Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Huppupelikaani]

Turun toria yritetään lämmittää ekologisesti. Milläs muulla kuin aurinkoenergialla.

Turun kauppatorin neljä vuotta kestänyt remontti valmistui tänä syksynä. Torin alle rakennettiin pysäköintiluola sekä aurinkoenergian keräysjärjestelmä, jonka avulla on tarkoitus lämmittää parkkihalli ja pitää kauppatorin pinta sulana talvella.

———

Useita kohteita kauppatorityömaalla tehneen Nero Lattialämmityksen toimitusjohtaja Jarkko Laivo sanoo, ettei ole uskonut aurinkoenergiajärjestelmään missään vaiheessa.

– Kyllä minä pidän sitä aivan humpuukina koko juttua.

Tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri Simo A. Nurmi suunnittelee lämmitysjärjestelmiä. Hän on perehtynyt Turun hankkeeseen erityisen tarkasti.

———

– Esitetyillä faktoilla en kyllä näe, että se tulisi toteutumaan. Sellaisia energiamääriä ei tuosta järjestelmästä yksinkertaisesti irti saada.

Kauppatorin työmaalla suunnittelijana työskennellyt insinööri ei halua esiintyä nimellään. Hänen henkilöllisyytensä ja yrityksensä on Ylen tiedossa.

– En tiedä Turussa ensimmäistäkään talotekniikan ammattilaista, joka olisi sitä mieltä, että tämä aurinkoenergian kerääminen toimisi suunnitellusti.

———

Työ- ja elinkeinoministeriö katsoi Turun aurinkolämpöjärjestelmän niin merkittäväksi, että myönsi sille 1,3 miljoonaa euroa energiatukea (siirryt toiseen palveluun).

Kiistanalainen asia maailman suurimmaksi aurinkolämpövarastoksi kutsutussa järjestelmässä on se, paljonko aurinkoenergiaa pystytään kesän aikana lataamaan.

NollaE:n mukaan määrä on 11,2 gigawattituntia.

Yle pyysi suunnittelutietoja nähtäväksi aurinkoenergian keräysjärjestelmää hallinnoivalta Tori Energialta.

– Suunnittelu ei ole julkista, eikä sitä näytetä. Siihen on tehty tuotekehitystä, jota on tarkoitus kaupallistaa laajemminkin, sanoo yhtiön johtaja Jari Pölönen.

———

NollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa ihmettelee, kuinka jollain on aikaa yrittää todistaa heidän laskelmiaan vääriksi.

– Minusta se on lähinnä huvittavaa. Miksi ketään edes kiinnostaa se asia ylipäätään.

Turun Toriparkista ja Tori Energiasta vastaava Jari Pölönen uskoo, että NollaE:n tekemät laskelmat aurinkoenergian talteenotosta pitävät paikkansa.

– Me nähdään se muutaman vuoden kuluttua, minun mielestäni on turha spekuloida etukäteen.

Myös Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen pitää väittelyä aurinkoenergiajärjestelmän toiminnasta täysin turhana.

– Kesken järjestelmän käyttöönoton tämä on täysin turha keskustelu, ihan akateemista pohdintaa. Tätä keskustelua voidaan käydä vuoden päästä, kun on katsottu mikä varaustaso on.

———

Turun kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää on vakuuttunut siitä, että aurinkolämmön keräysjärjestelmä tulee toimimaan.

– Tämä on hankkeena merkittävä. Jos se onnistuu, niin kuin uskotaan, niin tämähän tulee monistautumaan monin paikkoihin Turussa.

———

Turun kannalta se, pysyykö kauppatori sulana kaukolämmön vai aurinkoenergian avulla, on lopulta yksi ja sama asia.

– Meille kaupunkina sillä ei ole merkitystä, koska se kustannus on sama, sanoo omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen.

yle.fi 28.11.2022

Hui hai asiantuntijoista. Veronmaksajien rahat ovat jo hyötykäytössä NollaE:llä, joten vasta-argumentiksi riittää jossittelut ja naureskelut kuinka jollain on aikaa ja otsaa tutkia täysin päättömäksi osoittautunutta häkkyrää, samalla kuin kaikki mahdollinen tieto salataan.

Kaupungin edustajien logiikan mukaan taas on ihan sama mitä ikiliikkujia rakennellaan muiden rahoilla, koska ei voi etukäteen tietää toimiiko se sittenkin. Ja jos se toimii, niin potentiaali on aivan valtava. Hienoa. Epäilemättä sitten kun huomataan, ettei toimi, arvostelu on turhaa jälkiviisautta. Ja loppupelissä se on kuitenkin ihan sama.

Turun tauti voi näköjään oireilla tälläkin tavalla.

[Pyhä Olavi]

Tämän ekoyhtiön toimijana pyöri yhteen väliin kokkareiden Ville Valkonen, joka pääsi kansanedustajaksi Ilkka Kanervan jälkeen. Follow the money, taas kerran,

[Omppupomppu]

Tämä kokoomuksen Ville Valkonen on ollut sisäministeri Petteri Orpon erityisavustaja 2015-2016 eli suuren matuvyöryn aikana. Ville näyttää poistaneen nettisivuiltaan tuon pestin Nollae:ssä. CV:n perusteella koko työhistoria on varsin kokoomuslainen.

TS: Valkonen irtisanoutui toriparkin energiaratkaisuyritys Nolla E:stä: "Suojelen riippumattomuutta:"

Valkonen toimi muutaman kuukauden ajan yrityksen energiarahoitusasiantuntijana.

Valkosen riippumattomuus luottamustehtävissä on kyseenalaistettu, koska Nolla E on muun muassa Tori energia Oy:n alihankkija Turun toriparkin lämmitysjärjestelmäsuunnittelussa.

[Roope]

Aivan kuten Suomen väärän EIT-tuomion tapauksessa, Ohisalo tuntuu olevan vain tyytyväinen Suomen painostukseen oikeuteen haastamalla. Valtio vieläpä rahoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa.

Ohisalo Suomen ilmasto­politiikan viemisestä oikeuteen: "Tärkeää, että tulee painetta"

Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat valittaneet riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristöministerin mukaan on hyvä, että kansalaisyhteiskunnasta tulee painetta päättäjille.

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) pitää ympäristöjärjestöjen käynnistämää oikeusprosessia Suomen ilmastopolitiikasta tärkeänä ennakkotapauksena.

Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat hallitukselta nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia oikeusteitse. Järjestöt ovat valittaneet riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ohisalo (vihr) korostaa, että Suomi sitoutunut kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin ja päättänyt ilmastolaissa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

[...]

VALTIONEUVOSTON jäsenenä Ohisalo on itsekin oikeusjutun kohteena, eikä siksi kommentoi prosessia tarkemmin.

"Kyse on monella tapaa tärkeästä ennakkotapauksesta. Yleisellä tasolla on tietenkin erittäin tärkeää, että ilmastopolitiikan tekoon tulee kansalaisyhteiskunnalta painetta päättäjille", hän toteaa.

Ympäristöjärjestöjen käynnistämän oikeusjutun taustalla on hillitsevien metsien hiilinielujen heikkeneminen niin, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Syinä pidetään muun muassa runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.

Suomen hallitus ei ole järjestöjen mukaan noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole käynnistänyt menettelyä lisätoimista, joilla vahvistetaan hiilinieluja.

Tämän vuoksi Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa jäädä toteutumatta.

Helsingin Sanomat 28.11.2022

Vaikea nähdä, että oikeusjutulla olisi menestymisen mahdollisuuksia, kun pohjana käytetyt luvut tulevat muuttumaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Mielenkiintoista kuitenkin, että jutun perusteluksi otettiin ilmastolain hullu hiilineutraalisuustavoite eikä kansainvälisiä sopimuksia kuten muiden maiden tapauksissa on tehty.

[Näkkileipä]

Mikä ihme siinä on, kun poliitikkojen täytyy huomioida joidenkin avoimesti ideologisten järjestöjen mielipiteitä ja vaatimuksia politiikassa?  Kuten: Greenpeacen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja vastaavien vaatimukset pitäisi jättää politiikassa täysin huomiotta. Suomen päättäjien pitäisi keskittyä tekemään vain sellaisia päätöksiä, jotka perustuvat ainoastaan ideologisesti riippumattomien ammattilaisten selvityksiin , eikä todellakaan ideologisten järjestöjen pohjalta jotka tulkitsevat tutkimuksia omien uskomusten mukaisesti.

[Petri_Petri]

Mielenkiinnolla seuraan mitä tapahtuu. Yritän ymmärtää tuon tarkoituksen.

Hallitus on tehnyt monia muitakin kunnianhimoisia uudistuksia, joilla ei käytännössä ole toteutusmahdollisuuksia. Sote-uudistus ei tule onnistumaan. Senhän piti säästää miljardeja. Nyt jo tarvitaan lisää rahaa vaikka se tulee voimaan vasta ensi vuonna. Työntekijöitäkään ei saada. Jollekin voi tulla mieleen tuostakin nostaa samanlainen oikeusjuttu. Ja yksittäiset turvapaikanhakijat ja heidän etujärjestöt voisivat vaatia korvauksia, koska (ministereidenkin mukaan) Suomi ei ole noudattanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Mutta mikä on ympäristöjärjestöjen tarkoitus? Luulisi seuraavan hallituksen ottavan opiksi ja tekevän minimivaatimukset eli tämä kääntyisi ympäristöjärjestöjen tarkoitusta vastaan.

Minusta tämä on selkeä esimerkki kuplassa omassa todellisuudessa elävistä, jotka eivät kykene tarkastelemaan toimiaan kuplan ulkopuolelta eli näkemään kokonaisvaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Kuplassa elävien todellisuus menee niin, että kun tulee ongelmia, niin he muuttuvat yhä fanaattisemmiksi. Eli kun pitäisi pitää hengitystauko ja rauhoittua miettimään mikä on mennyt pieleen, niin toimitaan päinvastoin eli lisätään vaatimuksia ja vetäydytään tiukemmin oman kuplan sisäiseen todellisuuteen. Ja vaaditaan yhä kovemmin kuplan ulkopuolisia toimimaan oman tahdon mukaan. Tämä aiheuttaa samanlaisen kierteen kuin woke-hulluudessa on tapahtunut. Mekanismi on sama ja lopputulos tulee olemaan sama kuin Hitlerillä tai Neuvostoliitolla tai nyt Venäjällä. Eli päinvastainen kuin oli tarkoitus.

VALTIONEUVOSTON jäsenenä Ohisalo on itsekin oikeusjutun kohteena, eikä siksi kommentoi prosessia tarkemmin.

