Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[ikuturso]

Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.

Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.

Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.

Itse paljon musiikkimaailmassa pyörineenä olen kyllä tavannut ihmisiä, jotka 40 vuotta aktiivisesti laulettuaan eivät pysy nuotissa. He ovat varmaan saaneet vääränlaista ohjausta.

Tämä ns. "lahjakkuus" on synnynnäinen ominaisuus, joka sinänsä jo eriarvoistaa ihmisiä. Ei-lahjakkailla on raskaampi tulevaisuus. Siksi lahjakkuus pitää kieltää kuten sukupuolet ja ihonvärit. Jos joku saa syntymässä enemmän, koululaitoksen tehtävä on leikata se pois. Tähän viittasi myös aamuteeveen haastattelun sarvikuono. Mikäli halutaan tasapäistää, se on koulutuspoliittinen päätös.

-i-

[Äpyli]

Todella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään. https://t.co/5OkdeuupW7

— Li Andersson (@liandersson) February 17, 2023

Li paljastaa kieltämättä jotakin myös omasta ajattelustaan, kun pitää selvänä, että S2-oppilaiden määrä on koulukoneen käyttäjien mielessä negatiivinen asia. Joku, esimerkiksi juuri vihervasemmistolainen, voisi hyvin pitää S2-oppilaiden suurta osuutta tavoiteltavana ja oman jälkikasvun koulunkäyntiä ajatellen mukavana asiana.

Demokraatti-lehdessä Andersson saneli näin: "– Tällainen "koulukone" lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta ja leimaa vielä vieraskielisiä oppilaita nostamalla erikseen esille S2-oppilaiden osuuden. Ei näin, Yle." Olisi mielenkiintoista kuulla Anderssonin selittävän, miksi koulukone lisää segregaatiota. Periaatteessa vanhempi, joka on halunnut ottaa näistä asioista selvää, on saanut tiedot muutakin kanavaa pitkin. Tällaiset vanhemmat ovat jo luultavasti tehneet päätöksen koulun vaihtamisesta ja koulukone ei enää vaikuta itse päätökseen, mutta se voi vaikuttaa koulun valintaan.

Se ei sinänsä yllätä, että tietojen pimittämisen epäonnistuminen harmittaa ministeri Anderssonia. Alkaa herätä kiusallisia kysymyksiä.

edit: Lisäys: Harvoin kehun YLEä, mutta nyt täytyy kyllä antaa tunnustusta. :minä_nautin_tästä.jpg:

edit 2: Nyt olisi tärkeää pistää painetta opetusministerin suuntaan, ja kunnolla sittenkin. Maaliin mahtuu niin iso kiekko, että edes mahtava opetusministeri ei sitä pysty estämään. Onko Suomen uutiset hereillä, ping @Matias Turkkila 

[Skeptikko]

Huolestuneisrto herännyt ja kertoo ehkä myös omaa kieltänä aiemmin vallinneen salailun syistä:

[tweet]1626500856089653248[/tweet]

Ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa! Peruskoulun eriytyimistä olisi voinut konkretisoida myös ilman tällaista koulushoppailuun kannustavaa konetta.

[tweet]1626512840474480641[/tweet]

Ainakaan me tutkijat emme saa @Tilastokeskus tulkinnan mukaan julkaista koulukohtaisia tietoja ilman lupaa jokaiselta erikseen. Mistä tämä on saatu?

[tweet]1626515839754113024[/tweet]

Jotenkin kyllä toivoisi, että @Opetushallitus selventää mihin pykälään perustuen koulutason rekisteritietoja voidaan luovuttaa toimittajille. Kyse kun ei ole tutkimuksesta tai seurannasta. Onko asiaa edes käsitelty #eettinenlautakunta'n toimesta?

[tweet]1626527681188704256[/tweet]

Opinto- ja arvosanatiedot ovat julkisia eli media voi tiedot pyytää ja viranomaisen on pakko luovuttaa. Media itse harkitsee miten tietoja journalistisesti käytetään. Hyvää journalistista tapaa tulkitsee @JSNtiedottaa .

