Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[RP]

HS: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa

Tuossa kriittisenä ja nimellisenä (nimi, jota en kirjoita, kun en oikeastaan halua nostaa tikun nokkaan ketään, joka tätä nimellisenä rohkeaa kommentoida) eräs musiikkiluokkalaisten äiti Vuosaaresta. Kevyen nettiplerailun pelusteella ainakin lievästi yllättäisi, jos ajatusmaailma ei ole punavihreä (ehkä paino sanan ensimmäisellä tavuparilla). Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun hiedän kouluansa esitettin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.

Hieman optimistisesti oletan, että ne valtuustosalissa, jotka tätä voisivat kannataa, havaitsevat, että tuki heidän omissa joukoissa ei ole kovinkaan vankkaa.

[Aallokko]

Koulunkäynnin mahdottomaksi käyminen maahanmuuttajien kyllästämillä alueilla on yksi askel siinä pitkässä kyynelten marssissa, jossa yhteiskunta käy vähä kerrallaan toimintakyvyttömäksi.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tässä pari skenaariota:

- Suomi muuttuu kehitysmaan kaltaiseksi klaanien ja heimojen taistelukentäksi, jossa vähemmistöksi jäänyt kantasuomalainen on helisemässä. Välillä on hauras rauha, välillä paukkuu, koko ajan huijataan, varastetaan ja paskotaan.

- Nousee äärikansallinen hallinto, joka poistaa kehitysmaalaiset pakolla maasta. Näin radikaalia toimenpidettä ei milloinkaan saada sovittua eduskunnan puolueiden kesken, ja siksi skenaario edellyttää jonkinlaista vallankaappausta ja diktatuuria.

- Suomi jakautuu mamu- ja kantisosaan. Tämä johtaisi lähes varmaan sisällissotaan, sillä ilman elättäjää kehitysmaalaisten asema kävisi mahdottomaksi ja ajaisi heidät hyökkäämään suomalaisvyöhykkeelle.

- Musta joutsen. Tappava kulkutauti, Venäjään liitetyksi tuleminen tai joku muu täysin pakan sekoittava yllätys.

Karunpuoleisia näkymiä, mutta mikään ei tällä hetkellä indikoi parempiakaan tulevaisuuspolkuja. Aikamoinen sotku on jätetty lapsillemme selvitettäväksi. Kunpa olisi valittu toinen tie 1990, kun Neuvostoliitto lähetti koepallona ensimmäiset somalierät Suomen rajalle.

Kyllä osaa jälkikäteen arvostaa, että omat koululuokat olivat 100% suomalaisia.

[Siili]

Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.

S2-pitoisuus alakouluissa:  Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%

[Nikolas]

Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun hiedän kouluansa esitettin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.

Siispä, jos kaupungista pois muuttaminen ei ole mahdollista, seuraava vaihtoehto on muuttaa sinne missä Vihreiden kannattajat asuvat.

[RP]

Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.

S2-pitoisuus alakouluissa:  Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%

Meilahdessa on myös keskitetysti kiinalaisia ja kiinalaistaustaisia oppilaita (A1-kiina ja kaksikielinen suomi-kiina -opetus). Tämäkin aiheuttaa omia haasteitaan, mutta niissä on eronsa verrattuna joihinkin toisiin S2-ryhmiin nähden.

[MannaSariini]

Kohta tulee Ylen uutissisa juttua, kuinka matusaatio "haastaa" koulujärjestelmän. Puhetta on ainakin mamujen oppimistuloksista. Toisin sanottua voi odottaa "löytyvän" selityksiä ja vaatimuksia muualle kuin matusaatioon itseensä.

Edit:

Tämä oli sama juttu kuin aiemmin tänne linkattu juttu Ylen nettisivulla https://yle.fi/a/74-20016772

Jutussa "asiantuntija" sanoo oppimiserojen tasaamisen olevan kohtalonkysymys Suomelle. Hän sanoo (ainakin televisiouutisissa) nyt meneilleen olevan lähes yhtä suuri haaste kuin peruskoulua luotaessa. Tämä "kohtalonkysymys" kyllä ratkeaa samalla keinolla kuin laajempi kohtalonkysymys ylipäänsä. Ja se keino on: matut helvettiin Suomesta. Vasemmiston todellinen keino oppimiserojen tasaamiseen kyllä tiedetään. Se on laskea oppimistulokset matusaation kautta kaikille yhtä alas kuin huonoimmin menestyvillä haittamatuilla.

Ylen nettisivulla jutun otsikkona on Kieli & koulu, ihan kuin asiassa olisi kysymys kielestä.

[MannaSariini]

Toteutuessaan musiikki-, liikunta- kieli jne. koulujen painotetun opetuksen lopetettaminen kiihdyttää entisestään koulushoppailua, jossa ostetaan kovalla rahalla asunto elitistiseltä asuinalueelta ja saadaan lapsille sen mukanaan tuoma homogeeninen lähikoulu. Segregaation kiihtymisen lisäksi riistetään lahjakkailta ja motivoituneilta oppilailta mahdollisuus iloita ja edetä omilla vahvuusalueillaan.

