Energian hintakriisi

[Will Rogers]

^Jep, ja lisäksi haluaisin erittelyn tuosta 8 MW aurinkovoiman tuotannosta. Jossain päin Suomea paistaa siis NYT aurinko niin paljon, että paneelit saavat tehtyä 8000 kW teholla sähköä ??

[Pallopääkissa]

Laiva toi nestekaasua Inkooseen.

https://yle.fi/a/3-12686918

Nesteytettyä maakaasua kuljettava Exemplar-terminaalilaiva on saapunut tänään Inkoon satamaan.

Lähes 300 metrinen alus lähti liikkeelle Gibraltarilta joulukuun 19. päivä. Alus saapui tapaninpäivänä Suomenlahdelle, jossa se odotteli sääolosuhteiden vuoksi pari päivää ennen saapumistaan Inkoon terminaaliin.

[Tabula Rasa]

Apinaa koijataan
https://www.youtube.com/watch?v=2Nj8qjpVAZ0

Sähkön hinta Suomessa
47,63 €/MWh

Kulutus Suomessa
9 740 MW
Tuotanto Suomessa
10 300 MW

Koijataan millä tavoin? Mielestäni 4,76 c/kWh on varsin kohtuullinen hinta.

Epäilen että ei näy käyttäjien laskuissa tuota numeroa.

[Andy_81]

Apinaa koijataan
https://www.youtube.com/watch?v=2Nj8qjpVAZ0

Sähkön hinta Suomessa
47,63 €/MWh

Kulutus Suomessa
9 740 MW
Tuotanto Suomessa
10 300 MW

Koijataan millä tavoin? Mielestäni 4,76 c/kWh on varsin kohtuullinen hinta.

Epäilen että ei näy käyttäjien laskuissa tuota numeroa.

Varmasti näkyy tuo numero pörssisähköä käyttävällä, kuin myös tämän hetkinenkin hinta 27€/MWh joka pörssisähköilijän laskulla on 0,029€/KWh +marginaalia n. 0,003€/KWh.

[Golimar]

Jotenkin tulee mieleen että koko juttu sähköpulasta ja sähkön hinnan käsittämättömät vaihtelut olivat vain sumutusta jolla suuri osa sähkönkäyttäjistä saatiin huijattua 0,3-0,4 jotain €/kWh määräaikaisiin sopimuksiin ja sähkönmyyjät pääsivät nostamaan jatkuvien sopimusten hintaa kipurajoille. Kuka omistaa sähköä myyvät yhtiöt ja kuka kerää voitot? Suurimmaksi osaksi julkisyhteisöt.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6

[Totti]

Varmasti näkyy tuo numero pörssisähköä käyttävällä, kuin myös tämän hetkinenkin hinta 27€/MWh joka pörssisähköilijän laskulla on 0,029€/KWh +marginaalia n. 0,003€/KWh.

Tässä on nyt toteutumassa pörssisähkön kaikki huonot puolet: välillä hinta on lähellä euroa ja välillä se on jopa negatiivinen. Molemmat ääripäät ovat erinomaisen haitallisia.

Syy heilahteluun löytyy tietenkin tuulivoimasta, joka toimii lyhyen ajan on-off periaatteella eikä sen on-tilaa voi kontrolloida mitenkään (tuulivoimaloita voi pysäyttää vaikka tuulee mutta ei laittaa päälle jos ei tuule).

Eilen sähkön pörssihinta oli negatiivinen ja tällä hetkellä sähkö maksaa 0,25 s / kWh, joka sekin on selvästi alle kannattavuusrajan. 0,25 s / kWh ei kata edes laskutuskuluja jos hintataso säilyy edes jonkin aikaa. Tappiolla myyminen ei edes määritelmällisesti ole kannattavaa.

Mitättömät sähkön hinnat ovat tietenkin ilo kuluttajille, mutta se on täysin kestämätön tilanne tuottajille. Pitemmän päälle se johtaa myös siihen, että tuotantokapasiteettiin ei enää investoida koska kaikki investoinnit muuttuvat jo lähtökohtaisesti tappiollisiksi.

Seuraus tästä on, että sähkökriisistä tulee pysyvä eli kapasiteettia ei enää rakenneta tarpeen mukaan vaan sitä pyritään pikemminkin vähentämään nostaakseen hintoja. Se päivä kun sitten sähköä todella tarvitaan ja tuulivoimalat seisovat, hinnat räjähtävät pilviin kun myytävää ei enää ole. Kriisivalmiudesta ei tietenkään voi edes puhua jos sähköinvestoinnit loppuvat.

Tämä tilanne ei ole vain teoriaa. Ruotsissa ollaan jo nähty, miten tuulivoiman suuret investoinnit ovat lähes kokonaan pysäyttäneet investoinnin muuhun sähköntuotantoon. Säätövoimaa ei yksinkertaisesti kannata rakentaa jos tuottokalkyylit osoittavat tulojen olevan mitä tahansa negatiivisesta positiiviseen. Kuinka moni menisi töihin sillä olettamuksella, että palkka voisi olla jopa negatiivinen?

