Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Nikolas]

Kävikin ilmi että lepakot eivät pidä tuurivoimasta.

Lepakot välttelevät tuulivoimaloita – 7 % Suomen pinta-alasta voi muuttua lepakoille epäsuotuisaksi

Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.

Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat kartoittivat lepakoiden esiintymistä suurissa tuulivoimapuistoissa Länsirannikolla. Lepakoiden ääniä havaitsevia ultraäänilaitteita sijoitettiin eri etäisyyksille tuulivoimalasta, ja niiden avulla seurattiin lepakoiden aktiivisuutta niin tuulivoimalan läheisyydessä kuin kauempanakin.

Tulokset olivat yllättävänkin selviä.

"Lepakot eivät pidä tuulivoimaloista. Kumpikin tutkituista lepakkoryhmistä loisti poissaolollaan tuulivoimaloiden lähellä, ja pohjanlepakkoa alkoi kuulua vasta 800 metrin päässä. Siippojen kohdalla etäisyys saattaa olla tätäkin suurempi, koska niitä ei havaittu vielä kilometrin päässäkään", kertoo väitöskirjatutkija Simon Gaultier Turun yliopiston biologian laitokselta tiedotteessa.

Analyysit keskittyivät pohjanlepakkoon ja siippoihin, joihin kuuluu Suomessa tavallisimpana vesisiippa ja neljä muuta lajia.
Syy vielä epäselvä

Tutkimus ei suoraan paljasta syytä sille, miksi lepakoiden esiintymisen ja tuulivoimaloiden välillä on yhteys. Välttely voi johtua tuulivoimaloista, mutta myös tuulivoimala-alueista. Tuulivoimalat rakennetaan tyypillisesti keskelle metsää ja rakentaminen vaatii laajaa tieverkostoa.

Lisäksi tuulivoimaloiden ympärille jää metsään aukko.

"Lepakoista varsinkin siipat viihtyvät metsässä, mutta eivät pidä aukeista alueista. Tämä saattaa olla yksi selitys sille, miksi siippoja ei esiinny tuulivoimaloiden läheisyydessä", sanoo yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta.

Lepakoiden aktiivisuudessa huomattiin myös selvää kausittaista vaihtelua. Lepakoita havaittiin eniten keskikesällä ja loppukaudesta, mikä saattaa johtua lepakoiden muuttoliikkeestä. Tutkitut tuulivoimalat sijaitsevat keskeisillä muuttoreiteillä, kuten suuri osa suunnitelluistakin tuulivoima-alueista.

"Jos otamme huomioon havaitsemamme välttelyvaikutuksen ja kaikki suunnitellut voimalat, noin seitsemän prosenttia Suomen pinta-alasta muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi", tiivistää tiedotteessa huolensa akatemiatutkija Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tutkijoiden mukaan aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, sillä vielä ei täysin tunneta miksi lepakot välttelevät tuulivoimala-alueita.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/418f349f-3814-40ab-a618-40c89c9a55f3

Toisin kuin lepakoilla, minulla ei ole tapana siepata lounasta suoraan lennosta suuhun, mutta noin muuten lepakoita on helppo ymmärtää tässä asiassa: En minäkään haluaisi asua tuulivoimalan vieressä.

Voihan olla niinkin että herkkäkorvaisten lepakoiden mielestä tuulivoimalat kuulostavat kammottavilta ja häiritseviltä.

[Roope]

Olen muutaman kerran viitannut kyseenalaistamiini miljardien eurojen "tunnin juna"-hankkeisiin, joita markkinoidaan vakavalla naamalla suurina ilmastotekoina. Minulta on jäänyt huomaamatta (kiitos Yle-journalismi), että ainakin Turun "tunnin junan" eri linjauksien hiilipäästövaikutuksista on jo ihan tutkittuakin tietoa.

Väyläviraston viimevuotisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Turun hankkeen hiilidioksidipäästöissä edes nollille pääseminen vie noin 65 vuotta ja teknologian kehityksestä riippuen ehkä kauemminkin. Tampereen "tunnin junan" ilmastollinen takaisinmaksuaika olisi luultavasti vielä pitempi ja venyisi ensi vuosisadalle.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ja minkä tahansa muunkin ilmastotavoitteen kannalta hankkeet ovat siis tämän vuosisadan lopulle asti pelkkää takapakkia. Lisäksi Turun hanke on väyläviraston laskelmien mukaan myös taloudellisesti selvästi kannattamaton.

Faktat eivät kuitenkaan pysäytä miljardihankkeiden puuhamiehiä kuten liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa, joka ei hätkähdä ilmastotekopuheet murskaavista laskelmista vaan siirtää maalitolppia.
...
Turun Sanomat: Väylävirasto lyttää Tunnin junan tylysti: ei ole erityisen ympäristöystävällinen tai edes taloudellinen 8.10.2020

Käsissä on näköjään taas uusi Minervan kelkka.

Nyt myönnetään, että matka-aikakaan ei lyhene tuntiin vaan vain noin puoleentoista tuntiin, mutta ei haittaa. Miljardihanketta aiotaan edelleen lobata "tunnin junana".

Miljardeja maksava tunnin juna ei olekaan tunnin juna – Arvio matka-ajasta tarkentui

Helsingin ja Turun välille kaavailtu nopeampi junayhteys vähentäisi matka-aikaa nykyisestä vajaasta kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin.

[...]

Lopulliset matka-ajat ja asemat riippuvat aikanaan junaoperaattorista, mutta Salokangas pitää arvioita realistisina.

Nykyisin Helsingin ja Turun väliseen junamatkaan kuluu vajaat kaksi tuntia.

UUSIMMAT matka-ajat pyöristävät junan keston puoleentoista tuntiin, mutta hanke kulkee edelleen Tunnin junan nimellä.

Salokankaan mielestä keskusteluissa keskitytään usein vain nopeuteen ja unohdetaan, että hanke mahdollistaa myös uutta junaliikennettä ja uusia asemia.

"Tässä laajennetaan työssäkäyntialuetta muun muassa Lohjalle. Lisäksi kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen kehittämisen Turun päässä."

Salokangas ei usko, että hankeyhtiön nimeä vaihdetaan, vaikka matka-aika ei olekaan tuntia.

Helsingin Sanomat 4.1.2023

Myöskään hankkeen ympäristö- ja ilmastotekoväitteistä ei suinkaan ole luovuttu, vaan ne on vain muotoiltu uusituilla verkkosivuilla entistä epämääräisemmiksi, etteivät jää suoraan kiinni valehtelusta. Poliitikkojen ja muiden lobbareiden aiemmat hanketta ylistäneet nolot lausunnot on sentään siivottu sivuilta, mutta netti muistaa.

[Roope]

Meteorologi kantaa huolta ilmastonmuutoksesta, mutta katsojat keskittyvät kommentoimaan hänen ulkonäköään
...
Tämän vuoden alussa ilmestyi Kotakorven ilmastonmuutoksen seurauksia luonnossa käsittelevä tietokirja. Ei ehkä yllätä, että luontoharrastajan ilmastokirjasta tulikin luontokirja. Se tarkastelee Suomen muuttuvia ekosysteemejä ja vuodenaikoja kasvien, eläinten ja luonnonympäristöjen kannalta.

Helsingin yliopisto

Kotakorpi teki kirjaansa varten laajan taustatyön. Hän olettaa, että Suomen ilmasto lämpenee tuntuvasti vielä tämän vuosisadan aikana. Ennusteiden pohjaksi Kotakorpi valitsi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n päästöskenaarion RCP8,5. Lyhenne merkitsee maailmaa, jossa päästöjä ei onnistuta nopeasti hillitsemään ja lämpeneminen on voimakasta.

— Pohjoisen ilmasto näyttää lämpenevän nopeammin kuin planeetan keskiarvo ja ehkä herkemmin kuin mallit olettavat.

Valintaa ohjasi myös näkemys nykytilanteesta. Kotakorpi uskoo, että poliittiset päätökset johtavat tällä hetkellä kohti rajua lämpenemistä.

RCP8.5-päästöskenaario olettaa muun muassa minkäänlaisen ilmastopolitiikan puuttumisen ja öljynkulutuksen kymmenkertaistumisen, eikä skenaarion oletuksilla olekaan mitään tekemistä nykytilanteen kanssa, vaikka valtioiden päästölupaukset loppuisivat tähän paikkaan.

IPCC itsekään ei pidä RCP8.5-skenaariota oikeasti todennäköisenä, vaan sitä pidetään mukana raporteissa enää referenssinä. Mutta kuten Kotakorpi myöntää, edes tällainen mielikuvituksellinen kauhuskenaario ei tarkoita romahdusta eikä katastrofia.

— Palaute on ollut myönteistä. Ehkä eniten kosketti, kun eräs kommentoija sanoi, että kirja sopisi vaikka kouluun. Juuri niin haluaisin itsekin ajatella, Kotakorpi sanoo.

— Eikä isompia asiavirheitäkään ole löytynyt.

On monumentaalinen asiavirhe esittää yleisölle, että RCP8.5-skenaario on todennäköinen tai edes todennäköisyyksien rajoissa realistisesti mahdollinen. Se ei ole meteorologilta osaamattomuutta vaan faktoista piittaamatonta törkeää propagandaa.

Kirja työn alla. Kotakorpi selittää kirjan alussa valintojaan, mutta selittelyksi jää.

Olen kuitenkin yrittänyt luoda niin realistisen kuvan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomessa, kuin tämän hetken tutkimuksen valossa on mahdollista, ottamatta kuitenkaan kantaa (..) epätodennäköisiin (..) kehityskulkuihin.

Jopa valtamediatoimittajan lienee vaikea löytää enää ilmastoasiantuntijaa, joka väittäisi RCP8.5-skenaariota muuksi kuin erittäin epärealistiseksi ja epätodennäköiseksi kehityskuluksi.