Vasemmiston "tasa-arvopolitiikan" tulos laajemminkin on pitää alhaalla eniten juuri niitä kyvykkäitä, jotka eivät ole hyväosaisten lapsia. Tässä tapauksessa pidetään alhaalla kunnolliseen opiskeluun hyvin kykenevät lapset, joiden vanhemmat eivät pysty muuttamaan varakkaiden asuinalueille.

[Uuno Nuivanen]

Helsingin kaupungin suunnitelmat ovat tekopyhiä ja täydellisiä typeriä. Mitä muuta voikaan odottaa vihreiltä ja vasemmalle suuntautuneilta päättäjiltä.

Nooh, onhan siellä valtavasti lisää mamuja vaativa kokoomuskin vahvasti edustettuna.

[Dangr]

 

[Lalli IsoTalo]

Jutussa "asiantuntija" sanoo oppimiserojen tasaamisen olevan kohtalonkysymys Suomelle

Sitähän se nimenomaan on!

Kun luontoa vastaan yritetään taistella, ainoa mahdollinen lopputulos on päätyä samaan historian roskakoriin kuin dinosaurukset, mutta ilman luonnonilmiökatastrofalia.

Siis ihan vaan omasta tyhmyydestä.

[Histon]

Korvasin tämän viestin vahingossa uudella viestillä, joka näkyy yllä.  Tässä orginaali:

Lainaus käyttäjältä: Golimar - tänään kello 10:11:12

Pidempi juttu aiheesta:

https://yle.fi/a/74-20016772

Tuon artikkelin yhteydessä on kätevä botti, josta selviää kaikkien Suomen koulujen S2-prosentti, minkä lisäksi se näyttää kysytyn koulun kunnan top-9 koulut.  Alla suurimpien kaupunkien lukemat.

S2-oppilaat muodostavat enemmistön seitsemässä Espoon koulussa.  Helsingissä, Vantaalla ja Turussa tällaisia kouluja on neljä kussakin. Tampereen suhteellinen impivaaralaisuus oli minulle yllätys.  Vain kahdessa koulussa prosentti on yli kolmenkymmenen, niissäkin alle neljänkymmenen.

Toivottavasti tuo botti on jatkossakin muuttoa suunnittelevien lapsiperheiden ja sellaiseksi aikovien käytössä (päivittyneenä).  Jos päivitystä tapahtuu, tämän katsauksen voi toistaa vuosittain ja seurata "kehitystä".

Helsinki     
   Keinutien ala-aste   58 %
   Merilahden peruskoulu   57 %
   Vesalan peruskoulu   57 %
   Itäkeskuksen peruskoulu   54 %
   Laakavuoren ala-aste   47 %
   Maatullin peruskoulu   47 %
   Kankarepuiston peruskoulu   46 %
   Toivolan koulu   44 %
   Karviaistien koulu   43 %
     
Espoo     
   Kirstin koulu   69 %
   Espoo International   58 %
   Hösmärinpuiston koulu   58 %
   Koulumäen koulu   58 %
   Perkkaanpuiston koulu   52 %
   Tiistilän koulu   52 %
   Sepon koulu   50 %
   Mainingin koulu   49 %
   Meritorin koulu   45 %
     
Vantaa     
   Kytöpuiston koulu   81 %
   Lehtikuusen koulu   65 %
   Vantaan kansainvälinen koulu   53 %
   Uomarinteen koulu   51 %
   Rajakylän koulu   44 %
   Martinlaakson koulu   43 %
   Kilterin koulu   42 %
   Koivukylän koulu   41 %
   Länsimäen koulu   41 %
     
Turku     
   Varissuon koulu   80 %
   Lausteen koulu   65 %
   Turun koulu   65 %
   Turun koulu   62 %
   Pansion koulu   47 %
   Katariinan koulu   40 %
   Nummenpakan koulu   39 %
   Aunelan koulu   34 %
   Hannunniitun koulu   23 %
     
Tampere     
   Ahvenisjärven koulu   39 %
   Tampereen koulu   39 %
   Etelä-Hervannan koulu   28 %
   Kaukajärven koulu   17 %
   Messukylän koulu   17 %
   Lielahden koulu   15 %
   Hatanpään koulu   14 %
   Kaarilan koulu   14 %
   Tammelan koulu   12 %

Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen @kgb ?

[Väestönvaihtaja]

Meilahdessa on myös keskitetysti kiinalaisia ja kiinalaistaustaisia oppilaita (A1-kiina ja kaksikielinen suomi-kiina -opetus). Tämäkin aiheuttaa omia haasteitaan, mutta niissä on eronsa verrattuna joihinkin toisiin S2-ryhmiin nähden.

Mielenkiintoista että Ressun lukiossa voi opiskella kiinaa A-kielenä. Tiedän useamman Ressussa opiskelleen kiinalaistaustaisen. Siellä ei ainakaan tarvitse olla huolissaan opiskelijamateriaalin heikkoudesta.

https://suomenkiinanopettajat.wordpress.com/kiinaa-oppilaitoksissa/

Miksei meillä ole luokkia matematiikalle, kemialle, fysiikalle, maantiedolle tai metalli- tai puuteknologian luokkia?