[tweet]1626532257165975555[/tweet]

Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon arvosanatiedot ja S2-oppilaiden lukumäärätiedot ovat julkisia. Opetushallituksen on ollut julkisuuslain 1 § nojalla välttämätöntä luovuttaa nämä tiedot, kun YLE on niitä pyytänyt. (1/2)

[tweet]1626532367077629955[/tweet]

Opetushallitus on pyytänyt, että YLE ei julkaisisi koulukohtaisia tietoja. YLE on päättänyt julkaisusta. (2/2)

[tweet]1626538148074225669[/tweet]

Olen samaa mieltä! Olisi hyvä kuulla miten Ylen perustee tämän "koneen" julkaisemista.

[Skeptikko]

Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html

Asumme Helsingissä, ja lähistöllä on useita kouluja. Oma lähikoulumme poikkeaa huomattavasti lähiseutujen muista kouluista korkealla S2-oppilaiden (yli 45 prosenttia) sekä ETT-oppilaiden (yli 16 prosenttia) määrällä. Lähialueiden koulujen S2-oppilaiden määrä on 7–20 prosenttia ja ETT-oppilaiden määrä 11–14 prosenttia. On harmillista, että alueella on yksi koulu, joka poikkeaa merkittävästi alueen muista kouluista.

Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun. Tässä olisi etuna lyhyt ja turvallinen koulumatka, kaverit lähellä sekä monipuolinen ystäväpiiri. Emme kuitenkaan uskalla tehdä niin.

Pelkäämme, että opettajan aika menee lähinnä niiden oppilaiden opetukseen, joiden kielitaito ei ole riittävällä tasolla, ja näitä oppilaita on todennäköisesti luokalla monta. Tämä aika on pois muiden oppilaiden opetuksesta ja voi aiheuttaa levottomuutta ja lasten motivaation heikkenemistä.

Pelkäämme myös koulun yleistä levottomuutta ja kiusaamista. Joudumme harkitsemaan muuttoa toisen koulupiirin alueelle, sillä lapsemme etu menee meillä yleisen edun edelle. Haluamme mahdollistaa oppimisesta innostuneelle lapsellemme rauhallisen ja turvallisen koulunkäynnin.

PS, täältä kuulemma saattaisi löytyä hyödyllistä tilastoaineistoa myös. Pitää yrittää ehtiä tutustua tarkemmin:

Oppilaat ja perusopetuksen päättäneet
https://vipunen.fi/fi-fi/perus/Sivut/Oppilaat-ja-perusopetuksen-p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4neet.aspx

Esi- ja perusopetuksen oppilaat ja perusopetuksen päättäneet raporteilla voi tarkastella esiopetuksen, perusopetuksen sekä perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmääriä ja perusopetuksen suorittaneiden määriä ja jakaumia.

Huom! Raporteille on tehty tietosuojaus, jos sivulla ei ole toisin mainittu. Henkilöitä koskevat lukumäärät 1–4 näytetään arvona "1-4", eikä vastaavia laskennallisia tunnuslukuja (esim. keskiarvo) ilmoiteta. Neljää suuremmat lukumäärät pyöristetään lähimpään kolmella jaolliseen lukuun. Prosenttiosuudet lasketaan suojatuilla lukumäärillä.
...
Esi- ja perusopetuksen oppilaiden kansalaisuus ja äidinkieli 20.9. tilanteen mukaan. Raporttien tietolähde on KOSKI-tietovaranto. Tiedot päivitetään kerran vuodessa lokakuussa edellisen vuoden tiedolla.

Tuolla on ainakin jotain etnisiä tietojakin, mutta saako tietoja koulukohtaisesti tai mitenkänä muuten vähänkänä yksityiskohtaisemmin selville on asia, mikä minulle ei ole ainakaan vielä selvillä.

[jmk]

asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle.

Tässä on seitsemällä sanalla kiteytetty sosialismin ydinsisältö.

Lopputuloksen tietävät kaikki. Kaikki kärsivät, niin yksilö kuin kollektiivi.