"Kyse on monella tapaa tärkeästä ennakkotapauksesta. Yleisellä tasolla on tietenkin erittäin tärkeää, että ilmastopolitiikan tekoon tulee kansalaisyhteiskunnalta painetta päättäjille", hän toteaa.

Entä kun kansalaisyhteiskunnalta tulee painetta päättäjille, että on priorisoitava ihminen ykkössijalle. Että ihmisellä, minulla, on lämmintä kotona, rahat riittävät ruokaan ja elämiseen eikä elämä olisi jatkuvaa kärsimyksen lisäämistä jotta joskus saavutettaisiin se kunnianhimoinen utopia, joka koko ajan siirtyy kauemmas ja vaikeammin saavutettavaksi. Ja jos ilmastopolitiikassa päästään 2035 tavoitteisiin, niin onko tämä sitten pulkassa vai tuleeko lisää vaatimuksia? Merten muoviongelma, maailman nälänhätä ja saastuminen on ratkaisematta. Niitäkin tämä sama jengi on aikaisemmin ollut ratkaisemassa ja lopputuloksena ongelmat on vain lisääntyneet eli lopputulos on käänteinen kuin se hyvä tarkoitus oli. Miten olisi oikeusjuttu niistäkin? Tai vedetään YK oikeuteen, kun sen tarkoitus on ollut estää sodat ja ilmasto-ongelmat eikä se ole onnistunut. Tai Greenpeacen jäsenet voisivat vetää vastaavalla tavalla järjestönsä oikeuteen, kun se ei ole onnistunut omissa tavoitteissaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Greenpeace

Joten se tarkoitus. Se on yritys todistaa itselle, ettei ole tehnyt mitään väärin ja syy on muissa. Ihmismieli toimii noin kun on hajoamassa. Ja tuo jengi on siinä tilassa, että todellisuuden ymmärtäminen rehellisesti räjäyttäisi niiden oman pään. Tässä fanaattisuudesta otettiin silloin suuri askel todellisuuden ulkopuolelle, kun mukaan tuli "tavoitteiden kunnianhimo" eli aloitettiin kilpailu siitä, kenen tavoite on puhdasoppisin. Voitaisiin myös käyttää sanaa utopistisin ilman mahdollisuutta toteutukseen.

Entä minun ratkaisu asiaan? Nythän nuo vaativat vastustajilta ratkaisuja, joilta tosin edellyttävät että ne on heidän tavoitteitaan tukevia. Mutta minun ratkaisu on, että otetaan tavoitteeksi Suomen ilmaston lämpeneminen, trooppiset kesät. Parannetaan talojen jäähdytysjärjestelmiä, niin ratkaistaan ongelmat. Näinhän käänteisesti on tehty kylmän suhteen, parannettu talojen lämmitystä kylmää vastaan. Tämäkin on nyt ensi talven osalta pilattu, juuri näiden kunnianhimoisten "parannusten" takia.

[Lalli IsoTalo]

Mutta mikä on ympäristöjärjestöjen tarkoitus? Luulisi seuraavan hallituksen ottavan opiksi ja tekevän minimivaatimukset eli tämä kääntyisi ympäristöjärjestöjen tarkoitusta vastaan.

Jyrkkä EI tälle. Suomessa on 100 000 yhdistystä. Jos kansan valitsema hallitus alkaisi taipuilemaan  kaikenmaailman äänekkäiden haista-paska-yhdistysten vaatimusten mukaan, niin se olisi kusemista äänestäjien päälle, ja sen kutsumista sateeksi.

[Petri_Petri]

Mutta mikä on ympäristöjärjestöjen tarkoitus? Luulisi seuraavan hallituksen ottavan opiksi ja tekevän minimivaatimukset eli tämä kääntyisi ympäristöjärjestöjen tarkoitusta vastaan.

Jyrkkä EI tälle. Suomessa on 100 000 yhdistystä. Jos kansan valitsema hallitus alkaisi taipuilemaan  kaikenmaailman äänekkäiden haista-paska-yhdistysten vaatimusten mukaan, niin se olisi kusemista äänestäjien päälle, ja sen kutsumista sateeksi.

Minimivaatimuksilla tarkoitan, että jätetään ne kunnianhimoiset suunnitelmat tekemättä. Eli kun hallitus on tehnyt ilmastosopimuksia, joita se ei itsekään ole noudattanut. Siksihän nuo ovat oikeusjuttua nostamassa. Niin seuraava hallitus vaihtaisi tämän maksimivauhdin minimivauhtiin. Otettaisiin vaikka Kiinan ja Intian suunnitelmat pohjiksi. Hehän lämpötilan noususta kärsisivät pahemmin, joten voimme sanoa heille, että uskomme ja luotamme, että Te, Kiina ja Intia, olette päteviä tekemään tarpeelliset suunnitelmat.

Kun hallitus muuttaisi tavoitteensa minimivaatimuksiin, niin menisi pohja tältäkin oikeusjutulta. Voitaisiin jatkaa soiden käyttöä kuten ennenkin. Ja puun polttoon ei tulisi rajoituksia.

Samaa tapaa voisi sitten käyttää niille yhdistyksille, jotka lukevat lakia vain omasta näkökulmasta ja näkevät ristiriitaa lakien noudattamisessa.

Itseasiassa tämä on mielipuolista, että hallituksen ministerit tukevat tuota oikeusjuttua itseään vastaan. Ikäänkuin eivät olisi osapuolia tässä vaan ovat vain olleet napinpainajia ja kumileimasimia, kun lakeja on tehty.

[Lalli IsoTalo]

Heikki Porkka
1 pv  ·
Oheisen kuvan tietoa Yleisradio ja muut suomalaisia jatkuvasti pelottelevat "ilmastonmuutosmediat" levittävät varmasti suurella innolla?

No eivät tietenkään levitä, sillä Patrick Moore on yksi Greenpeacen perustajista, joka poistui järjestöstä, koska Greenpeacesta tuli äärivasemmistolainen agitaatioväline, jonka jakamalla "tiedolla" on yhä vähemmän yhteyttä todellisuuden kanssa.

Tästä huolimatta esimerkiksi Yle markkinoi edelleen greenpeacelaista totuutta suomalaisille.
Patrick Mooren kuvassa näkyvä sarkastinen englanninkielinen kommentti suomeksi:

"No niin. Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite (lumialueen laajuus) on suurempi kuin 56 vuoteen. Ja varsinaisen talven tuloon on vielä vajaa kuukausi. Onko joku alentanut ilmakehän CO2-tasoa?"

CO2 = hiilidioksidi, joka on ilmastoalarmistien ja Ylen mukaan myrkkykaasu, vaikka ilman sitä kasvit, puut, eläimet ja ihmiset kuolevat maapallolta.

Henkilökohtaisesti seurasin Greenpeacen "valistustyötä" aktiivisemmin, kun äärivasemmistolaisia mielipiteitä omaava vihreiden Tapio Laakso nimitettiin järjestön Suomen osaston ohjelmajohtajaksi vuonna 2011.

Laakso on vihreiden kansanedustaja Emma Karin puoliso ja hänen isänsä Jaakko Laakso tunnettiin äärivasemmistolaisena (taistolaiskommunisti) kansanedustajana, joka ihaili Neuvostoliittoa ja jonka epäillään vuotaneen salaista tietoa Moskovaan.

Laakso ei koskaan joutunut oikeuteen epäilysten seurauksena, kuten ei yksikään muu kansanedustaja, jolla on ollut läheinen suhde Moskovan kommunisteihin.

Suomessa moskovamielisten ja maanpetoksellista toiminnasta epäiltyjen tutkintaa ei ole koskaan tehty, kuten KAIKISSA muissa Neuvostoliiton etupiirin valtioissa tehtiin itänaapurin romahtamisen seurauksena.

Suomi oli ainoa valtio, joka ei puhdistanut pöytää, vaan samat Moskovaa lattiaan asti kumartaneet jatkoivat tehtävissään.

Osasyy siihen, miksi Suomi pimitti ja pimittää edelleen maanpetosepäilyjen alla olevien toimintaa, on suomalaisen median surkeus ja syyllisyydentunto, sillä massiivinen joukko toimittajakunnasta edusti samaa äärivasemmistolaista linjaa kuin politiikan moskovamieliset, joita löytyi kaikista puolueista vasemmalta oikealle (pois lukien Vennamon puolue ja pari kokoomuslaista).

Nyt samat notkeaselkärankaiset kumartavat Brysseliä, joten itsetunto-ongelma painaa edelleen vahvasti suomalaisessa päätöksenteossa.

Hyvät suhteet ovat aina hieno asia, mutta jatkuva nöyristely ja antautuminen ilman aitoa kriittisyyttä kertovat vahvasta itsetunnon ja omanarvontunnon puutteesta sekä jonkin sortin vastuunkannon pelosta.

Mutta, palaan takaisin ilmastohumppaan, jolle kaikki muut vaaleissa valitut eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta antoivat tukensa pääministerinä istuneen Juha Sipilän (kesk) tehtyä aloitteen Suomen tulevaisuuden ilmastopolitiikasta.
Sipilän tekemän aloitteen merkeissä Suomi siirtyi lopullisesti vihreän siirtymän tielle. Ja tästä päätöksestä kärsivät nyt lähes kaikki suomalaiset.

Muistaa kannattaa, että Suomessa on ajettu alas sekä turvetuotantoa että toimintakuntoisia energialaitoksia ENNEN Ukrainan sotaa juuri siksi, koska Suomen poliittinen eliitti uskoo niin vahvasti sattumaenergian (tuuli- ja aurinkovoima) riittävyyteen.
Lisäksi vihreä puolue on vastustanut ydinvoiman lisärakentamista useaan otteeseen viimeisen 30 vuoden aikana. Ydinvoimavastaisuus on ollut niin voimakasta, että sitä voi pitää osasyynä nykyiseen energiapulaan ja sähköenergian järkyttävään hintakehitykseen.

Mitä tulee Greenpeacen perustajiin kuuluneeseen Patrick Mooreen, hän on kertonut sähköpostiviestissään Epoch Timesille, että

"Poliittinen vasemmisto 'kaappasi' Greenpeacen, kun he tajusivat, että ympäristöliikkeessä oli rahaa ja valtaa. [Vasemmistolaiset] poliittiset aktivistit Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa muuttivat Greenpeacen tieteeseen perustuvasta järjestöstä poliittiseksi varainkeruuorganisaatioksi."

