Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Isagoge]

Samaisena aikana ihmiskunta on siis päästänyt CO2 ilmaan  n.4% tuosta 20 000 Gt eli 800 Gt. Mikä tekee näistä ihmiskunnan CO2-molekyyleistä niin erikoisia, että ne käyttäytyvätnäin poikkeuksellisesti muissa tasapainoreaktioissa kuten esim. liukoisuudessa meriveteen tai tule käytetyksi luonnon CO2n tehokkuudella fotosynteesiin ja keskittyvät nostamaan ilman CO2-pitoisuutta lähes 30%?

Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyneellä hiilidioksidilla on kyllä omanlaisensa isotooppijakauma, mutta se ei ole tässä mitenkään olennainen. Kyse ei ole siitä, että luonto jotenkin suosisi absorbtiossaan "luonnon hiilidioksidia", ja jättäisi ihmisen päästämän hiilidioksidin ilmakehään. Kyllä luonto absorboi ihan yhtä mielellään ihmisen päästämää hiilidioksidia, ja onkin absorboinut siitä noin puolet.

Se miksi, ihmiskunnan päästämä hiilidioksidi on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, perustuu siihen, että luonnon nieluilla on rajansa: tuhansia vuosia ennen teollistumisen alkua ne vuosittain absorboivat kaiken sen hiilidioksidin, jota luonto itse päästi, ja sen pitoisuus ilmakehässä ei juurikaan muuttunut. Kun ihminen ryhtyi teollistumisen alettua päästämään hiilidioksidia ilmakehään isossa mittakaavassa, kiertoon tuli mukaan lisää hiilidioksidia, ja kaikkea sitä luonnon nielut (vaikka niiden teho kasvoi) eivät kyenneet absorboimaan. Siksi ilmassa on nyt enemmän hiilidioksidia kuin ennen teollistumisen alkua oli. Suurin osa ilmassa olevasta hiilidioksidista on edelleenkin luonnon "tuottamaa", mutta jollei ihmiskunta olisi vapauttanut ilmakehään lisää hiilidioksidia joka täyttää nieluja, luonto absorboisi enemmän myös itse päästämäänsä hiilidioksidia.

Jos joku vielä jaksaa väittää, että teollistumisen alun jälkeen tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ole ihmiskunnan toiminnan seurausta vaan jonkin luonnollisen tapahtumasarjan seuraus, hänen pitäisi osata vastata seuraaviin kysymyksiin:
-miksi juuri teollistumisen alettua luonto alkoi päästää lisää hiilidioksidia tai absorboida sitä vähemmän, ja mitkä mekanismit tämän taustalla ovat?
-kun on käytännössä varmaa, että myös ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suuren määrän hiilidioksidia, minne tämä hiilidioksidi sitten on mennyt, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen on seurausta vain tai enimmäkseen luonnollisista prosesseista? Onko luonto selektiivisesti imenyt ihmiskunnan päästämän hiilidioksidin ja jättänyt ilmakehään aikaisempaa enemmän itse päästämäänsä hiilidioksidia? Miten tämä olisi voinut tapahtua?
-miksi hiilidioksidin isotooppijakaumamittauksista saadut tulokset viittaavat siihen, että kohonnut hiilidioksidipitoisuus on enimmäkseen peräisin ihmiskunnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä?

[ämpee]

-miksi juuri teollistumisen alettua luonto alkoi päästää lisää hiilidioksidia tai absorboida sitä vähemmän, ja mitkä mekanismit tämän taustalla ovat?

Maan käyttö ja ihmiskunnan kasvu sekä alkavan teollistumisen vaatima energiantarve joka otettiin irti luonnosta ennen kuin keksittiin fossiiliset energiavarat.

-kun on käytännössä varmaa, että myös ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suuren määrän hiilidioksidia, minne tämä hiilidioksidi sitten on mennyt,... ?

Meriin, ja sitä kautta merenpohjien kerrostumiin.

[vastarannan kiiski]

Isagoge jaksaa vielä yrittää!
Hyvin kunnioitettavaa!

Itsekin yritin takavuosina, mutta totesin että turhaa on.

Sen verran sain silloin aikaiseksi että meillä on mannym:n kanssa 10.000 euron veto Pohjoisen jäämeren jääpeitteestä. Veto kestää vielä max 19 vuotta - jos en voita sitä ennen. Vuonna 2040 mannym voittaa jos siihen mennessä ei ole koskaan ollut alle 1 M km2.

En välttämättä toivo voittavani, vaan olen mielelläni väärässä!

[Dangr]

@Isagoge
Jossain joku mainitsi tutkimuksesta, missä oltiin tutkittu hiilidioksidin vaikutuksen olevan ilmakehän lämpöön n. 3C ja loppu tulee muista kaasuista. Pitääkö paikkansa, onko tutkimusta tehty vai näinkö vain unta?

Minkä koet olevan parhain tapa vähentää ilmakehän CO2 pitoisuutta?

Mikä on mielestäsi isoin uhka: liikenne, teollisuus, maatalous vai väestön määrä?

Mikä on mielipiteesi öljypalmun öljystä? Isomäki on aika positiivinen, mutta moni muu vastaan. Johtuuko siitä että Isomäen lähtökohta on realistinen, koska kuitenkin jotain tapahtuu alueella, niin palmunviljely on vähemmän maan hiilidioksidia vapauttava ja muilla idealistinen sademetsän säilyttävä?

Cheers

[Roope]

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi avaa lehden ilmastoagendajournalismia:

HS Ympäristö kytkee lukijansa luontoon

HELSINGIN SANOMISSA alkaa tänään ilmestyä digitaalinen HS Ympäristö -sisältökokonaisuus, jonka avulla lukijat löytävät tuoreimmat ja kiinnostavimmat uutiset sekä taustoittavat ilmiöjutut ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, luonnosta ja retkeilystä.

Uudistus on osa sisältöpanostusta, jossa lehti keskittyy tänä syksynä ja tulevana vuonna ympäristöjournalismiin aikaisempaa vahvemmin.

Tavoitteenamme on tarjota luotettavaa, riippumatonta ja havainnollista tietoa kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttavista muutoksista.

Ympäristökokonaisuudesta vastaava tuottaja Piia Elonen on aiemmin työskennellyt muun muassa ilmastokirjeen­vaihtajana sekä talouden ja politiikan toimituksen esihenkilönä. Elonen tarkastelee sisältöaluetta monimuotoisena kokonaisuutena, jossa esillä ovat niin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tuoreimmat uutiset kuin luonnon tarjoamat oivallukset ja luontoelämyksetkin. HS Ympäristöä tehdään läpi koko lehden toimituksen. Työhön osallistuu muun muassa HS:n tiedetoimitus, jossa tehdään Tiede Luonto -lehteä.

[...]

SISÄLTÖUUDISTUKSELLA on tärkeitä tavoitteita. Niistä yhtenä olennaisimmista on tuottaa entistä havainnollisempaa ympäristöjournalismia digitaalisia kerrontatapoja ja datajournalismia hyödyntäen. Erityisesti tämä koskee isoja ja vaikeasti hahmottuvia globaaleja kysymyksiä ja niiden esittämistä oikeissa mittakaavoissa. Niin ilmastonmuutos kuin luontokatokin etenevät nopeasti, mutta yksilön on niitä on silti vaikeaa hahmottaa arjessa.

Tutkitun tiedon oikea-aikaisella ja havainnollisella esittämisellä on myös tärkeä rooli ratkaisujen löytämiselle suurissa globaaleissa kysymyksissä. Uskomme siihen, että tiedolla on merkittävä rooli hallinnan tunteen kasvattamisessa: huolestuttavien kehityskulkujen korjaaminen ei voi olla yksilöiden valintojen varassa vaan lopultakin merkittävimmät muutokset tehdään kansainvälisillä poliittisilla areenoilla, joissa Suomella on suunnannäyttäjänä kokoaan merkittävämpi rooli.

Usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Punnittu ratkaisukeskeinen journalistinen tieto ympäristöasioista on sen sijaan vastaisku lamauttavalle ja ahdistusta tuottavalle ajatukselle siitä, että mitään ei olisi enää tehtävissä. Erityisesti on tarpeen pitää huoli siitä, etteivät lapset ja nuoret muserru alati kalvavien ympäristöhuolien alle, vaan näkevät myös ne konkreettiset toimenpiteet, joilla esimerkiksi ilmastokriisiä taltutetaan. Journalismin tehtävänä on tutkittuun tietoon nojaten arvioida kriittisesti ovatko toimenpiteet riittäviä.