Ilmastomalleissa käytettävistä hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitysvaihtoehdoista en valinnut sitä kaikkein optimististisinta, sillä tämänhetkisen tiedon valossa päästöjen radikaali vähentäminen lyhyellä aikavälillä ei näytä kovinkaan todennäköiseltä, vaikka tällaista vaihtoehtoa ennusteissa pidetään sitkeästi esillä. Painotukseni onkin pessimistisemmästä päästä. Valitsin ilmastonmalleissa aiemmin käytettävän päästöskenaarion A2 tai nykyisin käytössä olevan vielä voimakkaamman säteilypakotteen RCP8.5.

Kotakorpi antaa ymmärtää, että teki valinnan optimistisen ja pessimistisen skenaarion välillä. Oikeasti RCP-skenaarioita on 4-7, joista äärimmäinen RCP8.5 lienee oletuksiltaan se kaikkein epätodennäköisin. Jostain syystä todennäköisimpänä pidetty skenaario RCP3.4 tai edes todennäköisestä seuraavat pessimistisemmät skenaariot eivät kelvanneet.

Nimenomaan RCP8.5-skenaario on se, jota ennusteissa pidetään sitkeästi esillä, vaikka IPCC:kin on vihdoin viimeisimmässä raportissaan täsmentänyt, että se ei ole oikeastaan ennuste ollenkaan vaan referenssiskenaario.

Kirjan kirjoittamisen näkökulmasta kyseinen päästöskenaario oli hyvä valinta, sillä juuri tätä skenaariota käytetään suurimmassa osassa ilmastonmuutosta käsitteleviä tutkimuksia.

Tämä pitää paikkansa ainakin valtamediajulkisuutta saavien tutkimusten suhteen, mikä johtuu yksinkertaisesti äärimmäisen skenaarion liioiteltujen kauhukuvien myyvyydestä. Skenaarion käyttämistä ei silti voi perustella ainakaan sen oletusten toteutumisen todennäköisyydellä, siilä se tiedetään käytännössä nollaksi.

Perustelen valintaa myös sillä, että ilmastonmuutos on monella tapaa edennyt tähän pisteeseen asti jo voimakkaammin kuin on ennustettu, ja tämänkaltaiseen kehitykseen tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri on tähtäämässä.

Erittäin huono ja epärehellinen perustelu, etenkin kun ennustettu lämpeneminen on päinvastoin laskenut viime vuodet. Kukaan ei ole ehdottanut teknologisen kehityksen pysäyttämistä ja siirtymistä hiilenkäytön moninkertaistamiseen, kuten RCP8.5-skenaario edellyttää.

Tällä menolla lämpötila nousee maapallolla vuosisadan loppuun mennessä noin neljä astetta...

Kuka tällaista muka enää väittää? Eivät muut kuin Elokapina ja aktivistiporukat. RCP8.5 perustuu hiilipäästöjen jatkuvaan kasvuun ainakin vuosisadan loppuun asti, johon kukaan ei kai oikeasti usko.

En halua lietsoa pelkoa tai paniikkia, mutta en myöskään luoda valheellisen optimistista kuvaa tulevaisuudesta.

Onkin melkoinen ristiriita, että vaikka Kotakorpi älyllisesti epärehellisesti ja ilmeisen poliittisista syistä valitsi kirjan ainoaksi kehityskuluksi käytännössä mahdottoman RCP8.5-skenaarion, vuoden 2100 Suomi ei silti ole kirjassa vastenmielinen paikka, jota pitäisi pelätä. Luonto on kirjan kiihkottoman kuvauksen mukaan muuttunut ja yksipuolistunut, mutta muuten elämä jatkuu jokseenkin samanlaisena. Kotakorpi tunnustaa muista pelottelijoista poiketen senkin, että Suomen lämpeneminen vähentää kylmyydestä johtuvia kuolemia.

[Roope]

Katsotaanpaas vielä tämä Hesarin "tiedeuutinen":

Helsingin Sanomat: Golfvirran romahtaminen on uuden tutkimuksen mukaan aivan nurkan takana – vaikuttaisi miljardien ihmisten ruoan­tuotantoon ja vahvistaisi sään ääri-ilmiöitä 6.8.2021

Jos on aivan nurkan takana, niin ei ole tietoa, missä se nurkka on. Kyseisen tutkimuksen perusteella Golfvirran romahtaminen voi tapahtua satojen vuosien päästä tai jäädä kokonaan tapahtumatta. Eivät yksinkertaisesti tiedä.

GOLFVIRRAN kriittinen osa on vaarassa keikahtaa peruuttamattoman rajan yli joka voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, varoittaa torstaina ilmestynyt tutkimus.

Vielä maaliskuisen tutkimuksen mukaan romahduspisteen ajateltiin olevan parin sadan vuoden päästä, mutta uusi tutkimus näkee merkkejä että olemme paljon lähempänä.

Maaliskuisessa tutkimuksessa ei oletettu romahduspisteen olevan parin sadan vuoden päässä, koska tutkimus perustui jo mahdottomaan rcp8.5-skenaarioon, eikä uudessa arvioida, että romahduspiste on lähempänä kuin parin sadan vuoden päässä. Tutkimuksessa ei anneta minkäänlaista aika-arviota, jonka sisällä Golfvirran oletettaisiin romahtavan. On vain esitetty, että on havaittu joitakin merkkejä Golfvirran epästabiiliudesta.

Tutkimuksen kommentointi ja uutisointi on ollut viuhtomista sen ympärillä, mitä kauheuksia seuraisi, jos Golfvirta romahtaisi. Suomeen sovellettuna tämä pelottelu on erityisen huvittavaa, kun virran kylmeneminen hidastaisi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä.

Uusi yritys samalla reseptillä:

Mitä jos Golf-virta hiipuu?

[...]

Yhdysvaltalaisessa katastrofielokuvassa The Day After Tomorrow (2004) Golfvirta pysähtyy äkillisesti ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Elokuvassa se laukaisee äkkijääkauden. Pohjois-Amerikka peittyy lumeen ja maailmalla raivoaa hyytäviä supermyrskyjä, joiden silmään joutuneet ihmiset jäätyvät elävältä.

Elokuva on Hollywood-toimintarymistely, jonka tieteellinen pohja on lähinnä mielikuvituksen tuotetta. Mahdollisuus elämää pohjoiseen tuovan Golfvirran sammumisesta on ollut kuitenkin myös todellisten tutkijoiden huolenaiheena.

[...]

Golfvirran hiipumista tarkkailevat tutkijat ovat huolissaan juuri tästä virtauksen pystysuorasta liikkeestä. Länsituulet jatkavat puhaltamistaan ja maapallo pyörimistään ihmisten toimista riippumatta, mutta termohaliinikierto on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Ilmaston lämpeneminen heikentää kiertoa kahdella tavalla. Pintaveden lämmetessä lämpöero kylmän ja lämpimän vesikerroksen välillä kasvaa, jolloin pienempi osa pintavedestä vajoaa alas.

Lisäksi arktisen alueen lämpeneminen sulattaa jäätä ja kasvattaa sademääriä, mikä lisää makean pintaveden osuutta. Makea vesi vajoaa pohjalle hitaammin, jolloin myös termohaliinikierto hidastuu.

Näin kävi viimeksi noin 12 900 vuotta sitten nuoremmalla dryaskaudella. Silloin elettiin viimeisimmän jääkauden loppua. Ilmasto lämpeni ja jäätiköt sulivat hiljalleen vuosituhansien mittaan. Sulaminen kaatoi arktiselle alueelle valtavat määrät makeaa vettä. Kun suolaista ja kylmää vettä ei enää syntynyt, syvää merivettä synnyttävä liukuhihna katkesi.

Muutos aiheutti paikallisen mutta voimakkaan ilmaston viilenemisen Grönlannissa ja Euroopassa. Luonnollisten ilmastonmuutosten mittapuulla muutos oli hurja: Lämpötila laski Grönlannissa kymmenen astetta vain vuosikymmenissä. Euroopassa talvet kylmenivät ja kesät lyhenivät.

Jäätiköt alkoivat taas laajentua ja Keski-Euroopan metsät kuolivat. Niiden tilalle tuli kylmää arotundraa, minkä voi nähdä edelleen vesien pohjiin kertyneestä siitepölyaineistosta.

[...]

Voivatko dryaskauden tapahtumat toistua myös lähitulevaisuudessa? Jäätiköiden kairauksista ja merenpohjan sedimenteistä kerätyt havainnot viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen on jo heikentänyt termohaliinikiertoa. Nature-lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan Pohjois-Atlantin kiertoliike Golfvirta mukaan lukien on nyt heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen.

[...]

Mallien avulla on ennustettu, että termohaliinikierto heikkenee myös tulevaisuudessa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan tahti on melko rauhallinen: tämän vuosisadan aikana kierto heikkenee 11–34 prosenttia.

Jos ilmastotoimet kuitenkin epäonnistuvat ja hurjimmat lämpenemisennusteet toteutuvat, termohaliinikierto pysähtyy noin 50 prosentin todennäköisyydellä vuoteen 2300 mennessä, varoittaa Euroopan tiedeakatemioiden vuonna 2021 julkaisema raportti A sea of change: Europe's future in the Atlantic realm.

[...]

Golfvirran heikkeneminen voi siis hidastaa ilmaston lämpenemistä paikallisesti mutta ei riitä viilentämään Eurooppaa – jääkaudesta puhumattakaan.

Vuonna 2015 Climate Dynamics -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan termohaliinikierron romahdus viilentäisi ilman lämpötilaa pohjoisimmalla Atlantilla 5–10 astetta ja etelämpänä subtrooppisella vyöhykkeellä 2–5 astetta.

Jäähtyminen siis kompensoisi vain osittain sen voimakkaan kuumenemisen, joka kierron pysähtymiseksi todennäköisesti vaaditaan.

[...]

Valmiiksi häränpyllyä heittävässä ilmastossa ei lisäkriisejä kaivata. Siksi tutkijat seuraavat Golfvirran tilannetta tarkasti. Jos Pariisin sopimuksen mukaisissa lämpenemisen turvarajoissa onnistutaan pysymään, kierron romahduksen riski on kuitenkin hyvin pieni.

