Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Kemolitor]

Tässä tilastossa on mitä ilmeisemmin täysin vahingossa tapahtunut erhe.

Vuonna 2015 rajan yli marssi 35000:nen irakilaisen kolonna Tornion kautta maahan. Tätä ei ole tilastoitu.

Sen sijaan, aidosti sotaa pakenevat ukrainalaiset on jostain syystä kelpuutettu maahanmuuttajiksi tilastoon, tämä näkyy viimeisten vuosien piikissä.

En nyt heti löytänyt tilastossa käytettyä maahanmuuttajan määritelmää, mutta uskaltaisin olla aika varma siitä, ettei turvapaikanhakijoita tilastoida maahanmuuttajiksi ennen kuin he ovat saaneet oleskeluluvan.

Tämä nyt ei taida olla ihan virallinen sivu, mutta väittäisin tuon määritelmän olevan aivan oikean:

Maahanmuuttaja

Ulkomailla syntynyt henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, mutta asuu Suomessa ja on saanut oleskeluoikeuden. Termejä tulee käyttää vain, jos niillä on selittävää arvoa (esimerkiksi tilastoinnissa).

https://kotoutuminen.fi/keskeiset-kasitteet

Sen sijaan ukrainalaisista tuossa samassa jutussa kerrottiinkin näin:

Ukrainalaiset ovat luvuissa maaliskuusta 2023 alkaen. He kirjautuvat tilastoihin, kun on vuosi tilapäistä suojelua takana, hakevat kotikuntaa ja saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Noin 16 000 saanut tänä vuonna kotikunnan Suomesta; kertoo tutkija.

[Roope]

Tämä saa jatkua ja paheta kenenkään puuttumatta.

Oppilaitokset haalineet venäläisopiskelijoita paikkaamaan taloutta

JOTKUT suomalaiset oppilaitokset ovat järjestelmällisesti värvänneet opiskelijoita Venäjältä. Maahantulorajoitukset tai edes itärajan lähes täydellinen sulkeutuminen eivät lopettaneet toimintaa kokonaan.

Perinteisesti venäläiset ovat suosineet itärajan läheisyydessä sijaitsevia oppilaitoksia. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin kaksi ammattioppilaitosta, jotka venäläisopiskelijoiden suhteellinen määrä on opiskelijatilastojen perusteella jopa suurempi kuin lähempänä itärajaa sijaitsevissa Pohjois-Karjalan Riveriassa tai Kainuun ammattiopistossa.

Kyseiset kaksi oppilaitosta ovat eteläpohjanmaalainen Järvi-Seudun ammattioppilaitos Jami ja pohjoispohjanmaalainen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu.

Tällä hetkellä Jamin noin tuhannesta ammatillista perustutkintoa suorittavasta opiskelijasta neljännes on Venäjältä, kertoo Jamin nykyinen rehtori Anu Raudasoja HS:lle. Jedun Kalajoen-yksikössä venäläisten osuus on niinikään noin neljäsosa.

[...]

SUORANAINEN venäläisten hakijoiden vyöry ammattioppilaitoksiin koettiin syyskuun lopulla 2022 Venäjän julistettua maahan osittaisen liikekannallepanon. Yle kertoi, että määrä jopa moninkertaistui viikkotasolla tavanomaisesta.

Oppilaitokset ovat värvänneet opiskelijoita ulkomailta jo pitkään.

[...]

SUOMEN houkuttelevuutta on lisännyt lakimuutos, joka helpotti kesäkuusta 2022 lähtien merkittävästi EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsyä maahan. Suomi on näin halunnut paikata osaaja- ja työvoimavajettaan.

Aiemmin oleskelulupaan piti anoa jatkoa joka vuosi, mutta nyt sekä opiskelija että hänen perheenjäsenensä voivat heti saada oleskeluluvan koko opintojen ajaksi.

Opiskelijat voivat myös saada opintojen päätteeksi kahden vuoden jatkoajan oleskelulupaan, jotta he voivat hakea työpaikkaa Suomesta.

Ehtona Suomeen pääsylle on, että opiskelijalla on vakuutus sekä omarahoitusta ensimmäiseksi vuodeksi 560 euroa kuukaudessa eli 6 720 euroa. Ammattiopistoissa opiskelijat saavat usein sekä ilmaisen asunnon että aterian, mikä laskee vaaditun omarahoituksen vain 195 euroon kuukaudessa.

Vuonna 2022 opiskeluperusteisia oleskelulupia myönnettiin EU-alueen ulkopuolelta tuleville yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, lähes 8 400. Vuonna 2023 luku kasvoi yli 12 000:een.

Suurin opiskelijan oleskeluluvan saaneiden ryhmä on bangladeshilaisia. Vaikka venäläisten suhteellinen osuus on laskenut, venäläisopiskelijoille on myös vuonna 2023 myönnetty yli 900 lupaa.

[...]

ULKOMINISTERIÖ on jo jonkin aikaa tarkkaillut kriittisesti opiskeluperusteista maahantuloa, kertoo konsulipäällikkö Jussi Tanner.

"On relevantti kysymys, voiko väärinkäytöksiin syyllistyä liian helposti. Muuttuvaa tilannetta on pidettävä tarkasti silmällä."

Työ- tai opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaminen on voimakkaiden viisumirajoitusten vuoksi nykyisin helpompaa kuin viisumin saaminen. Ilmiö ruokkii liiketoimintaa, jolla opiskelumahdollisuuksien ohella välitetään myös työpaikkoja Suomeen.

"Onko kyseessä aito työvoimantarve vai se, että ensisijaisesti etsitään maahantuloväylää", Tanner kysyy.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Petri Lempisen mukaan oppilaitoksia voi innostaa ulkomaisten opiskelijoiden haalimiseen se, että ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan. Tanner on samaa mieltä.

"Monet oppilaitokset ovat hankalassa tilanteessa, ja houkutus hankkia opiskelijoita mistä tahansa ulkomailta kasvaa. Tässä on erilaisia kannustinvaikutuksia, ja näin ilmiö syntyy ja kasvaa", Tanner sanoo.

Samaa rahoitusmallia hyödyntää yrittäjä Peter Vesterbackan yritys, joka tuo ulkomailta, esimerkiksi Kiinasta, opiskelijoita suomalaisiin lukioihin ja ammattikouluihin. HS kertoi 24. marraskuuta riidoista hankkeen kulisseissa.

[...]

Migri ei tarkista tutkinto-opiskelijaksi hakeutuvan työ- tai opiskelutodistusten oikeellisuutta eikä muutenkaan puutu opiskelijavalintoihin. Se on oppilaitoksen vastuulla.

"Oppilaitos tarkistaa todistukset opiskelijavalinnan yhteydessä oman lainsäädäntönsä ja ohjeistuksensa edellyttämällä tavalla. Meillä ei ole toimivaltaa puuttua siihen, jos vaikka johonkin oppilaitokseen otetaan opiskelijoita matalalla kynnyksellä", Tarén selittää.

Miten Jedu tarkistaa opiskelijoiden taustan, koulutusjohtaja Esa Siirilä?

"Se on hyvä kysymys. Jos ulkomailta tulee ihminen, eihän siitä voi koskaan päästä täyteen varmuuteen, se on ihan selvä."

"Migri selvittää taustoja tarkemmin. Jos Migri on sitä mieltä, että kaikki on ok, se on sitten sillä selvä."

VIRALLISESTI Jedu vaatii ulkomaisilta opiskelijoilta suomen kielen kokeen hyväksyttyä suorittamista ehtona opiskelupaikan saamiselle. Todellisuudessa vaatimuksesta on luistettu. HS:n lähteet kertovat, että opiskelijaksi suomenkielisiin koulutuksiin on otettu myös täysin suomea osaamattomia venäläisiä.

Apuopettajiksi ja tulkeiksi ovat silloin joutuneet edes auttavasti suomea tai englantia osaavat opiskelijat.

"Minun käsitykseni mukaan kielikokeita on tehty, mutta siinä on käytetty harkintaa", Siirilä sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi hitsaajan oppiin Venäjältä tulleen ei ole tarvinnut osata suomea, "jos on ollut hitsarina kymmeniä vuosia ja tulee meille opettelemaan kone- ja metallipuolen hitsausjuttuja".

Ministeriön ylijohtaja Lempinen kyseenalaistaa kielitaidottoman, kokeneen ammattilaisen ottamisen opiskelijaksi.

