Bensan hinta yli kaksi euroa?

[Tabula Rasa]

^"Jos hybridistä pettäisi akku lopullisesti, niin olisiko ajaminen silti mahdollisuus teoriassa, entä käytännössä?
-Mitä olen kuullut, niin ajaminen onnistuu, mutta kulutus nousee huomattavasti".

Jos verrataan polttis-autoa ja samaa hybridinä josta akkupaketti kuollut, lienee selvää että polttiksella kulutus on pienempi, koska ei ole kuljetettavana sitä 200 - 400 kiloista kuollutta painoa mukana. Sama kuin aina ottaisi polttiksella auton täyteen kavereita tai sementtisäkkejä täytteeksi, tarvitsi tai ei, meni minne tahansa. Siksihän kehoitellaan pitämään polttiksenkin tavaratila tyhjänä ettei ole turhaa painoa mukana.

Mistähän autoista puhut? Esim. marjanpoimijalle sopivan Yariksen painoero hybridi vs. bensa on jotain 20-30 kg luokkaa.
https://www.toyota.fi/content/dam/toyota/nmsc/finland/pdf-files/tekniset-tiedot/Yaris_tekniset_tiedot.pdf

Tuo 30kg ei voi olla kuin korkeintaan 40km verran akustoa. Kun pelkkä sähkömoottori painaa jotain+sen ohjauskilkkeet sun muut niin ei se nyt ihan pyhällä hengellä kulje. Tietysti voi olla että jotain riisuttu että saatu kilpailukykyisempi painon puolesta. Pari kilowattia tuosta litiumioniakkua sen 17,6kg https://www.suomenakut.fi/akut-ja-paristot/tab-hd12-150-elc-bt-akku-12-8v-150ah-1920wh-482x170x238-lifepo4-li-ion-m8-kierre/p/3838807049703/

Napamoottorit sitten tietysti vielä oma lukunsa joka voipi olla huomattavasti kalliimpi huollattaa kuin geneerinen alennusvaihteellinen voimavirtamoottori. Ja renkaanvaihto voipi muuttua melko monimutkaiseksi hommaksi kun sitä rengasta ei niin vain irrotellakaan.

[Make M]

Mistähän autoista puhut? Esim. marjanpoimijalle sopivan Yariksen painoero hybridi vs. bensa on jotain 20-30 kg luokkaa.
https://www.toyota.fi/content/dam/toyota/nmsc/finland/pdf-files/tekniset-tiedot/Yaris_tekniset_tiedot.pdf

Tuo 30kg ei voi olla kuin korkeintaan 40km verran akustoa. Kun pelkkä sähkömoottori painaa jotain+sen ohjauskilkkeet sun muut niin ei se nyt ihan pyhällä hengellä kulje. Tietysti voi olla että jotain riisuttu että saatu kilpailukykyisempi painon puolesta. Pari kilowattia tuosta litiumioniakkua sen 17,6kg https://www.suomenakut.fi/akut-ja-paristot/tab-hd12-150-elc-bt-akku-12-8v-150ah-1920wh-482x170x238-lifepo4-li-ion-m8-kierre/p/3838807049703/
------

Aivan! Hybrideissä akut ovat pieniä ja kevyitä. Täyssähköautoissa akut ovat isoja ja painavia.

[sutki]

------
Edelleen näen pirun isona riskinä ostaa käytettyä sähköauto toki tilanne on toinen jos tuleva akku riski huomioidaan hinnassa. Mielenkiintoisia keskusteluja tulossa hinnoista / vaihtoarvosta.