Tämä ongelma ruokkii myös itseään, eli mitä enemmän tuulivoimaa sen vähemmän säätövoimaa halutaan rakentaa, joka vain kasvattaa kulutuksen aiheuttamia hintaheilahteluja.

Sähkön saanti ja hinnat pitäisi ehdottomasti stabiloida. Tuulivoimaa ei pitäisi rakentaa myllyäkään lisää vaan pikemminkin purkaa, sähköpörssistä pitäisi irtautua ja palata perinteiseen määräaiksisten sähkösopimusten kilpailuttamiseen. Silloin sekä kuluttajat että myyjät tietävät mitä on tulossa eikä jatkuva epävarmuus hinnoista vallitse molemmilla osapuolilla.

[pyrokatti]

Tämä tilanne ei ole vain teoriaa. Ruotsissa ollaan jo nähty, miten tuulivoiman suuret investoinnit ovat lähes kokonaan pysäyttäneet investoinnin muuhun sähköntuotantoon. Säätövoimaa ei yksinkertaisesti kannata rakentaa jos tuottokalkyylit osoittavat tulojen olevan mitä tahansa negatiivisesta positiiviseen. Kuinka moni menisi töihin sillä olettamuksella, että palkka voisi olla jopa negatiivinen?

Tämä ongelma ruokkii myös itseään, eli mitä enemmän tuulivoimaa sen vähemmän säätövoimaa halutaan rakentaa, joka vain kasvattaa kulutuksen aiheuttamia hintaheilahteluja.

Tähän ongelmaan auttaisi mikäli tuulimyllyn energian tuotannolle olisi asetettu minimitaso. Jos sitä ei synny riittävksi tuulesta niin silloin myllyn omistajan on hankittava sitä muualta omalla kustannuksellan. Näin säätövoima pysyisi kannattavana. Tuollaista vaatimusta ei voi asettaa kuin uusille myllyille ja tuulivoimaa on jo niin runsaasti että sen vaikutus nyt säädettynä olisi pieni. Se olisi pitänyt aikoinaan ottaa käyttöön täysin turhan tuulivoimatuen sijasta. Näin ei voitu tehdä koska se olisi vaarantanut sädekehien kirkkauden. Ja esimerkiksi Mauri Pekkarisen tytär ei olisi hymyillyt lainkaan yhtä leveästi matkallaan pankkiin.

[Skeptikko]

https://twitter.com/mariarautanen/status/1608282046316838912
[tweet]1608282046316838912[/tweet]

#turvetuottajat ovat yli vuoden yrittäneet saada tapaamisaikaa valtionvarainministeri @AnnikaSaarikko kanssa. Aikaa tähän ei ole ollut,vaikka meneillään on #energiakriisi. Ilmeisesti ei kiinnosta energia-asiat. Hetki sitten hänellä oli aikaa tavata Elonkapina🪰 First things first

https://twitter.com/mariarautanen/status/1608013638492884993
[tweet]1608013638492884993[/tweet]

Mitä pitäis tehdä, kun energiayhtiöt soittelee turvetuottajille ja tarttis polttoainetta saada lisää? Joillekin voi tulla kylmä kohta.. 😔 #vihreäsiirtymä #ihmisviha #huoltovarmuus #turve 🤎

[artti]

Suuren ja tehokkaan Olkiluoto 3 fissioreaktorin valmistuminen pienentänee merkittävästi sähkön hintoja Suomessa. Jälkiviisastellen luulen, että olisi ollut järkevämpää rakentaa neljä pienempää fissioreaktoria.

https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3ennusteet.html

Valistunut arvaus pitkän aikavälin energiantuotannon tulevaisuudesta.

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=183720;image

Maakaasun osuus Suomen sähkön hinnan muodostuksessa on pieni. Sähkön hintojen nousu johtunee sähkön hinnoittelurakenteesta. Seuraavissa kuvaajissa Tilastokeskus kertoo, että putkikaasun tuonti Venäjältä Suomeen päättyi toukokuussa 2022 ikuisiksi ajoiksi. Ourworldindata kertoo, että Suomen sähköntuotannossa maakaasun ja kivihiilen osuus on pieni.

https://stat.fi/julkaisu/cku4ace3c00pq0e617r8v14lp

https://ourworldindata.org/electricity-mix

[Totti]

https://yle.fi/a/74-20010801

Autotallin näköisen rakennuksen alle tulee reaktori, joka voi mullistaa energiantuotannon Suomessa – professori: siitä alkaa ydinvoiman uusi aikakausi

Nämä pienydinvoimalat ovat paljon realistisempi sähköntuotantovaihtoehto kun höpötykset tuulivoimalla ja vedyllä, jotka vihreässä visiossa ajaa totaalisesti kallion seinään ihan fysikaalisista syistä.