[...]

HS YMPÄRISTÖÄ suunnitellessamme olemme niin ikään pohtineet lehden roolia sillanrakentajana eri näkemysten välillä. Ympäristöasiat yhdistävät, mutta myös jakavat suomalaisia. Syyskuun budjettiriihi osoitti, kuinka vaikeaa on sopia esimerkiksi hiilineutraaliuteen tähtäävistä toimenpiteistä.

Toisen aito ilmastoahdistus voi olla toiselle aitoa ahdistusta oman elinkeinon tulevaisuudesta. Jotta Suomen kaltainen pieni maa kykenee olemaan ympäristöasioissa edelläkävijä, vaatii se laajasti jaettua yhteisymmärrystä tavoitteista ja mikä tärkeintä: kuulluksi tulemisen tunnetta. Muussa tapauksessa on riski, että suomalaisia yhdistävää vahvaa luontosuhdetta yritetäänkin käyttää yhä enemmän eripuraa lietsovan identiteettipolitiikan välineenä.

[...]

Samaan aikaan, kun tieteellinen tieto osoittaa maapallon olevan monin eri tavoin uhattuna – jopa niin, että miljardien ihmisten asuinalueet voivat muuttua elinkelvottomiksi – teknologinen kehitys ja kasvava kansainvälinen huomio ympäristöasioihin luo toivoa paremmasta.

Helsingin Sanomat 2.10.2021

On surkuhupaisaa, kun päätoimittaja Kaius Niemi vakuuttaa HS ympäristön kertovan "luotettavasti, riippumattomasti ja havainnollisesti" suomalaisten "arkeen vaikuttavista muutoksista", kun Hesari on tähän asti jättänyt kertomatta juuri sen, miten ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan tavallisten suomalaisten arkielämään ja Suomen talouteen. Sen sijaan on kyllä julkaistu muun muassa huuhaaennusteita merten kiehumisesta ja sadoista miljoonista Suomeen päin vyöryvistä ilmastopakolaisista. Tämä kaikki kuitenkin muuttuu nyt, kun puikkoihin pannaan vastaavaksi tuottajaksi Piia Elonen, joka toimi aiemmin Helsingin Sanomien "ilmastokirjeen­vaihtajana".

Viikko sitten Helsingin Sanomat julkaisi ilmastojournalismiaan leppoisalla otsikolla VEDENPAISUMUS.

Jutussa maalailtiin, kuinka meri uhkaa nousta ruotsalaisessa Vellingen rannikkokunnassa lähes kolme metriä vuoteen 2100 mennessä. Tästä oli varmemmaksi vakuudeksi animaatiot kunnan maa-alueiden sekä miehen ja naisen jäämisestä 290 sentin vesikerroksen alle. Ei kivaa.

Skenaario ei tosin perustunut niinkään ilmastonmuutoksesta johtuvaan merenpinnan nousuun kuin kerran sadassa vuodessa tapahtuvien poikkeuksellisten tulvien korkeuteen. Jo vuonna 1872 meri oli tulvinut Vellingessä yli 2,2 metrin korkeudella.

Mutta tämä on vielä pientä, sillä tässäkin jutussa muistutettiin, että jos mannerjäätiköt sulaisivat kokonaan, merenpinta nousisi 65 metriä. Jos. Kaikkien mannerjäätiköiden sulaminen kokonaan on nykytiedolla käytännössä mahdotonta edes vuosituhansien aikana, mutta lasten ja nuorten on Kaiuksen mielestä hyvä tietää tämä heidän arkeensa liittyvä metrimäärä. Kuten sekin, kun jutussa väitettiin pokkana, että Etelämanner voi sulaa muutamassa sadassa vuodessa.

[F1nka]

...
Samaan aikaan, kun tieteellinen tieto osoittaa maapallon olevan monin eri tavoin uhattuna – jopa niin, että miljardien ihmisten asuinalueet voivat muuttua elinkelvottomiksi – teknologinen kehitys ja kasvava kansainvälinen huomio ympäristöasioihin luo toivoa paremmasta.
...

Tässä varmaankin lähinnä viitataan katastrofaalista nopeaa ihmisen tuottamaa ilmastonmuutoksen (KNITI?) aiheuttamaan ennustettuun tulevaan vedennousuun, joka peittää suuria ranta-alueita. Jos näin on, niin olisi älyllisesti rehellistä myöntää, että vedennousu ennusteissa tapahtuu vuosisatojen aikana, aikaskaalalla, jolla ihmiset ehtivät muuttamaan kaikessa rauhassa sisämaahan tai ottamaan Alankomaista mallia. On myös syytä huomata, että monet ihmiset asuvat kelluvissa asunnoissa vedessä. Vesi ei tee asuinaluetta asuinkelvottomaksi, vain haastavammaksi.

Lisäksi olisi rehellistä ja lapsia rauhoittavaa kertoa myös siitä, että maailmassa hiilidioksidin kasvu on myös muuttanut monia aavikoituneita alueita taas vihreiksi. Tämä taasen mahdollistaa ihmisasutuksen leviämisen uusille alueille. Toki väestönkasvu aluilla, joilla kulttuuriin ei kuulu kestävä kehitys, saattaa osaltaan tuhotakin viljavia maita. Esimerkkinä mainittakoon kestämätön pohjaveden käyttö, puuston liika harvennus tai öljyn pumppaus niin, että vesialueet tuhoutuvat.

[mannym]

Jos joku vielä jaksaa väittää, että teollistumisen alun jälkeen tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ole ihmiskunnan toiminnan seurausta vaan jonkin luonnollisen tapahtumasarjan seuraus, hänen pitäisi osata vastata seuraaviin kysymyksiin:
-miksi juuri teollistumisen alettua luonto alkoi päästää lisää hiilidioksidia tai absorboida sitä vähemmän, ja mitkä mekanismit tämän taustalla ovat?
-kun on käytännössä varmaa, että myös ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suuren määrän hiilidioksidia, minne tämä hiilidioksidi sitten on mennyt, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen on seurausta vain tai enimmäkseen luonnollisista prosesseista? Onko luonto selektiivisesti imenyt ihmiskunnan päästämän hiilidioksidin ja jättänyt ilmakehään aikaisempaa enemmän itse päästämäänsä hiilidioksidia? Miten tämä olisi voinut tapahtua?
-miksi hiilidioksidin isotooppijakaumamittauksista saadut tulokset viittaavat siihen, että kohonnut hiilidioksidipitoisuus on enimmäkseen peräisin ihmiskunnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä?

Siinä on muutama hauska kysymys, joihin et kykenekkään vastaamaan. Kerrohan kun ihminen aloitti päästämisen 1760 teollistumisen lähtiessä käyntiin, niin paljonko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli tuolloin? 200 vuotta ilman minkään sortin filtteriä ja jatkuvalla syötöllä päästöjä ja sitten nousu alkoi vasta 1950 luvulla?

Kun on käytännössä varmaa että ihmiskunta on päästänyt nyt vuosittain 6 kertaa sen määrän mitä 1950 luvulla, niin mihin se hiilidioksidi on mennyt kun nousutahti ei oleellisesti ole muuttunut? Menikö se sinne mihin se oletettu lämpö karkasi joka ilmastointimallien mukaan piti ilmestyä mutta joka jäi ilmestymättä?

[Isagoge]

Jossain joku mainitsi tutkimuksesta, missä oltiin tutkittu hiilidioksidin vaikutuksen olevan ilmakehän lämpöön n. 3C ja loppu tulee muista kaasuista. Pitääkö paikkansa, onko tutkimusta tehty vai näinkö vain unta?