Helsingin Sanomat 7.1.2023

"Jos ilmastotoimet kuitenkin epäonnistuvat ja hurjimmat lämpenemisennusteet toteutuvat", mikä tarkoittaa taas kerran oletuksiltaan mahdottoman RCP8.5-skenaarion toteutumista, mikä taas edellyttää ei vain ilmastotoimien ja teknologian kehittämisen lopettamista vaan tietoista ilmakehän lämmittämistä hillen kulutus kymmenkertaistamalla. Tällöin maapallon keskilämpötila olisi vuonna 2300 noin 10 astetta lämpimämpi, joten Pohjois-Eurooppaa lämmittävän Golfvirran pysähtyminenkin olisi vain helpotus.

[F1nka]

^En ole ihan yhtä varma kuin hesarin kirjoittaja, että nuoremman dryaskauden nopea viileneminen Euroopassa johtui juuri ja pelkästään Golf-virrasta. Tuohon ajankohtaan nimittäin mahtuu muitankin ilmastoon vaikuttavia tapahtumia kuten tulivuoren purkauksia.

[Melbac]

Kävikin ilmi että lepakot eivät pidä tuurivoimasta.

Lepakot välttelevät tuulivoimaloita – 7 % Suomen pinta-alasta voi muuttua lepakoille epäsuotuisaksi

Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.

Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat kartoittivat lepakoiden esiintymistä suurissa tuulivoimapuistoissa Länsirannikolla. Lepakoiden ääniä havaitsevia ultraäänilaitteita sijoitettiin eri etäisyyksille tuulivoimalasta, ja niiden avulla seurattiin lepakoiden aktiivisuutta niin tuulivoimalan läheisyydessä kuin kauempanakin.

Tulokset olivat yllättävänkin selviä.

"Lepakot eivät pidä tuulivoimaloista. Kumpikin tutkituista lepakkoryhmistä loisti poissaolollaan tuulivoimaloiden lähellä, ja pohjanlepakkoa alkoi kuulua vasta 800 metrin päässä. Siippojen kohdalla etäisyys saattaa olla tätäkin suurempi, koska niitä ei havaittu vielä kilometrin päässäkään", kertoo väitöskirjatutkija Simon Gaultier Turun yliopiston biologian laitokselta tiedotteessa.

Analyysit keskittyivät pohjanlepakkoon ja siippoihin, joihin kuuluu Suomessa tavallisimpana vesisiippa ja neljä muuta lajia.
Syy vielä epäselvä

Tutkimus ei suoraan paljasta syytä sille, miksi lepakoiden esiintymisen ja tuulivoimaloiden välillä on yhteys. Välttely voi johtua tuulivoimaloista, mutta myös tuulivoimala-alueista. Tuulivoimalat rakennetaan tyypillisesti keskelle metsää ja rakentaminen vaatii laajaa tieverkostoa.

Lisäksi tuulivoimaloiden ympärille jää metsään aukko.

"Lepakoista varsinkin siipat viihtyvät metsässä, mutta eivät pidä aukeista alueista. Tämä saattaa olla yksi selitys sille, miksi siippoja ei esiinny tuulivoimaloiden läheisyydessä", sanoo yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta.

Lepakoiden aktiivisuudessa huomattiin myös selvää kausittaista vaihtelua. Lepakoita havaittiin eniten keskikesällä ja loppukaudesta, mikä saattaa johtua lepakoiden muuttoliikkeestä. Tutkitut tuulivoimalat sijaitsevat keskeisillä muuttoreiteillä, kuten suuri osa suunnitelluistakin tuulivoima-alueista.

"Jos otamme huomioon havaitsemamme välttelyvaikutuksen ja kaikki suunnitellut voimalat, noin seitsemän prosenttia Suomen pinta-alasta muuttuu lepakoille epäsuotuisaksi", tiivistää tiedotteessa huolensa akatemiatutkija Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tutkijoiden mukaan aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, sillä vielä ei täysin tunneta miksi lepakot välttelevät tuulivoimala-alueita.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/418f349f-3814-40ab-a618-40c89c9a55f3

Toisin kuin lepakoilla, minulla ei ole tapana siepata lounasta suoraan lennosta suuhun, mutta noin muuten lepakoita on helppo ymmärtää tässä asiassa: En minäkään haluaisi asua tuulivoimalan vieressä.

Voihan olla niinkin että herkkäkorvaisten lepakoiden mielestä tuulivoimalat kuulostavat kammottavilta ja häiritseviltä.

Eikös toi johdu ultraäänistä eli lavat häiritsee lepakoiden lähettämiä ultraääniä.Käytännössä saavat noista niin sekavia signaaleja etteivät mene lähellekkään.

[ämpee]

^En ole ihan yhtä varma kuin hesarin kirjoittaja, että nuoremman dryaskauden nopea viileneminen Euroopassa johtui juuri ja pelkästään Golf-virrasta. Tuohon ajankohtaan nimittäin mahtuu muitankin ilmastoon vaikuttavia tapahtumia kuten tulivuoren purkauksia.

Golfvirtaa ollaan vähän päästä sammuttelemassa ja uudelleen käynnistelemässä milloin mistäkin syystä, mutta ennen kaikkea sitä yritetään sulloa nykyisiin ilmastonmuutosteorioihin.
Golfvirran "käynnistäjä" ja ylläpitäjä on kuitenkin maapallon pyörimisliike jolloin sitä ei pysäytä mikään häiriö termohaliineissa tai joidenkin jääjärvien läikkyminen.
Goflvirran kokoakaan ei näytetä käsitettävän, jolloin herkästi kuvitellaan sen olevan vain joku hentoinen puro joka häiriytyy milloin mistäkin.

Golfvirrassa kulkee parhaimmillaan 150 miljoonaa kuutiometriä sekunnissa vettä.
Se tarkoittaa 9 kuutiokilometriä vettä minuutissa.
540 kuutiokilometriä tunnissa.
12.960 kuutiokilometriä päivässä.

[Outo olio]

"Maksakaa 8 miljardia, koska me rakensimme kaupunkimme huonosti ja väärään paikkaan."

Kuvitellaan sama toisinpäin, itseaiheutettu tulva hukuttaisi köyhän Suomen kaupunkeja, ja anoisimme rahaa rikkaalta, teollistuneelta Pakistanilta. Tulisiko?

Pakistan hakee miljardi­korvauksia poikkeuksellisten tulva­tuhojen korjaamiseen

Pakistan ja YK järjestävät maanantaina konferenssin, jossa keskustellaan siitä, kenen vastuulle ilmastokriisin aiheuttama lasku kuuluu.

Matilda Jokinen HS
13:50

Maanantaina saadaan esimakua siitä, kenen harteille ilmastokriisin aiheuttamien tuhojen korvaaminen lankeaa, kun tulvien runteleman Pakistanin johto saapuu Eurooppaan. Pakistan ja YK järjestävät Genevessä suuren kokouksen, jossa etsitään tukea Pakistanin jälleenrakennukseen.

--

Tulvat tappoivat ainakin 1 700 ihmistä ja noin kahdeksan miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa, kertoo uutistoimisto Reuters.

--

Uutistoimiston mukaan Pakistanin jälleenrakennuksen arvioidaan maksavan runsaat 16 miljardia dollaria. Pakistan on valmis maksamaan laskusta noin puolet, mutta toivoo lahjoittajilta tukea toiseen puolikkaaseen, sanoo maan YK-lähettiläs Genevessä, Khalil Hashmi.

--

Kysymys siitä, kenen vastuulla ilmastotuhojen korvaaminen on, on aiheuttanut vuosien varrella kiivaita väittelyitä ja noussut toistuvasti esiin YK:n vuosittaisissa ilmastokokouksissa.

--

Epäselväksi jäi kuitenkin monta perustavanlaatuista yksityiskohtaa lähtien siitä, kuka rahastoon laittaa rahaa, tai kuka puolestaan on oikeutettu vastaanottamaan sen korvauksia.

--

Reutersin mukaan konferenssissa puhuvat ainakin YK:n Guterres ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

--

Lisärahoitus on Pakistanille oleellista, koska maata vaivaa tulvatuhojen ohella lamauttava talouskriisi.

--

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009313567.html

[Eino P. Keravalta]

Eipä makseta pakistanilaisille senttiäkään.

Tai jos autetaan niin pitää laittaa ehto: laittakaa väestönne kasvu selkeään laskuun seuraavan 20 vuoden aikana, niin voitte sitten vuonna 2043 seuraavan kerran hakea apuja.

PS: Vuonna 1960 Pakistanissa oli 50 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä on kolmen sukupolven kuluttua yli 230 miljoonaa asukasta. Ja kasvu jatkuu.

Pakistan on itse syypää ongelmiinsa. Jonkun länsimaan pitäisi ottaa se tilapäisesti, vaikka 50 vuodeksi huostaansa, koska Pakistan selvästikin on oikeustoimikelvoton ja kyvytön hoitamaan omia asioitaan.

[M.K]

^En ole ihan yhtä varma kuin hesarin kirjoittaja, että nuoremman dryaskauden nopea viileneminen Euroopassa johtui juuri ja pelkästään Golf-virrasta. Tuohon ajankohtaan nimittäin mahtuu muitankin ilmastoon vaikuttavia tapahtumia kuten tulivuoren purkauksia.

Tuomiopäivän ilmastoprofeetat ovat aina olleet minulla samassa kategoriassa kuin maailmanlopusta saarnaavat Jehovan todistajat. Toki kaikella kunnioituksella jehovia kohtaan. Ilmastonmuutospropaganda on nykyään aikamoista viihdettä - tätä eivät raporttien tekijät ja toimittajatkaan aina oikein hoksaa.