Mikäli Patrick Mooren kommentit liittyen rankasti politisoituneeseen Greenpeaceen kiinnostavat, niistä voi lukea lisää Tytti Saleniuksen kirjoittamasta artikkelista:
https://www.oikeamedia.com/o1-187500

Yleisradio ei tällaisia tietoja teille jaa, joka on tietysti ymmärrettävä asia, koska sen suosima (valheellinen) narratiivi (tarina) kärsisi kovan kolauksen.

Vihreiden äärivasemmistolainen Tapio Laakso on tyyppiesimerkki henkilöstä, jollaisia Greenpeace on imenyt sisäänsä toteuttamaan vasemmistolaista ideologiaa, jolla sivistysyhteiskuntia johdetaan tuhon tielle.

Laakso ei ole enää Greenpeacen palveluksessa, vaan sittemmin hän on levittänyt vasemmistolaista "ilosanomaa" Pelastakaa Lapset ry:n ja Kirkon ulkomaanavun palkkalistoilla.

Jossain vaiheessa Suomessa pitäisi toden teolla pureutua siihen, missä kaikkialla istuu edelleen henkilöitä, joilla, tai joiden läheisillä on ollut vahva side Neuvostoliiton kommunistipuolueeseen. Loikkareiden (KGB-agenttien) mukaan tällaisia henkilöitä on ollut Suomessa valtava määrä muun muassa mediassa ja puoluekentällä.

Neuvostomielisiä organisaatioita ovat Suomessa olleet muun muassa Rauhanpuolustajat ja osin myös musiikin saralla vaikuttava Elmu-liike, joissa kummassakin on ollut vahva taistolaiskommunistien edustus johtavissa asemissa.

Puolueista neuvostomielisimpiä ovat olleet keskusta ja SKDL, jonka jatko-osina voidaan pitää sekä vasemmistoliittoa että vihreitä, jonka riveissä on toki muutamia poikkeuksia, jotka eivät ole sosialisteja.

Kun 1980-luvun taitteessa perustimme Oulussa RYMY-nimisen yhdistyksen, se kasattiin osittain siksi, koska halusimme ehkäistä äärivasemmiston vallankaappausta rockmusiikin järjestösektorilla. Päätarkoitus oli kuitenkin esiintymistilaisuuksien tarjoaminen paikallisille ja suomalaisille muusikoille sekä monipuolisen konserttitarjonnan kasvattaminen myös pohjoisessa Suomessa.

Ja arvatkaapa saimmeko niskaamme laitavasemmiston räyhähenkilöt sekä paikallisen median, jonka musiikista raportoineet toimittajat (tuttuja minulle) olivat joko sitoutumattomia tai sitoutuneita vasemmistolaisia.

Tieto lisää usein tuskaa, mutta "tiedottomuus" kasvattaa tyhmyyttä, joten ei pitäisi olla kovin vaikea valintatehtävä sen suhteen, kumman tien valitsee - silmien ummistamisen vai tiedon hankkimisen.

[Isagoge]

Patrick Moore on siis twiitannut twiitin, jonka mukaan pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on nyt ennätyslaaja, ja Mooren mielestä tämä kyseenalaistaa hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen (ja myös ilmastomallit, joissa näin oletetaan).

Mitähän tuosta Mooren twiitistä pitäisi ajatella?

Ilmastomallithan ovat jo pitkään ennustaneet, että sadanta pohjoisella pallonpuoliskolla, erityisesti sen pohjoisimmissa osissa kasvaa, kun ilmasto lämpenee. Jos sattuu tulemaan kylmä syystalvi, kuten nyt, se sadanta tulee lumena. Mikään ilmastomalli ei ole ennustanut sellaista, että jokaisen talven pitäisi olla ennätyslämmin tai että kasvava sadanta ei syystalvesta enää voisi tulla lumena. Ilmastossa on sisäistä vaihtelua, jota yksittäiset mallit myös tuottavat.

Tuohan käytännössä osoittaa sitä, että ilmastomallit ovat tässä olleet ihan oikeassa. Pidemmällä aikavälillä pitäisi tietenkin käydä niin, että ilmaston lämmetessä myös pohjoisessa yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta tässä pisteessä ennätyslumipeite pohjoisessa ei missään nimessä todista ilmastomallien epäonnistumisesta, pikemminkin päinvastoin.

[Luotsi]

^ Jep, ilmastohihhulimalleja on mahdoton kumota, koska kaikki ilmiöt; olivat ne mitä tahansa, todistavat niiden puolesta. Siis täydellinen tieteellinen voitto!

[Lalli IsoTalo]

Jos sattuu tulemaan kylmä syystalvi, kuten nyt, se sadanta tulee lumena.

Arktiksen keskilämpötila on talvella −30 astetta.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Arktis#Ilmasto

^^^

Koska en ole alan asiantuntija, tyydyn vain toteamaan tuntemuksiani, joilla ei tieteellisessä keskustelussa pitäisi olla mitään paikkaa, mutta annanpa nyt kuitenkin sen perusteella mitä olen ketjua seurannut: nämä ilmastomallit lätkämailoineen tuntuvat olevan yksi massiivinen rikkinäinen pajatso, joka aina antaa oikean vastauksen alarmisteille, ja aina väärän vastauksen anti-alarmisteille.

[mannym]

Patrick Moore on siis twiitannut twiitin, jonka mukaan pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on nyt ennätyslaaja, ja Mooren mielestä tämä kyseenalaistaa hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen (ja myös ilmastomallit, joissa näin oletetaan).

Mitähän tuosta Mooren twiitistä pitäisi ajatella?

Ilmastomallithan ovat jo pitkään ennustaneet, että sadanta pohjoisella pallonpuoliskolla, erityisesti sen pohjoisimmissa osissa kasvaa, kun ilmasto lämpenee. Jos sattuu tulemaan kylmä syystalvi, kuten nyt, se sadanta tulee lumena. Mikään ilmastomalli ei ole ennustanut sellaista, että jokaisen talven pitäisi olla ennätyslämmin tai että kasvava sadanta ei syystalvesta enää voisi tulla lumena. Ilmastossa on sisäistä vaihtelua, jota yksittäiset mallit myös tuottavat.

Tuohan käytännössä osoittaa sitä, että ilmastomallit ovat tässä olleet ihan oikeassa. Pidemmällä aikavälillä pitäisi tietenkin käydä niin, että ilmaston lämmetessä myös pohjoisessa yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta tässä pisteessä ennätyslumipeite pohjoisessa ei missään nimessä todista ilmastomallien epäonnistumisesta, pikemminkin päinvastoin.

Hmm, IPCC:n malleissa tosiaan mainitaan että ilmaston lämpenemisen myötä sadanta pohjoisessa kasvaa, mutta se suuri mutta tuleekin siinä mitä et maininnut. Lumipeite häviää samalla ja merijää. Edes jotenkin rehelliset ovatkin jo todenneet mallien menneen pieleen.

https://www.ceres-science.com/post/current-climate-models-get-snow-cover-trends-wrong-for-all-four-seasons

In this post, we summarise the main findings of our 2019 peer-reviewed paper, "Northern hemisphere snow-cover trends (1967-2018): A comparison between climate models and observations" that was published in the scientific journal, Geosciences. We show that the current climate models are completely unable to explain actual trends in snow cover for all four seasons.

[Isagoge]

Hmm, IPCC:n malleissa tosiaan mainitaan että ilmaston lämpenemisen myötä sadanta pohjoisessa kasvaa, mutta se suuri mutta tuleekin siinä mitä et maininnut. Lumipeite häviää samalla ja merijää. Edes jotenkin rehelliset ovatkin jo todenneet mallien menneen pieleen.

No onhan tuo Mooren twiitti [tweet]1596932605957398529[/tweet] sekä lapsellista olkiukkoilua että räikeää kirsikanpoimintaa. Ja ikävä kyllä samaa voi sanoa sinun viestistäsi.

Olkiukkoilua Mooren twiitti on sikäli, että siinä luodaan harhakuva ilmastotutkijoiden tekemistä ennusteista. Tämän harhakuvan mukaan ennusteet ovat aina viestini 1. kuvan vasemman osakuvan mukaisia tasaisia viivoja tai käyriä, jolloin selvä yksittäinen poikkeama niistä muka osoittaisi ennusteen ja sen taustalla olevan tutkimuksen epäonnistumisen. Sellaisiin, jotka eivät vaivaudu asiaa ajattelemaan ja/tai jo lähtökohtaisesti toivovat, että ilmasto ei lämpenisi, tämä tietysti uppoaa kuin veitsi voihin. Tähän olkiukkoiluun syyllistyt sinäkin.

Todellisuudessa jokainen ilmastotutkija tietenkin ajattelee ennusteesta ja toteutuneesta ilmastollisen muuttujan arvon kehittymisestä viestini ensimmäisen kuvan oikean osakuvan mukaisesti: trendi on "keskiarvoistettu" kuvaus ilmastollisen muuttujan arvon kehittymisestä, mutta koska ilmastoilmiöissä on sisäistä vaihtelua, joskus rajustikin, yksi tai kaksi tai edes kolme heilahdusta pois trendiviivan läheisyydestä ei vielä todista mitään. Niitä heilahduksia päinvastoin pitäisikin näkyä. Vasta 30 vuoden tai pidemmän aikasarjan perusteella – jos se systemaattisesti karkaa tiettyyn suuntaan pois ennustetusta trendistä -, nähdään, että jokin on mallissa ja sen taustalla olevassa tutkimuksessa nyt selvästi pielessä. 

Kirsikanpoimintaa Mooren twiitti on tietysti sikäli, että yhden lyhyen aikajakson ja rajatun maantieteelliseen alueen jolloin ja jossa tapahtuu jotain ennustetusta trendistä irtoavaa vastaista tapahtumat esitetään muka todisteena siitä, että ennuste ja sen taustalla oleva tutkimus on epäpätevää.

Jos Mooren twiitissään esittämä argumentti riittäisi osoittamaan "co2-teorian" ja siihen (hyvin pieneltä osin) perustuvat ilmastomallit vääriksi, silloinhan ilmastotutkijoiden mallikokeisiin perustuvat ennusteet ja teoriat voitaisiin kumota vaikka joka päivä. Otetaan esimerkiksi Suomen marraskuun alimmat lämpötilat (viestini 2. kuva) ja

Hähää!! miten on mahdollista, että Suomessa 2021 marraskuun alin lämpötila on noin matala, jos Suomessa ilmasto kerran lämpenee?! CO2-teoria kumottu!!

Linkkaamasi tutkimus onkin sitten jo parempaa evidenssiä siitä, että ilmastomallit erehtyvät. Harmi kyllä jätit jostain syystä mainitsematta, että itse linkkaamasi tutkimuksen mukaan ne ovat onnistuneet kahden vuodenajan pohjoisen lumipeitteen laajuuden kehityksen ennustamisessa taitavasti, mutta kahden vuodenajan osalta tuon tutkimuksen mukaan ne ovat epäonnistuneet.