Joissain yläkouluissa ja lukioissa tarjotaan matematiikka- ja fysiikkapainotteista opetusta siitä kiinnostuneille.

https://www.luma.fi/lapsille-nuorille-perheille/luma-painotteisia-oppimisyhteisoja-suomessa/

[Maastamuuttaja]

Onkohan vielä mahdollista sijoittaa lapsensa yksityisopetuksen piiriin? Luultavasti ei. Ellei sitä pakoreittiä ole vielä ehditty tukki a.

[Jorma M.]

Vähän sama tunne kun Meilahden vihreitä äänestävät äidit parahtivat, kun heidän kouluansa esitettiin yhdistettävän Pikku Somal, siis Pikku Huopalahden alueeseen. Ajatuksesta luovuttiin.

S2-pitoisuus alakouluissa:  Meilahti 10%, Pikku Huopalahti 35%

"Lähikoulualueet" on näiden kahden suhteen jo orwellisoitu. Pikku Huopalahden p**ka-alueesta noin 1/4 on jo kartoissakin, saati koulurajoissa on muutettu osaksi Meilahtea. Muistaakseni myös äänestysalueissa. Oikeastihan Pikku Huopalahden eteläosalla ei ole mitään tekemistä vanhan Meilahden kanssa.

Oikeasti Pikku Huopalahteen siis kuuluu virallinen Pikku Huopalahti sekä "Meilahden" läntisin osa (eli kaikki Kuusitiestä ja Pihlajatiestä luoteeseen).

[Äpyli]

Mielenkiintoista nähdä joutuvatko nuokin lakkautuslistalle, koska pääsykokeessa karsitaan kognitiivisilta kyvyiltään riittämättömät pois. Jos nuokin painotuslinjat poistetaan, selitykseksi tarjotaan varmaankin etuoikeutettuun asemaan syntyneitä suosivia rakenteita tms. Jos Abdin lahjat ja motivaatio eivät riitä johonkin asiaan, poistettakoon tämä mahdollisuus myös Matilta ja Maijalta.

Koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole erityisen hyvin osannut tunnistaa lahjakkuuksia ennenkään, ellei se ole ollut ilmiselvää. On riippunut koulusta ja tuurista opettajien suhteen (vanhempia unohtamatta), millä tavoin lahjakkuus on huomioitu. Toisaalta sitten koulujärjestelmän yksi vahvuus on ollut tasalaatuisuus. Silti on vastenmielistä, kuinka koulutusmahdollisuuksien lisäämisen sijasta niitä karsittaisiin Helsingin linjauksella, joka asettaisi kuvitteellisen kollektiivisen edun yksilöiden edun edelle. Sanon kuvitteellisen, sillä se ei todennäköisesti ratkaisisi ongelmia muuten kuin laastaritasolla, mutta se kylläkin rajoittaisi lasten mahdollisuuksia saada heille paremmin soveltuvaa koulutusta.

On vaikea ymmärtää perusteita kyseiselle linjaukselle. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille väylä realisoida omaa potentiaaliaan, kasvaa täyteen mittaansa. Tämän tavoitteen jakaa käsittääkseni laajasti myös vihervasemmisto. Etuoikeuteen viittaava diskurssi sen sijaan olisi älyllisesti epärehellinen. Lahjakkaillakin lapsilla on usein erityistarpeita joita ei vähemmän lahjakkailla ole. Esimerkiksi emotionaalisen ja älyllisen kehityksen tapahtuminen eri tahdissa kuin muilla, epätasainen kykyprofiili jne. Silti lähes kaikessa julkisessa keskustelussa keskitytään "haavoittuvassa asemassa oleviin" ja "kaikista heikoimpiin". Se on tietysti jaloa ja arvokasta, mutta se on aika yksisilmäistä, ja myös vähättelevää opettajien ja erityisopettajien ammattitaitoa kohtaan. Keskittymällä ainoastaan kaikista heikoimpiin sivuutetaan ja unohdetaan lahjakkuudet. Tässä on selkeä kognitiivinen vääristymä, usein muodossa "lahjakkaat kyllä pärjäävät ilmankin tukea".

Mediassa nostettiin myös esiin näkökulma siitä, palvelevatko painotetut linjat vain lahjakkaita oppilaita. Kysymys on epäonnistuneesti aseteltu vaikka sillä epäilemättä epäsuorasti vihjataan puutteelliseen tasa-arvon toteutumiseen. Pitäisi sen sijaan kysyä, tuetaanko lahjakkuuksia tarpeeksi. On nimittäin niin, että lahjattomasta oppilaasta ei voi tehdä lahjakasta, mutta toisin päin se kyllä onnistuu - esimerkiksi siten, ettei koulu tarjoa tarpeeksi haasteita pitämään mielenkiintoa yllä ja estämällä luova ajattelu. Jos lahjakas matemaatikon alku pakotetaan etenemään matematiikassa samassa tahdissa kuin ei-lahjakkaat, sitä voisi verrata siihen, että lahjakas juoksijanalku pistettäisiin lenkille konttaamaan muiden kävellessä.