[Totti]

WUWT kirjoittaa, että ilmaston lämpeneminen on hidastumassa:

https://wattsupwiththat.com/2023/01/07/2022-seventh-warmest-year-warming-slows-down/

... the good news about global warming we need to look at variations in the rate of global warming, i.e., the speed of warming. Today we are going to use satellite-calculated global temperature data from the University of Alabama in Huntsville, UAH 6.0. They are plotted in Figure 1.

...

To analyze the evolution of the warming rate, we subtract from each monthly data the previous one to calculate the monthly increase. We then deseasonalize the monthly increase by finding the 12-month moving average to remove a lot of the noise. Finally, we calculate the 15-year average warming rate in °C/decade by calculating the 180-month moving average and multiplying the resulting data by 120.

Each point on the curve in Figure 2 [liite] is the warming rate for the 15 years before that month. The Pause shows up prominently as the only period with a negative rate. For the current cooling period to appear on that graph with a negative rate would require the global temperature to remain below the 2016 level at the end of 2030.

But the good news that no one is telling us is that global warming is slowing down. The 15-year rate was very high from the mid-1980s to the late 1990s, reaching 0.35 °C/decade. The average over the entire period of satellite records is 1.3 °C per century or 0.13 °C/decade, but the long-term trend has fallen from 1.6 °C/century to 1 °C/century today. The current cooling period is contributing to this decline in the long-term warming rate.

This good news is not told to us, firstly, because it has been achieved without doing anything to reduce our global CO2 emissions, which calls into question the peremptory need to make a major effort to reduce them.
Second, we are not told this "good" news because the reduction in the rate of warming has taken place while rate of increase of atmospheric CO2 is accelerating, as shown in Figure 3. [toinen liite]

Eli satelliittidataan perustuva lämpötilan muutoslaskelma osoittaa, että lämpötilan muutosvauhti on hidastumassa samalla kun hiilidioksidin määrä ilmassa nousee. Tämä on ristiriidassa "ilmastotieteen" väittämän kanssa, joka kertoo että hiilidioksidi kiihdyttää lämpenemistä.

Juttu toteaa, että ilmaston osalta on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että hiilidioksidin vaikutusta on mahdoton arvioida.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Golfvirran romahtaminen on uuden tutkimuksen mukaan aivan nurkan takana – vaikuttaisi miljardien ihmisten ruoan­tuotantoon ja vahvistaisi sään ääri-ilmiöitä 6.8.2021

Mitä jos Golf-virta hiipuu?

[...]

Yhdysvaltalaisessa katastrofielokuvassa The Day After Tomorrow (2004) Golfvirta pysähtyy äkillisesti ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Elokuvassa se laukaisee äkkijääkauden. Pohjois-Amerikka peittyy lumeen ja maailmalla raivoaa hyytäviä supermyrskyjä, joiden silmään joutuneet ihmiset jäätyvät elävältä.

Elokuva on Hollywood-toimintarymistely, jonka tieteellinen pohja on lähinnä mielikuvituksen tuotetta. Mahdollisuus elämää pohjoiseen tuovan Golfvirran sammumisesta on ollut kuitenkin myös todellisten tutkijoiden huolenaiheena.

Helsingin Sanomat 7.1.2023

"Jos ilmastotoimet kuitenkin epäonnistuvat ja hurjimmat lämpenemisennusteet toteutuvat", mikä tarkoittaa taas kerran oletuksiltaan mahdottoman RCP8.5-skenaarion toteutumista, mikä taas edellyttää ei vain ilmastotoimien ja teknologian kehittämisen lopettamista vaan tietoista ilmakehän lämmittämistä hillen kulutus kymmenkertaistamalla. Tällöin maapallon keskilämpötila olisi vuonna 2300 noin 10 astetta lämpimämpi, joten Pohjois-Eurooppaa lämmittävän Golfvirran pysähtyminenkin olisi vain helpotus.

Lukijat äänestivät kyseisen pelottelun Tiede-lehden vuoden jutuksi. Samalta toimittajalta uudessa lehdessä toinen ilmastonmuutospelottelu "Kuinka käy jääkarhulle?", jonka kuvituksena kannessa jääkarhu pulassa keskellä merta parin neliön jäälautalla.

Tänään Hesarissa pelotellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamalla pingviinien sukupuutolla. Tarkemmin katsottuna juttu perustuu jälleen kerran yhden tutkimuksen huuhaaoletukseen, että lähtöoletuksiltaan mahdottomaksi tiedetty RCP8.5-ilmastoskenaario on muka todennäköisin kehityskulku tällä vuosisadalla.

Oppi ottakaatte pingviineistä

Maailman uljainta pingviinilajia uhkaa kurja kohtalo, ellei ilmastonmuutokselle tehdä jotain. Tutkijoiden mukaan ihmisten olisi syytä ottaa nyt oppia pingviineiltä.

JOS ilmaston lämpenemistä ei saada hidastettua, 99 prosenttia maailman keisaripingviineistä on kadonnut vuoteen 2100 mennessä.

Näin todettiin elokuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa, jonka jälkeen Yhdysvaltain kala- ja villieläinvirasto ehdotti keisaripingviinin suojelemista uhanalaisten lajien lain nojalla.

[...]

Etelämanner puolestaan lämpenee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta globaalia keskiarvoa nopeammin, ja reuna-alueilla jäätikkö vetäytyy huolestuttavaa vauhtia. Paikoitellen Etelämantereen jääpeitteestä on 30 viime vuoden aikana sulanut 60 prosenttia.

Keisaripingviinit muodostavat yhdyskuntansa Etelämantereen jäätikölle, varastoivat sinne ruokansa ja suojautuvat siellä petoeläinten hyökkäykseltä. Kun napajää sulaa, keisaripingviinien elintila kapenee.

Tällä hetkellä keisaripingviinejä elää Etelämantereella arvioiden mukaan 625 000–650 000 kappaletta. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi laskea jopa puoleen.

Pingviinilajin katoaminen olisi todennäköisesti kova isku koko Etelämantereen ekosysteemille. Pingviinit syövät kalaa, krillejä ja meduusoja. Ne itse puolestaan toimivat ravintona merileopardeille ja valaille.

[...]

Nämä ovat silti pieniä tekoja verrattuna varsinaiseen päämäärään: ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Vuonna 2015 Pariisissa tavoitteeksi asetettu maailman lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen näyttää vuosi vuodelta mahdottomammalta. Ilmastoteot eivät ole tarpeeksi merkittäviä.

Se voi tietää loppua keisaripingviineille. Jos niin ehtii käydä, elokuvista tuttujen pulskien ja lentokyvyttömien lintujen kohtalo nousee tuskin enää kovin korkealle listatessa ihmisten huolia. Käsillä on paljon isompia ongelmia.

[...]

Keisaripingviinien tilanteesta tänä syksynä julkaistussa tiedotteessa tutkija Stephanie Jenouvrier intoutui lausunnossaan jopa einoleinomaiseen maalailuun: Oi, oppi ottakaatte pingviineistä.

"Meidän pitäisi ottaa inspiraatiota pingviineiltä: vain yhteistyön avulla pingviinit selviävät maapallon vaikeimmissa ilmasto-olosuhteissa – ja vain yhteistyön avulla me voimme kohdata vaikean ilmastotulevaisuuden."

Helsingin Sanomat 9.1.2023

In its 2016 guidance on ESA decisions involving species affected by climate change, the National Marine Fisheries Service (NMFS) determined that for significant uncertainty in future emission trajectories, the agency would assume conditions similar to the status quo until new information suggests a change is appropriate, and therefore would use Representative Concentration Pathway (RCP) 8.5 as representing the trajectory under current policies (National Marine Fisheries Service, 2016) (Figure 2). This is consistent with Schwalm, Huntzinger, et al. (2020) who recommended that RCP8.5 be used for assessing the climate and future risks, at least through to mid-century, given what is presently known about biotic feedbacks, the current GHG emission path, and the success of past forecasts to anticipate human behavior. The total cumulative CO2 emissions since 2005 projected under RCP8.5 by 2020 are in close agreement with historical observed total cumulative CO2 emissions (Schwalm et al., 2020a). In addition, the total cumulative CO2 emissions since 2005 projected under RCP8.5 by 2050 agree well with energy forecasts under current and stated policies by 2050, with still highly plausible levels of CO2 emissions by 2100 (Schwalm et al., 2020a). In contrast, RCP4.5 provides an underestimate of physical climate risk (Schwalm et al., 2020a).

Eli vuonna 2016 NMFS on tehnyt poliittisen päätöksen, että sen tutkimuksissa käytetään "toistaiseksi" RCP8.5-skenaariota eikä esimerkiksi paljon todennäköisempää RCP4.5-skenaariota, koska skenaario on "ennustanut menneisyydessä onnistuneesti ihmisen käyttäytymistä". Perusteluissa väitetään, että RCP8.5 kuvaa nykytilan jatkumista (ei siis ota huomioon ilmastotoimia, teknologian kehitystä ja infran päivttämistä), mutta sekään ei pidä paikkaansa, vaan skenaario perustuu globaalin hiilenkulutuksen jatkuvaan kasvattamiseen vuosisadan loppuun asti eli moninkertaistamiseen vielä nykyisestäkin.

[Roope]

Tutkimus: Vanhukset ovat vaarassa, kun ilmaston­muutos kuumentaa palvelutaloja

MUUTTUVA ilmasto lisää suomalaisten rakennusten ylilämpenemistä sekä rakenteiden homehtumisriskiä.

Palvelutalojen sekä asuntojen lämpötilat nousevat korkeiksi jo nyt. Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat lisääntymään huomattavasti lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä, todetaan Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatimassa tutkimuksessa.

Palvelutaloja ja asuntoja voidaan viilentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti passiivisilla aurinkosuojilla kuten kaihtimilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana, todetaan valtioneuvoston tiedotteessa.

Jäähdytystä tulisi tutkimuksen mukaan lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia.