Ydinvoimatekniikkahan on sinänsä hyvin tunnettu, joten kyse on lähinnä tuotannollisesta implementoinnista, eli tuotekehityksestä, jossa skaalataan alas suurydinvoimalan rakenteet pienemmäksi laitokseksi ja sen sarjavalmistus. Sen lisäksi pitää tietenkin miettiä turvajärjestelyt hieman eri lailla koska laitoksina nämä ovat lähempänä asutusta kun suurydinvoimalat.

Kaupunkien keskustoihin ne ei joka tapauksessa tule vaan sijoitus tulee olemaan periferiassa, jossa huoltaminen voidaan tehdä ilman suuren yleisön läsnäoloa.

Jo johonkin nyt pitäisi sijoittaa niin juuri näihin. Mikään muu "päästötön" ei tule skaalautumaan vihreiden fantasioiden mukaan.

[Pallopääkissa]

Tämä voisi kuulua joko tänne tai vihreä siirtymä-ketjuun.
[tweet]1612538658166284288[/tweet]

[Huppupelikaani]

^ Sama tekstimuodossa, koska Twitteriä on nykyään rasittava lukea kirjautumatta.

Pohjoismaista ja Suomesta on tullut, ei vihreän sähkön suurvalta, vaan Euroopan energiasiirtomaa.

Jos sähkö oli sunnuntaina halpaa, huomenna klo 18 pörssihinta on taas 17 c/kWh. Älkää totutelko, että se on halpaa. Ei se ole halpaa, vaan kallista.

Juttu sisältää tukun ajatusvirheitä.

"Aina ei tuule eikä paista. Onneksi Suomesta löytyy ydin- ja vesivoimaa sekä teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotantoa."

Ongelma on juuri siinä, että tyynellä ei löydy tarpeeksi, kun lauhde- ja yhteistuotantoa on ajettu alas.

"Suomi saavuttaa tänä vuonna todennäköisesti sähköenergiaomavaraisuuden, eli Suomi tuottaa vuoden mittaan vähintään sen verran sähköä kuin mitä täällä kulutetaan. Sähköomavaraisuus on erittäin tärkeää huoltovarmuuden kannalta."

Vuositaseesta ei voi päätellä omavaraisuutta.

"Sähkön hinta oli Suomessa Euroopan toiseksi halvinta viime vuonna"

Se oli silti ihan sairaan kallista. Suomen energiantarve henkeä kohden on kymmeniä prosentteja, jopa tuplat eteläisempiä maita suurempi, ja siksi sähkölaskumme paisuvat tolkuttomiksi.

"...ylimääräinen sähkö voidaan käyttää vedyn tuottamiseen. Vety varastoidaan ja otetaan käyttöön, kun aurinko- ja tuulivoimaa ei ole saatavilla."

Tarvittavien vetymäärien suhteen ollaan todella kaukana skaalautuvista ratkaisuista. Sähkön saanti ei ole kirkossa kuulutettu.

[toumasho]

Jos ne tuulimyllyt saataisiin käymään sillä löyhkäävällä hengellä, mitä nämä sen puolesta puhujat suustaan päästävät, niin ei energia loppuisi koskaan. Tänään taas muokattiin fysiikkaa täällä Suomessa omiin tarkoituksiin sopivaksi. Asialla Lappeenrannan yliopiston energiajärjestelmä-tiedekunnan johtaja, YLE:n jutusta siteeraus:

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.
Sähkön riittävyys ja huimat sähköhinnat ovat olleet talven ykköspuheenaiheita. Mutta pian puhutaan muusta. Suomeen on nimittäin muotoutumassa melkoinen sähkötulva, mikä heijastuu ajastaan myös hintoihin.

– Sähkötulva tulee lähivuosina. Olemme jo nyt lähes omavaraisia ja kun saadaan Olkiluoto 3 -ydinvoimala vielä pörisemään, mennään jo vientipuolelle. Sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että meillä tuotetaan sähköä paljon enemmän kuin itse kulutetaan, sanoo energiajärjestelmät tiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta Lappeenrannasta.
...

Laaksosen mukaan Suomella on potentiaalia kymmenkertaistaa sähköntuotanto nykyisestä pitkälti tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

Mutta sähkönviejäksi Suomen ei kannata ryhtyä ainakaan suuressa määrin. Hän vertaa raakasähköä raakapuuhun. Ei puutakaan kannata Suomesta rahdata ulkomaille raakana pyöreänä tukkina, vaan jalostaa se kotimaassa ensin laudoiksi, lankuiksi ja höylätavaraksi ja myydä sitten ulkomaille parempaan hintaan.

– Suurien häviöiden vuoksi sähköä ei kannata viedä sähkönä. Hyötysuhde paranee, kun tehdään sähköstä vetyä ja vedystä tuotetta lähellä sähkön tuotantoa. Silloin se on parhaimmillaan tuotteen valmistamisen näkökulmasta.