Suomessa lienee jonkinlainen tabu puhua oppilaiden kognitiivisen kapasiteetin eroista ja lahjakkuudesta. Mediassa asiaa käsitellään lähinnä "jonne kirjoitti 9 laudaturia" ja siihen se sitten jääkin. Kuitenkin lahjakkuus on ilmiönä moniulotteinen eikä sitä ole kovin mielekästä tarkastella pelkästään koulusuoritusten perusteella. Joka tapauksessa, koska Suomi on väkimäärältään pieni kansa, olisi olennaista pitää lahjakkuuksista erittäin hyvää huolta. Lahjakkuuksista ei pidetä huolta panostamalla 99% resursseista niihin pahimpiin ongelmatapauksiin. Eikä varsinkaan laittamalla orastavia lahjakkuuksia ympäristöön, joka tekee oppimisesta vaikeampaa. Ei sen luulisi olevan päättäjillekään olevan niin vaikeaa päätellä, missä ryhmässä hukataan eniten oppimisen potentiaalia oppimisen käydessä vaikeammaksi.

Erityisesti vasemmisto on profiloitunut heikoimpien ja vähemmistöryhmien puolustamiseen niin koulutuspolitiikassa kuin muutenkin. Mutta vasemmiston olisi hyvä kysyä itseltään, onko se koulutuksen tasa-arvoa jahdatessaan unohtanut jotakin tärkeää. Ei tasa-arvoon johda se, että karsitaan yksilöiden mahdollisuuksia kollektiivisen edun nimissä.

[Skeptikko]

Hiljattain luin valtamediasta jonkun artikkelin, missä opetusviranomaiset kieltäytyivät kertomasta kouluista oppimistuloksia, "koulushoppailun" estämiseksi mutta tämä näemmä rikastustaste viitsitään kertoa.

Tuolla näköjään kerrotaan datassa tällaiset tietokentät: oppilaitostyyppi_nimi, oppilaitosnumero, oppilaitoksen_nimi, oppilaitostyyppi, postinumeroalue, postinumeroalue_nimi, kunta, asukkaat_yht, koulutus_kantaluku, koulutus_alempi_kork, koulutus_ylempi_kork, asukkaiden_mediaanitulo, tyollisyys_tyolliset, suomen_kieli_ja_kirjallisuus, suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, suomi_s2_osuus, ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus, ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, ruotsi_s2_osuus, oppilaita_yhteensa, oppilaat_opla, erotus, kunta_nimi, maakunta, maakunta_nimi, kieli, tyollisyys_18_74, keskiarvo ja luokat.

Huvikseni kokeilin pikaisesti vähän plotata näitä (en jaksanut vielä tarkastaa tätä kunnolla, joten data voi olla mitä sattuu, mutta toivon mukaan tuli poimittua oikeat kentät plottaukseen sentään). Koko Suomen dataa sellaisenaan käyttämällä korrelaatiokerroin S2-osuuden ja keskiarvon välillä oli heikompi, koska muitakin keskiarvoon vaikuttavia tekijöitä on kuin vain S2-oppilaiden osuus (toisaalta S2-oppilaiden osuus saattaa olla suurempi alueilla joilla on muitakin heikompaa keskiarvoa ennustavia tekijöitä (*), jotka saattavat myös selittää osan heikommasta keskiarvosta S2-rikkailla alueilla, eikä kaikki siis ole luultavasti S2-osuudesta johtuvaa), mutta katsomalla vain Helsingin kouluja, näkyi selvempi korrelaatio jo ihan kuvasta katsomalla. Mutta tuon parempi käsittely vaatisi enemmän työtä, kuten datan tarkempaa silmäilyä ja kenties kovin erityyppisten koulujen erottamista toisistaan, kenties jollain tavalla muiden kyseisen alueen taustatekijöiden huomioimista, koulun koolla painottamista yms, minkä vuoksi en nyt viitsinyt pikaisesti sutaistusta datasta esim. korrelaatiokerrointa tähän laittaa.

Mutta sinällään ihan hyvä löytä tämä data. Tämän perusteella voisi ehkä jossain vaiheessa mm. luoda taulukoita, karttoja yms esimerkiksi koulujen keskiarvon, S2-rikastusasteen yms perusteella, jos haluaa tehdä vähän koulushoppailua esimerkiksi, kun tuossa kätevästi annetaan taustatietoina mm. postinumerokin, kuten myös mm. työllisyys, mediaanitulot, koulutustaso yms.

*) En hirveästi hämmästyisi, jos esimerkiksi alueen heikko koulutus- ja/tai tulotaso näkyisi myös oppilaiden heikompina keskiarvoina ilman mamujakin. Ja toisaalta myös mamut tuppaavat keskittymään kaupungeissa usein tällaisille halvemmille asuinalueille.

PS, jos ihmettelette mikä tuo koulu tuo on, missä keskiarvo on alle 6, niin kyseessä on Naulakallion koulu Mellunmäessä. Kyseessä on peruskouluasteen erityiskoulu:

Naulakallion koulu
https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/naulakallion-koulu/

Naulakallion koulu on erityiskoulu oppilaille, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyynsä.

"Musta ei oo mihinkään ja kukaan ei välitä musta" – Erityiskoulussa korjataan elämän aiheuttamia kolhuja, mikä voi olla nuoren pelastus
https://kaupunkikanava.fi/erityiskoulussa-korjataan-elaman-aiheuttamia-kolhuja/

Naulakallion koulu on Helsingin Mellunmäessä sijaitseva erityiskoulu, jossa sitoutuneet ja osaavat ammattilaiset tekevät joka päivä elintärkeää työtä. Koulun oppilaat ovat usein lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkaita, jotka ovat mahdollisesti saaneet kuulla koko elämänsä ajan olevansa epäonnistuneita.

