ohjataan nopeutettuun menettelyyn, jotta heidät saataisiin myös nopeasti pois maasta.
...

Minä en edelleenkään näe siinä mitään ongelmaa, jossa kielteisen päätöksen saanut poistetaan maasta välittömästi.

Ulkomaalaislain uudistus ei lakiesityksen mukaan ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Lehtinen on kuitenkin huolissaan siitä, että Suomi on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassaan yleisemmin lipeämässä kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä oikeuskäytännöstä.

Hyvä että Lehtinen itsekin myöntää, ettei lakimuutos ole ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

"Olemme pienenä valtiona nähneet monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän merkityksen ja halunneet edistää sitä... ...ja kysyy, meneekö kansallinen etu ja turvallisuus sen yli", hän sanoo.

Suomen kansallinen etu ja turvallisuus, on siis urhattavissa turvapaikanhakijoiden etujen takaamiseksi. Oikeasti eikö tuollaista ihmistä voida erottaa tehtävistä ja tilalle sellainen henkilö, joka uskaltaa ajaa ensisijaisesti Suomen kansallista etuja ja turvallisuutta?

Pitkä litania lyhyesti.

Kaikki muu on urhattavissa turvapaikanhakijoiden saamiseksi Suomeen, eikä mikään saa estää heidän tuloaan tänne, heidän poistaminen Suomesta rikkoo kaikkia tunnettua ja tuntemattomia kansainvälisiä sopimuksia.

[Roope]

Siru­jätti uhkasi lähteä Hollannista maahan­­muutto­politiikan takia – Voiko sama tapahtua Suomessa?

Puolijohdeteollisuus on riippuvainen ulkomaisista osaajista, eikä yrityksille ole ongelma vaihtaa maata, jos työvoimaa ei riitä, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen.

Helsingin Sanomat 10.3.2024

Siruvalmistaja ASML ei uhannut lähteä Hollannista vaan yhtiön kuukauden päästä väistyvä toimitusjohtaja totesi, että jos he eivät löydä tarpeeksi osaajia Hollannista, he laajentavat tuotantoaan ulkomailla. Tämän jälkeen yhtiö kiisti, että se olisi poistumassa Hollannista, kuten jotkut toimittajat halusivat lausunnon tulkita.

Tammikuussa yhtiön toimitusjohtaja Peter Wennick otti kantaa maan maahan­muutto­politiikkaan sen jälkeen, kun maahan­muutto­vastainen Vapauspuolue PVV oli yltänyt paria kuukautta aiemmin murskavoittoon parlamenttivaaleissa.

Wennick huomautti ASML:n olevan erittäin riippuvainen ulkomaisesta ammattitaitoisesta työvoimasta.

"Työperäisen maahanmuuton rajoittamisella on suuret seuraukset, sillä tarvitsemme näitä ihmisiä innovointiin", hän sanoi tammikuussa uutistoimisto Reutersin mukaan.

"Jos emme saa näitä ihmisiä tänne, me menemme jonnekin, missä voimme kasvaa."

Helsingin Sanomien jutussa ei mitenkään avata, mihin Peter Wennink (ei Wennick) on Hollannin maahanmuuttopolitiikassa tyytymätön ja miten se liittyy Suomeen, mutta ulkomaisen uutisoinnin perusteella toimitusjohtaja on maininnut ongelmaksi nykyisen Rutten hallituksen (ei siis mahdollisen Wildersin hallituksen) suunnitelman kiristää ulkomaalaisille huippuasiantuntijoille myönnettävän verohelpotuksen ehtoja. Wennink siis kiristää hallitusta vaatimalla valtion subventoivan yhtiön palkkakuluja. En ole nähnyt mainittavan, kuinka monia ASML:n 23 000 Hollannin työntekijästä kyseinen verohelpotus koskee, mutta tuskin merkittävää osaa.

ASML hankkii komponentteja eri puolilta maailmaa, mutta kokoaa laitteensa Hollannissa. Reutersin mukaan yhtiöllä on Hollannissa 23 000 työntekijää, joista noin 40 prosenttia on ulkomaalaisia.