"Miksi sellaisen henkilön pitää päästä opiskelijan oleskeluluvalla Suomeen? Eikö hän voisi hakea suoraan töihin, jos alalla on työvoimapulaa?"

Kun HS kysyy Siirilältä asiasta uudestaan, hän sanookin kaikkien ulkomaisten opiskelijoiden tekevän kielitestin.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönnetään, että suomalaista järjestelmää on mahdollista käyttää väärin.

"On ihan selvä, että kukaan ei pysty valvomaan, kuka sähköisen pääsykokeen tosiasiallisesti tekee", sanoo hallitusneuvos Anna Kankaanpää.

Helsingin Sanomat 6.1.2024

[Kallan]

Tämä saa jatkua ja paheta kenenkään puuttumatta.

Oppilaitokset haalineet venäläisopiskelijoita paikkaamaan taloutta
---
Migri ei tarkista tutkinto-opiskelijaksi hakeutuvan työ- tai opiskelutodistusten oikeellisuutta eikä muutenkaan puutu opiskelijavalintoihin. Se on oppilaitoksen vastuulla.

"Oppilaitos tarkistaa todistukset opiskelijavalinnan yhteydessä oman lainsäädäntönsä ja ohjeistuksensa edellyttämällä tavalla. Meillä ei ole toimivaltaa puuttua siihen, jos vaikka johonkin oppilaitokseen otetaan opiskelijoita matalalla kynnyksellä", Tarén selittää.

Miten Jedu tarkistaa opiskelijoiden taustan, koulutusjohtaja Esa Siirilä?

"Se on hyvä kysymys. Jos ulkomailta tulee ihminen, eihän siitä voi koskaan päästä täyteen varmuuteen, se on ihan selvä."

"Migri selvittää taustoja tarkemmin. Jos Migri on sitä mieltä, että kaikki on ok, se on sitten sillä selvä."

VIRALLISESTI Jedu vaatii ulkomaisilta opiskelijoilta suomen kielen kokeen hyväksyttyä suorittamista ehtona opiskelupaikan saamiselle. Todellisuudessa vaatimuksesta on luistettu. HS:n lähteet kertovat, että opiskelijaksi suomenkielisiin koulutuksiin on otettu myös täysin suomea osaamattomia venäläisiä.

Helsingin Sanomat 6.1.2024

Tässähän alkaa Tukholman profetia tulemaan mieleen, kun tuossa samalla saadaan sopivasti ujutettua maahan vihreitä miehiä ja otettua Suomi helposti haltuun kriisin tullen, jos sama meno jatkuu. Isänmaallisena ihmisenä minua kyllä huolestuttaa tiettyjen tahojen russofiilisyys, missä venäläisiä haalitaan maahan ja yhä enemmän kriittisempää infrastruktuuria päätyy näiden käsiin. Ei ihme, että Vihreiden sisäministeriö ei touhuun puuttunut. Moskovan kätyripuoluehan Vihreät ovat aina olleet.

Toisekseen, jos koulu ei kannata, olisi syytä ajaa koulu alas ja vähentää toimintoja. Nyt tosin virkakyöstit haluavat ulkomailtakin ties kuinka väärennetyillä papereilla "opiskelija"raaka-ainetta ja kouluhan voi olla käytännössä tarkastamatta tulijan papereita, jos talous nyt oiekin pahasti sakkaa.

[JoKaGO]

^HYI SUA!

Eihän koulutuksesta saa leikata, ja vielä vähemmän, epäillä oppilaitostemme korruptoituneisuutta! Tulokset puhuu, Suomi on korkealla kaikissa pisa- amatitaitökilpailuissa verrattuna muuhun maailmaan.

[Lalli IsoTalo]

Tämä osui sonnin silmän napakymppiin!

Pauli Vahtera @PauliVahtera

Humanitaarinen maahanmuutto ja maailman parantaminen on tuhonnut Suomen.

Onko meillä enää mitään yhteiskunnallista toimintoa, jota maahanmuutto kehitysmaista ei ole pilannut.

Viime kuukausina on puhuttu paljon terveydenhuollon kriisistä. Nyt ollaan lopettamassa sairaaloita. Lopetettavaksi tulee myös Salon sairaala ja alueen sairaat matkaavat jatkossa Turkuun. 10-30 km matkat sairaalaan muuttuvat 60-80 km pituisiksi. Pohjoisessa Suomessa satojen kilometrien mittaisiksi. Siinä ehtii matkalla moni kuolla ja moni lapsi syntyä autossa. Mikä tällainen hyvinvointivaltio on?

Humanitaarinen ja haitallinen maahanmuutto sitoo hirmuisesti myös terveydenhoidon resursseja – jopa enemmän asukasta kohden kuin kantaväestön hoito. Puhumattakaan kaikesta muusta maahanmuuttajien sitomasta työvoimasta vankiloita myöten. Jos tämä katastrofi lopetettaisiin kokonaan, henkilökuntaa olisi käytettävissä yllin kyllin terveydenhoitoon. Eikä rahasta olisi puutetta.

Myös hoito paranisi. Olen viime vuosina käyttänyt pienen Ristiinan terveyskeskuksen (vai mikä niiden nimi onkaan) palveluja. Kun vertaan sitä Vantaan Myyrmäen terveyskeskukseen, on ero kuin yöllä ja päivällä. Pienen Ristiinan eduksi. Sen takia tämäkin asema tullaan lopettamaan, koska kenellekään ei Suomessa saa antaa hyvää palvelua.

Maahanmuuttajat sukulaisineen tekevät terveyspalvelut levottomiksi kaikille, vaikka hoitajien välillä ei olekaan ammatillisia eroja. Etenkin suurten kaupunkien kätilöt ovat nykyisin ikävässä työssä, koska ympärileikattujen äitien hoitaminen on masentavaa työtä.

Sodanjälkeisessä Suomessa oli paljon lapsia, nyt on paljon eläkeläisiä. Silti köyhä Suomi rakensi koulut, sairaalat, tiet, sähköt kaikkialle, suuria valtion omistamia tehtaita. Kaikki pääsivät hoitoon, yleensä samana päivänä. Ei ollut terveyskeskuksia, mutta ne korvasi kuntien terveyssisaret. Kotikunnassani Perttelissäkin Alli-sisar ajoi kuplavolkkarillaan sairaiden kotiin. Kerran minuakin hoitamaan. Puhelimia ei ollut, mutta apu soitettiin naapurista. Sellaista ylellisyyttä ei hyvinvointi-Suomessa voida edes unelmoida saatavan.

Suuret yksiköt ovat karmeita kansalaisten kannalta ja tuskin ovat edes halvempia. Ainakin koulujen lopettamiseen on tarvittu vilpillisiä laskelmia, jotta päätökset on saatu läpi. Pienet koulut ja pienet sairaalat ovat hyvää inhimillistä palvelua, suuret yksiköt byrokraattista teollista palvelua, jotka toimivat huonosti.

Hallintoväkeä on pilvin pimein, suuri osa mitään järkevää tekemättä. Kun poliittisin virkanimityksin ei saada osaamista, on syntynyt konsulttien paratiisi, joka maksaa maltaita. Konsultit ovat liian usein osaamattomia ja kokemattomia hekin, mutta taitavia vedättämään julkisen sektorin johtoa. Korruptiotakin taitaa olla mukana vauhdittamassa ylilaskutusta.

Jan 16, 2024

[Golimar]

American Reacts To Outcry: Too Many Finns in Finland - Muslim Woman's Complaint
https://www.youtube.com/watch?v=rq9eWOfoNfA

[Golimar]

11 vuotta ketkuilua Suomessa eikä opi kieltä, ilmeisesti suomalaisten pitäisi opetella singhaleesia.

11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja Inosha Sugathapala törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt
Pienemmissä ICT-alan firmoissa arastellaan kansainvälisten osaajien palkkaamista. Syynä on huoli englannin kielen vaikutuksesta työkulttuuriin.

X

Inosha Sugathapala on etsinyt Oulusta töitä ICT-alalta kahden ja puolen vuoden ajan.

Hakemuksia hän on lähettänyt yli sata. Yksikään niistä ei ole johtanut työpaikkaan.

Yhtenä syynä on kielimuuri – siitäkin huolimatta, että ICT-alalla yleinen työkieli on englanti.