Olen seurannut oman sähköautoni kuluja ja pyyntihintoja viiden vuoden ajalta. Viimeisen kahden vuoden aikana vastaavan auton pyyntihinnat ovat pysyneet suunnilleen samoina vaikka kilometrejä on tänä aikana tullut lisää noin 24 000 km. Mittarissa on yli 100 tkm ja akun kapasiteetti on vielä noin 85%. Käyttökulut ovat olleet naurettavan pienet verrattuna diesel- ja polttomoottoriautoihin. Ja arvon alenema viimeiset kaksi vuotta siis noin nolla euroa. Olen tässä alkanut miettiä, että pitäisiköhän jossain vaiheessa käydä teettämässä ensimmäinen määräaikaishuolto. Raitisilmasuodatin ainakin olisi hyvä vaihtaa. 

Ehkä määräaikaishuolllossa kannattaa sisäilmansuodattimen lisäksi tarkastuttaa myös jarrut, etenkin mikäli ne ovat Brembon tms. tekeleet.  100e herkistelyllä ja voitelulla alkuperäisten käyttöikä pitenee ehkä jopa läpi auton loppuiän.

Käytettyjen sähköautojen pyyntihinnat ovat pysyneet lähes ennallaan ja jopa nousseet, mutta niin on myös pienikulutuksisten bensa-autojen pyyntihinnat. Se mitä hyvittävät vaihdossa on sitten eri asia. Aiemmin mainitsemi uuden Nissan Leafin saa alle (toimitus n. syyskuussa) samaan hintaan kuin vastaavanlaisen 2018 mallisen käytetyn. En ymmärrä kuka tuon käytetyn ostaa, ellei automyyjä välirahaveijona anna reiluntuntuista hyvitystä vanhasta autosta. Siinä hämärtyy helposti mikä on sen ostettavan auton käypä arvo. Neljä vuotta vanhan auton on oltava selkeästi halvempi kuin uuden, koska käytetty on käytetty ja auto kuluu käytössä. Myös takuut umpeutuvat jne.

Parhaat kaupat syntyvät suoralla kaupalla silloin kun tulee tarjouskampanjoita tyyliin hullut päivät Peugeot e-2008, jonka hinta taisi olla n. 28000e tai pari vuotta sitten Seat myi kampanjahintaan sähkö Miitä n. 15500e hintaan ja kauppahan kävi kuin siimaa. Taitaa nykyään saada omansa pois jos myy pois tuollaisen Miin.
2024 - 2025 voi olla hyvä hetki ostaa sähköauto kun EU:n CO2 päästorajat autoille tiukkenevat 2025 nykyisestä keskimääräisestä 2021 arvosta 95g/km -> 81g/km.  Mikäli valmistajat eivät yllä päästölukemiin niin saavat sakkoja eli ko. tapauksessa valmistajien kannattaa myydä hetken sähköautoja jopa pienellä persnetolla.

Biokaasulla ajo olisi myös edullista mikäli olisi luottoa siihen ettei hinta pompsahda. Gasumin hinnat ovat jo n. 2e/kg, mutta tällä saa toiselta firmalta muistaakseni 1,38e/kg hintaan joka vertautuu bensan hintaan n. 90snt/L. Tosin ilmoittivat jo nostavansa hintoja muilla asemilla paitsi kaatopaikalla, koska kuljetuskustannukset.
Muunnossarjat asennettuna alkavat n. 2500e hinnasta, uudempiin autoihin kalliimpaa. Tuossa on hyvänä puolena se että voi ajaa myös bensalla eli range on suuri!

[Jepulis]

Bensan voimalla kilometrejä on takanani noin 700 tkm, dieselillä yli miljoona ja sähköllä ajoa on puolison kanssa yhteiskäytössä yli 100 tkm. Ei mitään ökyautoja vaan aina on ollut mm. talous kärjessä valintoja tehdessä. Mitään ideologisia perusteluja ei ole koskaan edes tullut mieleenikään. Totean vain - kokemuksen syvällä rintaäänellä - että sähköautolla on ollut ylivoimaisesti halvimmat, huolettomimmat ja hiljaisimmat kilometrit.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei akkupaketin ja sähkömoottorin lisääminen mihinkään autoon lisää ympäristön suojelua.
------