[jmk]

Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (Perusopetuslaki 7§)

Tarkoittanee käytännössä luvanhakuvaiheessa sitä, että yksityiskoululuvan saaminen osakeyhtiön nimiin voi olla about mahdotonta (ellei osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ole otettu poikkeavaa pykälää yhtiön tarkoituksesta toimia voittoa tavoittelematta). Oletus nimittäin on suoraan osakeyhtiölain nojalla, että osakeyhtiön "toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin".

Järjestävän organisaation on siis käytännössä oltava yhdistys tai säätiö (tai poikkeavan tyyppinen osakeyhtiö).

[Augustus]

Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.

Suoritin viime talvena monimuoto-opiskeluna kasvatustieteiden perusopinnot Lapin yliopistossa.

Nykyisen narratiivin mukaan ei ole olemassa lahjakkuutta. On vain erilaisia oppimistapoja ja -nopeuksia. Tasapäistämisdogmaan kuuluu, että kenestä tahansa voi tulla Usain Bolt tai Ludwig van Beethoven, jos vain saa riittävästi tukea ja aikaa harjoitella.

Kyllä! Juuri tuollaista opetettiin jo yli kymmenen vuotta sitten, kun olin suorittamassa erillisinä opintoina kasvatustieteen opintoja, tai ainakin yritin. Olin siis hankkimassa pätevyyttä oman alani opettajaksi, mutta totesin melko nopeasti, että minusta ei opettajaa tule. Osaan kyllä oman alani jutut hyvin (oikeasti, ei liioitteluani), mutta ajatus jostain opettamisesta jotenkin vaan karisi minusta. Tuo ideologia, jossa kaikki lapset ovat lahjakkaita tavalla tai toisella oli kyllä vallitseva.

No tavallaan tuo ideologia on kuin onkin ihan totta:

toinen koululainen oppii ohjelmoimaan helposti/laskemaan fysiikan laskelmia/pelaamaan jalkapalloa , mutta toinen oppii vetämään turpaan koulun pihalla kaveriaan/ryöstämään ikätoverinsa. Nii-in, kyllä kaikki lapset ovat lahjakkaita.    

En nyt siis halua kuitenkaan syyllistää lapsia tuolla ylläolevalla. Jos kodin lähtökohdat ovat ankeat, niin helposti joutuu huonoille teille. Kyllä lapsuus on se perusta jolle muu elämä perustuu ja jos tuo perusta on ankea/sairas/vanhempien alkoholismin täyttämä ym. ym. niin onhan se surullista ja lapsen tulevaisuus on todennäköisesti huono. Eri kulttuurit ovat sitten taas vähän eri asia, mitä siitä sitten pitäisi ajatella, jos se perusta on jotain täysin suomalaiseen yhteiskuntaan sopimatonta? No silloinkin se tulevaisuusennuste on huono.

[Skeptikko]

Jotkut ovat näköjänä pistäneet tämän koulujen S2-datan nettiin suoraan helpommin käsiteltävään muotoon, kahdessa eri muodossa:

• Tabulaattorilla erotetut kentät (data poistuu kuuden päivän päästä)
• Pilkulla erotellut kentät

Kannattanee ottaa talteen, ennen kuin tämä data katoaa. Sen verran kova raivo on punavihreissä piireissä tästä datasta menossa... Lisäksi ainakin tuo tabulaattorierotteinen data on itsestänäkin katoamassa näköjään 6 päivän päästä.

[L. Brander]

Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html
...

Yhdelläkään vanhemmalla, joka on äänestänyt humanitaarista maahanmuuttohulluutta kannattavia puolueita tai tukenut monikulttuurisen yhteiskunnan pakottamista, ei ole oikeutta rutista. Tämä on se, minkä puolesta he ovat äänestäneet. Vinkuneet omaa hyvyyttään ja syyttäneet kaikkia rasisteiksi, jotka puhuivat järkevämmän maahanmuuton puolesta.

Ongelmaksi tässä tulee tietysti, ettei ole lapsen vika, että vanhemmat ja suuri osa yhteiskunnan aikuisista ovat pedofiilin ja huumekauppiaan moraalilla varustettuja kusipäitä, joilla on aina ja kaikessa Minä, Minä ja Minä. Ihmisiä laittamassa pienimmänkin oman edun lapsen edun edelle. Eli lapsen turvallisuutta ja tulevaisuutta tärkeämpää on saada tykkäys somessa esittäessään Hyvää Ihmistä.