X

ICT-alan työvoimapula on ollut viime vuosina esillä paljon. Myös Suomen tarve kansainvälisille, korkeakoulutetuille osaajille on ollut otsikoissa.

Miksi osaajille ei sitten löydy töitä Suomesta?

– Erityisesti pienempien yritysten joukossa on edelleen yrityksiä, joilta puuttuu ensimmäinen kokemus kansainvälisen osaajan palkkaamisesta. Silloin voi tulla kynnystä kielenkin suhteen, kertoo ICT-alan asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi Business Oulusta.

Leponiemi on samoilla linjoilla Sugathapalan kanssa englanninkielisen työkaverin vaikutuksesta työpaikalla.

– Pienissä yrityksissä saatetaan pelätä, että työkulttuuri muuttuu peruuttamattomasti huonompaan tai vaikeampaan suuntaan, kun työtiimiin tulee ihminen, joka ei ymmärrä suomea.

Tämä siitäkin huolimatta, että samaan aikaan myös pienissä yrityksissä kärsitään työvoimapulasta.

– Näillä pienillä yrityksillä on usein se tilanne, että heillä olisi uusia asiakkuuksia tarjolla, jos olisi se tekijä.

Leponiemi muistuttaa, että kansainväliset osaajat eivät yleensä vaikuta työyhteisöön negatiivisesti – päin vastoin. Tutkimuksissa on todettu, että yritys hyötyy työyhteisön monimuotoisuudesta.

– Ongelmanratkaisukyky, innovointi ja ideointi paranevat, koska on enemmän eritaustaisia ihmisiä, jotka katsovat haasteita eri näkökulmasta.



Sugathapala on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Hän työskenteli aluksi Oulun yliopistossa tutkijana. Silloin kielikoulutukselle ei ollut tarvetta.

– Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

Suomessa maahanmuuttajille tarjotaan kotoututumiskoulutusta, johon kuuluu muun muassa suomen kielen opetus. Koulutusta on saatavilla lain mukaisen kotoutumisajan puitteissa. Se on pääsääntöisesti kaksi vuotta.

X

Sugathpalalla on maisteritutkinto, joka soveltuu tietoliikennetekniikan insinöörin työtehtäviin. Töitä hakiessaan hän huomasi, että ohjelmistoinsinööreille on enemmän töitä tarjolla, joten hän päätti pyrkiä erilaisiin tehtäviin.

– Hain ohjelmistoinsinöörien harjoittelupaikkoja, sillä hallitsen alan perusteet. Mutta luulen työnantajien ihmetelleen, miksi haen harjoittelupaikkoja, kun minulla on jo maisterintutkinto ICT-alalta. Olen hakenut jopa palkattomia harjoittelupaikkoja, jotta saisin alalta työkokemusta.

Sugathapala on osallistunut kahteen TE-toimiston työhönvalmennukseen. Niitä tarjotaan usein suomeksi, mikä on hankalaa ulkomaalaisten työnhakijoiden kannalta.

Nyt Sugathapala on hakeutunut jatko-opintoihin, ja tekee maisterin tutkintoa ohjelmoinnin alalla. Hän uskoo sen parantavan mahdollisuuksia harjoittelupaikan saamiseen.

– Toivon, että saan tänä vuonna mahdollisuuden.

https://yle.fi/a/74-20071518

https://fi.linkedin.com/in/inosha-sugathapala-6b732953

https://scholar.google.com/citations?user=HzfkgtAAAAAJ&hl=en

https://www.researchgate.net/profile/Inosha-Sugathapala

[Tunkki]

Kiva nähdä @Golimar :a aktiivisena.

[Kallan]

11 vuotta ketkuilua Suomessa eikä opi kieltä, ilmeisesti suomalaisten pitäisi opetella singhaleesia.

11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja Inosha Sugathapala törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt

Sugathapala on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Hän työskenteli aluksi Oulun yliopistossa tutkijana. Silloin kielikoulutukselle ei ollut tarvetta.

– Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

https://yle.fi/a/74-20071518

https://fi.linkedin.com/in/inosha-sugathapala-6b732953

https://scholar.google.com/citations?user=HzfkgtAAAAAJ&hl=en

https://www.researchgate.net/profile/Inosha-Sugathapala

Kyllä tämä nyt jotain tästä maasta kertoo, kun tällainen on mahdollista että 11 vuoden aikana ei käy edes mielessä opetella maan kieltä, ei edes tutkijana vaikka luulisi tällöin älykapasiteetin riittävän moiseen. Jopa tänne vuonna 2015 laittomasti tunkeutuneet maahantunkeutujat ovat ehtineet opetella maan kielen kaikessa rauhassa, kun mitään karkoituksen uhkaa ei käytännössä ole. Jos kerta roskasakki ehtii opetella maan kielen, luulisi tutkijalta löytyvän moiseen aikaa ja paljon paremmin kykyä.

Kertoo kyllä toisaalta myös yliopistosta, että edes suomen kielen alkeiden opettelua ei edellytetty. Englanti on tutkimuksen kieli, mutta kyllä nyt sen verran olisi hyvä olla pelisilmää tulevaa silmälläpitäen.

[Roope2]

– Sitten kun työt päättyivät ja aloin hakea muita töitä, huomasin, että suomen kieli avaisi enemmän ovia. Siinä vaiheessa en enää päässyt kielikoulutukseen. Se on mielestäni ongelma.

Hei  Inosha, muuta Kirkkonummelle! Siellä kansalaisopistossa kurssi 017104 Suomen kielen alkeet. Aloittavat nollatasolta.


Edit: Heh, heh! Katsoppa allekirjoitustekstini!

[VesaH]

Suomalaiset ammattilaiset katoavat jonnekin, mutta kukaan ei tiedä minne – metallifirmoilla on jäljellä vain yksi vaihtoehto

Metallipajat etsivät työntekijöitä ulkomailta, kun ammattilaisia ei löydy Suomesta riittävästi. Nyt selvitetään, miksi Suomessa niin moni valmistuneista on työttömänä vuosi koulun loppumisen jälkeen.

Osaavan työvoiman heikko saatavuus on vuosien ajan ollut konepajojen keskeinen huolenaihe. On arvioitu, että joissain tapauksissa yrityksen laajentumissuunnitelmat ovat kaatuneet kysymykseen työntekijöiden löytymisen vaikeudesta.

Samalla kun konepajoissa on viime vuodet totuteltu kaukomailta tulleisiin työntekijöihin, alalla kysytään kriittiseen sävyyn, miksi kotimaisista ammattioppilaitoksista ei valmistu riittävästi osaavia tekijöitä.

Osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuudesta kertoo yhden ongelmaa kuvaavan keskeisen prosenttiluvun. Ammatillisessa koulutuksessa tekniikan tutkinnon suorittaneista 26 prosenttia on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.

Työnantajille suunnatuista kyselyistä nousee esiin myös toinen iso huolenaihe. Vastauksissa viidesosa yrityksistä kertoo, että osalla valmistuneista ammatin perustaidot eivät ole riittäneet työelämässä pärjäämiseen.

Pitkä artikkeli, loput täällä:

https://yle.fi/a/74-20071839


Ammattikoulun käyneiden suomalaisten nuorten taidot eivät riitä työelämään.

Tästä olen yrittänyt joskus puhua, mutta suomalaisia poliitikkoja kiinnostaa nykyään vain yliopistokoulutuksesta keskusteleminen. Tavallisista työläisistä viis, sanovat suomalaiset työväenpuolueet.

Meksikon tai Intian kaltaisista väkirikkaista maista ei ole vaikea löytää muuttohaluisia, koneistuksen standardit osaavia tekijöitä.

Meksikon ammattikoulut lienevät sitten suomalaisia laadukkaampia. Voisiko Meksiko antaa vähän kehitysapua Suomelle, että suomalaisetkin osaisivat jotain.

[Augustus]

11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja Inosha Sugathapala törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt

Kyllä tämä nyt jotain tästä maasta kertoo, kun tällainen on mahdollista että 11 vuoden aikana ei käy edes mielessä opetella maan kieltä, ei edes tutkijana vaikka luulisi tällöin älykapasiteetin riittävän moiseen. Jopa tänne vuonna 2015 laittomasti tunkeutuneet maahantunkeutujat ovat ehtineet opetella maan kielen kaikessa rauhassa, kun mitään karkoituksen uhkaa ei käytännössä ole. Jos kerta roskasakki ehtii opetella maan kielen, luulisi tutkijalta löytyvän moiseen aikaa ja paljon paremmin kykyä.