Itsekin olen aina vieroksunut hybridien ideaa. Ymmärrän kuitenkin sen, että ne toimivat kaupunkioloissa ihan hyvin kun niitä voi ruuhkissa käyttää pelkällä sähköllä. Samoin nykivässä ajossa akku toimii "vieterinä" keräten jarrutuksissa itseensä energiaa ja luovuttamalla sitä takaisin kun pitää jatkaa matkaa. Pitkillä maantietaipaleilla hybridin tuoma lisäarvo taitaa mennä miinukselle.

Minulla on hybridi. Se on hyvä. Kaikkihan liittyy ajosuoritteeseen ja latausmahdollisuuksiin kunkin tilanteen mukaan mutta omassa normaaliajamisessa polttoaineen osto on vähentynyt dramaattisesti litramäärää verraten. Tankkausväli on erittäin paljon pidempi. Jos voisin ajaa pelkästään noin 50 km asti työmatkaajoa per sivu, käytännössä en tankkaisi kesäkelissä koskaan.

Ajoihini kuitenkin sisältyy muutamia pidempiä karkeasti 120 km pätkiä. Jopa niilläkin kulutus on kuitenkin huikeasti pienempää mihin millään aiemmalla olen koskaan päässyt. Edellinen oli erittäin virtaviivainen peli ja silläkään ei päässyt likimaille hybridikulutuksia edes maanteillä. Tämä johtuu siitä, että hybridi pyrkii kuluttamaan vähäisemmän sähkön automaattisesti optimaalisessa paikassa. Lisäksi ajoa voi säätää itsekin, siten että kuluttaa aina sähköt pois karkeasti ennen etapin päättymistä. Sitten pienillä matkoilla koko matka menee tottakai vain sähköllä.

Tankkausvälissä tyypillisesti on ehkä joku 20 latauskertaa ainakin. Niistä yli puolet tyhjästä täyteen ja sitten on puoliväliakkuja osa. Yhteensä sähköllä tulee ajettua reilusti yli puolet ajamisesta mutta asiaa on vaikea arvioida - tai ei olisi mutten viitsi ottaa raporttia kännykkään kum hommaan on jo tottunut.

Poikkeuksena "säästömatkoista" on pidemmät lomamatkat, joissa selkeyden vuoksi on vaan helpointa tankkailla polttoainetta. Joskin näiden osuus koko ajamisesta omalla kohdalla on pieni.

[Hohtis]

Hybridillä täälläkin. Tuskinpa hybridi koskaan häviää pelkälle polttomoottorille, vaikka ajaisi tosi pitkää siivua. Mulla on e-range n. 50 km ja dieselrange n. 850 km. Haittapuoli on akkupaketin paino, mitähän se olisi, 200-300 kg? Puhdas veikkaus. Se varmasti vaikuttaa kulutukseen silloin, kun paljon kiihdytellään ja jarrutellaan. Eli ns. kaupunkiajossa. Mutta kun ne ajellaan sähköllä.

Maantiellä tasaisessa vauhdissa massa ei vaikuta läheskään niin paljoa kulutukseen. Ylämäessä tietysti, mutta aina mäki velkansa maksaa, kuten sanonta kuuluu.

Yli kahden ja puolen euron diesellitran hinta on kyllä vaikuttanut siihen, että kaikki kauppareissut ja muut lähinurkkien nuohoamiset kaasutellaan sähköllä. Kulukoon akusto.

[Jepulis]

Näissä uusissa hybrideissä on hurjasti erikoisia piirteitä juuri kulutukseen liittyen. Siinä on paljon liikkuvaa yhtälössä. Itse voi vaikuttaa todella paljon, jos oikein haluaa pihistää. Esimerkiksi lyhin reitti ei välttämättä ole sama kuin vähiten kulutusta ja ero on huikea. Samaten ennen oli tunnettu fakta, että kaupungin läpiajo vie aina enemmän polttoainetta. Nyt se vie selkeästi vähemmän.