Yhtiön mahdollisesta vetäytymisestä huolestui myös Hollantia toistaiseksi johtava toimitusministeristö eli keskustaoikeistolaisen pääministerin Mark Rutten vanha hallitus. Keskiviikkona Rutte ja ASML:n johto pitivät kriisikokouksen, jonka jälkeen toimitusjohtaja Wennick ilmoitti, ettei yhtiö ole jättämässä Hollantia.

Wennick kuitenkin sanoi, että teollisuuden huolenaiheiden ja tarpeiden sekä poliitikkojen näkemysten välillä on huomattava kuilu ja jos ASML ei voi kasvaa Hollannissa, se voi tehdä sen muualla.

Ihan luonnollista ja kaikkien kannalta järkevääkin hajauttaa toimintaa eri maihin, etenkin jos suuryhtiö kiristää hallitusta puuttumalla maahanmuuttopolitiikkaan.

SAMAT maahanmuuttoon liittyvät ongelmat uhkaavat myös Suomen puolijohdeteollisuutta, sanoo Aalto-yli­opiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen.

Suomessa puolijohdeala työllistää tällä hetkellä noin 5 000 henkilöä, mutta osaajatarpeen on arvioitu jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2032 mennessä.

Ala on hyvin kansainvälinen. Vaikka Suomessa osaamista on viljalti, pelkästään suomalaiset osaajat eivät riitä yrityksille, Ryynänen sanoo. Uusia osaajia ei aina myöskään pystytä kouluttamaan nopeasti kehittyvän alan vaatimalla tahdilla.

[...]

Huolena onkin, että hallituksen kaavailemat tiukennukset työperäiseen maahanmuuttoon vaikeuttavat alan osaajien houkuttelua Suomeen. Se voi myös viedä yrityksiä myös pois maasta.

"Meillä on Suomessa hirveän hyvää osaamista, mutta kyllä se näkyy, että kaikki puhuvat siitä, mistä me saamme riittävästi osaajia. Sirualan yritykset ovat globaaleja, eikä niille ole mitään ongelmaa vaihtaa maata tai maanosaa. Ne tekevät sen puhtaasti sillä perusteella, missä osaajia on."

Mitkä hallituksen työperäiseen maahanmuuttoon kaavailemat tiukennukset vaikeuttavat puolijohdealan osaajien houkuttelua Suomeen ja miten? Äläkä vain esitä, että kuuden kuukauden raja uuden työpaikan etsimiseen, sillä siihenhän ne tiukennukset asiantuntijoilla jäävät. Dekaani Ryynänen ei kerro, eikä toimittaja Liisa Niemi selitä pelottelujaan.

Harvalukuiset huippuosaajat kyllä liikkuvat rahan perässä toisiin maihin, mutta Suomi ja muut Euroopan maat ovat tuomittuja häviämään kisan ulkomaista halpatyövoimaa hyödyntävistä tehtaista, jos sille polulle lähdetään.

[Roope]

Svenska Yle esittelee hallituksen turvapaikkapolitiikan tiukennuksen uhrina Hossam Basimin.

Yle: Hossam Basim vet att han inte kan få asyl – hör till den grupp som regeringen vill få ut ur landet 12.3.2024

Vuonna 2015 Suomeen Irakista saapunut Basim on omien laskujensa mukaan saanut jo 20 kielteistä päätöstä turvapaikkahakemuksista ja valituksista. Turvapaikkahakemuksia kannattaa kuitenkin tehdä, koska sen kautta saa työluvan ja työpaikan kautta oleskeluluvan. Tätä uhkaa hallituksen lakimuutosesitys, joka estäisi turvapaikanhakijan ns. kaistanvaihdon eli oleskeluluvan saamisen opiskelun tai työpaikan perusteella.

Basimilla on tällä hetkellä työperusteinen oleskelulupa, mutta hän sai lomautuksen töistään. Joulukuussa hän meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa, mutta pitää oleskeluluvan hankkimista avioliiton perusteella hankalana, koska "se vaatii suhteen pysyvyyden todistamista". Basim ei halua ihmisten luulevan, että hän meni naimisiin vain saadakseen oleskeluluvan.

Jos hallituksen oleskelulupapolitiikkaa tiukentavat lait menevät läpi, Basimilla on jo sitä varten suunnitelma. Hän muuttaa Saksaan, josta töiden löytymisen pitäisi olla helpompaa. Irakiin Basim ei palaa.