Tämä ei ole hyökkäys kirjoituksen vanhempia kohtaan. Nimimerkin vuoksihan emme tiedä, vaikka kirjoituksen takana olisi normaalilla järjellä ja moraalilla varustettuja vanhempia.

[Luotsi]

Ei se Helsinkikään nyt kaikkialla niin rikastettu ole, vinkki kuvassa...

https://yle.fi/a/74-20018233

[Äpyli]

Ei se Helsinkikään nyt kaikkialla niin rikastettu ole, vinkki kuvassa...

Toista se on täällä landella. Ei ole noin paljon korkeakoulutettuja, mutta ei kyllä S2-oppilaitakaan (0). Itse tulen yleisesti ottaen mukavasti toimeen kaikkien kansankerrosten kanssa, mutta kyllä tuo nolla on silti ilon aihe. En ole vuosiin käynyt Helsingissä, varmaan olisi melkoinen kokemusmatka vierailla S2-koulussa. Vanha kotikaupunki, Espoo, alkaa olla jo melko pitkälle rikastettu.

Off-topic, mutta vaimo sai joitakin vuosia sitten vanhalta kotikunnaltaan kirjeen, jossa houkuteltiin paluumuuttoon. Tässä olisikin mielenkiintoinen strategia, aika alkaa olla suoramarkkinoinnille suotuisa. Jotkut kunnathan ovat jopa maksaneet perheelle bonuksen lapsimäärän kasvusta.

[Kapseli]

Jaaha tulipas tämä yllätyksenä. Toisaalta vain suomalaiselle jääräpäälle. Menkää metsään hakkaamaan päätänne mäntyyn. Siinä onkin valmiiksi jo muutama kuhmu kun historiassa on moni muukin siitä yrittänyt otsa edellä läpi mennä heikoin tuloksin. Alan olla sitä mieltä, ettei mikään ole maailmassa niin tyhmä kuin liberaali suomalainen city-ihminen.

[Väestönvaihtaja]

[tweet]1626573900313427968[/tweet]

[ikuturso]

Tökkäsin tuohon koneeseen "steiner". Yhdeksässä steiner-koulussa kuudestatoista ei ole ainoatakaan S2-oppilasta.
Kaiken kaikkiaan steinerkoululaisia on 2619, joista 37 on S2, eli 1,4%

Helsingissä on 4/507 ja Tampereella 0/399.

Aika moni tiedostava vie lapsensa Steiner-pedagogiikan pariin...

-i-

[Siener]

Juu, tuo Steiner-pedagogiikka. Aika kallistakin lienee. Mutta kivasti ovat Steiner-kouluissa vihersaastan lapset turvassa sellaiselta väkivallalta, jota vanhempansa kantasuomalaisille lapsille tuottavat,

[Siili]

Aloitin juuri ketjun: S2-opetus Suomen kouluissa.

Mielestäni moni tänne jätetty viesti sopisi paremmin sinne kuin tämän ketjun suhteellisen suppean otsikon alle.

[Eino P. Keravalta]

Juu, tuo Steiner-pedagogiikka. Aika kallistakin lienee.

Ei välttämättä.

Omat lapseni Steiner-koulussa noin 120 euroa kuussa ensimmäiseltä, toinen lapsi halvemmalla. Toki tästä aikaa jo yli 10 vuotta.

Se on aika pieni hinta antinegregaatiokoulusta.

[Eino P. Keravalta]

HS:

Pohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon.

Mitä ihmeen ristivetoa siinä on?

Vastaushan on täysin yksiselitteinen: jokainen vanhempi haluaa lapsensa mahdollisimman hyvään kouluun. Kuka on se vanhempi, joka parhaan koulun sijaan tietoisesti haluaa laittaa lapsensa kuudenneksi tai viidenneksitoista parhaaseen kouluun, jos muita vaihtoehtoja on? Sellaisesta vanhemmastahan pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus..