Helsingin Sanomat 11.1.2023

Valtioneuvosto: Tutkimus: Muuttuva ilmasto lisää rakennusten ylilämpenemistä ja rakenteiden homehtumisriskiä 11.1.2023

Eli on arvioitu, kuinka ilmastonmuutoksen aiheuttama hellepäivien lisääntyminen vaikuttaisi vanhainkotien hellekuolemiin vuosina 2050 ja 2080 muun muassa RCP8.5-lämpenemisskenaariossa, mikäli ei tehtäisi mitään talojen viilentämiseksi.

Tutkimuksen mukaan ei ole mitään ongelmaa, jos asuntoja viilennetään. Aikaa sopeutumiseen on kymmeniä vuosia.

[Luotsi]

Kylmä tappaa enemmän kuin kuumuus

Kuumuus ja helleaallot suurentavat etenkin vanhusten kuolleisuutta, mutta niiden vaikutus ei ole yhtä suuri kuin kylmien säiden. Tuoreen tutkimuksen perusteella kylmyys aiheuttaa epäsuorasti yli kaksikymmentä kertaa enemmän kuolemia kuin kuumuus.

[...]

Analyysin perusteella noin kahdeksan prosenttia kuolemista liittyy joko korkeaan tai alhaiseen lämpötilaan, mutta äärimmäisten huippujen sijaan suurin kuolleisuus nähdään jaksoina, jolloin sää on vain jonkin verran tavallista kuumempi tai kylmempi. Kylmyys selittää kuolleisuudesta yli seitsemän prosenttiyksikköä ja kuumuus vain noin puolikkaan. Alhaisin kuolleisuus oli maasta riippumatta päivinä ja jaksoina, jolloin lämpötila oli hieman korkeampi kuin alueella yleensä on.

[...]

https://terveysportti.mobi/terveyskirjasto/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=10&p_artikkeli=uux18251

Jos ilmasto lämpenisi, lämpötiloista johtuvat kuolemat kaiken kaikkiaan varmaankin vähenisivät. Sitä paitsi jos palvelutaloja voidaan lämmittää talvisin, eikö niitä voida yhtä hyvin viilentää kesäisin?

Ei, koska ilpoja ei vielä ole keksitty asentaa palvelutaloihin

[Isagoge]

WUWT kirjoittaa, että ilmaston lämpeneminen on hidastumassa...
https://wattsupwiththat.com/2023/01/07/2022-seventh-warmest-year-warming-slows-down/
Eli satelliittidataan perustuva lämpötilan muutoslaskelma osoittaa, että lämpötilan muutosvauhti on hidastumassa samalla kun hiilidioksidin määrä ilmassa nousee. Tämä on ristiriidassa "ilmastotieteen" väittämän kanssa, joka kertoo että hiilidioksidi kiihdyttää lämpenemistä.

Kukaan ilmastotutkija ei ole väittänyt, että kasvihuoneilmiön voimakkuus (jota hiilidioksidi olennaisesti säätelee) olisi ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. Sen sijaan aivan valtaosa ilmastotutkijoista on väittänyt, että ihmiskunnan päästöjen eksponentiaalisen kasvamisen seurauksena lämpötila (olipa se sitten pinta- tai alatroposfäärin lämpötila, josta UAH kertoo) kasvaa lineaarisesti, kunhan tarkasteluväli on niin pitkä, että ilmaston sisäinen vaihtelu kumoaa itsensä. Eksponentiaalisesti kasvavien syötearvojen syöttö logaritmisesti vastaavaan järjestelmään aiheuttaa lineaarisen kasvun vasteessa eli tässä tapauksessa lämpötilassa. 

UAH on outlier lämpötila-aikasarjojen joukossa. Se osoittaa vähemmän lämpenemistä ja enemmän vaihtelua kuin pintalämpötila-aikasarjat, samaan raakadataan perustuva toinen aikasarja (RSS) ja muut indikaattorit, jotka kertovat lämmön tai energian kertymisestä maapallon ilmastojärjestelmään (esimerkiksi merten lämpösisältö eli OHC).

Latasin kuitenkin tuon UAH:n uusimman version datan, ja kokeilin, miten lineaarimalli ja kaksi epälineaarista mallia (toisen asteen ja kolmannen asteen termejä sisältävät) sopivat aineistoon UAH:n alusta 1970-luvun lopusta nykyhetkeen. Tulos on tämän viestin kuviossa.

Myös UAH:n mukaan alatroposfäärin lämpötila on kasvanut käytännössä lineaarisesti, vaikka epälineaarisilla sovituksilla saadaan hieman parempi selitysaste. Kyse on kuitenkin vain sadasosien erosta, eikä sen perusteella voi päätellä, että

...Tämä on ristiriidassa "ilmastotieteen" väittämän kanssa, joka kertoo että hiilidioksidi kiihdyttää lämpenemistä.

Jäsen Totilla on tässä tietenkin se väärinkäsitys, että pelkkä co2-pitoisuuden kasvaminen kiihdyttäisi lämpenemistä. Näin ei ole. Jos ilmakehään lisätyn co2:n määrä kasvaa eksponentiaalisesti, ilmastotutkimuksen keskeinen väite on se, että lämpötilan nousu jatkuu lineaarisena. Ja UAH:n muutos ajan funktiona viittaa vahvasti tähän lineaariseen kehitykseen.   

Juttu toteaa, että ilmaston osalta on vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että hiilidioksidin vaikutusta on mahdoton arvioida.

Mitähän nämä avoimet kysymykset ovat?

Itse näkisin asian pikemminkin niin, että ilmastoskeptikoilta, joiden mukaan ilmakehään lisätty hiilidioksidi ei lämmitä ilmastoa, jää antamatta vastaus esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
-miten co2 ilmakehässä menettää ne kvanttifysiikkaan perustuvat lämmittävät ominaisuutensa, joita sillä voidaan laboratoriossa ja fysiikan lakien ja ilmakehän kaasujen pystyprofiileja koskevien mittaustulosten perusteella osoittaa olevan?
-miksi co2:n pitoisuuden vaihtelu näyttää olevan käytännössä ainoa selitys monille maapallon historian lämpenemisille ja kylmenemisille?
-jos co2:n pitoisuuden vaihtelu ei vaikuta globaaliin pintalämpötilaan, miten viimeisten vuosimiljoonien aikana tapahtunut glasiaatio-interglasiaalivaihtelu on voinut olla globaalia ja niin voimakasta kuin se ilmeisesti on ollut?

[mannym]

Kukaan ilmastotutkija ei ole väittänyt, että kasvihuoneilmiön voimakkuus (jota hiilidioksidi olennaisesti säätelee) olisi ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. Sen sijaan aivan valtaosa ilmastotutkijoista on väittänyt, että ihmiskunnan päästöjen eksponentiaalisen kasvamisen seurauksena lämpötila (olipa se sitten pinta- tai alatroposfäärin lämpötila, josta UAH kertoo) kasvaa lineaarisesti, kunhan tarkasteluväli on niin pitkä, että ilmaston sisäinen vaihtelu kumoaa itsensä. Eksponentiaalisesti kasvavien syötearvojen syöttö logaritmisesti vastaavaan järjestelmään aiheuttaa lineaarisen kasvun vasteessa eli tässä tapauksessa lämpötilassa. 

Ensin olkiukko asiasta mitä Totti ei ilmeisesti sanonut, mielenkiintoista mutta ah niin tyypillistä. Vai että päästöjen eksponentiaalisen kasvamisen seurauksena lämpötila kasvaa lineaarisesti. Suoraviivaisesti kasvua eksponentiaalisesta noususta. Mutta todella, mitä enemmän hiilidioksidia on sitä suurempi sen lämmittävä vaikutus, joskin ensimmäisten 200 ppm:n lämmittävä vaikutus on suurempi kuin seuraavien 20 000ppm on.

Vaikka ihmiskunnan päästöt kasvavat eksponentiaalisesti, niin ilmakehän kasvun tahti ei ole kiihtynyt vaan voidaan hyvin olettaa että 2100 mennessä rikotaan hiilidioksidin 500ppm:n raja, jolloin jäädään vielä 60ppm alle RCP 4,5:n, ja vain noin 800 ppm rcp 8.5:n hiilidioksidin rajasta. Mahtavinta on että vaikka poltettaisiin kaikki fossiiliset mitä on tähän mennessä löydetty ja arvuutellen löydetään lisää, ei päästäisi kovin paljoa yli 600ppm:n CO² ekv, tason.

UAH on outlier lämpötila-aikasarjojen joukossa. Se osoittaa vähemmän lämpenemistä ja enemmän vaihtelua kuin pintalämpötila-aikasarjat, samaan raakadataan perustuva toinen aikasarja (RSS) ja muut indikaattorit, jotka kertovat lämmön tai energian kertymisestä maapallon ilmastojärjestelmään (esimerkiksi merten lämpösisältö eli OHC).

UAH outlier, kun se kertoo planeetan lämpötilasta satelliiteihin perustuen, RSS ollessa aiemmin suht hyvin yhteisymmärryksessä UAH:n kanssa, kunnes Mears kyllästyi skeptikoiden käyttäessä hänen lämpötilasarjaansa ja adjustoi sen sitten seuraamaan maanpäällisiä asemia, joiden adjustoinnit ovat kovin karmeaa seurattavaa. Merten lämpösisältöäkin seurataan Argo poijuilla, joiden ilmoittamaa lämpötilaa säädettiin ylöspäin, kun havaittiin ettei argo poijut löydä sellaista lämpenemistä mitä on eri malleilla oletettu löytyvän. Argo poijuistakin FS1 sarja lakkautettiin 2006, ja niistä löydettiin ikävä huomio että OHC pieneni havaintojaksolla.

Jäsen Totilla on tässä tietenkin se väärinkäsitys, että pelkkä co2-pitoisuuden kasvaminen kiihdyttäisi lämpenemistä. Näin ei ole. Jos ilmakehään lisätyn co2:n määrä kasvaa eksponentiaalisesti, ilmastotutkimuksen keskeinen väite on se, että lämpötilan nousu jatkuu lineaarisena. Ja UAH:n muutos ajan funktiona viittaa vahvasti tähän lineaariseen kehitykseen.   