Kertoo kyllä toisaalta myös yliopistosta, että edes suomen kielen alkeiden opettelua ei edellytetty. Englanti on tutkimuksen kieli, mutta kyllä nyt sen verran olisi hyvä olla pelisilmää tulevaa silmälläpitäen.

Tosin tuossa voi olla mukana toimittajan omia mielipiteitä ja näkemyksiä mukana jotka sitten on sekoitettu tuon Inoshan stooriin. Luultavasti toimittaja on kysynyt häneltä johdattelevia kysymyksiä, joihin Inosha toki vastaa sillä tavalla mikä toimittajaa miellyttää eniten. Maahanmuuttaja Inoshalle on tietysti kohteliasta vastata koko valtakunnan päämedian kysymyksiin siten mitä toimittaja haluaakin kuulla.

Eli en osta Inoshan stooria tuollaisenaan, se on kirjoitettu ideologisten silmälasien läpi. Ja tulos on jonkinlainen nyyhkyjuttu.

Se että Inosha EI päässyt suomen kielikurssille kertoo toimittajan mukaan suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta, jossa resursseja ei käytetä riittävästi esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutukseen, vaikka on melkoisen selvää, että Inoshan kaltainen lahjakas ihminen on ihan varmasti opiskellut suomea jollain tavalla Suomessa ollessaan, ei tarvitse kuin ostaa oppikirja joka on suunnattu ulkomaalaisille. Siitä se lähtee, kuten varmasti Inoshakin tietää.

[Torspo]

Käsittämätöntä soopaa. Tutkijana vuositolkulla Suomessa ja ei mukamas kielen opiskelu ole ollut tarpeen ja nyt ei mukamas ole mahdollista.

Worddive 8,79€/kk vuoden diilillä
Duolingo suunnilleen saman hintainen

Ilmaisia kursseja on netissä ja halpoja työväenopistolla.

[Kallan]

11 vuotta Suomessa asunut IT-osaaja Inosha Sugathapala törmää yhä kielimuuriin, ja siksi työtä ei ole löytynyt

Kyllä tämä nyt jotain tästä maasta kertoo, kun tällainen on mahdollista että 11 vuoden aikana ei käy edes mielessä opetella maan kieltä, ei edes tutkijana vaikka luulisi tällöin älykapasiteetin riittävän moiseen. Jopa tänne vuonna 2015 laittomasti tunkeutuneet maahantunkeutujat ovat ehtineet opetella maan kielen kaikessa rauhassa, kun mitään karkoituksen uhkaa ei käytännössä ole. Jos kerta roskasakki ehtii opetella maan kielen, luulisi tutkijalta löytyvän moiseen aikaa ja paljon paremmin kykyä.

Kertoo kyllä toisaalta myös yliopistosta, että edes suomen kielen alkeiden opettelua ei edellytetty. Englanti on tutkimuksen kieli, mutta kyllä nyt sen verran olisi hyvä olla pelisilmää tulevaa silmälläpitäen.

Tosin tuossa voi olla mukana toimittajan omia mielipiteitä ja näkemyksiä mukana jotka sitten on sekoitettu tuon Inoshan stooriin. Luultavasti toimittaja on kysynyt häneltä johdattelevia kysymyksiä, joihin Inosha toki vastaa sillä tavalla mikä toimittajaa miellyttää eniten. Maahanmuuttaja Inoshalle on tietysti kohteliasta vastata koko valtakunnan päämedian kysymyksiin siten mitä toimittaja haluaakin kuulla.

Eli en osta Inoshan stooria tuollaisenaan, se on kirjoitettu ideologisten silmälasien läpi. Ja tulos on jonkinlainen nyyhkyjuttu.

Se että Inosha EI päässyt suomen kielikurssille kertoo toimittajan mukaan suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta, jossa resursseja ei käytetä riittävästi esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutukseen, vaikka on melkoisen selvää, että Inoshan kaltainen lahjakas ihminen on ihan varmasti opiskellut suomea jollain tavalla Suomessa ollessaan, ei tarvitse kuin ostaa oppikirja joka on suunnattu ulkomaalaisille. Siitä se lähtee, kuten varmasti Inoshakin tietää.

Tämä kuulostaa järkevältä vaihtoehdolta ja mitä luultavammin todennäköisemmältä skenaariolta. Toimittaja antaa siis ymmärtää, että tutkija on idiootti, maahanmuuttajat eivät osaa mitään itse ja valtaisan kallista kotoutuskoneistoa tarvitaan, joka tarvitsee tottakai tolkuttomasti rahaa yksityisiin taskuihin, mistä kotouttajapikkunilkit eivät tule ikinä näkemään kuin oman pienen säälittävän osansa.

Kuten käyttäjä Torspo mainitsikin ansiokkaasti, niin Duolingon ja Worddiven kautta sen suomen kielen opettelun voi aloittaa käytännössä heti, rekisteröitymiskuvioiden yms. jälkeen. Mutta toimittaja esittää tyhmää (tai on oikeasti tyhmä).

[Dangr]

 

[Dangr]

 

[Lalli IsoTalo]

Suuri enemmistö on ollut aina ollut ulkomaalaistaustaisia. Vaikka ovat näyttäneet meikäläisiltä, niin ovat paljastuneet puhuessaan tai huoneeseen kutsuttaessa.

Sama juttu kun roudasin aikoinaan mutsiani terveyskeskuksiin ja lekureihin. Puolet odotushuoneesta oli ulkonäön perusteella ulkomaalaisia, ja suomalaisten näköisistä puolet ei puhunut suomea, ainakaan äidinkielenään.

[Roope]

Paavo Rautio: Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä – näin perussuomalainen tarkastelee maahanmuuton etuja

Riikka Purran logiikkaan sopii vanha lorumuotoinen kysymys.
...
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Helsingin Sanomat 1.2.2024

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja syyttämässä muita yksipuolisuudesta maahanmuuton vaikutusten arvioinnissa...

TALOUSPOLI­TII­KAN arviointi­neuvosto muistutti viime viikolla siitä, että Suomen työvoima­panos pienenee ja eläke­järjestelmän kesto heikkenee ilman maahan­muuttoa.

Raportissa ei väitetty, että eläkejärjestelmä tarvitsisi maahanmuuttoa, vaan vain ohimennen todettiin, että syntyvyyden lasku voi murentaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Tämän jälkeen todettiin, että periaatteessa maahanmuutto voisi auttaa väkiluvun laskun välttämisessä.

The declining natural increase and a substantial increase in average age may disrupt the labour market and may undermine the fiscal sustainability of pension systems.
...
In principle, net migration could help avoid population decline.
...
However, immigration will not automatically solve the demographic dilemma without the right policies, and migration has become one of the most controversial political issues in developed countries.

Tuo raportin "However" on aika helvetin iso mutta, kun tarkastellaan maahanmuuttopolitiikan valintojen vaikutuksia Suomessa ja Ruotsissa. Vain harva maahanmuuttaja on ollut nettoveronmaksaja, eikä siihen ole edes pyritty. Maahanmuutto on ollut nettona taloudellisesti haitallista.

Raportissa ei väitetä saati tutkimuksiin viitaten tai muuten perustellen osoiteta, että sen promoama sokea nettomaahanmuuton kasvattaminen hyödyttäisi suomalaisia tai eläkejärjestelmäämme.

Raportin julkistamis­tilaisuudessa perus­suomalaisten puheen­johtaja, valtiovarain­ministeri Riikka Purra poimi laajasta raportista maahanmuutto­kohdat ja keskittyi niihin. Hänen mukaansa tulkinnat maahanmuuton positiivisista vaikutuksista ovat liioiteltuja. Purran mukaan maahanmuuton nettohyödyistä ei ole riittävästi sellaista tutkimustietoa, jota voisi hyödyntää Suomen kaltaisessa kattavan sosiaaliturvan maassa.

Tämähän on kiistatonta. Kaikki maahanmuuton nettohyötyihin viittaavat epämääräiset raportit perustuvat silmänkääntötemppuihin kuten bkt:n nousuun (vrt. klassinen esimerkki ikkunoiden kivittämisestä) tai virheelliseksi tiedettyyn oletukseen, että riman laskun myötä tulevat massamaahanmuuttajat vastaisivat ominaisuuksiltaan (palkka, verot, koulutus jne.) keskivertosuomalaisia.