[Luotsi]

Pitää muuten nyt poikkeukselliseti antaa tunnustusta Helsingin punavihreälle johtoklikille: osasivat ajoittaa tämän "when the shit hits the fan" -operaation (aka "vastaisku koulushoppailulle") kertakaikkiaan mestarillisesti vaalien alle

[Siili]

No niin, sitten alkaa perheiden ja vanhempien leimaaminen, HS:n jutussa otetaan esille 'moraaliset' seikat:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009398851.html

Kommenttiosiossa on mielenkiintoinen anekdootti monikulttuurisen ympäristön vaikutuksesta asenteisiin:

Omat lapseni kävivät läpi "monikulttuurisen" lähiökoulun hyvällä menestyksellä, pitkälti meidän vanhempien tuen avulla. Silti huippulukioihin päästyään sanoivat, että siellä oli parempi opiskella, koska maahanmuuttajataustaisten lasten oirehtiminen ja auttaminen eivät vieneet työrauhaa ja opettan resursseja.

Monikulttuurinen koulu ei kasvattanut lapsistani erityisen suvaitsevaisia. He eivät tietenkään välitä kaveriensa ihonväristä suuntaan tai toiseen, mutta toisaalta tulevat äänestämään vaaleissa maahanmuuttoa vastaan, pitkälti omien koulukokemustensa pohjalta.

Ehkäpä tuo osaltaan selittää persujen suosiota ensi kertaa äänestävien keskuudessa.

[Siili]

Pitää muuten nyt poikkeukselliseti antaa tunnustusta Helsingin punavihreälle johtoklikille: osasivat ajoittaa tämän "when the shit hits the fan" -operaation (aka "vastaisku koulushoppailulle") kertakaikkiaan mestarillisesti vaalien alle

Ylen agendatoimittajatkin kunnostautuivat samassa operaatiossa julkaisemalla S2-bottinsa.  He voisivat vielä kruunata suorituksensa poistamalla botin ja perustelemalla sitä Tutkijoiden (Hanna Virtanen, Heikki Hiilamo) ja opetusministerin twitternäkemyksillä.

[Augustus]

Riikka Purra lähtee tunnustelemaan hallitusta toukokuussa. 

En usko, vaikka ajatuksena ihan mukava.

Koko koulushoppailujuttu on pelkkä myrsky vesilasissa, koska joidenkin musiikki/taide/kieliluokkien lopettamisella ei ole mitään merkittävää vaikutusta. Noin 95% oppilaista tulee käymään  Helsingissä samaa koulua kuin ennenkin, ihan riippumatta jostain kieliluokkien ym. lakkauttamisesta. Se 5% oppilaista, heidän vanhemmista (ja lapsen koulupaikasta haaveilevista), muodostaa äänekkään vähemmmistön kitinöineen, mutta heidän protesteistaan huolimatta oikeastaan mikään ei muutu, jos uudistus menee läpi. Samat koulut tulevat muodostamaan ne ongelmat edelleenkin.

Oikea segregaation estäminen vaatisi teräksisiä (pun intended) stalinistia toimenpiteitä, esimerkiksi sellaisia jossa koulupaikka arvotaan arvalla kaupungin sisällä, mutta tähän ei ole nykytilanteessa halukkuutta.

Eli koko uudistus on pelkkä kosmeettinen höpöhöpö, joka ei muuta mitään.

[l'uomo normale]

Haluaisimme panna lapsemme lähikouluun, mutta emme uskalla - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009398375.html

Asumme Helsingissä, ja lähistöllä on useita kouluja. Oma lähikoulumme poikkeaa huomattavasti lähiseutujen muista kouluista korkealla S2-oppilaiden (yli 45 prosenttia) sekä ETT-oppilaiden (yli 16 prosenttia) määrällä. Lähialueiden koulujen S2-oppilaiden määrä on 7–20 prosenttia ja ETT-oppilaiden määrä 11–14 prosenttia. On harmillista, että alueella on yksi koulu, joka poikkeaa merkittävästi alueen muista kouluista..