Arvoin juuri parin viikon vakioajojen pohjalta, että jos tekee kaikki maksimaalisesti pihistys-näkökulma edellä, saattaisi tankkausväli paisua ehken 3000 km huituville kun se nyt on minulla noin 1200 km useimmiten. Pihistyksessä keskeisin olisi luopua ajamisesta 120km nopeuksilla tai yleensä motariosuuksia. Huomioiden, että tankkauksella keskimäärin täytetään 33-36 litran vaiheilla, niin kulutuksen saisi todella yrittämällä minimoitua. Erikoista koko jutussa on eron suuruus, siis kulutus voi vaihdella välillä alkaen 600 jonnekin 3000 per tankkaus periaatteessa samoilla määränpäillä.

Aiemmassa autossani tankkausväli toteutui samoilla lähdöillä karkeasti reilu 600 km ja litroja pyöreästi 55 litraa per kerta. Sitä pystyi kokemukseni mukaan myös tarvittaessa pihistämään mutta ihan eri keinoilla, esim. kaupunkia ja mäkisiä teitä kannatti välttää.

[Dangr]

Missään näkynyt bensan hinnan koostumusta avattuna? Nykyinen vs. 2021?

[Viimeinen linja]

Pidän edelleen pään kylmänä ja seuraan tilannetta, ihmiset vaihtavat autoja sähköön, hybrideihin ja mihin milloinkin. Tavoitteena ja toiveena on säästö mutta kun se ei tule toteutumaan! Valtio tarvitsee liikenteestä verotuloja 8 miljardia/vuosi ja se otetaan tavalla tai toisella. Toisaalta jos sitä ei otettaisi liikenteestä niin mitkä verot nousisivat ja miten paljon. Sähköauton ostajat tulevat pettymään pahasti, fossiilisten käyttäjiä voidaan kyllä vainota ja kiusata vieläkin enemmän mutta siitä voi seurata sellainen asia ettei polttoainetta osteta enää sitäkään vähää. Minä teen jo niin, ajan mahdollisimman vähän ja harkitusti. Tosiasiassa maksan nyt vähemmän veroja kuin silloin kun diesel oli halvempaa, veroja kun nostetaan tarpeeksi tulot alkavat laskemaan.

[Faidros.]

Missään näkynyt bensan hinnan koostumusta avattuna? Nykyinen vs. 2021?

2002 vuoden vanha kaasulle jälkimuutettu Rönyy. Polttoainekustannukset nyt noin 6-7 €/100km.
Jos vain liikkuu paikasta A-B, ei tuo parinsadan paska ole ollenkaan huono! Sillä nyt on hintaa sen verran, mitä voi irroittaa noi kaasuvehkeet romusta ja siirtää ne seuraavaan kärryyn.
Ilmastointi ei ole toiminut pariin... neljään vuoteen ja apukuskin ja toisen takaoven voi avata vain sisältä. Tuulilasi on niin pahasti halki, että täyttyy katsoa tuttavan katsasruskonttori. Takalasin pyyhkimestä meni spoorit jo vuosia sitten. Istuimen lämpövastukset meni oikariin ja poltti reijän penkin päällisen jälkeen mun fleeceen. Meinasin ajaa ojaan!
Mitäs vielä? Ai niin, Pyörät menee helposti vinkkeliin, jos ajaa katureunaan. Kässäri jumittaa aina talvella ja sunnuntaina.

AI NIIN!, menihän siitä vaidelaatikon stefa paskaksi(oma syy, ajoin kivetykseen). Ranskalaiseen insinööritaidon ihme on suunniteltu niin hienosti, että tuo stefa viimenen osa lootasta minkä saa poistettua, kaikki muu akselit ym. piti poistaa ennen kuin sait tuon stefan irti, kuoresta sisällepäin!