Toisaalta sitten löytää tutkimusta, jossa on saatu em. tutkimuksen kanssa osain ristiriitainen tulos:

https://tc.copernicus.org/articles/14/2495/2020/

An ensemble of six observation-based products is used to produce a new time series of historical Northern Hemisphere snow extent anomalies and trends; a subset of four of these products is used for snow mass. Trends in snow extent over 1981–2018 are negative in all months and exceed  -50 000 km2 yr−1 during November, December, March, and May.

Eli tämän tutkimuksen empiirisen aineiston mukaan vuoden jokaisena kuukautena aikavälillä 1981-2018 pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen laajuudessa näkyy laskeva trendi. Ja tämä tietysti sopii jokaisen vuoden ajalta sekä CMIP5- että CMIP6-mallien ennusteisiin. CMIP6-mallit ennustavat tutkimuksen mukaan trendin taitavammin kuin CMIP5-mallit, joiden ennusteessa on biasta, mutta ei niissäkään kuitenkaan täysin väärää trendiä.

Mitä asiasta pitäisi näiden ristiriitaisten tulosten suhteen ajatella? Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ennen kuin asiasta on tehty tarpeeksi tutkimusta ja sen pohjalta on tehty kunnollinen metatutkimus, johtopäätöstä ilmastomallien onnistumisessa tämän ilmastollisen muuttujan ennustamisessa on vaikeaa tehdä. Hyvin helppoa sen sijaan on kirsikkapoimia yksi näistä tutkimuksista, ja esittää se totuutena, jos sen tulokset sattuvat sopimaan omaan agendaan ja uskomusjärjestelmään. Kuten tässä nyt teit.

Edit: korjattu kieliasua ja kirjoitusvirheitä   

[mannym]

Olkiukkoilua Mooren twiitti on sikäli, että siinä luodaan harhakuva ilmastotutkijoiden tekemistä ennusteista.

Ja sinä sitten tiedät mitä ilmastotutkijoiden tekemät ennusteet ovat, kaikkien, aina ja ikuisesti? Lumipeitteen piti hävitä, pohjoisen merijään piti hävitä. No eipä ole hävinnyt.

Todellisuudessa jokainen ilmastotutkija tietenkin ajattelee ennusteesta ja toteutuneesta

Eihän vain, jokainen "oikea" ilmastotutkija tietenkin ajattelee? Jännää kuinka tuo ajatustenluku toimii.

Vasta 30 vuoden tai pidemmän aikasarjan perusteella – jos se systemaattisesti karkaa tiettyyn suuntaan pois ennustetusta trendistä -, nähdään, että jokin on mallissa ja sen taustalla olevassa tutkimuksessa nyt selvästi pielessä.

Hmm, IPCC:n ennusteet vuodelta 1990, ovat nyt 32 vuotta vanhoja. Uusimmat ovat sitä kovempia ennusteita, eli ennustavat paljon lämpimämpää. Ja kuten voimme todeta ettei 30 vuotta vanhat mallit ole osuneet oikeaan.

Kirsikanpoimintaa Mooren twiitti on tietysti sikäli, että yhden lyhyen aikajakson ja rajatun maantieteelliseen alueen jolloin ja jossa tapahtuu jotain ennustetusta trendistä irtoavaa vastaista tapahtumat esitetään muka todisteena siitä, että ennuste ja sen taustalla oleva tutkimus on epäpätevää.

Niin, onhan se väärin että rajataan pohjoiseen pallonpuoliskoon ja sen lumipeitteeseen, joka on laajempaa kuin 56 vuoteen, eikä olla edes talvessa, on kirsikanpoimintaa. Onhan tämä pohjoinen pallonpuolisko ja sinun sanojesi mukaan jo reilu 50 vuotta ennustettu lämpeneminen, aiheuttanut varsin suuren lumipeitteen kadon siellä missä sitä lunta yleensä on.

Jos Mooren twiitissään esittämä argumentti riittäisi osoittamaan "co2-teorian" ja siihen (hyvin pieneltä osin) perustuvat ilmastomallit vääriksi, silloinhan ilmastotutkijoiden mallikokeisiin perustuvat ennusteet ja teoriat voitaisiin kumota vaikka joka päivä.

CO­­­² teorian voi kumota varsin yksinkertaisesti. Koska sinäkään et ole löytänyt keinoa jolla se on falsifioitavissa, se ei ole tieteellinen teoria vaan dogma, jolloin sen voi irroittaa tieteestä ja käsitellä sitä sellaisena kuin uskovaiset sitä käsittelevät. Sehän hauskaa tuossa twiitissä on, sillä lisääntyvän CO² olisi ennusteiden mukaan pitänyt lämmittää palloa niin, että lämpimään ilmaan sisältyy enemmän kosteutta joka sitten sataa vetenä hävittäen lumen.

Linkkaamasi tutkimus onkin sitten jo parempaa evidenssiä siitä, että ilmastomallit erehtyvät. Harmi kyllä jätit jostain syystä mainitsematta, että itse linkkaamasi tutkimuksen mukaan ne ovat onnistuneet kahden vuodenajan pohjoisen lumipeitteen laajuuden kehityksen ennustamisessa taitavasti, mutta kahden vuodenajan osalta tuon tutkimuksen mukaan ne ovat epäonnistuneet.

Kahden vuodenajan lähes oikein saaminen neljästä on melko huonosti. Ja kuten he itse kertovat, ilmastomallit eivät kykene selittämään todellisen lumipeitteen trendejä kaikkina neljänä vuodenaikana. Tai no lainataan hieman.

So, even though the computer models are technically getting the sign of the linear trend right for the spring and summer, they are still completely unable to explain the actual year-to-year trends at all. That is, all they can reproduce is the fact that spring and summer snow cover is less now than it was in the late 1960s. ...

Some researchers have proposed various explanations as to why the models might be failing to capture the increase in autumn/fall and winter snow cover, e.g., Cohen et al. (2012). However, at present, the computer models are unanimous in insisting that this should not be occurring. The models insist that due to increasing greenhouse gases, snow cover should have been steadily decreasing for all seasons since the 1960s.

Eli yksinkertaisuudessaan, ilmastomallit osaavat kertoa että kesällä keväällä lunta on vähemmän kuin 1960 luvun lopulla. Mutta eivät osaa kertoa miten syssyllä ja talvella lunta onkin. Ilmastomallien mukaan 1960 luvulta lähtien, lumipeitteen olisi pitänyt huveta joka ikisenä vuodenaikana. Sitähän sinäkin nyt yritit selitellä, "no osaahan ne kertoa suht tarkasti kahdesta vuodenajasta".

Eli tämän tutkimuksen empiirisen aineiston mukaan vuoden jokaisena kuukautena aikavälillä 1981-2018 pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen laajuudessa näkyy laskeva trendi. Ja tämä tietysti sopii jokaisen vuoden ajalta sekä CMIP5- että CMIP6-mallien ennusteisiin. CMIP6-mallit ennustavat tutkimuksen mukaan trendin taitavammin kuin CMIP5-mallit, joiden ennusteessa on biasta, mutta ei niissäkään kuitenkaan täysin väärää trendiä.

Jonain päivänä sinä kenties tajuat että kun ilmastomalliin syötetään menneisyyden data niin se ilmastomalli osaa "ennustaa" sen menneisyyden. 1981 - 2018, hmm. CMIP-3 lähti vuonna 2005, jolloin sillä oli dataa 1981 - 2005, CMIP-5, taasen 2010-2014, jollon sillä oli dataa jo aikaväliltä 1981-2010/2014, ja CMIP-6 lähti käyntiin kunnolla vasta 2018, jolloin hmm, 1981 - 2017 välinen data oli saatavilla, ja kappas osaavat ennustaa tuota, mennyttä aikaa varsin hyvin.

Taidan mennä eilisen tuloksia veikkaamaan raviradalle, arvaatkos kuinka tarkasti osaan ennustaa jo kilpaillun ravin tuloksia?

Mitä asiasta pitäisi näiden ristiriitaisten tulosten suhteen ajatella? Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ennen kuin asiasta on tehty tarpeeksi tutkimusta ja sen pohjalta on tehty kunnollinen metatutkimus, johtopäätöstä ilmastomallien onnistumisessa tämän ilmastollisen muuttujan ennustamisessa on vaikeaa tehdä. Hyvin helppoa sen sijaan on kirsikkapoimia yksi näistä tutkimuksista, ja esittää se totuutena, jos sen tulokset sattuvat sopimaan omaan agendaan ja uskomusjärjestelmään. Kuten tässä nyt teit.

Ehei, minä poimin ensimmäisen jonka löysin googlettelemalla kevyesti, joka on ristiriidassa nyt sinun "Todellisuudessa jokainen ilmastotutkija tietenkin ajattelee" kaavastasi. Mitä ristiriitaisten tutkimusten suhteen tulisi ajatella? Se joka perustuu empiriaan, on se millä mennään, se mikä "ennustaa" mennyttä ja sitten lineaarista alamäkeä hamaan tappiin, jääkööt omaan arvoonsa.
Johtopäätös ilmastomallien onnistumisessa tämänkin muuttujan ennustamisessa on helppo tehdä. Mutta sitä ei tehdä sillä "me omistamme tieteen" YK ei hyväksy sitä ratkaisua, koska sehän tarkoittaisi heidän rahoituksensa ja siten vaikutusvaltansa hupenemista.

jotta ei tietenkään jäisi vain minun sanoikseni, niin lähteistetään yk:n lausuma. https://www.nationalreview.com/news/u-n-communications-official-touts-google-search-partnership-we-own-the-science/

The United Nations' under-secretary-general for global communications said last week that the U.N. has partnered with several big tech companies to combat disinformation on Covid-19 and climate change because "we own the science and we think that the world should know it."

Under-secretary-general Melissa Fleming made the comments last week while speaking on a panel on disinformation during the World Economic Forum's (WEF) Sustainable Development Impact Meetings.

"We partnered with Google," Fleming said. "For example, if you Google 'climate change,' you will, at the top of your search, you will get all kinds of U.N. resources."

She said the partnership began when U.N. officials were "shocked to see that when we Googled 'climate change,' we were getting incredibly distorted information right at the top."

"We're becoming much more proactive. We own the science, and we think that the world should know it, and the platforms themselves also do," she added.