Tuossa mielipidekirjoituksessa vaadittiin oppilaaksiottamisalueiden laajentamista:

Kaupungin askel koulujen tasa-arvoistamiseen painotetun opetuksen lopettamisella on oikeansuuntainen mutta ei riittävä. Jotta me panisimme lapsemme lähikouluun, tarvitaan isompia rakenteellisia muutoksia. Isompien koulupiirien perustaminen ja lasten jakaminen kouluihin tasaisemmin sosioekonomisen taustan perusteella on välttämätöntä ja vaatii päättäjiltä rohkeutta. Loppujen lopuksi tämä olisi myös kaikkien lasten ja yhteiskunnan etu sekä tasaisi opettajien työnkuvaa.[...]

Tuo voisi mennä läpi helpommin vähin erin alue kerrallaan tehtynä kuin heti koko kaupunkia koskeva erillisten painotettujen luokkien likvidointi.

[Nikolas]

Jotkut ovat näköjänä pistäneet tämän koulujen S2-datan nettiin suoraan helpommin käsiteltävään muotoon, kahdessa eri muodossa:

• Tabulaattorilla erotetut kentät (data poistuu kuuden päivän päästä)
• Pilkulla erotellut kentät

Kannattanee ottaa talteen, ennen kuin tämä data katoaa. Sen verran kova raivo on punavihreissä piireissä tästä datasta menossa... Lisäksi ainakin tuo tabulaattorierotteinen data on itsestänäkin katoamassa näköjään 6 päivän päästä.

Nämä taulukot ovat sisällöltään monipuolisia ja runsaita. Etenkin tabulaattorilla erotetut kentät on helppo siirtää taulukkolaskentaohjelmaan (esim. Excel tai LibreOffice Calc) ja taulukkolaskentaohjelmilla taas voi teettää monenlaisia tylsiä laskutoimituksia ja siten on mahdollista houkutella taulukosta esille sellaista tietoa, joka ei ihan vilkuilemalla itsestään pompsahda esille.

[Äpyli]

Pohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon. Harmaan sävyjä on, mutta tiettyyn pisteeseen asti oman lapsen voitto voi olla jonkun toisen tappio.

Mielestäni tässä myös paljastuu vihervasemmiston kipuilu yksilön välisten kilpailun idean kanssa. Kilpailu perustuu lopulta yksilön pyrinnöille, vaikka toki yksilö voi saada vetoapua itsensä ulkopuolelta. Mutta ilman yksilön panosta ei saada mitään aikaan. Jostakin syystä vihervasemmisto painottaa tappion merkitystä ja vierittää siitä vastuun voittajalle, korostaen tappion aiheuttamaa kärsimystä. Voittaminen nähdään siis jo lähtökohtaisesti moraalisesti ristiriitaisena. Mutta miten koulupaikan valinta omalle lapselle voi olla jonkun toisen tappio? Tämä haiskahtaa syyllistämiseltä vailla perusteita; ikään kuin todistustaakka annettaisiin syyttömälle siitä, että nyt sinun pitää todistaa, ettet ole syyllinen. Yksilö onkin vastuussa kollektiivisista ongelmista joihin yksilö ei välttämättä liity millään tavalla. Samaista luonnollista kilpailua useimmat ihmiset käyvät läpi koko elämänsä: koulutuspaikoista, työpaikoista, kumppaneista. Jos samaa logiikkaa noudatettaisiin johdonmukaisesti, ei kohta olisi enää voittajia tai häviäjiä. Olisi vain häviäjiä.

On hieman paradoksaalista, että vihervasemmisto on ollut aktiivisesti muokkaamassa järjestelmää siihen suuntaan, että kilpailu paremmista koulupaikoista luonnollisesti lisääntyy, ja sitten vierittää vastuun järjestelmän ongelmista niille, jotka pyrkivät parantamaan lastensa mahdollisuuksia samaisen järjestelmän sisällä. Tämä, jos mikä, osoittaa moraalisen selkärangan heikkoutta. Eivät normaalisti koulussa käyttäytyvien lasten vanhemmat ole vastuussa koulussa esiintyvistä ongelmista, eivätkä pysty niihin järkevästi vaikuttamaan. On päättäjiltä vastuun pakoilua vierittää koulujärjestelmään syntyneitä ja pesiytyneitä ongelmia syyttömien niskoille.