[Uuno Nuivanen]

^ Tuosta tuli ihan sellainen 'bon voyage' -fiilis. 

[Totti]

Suomessa puolijohdeala työllistää tällä hetkellä noin 5 000 henkilöä, mutta osaajatarpeen on arvioitu jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2032 mennessä.

Ala on hyvin kansainvälinen. Vaikka Suomessa osaamista on viljalti, pelkästään suomalaiset osaajat eivät riitä yrityksille, Ryynänen sanoo. Uusia osaajia ei aina myöskään pystytä kouluttamaan nopeasti kehittyvän alan vaatimalla tahdilla.

[...]

Huolena onkin, että hallituksen kaavailemat tiukennukset työperäiseen maahanmuuttoon vaikeuttavat alan osaajien houkuttelua Suomeen. Se voi myös viedä yrityksiä myös pois maasta.

"Meillä on Suomessa hirveän hyvää osaamista, mutta kyllä se näkyy, että kaikki puhuvat siitä, mistä me saamme riittävästi osaajia. Sirualan yritykset ovat globaaleja, eikä niille ole mitään ongelmaa vaihtaa maata tai maanosaa. Ne tekevät sen puhtaasti sillä perusteella, missä osaajia on."

HS ja Ryynänen valehtelee lukijoita päin naamaa.

Puolijohdealan ("sirualan") osaajat eivät ole sellaisia, jotka olisivat millään lailla maahanmuuton ehtojen kiristämisen piirissä.

Varsinaista puolijohdeteknologiaa opetellaan yksinomaan korkeakouluissa eli ne osaajat ovat valmistuessaan vähintään diplomi-insinöörin tasoa. Piirisuunnittelija on vähintään insinööritasoa. Puolijohdevalmistuksessa voidaan käyttää ammattikouluväkeäkin, mutta kyseessä on pitkälti rutiinihommaa eikä mitään "osaamista".

En millään ilveellä näe, että Suomen varsin pieni puolijohdeteollisuus olisi jotenkin riippuvainen mamujen massamaahantuonnista. Tällainen väite on paskapuhetta alusta loppuun.

Ala on harmittavan pieni ( https://teknologiateollisuus.fi/fi/teknologiateollisuus/toimialaryhmat/puolijohdetoimialaryhma ), mutta se ei johdu mamujen puutteesta vaan suppeista koulutusmahdollisuuksista, kovista vaatimuksista ja ulkoistamisesta Kiinaan.

Puolijohdealan osaaja on käytännössä hyvä fysiikan ja matematiikan osaaja, joka rajaa varsinaisten osaajien määrän tehokkaasti. Mitään massa-alaa siitä ei koskaan ole tulossa joka tapauksessa eikä oikeaa alan osaamista voi korvaa peruskoulua käymättömien MENA-mamujen tuonnilla. Tämä ei ole mitään lattioiden lakaisemista ja pitsojen kuljettamista.

Jos puolijohdeala haluaa osaajia ulkomailta, pitää lyödä kunnon tukko rahaa tiskiin. Kukaan oikea osaaja ei liikahda ulkomailta minnekään ilman todella rasvaista palkkalupausta.

[Golimar]

Ensin Suomi *askotaan haittamaahanmuutolla ja sitten samaa *askaa tarjotaan lääkkeeksi.

Koululaisten ja koulujen määrä romahtaa – Kuntaliitto: Vain poikkeuksellinen maahanmuutto voi estää

X

6:00
•
Päivitetty 7:46

Kuntaliiton selvityksen mukaan perusopetuksessa olevien lasten määrä laskee yli 80 000:lla vuoteen 2030 mennessä.

Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos.

Kuntaliiton mukaan tilanne muuttuisi vain, jos maahanmuutto kasvaisi täysin poikkeuksellisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Liiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kyseessä on uusi normaali, joka koskettaa koko Suomea. Muutoksen taustalla on jo pitkään tiedetty laskenut syntyvyys.

Kuntaliiton mukaan tämä tarkoittaa sitä, että koulujen määrä jatkaa vähentymistään.

X

Karhusen mukaan lasten määrän pienetessä rahoituskin vähenee.