Tahtoo siis sanoa, kun ilmastomallit "ennustavat" että jokaisena vuodenaikana lumipeite hupenee, mutta näin ei tapahdu niin ne eivät osaa siten ennustaa. Ja niihin syötetyt tiedot eivät siten pidä paikkaansa. Tämä sama pätee pohjoiseen merijäähän, joka on jo pitkään kiusannut ilmastointitieteilijöitä, kun jäätön jäämeri ei nyt sitten tapahdukkaan. Tai tapahtunutkaan, NASA kun ennusti että merijää on jäätön 2012. Nyt se aikamääre on potkaistu 2035 mahdollisesti, joka onkin ilmastointitieteilijöiden motto. Tulee tapahtumaan noin 12-15 vuoden päästä näin, ja kun ei tapahdu niin uusi ennuste yhtä pitkän ajan päähän.

[Roope]

Sademetsän suomalainen opettaa yhteisvastuuta

OLET metsässä keräämässä marjoja. Näet edessäsi lupaavan puolukkamättään. Kumarrut ja ojennat jo kätesi, kunnes havahdut ajattelemaan asiaa tarkemmin.

Siis hetkinen! Yhden puolukan merkitys koko ämpärillisessä puolukoita on niin mitätön, että kannattaa säästää selkää ja jättää se poimimatta.

Mutta ei! Lapsikin ymmärtää, että tuossa on ajatusvirhe. Jos noin ajattelee, kaikki puolukat jäävät poimimatta, ja marjastaja palaa metsästä tyhjän ämpärin kanssa.

Lapsi sen ymmärtää, mutta eivät aikuiset.

[...]

Kolmas sanoo, ettei Suomen kannata tehdä kalliita ilmastoinvestointeja, koska isot asiat ratkaistaan Kiinassa.

OLEMME siis yhteiskunnan freeridereita, vapaamatkustajia. Emme hoida osuuttamme vaan luistamme yhteisestä vastuusta.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ongelma on pahin. Siinä olemme kaikki vapaamatkustajia.

Tiedeyhteisö on yksimielinen, mutta emme kuuntele hätähuutoja.

Pari viikkoa sitten päättyneessä YK:n suuressa ilmastokokouksessa YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi: "Olemme matkalla ilmastohelvettiin, ja jalkamme on yhä kaasulla."

Jos emme kuuntele aikuisia, niin kuuntelisimme edes lapsia – tai niitä, jotka vielä hetki sitten olivat lapsia.

[...]

Tiedeyhteisö on yksimielinen myös siinä, että toivoa on, mutta ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkia. Maita, kansoja ja yhteisöjä. Ja ihmisiä.

Yllättävän suuri ongelma on lihansyönti. Tietokirjailija Risto Isomäki on laskenut, että jos kaikki vaikutukset otetaan huomioon, eläinten kasvatus ihmisen ruoaksi on aiheuttanut ja aiheuttaa ilmastonmuutoksesta jopa puolet.

Nyt kaikkea kulutusta on vähennettävä. Matkat, varsinkin lentomatkat, on jätettävä tekemättä. Jokaista ostosta pitää harkita.

Jokainen teko ratkaisee. Jokainen marja lasketaan.

Kirjoittaja on HS:n liitepäällikkö.

Helsingin Sanomat 3.12.2022

Mikähän siinä on, että Hesarin toimittajilla ei ole ilmastokeskustelussa faktoja ja logiikkaa sen enempää kuin pää punaisena huutavalla elokapinateinillä? Onko siellä toimituksessa ketään oikeasti aikuista?

Puolukoiden kerääminen voi naiivilla lapsen logiikalla tuntua toimintana samanlaiselta kuin ns. ilmastoteot, mutta vertaus ei yhtään tarkemmin ajateltuna toimi, koska ilmastoteoissa ja -politiikassa on kyse yhteismaan ongelmasta. Ei marjasta omassa ämpärissä vaan pisarasta yhteisessä meressä.

Siis hetkinen! Yhden puolukan merkitys koko ämpärillisessä puolukoita on niin mitätön, että kannattaa säästää selkää ja jättää se poimimatta.

Mutta ei! Lapsikin ymmärtää, että tuossa on ajatusvirhe. Jos noin ajattelee, kaikki puolukat jäävät poimimatta, ja marjastaja palaa metsästä tyhjän ämpärin kanssa.

Ajatusvirhe – yksi niistä – on päättelyn takana olevassa ajatuksessa, että joko ei tehdä mitään tai tehdään kaikki mahdollinen. Oikeasti on olemassa järkevä optimi ja se on tosielämässä jossain ääripäiden välissä, etenkin kun ilmastotoimilla on myös hintansa ja ikävät seurauksensa.

Kolmas sanoo, ettei Suomen kannata tehdä kalliita ilmastoinvestointeja, koska isot asiat ratkaistaan Kiinassa.

OLEMME siis yhteiskunnan freeridereita, vapaamatkustajia. Emme hoida osuuttamme vaan luistamme yhteisestä vastuusta.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ongelma on pahin. Siinä olemme kaikki vapaamatkustajia.

Kuten sanottu, kyseessä on yhteismaan ongelma, jonka kirjoittaja yrittää kääntää moraaliseksi ongelmaksi, jossa syyllisiä ovat suomalaiset.

Kyseessä on myös ns. viheliäinen ongelma, mutta yksi osaratkaisu siihen on yhteiset sopimukset siitä huolimatta, että Suomen toimilla ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, kun taas Kiinan päätöksillä on.

Toisin kuin toimittaja väittää, Suomi ei ole vapaamatkustaja. Kiina ei ole sitoutunut edes vuoden 2050 hiilineutraalisuuteen, kun taas Suomi on sitoutunut muita EU-maitakin tiukempaan, kalliimpaan ja suomalaisille vahingollisempaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Tiedeyhteisö on yksimielinen, mutta emme kuuntele hätähuutoja.

Pari viikkoa sitten päättyneessä YK:n suuressa ilmastokokouksessa YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi: "Olemme matkalla ilmastohelvettiin, ja jalkamme on yhä kaasulla."

Jos emme kuuntele aikuisia, niin kuuntelisimme edes lapsia – tai niitä, jotka vielä hetki sitten olivat lapsia.

Voi helvetti mitä lässytystä.

Tiedeyhteisö on yksimielinen mistä ja tämä auttaa asiassa miten? Pääsihteeri Guterres on osoittanut olevansa lapsen tasolla oleva hysteerinen idiootti, jota ei kannata kuunnella missään asiassa.

Ja argumentoinnin kruunaa tietysti klassinen "kuuntelisimme edes lapsia"...

Tiedeyhteisö on yksimielinen myös siinä, että toivoa on, mutta ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkia. Maita, kansoja ja yhteisöjä. Ja ihmisiä.

Tuon toteaminen ei auta yhtään paremmin hahmottamaan, mikä on järkevää politiikkaa ja tehokasta toimintaa ja mikä ei.

Yllättävän suuri ongelma on lihansyönti. Tietokirjailija Risto Isomäki on laskenut, että jos kaikki vaikutukset otetaan huomioon, eläinten kasvatus ihmisen ruoaksi on aiheuttanut ja aiheuttaa ilmastonmuutoksesta jopa puolet.

Nyt kaikkea kulutusta on vähennettävä. Matkat, varsinkin lentomatkat, on jätettävä tekemättä. Jokaista ostosta pitää harkita.

Hampurilaisen hinnan sataan euroon korottamista vaatinut Risto Isomäki on hänkin sen luokan ilmastohörhö, ettei hänen sanomisillaan luulisi olevan painoarvoa. Toimittajat eivät vain haasta jänniä ja pelottavia puhuvaa profeettaa visioistaan.

Tästä päästäänkin siihen, että kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten marjanpoimintavalinnoista vaan ihmisten pakottamisesta, jo pelkästään EU:ssa tuhansien miljardien eurojen uudelleenohjaamisesta ja epäonnistuneiden energiavalintojen seurauksena kymmenien tuhansien ihmisten hengestä. Ja pakottamisesta nimenomaan EU:ssa ja Suomessa, sillä Kiinassa ja Intiassa puheilla matkustamisen ja lihansyönnin rajoittamisesta ei ole tulevaisuutta.

Jokainen teko ratkaisee. Jokainen marja lasketaan.

Jokainen teko ei ratkaise, kuten fanaatikot haluavat mustavalkoisesti uskotella. Kukaan ei huomaa pisaraa meressä, ei viittä miljoonaa pisaraa tai edes kahdeksaa miljardia pisaraa.

Olennaista olisi keskittyä niihin asioihin, joilla voi olettaa olevan vaikutusta ja jotka eivät häiritse tai vaaranna ihmisten elämää tarpeettomasti ja karsia yhä hysteerisemmäksi menevää ilmastouskonnollisuutta. Mutta kun ei.

[F1nka]

...
Nyt kaikkea kulutusta on vähennettävä. Matkat, varsinkin lentomatkat, on jätettävä tekemättä. Jokaista ostosta pitää harkita.

Jokainen teko ratkaisee. Jokainen marja lasketaan.

Kirjoittaja on HS:n liitepäällikkö.

Uskaltaako parahin liitepäällikkö julistaa tätä suoraan Sanna Marinille?

[Eino P. Keravalta]

HS toimittelija:

Nyt kaikkea kulutusta on vähennettävä. Matkat, varsinkin lentomatkat, on jätettävä tekemättä.

Viimeisestä lentomatkastani on 18 vuotta. Viimeisestä laivamatkastani on 15 vuotta.

Eikö olisi kohtuullista, että saisin hyvityksenä ilmaiset sähköt edes tulevaksi 5 vuodeksi?

Kiittäen, ilmastosäästäjä.

[Mäyräkoira]

^ älä Eino unta näe. Sulta viedään muovipaikatkin hampaista. 

[Roope]

Kuin Tiktok tosielämässä – Qatarin aavikolle rakennettiin 44 miljardilla kulissikaupunki

Antti Salmenperä

QATARILLA on kahdet kasvot. Dohasta 20 kilometriä lounaaseen on kätketty rakennustyöntekijöiden köyhät olot, joita ei näytetä maailmalle.

Pohjoisessa – kahdenkymmenen kilometrin päässä Dohan keskustasta – aukeaa täysin oma mielikuvitusmaailmansa ja Qatarin markkinointikoneiston julkisivu: Lusail.

Noin 44 miljardilla eurolla viidessätoista vuodessa tyhjästä noussut Lusail on kuin oikean elämän legokaupunki.

Lastenhuoneen keskelle kohoavan mielikuvituskaupungin tavoin myös Lusail on rakennettu tyhjän päälle.

Ennen tornitalojen lasipintoja ja niistä heijastuvia kirkkaita keinovaloja maapläntillä oli vain 38 neliökilometriä auringon polttamaa aavikkoa.