Laaksosen mukaan polku menee niin, että sähkön avulla tehty vety jalostetaan kemianteollisuuden perusraaka-aineiksi, metanoliksi ja ammoniakiksi, joista voidaan edelleen tehdä polttoaineita, lannoitteita, muoveja, liimoja, liuottimia ja paljon muuta.
– Kemianteollisuus on se, mikä meillä Suomessa tulee nousemaan, Laaksonen arvioi.

Just joo. Useammasta lähteestä tarkistettuna sähkön siirtohäviö on n. 3% per 1000km. Jos sähköä muutetaan vedyksi, niin häviö on liki 70%. Eli yli kaksi kolmasosaa sähköstä menee hukkaan, kun siitä tehdään vetyä. Keski-Eurooppaan on matkaa n. 1000-2000km, joten ei olisi laisinkaan huono diili viedä sähköä suoraan sähkönä sinne, koska häviö on huomattavasti pienempi silloin. Samaa linjaa pitkin tänne saataisiin sähköä takaisin, jos tuotanto-olosuhteet olisivat paremmat toisessa päädyssä EU:ta.

Minun on vaikea kuvitella kemiallista prosessia, joka kykenee ottamaan 2/3 energiahäviön heti kättelyssä takkiinsa ja sen jälkeen tekemään voittoa. Mutta ei kai sen ole niin väliä noiden propellimiesten fantasioissa - se on jonkun muun ongelma, ei heidän tarvitse miettiä bisneksiä. Eipä ole ihme, että täällä menee hommat päin persettä näissä energia-asioissa, kun yliopistoväki on noin helvetin pihalla ihan perusasioista.

[Vedonlyöjä]

Just joo. Useammasta lähteestä tarkistettuna sähkön siirtohäviö on n. 3% per 1000km. Jos sähköä muutetaan vedyksi, niin häviö on liki 70%. Eli yli kaksi kolmasosaa sähköstä menee hukkaan, kun siitä tehdään vetyä. Keski-Eurooppaan on matkaa n. 1000-2000km, joten ei olisi laisinkaan huono diili viedä sähköä suoraan sähkönä sinne, koska häviö on huomattavasti pienempi silloin.

Sinänsä ihan kanssasi samoilla linjoilla, mutta kyllä tuo linjahävikki on merkittävästi isompi kuin tuo mainitsemasi. Se on linjoissa vaihtovirralla noin kaksi kolme prosenttia sataa kilometriä kohden. Mitä isompi jännite, sen pienempi hävikki. Tasavirralla hävikki saadaan noin puoleen, mutta siinä sitten muuntajissa tapahtuva hävikki melkeinpä kuittaa hyödyn.

En nyt tähän hätään löytänyt suoraa linkkiä, mutta koitan etsiä.

Eli ongelmaista on joka tapauksessa tavalla tai toisella nykyteknologialla koittaa siirtää sähköenergiaa tuhansia kilmometrejä. Eikä vedyksi muuttaminen juuri asiaa ainakaan paranna.

[F1nka]

^Jos tuulivoima toimii noin loistavasti, niin miksi tuulivoimaan panostaneessa Atlannin valtameren rannalla sijaitsevassa Tanskassa sähkön hinta on niin korkea?

[jmk]

Useammasta lähteestä tarkistettuna sähkön siirtohäviö on n. 3% per 1000km. ...

Sinänsä ihan kanssasi samoilla linjoilla, mutta kyllä tuo linjahävikki on merkittävästi isompi kuin tuo mainitsemasi. Se on linjoissa vaihtovirralla noin kaksi kolme prosenttia sataa kilometriä kohden.

Niin siis eihän se mikään universaalivakio ole, vaan riippuu asianhaaroista (jännitteestä, materiaaleista, laitteista). Jos pitää siirtää tosipitkämatka ja/tai kiusallisesti meren ali niin kannattaa muuntaa HVDC:ksi, jolla voi linjaosuudella olla esim. 3,5 % per 1000 km (kertoo Wikipedia). Tähän päälle tietysti muuntamisesta tulevat häviöt. Lyhyemmällä legillä taas alemmalla jännitteellä, vaihtovirralla helposti moninkertainen häviö kilometriä kohti.

[Uuno Nuivanen]

Nyt Ylellä kovasti ennustellaan sähkön hinnan palaavan 4-5c / kWh tasolle. Eli: kaikki on hyvin, äänestäkää Sannaa ja vihreitä. 

[Vedonlyöjä]

Useammasta lähteestä tarkistettuna sähkön siirtohäviö on n. 3% per 1000km. ...

Sinänsä ihan kanssasi samoilla linjoilla, mutta kyllä tuo linjahävikki on merkittävästi isompi kuin tuo mainitsemasi. Se on linjoissa vaihtovirralla noin kaksi kolme prosenttia sataa kilometriä kohden.