Kuten sanottu, kyseisessä raportissa ei yritettykään osoittaa, että pelkkä väestöpyramidin lihottaminen toisi suomalaisille nettohyötyä

TOKI tutkimusta on, mutta se ei pääsääntöisesti tue Purran epäilyksiä. Yhden esimerkin löytäisi vaikka Sosiaalivakuutus.fi -sivustolta. Tilastokeskuksen eläköitynyt tilastotieteilijä Pekka Myrskylä kertoo, että "työllisyyden kasvu nojaa maahanmuuttoon". Kotimaisia kieliä puhuvien henkilöiden työpaikkojen määrä vähentyy. "Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien henkilöiden työpaikkojen määrä on kuusinkertaistunut. Suomessa on nyt 163 000 työllistä vieraskielistä enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa."

Purra on edelleen oikeassa. Myrskylän toteamus ei sellaisenaan tietenkään vielä tue nettomaahanmuuton kasvattamista. Kuinka moni noista työllistyneistä vieraita kieliä puhuvista on perheineen nettoveronmaksaja?

Maahanmuuton todellisuus on hyvin toisenlainen kuin se lobbareiden ihannekuva, jota muun muassa Helsingin Sanomat meille syöttää. Rautio syyllistyy juuri siihen, mistä syyttää Purraa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) mukaan maahanmuuttajien työllistyminen on helpottunut – mikä tukee talouspolitiikan arviointineuvoston epäilyä, että menneestä ei pitäisi päätellä tulevaa.

Menneen eli tilastojen ja tutkimusten sijaan tuleva pitäisi päätellä mistä? Lobbareiden höttöunelmoinnista?

Usko nyt, että me ei tienata harhaanjohtavia mittareita käyttäviä työllisyystilastoja kaunistelevilla Wolt-kuskeilla. Joku tienaa, mutta ei suomalaisten veronmaksajien enemmistö.

ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etla kertoi taannoisessa selvityksessään, että Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten työllisyysaste on kohonnut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ero Suomen kansalaisten työllisyysasteeseen on kaventunut.

Purra oletti, että tulijat päätyvät huonoille palkoille ja työntävät suomalaisia huonopalkkaisista töistä korkeamman ansion ja tuottavuuden ammatteihin, mikä voi hänen mukaansa olla moraalisesti ongelmallista. Tästä näkemyksestä oli logiikkaa turha hakea.

En löytänyt tällaista lausuntoa Purralta. Onkohan se Raution itse kehittämä olkiukko tästä valtiovarainministeriön tiedotteen kohdasta:

"Pelkkä työikäisten määrä ei kerro mitään. Ei edes maahanmuuttajien työllisyysaste. Meidän pitää huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä".
...
Taloustieteessä tunnetaan käsite moraalikato.

"Moraalikadosta on kyse silloin, kun päätöksenteon kaikkia kustannuksia ei sälytetä päätöksentekijälle itselleen. Kustannusten sälyttäminen esimerkiksi veronmaksajille tai yhteiskunnalle voi johtaa epäterveisiin kannustimiin. Yritykset eivät osallistu suoraan esimerkiksi maahanmuuton haittojen kattamiseen tai kustannuksiin. Siksi poliittisen järjestelmän on välttämätöntä katsoa ilmiöitä kokonaisvaltaisemmasta perspektiivistä. Ja kyllä, kyse on myös arvoista".

"On vaikeaa määrittää huonon maahanmuuttopolitiikan, katujengien, rikollisuuden ja turvattomuuden kustannus ja kulu yhteiskunnan kirjanpidossa. Mutta se totta kai on olemassa. Ruotsissa monet yritykset tietävät jo kouriintuntuvasti, miten ongelma vaikuttaa liikevaihtoon. Kukaan ei enää voi sivuuttaa asioita".

Visio siitä, että haittamaahanmuutto Wolt-kuskeineen onkin hyödyllistä työntäessään väitetysti suomalaisia "huonopalkkaisista töistä korkeamman ansion ja tuottavuuden ammatteihin", on toiveajattelua ja kahden kerroksen työmarkkinoiden hyväksymisen sievistelyä.

Etlalla on vastaus kansanviisauteen, jonka mukaan ulkomailta tuleva vie kantasuomalaisen työn: "Ajatus, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuukin osin virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tosiasiassa maahanmuutto ja työvoiman parempi saatavuus voi kasvattaa investointeja ja saada yritykset laajentamaan toimintaansa."

Etlalla on siis vastaus itse kehittämäänsä olkiukkoon. Kukaan ei ole väittänyt, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio.

Olennainen kysymys onkin, kuka maksaa "työvoiman paremman saatavuuden" (lue: työvoimareservin) kustannukset, sillä nykyisellään se ei ole massamaahanmuuttoa kinuava työnantaja tai helppoa oleskelulupaa hakeva maahanmuuttaja.

Purra antoi ymmärtää, että elinkeinoelämän edustajilla on ketunhäntä kainalossa: he kaipailevat halpatyövoimaa.

Mutta eläkejärjestelmän kesto on kai koko Suomen asia.

Raution jankuttama eläkejärjestelmä on vain yksi palanen maahanmuuton hyötyjä ja haittoja punnittaessa, eikä talouspolitiikan arviointineuvosto arvioinut sitä, millaisella maahanmuuttopolitiikalla maahanmuutosta saataisiin edes eläkejärjestelmän kannalta hyödyllistä. Se on selvää, että ei ainakaan nykyisellä kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa houkuttelevalla matalan tai olemattoman kynnyksen politiikalla.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki kertoo Sosiaalivakuutus.fi -sivustolla: "Näkisin, että maahanmuutto on tällä hetkellä erittäin tärkeä tekijä eläkkeiden rahoitukselle, ja se voi vielä entisestään korostua tulevaisuudessa." Hänen mukaansa 10 000 henkilön maahanmuuton lisäys vuodessa tuottaa prosenttiyksikön verran matalammat työeläkemaksut. Hyvää kertyy järjestelmälle noin miljardi vuodessa.

10 000 keskimääräistä tai vielä huonompaa (kun rimaa halutaan madaltaa) viime vuosien maahanmuuttajaa vai 10 000 keskivertosuomalaisiksi oletettua?

Viime vuosien aiempaa paremmaksi hehkutetusta työllisyyskehityksestä huolimatta ei ole esitetty vielä ensimmäistäkään laskelmaa, jossa keskimääräinen maahanmuuttaja olisi päässyt elinkaarikustannuksiltaan edes kustannusneutraaliksi. Eikä tämäkään puolustaisi taloudellisesti miinukselle jäävän maahanmuuton sietämistä tai helpottamista.

PURRAN logiikkaan sopii vanha lorumuotoinen kysymys. Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä – mikä se on? Joskus se oli kalaverkon paikkaaja etsimässä reikää. Nykymaailmassa se on perussuomalainen etsimässä työperäisen maahanmuuton etuja.

VMP Hesarilta taas kerran.

[Roope]

Purran talouspolitiikan arviointineuvoston raportin kommentti, josta nouseviin kysymyksiin toimittaja Rautio ei osannut tai uskaltanut vastata:

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työn tekijälle itselleen

[...]

Valtiovarainministeri Purra puhui 24. tammikuuta Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Maahanmuuttajien työllisyysaste ei kerro mitään

Suomen kansantalouden haasteista, kuten kestävyysvajeesta on puhuttu julkisuudessa pitkään. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Samalla oppimistulokset ovat romahtaneet.

Julkisessa keskustelussa työperäinen maahanmuutto on usein viljelty ratkaisu ikääntyvän väestömme ongelmiin. Purran mukaan olisi kuitenkin syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin maahanmuuton ja työmarkkinoiden välisiä kysymyksiä.

"Pelkkä työikäisten määrä ei kerro mitään. Ei edes maahanmuuttajien työllisyysaste. Meidän pitää huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä".

"Yhteiskunnan eri sektoreilla on myös erilaisia intressejä maahanmuuton suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmasta työvoiman tarjonnan lisääminen on lähtökohtaisesti kannattavaa – siksi elinkeinoelämä sitä kannattaakin – ja usein kritiikittä. Maahanmuuttajien integraation epäonnistumisen kustannukset maksaa kuitenkin veronmaksaja lisäveroilla ja turvallisuusvajeella. Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä".