[...]

KAIKEN hulluuden taustalla lepää totuus siitä, miksi tällaisen paikan pitäisi olla vain lastenhuoneen lattialla, valmiina murskattavaksi huonona ideana.

Qatarilaisasukkaan hiilijalanjälki on suurempi kuin missään muualla maailmassa. Brittilehti Guardianin mukaan ilmasto lämpenee maassa sitä vauhtia, että ilmastotutkijoiden arvioiden mukaan Qatar on vuoteen 2070 mennessä asuinkelvoton.

Kuumuuden takia MM-kisat siirrettiin pelattavaksi marras-joulukuussa ja stadioneita viilennetään keinotekoisesti. Samoin tehdään luksuskaupungin kaduilla.

"Jalkakäytävällä nilkkoihin puhaltaa kylmää ilmaa. Näin me ihmiskuntana ratkaisemme ilmasto-ongelmat. Käännetään vain säätimestä kylmemmälle. Ilmastoidaan maailma", Guardianin toimittaja Barney Ronay kirjoittaa sarkastisesti reportaasissaan.

Helsingin Sanomat 4.12.2022

Toimittaja itkee sekä siitä, että Qatar tulee olemaan "asumiskelvoton" 50 vuoden päästä, että siitä, että Qatarissa käytetään toimivia teknisiä ratkaisuja kuumuuden lievittämiseen. Kumpi se oikein on?

Väite asuinkelvottomuudesta on tietysti roskaa. Tutkijat eivät ole väittäneet, että Qatarissa ei voisi asua, vaan että kosteat helteet voivat yltyä sellaisiksi, ettei silloin voi oleskella pahimpana aikana pitempää aikaa ulkona ainakaan ilman nesteytystä. Tässä taas ei ole mitään uutta tai ihmeellistä. Lisäksi tutkimuksen oletuksena oli globaalin lämpötilan neljän asteen nousu, mikä on sekin rankkaa liioittelua.

[Roope]

Uusiutuva energia lisääntyy ennennäkemätöntä tahtia, sanoo Kansainvälinen energiajärjestö

Maailmanlaajuinen energiakriisi on kirittänyt uusiutuvan energian tuotannon ennennäkemättömään vauhtiin, kertoo Kansainvälinen energiajärjestö IEA vuosiraportissaan.

IEA ennustaa, että seuraavien viiden vuoden aikana uusiutuvan energian tuotanto jopa kaksinkertaistuu nykyisestä. Uusiutuvan energian odotetaan ohittavan hiilen maailman suurimpana sähkönlähteenä jo alkuvuoteen 2025 mennessä.

Maailmanlaajuisen energiakapasiteetin ennakoidaan IEA:n mukaan nousevan 2 400 gigawattia, mikä on yhtä paljon kuin Kiinan koko nykyinen tuotanto. Viiden vuoden kuluttua uusiutuvan energian tuotantopotentiaali olisi IEA:n mukaan 5 640 gigawattia.

Aurinkoenergian määrä lähes kolminkertaistuu ja tuulienergian kaksinkertaistuu, IEA ennustaa.

[...]

– Uusiutuvan energian jatkuva kasvu on elintärkeää, jotta ilmaston lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, sanoo IEA:n puheenjohtajan Fatih Birol järjestön tiedotteessa.

Yle 6.12.2022

Nykyisen tiedon perusteella lämpenemistä ei ole käytännössä mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, eikä varsinkaan korvata fossiillienergiaa vaadittuun tahtiin uusiutuvilla.

Ajatus on älytön, joten piti käydä katsomassa, mihin oletuksiin se perustuu. Itse raportissa ei mainitakaan mitään tällaista, eikä tiedotteessakaan loppujen lopuksi muuta kuin että uusiutuvilla päästään lähemmäksi tavoitetta. Jo pelkästään Kiinan päästöt tekevät tavoitteen mahdottomaksi.

The accelerated case's faster renewables growth would move the world closer to a pathway consistent with reaching net zero emissions by 2050, which offers an even chance of limiting global warming to 1.5 °C.

[F1nka]

^Ja mistähän maailmanlaajuinen energiakriisi johtuukaan?

[Roope]

Kolumni: Voiko poliittisen päätöksenteon ulkoistaa tutkijoille?

Koronapolitiikan kautta opittiin, että tieteellä on suuri merkitys, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Petteri Taalas.

On myönteistä, että poliittisen päätöksenteon tueksi hyödynnetään tieteellistä tietoa esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa. Muutamissa maissa hallitukset ovat nimittäneet erityisen päätutkijan edistämään tieteen äänen kuulumista.

Aikoinaan Leonardo da Vinci kykeni edustamaan tiedettä laaja-alaisesti, mutta nykyiset päätutkija-parat eivät kykene hallitsemaan tieteen laajaa kenttää. Mutta he voivat toimia välittäjinä haettaessa tieteellistä pohjaa päättämisen tueksi.

Ilmastokysymyksiäkin varten on perustettu elimiä tukemaan päätöksentekoa. Suomessa on muun muassa Iso-Britannian esimerkin mukaisesti ilmastopaneeli, minkä jäsenenä toimin itsekin toistakymmentä vuotta sitten. Samoin hallituksilla on ollut ilmastoneuvonantajia, joista on ollut vaihtelevia kokemuksia.

[...]

Ruotsissa valittiin muusta maailmasta poikkeava koronalinja kun torjuntatoimenpiteet ulkoistettiin valtionepidemiologi Anders Tegnellille. Tämän seurauksena Ruotsissa kuoli ihmisiä verrokkimaita huomattavasti enemmän. Tegnell ei tämän jälkeen kelvannut myöskään WHO:n tehtäviin. Suomessa onnistuttiin paremmin – kiitos paremman tieteellisen taustan ja poliittisten päätösten.

Myös tutkijoihin ja tutkimukseen on syytä suhtautua tietyllä kriittisyydellä. Monesti hyvän tutkijan osaamisala on kapea, sillä huipulle ei useinkaan pääse laaja-alaisuudella vaan erikoistumisella. Näin ollen tutkijan perspektiivi voi olla liian rajoitettu, jotta poliittisessa päätöksenteossa tarvittava yhteiskunnallinen kokonaisuus tulisi riittävästi hahmotettua.

Tämä pätee myös meihin ilmastoasiantuntijoihin. Ilmaston taikka biodiversiteetin lisäksi poliittisessa päätöksenteossa on pohdittava myös taloutta, työllisyyttä ja vaikkapa hyvinvointivaltion rahoitusta.

[...]

On mielenkiintoista nähdä, miten hyvin Suomi onnistuu maailman kunnianhimoisimmassa 2035 hiilineutraaliustavoitteessa, ja kuinka hyvien tieteellisten tietojen varassa poliittiset päätökset on tehty.

Toivottavasti aiheeseen liittyvä kuohunta ei vähennä suomalaisten halua tehdä ilmastomyönteisiä ratkaisuja arkielämässään eikä johda ilmaston kannalta kielteiseen käyttäytymiseen äänestyskopeissa. Tarvitsemme Suomessa, mutta myös koko maailmassa suuren yleisön tuen järkeviksi koetuille ilmastotoimille.

Iltalehti 5.12.2022

On mielenkiintoista nähdä, miten hyvin Suomi onnistuu maailman kunnianhimoisimmassa 2035 hiilineutraaliustavoitteessa, ja kuinka hyvien tieteellisten tietojen varassa poliittiset päätökset on tehty.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta ei ole perusteltu tieteellä, eikä se olisi mahdollistakaan, vaan globaalina esikuvana toimimisella ja jos mahdollista vieläkin järjettömämmin suomalaisten yritysten edulla, jonka kautta me jotain tarkemmin selittämätöntä kautta tienaamme tällä.

Toivottavasti aiheeseen liittyvä kuohunta ei vähennä suomalaisten halua tehdä ilmastomyönteisiä ratkaisuja arkielämässään eikä johda ilmaston kannalta kielteiseen käyttäytymiseen äänestyskopeissa.

Kuten Taalaksen luulisi tietävän, suomalaisten arkielämän ilmastomyönteisillä ratkaisuilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ei edes sillä, että kaikki suomalaiset kuolisivat pois.

Myöskään suomalaisten äänestyskäyttäytymisellä ei ole mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen tai käytännössä edes Suomen ilmastopolitiikkaan. Kaikki puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat pakottaa suomalaiset koko maailman esikuviksi ja maksamaan siitä itsensä kipeiksi. Yksikään maa ei ole seurannut Suomen esimerkkiä, eikä tule seuraamaan. Sen sijaan Suomi saa rahoittaa muun maailman, niin EU-maiden kuin Afrikankin, ilmastomyönteisiä ratkaisuja.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Onko yksittäisen ihmisen valinnoilla mitään merkitystä ilmastonmuutokseen? Kaksi keinoa nousee ylitse muiden 8.12.2022

On selvää, että yksittäisen ihmisen valinnoilla ei vaikuteta ilmastonmuutokseen, mutta toimittaja sivuuttaa otsikossa esittämänsä kysymyksen ja jatkaa jostain muusta.

KULUTTAJAN rooli Suomen ilmastotavoitteiden tavoitteiden toteutumisessa ja siten myös ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Suurimmat mahdollisuudet saada aikaan lisäpäästövähennyksiä liittyvät ruokaan ja liikkumiseen, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti.

Ilmastopaneelin mukaan nykyiset politiikkatoimet eivät kuitenkaan turvaa riittävästi ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja.

Toisin sanoen kuluttajia ei käsitellä raportissa yksittäisinä ihmisinä itsenäisine valintoineen vaan kollektiivina, joka tekee yhteiskunnan haluamia valintoja yhteiskunnan ohjaamana.

Esimerkiksi raportissa mainittu planetaarinen ruokavalio on jotain, jonka omaksumiseen suomalaisten ylivoimainen enemmistö taipuisi vain pakotettuna.

Ruokavaliomuutosten kohdalla Suomessa ollaan pattitilanteessa. Ilmastokestävä ruokavalio edellyttäisi lihan- ja maidonkulutuksen pienentymistä ja kasvisruoan osuuden kasvua, mutta toteutuakseen muutos edellyttäisi kuluttajien valintaa tukevaa maatalous- ja ruokapolitiikkaa. Nykyinen politiikka pitää tuotantosuunnat ennallaan.

Lihan- ja maidon kokonaiskulutuksen raju pienentäminen jopa kolmannekseen ei kylläkään ole kuluttajien valinta. Jos olisi, sen näkisi kulutuksesta ilman yhteiskunnan toimiakin.