Niin siis eihän se mikään universaalivakio ole, vaan riippuu asianhaaroista (jännitteestä, materiaaleista, laitteista). Jos pitää siirtää tosipitkämatka ja/tai kiusallisesti meren ali niin kannattaa muuntaa HVDC:ksi, jolla voi linjaosuudella olla esim. 3,5 % per 1000 km (kertoo Wikipedia). Tähän päälle tietysti muuntamisesta tulevat häviöt. Lyhyemmällä legillä taas alemmalla jännitteellä, vaihtovirralla helposti moninkertainen häviö kilometriä kohti.

Juup. Kas kun tosiaan englanninkielisessä Wikipediassa olikin ihan pätevä pätkä häviöistä. Enpäs tullut ajatelleeksi.

Noilla HVDC (korkeajännitetasavirta) linjoilla on tosiaan pitkillä matkoilla keskimäärin pienet siirtohäviöt, noin puolet perus tasavirrasta - joka siis taas on keskimäärin puolet perus vaihtovirtasiirron hävikistä - mutta valitettavasti siinä taas asennus- ja ylläpitokustannukset on huomattavasti ns. normilinjastoa isommat. Se on myös vikaherkkää. Mutta niillä pitkillä pätkillä varsinainen siirtohävikki on noin kolmen prosentin luokkaa 1000 kilometriä kohden. Oikeassa olette.

Mutta itse siitä hyödyntävässä systeemissä muun muassa muuntamisesta tulevat hävikit nostavat kuitenkin hävikkiä merkittävästi tuosta. Ja kokonaishävikit on aika monimutkaisia laskea... järjestelmästä, matkoista, materiaaleista sekä jännitteistä riippuen voivat olla jopa kymmeniä prosentteja.

Mutta pointti siis tietenkin on ihan pätevä. Edes jotenkin järkevillä siirtomatkoilla voittavat vety-muunnoksen mennen tullen.

[Outo olio]

Nyt Ylellä kovasti ennustellaan sähkön hinnan palaavan 4-5c / kWh tasolle. Eli: kaikki on hyvin, äänestäkää Sannaa ja vihreitä. 

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

--

Pekka Pantsu
14:25

Sähkön riittävyys ja huimat sähköhinnat ovat olleet talven ykköspuheenaiheita. Mutta pian puhutaan muusta. Suomeen on nimittäin muotoutumassa melkoinen sähkötulva, mikä heijastuu ajastaan myös hintoihin.

– Sähkötulva tulee lähivuosina. Olemme jo nyt lähes omavaraisia ja kun saadaan Olkiluoto 3 -ydinvoimala vielä pörisemään, mennään jo vientipuolelle. Sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että meillä tuotetaan sähköä paljon enemmän kuin itse kulutetaan, sanoo energiajärjestelmät -tiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta Lappeenrannasta.

Kotitalouksille sähkötulva tietää paluuta vanhoihin hyviin aikoihin eli hintoihin ennen Ukrainan kriisiä.

– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.

--

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on puheissaan varovaisempi, mutta hänkin veikkaa ajastaan palattavan aika lähelle sitä, mihin aiemmin on totuttu.

– Nyt mennään jo selkeästi alhaisempiin lukemiin. Varmaan alle 10 sentin hintaa on keväällä. Ensi talvi on vielä osittain kysymysmerkki johtuen siitä, miten Eurooppa tästä toipuu, Ruusunen kertoo.

--

Tuulivoima hintaa heiluttaa

Sähkötulva ei varsinaisesti vyöry Suomeen mistään, vaan suomalaiset tekevät sen itse. Kyse on sähköntuotannon voimakkaasta kasvusta nyt ja lähivuosina.

--

– Tuulivoimaa tulee 1 500-2 000 megawattia lisää joka vuosi eli tehona yhden Olkiluoto 3:n verran joka vuosi. Tuulivoimalat eivät tietysti tuota sähköä koko ajan, mutta niiden merkitys suurenee hinnoittelussa, Ruusunen tähdentää.

Ruususen mukaa tuulivoima ohittaa ydinvoiman Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona noin vuonna 2026-2027 ja vuonna 2030 tuulivoimalla tuotetaan noin puolet Suomessa tuotetusta sähköstä.

--

Laaksosen mukaan Suomella on potentiaalia kymmenkertaistaa sähköntuotanto nykyisestä pitkälti tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

--

– Suurien häviöiden vuoksi sähköä ei kannata viedä sähkönä. Hyötysuhde paranee, kun tehdään sähköstä vetyä ja vedystä tuotetta lähellä sähkön tuotantoa. Silloin se on parhaimmillaan tuotteen valmistamisen näkökulmasta.

Laaksosen mukaan polku menee niin, että sähkön avulla tehty vety jalostetaan kemianteollisuuden perusraaka-aineiksi, metanoliksi ja ammoniakiksi, joista voidaan edelleen tehdä polttoaineita, lannoitteita, muoveja, liimoja, liuottimia ja paljon muuta.