En ole varma, ymmärränkö kysymystä, mutta katsotaan silti. Tässä on mielestäni kaksi tulkintamahdollisuutta. Jos puhut hiilidioksidin historiallisesta eli jo nyt toteutuneesta lämmittävästä vaikutuksesta, täytyy ensin todeta, että ilmastohan ei ole lämminnyt esiteollisesta ajasta kuin hieman yli yhden asteen – ei kolmea astetta. Tästä yhdestä asteesta IPCC:n äskettäin ilmestyneen AR6-raportin mukaan on suurimmaksi osaksi vastuussa hiilidioksidi ja sen aiheuttamat palauteilmiöt ja metaani (toki metaanikin aiheuttaa palauteilmiöitä). Viestini kuvasta näkyy, mikä on IPCC:n viimeisimmän raportin käsitys em. kaasujen ja typpioksiduulin, otsonin ja halogeenia sisältävien kasvihuonekaasujen aiheuttamasta säteilypakotteesta. Suurimman osan nykyisestä lämpenemistä on tämän käsityksen mukaan tuottanut hiilidioksidi, mutta myös metaanilla on merkittävä rooli. Metaanin vapautuminen ilmakehään on osittain hiilidioksidipitoisuuden kasvun palauteilmiö (ja sama pätee myös toisin päin), joten niiden osuutta riippumatta toisistaan on vaikea arvioida. Karkeasti voi ehkä kuitenkin ajatella, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on tuottanut noin kolme neljännestä nykyisestä lämpenemisestä ja metaanin osuus on vajaa neljännes. Muille pitkäikäisille kasvihuonekaasuille jää sitten loput, ja Auringon pieni kirkastuminen 1900-luvun alkupuolella saattaa selittää myös osan viime vuosisadan alun lämpenemisestä.

Kuten kaikki varmaan huomasivat, viestini kuviossa ei ole lainkaan vesihöyryn vaikutusta säteilypakotteeseen. Tämä johtuu siitä, että ilmastotutkimuksen nykykäsityksen mukaan vesihöyry ei ole ilmastojärjestelmän ulkoinen lämmittävä tai viilentävä tekijä, vaan ilmastojärjestelmän sisäinen tekijä, joka reagoi ulkoisten tekijöiden (eli ilmastopakotteiden) tuottamiin efekteihin. Ja tälle ajattelutavalla on hyvät fysikaaliset perusteet.     

Toinen kysymyksesi tulkintamahdollisuus on se, että puhut ilmastoherkkyydestä. Ilmastoherkkyyden käsitteellä tarkoitetaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden efektiä maapallon ilmaston keskilämpötilaan. Jos hiilidioksidin lisääminen ilmakehään ei vaikuttaisi mihinkään palauteilmiöön, sen pitoisuuden kaksinkertaistamisen aiheuttama lämpeneminen voitaisiin laskea hyvin yksinkertaisesti. Se on noin 1,1 K, ei siis kovin paljon. Tästä lämpötilamuutoksesta seuraa kuitenkin muutoksia palauteilmiöissä, joista tärkein on vesihöyryn pitoisuuden kasvu ilmakehässä. Ilmaan mahtuva vesihöyrymäärä kasvaa n. 7 % lämpötilan noustessa yhden asteen verran. Voimakkaana kasvihuonekaasuna vesihöyry sitten nostaa keskilämpötilaa lisää.

Kun lämpötila nousee, merten jääpeite ja mannerten lumipeite supistuvat, ja planetaarinen albedo heikkenee, mikä puolestaan nostaa keskilämpötilaa taas lisää, kun auringonsäteilyä ei heijastu niin paljon takaisin kuin aikaisemmin. Mallikokeiden perusteella nämä ns. nopeat palautteet vaikuttavat niin, että ilmakehän hiilidioksipitoisuuden kaksinkertaistuminen nostaa ilmaston keskilämpötilaa noin 3 astetta (lähteenä tässä IPCC:n AR6).

Ilmastoherkkyyden näkökulmasta hiilidioksidilla on suhteellisen pieni omavaikutus, mutta koska sen nostaman lämpötilan takia ilmakehän vesihöyrypitoisuus nousee, planetaarinen albedo heikkenee, metaania vapautuu enemmän ilmakehään jne., sen kaksinkertaistamisen oma efekti ja välillinen efekti voi olla 3 astetta tai jopa enemmän. Tästä näkökulmasta siis hiilidioksidin omavaikutus on pieni, vesihöyryn lisääntyminen vahvistaa sen efektiä, ja metaania myös vapautuu lisää, jos ilmasto lämpenee. Tämän lisäksi metaanilisäystä ilmakehään voivat tuottaa ihmiskunnan toimet, joissa ko. kaasua vapautuu esimerkiksi öljyporauksissa ja maataloudessa.

Kun ilmastoherkkyys lasketaan yleensä hiilidioksidin pitoisuuden kaksinkertaistumisen efektinä ilmaston globaaliin keskilämpötilaan, metaanin merkitys lämpenemisessä jää näissä laskelmissa hämäräksi. Joskus metaanin lisääminen ilmakehään otetaan huomioon niin, että laskelmassa käytetään metaanin hiilidioksidiekvivalenttia. Tällöin siis estimoidaan se, miten paljon metaanin lisäyksen aiheuttaman lämpenemisen efektistä voisi olla peräisin tilanteessa, jossa vain hiilidioksipitoisuus kasvaisi.

Mitä tulee muihin kysymyksiisi, en todellakaan ole mikään ensimmäisen käden tutkimustietoa tuottanut asiantuntija niiden suhteen. Ehkäpä täällä on jäseniä, joilla tällaista asiantuntemusta on.   

[ikuturso]

Tänään radiosta kuultua: Kansalaisaloite pyrkii kieltämään fossiilisten tuotteiden mainostuksen.

- Mihinkähän kaikkiin fossiiilisiin tuotteisiin tämä aloite puuttuu? Ilmeisesti vain täyssynteettisiä voiteluaineita saa enää mainostaa. Mineraaliöljyt nope?



Televisiouutisissa tänään: (puhuttiin liikenteen päästöistä)   ....vaikeuksia kun siirrytään fossiilisista energianlähteistä sähköön.

Niin. Tavallinen auto liikkuu fossiilisilla, mutta sähkö tulee töpselistä.
En tiennytkään, että sähkö on energianlähde.Vai oliko se polttoaine?

-i-

[Roope]

Meteorologi kantaa huolta ilmastonmuutoksesta, mutta katsojat keskittyvät kommentoimaan hänen ulkonäköään

Onko se pikkulokki? Naurulokkien seassa yksi lintu kiinnittää huomion. Lintu on siro, pään väritys hieman erikoinen ja siivetkin vähän erilaiset kuin naurulokilla. Olisiko se?

Meteorologi Kerttu Kotakorpi on luontoihminen, joka bongaa vapaa-ajallaan lintuja. Pikkulokkia hän ei olisikaan vielä tänä vuonna tavannut.

[...]

Tämän vuoden alussa ilmestyi Kotakorven ilmastonmuutoksen seurauksia luonnossa käsittelevä tietokirja. Ei ehkä yllätä, että luontoharrastajan ilmastokirjasta tulikin luontokirja. Se tarkastelee Suomen muuttuvia ekosysteemejä ja vuodenaikoja kasvien, eläinten ja luonnonympäristöjen kannalta.

Kotakorpi teki kirjaansa varten laajan taustatyön. Hän olettaa, että Suomen ilmasto lämpenee tuntuvasti vielä tämän vuosisadan aikana. Ennusteiden pohjaksi Kotakorpi valitsi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n päästöskenaarion RCP8,5. Lyhenne merkitsee maailmaa, jossa päästöjä ei onnistuta nopeasti hillitsemään ja lämpeneminen on voimakasta.

— Pohjoisen ilmasto näyttää lämpenevän nopeammin kuin planeetan keskiarvo ja ehkä herkemmin kuin mallit olettavat.

Valintaa ohjasi myös näkemys nykytilanteesta. Kotakorpi uskoo, että poliittiset päätökset johtavat tällä hetkellä kohti rajua lämpenemistä. Puheita piisaa, mutta ei näyttöjä.

[...]

Kotakorven tyyli kirjoittaa on toteavan asiallinen, vaikka häntä kirpaiseekin ajatella luonnon muutosta — esimerkiksi sitä minkälaisessa paineessa linnut muuttuvan ympäristön edessä ovat.

Kotakorpi ei kuvaa kirjassaan romahdusta eikä katastrofia. Silti kielikuvat kovenevat, kun hän miettii, mitä maailmalla tapahtuu. Globaali näkökulma pakottaa ajattelemaan arjen valintoja uudestaan.

[...]

Viime syksynä Kotakorpi alkoi laatia myös kolumneja ilmastonmuutoksesta Ylen verkkosivuille. Hän on melko nopeasti saanut uuden roolin julkisena ilmastokeskustelijana.

[...]

— En ole oikeastaan kirjoittanut gradun lisäksi pitkiä tekstejä. Lähdin kirjoittamaan tutkimuksista ja ajattelin että laitan kaikki mieleen tulleet hupsuudet sinne väliin. Osa niistä jutuista sitten karsittiin, mutta jäi sinne personaakin.