Naulakallion koululla tätä oppilaiden itselleen luomaa narratiivia, tarinaa, halutaan tarkastella ja nähdä sen taakse. Parhaimmillaan oppilaat kokevat, että koulu on ollut heidän pelastuksensa.
...
Koulussa opiskelee oppilaita, joilla on taustallaan vakavia ja monenlaisia vaikeuksia: hylkäämisiä ja epäonnistumisen kokemuksia – joillakin nuoresta iästä huolimatta jo rikoksia ja ongelmia päihteiden kanssa. Usein koulun ovesta asteleekin sisään rikkinäinen ihminen, jota elämä on kohdellut huonosti tai epäreilusti.

– Tällöin oppilaan suojamuurit ovat korkealla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi huonona käyttäytymisenä tai sulkeutumisena. Se ei kuitenkaan ole ilkeyttä, vaan nuoren keino suojautua: näin nuori suojelee omaa minäänsä.
...
– Koulun käyminen erityiskoulussa on vain yksi erilaisista tavoista suorittaa oppivelvollisuus.

– Toki legendat kiertävät kaduilla. Jotkut entisistä oppilaista ylläpitävät "Naulakallion mainetta", jolloin uudet oppilaat saattavat suhtautua kouluun epäluuloisesti. Usein kuitenkin uusi oppilas saattaakin pian koulun alun jälkeen ihmetellä, että eihän täällä tapellakaan koko ajan ja täällähän on ihan mukavaa, naurahtaa Tast.
...
Myös Naulakallion koululla tulee välillä eteen raskaita päiviä. Tulee tilanteita, jossa omat keinot yksinkertaisesti loppuvat.

– Vaikka olisi työskennellyt pitkäänkin oppilaan kanssa, on joskus myönnettävä itselleen, ettei pysty kaikesta huolimatta enää auttamaan. Tällöin ammatillisin teko on osattava sanoa ääneen muille ammattilaisille, että minun keinoni eivät nyt riitä. Tämän varhainen tajuaminen on myös lapsen etu.

Silloin tällöin koulun henkilökunnalle kantautuu suruviestejä oppilaista. Joskus esimerkiksi päihdeaddiktion seurauksena oppilas on menehtynyt.  Aiheesta puhuminen herkistää Tastin.
...
– Työyhteisö on erityisen tärkeä ja kannattelee hetkissä, jolloin omat voimat ovat lopussa. Joskus voi aivan hyvin sanoa, että nyt tunnesäiliö kiehuu yli. Tällöin kollegat tarjoavat kupillisen kahvia ja hetken, jossa tasoitella hengitystä.

[kgb]

Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen @kgb ?

Selvitellään, kiitos vinkistä. @Histon

[Siili]

Mutta sinällään ihan hyvä löytä tämä data. Tämän perusteella voisi ehkä jossain vaiheessa mm. luoda taulukoita, karttoja yms esimerkiksi koulujen keskiarvon, S2-rikastusasteen yms perusteella, jos haluaa tehdä vähän koulushoppailua esimerkiksi, kun tuossa kätevästi annetaan taustatietoina mm. postinumerokin, kuten myös mm. työllisyys, mediaanitulot, koulutustaso yms.

Kun kansallinen ja jopa luokkien välinen kalibrointi on mitä on, niin peruskoulussa tietyn luokan arvosanojen keskiarvon keskiarvoon tuppaa vaikuttamaan voimakkaasti nimen omaan tuon luokan keskimääräinen osaaminen (tai jopa käyttäytyminen). Sama osaaminen saattaa eri luokissa ja eri kouluissa tuottaa eri keskiarvon, ehkäpä jopa arvosanayksikön verran.  Esimerkiksi S1-arvosana ja S2-arvosana painavat saman verran.  Se että eri koulujen ja luokkien keskiarvojen ero on loppujen lopuksi suhteellisen pieni, ei pitäisi olla mikään yllätys. 

Yksi ikävä puoli tässä arvioinnin suhteellisuudessa on se, että eri peruskouluista pääsee hyvin eri tasoista väkeä toisen asteen suosittuihin lukioihin ja ammattikoululinjoille, jonne keskiarvovaatimukset ovat korkealla.  Eli se kovasti rummutettu tasa-arvoinen kohtelu ei toteudu eri kouluista tulevien teinien kohdalla.  Harrastaakohan kukaan "lukioshoppailua" niin, että keskiarvon nostamiseksi menee peruskoulun viimeisellä luokalla "slummikouluun"? Näin, (käytännössä) lukutaidottomien keskellä, on paljon helpompi hankkia se reilusti yli ysin keskiarvo, jota tarvitaan arvostetummille linjoille pääsyyn.

Muistaakseni kantisten ja mamujen PISA-tuloksia tarkasteltaessa on huomattu, että niissä ilmenneet suurehkot osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä eivät ilmene kansallisissa, peruskoulun päästötodistusten keskiarvoon perustuvissa, arvioinneissa.  Tämän yhteydessä on pohdittu, saavatko maahanmuuttajataustaiset opettajilta "hyvänmamunlisää".  Muistaako joku tarkemmin? 