– Kemianteollisuus on se, mikä meillä Suomessa tulee nousemaan, Laaksonen arvioi.

--

Häviäjä löytyy maakaasuputken päästä Keski-Euroopasta.

– Italia, Saksa, Belgia ja Hollanti ovat perustaneet talouden aika pitkälle maakaasuun. Siellä on lähdetty tekemään uusiutuvaa, mutta pinta-alat eivät enää riitä siellä. Siksi niiden tarvitsee tuoda energiaa ja me voimme viedä sitä sinne teollisuuden käyttöön erilaisina vetyvalmisteina ja kemikaaleina.

Fingrid arvioikin, että Suomen sähkönkulutus voi nousta 130 terawattitunnin suuruusluokkaan 2030 mennessä, kun se viime vuonna oli 82 terawattituntia.

– Olemme arvioineet Fingridissä, että teollisuuden sähkönkäyttö voisi kasvaa tällä vuosikymmenellä 40 terawattituntia, mikä on puolet siitä, mitä Suomi tällä hetkellä käyttää sähköä. Valtavia investointeja on tulossa ja siksi myös tuotantoa kannattaa tehdä tänne lisää, Ruusunen sanoo.

https://yle.fi/a/74-20012175

[Will Rogers]

<blockquote>Fingrid arvioikin, että Suomen sähkönkulutus voi nousta 130 terawattitunnin suuruusluokkaan 2030 mennessä, kun se viime vuonna oli 82 terawattituntia.

– Olemme arvioineet Fingridissä, että teollisuuden sähkönkäyttö voisi kasvaa tällä vuosikymmenellä 40 terawattituntia, mikä on puolet siitä, mitä Suomi tällä hetkellä käyttää sähköä. Valtavia investointeja on tulossa ja siksi myös tuotantoa kannattaa tehdä tänne lisää, Ruusunen sanoo.</blockquote>https://yle.fi/a/74-20012175

En voi olla puuttumatta tähän. Missä haavemaailmassa siellä Fingridillä eletään? Suomen sähkönkulutus on ollut noin 80TWh vuodessa niin kauan kuin olen sitä seurannut, siis 2000-luvun ajan, ja tarkistin asian juuri. Nämä sanoo, että 7 vuoden kuluttua se olisi 130TWh. Samalla kun maailmantalous syöksyy koko loppuvuosikymmenen kestävään lamaan, ja Eurooppa energiaköyhänä maanosana on helisemässä kun Siperian öljy- ja kaasuesiintymät eivät enää ole Euroopan käytettävissä. Ja mistä ihmeen investoinneista ne puhuu? Teollisuus on ennemminkin lähdössä Suomesta, useastakin syystä. Investoinnit vaatisivat matalaa korkotasoa, ennakoitavaa energiapolitiikkaa ja vakaata sääntely-ympäristöä sekä osaavaa työvoimaa. Nämä tekijät ovat vain heikkenemään päin. Toivon todella, että Fingrid ei tarkoita sitä norjalaishuijarin terästehdasta Inkoossa. Kyselin vähän Norjan energiaministeriöstä eläköityneeltä kaverilta tästä Wittusenista. Hänestä ei tiedetä Norjassa mitään, kehotettiin suhtautumaan erittäin skeptisesti.

[Uuno Nuivanen]

Aurinkosähkön suurvalta napapiiriltä. Only in Finland. Ja nuo ihmiset ovat korkeissa viroissa. Joku voisi suunnitella aurinkopanelikenttiä Saharaan, mutta eivät nämä. 

[Nikolas]

Mietin vaan että kuinkahan suurella teholla hamsteri jaksaa pyörittää? Sen perusteella voisi laskea montako miljardia hamsteria tarvittaisiin kattamaan Suomen sähkön kulutus.

https://www.youtube.com/watch?v=kGOTIt2wJXs

Uskon että pikkuelukoiden vuorokausirytmin voisi säätää siten että tuotantohuiput ja kulutushuiput osuisivat päällekkäin. Siinä mielessä tällainen sähkövoiman tuotanto olisi paljon luotettavampaa kuin tuurivoima. Hamstereiden ravinto takaa että todellista biovoimaa olisi saatavilla.

[Larva]

Laaksosen mukaan Suomella on potentiaalia kymmenkertaistaa sähköntuotanto nykyisestä pitkälti tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

En nyt ihan oikeasti tiedä eikö nämä tyypit ymmärrä vai eikö ne halua ymmärtää. Minkälaisesta rautalangasta tämä pitäisi vääntää että menisi jakeluun? Vaikka Suomi pykättäisiin täyteen ropeleita ja aurinkopaneeleita, niin aina ei tuule, ja Suomessa paistaa aurinkokin hyvin vähän, jotta aurinkovoimaloista olisi todellista hyötyä. Tuulella ja auringolla tuotetun sähkön varastointi on vielä suunnitteluasteella. Niin että jos aiotaan todella tukeutua tuuleen ja aurinkoon ja säätövoima ajetaan alas, tai edes suurimmaksi osaksi alas, niin yhä edelleen ollaan siinä tilanteessa, että tuulisella säällä sähkön hinta on negatiivinen (huonompi homma tuulivoimaloiden omistajille ja sähkön tuottajille) ja silloin, kun on kova pakkanen eikä tuule - eli valtaosa talvikaudesta - kärvistellään siellä 2-4 euron kilowattituntihinnoissa ja pelätään sähkökatkoja. Näillä Laaksosen puheilla mitään sähkön hinnan alennusta ei siis ole tiedossa, vaan tämäntalvinen tilanne jää pysyväksi.