Kirjan ansiota on tavallaan tämäkin lehtijuttu. Aiemmin Kotakorpi ei antanut henkilöhaastatteluja, vaikka niihin aika ajoin kyseltiin. Kirjan vuoksi hän muutti mielensä: ilmastonmuutoksesta tuli painava syy avata elämäänsä vähän lisää.

[...]

Julkisuuden henkilönä Kotakorpi on tottunut kaikenlaiseen palautteeseen. Kirjan osalta kuitenkin jännitti, miten ihmiset ottavat sen vastaan. Sanoisiko joku, ettei tuollaista pitäisi tehdä? Pelko oli aiheetonta.

— Palaute on ollut myönteistä. Ehkä eniten kosketti, kun eräs kommentoija sanoi, että kirja sopisi vaikka kouluun. Juuri niin haluaisin itsekin ajatella, Kotakorpi sanoo.

— Eikä isompia asiavirheitäkään ole löytynyt.

[...]

— Joku tuntematon kommentoi ensimmäisiin ilmastokolumneihini Ylen sivuilla, että "Ei toi Kotakorpi osaa." Katsoin kommenttia ja ajattelin, että ihan varmaan osaan!

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2021.

Helsingin yliopisto

Kotakorpi teki kirjaansa varten laajan taustatyön. Hän olettaa, että Suomen ilmasto lämpenee tuntuvasti vielä tämän vuosisadan aikana. Ennusteiden pohjaksi Kotakorpi valitsi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n päästöskenaarion RCP8,5. Lyhenne merkitsee maailmaa, jossa päästöjä ei onnistuta nopeasti hillitsemään ja lämpeneminen on voimakasta.

— Pohjoisen ilmasto näyttää lämpenevän nopeammin kuin planeetan keskiarvo ja ehkä herkemmin kuin mallit olettavat.

Valintaa ohjasi myös näkemys nykytilanteesta. Kotakorpi uskoo, että poliittiset päätökset johtavat tällä hetkellä kohti rajua lämpenemistä.

RCP8.5-päästöskenaario olettaa muun muassa minkäänlaisen ilmastopolitiikan puuttumisen ja öljynkulutuksen kymmenkertaistumisen, eikä skenaarion oletuksilla olekaan mitään tekemistä nykytilanteen kanssa, vaikka valtioiden päästölupaukset loppuisivat tähän paikkaan.

IPCC itsekään ei pidä RCP8.5-skenaariota oikeasti todennäköisenä, vaan sitä pidetään mukana raporteissa enää referenssinä. Mutta kuten Kotakorpi myöntää, edes tällainen mielikuvituksellinen kauhuskenaario ei tarkoita romahdusta eikä katastrofia.

— Palaute on ollut myönteistä. Ehkä eniten kosketti, kun eräs kommentoija sanoi, että kirja sopisi vaikka kouluun. Juuri niin haluaisin itsekin ajatella, Kotakorpi sanoo.

— Eikä isompia asiavirheitäkään ole löytynyt.

[...]

— Joku tuntematon kommentoi ensimmäisiin ilmastokolumneihini Ylen sivuilla, että "Ei toi Kotakorpi osaa." Katsoin kommenttia ja ajattelin, että ihan varmaan osaan!

On monumentaalinen asiavirhe esittää yleisölle, että RCP8.5-skenaario on todennäköinen tai edes todennäköisyyksien rajoissa realistisesti mahdollinen. Se ei ole meteorologilta osaamattomuutta vaan faktoista piittaamatonta törkeää propagandaa.

[Isagoge]

Olen kerran tässä ketjussa tuonut esille ajatusta siitä, että kun arvioidaan, millaisiin ilmastotoimiin minkänkin valtion pitäisi kiirehtiä, pitäisi katsoa (myös) sitä, miten suuri niiden vastuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta on.

Carbon Brief on juuri julkaissut Simon Evansin erinomaisen artikkelin, jossa katsotaan päästöjen kumuloitumisen historiaa:

https://www.carbonbrief.org/analysis-which-countries-are-historically-responsible-for-climate-change

Tässä lyhyesti kymmenen kumulatiivisesti suurimman päästäjän kärki:

USA 509 Gt CO2
Kiina 284
Venäjä/Neuvostoliitto 172
Brasilia 113
Indonesia 103
Saksa 88
Intia 86
UK 74
Japani 68
Kanada 65

Erityisen ilahtunut olin tuossa siitä, että EU-maita ei nyt niputettu yhteen, kuten ne usein  kumulatiivisten päästöjen tarkastelussa niputetaan. Esimerkiksi Saksa ja UK olivat jo lisänneet ilmakehään valtavasti hiilidioksidia 1950-luvulle tultaessa, kun Suomi oli vielä hiilineutraali.

[Isagoge]

...Kasvu kun on ollut melko tasaista 2.5ppm/vuosi aina 1950 luvulta saakka. Vaikka ihmisen päästöt ovat kasvaneet tuon 70 vuoden ajan eksponentiaalisesti.

Itse päädyin tällaisiin lukuihin (Mauna Loan datasta, johon viestini NOAA:n kuva perustuu). Vasemmalla siis vuosikymmen ja oikealla vuosikymmenen keskimääräinen pitoisuuden kasvuvauhti. 

2010 - 2019      2.40 ppm per year   
2000 - 2009      1.97 ppm per year
1990 - 1999      1.50 ppm per year
1980 - 1989      1.61 ppm per year
1970 - 1979      1.28 ppm per year
1960 - 1969      0.85 ppm per year

Ei noista kyllä millään minun tuntemallani matematiikalla saada tasaista 2,5 ppm kasvuvauhtia vuotta tai vuosikymmentä kohti. Toisessa kuvassa vielä 1960-1969 ja 2010-2019 vuoden tarkkuudella rinnakkain.

[mannym]

Itse päädyin tällaisiin lukuihin (Mauna Loan datasta, johon viestini NOAA:n kuva perustuu). Vasemmalla siis vuosikymmen ja oikealla vuosikymmenen keskimääräinen pitoisuuden kasvuvauhti. 

2010 - 2019      2.40 ppm per year   
2000 - 2009      1.97 ppm per year
1990 - 1999      1.50 ppm per year
1980 - 1989      1.61 ppm per year
1970 - 1979      1.28 ppm per year
1960 - 1969      0.85 ppm per year

Ei noista kyllä millään minun tuntemallani matematiikalla saada tasaista 2,5 ppm kasvuvauhtia vuotta tai vuosikymmentä kohti. Toisessa kuvassa vielä 1960-1969 ja 2010-2019 vuoden tarkkuudella rinnakkain.

Tämä tarkoittaisi tuolla katsannolla 96,1ppm kokonaiskasvuun. Ja käytin vapaasti vieläkin IPCC:n lukuja joissa virhemarginaali on suurempi kuin Mauna Loan lukemissa. Tosin Mauna Loan lukemissakin alkupäässä on yli 20% virhemarginaali, tai uncertainty joka sekin on melkoinen.

Lisäksi kuten kuvaajastasi näkee, melkoisia eroja on vuosien välissä. jännää, vaikka päästöt kasvavat jatkuvasti, niin silti vuosien välisissä ppm nousuissa on isojakin eroja. Otetaan viakka vimeisin vuosikymmen.

2010   2.30
2011   1.92
2012   2.65
2013   1.99
2014   2.22
2015   2.90
2016   3.03
2017   1.92
2018   2.87
2019   2.48
2020   2.31

Siinä on melkoista heittelyä vuosien välillä, Mikä on varsin mielenkiintoista kun ne hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet lainkaan tuona aikana. No 2020 koronan sanottiin vähentäneen 20% päästöjä globaalisti, mutta eipä tuo nousutahti sen kanssa oikein korreloi.

Kerrohan, kuinka jatkuvasti kasvavat päästöt eivät lisää samaan tahtiin sitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta? Miksi yhden ppm nousu tarvitsee nykyisin 10% enemmän päästöjä kuin 1960 luvulla?

[kekkeruusi]

Olen kerran tässä ketjussa tuonut esille ajatusta siitä, että kun arvioidaan, millaisiin ilmastotoimiin minkänkin valtion pitäisi kiirehtiä, pitäisi katsoa (myös) sitä, miten suuri niiden vastuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta on.