Hauskaa tuossa väitteessäsi on, että jos seuraavien vuosikymmenten aikana pallo jälleen viilenee, niin lämpötilan muutos on silti lineaarista, kysymys onkin siitä onko se kasvavaa vaiko ei. 1980 - 2000 lineaarinen trendi lämpötilassa on huikeasti jyrkempi kuin vaikkapa 1979 - 2022. Ilmastotutkimuksen keskeinen väite muuten on vieläkin että ilmastonmuutos kiihtyy kasvavien päästöjen myötä. Ihan kuten Totti asian ilmaisi, höpötyksesi lineaarisesta noususta on juuri sellaista, höpötystä. Sillä siniaallonkin saa kulkemaan lineaarisesti, joko kohoten tai laskien, riippuen mistä aloittaa ja mihin päättää.

Mitähän nämä avoimet kysymykset ovat?

Itse näkisin asian pikemminkin niin, että ilmastoskeptikoilta, joiden mukaan ilmakehään lisätty hiilidioksidi ei lämmitä ilmastoa, jää antamatta vastaus esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
-miten co2 ilmakehässä menettää ne kvanttifysiikkaan perustuvat lämmittävät ominaisuutensa, joita sillä voidaan laboratoriossa ja fysiikan lakien ja ilmakehän kaasujen pystyprofiileja koskevien mittaustulosten perusteella osoittaa olevan?

Ilmastoskeptikoilla ei ole todistusvastuuta kumota ilmastoalarmistien väitteitä. Kun ilmastoalarmistit esittävät että laboratoriossa ja fysiikan lakien pystyprofiileihin perustuen ilmakehän tulisi toimia tavalla X, mutta kun sitten seurataan eikä näin tapahdukkaan, niin todistustaakka siitä kvanttifysiikan, fysiikan lakien ja ilmakehän kaasujen pystyprofiilien ymmärryksestä on ilmastoalarmistilla.

-miksi co2:n pitoisuuden vaihtelu näyttää olevan käytännössä ainoa selitys monille maapallon historian lämpenemisille ja kylmenemisille?

Tähän on helppo vastata. Koska the kansainvälinen tiede, eli IPCC, on valinnut CO²:n olevan käytännössä ainoa selitys. Sitten kääntämällä toisinpäin sen faktan että lämpenemistä on seurannut CO²:n kohoaminen historian saatossa joka kerta, eikä ikinä toisinpäin, ollaan päädytty uskottelemaan että CO² nousee ensin ja sitten lämpötila, jonka myötä "käytännössä ainoa selitys" on väittämäsi, vaikka todellisuudessa se on ollut juuri päinvastoin. lämpö on nostanut CO² pitoisuutta, ei toisinpäin.

-jos co2:n pitoisuuden vaihtelu ei vaikuta globaaliin pintalämpötilaan, miten viimeisten vuosimiljoonien aikana tapahtunut glasiaatio-interglasiaalivaihtelu on voinut olla globaalia ja niin voimakasta kuin se ilmeisesti on ollut?

Onko se ollut globaalia? Millä perusteella se on ollut globaalia? Lämmin keskiaikakin oli globaalia kunnes se ei enää ollutkaan, eikä päiväntasaajalla ole pahemmin jäätiköitä ollut, joten glasiaatio-interglasiaatio vaihtelu ei ole ollut globaalia. Kun vitsailu onkin sitten lopetettu niin tuota, jääkairausten perusteella lämpötila nousee ensin, sitten CO², ja lämpötila laskee ensin sitten CO², joten tuota niin.

[Isagoge]

1980 - 2000 lineaarinen trendi lämpötilassa on huikeasti jyrkempi kuin vaikkapa 1979 - 2022. Ilmastotutkimuksen keskeinen väite muuten on vieläkin että ilmastonmuutos kiihtyy kasvavien päästöjen myötä. Ihan kuten Totti asian ilmaisi, höpötyksesi lineaarisesta noususta on juuri sellaista, höpötystä. Sillä siniaallonkin saa kulkemaan lineaarisesti, joko kohoten tai laskien, riippuen mistä aloittaa ja mihin päättää.

Otetaan ensin tuo, mitä väität siitä, mikä ilmastotutkimuksen keskeinen väite on. Kuvioni ensimmäisen viestin kuviot perustuvat IPCC:n uusimpaan tiederaporttiin, eli 2021 ilmestyneeseen AR6WG1:een. Kaksi rajumman pään skenaariota, SSP5-8.5 ja SSP3-7.0 ennustavat aavistuksen verran kiihtyvää lämpötilannousua, mutta kiihtymisen pitäisi näkyä vasta vuoden 2050 jälkeen, ja sitä ennen vaste on linaarinen, kuten pitäisikin olla sillä kasvuvauhdilla, jolla ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus nyt kasvaa. Muut skenaariot ennustavat hidastuvaa lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä ja lineaarista lämpenemistä siihen asti.

Katsotaan sitten väitettäsi siitä, että

1980 - 2000 lineaarinen trendi lämpötilassa on huikeasti jyrkempi kuin vaikkapa 1979 - 2022.

Tämä on todella kumma väite, kuten kieltämättä tuo edellinenkin, enkä oikein tiedä, mihin lämpötila-aikasarjaan tuollainen käsitys voisi perustua. Kuten viestini toisesta kuvasta näkyy, nuo satelliittien mikroaaltosensoreiden mittaustuloksista monimutkaisten mallintamisten jälkeen saadut alatroposfäärin lämpötilat huitelevat valmistajasta riippuen melkein missä sattuu, joten katsotaan asiaa pintalämpötilan perusteella.

Viestini toisesta kuviosta näkyy myös se, että ei ole oikeastaan merkitystä, mikä pintalämpötila-aikasarja valitaan tuolle aikavälille. Erot ovat niin pieniä. Mutta otetaan ERA5, jota ilmastotutkijat mielellään käyttävät. Viestini toisessa kuvassa on sen kehitys 1980-2022, ja kolme trendisovitusta, lineaarinen, ensimmäisen ja toisten asteen termejä sisältävä epälineaarinen ja 1., 2. ja 3. asteen termejä sisältävä epälineaarinen. Lineaarinen on punaisella. ERA5:n perusteella epälineaariset trendit istuvat aineistoon hieman paremmin kuin lineaarinen, mutta niin päin, että lämpeneminen kiihtyy välin 1980-2021 loppupuolella eikä suinkaan hidastu. Ero eri sovitusten istuvuuden välillä on kuitenkin niin pieni, että yksinkertaisimpaan sovitukseen eli lineaariseen voisi hyvin tyytyä, varsinkin kun vuosia on tuossa kuitenkin aika vähän.

Peruslinja viestin toisen kuvion kahdessa kuviossa on eri. Minulla tuossa 1850-1899 eli vertailu esiteolliseen tasoon. Kuten kuvia vertailemalla voi todeta, peruslinjan valinta ei käytännössä muuta tilannetta.

Muihin – hieman outoja nekin - väitteisiisi yritän ehtiä palata myöhemmin.         

[mannym]

Otetaan ensin tuo, mitä väität siitä, mikä ilmastotutkimuksen keskeinen väite on. Kuvioni ensimmäisen viestin kuviot perustuvat IPCC:n uusimpaan tiederaporttiin, eli 2021 ilmestyneeseen AR6WG1:een. Kaksi rajumman pään skenaariota, SSP5-8.5 ja SSP3-7.0 ennustavat aavistuksen verran kiihtyvää lämpötilannousua, mutta kiihtymisen pitäisi näkyä vasta vuoden 2050 jälkeen, ja sitä ennen vaste on linaarinen, kuten pitäisikin olla sillä kasvuvauhdilla, jolla ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus nyt kasvaa. Muut skenaariot ennustavat hidastuvaa lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä ja lineaarista lämpenemistä siihen asti.

Aavistuksen verran kiihtyvää lämpötilan nousua? No aavistuksen verran se lämpötila on tähänkin saakka noussut joten daa. Kiihtymisen pitäisi näkyä vasta 2050 jälkeen? Jännää, jos kaikki lämpeneminen 1950 jälkeen saman lafkan mukaan on ihmisperäistä, niin kuinka se kiihtyminen näkyy vasta 2050 jälkeen? Sehän näkyy jo nyt, eikö? Mutta jännää että vaste on lineaarinen kun päästöjen kasvu on ollut eksponentiaalista. Kun 2000 luvulla on päästetty enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin edeltäneenä 50 vuotena yhteensä, ja vähän yli jopa, niin hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa lineaarisesti, mutta ei eksponentiaalisesti. Jossain on kamala moka käynyt kun eksponentiaalinen päästöjen kasvu ei näy ilmakehässä samoin.

Katsotaan sitten väitettäsi siitä, että'Tämä on todella kumma väite, kuten kieltämättä tuo edellinenkin, enkä oikein tiedä, mihin lämpötila-aikasarjaan tuollainen käsitys voisi perustua. Kuten viestini toisesta kuvasta näkyy, nuo satelliittien mikroaaltosensoreiden mittaustuloksista monimutkaisten mallintamisten jälkeen saadut alatroposfäärin lämpötilat huitelevat valmistajasta riippuen melkein missä sattuu, joten katsotaan asiaa pintalämpötilan perusteella.

Kun UAH:sta on kyse niin käytetään UAH:ta. laitan viestin loppuun kuvaajan jossa näkyy kuinka lineaarinen trendi muuttuu. 1980 - 2000 se on jyrkempi lämpimään suuntaan kuin 1980 - 2022 on.

Viestini toisesta kuviosta näkyy myös se, että ei ole oikeastaan merkitystä, mikä pintalämpötila-aikasarja valitaan tuolle aikavälille. Erot ovat niin pieniä. Mutta otetaan ERA5, jota ilmastotutkijat mielellään käyttävät. Viestini toisessa kuvassa on sen kehitys 1980-2022, ja kolme trendisovitusta,

Jännää että jätit vertailematta aikavälin 1980 - 2000 lineaarista trendiä aikavälin 1980 - 2022. Onhan se kiva tietenkin vastata väitteeseen, vastaamalla puoleen siitä.