[Skeptikko]

Tuo botti olisi kaikille etenkin PK seudulle muuttoa suunnitteleville äärimmäisen tärkeä tulevaisuudessa vaikka ei päivittyisikään, sillä pahimmat kehitysmaakoulut sieltä löytyy jo. Onko sitä teknisesti mahdollista saada jotenkin talteen @kgb ?

Onhan se ja tällaiset muutkin tiedot sieltä löytyvät, kuten mainitsinkin:

Tuolla näköjään kerrotaan datassa tällaiset tietokentät: oppilaitostyyppi_nimi, oppilaitosnumero, oppilaitoksen_nimi, oppilaitostyyppi, postinumeroalue, postinumeroalue_nimi, kunta, asukkaat_yht, koulutus_kantaluku, koulutus_alempi_kork, koulutus_ylempi_kork, asukkaiden_mediaanitulo, tyollisyys_tyolliset, suomen_kieli_ja_kirjallisuus, suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, suomi_s2_osuus, ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus, ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus, ruotsi_s2_osuus, oppilaita_yhteensa, oppilaat_opla, erotus, kunta_nimi, maakunta, maakunta_nimi, kieli, tyollisyys_18_74, keskiarvo ja luokat.

Tässä esimerkiksi Vesalan peruskoulusta löytyvät tiedot (osassa kouluissa puuttuu jotkut tiedot, kuten keskiarvo):

oppilaitostyyppi_nimi: Peruskoulut
oppilaitosnumero: 03100
oppilaitoksen_nimi: Vesalan peruskoulu
oppilaitostyyppi: 11
postinumeroalue: 00940
postinumeroalue_nimi: Kontula - Vesala - Kivikko
kunta: 091
asukkaat_yht: 26068
koulutus_kantaluku: 20968
koulutus_alempi_kork: 1847
koulutus_ylempi_kork: 1628
asukkaiden_mediaanitulo: 20825
tyollisyys_tyolliset: 9728
suomen_kieli_ja_kirjallisuus: 381
suomi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus: 498
suomi_s2_osuus: 57
ruotsin_kieli_ja_kirjallisuus:
ruotsi_toisena_kielena_ja_kirjallisuus:
ruotsi_s2_osuus: 0
oppilaita_yhteensa: 879
oppilaat_opla: 939
erotus: 60
kunta_nimi: Helsinki
maakunta: 01
maakunta_nimi: Uusimaa
kieli: 1
tyollisyys_18_74: 18523
keskiarvo: 7.36
luokat: 7–9

Millaisissa esitysmuodoissa tämän pohjalta kaivattaisiin tietoa? Jonkinlaisia taulukoita ja jos kyllä, niin mitä kaikkia kenttiä taulukkoon jne? Vaiko kenties jonkinlaista osittain karttapohjaista esitystä (esimerkiksi värikoodausta ja/tai taulukkoja ja/tai kuvaajia karttapohjalla postinumeroittain)? Tai kuvaajia? Olisi hyödyllistä tietää millainen esitysmuoto koettaisiin kiinnostavaksi. Muistaakseni muualta on myös saatavissa postinumerokohtaisia tietoja maahanmuuttoasteesta, koska taisin hyödyntää näitä koronadatassa. Ehkä niitä voisi myös jotenkin hyödyntää esimerkiksi osittain karttapohjaisessa esityksessä?

PS, löytyisiköhän jostain tietoa esimerkiksi postinumeroalueittain aliueen maahanmuuttajien taustoista esimerkiksi synnyinmaan tai äidinkielen perusteella?

PS2, siltä varalta, että Yle heittääkin orwellilaiseen muistiaukkoon tämän aiemmin kovin salaillun datan, niin sen voi ottaa sitä ennen itselleen talteen tästä linkistä. Varsinaisten koulujen data alkaa javascript-höpinöiden seasta, etsimällä "Aapiskujan koulu"-tekstiä.

[Äpyli]

Yksi ikävä puoli tässä arvioinnin suhteellisuudessa on se, että eri peruskouluista pääsee hyvin eri tasoista väkeä toisen asteen suosittuihin lukioihin ja ammattikoululinjoille, jonne keskiarvovaatimukset ovat korkealla.  Eli se kovasti rummutettu tasa-arvoinen kohtelu ei toteudu eri kouluista tulevien teinien kohdalla.  Harrastaakohan kukaan "lukioshoppailua" niin, että keskiarvon nostamiseksi menee peruskoulun viimeisellä luokalla "slummikouluun"? Näin, (käytännössä) lukutaidottomien keskellä, on paljon helpompi hankkia se reilusti yli ysin keskiarvo, jota tarvitaan arvostetummille linjoille pääsyyn.

Muistaakseni kantisten ja mamujen PISA-tuloksia tarkasteltaessa on huomattu, että niissä ilmenneet suurehkot osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä eivät ilmene kansallisissa, peruskoulun päästötodistusten keskiarvoon perustuvissa, arvioinneissa.  Tämän yhteydessä on pohdittu, saavatko maahanmuuttajataustaiset opettajilta "hyvänmamunlisää".  Muistaako joku tarkemmin?