Carbon Brief on juuri julkaissut Simon Evansin erinomaisen artikkelin, jossa katsotaan päästöjen kumuloitumisen historiaa:

https://www.carbonbrief.org/analysis-which-countries-are-historically-responsible-for-climate-change

Tässä lyhyesti kymmenen kumulatiivisesti suurimman päästäjän kärki:

USA 509 Gt CO2
Kiina 284
Venäjä/Neuvostoliitto 172
Brasilia 113
Indonesia 103
Saksa 88
Intia 86
UK 74
Japani 68
Kanada 65

Erityisen ilahtunut olin tuossa siitä, että EU-maita ei nyt niputettu yhteen, kuten ne usein  kumulatiivisten päästöjen tarkastelussa niputetaan. Esimerkiksi Saksa ja UK olivat jo lisänneet ilmakehään valtavasti hiilidioksidia 1950-luvulle tultaessa, kun Suomi oli vielä hiilineutraali.

Eihän tuollaisilla laskelmilla ole mitään arvoa. Nykytilanne on ratkaiseva jatkon kannalta. Ei menneiden sukupolvien tekosilla ole tässä merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle.

[mannym]

Mulla oli hetken tylsää niin kävin kirjastoa läpi, sieltä oikein ponnahti silmille tämä linkki Mauna Loan mittaustapoihin. https://gml.noaa.gov/ccgg/about/co2_measurements.html

Sehän on mainio mutta ei oikeastaan mittaus lainkaan. Vaan puhtaasti laboratorio leikkejä.

The concentration of a gas is defined formally as the number of molecules per cubic meter. The goal of our measurements is to quantify how much CO2 has been added to, or removed from, the atmosphere. The concentration does not give us that information because it primarily depends on the pressure and temperature, and secondarily on how much the relative abundance of each gas has been diluted by water vapor, which is extremely variable...

An important aspect of the measurements is the ongoing calibrations of the analyzer. Air flows continually through the instrument, after having first been dried in a cold trap where the water vapor freezes out as ice on the walls of the trap. Unfortunately, the absorption that we measure in the instrument does not depend on the CO2 mole fraction, but on the total amount of CO2. Therefore, we also accurately control the temperature and pressure in the instrument, as well as the flow rate, and we do frequent calibrations with reference gas mixtures of known amounts of CO2-in-dry-air (stored in high pressure aluminum cylinders) spanning the expected range of the measurements.

Ensin he kertovat ettei pelkkä hiilidioksidin määrä kuutiossa kerro tarpeeksi, koska se pääsääntöisesti riippuu ilmanpaineesta ja lämpötilasta ja toiseksi kuinka paljon mikäkin kaasu on laimentunut vesihöyryyn, jonka määrä vaihtelee suurestikkin.

Sitten he kertovat että ilmavirtaus kulkee kylmän ansan läpi joka poistaa vesihöyryn, eikä heidän mittaustuloksensa ole riippuvainen CO² mooli fraktiosta, vaan CO²:n kokonaismäärästä, sekä että he tarkasti kontrolloivat lämpötilaa ja ilmanpainetta että virtausta instrumentissa.

Ajatella, sen sijaan että mittaisivat vain mitä siitä ilmakehästä löytyy hiildioksidia, mitataankin ihan muuta.

[mannym]

Olen kerran tässä ketjussa tuonut esille ajatusta siitä, että kun arvioidaan, millaisiin ilmastotoimiin minkänkin valtion pitäisi kiirehtiä, pitäisi katsoa (myös) sitä, miten suuri niiden vastuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta on.

Carbon Brief on juuri julkaissut Simon Evansin erinomaisen artikkelin, jossa katsotaan päästöjen kumuloitumisen historiaa:

https://www.carbonbrief.org/analysis-which-countries-are-historically-responsible-for-climate-change

Tässä lyhyesti kymmenen kumulatiivisesti suurimman päästäjän kärki:

USA 509 Gt CO2
Kiina 284
Venäjä/Neuvostoliitto 172
Brasilia 113
Indonesia 103
Saksa 88
Intia 86
UK 74
Japani 68
Kanada 65

Erityisen ilahtunut olin tuossa siitä, että EU-maita ei nyt niputettu yhteen, kuten ne usein  kumulatiivisten päästöjen tarkastelussa niputetaan. Esimerkiksi Saksa ja UK olivat jo lisänneet ilmakehään valtavasti hiilidioksidia 1950-luvulle tultaessa, kun Suomi oli vielä hiilineutraali.

Tuota, yhteenlasketut päästöt ovat olleet 1465,55 Gigatonnia yhteensä vuodesta 1950 - 2020.  ja tuolta lainaten.

In total, humans have pumped around 2,500bn tonnes of CO2 (GtCO2) into the atmosphere since 1850, leaving less than 500GtCO2 of remaining carbon budget to stay below 1.5C of warming

.

Jos laskemme ja mehän laskemme että 1950 - 2020 välillä tapahtunut noin 100ppm nousu on vaatinut 1465,55 gigatonnin päästöt. Mikä tarkoittaa samalla matematiikalla että Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 1850 - 1950 välillä 68.5ppm. Olihan tuolla välillä 1000 Gigatonnia tai 68,5% hiilidioksidipäästöjä laskettu ilmaan.

Mikä tarkoittaisi sitä että 1850 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi ollut noin 248ppm. Mikä Grönlannin ja etelämantereen kairausten mukaan väärin kun niiden mukaan ilmakehän hiildioksidipitoisuus on ollut 284ppm.

Ja kuten muistamme, hiilidioksidi jonka ihminen päästää sinne pysyy siellä 300 - 1000 vuotta. https://climate.nasa.gov/news/2915/the-atmosphere-getting-a-handle-on-carbon-dioxide/

Changes to our atmosphere associated with reactive gases (gases that undergo chemical reactions) like ozone and ozone-forming chemicals like nitrous oxides, are relatively short-lived. Carbon dioxide is a different animal, however. Once it's added to the atmosphere, it hangs around, for a long time: between 300 to 1,000 years. Thus, as humans change the atmosphere by emitting carbon dioxide, those changes will endure on the timescale of many human lives.

Siten onkin mielenkiintoista että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousi 1850 - 1950 välillä noin 40ppm, 1000 Gigatonnin päästöillä, ja sitten sen jälkeen 1950 - 2020 se nousi noin 100ppm 1465.55 Gigatonnin päästöillä. N, 50% lisäys päästöissä tekee reilun tuplatuloksen pitoisuudessa?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Sähköstä ja kivihiilestä pulaa kaikkialla. Taitaa käydä niin että kivihiiltä louhitaan kohta ennätyksellisiä määriä.

[F1nka]

^Kiinan kivihiilipula on kyllä poliittinen, pistivät stopin Australian tuomalle halvalle kivihiilelle.

[Isagoge]

...Siinä on melkoista heittelyä vuosien välillä, Mikä on varsin mielenkiintoista kun ne hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet lainkaan tuona aikana. No 2020 koronan sanottiin vähentäneen 20% päästöjä globaalisti, mutta eipä tuo nousutahti sen kanssa oikein korreloi.

Kuten luultavasti hyvin tiedät, ihmiskunnan lisäksi myös luonto vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään (ja myös sitoo sitä). On hämmästyttävää ja hämmentävää, jos oikeasti olit siinä käsityksessä, että luonnon osasysteemien väliset CO2-vuot pysyisivät vuosi toisensa jälkeen vakioina. Siihen, millainen CO2-vuo milläkin hetkellä on biosfäärin, merten ja ilmakehän välillä, vaikuttavat monet tekijät. Näistä ilmeisesti voimakkaimpana ENSO.
 
https://www.science.org/doi/10.1126/science.aam5776
(valitettavasti maksumuurin takana)

ENSO-mediated variability in tropical net land primary productivity is what primarily influences the atmospheric CO2 growth rate.

ENSO (El Niño–Southern Oscillation, ENSO) on siis kollektiivinen nimi El Niñolle ja sen kylmälle vastatapahtumalle La Niñalle. ENSO voi vaikuttaa jonkin verran jopa globaaliin lämpötilaan ja sadantaan, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, missä määrin meriin voi vuosittain sitoutua hiilidioksidia, tai miten paljon ne voivat vapauttaa sitä ja siihen, miten paljon hiilidioksidia maanpäällinen biosfääri sitoo ja vapauttaa. Lämpötilan kautta kulkevan efektin lisäksi ENSO vaikuttaa myös siihen, miten merten pintakerrokset Tyynellä valtamerellä sekoittuvat ja siten siihen, miten paljon syvemmältä siirtyy CO2-pitoista vettä merenpintaan, jonka kautta koko CO2-vuo merten ja ilmakehän välillä lopulta kulkee.