Faijavainaa osti ton paskan uutena 2002 ja broidi osti sen kuolinpesästä 2012. Mä ostin sen broidivainaan kuolinpesästä  yllättäen pari vuotta myöhemmin.

Ei sillä ole niin paljon ajettukaan, mutta kovaa kenkää on saanut kohta 400 000km verran.
Vaihdelaatikko on nyt alkanut viheltämään, joten eiköhän se loppu ole jo aika lähellä?

[Köhösen Keijo]

Ihmisten kulutus alkaa laskemaan viiveellä, joten tässä on taustalla, että vasemmistohallitus näyttää ennen vaaleja miten alijäämää vähennetään. Ei näillä puolueilla ole ikinä mitään muuta keinoa kuin verottaa ihmisiä. Sitä tämä inflaatio palvelee oikein hyvin. Eivät nosta tuloveroa, mutta repivät kassaan rahaa muulla tavalla. Kyllä vaalikarjalle menee läpi, vaikka on omat taskut tyhjänä.

[Titus]

EU:n päästökauppa laajentumassa tieliikenteeseen – polttoaineen hinta nousisi Suomessa entisestään yli 10 sentillä per litra

Päästökaupan ulottaminen tieliikenteeseen nostaa polttoaineen hintaa arviolta yli 10 senttiä litraa kohden, arvioi EU-komissio. EU:n ympäristöministerit sopivat eilen useista ilmastopaketin lakiehdotuksista, kuten päästökaupan laajentamisesta meri- ja tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen. Päästökaupan ulottaminen tieliikenteeseen nostanee edelleen ennätyskalliin polttoaineen hintaa.

Bensan hinta on nousut viimeisen vuoden aikana lähes 40 prosenttia ja dieselin yli 50 prosenttia. Syynä ovat muun muassa Ukrainan sota ja polttoaineen kysynnän kasvu. EU-komission arvion mukaan tieliikenteen päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa noin 11 senttiä litraa kohden ja dieselin hintaa noin 13 senttiä litraa kohden olettaen, että päästöoikeuden hinta olisi 50 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

– Kotimaassa tehdyssä selvityksessä suuruusluokka on sama, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eu-n-paastokauppa-laajentumassa-tieliikenteeseen-polttoaineen-hinta-nousisi-suomessa-entisestaan-yli-10-sentilla-per-litra/8460818

niin että mihinkäs noin niinkuin tarkalleen se kerätty raha menisikään ? marin ? ohisalo ? anyone ?

[pyrokatti]

EU:n päästökauppa laajentumassa tieliikenteeseen – polttoaineen hinta nousisi Suomessa entisestään yli 10 sentillä per litra

Päästökaupan ulottaminen tieliikenteeseen nostaa polttoaineen hintaa arviolta yli 10 senttiä litraa kohden, arvioi EU-komissio. EU:n ympäristöministerit sopivat eilen useista ilmastopaketin lakiehdotuksista, kuten päästökaupan laajentamisesta meri- ja tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen. Päästökaupan ulottaminen tieliikenteeseen nostanee edelleen ennätyskalliin polttoaineen hintaa.

Bensan hinta on nousut viimeisen vuoden aikana lähes 40 prosenttia ja dieselin yli 50 prosenttia. Syynä ovat muun muassa Ukrainan sota ja polttoaineen kysynnän kasvu. EU-komission arvion mukaan tieliikenteen päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa noin 11 senttiä litraa kohden ja dieselin hintaa noin 13 senttiä litraa kohden olettaen, että päästöoikeuden hinta olisi 50 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

– Kotimaassa tehdyssä selvityksessä suuruusluokka on sama, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

Suomessa maksetaan jo tällä hetkellä päästöoikeuksista hiilidioksidiveron nimellä, esimerkiksi bensiini 21,49 snt/l ja diesel 24,56 snt/l. Tämä on juuri se vero mihin toverit tekivät indeksikorotuksen (noin +24%) pari vuotta sitten. Onko nyt sitten tarkoitus että aletaan maksaa kaksinkertaista päästömaksua? Todennäköisesti, sillä nykyisen hallituksen lisäksi aikakin kokoomus taitaa tukea tätä. Tuosta uudesta päästömaksusta peritään sitten todennäköisesti myös ALV.