YHTEISKUNTA voi ohjauksellaan kannustaa kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja entistä ripeämmin, kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

"Toimiva ilmastopolitiikka vaikuttaa myös kuluttajan hiilijalanjälkeen. Samaan aikaan kuluttajan toiminta vauhdittaa muutoksen tapahtumista. Kyseessä on "win win" -tilanne", Seppälä sanoo.

Ero muutosvauhdissa olisi raportin optimististenkin lukujen mukaan loppujen lopuksi suhteellisen pieni.

Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet, noin 40 prosenttia, vähentää lisää päästöjään liittyvät ruokaan ja kasvispainotteiseen ruokavaliomuutokseen, joka on myös ravitsemussuositusten mukaista.

Seppälän mukaan ruokaan liittyvät päästöt eivät kuitenkaan välttämättä pienene, jos maatalouspolitiikka ei tue lihan ja maitotuotteiden vähentämistä ruokavaliossa.

Esitetyillä varsin hillityillä politiikan keinoilla kuten informatiivisemmilla pakkausmerkinnöillä tuskin on todellisuudessa paljonkaan vaikutusta lihan ja maitotuotteiden kulutukseen. Myös joukkoruokailuissa kulutetun ruoan ilmastovaikutus myönnetään raportissa jo alunperinkin "ei kovin suureksi".

[artti]

Politiikka on energiapolitiikassa hiukan solmussa siksi, että jostain syystä politiikka väistelee aihetta fossiilisten polttoaineiden ehtyminen. Jos politiikka myöntäisi julkisesti, että ihmiskunnan tärkein haaste on fossiilisten polttoaineiden ehtyminen niin politiikka olisi älyllisesti rehellisemmällä perustalla.

Se on tieteellinen tosiasia, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja tästä syystä ilmaston lämpeneminen lievittyy, kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät, ja siksi ilmaston lämpenemisellä rahastava korruptio ja kleptokratia väistelee aihetta fossiilisten polttoaineiden ehtyminen.

Jos politiikka myöntäisi rehellisesti, että ihmiskunnan tärkein haaste on fossiilisten polttoaineiden ehtyminen niin se pudottaisi samalla pohjan monilta ilmaston lämpenemisen nimissä luoduilta politiikoilta ja rahastuksen muodoilta siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen leikkaa tehokkaasti fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt, joka lievittää ilmaston lämpenemistä, ja näin pudottaa ilmastopolitiikan asialistalta, ja samalla korruptio ja kleptokratia menettää tilaisuuden kavaltaa julkisia varoja níin sanottuihin ilmastorahastoihin, joita politiikka on rakennellut hirmuisella ilmasto lämpenee pelottelulla. Sehän on aivan kauheata, että ilmasto lämpenee, ja pohjoisessakin metsät kasvavat vilkkaasti.

[Nikolas]

Se on tieteellinen tosiasia, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä

Ei se nyt ole niin viimeisen päälle varmaa vaan vaihtoehtoisia selityksiäkin on nähty.

• Kauppinen, Jyrki & Malmi, Pekka: No experimental evidence for the significant anthropogenic climate change. Turku, 2019.

Kritiikkiä on sadellut, kuten Yleisradion jutusta ilmenee: https://yle.fi/a/3-10923440

Kauppinen kumminkin puolustaa väitteitään ja vastaa kritiikkiin.

Edellä sanotusta riippumatta, tätä tilannetta, jossa ihmiset on saatu syvästi huolestumaan ilmastonmuutoksesta, tulisi käyttää hyväksi, tosin eri tavoitteen hyväksi: Suomen energiaomavaraisuuden parantamiseen. Suomen energiaomavaraisuus ei parane sillä että Suomi käyttää muualta tuotua kaasua, öljyä ja kivihiiltä. Näiden sijasta Suomen energiaomavaraisuus paranee, jos Suomessa hyödynnetään entistä enemmän kotimaista biomassaa (ml. puu ja turve) ja Suomeen rakennettavia uusia ydinvoimaloita. Nämä pitäisi saada kaiken tuurivoiman edelle, ja siinä tarvitaan avuksi kovia laskelmia. Tuurivoima nimittäin ei vaan yksinkertaisesti riitä ilmastointoilijoiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen. Uusilla ydinvoimaloilla mahdollisuudet olisivat paljon paremmat. Tätä puolta asiasta ovat (mielestäni ansiokkaasti) popularisoineet Rauli Partanen ja Janne M. Korhonen teoksessaan Musta hevonen. (Kosmos, 2016. ISBN 978-952-7144-17-6)

Suomen ja koko läntisen maailman energiaomavaraisuudessa on luvassa myös bonus: Ei ruokita Putinia eikä lähi-idän islamisteja.

Toistan itseäni tiivistäen: Tätä tilannetta tulisi käyttää hyväksi Suomen energiaomavaraisuuden parantamiseen.

[Roope]

Yle: Yhdysvallat houkuttelee Euroopalle tärkeitä vihreän teknologian investointeja itselleen – Yle kysyi asiantuntijoilta, onko syytä huoleen 16.12.2022

Me tienataan tällä?

Euroopan unioni on jo vuosia julistanut haluavansa olla ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun mallioppilas. Se, joka näyttää muille esimerkkiä, kuinka ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä vauhdilla kohti nollaa.

Vihreän siirtymän kiireellisyys korostui viimeistään tänä vuonna myös eurooppalaisten oman elintason näkökulmasta, kun fossiilienergiaa aseenaan käyttävä Venäjä sysäsi Euroopan energiakriisiin.

EU tarvitsee nopeasti vähemmän energiaa syövän talouden ja omavaraiset uusiutuvat energianlähteet.

Ei, vaan EU-maat tarvitsevat enemmän energiaa. Sitä olisi ollut tarjolla, mutta sitä ei suostuta käyttämään ja rakentamaan, koska ideologia.

Huolta aiheuttaa Yhdysvallat, joka osoittaa heräämisen merkkejä omissa ilmastotoimissaan. Presidentti Joe Biden sai kesällä ajettua kongressissa läpi Inflation Reduction Act (IRA) -lakipaketin, jolla ohjataan lähes 400 miljardia euroa ilmastotoimiin.

Yhdysvallat on ymmärtänyt vihreän teknologian olevan yksi osa-alue suurvaltakamppailussa Kiinaa vastaan. Tämän vuoksi myös IRA luotiin sellaiseksi, että kestävää siirtymää tukevat yritykset saavat liittovaltiolta rahaa, kunhan ne tekevät tuotteensa Yhdysvalloissa.

Sen sijaan EU-maat joutuvat lähettämään rahaa Kiinaan.

– Pitkän aikavälin suunnan ja selkeyden suhteen Eurooppa on parempi markkina, Kahra arvioi.

– Eurooppa on se maanosa, jolla on selkeä vuoden 2030 päästövähennystavoite ja sen tavoitteen taakse on rakennettu sääntelyä.

Haastateltavat toistavat EU:sta puhuessaan useasti sanat sääntely ja raportointi. Niillä viitataan EU:n rakentamaan lainsäädäntöön, jolla pyritään lisäämään liiketoiminnan vastuullisuutta ja pakotetaan yritykset raportoimaan läpinäkyvästi esimerkiksi niiden liiketoiminnan ilmastovaikutuksista.

Onhan se upea markkina, että on rakennettu kymmenien tuhansien miljardien eurojen rahanjakoautomaatti.

Pitkällä aikavälillä EU:n "ylhäältä alas"-lähestymistavan uskotaan koituvan kuitenkin Euroopassa toimivien yritysten hyödyksi, kun markkinan säännöt ovat kaikille selkeät.

– Eurooppa nousee tämän vuosikymmenen aikana kestävyyden läpinäkyvyydessä ja datan saatavuudessa eri tasolle kuin muu maailma. Sen näen erittäin isona plussana EU:lle, Vares-Wartiovaara kertoo.

Ketä kiinnostaa EU:n ulkopuolella?

Jos EU:n valtti on sen ilmastotavoitteiden selkeys, Yhdysvaltain vahvuudet ovat erityisesti Euroopan heikkouksissa.

– Yhdysvalloilla on iso kotimarkkina ja halpaa energiaa. Heillä ei ole Venäjä-riippuvuutta eikä sotaa, Aila Aho luettelee.

Energiaintensiivisille toimialoille Euroopan houkuttelevuus on heikko niin pitkään kuin Euroopan energiatilanne on epävarma.

– Eurooppa kärsii nyt todella korkeista energian hinnoista. Mikä on tulevaisuudessa sähkön hinta, jonka perässä myös suuri osa puhtaan teollisuuden yrityksistä on? Matti Kahra miettii.

No, niinpä.

Haastateltavien mukaan Yhdysvaltain tukipakettiin vastaaminen lisäämällä suoria yritystukia EU:ssa toimiville yrityksille ei ole välttämättä tehokkain tapa vastata kiristyneeseen kilpailuun.

Hanna Silvola sanoo, että lähtökohtaisesti kaiken liiketoiminnan pitäisi kannatella itse itseään. Julkista rahaa kannattaa hänen mielestään kuitenkin käyttää perusinfrastruktuurin rakentamiseen, sillä siirtymässä uusiutuvaan energiaan se on lähes välttämätöntä.

Aila Aho sanoo, että esimerkiksi EU:n pandemiaelvytysrahoista suuren osan oli tarkoitus edistää vihreää siirtymää, mutta Euroopassa ei ollut tarpeeksi rahoitettavia projekteja.

Kaikki tiesivät jo etukäteen, että EU:n pandemiaelvytysrahat menevät ties minne mutta korkeintaan sattumalta "vihreään siirtymään" tai pandemian seurausten hoitoon.

Haastateltavien mukaan EU:n huolista huolimatta on tärkeää muistaa, että Yhdysvaltain herääminen ilmastotoimiin on hyvä asia.

– Vähän vitsillä kommentoin äskettäin, että on huvittavaa, kuinka ensin 20 vuotta harmiteltiin, että amerikkalaiset eivät tee mitään. Nyt he tekivät yhden budjetin, niin tehdäänkin heti liikaa, Matti Kahra sanoo.

Vitsi ei naurata, kun amerikkalaiset ja kaikki muutkin länsimaissa ovat tehneet koko ajan jotain. On vain annettu mielikuva, että jos ei tue demokraattiklusterin vaatimuksia, mitään ei muka tehdä.

Hanna Silvola muistelee, että vielä joitakin vuosia sitten häneltä kysyttiin usein, ampuuko EU ilmastotoimissaan omaan jalkaansa.

– Että mitäs sitten, jos toiset eivät lähdekään tähän mukaan? Silvola kertoo.