Peruslinja viestin toisen kuvion kahdessa kuviossa on eri. Minulla tuossa 1850-1899 eli vertailu esiteolliseen tasoon. Kuten kuvia vertailemalla voi todeta, peruslinjan valinta ei käytännössä muuta tilannetta.

Mikä oli planeetan keskilämpötila 1850. Mikä se oli 1750. Mikä se oli 1950. Mikä se oli 2022. Kun "esiteollisen" tason aikakaudelta ei ole mittaustuloksia kuin muutamasta paikasta, ja nekin ovat nykyisin hyvin eri paikoissa kuin missä ne olivat silloin, niiden ympäristö on hyvin muuttunut, niin "peruslinjan" valinta ei oikein ole mistään kotoisin, varsinkaan kun noita lukuja ei tiedetä. Eikä halutakkaan tietää.

Muihin – hieman outoja nekin - väitteisiisi yritän ehtiä palata myöhemmin.

Kyllä ne ovat hyvin hankalia väitteitä, ne asettavat ilmastoskeptikot siihen asemaan jossa meidän kuuluu olla, kuuntelemassa kuinka alarmistit todistavat väitteensä, eikä niin kuin alarmistit haluavat, että skeptikoiden pitäisi todistaa heidän väitteensä vääriksi.

Tämä epätieteellinen kuperkeikka mikä ilmastotieteellä tällä hetkellä on, tekee siitä pseudotiedettä. No pseudotiedettä se onkin, sillä se dogma ei ole falsifioitavissa....

[Roope]

[tweet]1615271543969292288[/tweet]

Kaarina Hazard
Suomalaisista 66 % tahtoo nopeasti tehokkaita ilmastotoimia. Persut, kokoomus ja keskusta eivät tahdo.

Kaikin mokomin tehokkaita ilmastotoimia tehottomien ja turhien sijaan, silloin kun ne ovat perusteltuja. Marinin hallituksen toimet ja tavoitteet eivät ole.

Mutta Kaarina tapansa mukaan harhauttaa, sillä tuossa kyselyn väitteessä esitettiin, että "on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa", minkä voi ymmärtää viittaukseksi Suomen sijasta kaikkiin muihin maihin ja etenkin Kiinaan, jonka toimilla on globaalia vaikutusta, kun taas Suomen toimet eivät vaikuta ilmastoon millään lailla havaittavasti. Persujen, kokoomuksen ja keskustan haluamisilla ei ole niilläkään vaikutusta ilmastonmuutokseen, eikä myöskään Hazardin vihalla ja raivolla.

Osa (44 % kaikista) noista tehokkaita ilmastotoimia haluavista vastaajista (66 % kaikista) vielä haluaa toisessa kysymyksessä, että "ilmastopolitiikka ja ilmastotoimet tulee laittaa nyt tauolle, koska tarvitsemme käyttöömme kaiken saatavilla olevan energian". Vain 17 % oli täysin samaa mieltä, että olisi valmis tinkimään omasta elintasostaan "saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi".

EVA: Energiakriisi vauhdittaa ihmisten ilmastotoimia, vaikka huoli ilmastosta hiipuu 17.1.2023

[Luotsi]

Ajatelkaa edes siilejä!

Ilmasto

Siili voi jäätyä kuoliaaksi, jos pesään valuu vettä ja tulee pakkanen – näin sahaavat lämpötilat vaikuttavat luonnoneläimiin
....
Mitä voimme tehdä?

Eläinten kohtalo ilmastonmuutoksessa kuulostaa ahdistavalta ja lannistavalta. Mitä ihminen voi tehdä eläinten olojen helpottamiseksi, Syken erityisasiantuntija Riku Lumiaro?
....
Lumiaro mainitsee viimeisenä vielä äänestämisen.

– Politiikkaa voi muuttaa äänestämällä uusia ehdokkaita, jotka ottavat ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskadot tosissaan.

https://yle.fi/a/74-20013191

...näin vaalien alla

[Valli]

 

[tweet]1615734773036597248[/tweet]

[Echidna]

Tämä särähti korvaan uutisissa tänään

Sähköautojen katsastusmääräys muuttui, nyt vakuutusyhtiöt ennustavat korvaushakemusten sumaa ja kalliita vakuutuksia

Marraskuun alussa astui voimaan uusi katsastusmääräys, jonka perusteella pienikin painauma sähköauton akkukotelossa on hylkäämisperuste katsastuksessa.

Tähän on syynä, että lommo voi esimerkiksi tukkia akun jäähdytyskanavia. Tämä puolestaan lisää tulipalon riskiä.
...

Volvon maahantuojan mukaan heidän sähköautoissaan pintanaarmut ja maksimissaan 8 millimetrin syvyiset painaumat ovat hyväksyttäviä. Akun muodonmuutokset ja kuoren läpäisevät vauriot eivät sen sijaan ole.

...

https://yle.fi/a/74-20013743

(lihavoinnit minun)

Ei tätä tietenkään kannata hysteerisesti ottaa, mutta jonkinlaista lisäjännitystä sähköauton omistamiseen ja vuokraamiseen tulee.

Uusimpien autojen akustojen korjausta ei ole tehty ollenkaan helpoksi, vaan niitä on pikemminkin integroitu osaksi auton kantavaa rakennetta. Esimerkiksi uusin Teslan akusto on täysin integroitu, eikä ole lainkaan korjattavissa. Muskin kommentin mukaan akustoa ei elinkaarensa lopussa aiota edes purkaa, vaan se jauhetaan kryogeenissä jäähdytettynä ja jalostetaan eteenpäin. Musk sanoi suunnilleen, että "suhtautukaa siihen kuin rikastettuun malmiin". Teslan uusimman akun tekniikkaa näytetään Munron kanavalla https://youtu.be/ozesI3OZEG0

[Outo olio]

En tiedä mikä olisi tälle paras ketju, ehkä näille pitäisi olla kokonaan omansa? Helsingin Sanomat haastattelee tulevia Eduskuntavaaleja varten kaikki puoluejohtajat, ensimmäisenä vuorossa Kokoomus ja Petteri Orpo. Orpo kertoo poliittisista visioistaan, eli kirjoituksessa käsitellään monia asioita, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa, joten tämän voisi lisätä myös johonkin muuhun ketjuun. Mutta Orpo ottaa kantaa myös energia-asioihin, ja esittää energiaomavaraisuutta ja kansallista vetystrategiaa.

Petteri Orpo vaatii perus­suomalaisia kertomaan, mistä he leikkaisivat

--

Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.

--

Teemu Luukka HS
2:00 | Päivitetty 8:11

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä Suomen uusi kukoistus on lähellä kuin matalalla roikkuva omena, jos seuraava hallitus ei sen poimimista tyri.

Omena koostuu puhtaasta energiasta, vetytuotannosta ja vihreästä teollisuudesta.

"Näen Suomen mahdollisuudet nousta maailmaa pelastavan vihreän teknologian suurmaaksi todella hyvinä, koska Suomella on jo testattua teknologiaa ja Suomi on pian omavarainen sähköntuotannossa, josta valtaosa on fossiilitonta. Meillä on tilaa, meillä on osaamista ja innovaatiot", Orpo sanoo HS:n haastattelussa.

--

Orpo sanoo, että seuraavan hallituksen pitää heti aluksi kirjoittaa kunnon vetystrategia, jotta kansainväliset sijoittajat tajuavat Suomen olevan tosissaan pyrkiessään vedyn ja puhtaan energian suurvallaksi.

"Sitten pitää tehdä isot panostukset omaan puhtaaseen energiaan. Me tarvitsemme Loviisan ydinvoimaloille jatkoluvan. Hanhikiven ydinvoimalalle pitää löytää länsimainen rakentaja."

Ydinenergialaki pitää Orpon mukaan myös uudistaa nopeasti pienydinvoimaloiden tarpeeseen. Kaavoituksilla ja luvilla pitää edistää tuulivoiman rakentamista.

--

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009331888.html

Myös muihin ketjuihin löytyy tästä keskustelunaihetta:

Matalallakaan kasvavista omenista ei ole hyötyä, jos kukaan ei niitä poimi.

Orpo sanoo, että Suomi tarvitsee kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia vuosittain.

--

Orpon mukaan byrokratiaa pitää purkaa ja työvoiman tarveharkinnasta pitää luopua kokonaan.

--

Kokoomus luottaisi rekrytoinnissa enemmän yrityksiin. Hyvin ulkomaalaisten työntekijöiden asiat hoitaneet yritykset saisivat sertifikaatin, joka olisi lupa rekrytoida suoraan ulkomailta.

--

[Totti]

Onko joku muukin  huomannut miten ilmastokatastrofin maalitolpat ollaan jälleen siirtämässä?

Tähän mennessä maalitolpat on siirretty jääkaudesta, kasvihuoneilmiöön, ilmaston lämpenemiseen ja ilmastomuutokseen. Ilmaston muuttuminen on nyt viimeisin apokalyptinen katastrofi jota pitäisi torjua. Trendi on siis se, että katastrofin suuruus vain pienenee sitä mukaan kun maailmanlopun eräpäivät vanhenevat ja vanhat ennusteet kaatuvat.

Uusin retoriikka näyttäisi olevan se, että ilmastomuutosta ei voikaan torjua vaan se pitää vain hidastaa ( https://www.climate.gov/news-features/climate-qa/can-we-slow-or-even-reverse-global-warming ). Tarjolla on siis jälleen yksi lievempi muoto maailmanlopusta kun edellinen visio ei näyttäisi toteutuvankaan.
Tästä päätellen uusi "konsensus" on nyt se, että ilmasto muuttuu ihan ihmisestä riippumatta, mutta katastrofitila kannattaa ylläpitää koska maailmanlopun tuloa voidaan siirtää eteenpäin.