Maapallon vuotuiseen keskilämpötilaan vaikuttavat myös säätekijät, esimerkiksi polaaripyörteen käyttäytyminen. Niinpä neutraaleinakin ENSO-vuosina muu ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu vaikuttaa siihen, miten paljon hiilidioksidia luonnollinen kierto sitoo ja vapauttaa. Itse asiassa luonnollisen kierron stabiliteetti CO2:n suhteen on jopa hämmästyttävän suuri, kun ottaa huomioon, kuinka paljon hiilidioksidia siinä vuosittain liikkuu. Tämän takia joka tapauksessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vuosittaisessa kasvussa on vuosien välistä vaihtelua. Olisi itse asiassa vaikeaa kuvitella maapallon ilmastojärjestelmän kaltaista järjestelmää, jossa vuosittainen kasvu olisi täysin ennustettavissa ja jokaisena vuonna edellistä vuotta suurempi, vaikka ilmakehään lisättäisiinkin hiilidioksidia fossiilisia polttoaineita polttamalla sillä tahdilla kuin ihmiskunta on tehnyt.

Koronan tuottama notkahdus ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kasvussa on niin pieni, että se ilman muuta peittyy viestissäni edellä kuvattuun luonnolliseen vaihteluun.
 

Kerrohan, kuinka jatkuvasti kasvavat päästöt eivät lisää samaan tahtiin sitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta? Miksi yhden ppm nousu tarvitsee nykyisin 10% enemmän päästöjä kuin 1960 luvulla?

Sekä maanpäällisen biosfäärin että merten kyky sitoa hiilidioksidia on nettokasvanut teollistumisen alusta nykyhetkeen. Viestini kuvion lähde on

https://www.climate.gov/news-features/featured-images/2017-state-climate-ocean-uptake-human-produced-carbon

Samalla sivulla on muuten myös tietoa siitä, miksi ilmakehän CO2-pitoisuuden vuosittainen kasvu vaihtelee:

... annual carbon uptake can vary considerably from month to month and year to year due to seasonal changes in ocean plant growth (phytoplankton) and natural climate variability, including climate patterns such as El Niño and La Niña.

On myös todella outoa, jos sinulle tulisi yllätyksenä, että ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvulla on ainakin viime vuosituhannella ollut maanielujen osalta "lannoittava" efekti (Carbon fertilization effect, CFE): kun ilmakehän CO2-pitoisuus nousee (ja muissa kasvien kasvun kannalta tärkeissä muuttujissa ei tapahdu kasvua vähentää muutosta), yhteyttäminen kiihtyy, ja maanielut pystyvät sitomaan yhä enemmän hiilidioksidia (jonka ne toisaalta lopulta vapauttavat, mutta esimerkiksi metsien tapauksissa vasta vuosikymmenten tai -satojen viiveellä).

Vaikka biosfäärin sidonta on viime vuosisadalla kasvanut, tästä ei voi päätellä, että CFE hoitaisi ilmasto-ongelmat pois päiväjärjestyksestä jatkossa. Tutkimus on antanut viitteitä siitä, että maanielujen kyky sitoa hiilidioksidia alkaa heikentyä:

https://www.science.org/doi/full/10.1126/science.abb7772

(taitaa valitettavasti olla maksumuurin takana tämäkin)

Using multiple long-term satellite- and ground-based datasets, we showed that global CFE has declined across most terrestrial regions of the globe from 1982 to 2015, correlating well with changing nutrient concentrations and availability of soil water. Current carbon cycle models also demonstrate a declining CFE trend, albeit one substantially weaker than that from the global observations. This declining trend in the forcing of terrestrial carbon sinks by increasing amounts of atmospheric CO2 implies a weakening negative feedback on the climatic system and increased societal dependence on future strategies to mitigate climate warming.

[mannym]

Kuten luultavasti hyvin tiedät, ihmiskunnan lisäksi myös luonto vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään (ja myös sitoo sitä). On hämmästyttävää ja hämmentävää, jos oikeasti olit siinä käsityksessä, että luonnon osasysteemien väliset CO2-vuot pysyisivät vuosi toisensa jälkeen vakioina. Siihen, millainen CO2-vuo milläkin hetkellä on biosfäärin, merten ja ilmakehän välillä, vaikuttavat monet tekijät. Näistä ilmeisesti voimakkaimpana ENSO.

Mielenkiintoista, aiemmin luonnollinen vaihtelu ei ollut selitys, vain ihmisen päästöt olivat se syy ja se lämpeneminenkin mitä on 1900 luvulla nähty on pääosin ihmisen syytä. Mutta että luonto vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja sitoo sitä *gasp*, eihän? Enhän aiemmin kirjoittanutkaan että luonto päästää sen 95 - 97% vuotuisista hiilidioksidipäästöistä ja ihminen loput, niin jännää että ihmisen päästöistä puheenollen ja ilmakehän jossa se hiilidioksidi viipyy 300 - 1000 vuotta, niin yks kaks luonto sitookin sitä "tarpeen mukaan". Enkä tottavie ollut siinä käsityksessä että ne pysyisivät vakioina, jännäähän on että luonto imee "puolet" ihmisen päästämistä ja loput jäävät ilmakehään, niin kun päästöt kasvavat jatkuvasti niin silti se on aina se puolet sitoutuu ja puolet jää.

ENSO voi vaikuttaa jonkin verran jopa globaaliin lämpötilaan ja sadantaan, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, missä määrin meriin voi vuosittain sitoutua hiilidioksidia, tai miten paljon ne voivat vapauttaa sitä ja siihen, miten paljon hiilidioksidia maanpäällinen biosfääri sitoo ja vapauttaa. Lämpötilan kautta kulkevan efektin lisäksi ENSO vaikuttaa myös siihen, miten merten pintakerrokset Tyynellä valtamerellä sekoittuvat ja siten siihen, miten paljon syvemmältä siirtyy CO2-pitoista vettä merenpintaan, jonka kautta koko CO2-vuo merten ja ilmakehän välillä lopulta kulkee.

*gasp* uusia juttuja tulee ihan liukuhihnalta!!! Ajatella voi vaikuttaa jonkin verran jopa globaaliin lämpötilaan? "Jonkin verran"?  Yksittäinen Enso kun voi vaikuttaa globaaliin keskilämpötilaan jopa asteen verran, niin onhan se "jonkin" verran.

Maapallon vuotuiseen keskilämpötilaan vaikuttavat myös säätekijät, esimerkiksi polaaripyörteen käyttäytyminen. Niinpä neutraaleinakin ENSO-vuosina muu ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu vaikuttaa siihen, miten paljon hiilidioksidia luonnollinen kierto sitoo ja vapauttaa. Itse asiassa luonnollisen kierron stabiliteetti CO2:n suhteen on jopa hämmästyttävän suuri, kun ottaa huomioon, kuinka paljon hiilidioksidia siinä vuosittain liikkuu. Tämän takia joka tapauksessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vuosittaisessa kasvussa on vuosien välistä vaihtelua. Olisi itse asiassa vaikeaa kuvitella maapallon ilmastojärjestelmän kaltaista järjestelmää, jossa vuosittainen kasvu olisi täysin ennustettavissa ja jokaisena vuonna edellistä vuotta suurempi, vaikka ilmakehään lisättäisiinkin hiilidioksidia fossiilisia polttoaineita polttamalla sillä tahdilla kuin ihmiskunta on tehnyt.

Etkös sinä ollutkaan se joka tänne jatkuvasti linkkaa hausfatherin ja kumppaneiden esityksiä ilmastomalleista ja niiden "lopputuloksista" ja kuinka ne ovat luotettavia jne ? On vaikeaa kuvitella asiaa josta toisaalta kertoo olevan varmaa koska hausfather ja kumppanit sanovat niin.

Koronan tuottama notkahdus ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kasvussa on niin pieni, että se ilman muuta peittyy viestissäni edellä kuvattuun luonnolliseen vaihteluun.

Se notkahdus vastaa 1960 luvun kokonaista vuotta. Jännää, tiedäthän että ilmakehän lämpötilan muutokset mitä ihmiset ovat mitanneet, ovat niin pieniä että ne peittyvät luonnolliseen vaihteluun?