– Nyt näyttää siltä, että siinä missä EU on ollut edelläkävijä, toiset tulevat perässä. Ilmastonmuutoksesta on tullut ilmiö, jota ei voi olla huomioimatta taloudellisissa päätöksissä – mukaan lukien sijoittamisessa.

Toiset tosiaankin tulevat perässä. Esimerkiksi Kiina ei noteeraa ilmastonmuutosta päästöjen vähentämisessä vaan taloudellisissa päätöksissä. Päästöjen vähentäminen etenee siellä vuosikymmenet luonnollisella painollaan toisin kuin Euroopassa, jossa jo tuhotaan toimivaa infrastruktuuria => historiallinen energiakriisi.

Aila Aho muistuttaa, että EU:n ja Yhdysvaltain kilpailuasetelmasta huolimatta molemmilla on lopulta sama tavoite, joka on haitallisten päästöjen vähentäminen.

– Tässä koko Eurooppa vastaan Yhdysvallat -keskustelussa hienoa on se, että nyt ei enää keskustella, onko kestävyys tavoite. Se on mahtavaa, että nyt kilpaillaan, kumpi juoksee kovempaa.

Vai että sama päämäärä. On valtava ero jo siinä, käytetäänkö kansalaisilta niistetyt valtavat summat rahaa oman teollisuuden buustaamiseen vai muiden maiden teollisuuden buustaamiseen.

[Roope]

Nyt on virallisesti talvi:

[tweet]1602624423743348736[/tweet]

Kerttu Kotakorpi
On taas aika muistuttaa, että se että on lunta ja pakkasta ei tarkoita että ilmastonmuutos olisi peruttu.

Sanoi hän, joka lähettää jatkuvasti twiittejä lämpöennätyksistä ja ilmastonmuutoksesta – ja esti viestinsä kommentoinnin.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi huolestui suomalaisesta ilmastokeskustelusta: "Olemme epäonnistuneet"

Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaikka nyt Etelä-Suomea peittävätkin korkeat lumikinokset ja pakkasta piisaa. Ylen meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi muistutti seuraajiaan tästä faktasta Twitterissä alkuviikosta.

– Syy, miksi sen tviitin sinne alun perin laitoin, oli se että olin jo aiemmin saanut eri kanavissa tähän liittyen viestiä, Kotakorpi kertoo.

Lopulta Kotakorpi joutui sulkemaan kommentoinnin tviitissään asiattomien kommenttien ja väärien tietojen levittämisen takia.

[...]

Kotakorpi kertoo olevansa huolissaan siitä, kuinka paljon tunteita ilmastonmuutokseen liittyy.

– Minusta tuntuu, että olemme yhteiskuntana ja mediassa epäonnistuneet ilmastonmuutoksesta viestimisessä, jolloin se aiheuttaa paljon pelkoa. Ihmisten perusturvallisuus järkkyy, niin se aiheuttaa voimakkaan vastareaktion. Suurin osa ihmisistä kuitenkin ymmärtää tämän ja näkee sen, miten se vaikuttaa, Kotakorpi toteaa.

Iltalehti 17.12.2022

Kotakorpi sulki kommentoinnin väärien tietojen levittämisen takia, vaikka itse esittää ilmastonmuutoskirjassaan mahdottomaksi tietämänsä RCP8.5-skenaarion Suomen tulevaisuutena.

Kotakorpi kertoo olevansa huolissaan siitä, kuinka paljon tunteita ilmastonmuutokseen liittyy.

– Minusta tuntuu, että olemme yhteiskuntana ja mediassa epäonnistuneet ilmastonmuutoksesta viestimisessä, jolloin se aiheuttaa paljon pelkoa. Ihmisten perusturvallisuus järkkyy, niin se aiheuttaa voimakkaan vastareaktion. Suurin osa ihmisistä kuitenkin ymmärtää tämän ja näkee sen, miten se vaikuttaa, Kotakorpi toteaa.

Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole likimainkaan realistista käsitystä siitä, kuinka ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan elämäämme. Oikeasti ei juuri mitenkään. Kuuden asteen lämpenemisellä pelotteleva meteorologi ei auta asiaa.

[Lalli IsoTalo]

On taas aika muistuttaa, että Katakorpi ei osaa ennustaa säätä edes kolmen päivän päähän, ilmastosta nyt puhumattakaan.

[Roope]

Ilmastonmuutosdystopian ilmastopakolaislaumoihin yhdistävää maailmanlopun julistusta Suomessa usein "laatulehdeksi" mainitussa The Guardianissa.

Onneksi maailman pelastaa globaalisti organisoitu megamassamaahanmuutto kehitysmaista länsimaihin. Samalla tehdään loppu kansallisvaltioista.

Missä voi äänestää?

The century of climate migration: why we need to plan for the great upheaval

People driven from their homes by climate disaster need protection. And ageing nations need them by Gaia Vince

A great upheaval is coming. Climate-driven movement of people is adding to a massive migration already under way to the world's cities. The number of migrants has doubled globally over the past decade, and the issue of what to do about rapidly increasing populations of displaced people will only become greater and more urgent. To survive climate breakdown will require a planned and deliberate migration of a kind humanity has never before undertaken.

The world already sees twice as many days where temperatures exceed 50C than 30 years ago – this level of heat is deadly for humans, and also hugely problematic for buildings, roads and power stations. It makes an area unliveable. This explosive planetary drama demands a dynamic human response. We need to help people to move from danger and poverty to safety and comfort – to build a more resilient global society for everyone's benefit.

Large populations will need to migrate, and not simply to the nearest city, but also across continents. Those living in regions with more tolerable conditions, especially nations in northern latitudes, will need to accommodate millions of migrants while themselves adapting to the demands of the climate crisis.

[...]

Wherever you live now, migration will affect you and the lives of your children. It is predictable that Bangladesh, a country where one-third of the population lives along a sinking, low-lying coast, is becoming uninhabitable. (More than 13 million Bangladeshis – nearly 10% of the population – are expected to have left the country by 2050.) But in the coming decades wealthy nations will be severely affected, too.

This upheaval occurs not only at a time of unprecedented climate change but also of human demographic change. Global population will continue to rise in the coming decades, peaking at perhaps 10 billion in the 2060s. Most of this increase will be in the tropical regions that are worst hit by climate catastrophe, causing people there to flee northwards. The global north faces the opposite problem – a "top-heavy" demographic crisis, in which a large elderly population is supported by a too-small workforce.

[...]

The UN International Organization for Migration has cited estimates of as many as 1 billion environmental migrants in the next 30 years, while more recent projections point to 1.2 billion by 2050, and 1.4 billion by 2060. After 2050, that figure is expected to soar as the world heats further and the global population rises to its predicted peak in the mid 2060s.

The question for humanity becomes: what does a sustainable world look like? We will need to develop an entirely new way of feeding, fuelling and maintaining our lifestyles, while also reducing atmospheric carbon levels. We will need to live in denser concentrations in fewer cities, while reducing the associated risks of crowded populations, including power outages, sanitation problems, overheating, pollution and infectious disease.

At least as challenging, though, will be the task of overcoming the idea that we belong to a particular land and that it belongs to us. We will need to assimilate into globally diverse societies, living in new, polar cities. We will need to be ready to move again when necessary. With every degree of temperature increase, roughly 1 billion people will be pushed outside the zone in which humans have lived for thousands of years. We are running out of time to manage the coming upheaval before it becomes overwhelming and deadly.

Migration is not the problem; it is the solution.

How we manage this global crisis, and how humanely we treat each other as we migrate, will be key to whether this century of upheaval proceeds smoothly or with violent conflict and unnecessary deaths. Managed right, this upheaval could lead to a new global commonwealth of humanity. Migration is our way out of this crisis.

[...]

Nation states are an artificial social structure predicated on the mythology that the world is made of distinct, homogenous groups that occupy separate portions of the globe, and claim most people's primary allegiance. The reality is far messier. Most people speak the languages of multiple groups, and ethnic and cultural pluralism is the norm. The idea that a person's identity and wellbeing is primarily tied to that of one invented national group is far-fetched, even if this is presupposed by many governments. The political scientist Benedict Anderson famously described nation states as "imagined communities".

[...]

Migrants are usually managed by each individual nation's foreign ministry, rather than the labour ministry, so decisions are made without the information or coordinated policies to match people with job markets. We need a new mechanism to manage global labour mobility far more effectively and efficiently – it is our biggest economic resource, after all.

The conversation about migration has become stuck on what ought to be allowed, rather than planning for what will occur. Nations need to move on from the idea of controlling to managing migration. At the very least, we need new mechanisms for lawful economic labour migration and mobility, and far better protection for those fleeing danger.

[...]

As our environment changes, millions more risk ending up in these nowhere places. Globally, this system of sealed borders and hostile migration policy is dysfunctional. It doesn't work for anyone's benefit.

[...]

As long as 4.2 billion people live in poverty and the income gap between the global north and south continues to grow, people will have to move – and those living in climate-impacted regions will be disproportionately affected. Nations have an obligation to offer asylum to refugees, but under the legal definition of the refugee, written in the 1951 Refugee Convention, this does not include those who have to leave their home because of climate crisis.

Things are beginning to shift, though. In a landmark judgment, in 2020, the UN Human Rights Committee ruled that climate refugees cannot be sent home, meaning that a state would be in breach of its human rights obligations if it returns someone to a country where – due to the climate crisis – their life is in danger. However, the rulings of the committee are not internationally binding.

[...]

This should give the world time to adapt to the mass migrations to come – that ultimate climate adaptation. But instead, as environments grow ever more deadly, the world's wealthiest countries spend more on militarising their borders – creating a climate "wall" – than they do on the climate emergency. The growth in offshore detention and "processing" centres for asylum seekers not only adds to the death toll, but is among the most repugnant features of the rich world's failure to ease the impact of the climate crisis on the poorest regions. We must be alert to "climate nationalists" who want to reinforce the unequal allocation of our planet's safer lands.

The planetary scale crisis demands a global climate migration pact, but in the meantime, regional free movement agreements – of the kind EU member states enjoy – would help. Such agreements have helped residents of disaster-hit Caribbean islands find refuge in safer ones.

Climate change is in most cases survivable; it is our border policies that will kill people. Human movement on a scale never before seen will dominate this century. It could be a catastrophe or, managed well, it could be our salvation.

The Guardian 18.8.2022

Kirjoitus julkaistiin niihin aikoihin kesällä, kun valtamedia vielä kauhisteli Etelä-Euroopan muka kaikkien aikojen suurimpia metsäpaloja, jotka eivät sitten sellaisia olleetkaan. Myöskään kirjoituksen kuvaama tulevaisuus ei ole totta, ellemme tee siitä sellaista.