Mikäli tällä uudella maksulla korvattaisiin nykyinen, hinta laskisi noin 10 senttiä per litra (+ALV)

[Roope]

Heikki Hiilamon kolumni: Bensan hinnannousu on melkein parasta, mitä pitkään aikaan on tapahtunut!

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, "Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan". Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

[...]

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

[...]

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Yle 30.6.2022

Meikäläisten bensan hinnalla tai ilmastotavoitteilla ei oikeasti vaikuteta ilmastonmuutokseen ja "pelasteta maapalloa lapsillemme". Tuo on vain nuotiotarina kehnoon ideologiaan perustuvan kehnon politiikan myymiseksi ja mullistavien vallansiirtojen peittelemiseksi.

Irvokkainta on käyttää tätä politiikalla pahennettua kurjuutta uusien tulonsiirtojen perusteluna. On ristiriitaista vaatia sekä fossiillisten polttoaineiden käytön vähentämistä että tulonsiirtoja, jotta pienituloisten ei tarvitsisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jos tavoitteena tosiaan on matkustamisen vähentäminen. Populismiksikin tuota voi kutsua, mutta professori Hiilamon (vihr) ei tarvitse testauttaa ajattelunsa kannatusta vaaleissa.

[Titus]

Hiilamo Heikki Tuomas (1964)   Uusimaa   tulot 0.18m€   0.16m€   0.02m€   vero% 36.8

suorastaan huokuu myötätunto köyhiä kohtaan jotka sentään tekevät jotain työkseen. esim hyllyttävät kauppojen hyllyjä.

[Vänkääjä]

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Wikipedian mukaan Heikki Hiilamo on syntynyt Lahdessa, ollut dosenttina Tampereen yliopistossa ja opiskellut Turussa ja Helsingissä.

Villinä veikkauksena kuitenkin heitän, että Tampere on pohjoisin paikka missä Heikki on koskaan asunut ja Lahti pienin. On toki saattanut käydä kauempanakin julkisesti rahoitetuilla tutkimusmatkoillaan, mutta ei varmasti ole viettänyt vuosia tai edes kuukausia jossain Kainuussa tai edes Etelä-Savossa - paikoissa joissa ei käytännössä julkista liikennettä ole, ja matka lähikauppaankin saatetaan laskea jopa kymmenissä kilometreissä.

Että heitä Heikki nyt se tutkijanviitta pitkästä aikaa päällesi, etsi talo tai huoneisto vaikka Näljängältä, käy kaupassa vähintään 8 kilometrin päässä polkupyörällä tai kävellen ja huomaa 2 tunnin kauppareissun jälkeen kotiin palattuasi että se kauramaito unohtui ostaa.

Saat varmasti sitten vastauksen myös tuohon esittämääsi kysymykseen.

[sancai]

Heikki Hiilamon kolumni: Bensan hinnannousu on melkein parasta, mitä pitkään aikaan on tapahtunut!

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, "Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan". Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

[...]

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

[...]

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Yle 30.6.2022

Meikäläisten bensan hinnalla tai ilmastotavoitteilla ei oikeasti vaikuteta ilmastonmuutokseen ja "pelasteta maapalloa lapsillemme". Tuo on vain nuotiotarina kehnoon ideologiaan perustuvan kehnon politiikan myymiseksi ja mullistavien vallansiirtojen peittelemiseksi.