Moraalikatoa ei voi sivuuttaa

Taloustieteessä tunnetaan käsite moraalikato.

"Moraalikadosta on kyse silloin, kun päätöksenteon kaikkia kustannuksia ei sälytetä päätöksentekijälle itselleen. Kustannusten sälyttäminen esimerkiksi veronmaksajille tai yhteiskunnalle voi johtaa epäterveisiin kannustimiin. Yritykset eivät osallistu suoraan esimerkiksi maahanmuuton haittojen kattamiseen tai kustannuksiin. Siksi poliittisen järjestelmän on välttämätöntä katsoa ilmiöitä kokonaisvaltaisemmasta perspektiivistä. Ja kyllä, kyse on myös arvoista".

"On vaikeaa määrittää huonon maahanmuuttopolitiikan, katujengien, rikollisuuden ja turvattomuuden kustannus ja kulu yhteiskunnan kirjanpidossa. Mutta se totta kai on olemassa. Ruotsissa monet yritykset tietävät jo kouriintuntuvasti, miten ongelma vaikuttaa liikevaihtoon. Kukaan ei enää voi sivuuttaa asioita".

Monessa ammatissa myös kielitaidon puute on este, Purra huomauttaa.

"Maailmasta eivät lopu ihmiset, jotka haluaisivat tulla korkean elintason maihin. Olisi varmasti mukavaa, jos kätevästi saisimme Suomeen suomen kieltä taitavia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja muita ammattilaisia silloin, kun tarvitsemme. Näin ei kuitenkaan näytä olevan".

Tiedote 24.1.2024

[Histon]

https://yle.fi/a/74-20069503

[...]
Juuso opettaa kokkeja ammatillisessa koulutuksessa.

Hänen ryhmässään opiskelijoita on aina noin kaksikymmentä. Heistä noin puolet on valmistunut ammattiin. Harva jää hänen mukaansa alalle.

Tämä aiheuttaa Juusossa merkityksettömyyden tunnetta.
[...]
-Osa meidän opiskelijoistamme tulee opiskelemaan, kun ajattelee työn olevan helppoa. Ajatellaan, että mennään keittiöön ja saadaan paperit. Moni heistä on maahanmuuttajia ja saavat näin mahdollisuuden Suomen kansalaisuuteen, sanoo Juuso.
[...]

[Huppupelikaani]

Kai tämäkin tämän otsikon alle sopii, vaikka kyseessä on länsinaapurissamme tehty tutkimus. Pääpiirteittäin samaa haittamaahanmuuttoa tännekin lappaa, ja tätä tullaan pomminvarmasti käyttämään haittamaahanmuuton perusteena. Ilta-Sanomien "kommentti" tänään:

Kommentti: Tutkimus osoitti todeksi väestö­tieteen paradoksin – maahan­muuttajat elävät terveellisemmin ja pitempään kuin kanta­väestö

Väestön odotettavissa oleva elinikä näyttäisi Ruotsissa nousseen maahanmuuton ansiosta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

TUKHOLMAN YLIOPISTON sosiologi Siddharta Aradhya kertoo kiinnostavasta havainnosta viime torstain Svenska Dagbladetissa. Sen mukaan maahanmuutto on nostanut väestön elin­ajan­odotetta Ruotsissa. Miesten kohdalla elin­ajan­odote on noussut kaksi vuotta, naisten kohdalla puolitoista.

Naisten elinajanodote Ruotsissa on nyt lähes 85 vuotta ja miesten hieman yli 81 vuotta. Ilman työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisuutta elin­ajan­odote olisi tätä matalampi, Aradhya kertoo Svenska Dagbladetille.

– Ei pidä paikkaansa, että Euroopan ulkopuolelta tänne tulevien maahanmuuttajien terveys olisi heikko ja että he rasittaisivat ruotsalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Päinvastoin: Vahvimmat, vähiten sairastelevat ja terveellisimmin elävät lähtevät kotoa ja tulevat Ruotsiin ja muihin maihin. Pää­asiassa vain he pystyvät matkustamaan maasta toiseen, heikoimpien jäädessä kotiin, tutkija sanoi.

——

Aradhya on muun muassa selvittänyt hengitystie- ja infektio­tautien esiintyvyyttä ja kuolleisuutta Ruotsissa. Lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmissä nämä sairaudet aiheuttavat vähemmän kuolemia ja sairaalahoitojaksoja kuin Ruotsissa syntyneiden joukossa.

Lisää todisteita ilmiöstä tarjoaa Ruotsin tilastokeskus SCB. Tilastojen mukaan syntymäpaikalla on suuri merkitys, kun arvioidaan 30-vuotiaiden odotettavissa olevaa elin­ikää. Pisimpään elävät Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Kiinassa syntyneet maahanmuuttajat. Matalin 30-vuotiaiden elin­ajan­odote on maahanmuuttajilla, jotka ovat syntyneet muissa Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Näiden ryhmien väliin sijoittuvat Ruotsissa syntyneet.

——

RUOTSIN kansanterveyslaitoksen tutkijan Karin Engströmin mukaan SCB:n tilastoja selittävät osin elintavat. Euroopan ulkopuolelta tulevat miehet juovat vähemmän alkoholia kuin kantaväestön miehet, ja maahanmuuttajanaiset puolestaan polttavat vähemmän tupakkaa kuin kantaväestön naiset.

– Pääselitys on kuitenkin se, että terveydeltään hyväkuntoiset ovat yli­edustettuina Ruotsiin saapuvien maahanmuuttajien joukossa. Heikoimmat ja sairaimmat eivät lähde pakolaisiksi tai tule tänne tekemään työtä, Engström sanoo SvD:lle.

——

TERVEEN maahanmuuttajan paradoksia voidaan selittää myös niin sanotun lohihypoteesin avulla (engl. salmon bias hypothesis). Tämän selitysmallin mukaan ulkomaalaistaustaisten alhaisempi kuolleisuus on harhaa. Väärä kuva syntyy hypoteesin mukaan siitä, että sairastuessaan tai vanhetessaan maahanmuuttajat palaavat lähtömaahansa sen sijaan että he jäisivät kuolemaan kohdemaahan. Niin kuin lohet, jotka vaeltavat kutu­alueilleen elämänsä lopussa.

Tutkijat eivät ole kuitenkaan löytäneet vankkaa todistus­aineistoa, joka tukisi lohihypoteesia.

Havainnot maahanmuuttajien hyvästä terveydestä ja vaikutuksesta väestön elin­ikään koskevat pää­osin ensimmäistä sukupolvea. Seuraavien sukupolvien maahanmuuttajilla tilanne on usein toinen. Tutkimusten mukaan heidän terveytensä ja kuolleisuutensa taso alkaa lähestyä kantaväestöä.

Muutos johtuu tutkijoiden mukaan muun muassa koetusta syrjinnästä, elintapojen muuttumisesta entistä epäterveellisempään suuntaan ja sosio­ekonomisesta asemasta, joka pysyy alhaisena opinnoista huolimatta.

——

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viime marraskuussa julkaisema MoniSuomi 2022 -tutkimus kertoo, että useimmat Suomeen muuttaneet kokevat terveytensä hyväksi. He raportoivat vähemmän pitkä­aikais­sairauksia kuin koko väestö keskimäärin. Erityisen vähän terveys­ongelmia raportoivat Aasiasta, Amerikasta ja Oseaniasta tulleet miehet.

Tämäkin tutkimustulos näyttäisi tukevan hypoteesia terveen maahanmuuttajan paradoksista.

Todistusaineisto kertoo siitä, että maahanmuuttajat voivat fyysisesti suhteellisen hyvin.

Henkinen hyvinvointi on toinen juttu.

MoniSuomi 2022 -tutkimus kertoi, että Suomeen muuttaneiden syrjintäkokemukset ovat todella yleisiä: 42 prosenttia oli kokenut syrjintää tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Muutamilla ryhmillä syrjintäkokemukset ovat vielä tätäkin yleisempiä.

——

Poliittisen keskustelun ytimeen ovat samaan aikaan nousseet maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät vakavat ongelmat – Ruotsi hyvänä esimerkkinä. Suomessa päällimmäinen huolen­aihe on viime kuukausina ollut Venäjän välineellistämä ja aseena käyttämä siirtolaisuus, jota hallitus on ryhtynyt päättäväisesti torjumaan.