Tätä mietin itsekin ja sitä on vaikea datasta todentaa sikäli että sen todentaminen vaatisi lisädataa, kuten vertailua PISA-tuloksiin. Yksittäisillä linjasta poikkeavilla arvosanoilla ei juuri ole vaikutusta, mutta systemaattinen bias voi olla hyvinkin olemassa ja se vääristää tuloksia. Tuo oli hyvä huomio ja muistan itsekin siitä lukeneeni uutisen vuosia sitten. Muistan myös joskus lukeneeni vastaavasta ilmiöstä Ruotsissa, mutta valitettavasti en muista, oliko se hommalla vai muualta netistä. Täytyisi varmaan kaivella netin arkistoja.

Minä en sinänsä ihmettelisi systemaattisen virheen olemassaoloa, sillä olen siihen itse törmännyt sen kaltaiseen ilmiöön ohjatessani kansainvälisiä opiskelijoita, joihin koulu käytännössä painosti soveltamaan arvostelukriteerejä eri tavalla kuin kotoperäisiin opiskelijoihin. Jos sitä voi tapahtua korkeakoulutuksessa, niin voi olla varma että alemmilla tasoilla sitä voi myös tapahtua. Koulumaailmassahan on käsittääkseni ollut paineita siirtyä numeraalisesta arvioinnista sanalliseen ja suulliseen arviointiin.

[Skeptikko]

Minä en sinänsä ihmettelisi systemaattisen virheen olemassaoloa, sillä olen siihen itse törmännyt sen kaltaiseen ilmiöön ohjatessani kansainvälisiä opiskelijoita, joihin koulu käytännössä painosti soveltamaan arvostelukriteerejä eri tavalla kuin kotoperäisiin opiskelijoihin. Jos sitä voi tapahtua korkeakoulutuksessa, niin voi olla varma että alemmilla tasoilla sitä voi myös tapahtua. Koulumaailmassahan on käsittääkseni ollut paineita siirtyä numeraalisesta arvioinnista sanalliseen ja suulliseen arviointiin.

VTVn Selvitys; Opettajat suosivat maahanmuuttajia arvostelussaan
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lepistsami/200521-vtvn-selvitys-opettajat-suosivat-maahanmuuttajia-arvostelussaan/

Lueskelin läpi selvitystä ja huomasin erikoisen asian.
Lainaus suoraan selvityksestä;

"Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin."

Tässä vertailtiin maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten PISA tuloksia koulutodistuksen numeroihin. Käy ilmi että opettajat ovat räikeän puolueellisia arvostelussaan.

Ja tässä kyseinen Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus:

Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf

Kuten edellä esitettyjen tulosten perusteella oli odotettavissa, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat todistusarvosanat matematiikassa ja äidinkielessä ja eri arvosanoilla saadut PISA-pistemäärät poikkeavat varsin paljon kantaväestöön verrattuna. Sekä matematiikassa että äidinkielessä samalla kouluarvosanalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-pistemäärä on selvästi kantaväestön oppilaiden pistemäärää alhaisempi (ks. kuvio 19). Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 58 pistettä ja lukutaidossa 71 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttajilla ero matematiikassa oli keskimäärin 64 pistettä ja lukutaidossa 62 pistettä.

Tämä tulos viittaa vahvasti siis siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.

[Väestönvaihtaja]

[tweet]1626514289430233088[/tweet]

Ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa! Peruskoulun eriytyimistä olisi voinut konkretisoida myös ilman tällaista koulushoppailuun kannustavaa konetta.

Minä tunnen henkilökohtaisesti intosieluisia liberaaleja maailmanhalaajia, jotka kuitenkin omille lapsilleen ovat shoppailleet ihan avoimesti tunnustaen homogeenisen koulun hyvältä asuinalueelta. En oikeastaan tiedä limaisempaa kaksinaismoralismia.

Lisätty linkki twiittiin ja tekstilainaukset siltä varalta, että twiitit katoavat.

[RP]

Helsinki haluaa puuttua koulu­shoppailuun – Näin asiaa kommentoivat päättäjät

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397021.html

Jutun tiivistäminen varmasti tasapuolisesti on hieman hankalaa, ja se ei ole maksumuurin takana. Minulle varsinaisesta sisällöstä jää ennemmin tunne "Hesari haluaa puuttua koulushoppaillun - poliitikot venkoilevat, kun eivät halua vieraannuttaa sen enempää toimituskuntaa kuin äänestäjiään".

Juttuun on valittu edustajat nejästä suurimmast valtuustoryhmästä (siis vasemmistliitto on mahtunut mukaan, mutta ei perussuomalaiset) ja (silti) segregaatiota ei pidetä hyvänä, mutta kukaan ei tunnu oikein asettuvan aiemmin esitetyn ehdotuksen kannalle, vaikka irtiottojen vahvuudessa on eroja.

[Skeptikko]

Minä tunnen henkilökohtaisesti intosieluisia liberaaleja maailmanhalaajia, jotka kuitenkin omille lapsilleen ovat shoppailleet ihan avoimesti tunnustaen homogeenisen koulun hyvältä asuinalueelta. En oikeastaan tiedä limaisempaa kaksinaismoralismia.