[Golimar]

  x 1 000 000

[tweet]1613626434307690502[/tweet]

https://twitter.com/MariPantsar/status/1613626434307690502

[Atte Saarela]

Demarit yms eivät oikein ymmärrä, että halvinta sähköä saataisiin, kun vaan annettaisiin markkinoiden toimia.

https://www.eva.fi/blog/2023/01/18/suomen-ylimitoitettu-windfall-vero-on-este-sahkontuotannon-investoinneille/

Suomi on säätämässä sähköntuottajille vuodeksi 2023 kansallisen windfall-veron, jolla se pyrkii keräämään monikymmenkertaiset verotuotot vertailumaihin nähden. Windfall-veroilla tarkoitetaan poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamien normaaleja suurempien tuottojen verotusta, jotka ovat energiakriisin myötä nousseet eri maiden keinovalikoimaan sähkötukien rahoittamiseksi. Suomen suunnittelema vero on kuitenkin vaikutuksiltaan aivan eri tasoa kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja siksi se asettaa suomalaiset sähköntuottajat ja -myyjät kilpailijamaitamme huonompaan asemaan. Sähköntuotannon kipeästi edellyttämien tulevaisuuden investointien kannalta tämä on erittäin haitallista.

Euroopan unionin neuvosto antoi lokakuussa asetuksen korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä. Näihin sisältyi tuottokatto sähköntuottajien saamille markkinatuloille, jotka ylittävät 180 euroa megawattitunnilta. Useimmat EU-jäsenvaltiot, kuten Ruotsi ja Tanska toimeenpanevat asetuksen mukaisen tuottokaton. Suomessa sen sijaan windfall-veroa maksettaisiin 30 prosentin verokannalla 20 prosentin yhteisöveron lisäksi. Sähköntuotannon voittoihin kohdistuisi siis yhteensä 50 prosentin verorasitus niiden tuottojen osalta, jotka ylittävät omalle pääomalle määritellyn 10 prosentin normaalituoton.

Tuo windfall - vero tosiaan kuulostaa siltä, että se alkaa vaikuttaa siihen kuinka paljon sähköntuotantoa Suomeen tulevaisuudessa rakennetaan..

Kun ajattelee esim. ydinvoimalainvestointia harkitsevan näkökulmasta, alkaa olla aika paljon kysymysmerkkejä:
- Sääntely tekee ydinvoimaloiden rakentamisesta hirveän kallista ja hidasta
- Kun tuulee, sähkön hinta on niin alhaalla että voittoa ei juuri tee (Tuulivoimatuet antavat tuulivoimalle kilpailuetua jota se ei ansaitse)
- Vaikka ei tuulisi, valtio vie suuren osan voitoista

Tämä windfall-vero pitäisi romuttaa, perustuu puutteelliseen ymmärrykseen markkinoista. Poliitikot liian usein näkevät energiabisneksenkin helpompana ja yksinkertaisempana kuin se on, ja siksi päättelevät, että energiafirmat "eivät ansaitse" niitä voittoja mitä ne joskus harvoin pystyvät korkeilla sähkön hinnoilla tekemään..

Markkinaliberaalilla energiapolitiikalla taas sähkön hinta painuisi itsestään melko alas, kaikki mitä tarvitaan olisi se, että poliitikot pysyisivät poissa tieltä.

[Dangr]

...

[Golimar]

X

Monet sähköyhtiöt ovat tehneet viime vuosina niin suuria voittoja että valtio aikoo ottaa niiltä ylimääräistä windfall-veroa.

Samaan aikaan kaupunkien omistamien energialaitosten johtajat valittavat rahapulaa. Pelko voittojen haihtumisesta uhkaa jopa vihreää siirtymää.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen pelkää, että ylimääräisen veron perintä ei jää yhteen vuoteen.

– Jos ongelma ei rajoitu tähän vuoteen, investointeja ei voida maksaa, Jussi Laitinen sanoo.

Energiakriisin seurauksena vähävaraisilta asiakkailta loppuvat rahat, ja energiayhtiöiden on tingittävä voitoistaan.

Soittokierros yhdeksän kaupunkien energialaitoksiin paljastaa taloushuolet.