Muurien, aitojen ja esteiden rakentaminen siirtolaisuuden tielle on ristiriidassa maahanmuuton tarpeen kanssa. Siinä on paradoksi, jota on vaikea ratkaista.

Valitettavasti alkuperäislähde on maksumuurin takana. Oletan kuitenkin, että is:n tekstiin on laitettu se tutkimuksen vaikuttavin tekijä väitteen todisteluksi. Se näyttää olevan "nuha". Uskaltaako edes kysyä onko tutkimuksessa otettu huomioon esim. iän tuomaa vaikutusta lukemiin? Maahanmuuttajat (toistaiseksi) nuorehkoja, kantikset ikääntyneitä.

Lisäksi osin asiaa väitetään selittävän terveimmät elintavat (SCB:n tilasto). Mitkäköhän ovat perustelut lopulta osin? Vaikea muutenkin kuvitella ensimmäisen polven irakilaisten ja syyrialaisten mamujen eliniän olevan pidempi kuin kantiksien, jos jo toisen polven odote on huonompi ja "lähestyy" kantaväestöä. Saa perustella paremmin kuin terveemmillä elintavoilla tai sillä, että pystyy suoriutumaan vaarallisesta matkasta läpi Euroopan, niin uskon. Eikä perheenyhdistämisten vaikutuksesta puhuta yhtään mitään. Uivatko hekin Välimeren yli, joka selittää kovakuntoisuuden?

Jännä muuten sekin, ettei tässä puhuta mitään koronasta, joka sai eliniänodotteen notkahtamaan niin Ruotsissa kuin meilläkin. Ei kai vaan uusia lukemia ole verrattu niihin? Ja muistaakseni nimenomaan Ruotsissa maahanmuuttajien väkivaltaisuuden on uutisoitu laskevan eliniänodotetta. Miten tämä otettiin huomioon?

Yllättäen tekstissä mainitusta ja ihan uskottavasta "lohihypoteesista" ei löydetty minkäänlaisia merkkejä. Haluttiinko edes löytää?

Mitä tulee kotimaiseen THL:n tutkimukseen, niin se näyttää peruvan samaan huuhaahan kuin samassa yhteydessä mainittu syrjintä/rasismi (monisuomi 2022): omiin kokemuksiin. Tässä tapauksessa toki todennäköisesti myös ymmärtämättömyyteen, jos tutkimuksessa viitataan siihen heikosti suomea osaavaan aasialaisporukkaan, jota tänne eniten lappaa. Syrjintää kohdataan vähän siellä sun täällä, mutta muuten ollaan terveitä kuin pukit.

Huikea lopetus muuten tälle "kommentille", nuo kaksi viimeistä kappaletta siis. Varsinainen paradoksi.

[Roope]

Kai tämäkin tämän otsikon alle sopii, vaikka kyseessä on länsinaapurissamme tehty tutkimus. Pääpiirteittäin samaa haittamaahanmuuttoa tännekin lappaa, ja tätä tullaan pomminvarmasti käyttämään haittamaahanmuuton perusteena. Ilta-Sanomien "kommentti" tänään:

Vaikka kuinka paljon kommentoitavaa, mutta otetaan nyt vain nuo pari kohtaa lopusta:

Maahanmuuton tarpeesta huolimatta maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut Euroopassa, muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Tarve hallita maahanmuuttoa on tunnustettu myös maissa, jotka ovat aiemmin harjoittaneet liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa.

Kerropa kaikille, miten Suomen maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut ja miten se näkyy ihan konkreettisesti. Maahanmuutto on nimittäin ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurempaa kuin koskaan.

Poliittisen keskustelun ytimeen ovat samaan aikaan nousseet maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät vakavat ongelmat – Ruotsi hyvänä esimerkkinä. Suomessa päällimmäinen huolen­aihe on viime kuukausina ollut Venäjän välineellistämä ja aseena käyttämä siirtolaisuus, jota hallitus on ryhtynyt päättäväisesti torjumaan.

Muurien, aitojen ja esteiden rakentaminen siirtolaisuuden tielle on ristiriidassa maahanmuuton tarpeen kanssa. Siinä on paradoksi, jota on vaikea ratkaista.

Muureilla, aidoilla ja esteillä pyritään hillitsemään epävirallisia teitä Suomeen pyrkivien haittamaahanmuuttoa, ei nettoveronmaksajien Suomeen pääsyä. Mikä mahtaa olla sellainen "maahanmuuton tarve", joka on ristiriidassa kustannuksia aiheuttavan haittamaahanmuuton estämisen kanssa?

[Roope]

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi puolestaan Helsingin Sanomille, että kolmen kuukauden sääntö on kasvutavoitteiden vastainen. Henriksson arvioi, että linjaus voi vaikeuttaa osaajien houkuttelua Suomeen.

– Kuka meistä haluaisi lähteä työpaikkaan, jos maassa olisi kolmen kuukauden sääntö, että on on pakko lähteä ja viedä kaikki mukanaan. Se on inhimillisesti aika kohtuuton, Henriksson sanoi Helsingin Sanomille. ...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010204869.html

Olen ihmetellyt, miten en ole vielä kertaakaan törmännyt kenenkään lausuntojen yhteydessä selvitykseen tai edes arvioon, kuinka monia ja millaisia ulkomaalaisia kolmen kuukauden sääntö koskisi verrattuna nykyiseen käytäntöön, joka ei sekään salli loputonta oleilua ilman työpaikkaa.

Sen sijaan tätä Henrikssonin kaltaista pelkkään mutuun perustuvaa marmatusta kyllä riittää loputtomiin valtamediassa jaettavaksi.

[Circus Hypno]

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/6aeadf7a-4cfb-4d26-b33d-3a17d555d707

Tänään klo 7:31
Keniasta kotoisin oleva Quivine Ndomo on asunut Suomessa jo vuosia.

– Muutin Suomeen lokakuussa 2016 suorittaakseni maisterintutkinnon Jyväskylässä, Ndomo sanoo.

Hän opiskeli yhteiskuntatieteitä kandidaatin tasolla jo Keniassa.

Muuttuvat alistetuiksi

Quivine Ndomon yhteiskuntapolitiikan väitöskirja on suomeksi Työväen aliluokka: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoiden laitamilla.

Ndomon tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista koostuva työntekijäluokka voidaan sulkea tasa-arvoisen suomalaisen työmarkkina- ja hyvinvointijärjestelmän suojelun ja etuoikeuksien ulkopuolelle.

Ndomon mukaan maahanmuuttajien koulutusta ja taitoja ei tunnisteta eikä tunnusteta, ja maahanmuuttajien on vaikeata päästä niihin ammatteihin, joihin he ovat kouluttautuneet.

– Sen seurauksena maahanmuuttajat päätyvät usein töihin, joissa edellytetään vähän ammatillisia taitoja tai joita koetaan yhteiskunnassamme vähemmän houkutteleviksi.

Tutkimuksen mukaan ne työpaikat ja ammatit, joihin maahanmuuttajat sijoittuvat, muuttuvat myös alistetuiksi. Suomessa koulutettujen maahanmuuttajasairaanhoitajien työmarkkinakokemukset kertovat tästä. Myös muilla, kuten tietotekniikan aloilla, näkyy tutkimuksen mukaan vastaavaa.

Ndomon väitöksen mukaan työmarkkinoiden ilmeisen segmentoitumisen pysäyttäminen tai korjaaminen on erittäin epätodennäköistä ja ehkä mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että vaikka maahanmuuttajien tekemät työt ovat sosiaalisesti alisteisia, ne ovat välttämättömiä suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuudelle.

– Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Suomen muuttoliiketavoitteita ja niiden oikeudenmukaisuutta on pohdittava uudelleen, ja nykyisiin muuttoliikerakenteisiin tarvittavia muutoksia on arvioitava uudelleen, Ndomo tiivistää.

..

[Ludicrous]

Tänään klo 7:31
Keniasta kotoisin oleva Quivine Ndomo ...

– Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Suomen muuttoliiketavoitteita ja niiden oikeudenmukaisuutta on pohdittava uudelleen, ja nykyisiin muuttoliikerakenteisiin tarvittavia muutoksia on arvioitava uudelleen, Ndomo tiivistää.

..