Tämä on tietenkin jälleen yksi oiva retorinen uustulkinta koska jälkikäteen kukaan ei voi kertoa kuinka paljon ilmastomuutosta "hidastettiin" kun maisemat on pilattu tuulimyllyllä, Wittusen vetytehtailla ja kansalaisten taskut on tyhjennetty globalistien kassaholveihin. Kukaan ei siis tiedä mitä tosiasiassa tapahtui, mutta "ilmastotiede" saa tietenkin vakuutettua uskovaiset hyvistä teoistaan taikomalla esiin uuden tietokonemallin, josta ilmenee miten täpärästi harmageddon vältettiin 1 asteen marginaalilla.

Siirtämällä maalitolpat jälleen kerran, ilmastoalarmistit voivat siis jatkaa pelotteluaan maailman tuhoutumisella huolimatta siitä, että kaikki edelliset ennusteet näyttäisivät menneen päin piparia. Seuraavaa siirtoa odotellessa ...

[Roope]

Vuonna 2050 keskilämpötila on noussut jo
2,7 astetta ja merenpinta puoli metriä. Jää-
tiköiden sulamista ei enää voi pysäyttää, ja
merenpinta nousee väistämättä vielä kym-
menen metriä. Ilmastopakolaisia on jo lähes
kaksi miljardia. Rutto leviää ja miljardi ih-
mistä kuolee.

Vuosisadan vaihteessa lämpötila on nous-
sut jo 6,5 astetta ja parisataa vuotta myöhem-
min yli kymmenen. Jäljellä on liskoja ja joita-
kin jyrsijöitä. Onko ihmisiä, sitä ei voi arvata
kukaan.

Tulevaisuusennuste on tiedetoimittaja
Pasi Toiviaisen kirjasta Ilmastonmuutos.
Nyt.

Tuo Pasi Toiviaisen vuonna 2007 ilmestynyt apokalyptinen Ilmastonmuutos nyt, muistiinpanoja maailmanlopusta -kirja on muokannut muun muassa näyttelijä Aku Hirviniemen, muusikko Anssi Kelan ja ties kuinka monien muiden julkkisten ja vaikuttajien käsitystä ilmastonmuutoskehityksestä. Kirjasta tuntuvat usein vaikuttuneen samat ihmiset, jotka ovat lukeneet Risto Isomäen dystopiakirjoja faktana.

Tulipa luettua.

Pasi Toiviainen esittää kirjassaan vääjäämättömänä tosiasiana, että maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä vähintään neljä mutta todennäköisesti viisi, kuusi, seitsemän tai ehkä kymmenenkin astetta. 1967 syntynyt Toiviainen oli rakastunut maailmanloppuvisioonsa jo 80-luvun lopulla, eikä pysty päästämään tästä maailmankuvansa olennaisesta perustasta irti vieläkään.

"Minulle totaalisen tuhon uhkakuvasta luopuminen ei ollut aivan yksinkertainen prosessi, olinhan ehtinyt ripustaa koko uuden maailmankuvani tämän naulan varaan ja tehnyt sen takia suuria uhrauksia niin tulevaisuuteni suhteen kuin ihmissuhteissakin." (s. 51)

Totaalisen tuhon tilalle tulee valitettavasti vain toisenlainen globaali tuho.

Luku 17, "Maailmanlopun anatomia", on hilpeää luettavaa. 40-luvun lopulla Yhdysvallat rakentaa Meksikon rajalleen aidan estämään pakolaisten pääsyn maahan. Länsimaissa nuoret miehet ryhtyvät jahtaamaan entisiä ilmastonmuutoksen kieltäjiä kuten Simon Wiesenthal aikoinaan natsirikollisia. Toiviainen näpäyttää ennusteessaan EU:ta, että se ei koskaan tehnyt ilmastonmuutoksen kieltämisestä laitonta kuten holokaustin kieltämisestä. Vuonna 2050 maapallo on lämmennyt 2,7 astetta, ja merenpinta on noussut puoli metriä. Ilmastopakolaisia on kaksi miljardia, ja vielä useampi on lähtenyt vaeltamaan kohti pohjoista.

"Koko Etelä-Eurooppa muuttuu omituiseksi ei kenenkään maaksi, jossa Afrikasta ja arabimaista hyökyaaltojen lailla saapuneet pakolaiset valtaavat tyhjiksi jääneet talot ja kaupungit ja joukossa pyörii epämääristen onnenonkijoiden ryhmiä niin eri puolilla Eurooppaa kuin Aasiaakin." (s. 337)

Ydinvoimalat räjähtelevät, rutto leviää. Vuonna 2060 maailma on lämmennyt 3,7 astetta, ja ihmiset syövät toisiaan. Vuosisadan lopussa lämpötila on noussut lähes seitsemän astetta ja merenpinta puoitoista metriä (tosin toisaalla Toiviaisen mukaan 2-5 metriä, mutta ei kai se niin tarkkaa).

Ja tämä siis se Toiviaisen maltillinen ennuste totaalisen tuhon sijaan.

Toiviaisella olisi ollut 15 vuotta aikaa päivittää kirjansa apokalypsiennustetta, etenkin kun kehitys ei ole mennyt hänen ennustamallaan tavalla ja IPCC:kin on lieventänyt arvioitaan, mutta ei. Hän pitää edelleen kiinni siitä, että on ainoana oikeassa maailmanlopusta ja muut IPCC:stä lähtien väärässä, koska eivät ota huomioon takaisinkytkentöjä, äkkimuutoksia, jotka ovat koko ajan tuloillaan.

Toiviainen lainaa kirjassa emeritusprofessori Juhani Rinnettä, joka esitti vuonna 2006 ilmastonmuutoksen torjumatta jättäjien tuomitsemista "sukupolvirikoksesta". Jää epäselväksi, ketkä oikeuteen haastettaisiin, mutta syyte tulisi kuulemma "mielipiteen vapauden väärinkäytöstä".

[JoKaGO]

Toiviainen lainaa kirjassa emeritusprofessori Juhani Rinnettä, joka esitti vuonna 2006 ilmastonmuutoksen torjumatta jättäjien tuomitsemista "sukupolvirikoksesta". Jää epäselväksi, ketkä oikeuteen haastettaisiin, mutta syyte tulisi kuulemma "mielipiteen vapauden väärinkäytöstä".

Tuo on täydellinen järjestelmä, jossa on mielipiteen vapaus, mutta sitä ei saa käyttää väärin tai joutuu linnaan 

[Faidros.]

Taas mainio esimenkki kuinka vihervasemmistolaista ilmastopoliittista mediaa tehdään!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009341572.html
------
"Grönlannissa lämpimämpää kuin tuhanteen vuoteen!"
------

Jos oikeasti tehtäisiin uutinen ilman vihervassaripolitiikkaa, se kuuluisi näin: "Grönlannissa oli yhtä lämmintä jo tuhat vuotta sitten kuin on nyt!"

Tässä ehkä jutunjuurta mainiolle päätoimittaja @Matias Turkkila :lle?

[wjp]

Taas mainio esimenkki kuinka vihervasemmistolaista ilmastopoliittista mediaa tehdään!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009341572.html
------
"Grönlannissa lämpimämpää kuin tuhanteen vuoteen!"
------

Jos oikeasti tehtäisiin uutinen ilman vihervassaripolitiikkaa, se kuuluisi näin: "Grönlannissa oli yhtä lämmintä jo tuhat vuotta sitten kuin on nyt!"

Ajatella. Kesti tuhat vuotta tuo kylmässä kärvistely ja nyt lopulta on edes hieman lämmintä. Oishan se somaa jos toi johtus ihmisen toimista. Pahoin pelkään, että jatkossa taas kärvistellään.
WanhaP

[Roope]

Taas mainio esimenkki kuinka vihervasemmistolaista ilmastopoliittista mediaa tehdään!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009341572.html
------
"Grönlannissa lämpimämpää kuin tuhanteen vuoteen!"

Näin sitä tehdään:

Grönlannin mannerjään sulaminen aiheuttaa jo nyt merenpinnan nousua, joka uhkaa hukuttaa alleen miljoonien rannikoilla asuvien ihmisten kodit tulevina vuosikymmeninä ja -satoina. Grönlannin jäiden sulaminen on merkittävin merenpinnan nousua aiheuttava tekijä.

IPCC:n ennuste merenpinnan nousulle vuosisadan loppuun mennessä on 40-50 senttimetriä. Grönlannin mannerjään sulamisen osuus siitä on noin 10 senttimetriä.

[Uuno Nuivanen]

Aika ristiriitaiset tavoitteet...

Kansainvälinen valuuttarahasto suosittelee Suomelle: Julkisen talouden kestävyys turvattava
IMF suosittelee raportissaan Suomea muun muassa turvaamaan julkisen talouden kestävyyden, kohdentamaan paremmin energian tukitoimia ja lisäämään ilmastotoimia.
...
Lisää toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

IMF:n mukaan työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat lisätoimet ovat avaintekijöitä kasvun ja kestävyyden saavuttamiseksi. Työmarkkinauudistuksilla, palkkojen sopimusjärjestelmän joustavuuden lisäämisellä sekä koordinaatiomekanismin vahvistamisella tulisi olla taloutta tukeva rooli.

Rahaston mukaan julkisen sektorin viimeaikaiset palkkasopimukset ovat heikentäneet koordinaatiomekanismia, joka on verrokkimaihin verrattuna valmiiksi epämuodollinen. Paikallinen sopiminen on rahaston mukaan tärkeää, koska energian markkinashokkien vaikutukset yrityksiin vaihtelevat.

Ympäristö- ja energia-asioissa tarvitaan lisätoimia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. IMF lausuu. Toimia voivat olla esimerkiksi hiilen nykyistä korkeampi ja laajemmin eri sektorien välillä harmonisoitu hintataso sekä turvetuotannon verotuksen korottaminen. ...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/096465d7-7653-455a-b928-2a59d30cb62e