X

Vieraskielisten lasten määrä loiventaa muutosta
Muutos näkyy ennen kaikkea suomenkielisten 7–15-vuotiaiden lasten määrässä, joka laskee jopa 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä.

Ruotsinkielisten koululaisten määrä vähenee myös, muttei yhtä voimakkaasti.

Muutosta loiventaa vieraskielisten lasten määrän kasvu.

Kuntaliiton mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten lasten osuus kasvaa jopa 16 prosenttiin koko koululaisikäluokasta, kun osuus on nyt 10 prosenttia.

Alueellinen vaihtelu on tosin suurta. Kuntaliiton mukaan vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia lapsista on vieraskielisiä, kun taas joissakin kunnissa vieraskielisiä ei ole käytännössä lainkaan.

X

Karhusen mukaan kasvukeskuksiin pitää satsata rohkeasti, sillä Suomeen tarvitaan lisää väestöä.

Hänen mukaansa kouluissa, joissa on suuri määrä vieraskielisiä, on myös tarve erilaisille resursseille. Tarvetta on ainakin valmistavalle opetukselle ja erityisopetukselle, jotka maksavat tavanomaisia opetustapoja enemmän.

X

Muokattu 14.3.2024 kello 7.46: Artikkelin keskustelun sulkeutumisaikaa aikaistettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.

https://yle.fi/a/74-20078918

[Roope]

Svenska Yle esittelee hallituksen turvapaikkapolitiikan tiukennuksen uhrina Hossam Basimin.

Yle: Hossam Basim vet att han inte kan få asyl – hör till den grupp som regeringen vill få ut ur landet 12.3.2024

Vuonna 2015 Suomeen Irakista saapunut Basim on omien laskujensa mukaan saanut jo 20 kielteistä päätöstä turvapaikkahakemuksista ja valituksista. Turvapaikkahakemuksia kannattaa kuitenkin tehdä, koska sen kautta saa työluvan ja työpaikan kautta oleskeluluvan. Tätä uhkaa hallituksen lakimuutosesitys, joka estäisi turvapaikanhakijan ns. kaistanvaihdon eli oleskeluluvan saamisen opiskelun tai työpaikan perusteella.

Höblän vuoro tarjota esimerkiksi tulevien lakimuutosten uhrista toinen turvapaikkahuijari, Ali Reza Haidari, joka ei saanut turvapaikkaa, mutta sai työperusteisen oleskeluluvan ja on nyt työskennellyt useamman vuoden lähihoitajana. Ennen Suomea koulua käymättömän Haidarin haaveena on opiskella Suomessa lääkäriksi.

Närvårdaren Ali Reza trivs med sitt jobb inom äldrevården – snart kan personer som han avvisas utan prövning

Närvårdaren Ali Reza Haidari har jobbat inom äldrevården i snart fem år, och hoppas på att en dag kunna utbilda sig vidare inom sitt område. För honom blev jobbet som närvårdare räddningen, men nu vill regeringen stänga den här dörren för asylsökande.

Ali Reza Haidari har aldrig jobbat så hårt som han gjorde under studierna till närvårdare. Knappast så många andra heller; under dagarna var han i skolan och då skolan slutade åkte han direkt till jobbet som servitör på en restaurang. Vid 21 var arbetsdagen slut och Haidari kunde åka hem och lägga sig för att orka upp igen följande dag.

Efter den första praktikperioden på ett äldreboende fick han fortsätta arbeta på boendet och lämnade restaurangjobbet. Tre kvällar i veckan och på veckosluten jobbade han på äldreboendet vid sidan av studierna, och veckans två lediga kvällar ägnade han åt gymnasiestudier vid kvällsgymnasiet. Ungefär en gång på två månader hade han ett ledigt veckoslut.

– Det var svårt att studera, språket var nytt och jag hade inte ens gått grundskolan. Men jag hade så mycket motivation. Kanske en drivkraft var att jag hoppades att jag någon gång kunde studera vidare till läkare, säger Ali Reza Haidari nu.
...

Hbl 14.3.2024  (maksumuuri)

Haidarin Suomeen jäämistä vaadittiin neljä vuotta sitten mm. Amnestyn, Vapaan liikkuvuuden ja valtamedian aktivistitoimittajien kampanjoinnissa, kun hänet oltiin käännyttämässä Suomesta.