Sekä maanpäällisen biosfäärin että merten kyky sitoa hiilidioksidia on nettokasvanut teollistumisen alusta nykyhetkeen. Viestini kuvion lähde on

Hauskaa, koska merien kerrotaan lämmenneen reilusti, ja lämmin meri sitoo vähemmän hiilidioksidia kuin kylmä, samanaikaisesti lämmenneen meren kyky sitoa hiilidioksidia on nettokasvanut? Nämä ovat juuri tällaisia ilmastointitieteen mainioita kompastuskivia joihin vain yksinkertaiset uskovat. Ilmakehän piti lämmetä nopeammin kuin maanpinnan, koska hiilidioksidi joka ilmakehässä on lisääntynyt. Koska ilmakehä ei lämmennyt, se lämpö karkasi jonnekin ja ilmastointitieteilijät kuten Trenberth väittivät sen karanneen meriin, jossa sitä lämpenemistä ei havaittu. Meri on aina näemmä mainio tekosyy, kun ilmastointitieteilijä ei tiedä minne jokin on mennyt, se on karannut mereen.

Samalla sivulla on muuten myös tietoa siitä, miksi ilmakehän CO2-pitoisuuden vuosittainen kasvu vaihtelee:
On myös todella outoa, jos sinulle tulisi yllätyksenä, että ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvulla on ainakin viime vuosituhannella ollut maanielujen osalta "lannoittava" efekti (Carbon fertilization effect, CFE): kun ilmakehän CO2-pitoisuus nousee (ja muissa kasvien kasvun kannalta tärkeissä muuttujissa ei tapahdu kasvua vähentää muutosta), yhteyttäminen kiihtyy, ja maanielut pystyvät sitomaan yhä enemmän hiilidioksidia (jonka ne toisaalta lopulta vapauttavat, mutta esimerkiksi metsien tapauksissa vasta vuosikymmenten tai -satojen viiveellä).

Vaikka biosfäärin sidonta on viime vuosisadalla kasvanut, tästä ei voi päätellä, että CFE hoitaisi ilmasto-ongelmat pois päiväjärjestyksestä jatkossa. Tutkimus on antanut viitteitä siitä, että maanielujen kyky sitoa hiilidioksidia alkaa heikentyä:

Eikö? Miksi ei voida päätellä että CFE hoitaisi "ilmasto-ongelmat" pois päiväjärjestyksestä jatkossa? Kun niiden tiedemiestesi mukaan ne eivät ole tehneet niin nytkään.

(taitaa valitettavasti olla maksumuurin takana tämäkin)Using multiple long-term satellite- and ground-based datasets, we showed that global CFE has declined across most terrestrial regions of the globe from 1982 to 2015, correlating well with changing nutrient concentrations and availability of soil water. Current carbon cycle models also demonstrate a declining CFE trend, albeit one substantially weaker than that from the global observations. This declining trend in the forcing of terrestrial carbon sinks by increasing amounts of atmospheric CO2 implies a weakening negative feedback on the climatic system and increased societal dependence on future strategies to mitigate climate warming.

Ja tuossa onkin tummennettuna se mihin tuokin "tutkimus" sitten kompastuu.

[Fiftari]

Tutkimus: Teet ilmastoteon kun pidät vielä vanhan bensa-autosi!

Japanilaisen Kyushy-yliopiston tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta on parempi pitää vanhaa polttomoottoriautoa käytössä nykyistä pidempään ja vaihtaa vasta sitten ekologiseen sähköautoon.

Liian aikainen vaihtaminen sähköautoon johtaa tutkimuksen mukaan auton kokonaispäästöjen kasvuun.

XXX

Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin, että pitämällä bensa-autoa nykyistä pidempään, päästöt vähenevät merkittävästi.

– Mitä nopeammin vaihdamme autoja, sitä enemmän CO2-päästöjä kertyy. Se pätee myös sähköautoihin, koska uusien autojen lisääntyvä kysyntä ja valmistus lisää valmistuspäästöjä, sanoo Kyushun yliopiston professori Shigemi Kagawa yliopiston tiedotteessa.

XXX

Autojen vaihto on erityisen nopeaa Japanissa, jossa auton keskimääräinen romutusikä on 13 vuotta. Suomessa se on 20 vuotta.

Osan tutkimustuloksesta selittää se, että Japanissa sähkön valmistuksessa käytetään enemmän hiiltä ja maakaasua kuin Suomessa tai Euroopassa.

Joka tapauksessa sekä uuden polttomoottoriauton että sähköauton valmistaminen kuluttaa paljon raaka-aineita ja päästöjä syntyy. Niin sanottujen vihreiden autojen valmistuspäästöt ovat jopa polttomoottoriautojen valmistuksen päästöjä suuremmat.

– Meidän hypoteesimme on, että pitämällä polttomoottoriautoa liikenteessä kymmenen prosenttia nykyistä pidempään, kumulatiivinen hiilijalanjälki per auto laskisi 30,7 miljoonaa tonnia eli prosentin verran tänä aikana, lisää sanoo professori Kagawa.

Iltalehti

[Lalli IsoTalo]

Tota että. Täällä böndellä pihalla happimittari näyttää 20,6% ja co2 vatkaa 501ppm-705ppm, vaikka pysyin >5metriä mittareista.

Kalibroimattomia heikkotasoisia mittareita ei kannata ostella tai käytellä. Yhtä "hyviä" tuloksia saa arpanopalla.

Eilen se o2 näytti 21,0% ja co2 käväisi alimmillaan 350ppm, mikä on "kaikkien aikojen alin lukema täällä". Ongelma on se että ei ole vertailukohteita kenelläkään missään antaa. Jos tulee koillisesta, lukemat alempia, 400-500ppm jos tuulee muualta, pihalla on ulkona 600-700ppm. Noin karkeasti.

En ole millään tavalla asiantuntija ja seuraan tätä ketjua ihan hoomoilasena, mutta jos noi mittarit ei hirveesti maksa ja asia kiinnostaa, niin ehkä kannattaisi harkita vertailumittarin hankkimista?  Tätä siis ehdotan vakavissani. Zoukia heitän jälkikirjoitusessani.

Ps. Heh. Mulla on 7 kitaraa ja 5 kamerarunkoa, koska haluan verrata niiden käyttäytymistä eri tilanteissa. 

[Lalli IsoTalo]

Metakeskustelua, keskustelua keskutelijoista, jota ylläpito ei rakasta:

Kuten luultavasti hyvin tiedät..

On tärkeää, että jäsen @Isagoge on täällä Hommassa keskustelemassa asiallisesti ja haastamassa meitä hommalaisia oleellisista asioista. 

Homma tarvitsee tälläistä toisen näkökulman esilletuontia. Ilman sitä meistä tulisi kuplaantuneita, siis elämästä enemmän vieraantuneita.

Jäsen @mannym kuitenkin on hän, johon luotan, mm. koska väärässäkin ollessaan, hän myöntää sen. Tapahtunut yhden kerran 10 vuodessa. Ja 10 vuoden seuraaminen hänen postauksiaan on saattanut minut tilaan, jossa - well - luotan hänen postauksiinsa.

Ei mulla muuta.

Paitsi että  kiitos Isogalle, että tulit tänne.

[ämpee]

Markkinameininkiä ilmastokriisin puitteissa, joko täydellistä tyhmyyttä tai sitten outoa huumoria YLE tarjoilee.
https://yle.fi/uutiset/3-12127457

Ilmastokriisi ei ratkea yksilön valinnoilla – Näin eri alojen asiantuntijat ja vaikuttajat vastaavat tähän ja 3 muuhun väitteeseen

Kyseessä lienee elokapinan tukeminen, tai sitten kieli poskella kirjoiteltu miina kapinan kannatuksen laskemiseksi.

Pyysimme näkemyksiä ilmastokriisin ratkaisemisesta joukolta eri alojen asiantuntijoita ja ilmastokysymyksissä aktiivisia mielipidevaikuttajia.

Katsotaanpa millaisen kokoelman asiantuntijoita ja aktiiveja YLE tällä kertaa tarjoilee.

Ylen esittämiin väittämiin vastasivat psykologi Kia Aarnio, kirjailija Suvi Auvinen, toimittaja Juha Kauppinen, koomikko Iikka Kivi, uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström ja muusikko Hanna Yli-Tepsa.

Kriisinhallintaan YLE on siis valinnut psykologin, kirjailijan, toimittajan, koomikon, uskontofilosofin ja muusikon.
Kovin on huumori outoa tämän päivän YLE:ssä, tai sitten käsitys kriisistä on varsin poikkeava.