[Lalli IsoTalo]

"Jos totuus tappaa sen, se on ansainnut kuolemansa."
- Joku

[Nikolas]

Ajatelkaapa kaikkia tulevia, nykyisiä ja entisiä koululaisten vanhempia ja myös isovanhempia, joiden mielestä julkaistu tieto on hyödyllistä ja käyttökelpoista. Ajatelkaa sitten myös opetusministeriä ja vasemmistolaisia tutkijoita, jotka paheksuvat tuota tiedon julkistamista. Kuinka monille varpaille he astuvat?

[Nikolas]

Häirikköjä on. Lievät tapaukset laskevat opetuksen tasoa häiritsemällä oppitunteja. Heitä varten pitäisi olla erityisluokkia. Vakavat tapaukset kykenevät muuttamaan koulupäivät kokonaisuudessaan tuskallisiksi, niin oppitunneilla luokissa, koulun käytävillä kuin koulun pihallakin. Heitä varten pitäisi olla erityiskouluja.

[Totti]

Ajatelkaapa kaikkia tulevia, nykyisiä ja entisiä koululaisten vanhempia ja myös isovanhempia, joiden mielestä julkaistu tieto on hyödyllistä ja käyttökelpoista. Ajatelkaa sitten myös opetusministeriä ja vasemmistolaisia tutkijoita, jotka paheksuvat tuota tiedon julkistamista. Kuinka monille varpaille he astuvat?

Tämä aihe on sellainen, että vihervasemmisto ei oikeastaan koskaan voi voittaa taistelua sieluista vaikka he kuinka yrittävät sensuroida, vähätellä ja selitellä.

Nimittään yksikään, edes vähän vastuuntuntoinen vanhempi - ihan riippumatta puoluekannasta - ei laita lastaan kouluun, jossa menestys on oletetusti heikko. Käytännössä siis lähes kaikki - salassa myös vihervasemmistolaiset vanhemmat - shoppailee kouluja ja pyrkii löytämään sellaisen opinahjon, jossa oma pentu voisi pärjää opinnoissa, ei hakata ja simputeta mamujen toimesta, jossa ei kaupitella huumeita jne.

Toisaalta hevonen on jo paennut tallista, joten turha sulkea ovia ja yrittää lakaista ongelma maton alle. Koululaisten vanhemmilla on ensikäden tietoa tilanteesta, mutta myös muut tietävät varovaisenkin uutisoinnin kautta mikä kaaos kouluissa on nykyään.

Koululaitos on lisäksi ollut jonkinlainen ylpeydenaihe suomalaisille. Nyt se on ajetu täysin karille ja olemme nopeasti vajoamassa nöyryyttävästi Ruotsin tasolle. Muisteleehan moni aikuinen myös, miten heidän koulu oli vielä toimiva ja menestyvä. Nyt heidän lapset tai lapsenlapset ovat keskellä opetuskaaosta, vuosina, jolloin pitkälti paalutetaan lasten tuleva elämä. Koulukatastrofista on siis tullut kansalaisille korostetusti vitutuksen aihe enemmän kun esim. valtionvelka ja moni aikoo reagoida siihen vaaleissa.

[L. Brander]

Kaikki näistä ovat aina olleet, ovat ja tulevat ikuisesti olemaan kusipäitä. Ei yhtään ihmistä yrittämässä mitään muuta kuin oikeassa olemista. Kuinka Minä voisin hyötyä ja saada mainetta. Olisi loistavaa saada tämä twiitti ulkomaiden lehdistöön. Mikään ei ole eikä ikinä tule olemaan heille tärkeämpää kuin, miten maailman media näkee heidät. Pakottava tarve saada edes yksi otsikko, jossa oma nimi mainitaan. "Mitä minusta ajatellaan maailmalla?"

Täytyykin laittaa maailmalle vinkkiä lehtiin. Kohuotsikko: "Suomen opetusministeri haluaa piilotella harjoittamansa politiikan totaalisen epäonnistumisen tuloksia."

[tweet]1626511828246208512[/tweet]

EDIT: lisätty linkki ja tekstilainaus.

Andersson Twitter 17.2.2023

Todella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään.

https://twitter.com/liandersson/status/1626511828246208512