Asiakas maksaa vihreän siirtymän
Moni yksittäisasiakkaille kuten kotitalouksille sähköä myyvä yhtiö on alentanut sähkön hintaa paineen alla.

Näin on tapahtunut myös Tampereella.

– Myymme nyt omakustannushintaan enemmän kuin tuotamme itse sähköä. Siitä tulee taloudellista tappiota, toimitusjohtaja Jussi Laitinen harmittelee.

Vuonna 2022 yhtiö toimi kuitenkin vielä kannattavasti.

Turku on yksi energialaitoksista, joka ei ole laskenut kotitalouksille ja muille vähittäisasiakkaille myymänsä sähkön hintaa.

– Jos laskisimme hintaa suositeltuun 20 senttiin kilowattitunnilta, olisimme keväällä konkurssissa, toimitusjohtaja Timo Honkanen laskee.

Turku energia tuottaa itse vain osan myymänsä sähkön määrästä ja ostaa suurimman osan pörssistä. Pörssisähkö on ajoittain ennätyskallista. Sitä on vaikea myydä halvalla eteen päin.

Yhteiskunta patistaa vihreään siirtymään, mutta energiakriisin hoitotoimet aiheuttavat epävarmuutta.

– Energiayhtiö, niin kuin mikä muu tahansa yhtiö, saa rahaa vain yhdestä paikasta ja se on asiakas, Tampereen Jussi Laitinen sanoo.

Vihreän siirtymä pitäisi maksaa siis yrityksen voitoilla. Se raha tulee asiakkaalta, lämmön ja sähkön kuluttajalta.

Katso vihreän siirtymän hintaa koskeva A-studio! Voit katsoa sen suorana lähetyksenä keskiviikkona 18.1.2023 tai myöhemmin Areenasta.

https://areena.yle.fi/1-3229465

[mikael.andersbole]

Ihan mielenkiinnosta, mitä tukia viime aikoina on tuulivoimalle myönnetty? Se takuuhinta oli ja lopetettiin uusilta voimaloilta. Nyt myönnetään merituulelle joitain tukia, mutta minkä verran?

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa/tuet_tuulivoiman_rakentamiselle

[...]

Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluodon tuulivoimapuisto on saanut 2014 20M€ hankkeen toteuttamiseksi ja sen lisäksi tuotantotukea tuottamastaan sähköstä 12 vuoden ajaksi. Tuen määrä ei selviä linkistä, täytyy selvittää. Sekään ei ole ihan selvää, että mistä tuo 12 vuotta katsotaan alkaneeksi, luvan saamisesta vai siitä, että mylly tuottaa sähköä.

Toinen mielenkiintoinen kohta oli "uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus uuden tuotantotukilain mukaisesti", jossa seitsemän hanketta on saanut loppuvuodesta 2018 myönteisen tukipäätöksen. Tässä kukin sähköntuottaja saa oman tarjouksensa mukaisen preemion 12 vuoden ajan. Täytyy yrittää selvittää nuo hyväksyttyjen tarjousten preemiot, jos ehdin.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että jonkun sortin takuuhinnan myllärit saavat 12 vuotta.

[mikael.andersbole]

Ihan mielenkiinnosta, mitä tukia viime aikoina on tuulivoimalle myönnetty? Se takuuhinta oli ja lopetettiin uusilta voimaloilta. Nyt myönnetään merituulelle joitain tukia, mutta minkä verran?

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa/tuet_tuulivoiman_rakentamiselle

[...]

Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluodon tuulivoimapuisto on saanut 2014 20M€ hankkeen toteuttamiseksi ja sen lisäksi tuotantotukea tuottamastaan sähköstä 12 vuoden ajaksi. Tuen määrä ei selviä linkistä, täytyy selvittää. Sekään ei ole ihan selvää, että mistä tuo 12 vuotta katsotaan alkaneeksi, luvan saamisesta vai siitä, että mylly tuottaa sähköä.

Toinen mielenkiintoinen kohta oli "uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus uuden tuotantotukilain mukaisesti", jossa seitsemän hanketta on saanut loppuvuodesta 2018 myönteisen tukipäätöksen. Tässä kukin sähköntuottaja saa oman tarjouksensa mukaisen preemion 12 vuoden ajan. Täytyy yrittää selvittää nuo hyväksyttyjen tarjousten preemiot, jos ehdin.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että jonkun sortin takuuhinnan myllärit saavat 12 vuotta.

Luki siellä vielä näin: "Tukiaika alkaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua hyväksymispäätöksen antamisesta."

[jmk]

Suoran rahallisen tuen lisäksi tuulivoima saa epäsuoraa tukea sillä, että kilpailijoita verotetaan (erilaiset polttoaineverot) ja haitataan erilaisin sääntelyin. Tuulivoimalat ja niiden infrastruktuuri (siirtolinjat) puolestaan saavat aiheuttaa maisema-, luonto- ja taloushaittoja ilman, että niiltä peritään siitä vastaavaa korvausta.