[insinörtti]

Eilen se o2 näytti 21,0% ja co2 käväisi alimmillaan 350ppm, mikä on "kaikkien aikojen alin lukema täällä". Ongelma on se että ei ole vertailukohteita kenelläkään missään antaa. Jos tulee koillisesta, lukemat alempia, 400-500ppm jos tuulee muualta, pihalla on ulkona 600-700ppm. Noin karkeasti.

En ole millään tavalla asiantuntija ja seuraan tätä ketjua ihan hoomoilasena, mutta jos noi mittarit ei hirveesti maksa ja asia kiinnostaa, niin ehkä kannattaisi harkita vertailumittarin hankkimista?  Tätä siis ehdotan vakavissani.

Todellakin hyvä ehdotus. Jospa löytyisi myös joku muu ilmastoasioita kyseenalaistava yksilö, joka voisi hankkia vastaavia mittareita, kun ei ole kovinkaan ympäristöystävällistä kerätä yhdelle vapaatutkijalle mitään mittarikokoelmaa. Meillä on myös jo laitos, jonka kuuluisi asiaa avata ihan julkisestikin, mutta mitään ei kuulu.

Tämä asia on selitetty aika moneen kertaan, mutta ilmeisesti viesti ei ole mennyt perille: noiden mittarien ilmoitettu mittaustarkkuus on +- 100 ppm, todellinen sitten riippuu siitä miten paljon kiinalainen kehtaa valehdella. Ne siis vastaavat suurin piirtein lämpömittaria, joka mittaisi lämpötilan 100 asteen tarkkuudella. Yksittäisellä mittarilla et siis voi päätellä, onko pihalla pitoisuus 300 vai 500 ppm.

Ratkaisuksi on esitetty useita vaihtoehtoja:

- Hankit monta halpaa mittaria, jolloin niiden näyttämien keskiarvo on jo suhteellisen tarkka.
- Jos et halua hankkia halpoja mittareita, voit verrata lukemia talotekniikassa käytettäviin mittareihin, joita löytyy tuhansista omakotitaloista, virastoista, laitoksista jne.
- Voit myös hankkia yhden hiukan kalliimman, luokkaa 500 euron pikkumittarin, esim Vaisala. Sillä saa jo vähän paremman lukeman, ehkä 30-40 ppm tarkkuudella.
- Jos et halua hankkia kalliimpaa mittaria, mutta kuitenkin haluat tarkemman lukeman, tarkempi mittari löytyy Suomen jokaisesta katsastustoimipaikasta, korjaamosta ja aika monesta muustakin paikasta.
- Jos haluat äärimmäisen tarkan tuloksen jonkun tietyn ajanhetken ja paikan pitoisuuksista, siihen löytyy apu ja välineet yliopistoista tai jos lompakko on paksu, niin tutkimuslaitoksista.

[Roope]

Katsotaanpa millaisen kokoelman asiantuntijoita ja aktiiveja YLE tällä kertaa tarjoilee.

Ylen esittämiin väittämiin vastasivat psykologi Kia Aarnio, kirjailija Suvi Auvinen, toimittaja Juha Kauppinen, koomikko Iikka Kivi, uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström ja muusikko Hanna Yli-Tepsa.

Kriisinhallintaan YLE on siis valinnut psykologin, kirjailijan, toimittajan, koomikon, uskontofilosofin ja muusikon.
Kovin on huumori outoa tämän päivän YLE:ssä, tai sitten käsitys kriisistä on varsin poikkeava.

Ei tietoa, mitä toimittaja Miika Koskela on valinnoillaan tarkoittanut vai vain tukea näkyvästi Elokapinaa, mutta kieltämättä argumentit huumorin juhlaa aiheesta tai ylipäätään logiikasta mitään ymmärtävälle.

Suomen pitäisi ryhtyä nykyistä järeämpiin ilmastotoimiin, vaikka muut maat eivät niin tekisi

Suvi Auvinen: Jos Suomi vetoaa aina vain pieneen kokoonsa globaalissa mittakaavassa, voitaisiin koko planeetan populaatio jakaa 6 miljoonan ihmisen slotteihin, joista yhdenkään teoilla ei olisi väliä. Niiltä joille on paljon annettu, voidaan vaatia paljon.

Juha Kauppinen: Ympäristökriisin ratkaisemisen yleisen hengen on oltava, että kaikki hoitavat omat asiansa kuntoon. Vauraana teollisuusmaana Suomi ei voi livetä rivistä. Ennemminkin meidän tulee toimia suunnannäyttäjänä.

Iikka Kivi: Totta kai. Vertailu muihin maihin on hedelmätöntä, koska meidän ei pidä saada päästöjä samalle tasolle kuin muiden maiden, vaan nolliin. Nopea reagointi myös antaa Suomelle työllistymismahdollisuuksia, vientiä ja kilpailuetua, koska silloin olemme edelläkävijöitä. Mitä pidempään ongelmia lykätään, sitä monimutkaisemmiksi ratkaisut käyvät, sitä kalliimpia ne ovat ja sitä todennäköisemmin ne epäonnistuvat.

Miten noin moni ihminen voi onnistua olemaan väärässä kaikessa? Se ei selity enää sattumalla.

[F1nka]

^Tuossa julistamisessa ei välitetä siitä, ollaanko oikeassa vai väärässä. Kunhan julistetaan. Ylen asiantuntijat ja aktivistit voivat luottavaisin mielin sopottaa mitä mieleen sattuu pulpahtamaan.

Teknologia-alalla edelläkävijä on monesti häviäjä ja perässä hiihtävä kopioija kerää voitot. Kuitenkaan tosiasioilla ei ole niin väliä. Yle on tilannut performanssin esittäjiksi luotetut esiintyjät. Mielikuvan luonti on oleellista, ei ole tarkoituskaan, että ihmiset pysähtyisivät ajattelemaan. Mitä esimerkiksi Ilkka Kivi tietää teknologian alalla ongelmanratkaisusta? Ei mitään, mutta se ei estä häntä laukomasta vahvaa näkemystään: "Mitä pidempään ongelmia lykätään, sitä monimutkaisemmiksi ratkaisut käyvät, sitä kalliimpia ne ovat ja sitä todennäköisemmin ne epäonnistuvat." Tällekin ajatuksen tonavalle on varmaan nyökytelty.

[Isagoge]

Hauskaa, koska merien kerrotaan lämmenneen reilusti, ja lämmin meri sitoo vähemmän hiilidioksidia kuin kylmä, samanaikaisesti lämmenneen meren kyky sitoa hiilidioksidia on nettokasvanut? Nämä ovat juuri tällaisia ilmastointitieteen mainioita kompastuskivia joihin vain yksinkertaiset uskovat.

Yksinkertaisilta jää usein ymmärtämättä se, miten Henryn laki toimii. Jos lasketaan sen mukaan merenpinnan konsentraatio 1800-luvun lopun arvoilla ja nykyisillä arvoilla, havaitaan konsentraation nyt olevan suurempi. Nykyiseen lämpimämpään meriveteen siis voi liueta enemmän hiilidioksidia kuin 1800-luvun lopun kylmempään meriveteen.

[Luotsi]

Kommunismi. Kommunismi on ratkaisu tähänkin kapitalistisen individualismin luomaan ongelmaan!

[Isagoge]

Tämän vuoden fysiikan Nobelin palkinto jaettiin puoliksi siten, että toisen puolen saivat kaksi ilmastotutkijaa  Syukuro Manabe ja Klaus Hasselmann, ja toisen puolen Giorgio Parisi, jonka tutkimusalaa on hankalampi luonnehtia, mutta ehkä "monimutkaiset järjestelmät" olisi kuvaava nimi.

Syukuro Manabe julkaisi 1967 hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta artikkelin, jota esimerkiksi akatemiaprofessori Ari Laaksonen pitää ensimmäisenä kunnollisena artikkelina aiheesta:

https://journals.ametsoc.org/view/journals/atsc/24/3/1520-0469_1967_024_0241_teotaw_2_0_co_2.xml?tab_body=pdf

Hasselmann taas on tehnyt monenlaista fysiikkaa soveltavaa ilmastotutkimusta, esimerkiksi meriin ja ilmaston dynamiikkaan liittyen.

Mukava, että ilmastotutkimus saa ansaitsemaansa arvostusta.