Jotenkin tulee mieleen Hollannista vihervasemmiston puheenjohtaja Femke Halsema, joka otti lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta, koska hänen lapsensa eivät ole sosiaalinen koe:

2010-12-04 Hollanti: Vihervasemistolainen otti lapsensa pois monikulttuurikoulu
https://hommaforum.org/index.php?topic=38591.0

Last month, it was made known that Halsema took her children away from the 'black school' in Amsterdam which they had been attending. It is not clear whether that decision was related to the threats.

Halsema sent her twins to a school with mostly black and Islamic children in Amsterdam-Oost for idealistic reasons. "They have now gone to another school. That is better for their welfare. Children are not a social experiment. For these reasons, I do not want to say anything, it is a matter of the privacy of my children," said Halsema last month in De Telegraaf newspaper.

[Jorma M.]

Vasemmistoliiton ja Opetusministerin traaginen vastoinkäyminen: kansalaisille on annettu vertailevaa tietoa peruskouluista. Ja tähän on syyllistynyt vieläpä pakkoveroin ylläpidetty Yle

Li Andersson: "Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista"
"Ylen tekemästä koulukoneesta voit katsoa oman koulusi päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän", jutussa kerrotaan.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) pitää hanketta epäonnistuneena. Hän ottaa asiaan kantaa harvinaisen vahvasti.

– Todella surulllista, että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään, ministeri kirjoittaa Twitter-tilillään.

Yle kertoo, kuinka koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80. Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta.

https://demokraatti.fi/li-andersson-todella-surulllista-etta-juuri-yle-on-mennyt-tekemaan-tallaista/

Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)

Saakohan noita Ylen tietoja turvaan mitenkään?

[Jaska Pankkaaja]

Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)

Kyyllä mutta kuinkahan paljon äärivasemmistoliiton kannattajissa on niitä ns. "keskivertoihmisiä"? Tällä tarkoitan ihan vaan ihmisiä jotka käyvät töissä ja maksavat veroja ilman tukevaa tukiverkkojen kannatusta ym.

Tuskin tarvitaan kahta kättä tämän prosenttiluvun ilmaisemiseen..

[Eino P. Keravalta]

MannaSariini:

Vasemmiston "tasa-arvopolitiikan" tulos laajemminkin on pitää alhaalla eniten juuri niitä kyvykkäitä, jotka eivät ole hyväosaisten lapsia. Tässä tapauksessa pidetään alhaalla kunnolliseen opiskeluun hyvin kykenevät lapset, joiden vanhemmat eivät pysty muuttamaan varakkaiden asuinalueille.

Ei tarvitse olla varakas pelastaakseen lapsensa.

On periaatteessa kaksi keinoa säästää lapsensa keharisaatiolta. Yksi: muuta hyvätuloisten alueelle. Kaksi: muuta vähän syrjemmäs, saat asua jopa halvemmalla.

Joku minua osaavampi voisi ehkä tehdä kartan, missä näkyvät alueet 50 kilometrin säteellä Helsingin keskustasta. Tuolla alueella on monia alueita ja kyliä, joissa asuntojen hinnat ovat Stadiin verrattuna kohtuullisia ja kuitenkin työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mahdollista, jos omistaa auton.

Esimerkiksi otan satunnaisesti paikan nimeltä Hinthaara, Porvoo: maanteitä pitkin matka Helsingin päärautatieasemalle 47 kilometriä. Kesto 50 minuuttia. Jos sinulla on 200 000 euroa käytettävissä asuntoon, sillä ei kovin paljoa voi toivoa vaikkapa Ullanlinnasta. Mutta samalla rahalla saat hyvänkokoisen omakotitalon pihoineen ja luontoineen Hinthaarasta ja voit silti käydä töissä Helsingissä. Lapsesi eivät tuolla juuri neekeriä näe, katujengeistä puhumattakaan. Koululuokatkin ovat siellä synkän valkoisia 

[Uuno Nuivanen]

Jotenkin tulee mieleen Hollannista vihervasemmiston puheenjohtaja Femke Halsema, joka otti lapsensa pois monikulttuurisesta koulusta, koska hänen lapsensa eivät ole sosiaalinen koe: ...

Muiden lapsia voikin sitten huoletta käyttää erilaisiin mitä kummallisimpiin ja tuhoisimpiin sosiaalisiin kokeiluihin. Erittäin punavihreää. 

[Siili]

Vasemmistoliiton pahin painajainen on että keskivertoihminen havahtuu kouluja tappavaan ongelmaan. Perinteet velvoittavat aina vuodesta 1918. (Lin oma lapsi on jo ilmoitettu ruotsinkieliseen kouluun.)

Tässä suora linkki Li:n twiittiin

[tweet]1626511828246208512[/tweet]

Todella surulllista että juuri Yle on mennyt tekemään tällaista. Segregaatiosta pitää puhua ja vaikuttavimmat keinot sen ehkäisyyn pitää käyttää, ilman että aletaan tekemään julkisia rankinglistoja peruskouluista perustuen mm S2-oppilaiden määrään.

Jatkotweeteissä kenties yksi tai kaksi, jotka peukuttavat Li:tä

Lisätty tekstilainaus ja linkki twiittiin.

[Mika]

Melko turvallinen tapa välttää pahimmat manmukeskittymät on varmistaa ettei 5 km säteellä ole yhtään metro- tai rautatieasemaa