Katsos vaan, sokea kana löysi jyvän. Suomen muuttoliiketavoitteet olisi pitänyt arvioida uusiksi aivan viimeistään 15v sitten, mutta parempi myöhään, kun ei koskaan.

[Saturnalia]

Katsos vaan, sokea kana löysi jyvän. Suomen muuttoliiketavoitteet olisi pitänyt arvioida uusiksi aivan viimeistään 15v sitten, mutta parempi myöhään, kun ei koskaan.

Niin. Suomalainen työväenluokka on pitkälti kortistossa, kun Suomen työväen aliluokka tekee hommat halvalla, motivaationaan aivan toisenlaiset asiat kuten saada Suomen kansalaisuus ja päästä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, esimerkiksi. Millä suomalainen työväenluokka kykenisi taistelemaan tuollaisista lähteistä kumpuavaa motivaatiota vastaan? Ei millään. Työväen aliluokka on uusi termi sosiologisesti, kuvaa hyvin maahanmuuttajia. Siitä mamulle pointsit. Tuli tuossa googlattua ohimennen Englannin sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmaa. Kelatkaa tätä:

https://sdp.org.uk/

The SDP is a patriotic, economically left-leaning and culturally traditional party.

Miten hyvin tuo sopisi kuvaamaan vaikkapa Sanna Marinia? Naurua kolmannella..

[Golimar]

Finland is often in the top of the happiest or best countries to live in. It is also rated as one of the most stable countries in the world. Many Muslims live in Finland. The first were the Finnish Tatars - merchants and soldiers who arrived in the country, as well as their families. Now there are about 80 thousand Muslims in Finland, and their number is growing. Basically, these are immigrants from Somalia, Arabs, Persians, Turks and Tatars. Halal shops are opening more and more often in the country, female doctors are provided in maternity hospitals at the request of Muslim women, etc.

Muslims in Finland
Crimean Tatars in English

https://www.youtube.com/watch?v=f0L185OY5Dk

[Emo]

Itäkeskuksen uima­hallissa oli miesten välinen tappelu

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010224862.html

ITÄKESKUKSEN uimahallin miesten pukuhuonetiloissa oli maanantaina illalla huomiota herättänyt tappelu.

Tilanne alkoi muutaman nuoren miehen välisenä epäselvyytenä, riitana ja käsirysynä, mutta osallisena oli lopulta toista kymmentä miestä esimerkiksi huutelemalla.

Henkilökunta yritti jututtaa silminnäkijöitä ja selvittää, miten tilanne oli edennyt ennen heidän saapumistaan, mutta tappelussa tavalla tai toisella osallisena ollut joukko ei halunnut kertoa tapahtumista ja osa heistä vetäytyi saunaan.

"Se teki tilanteesta haastavan", hallin tiimiesihenkilö Ville Laukkanen kertoo.

TILANTEEN selvittelyn takia henkilökunta joutui viemään pois esimerkiksi saunakiulun löylykauhoineen, jotta saunassa istuneet miehet eivät voisi heittää löylyä ja tulisivat selvittämään asiaa.

Tapahtumien tarkka kulku ei kuitenkaan selvinnyt.

ITÄKESKUKSEN uimahallissa on ollut aiemminkin haasteita järjestyssääntöjen noudattamisessa, Laukkanen myöntää.

"Ei se mikään salaisuus ole, että erimielisyyksiä ilmenee ajoittain."

Useimmiten kyse on Laukkasen mukaan tapauksista, joissa eri ihmiset kokevat tilanteet ja äänen tason eri tavoilla.

"Vesijuoksemaan tullut seniorikansalainen ja hyppimään ja temppuilemaan tullut nuori voivat olla eri mieltä siitä, mitä uimahallissa saa tehdä. Kaikkiin järjestyssääntörikkomuksiin ja vaaratilanteisiin toki puututaan aina, mutta henkilökunnalta vaaditaan myös pelisilmää."

Ulkopuolinen vartija uimahalliin on kutsuttu suunnilleen kuukausittain. Maanantaina tapahtuneessa käsirysyssä oli kuitenkin poikkeuksellista Laukkasen mukaan sen laajuus, sillä asiaan sotkeutui niin iso joukko miehiä.

YLEISIN noudattamatta jäävä järjestyssääntö on saunominen ja peseytyminen ilman uima-asua.

Koko juttu linkistä. Kummaa porukkaa nuo Vihreitä äänestävät helsinkiläiset !

[ikuturso]

Itäkeskuksen uima­hallissa oli miesten välinen tappelu

TILANTEEN selvittelyn takia henkilökunta joutui viemään pois esimerkiksi saunakiulun löylykauhoineen, jotta saunassa istuneet miehet eivät voisi heittää löylyä ja tulisivat selvittämään asiaa.

Tapahtumien tarkka kulku ei kuitenkaan selvinnyt.

Jos sauna halutaan tyhjäksi, ei viedä löylykiulua pois vaan kaadetaan se kiukaalle kokonaan.

-i-

[Golimar]

Typerä papukaija toistelee samaa *ontaa kuin rikkinäinen gramofoni.

Mielipide | Tuleva kasvu ei saa jäädä kiinni osaajapulasta – "Työntekijöitä tulee aktiivisesti houkutella Suomeen"

Yksi keskeisimmistä ratkaisuista osaajapulaan on työperäisen maahanmuuton lisääminen nykyisestä, kirjoittaja toteaa.

Tilanne työmarkkinoilla on polarisoitunut. Toisissa yrityksissä talouden heikko suhdanne on johtanut henkilökunnan lomautuksiin, kun taas toisissa yrityksissä osaajia metsästetään kissojen ja koirien kanssa ja pula osaavasta henkilökunnasta haittaa yrityksen toimintaa.

Kauppakamareiden syksyllä tekemässä osaajakyselyssä lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi kärsivänsä osaajapulasta ja vielä suurempi osuus, 66 prosenttia, kertoi osaajapulan muodostavan esteen yrityksen kasvulle.

Kyselyn tulos on huolestuttava. Osaajapulasta on tullut krooninen ongelma, joka ei reagoi enää suhdannevaihteluihin yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin.

Jos yrityksiltä kysytään, merkittävin ratkaisu osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.

Ongelma johtuu Suomen pitkän aikavälin heikosta väestökehityksestä. Väestömme ikääntyy ja työllisten määrä vähenee. Ongelma johtuu myös vakavista rakenteellisista työvoiman kohtaanto-ongelmista. Työtä hakevien osaaminen ei vastaa henkilöstöä tarvitsevien yritysten tarpeita ja toisaalta työpaikat ja sopivat tekijät saattavat olla maantieteellisesti eri paikoissa.

Koska kyseessä on krooninen ongelma, tulee osaajapulaa ratkoa aktiivisesti myös heikossa suhdannetilanteessa. Akuutin asiasta tekee kuitenkin se, että odotuksissa on taloussuhdanteiden kääntyminen myöhemmin tänä vuonna. Osaajapula ei saa muodostua tulevan kasvun pullonkaulaksi.

Suomeen on suunnitteilla merkittäviä vihreän siirtymän investointeja ja kasvua pyritään vauhdittamaan myös lisäämällä valtion panostuksia TKI-toimintaan. Investoinnit, kasvu ja tuottavuuden parantaminen vaarantuvat, jos osaavia tekijöitä ei ole.

Pahinta olisi, jos Suomen talous huomaamatta supistuisi potentiaaliaan pienemmälle tasolle. Eli että yritykset sopeuttaisivat toimintaansa pysyvästi, vähentäisivät tuotantoaan tai supistaisivat aukioloaikojaan. Jotta talouden koko kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä, on työvoiman tarjonnasta huolehdittava.

Yksi keskeisimmistä ratkaisuista osaajapulaan on työperäisen maahanmuuton lisääminen nykyisestä. Kansainvälisten työntekijöiden oleskelulupaprosesseja pitää sujuvoittaa ja nopeuttaa nykyisestä. Työntekijöitä tulee myös aktiivisesti houkutella Suomeen.

Jos yrityksiltä kysytään, merkittävin ratkaisu osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kauppakamareiden kyselyn perusteella yritykset haluavat myös kehittää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Lisäksi hallituksen Pohjoismainen työlinja saa yrityksiltä tukea, sillä yhdeksi keskeisimmistä ratkaisuista nousee työn vastaanottamisen kannusteiden parantaminen.

Johanna Sipola

varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6546756