Irvokkainta on käyttää tätä politiikalla pahennettua kurjuutta uusien tulonsiirtojen perusteluna. On ristiriitaista vaatia sekä fossiillisten polttoaineiden käytön vähentämistä että tulonsiirtoja, jotta pienituloisten ei tarvitsisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jos tavoitteena tosiaan on matkustamisen vähentäminen. Populismiksikin tuota voi kutsua, mutta professori Hiilamon (vihr) ei tarvitse testauttaa ajattelunsa kannatusta vaaleissa.

Siellä on taas keksitty raikas kommunistinen ikiliikkuja. Vähennetään kulutusta leikkaamalla ihmisten elintasoa, koska ilmaston viisivuotissuunnitelma. Mutta entä köyhät? No siirretään lisää rahaa köyhille keskiluokan ehtymättömästä taikasammosta. Tällöin kaikilla on varaa ja saavutamme vielä kommunistisen utopian poistamalla tuloerot!

Vaan mitäpä tapahtuu taloudelle, jos keskiluokan ostovoima siirretään köyhien polttoaine- ja energialaskuihin? Työttömyys lisääntyy, investoinnit jäävät tekemättä, yritykset menevät konkkaan ja tehdyn työn määrä laskee Lafferin käyrän mukaisesti. Keskiluokka kutistuu ja tulopuolella olevien määrä kasvaa. Eikä enää voida edes paikata toisella mystisellä taikaseinällä eli valtion velanotolla, koska valtiolainojen korot nousevat kiivasta tahtia.

Se ei ole huolestuttavaa, että kajahtaneet professorit suoltavat tuubaansa Ylellä. Edes se ei ole huolestuttavaa, että demariboomerit nielevät nämä utopiat täysin. Se on huolestuttavaa, että jopa Kokoomus on täysillä mukana tässä teknokraattisessa uuskommunismissa ja keskiluokan tuhoamisessa great resetin hengessä.

[Viimeinen suomalainen]

Heikki Hiilamon kolumni: Bensan hinnannousu on melkein parasta, mitä pitkään aikaan on tapahtunut!

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, "Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan". Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

[...]

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

[...]

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Yle 30.6.2022

Meikäläisten bensan hinnalla tai ilmastotavoitteilla ei oikeasti vaikuteta ilmastonmuutokseen ja "pelasteta maapalloa lapsillemme". Tuo on vain nuotiotarina kehnoon ideologiaan perustuvan kehnon politiikan myymiseksi ja mullistavien vallansiirtojen peittelemiseksi.

Irvokkainta on käyttää tätä politiikalla pahennettua kurjuutta uusien tulonsiirtojen perusteluna. On ristiriitaista vaatia sekä fossiillisten polttoaineiden käytön vähentämistä että tulonsiirtoja, jotta pienituloisten ei tarvitsisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jos tavoitteena tosiaan on matkustamisen vähentäminen. Populismiksikin tuota voi kutsua, mutta professori Hiilamon (vihr) ei tarvitse testauttaa ajattelunsa kannatusta vaaleissa.

Tuollaisille hiilamoille tekisi hyvää, jos joku löisi heidät hetkeksi alas jalustaltaan kokeilemaan vaihtoehtoista elämänmoodia ilman yhteiskunnan tarjoamaa suojatyöpaikkaa liian kovalla liksalla. Mitähän ukko tuumaisi, jos asuisi vaikka yksinyrittäjänä syrjäseudulla kaukana julkisista liikennevälineistä? Työmaat ympäri maakuntaa. Tai yksinhuoltajana osa-aikatyössä, asuen 10 km päässä työpaikalta lähiössä huonojen yhteyksien päässä? Patterilla toimivat sähkövatkaimet lähinnä teoriaa molemmille tapauksille.

En kyllä ymmärrä, miksi tällaisille hiilamoille edes annetaan palstamillimetrejä. Älyäisivät edes olla hiljaa...

[Vesa Heimo]

...jos asuisi vaikka yksinyrittäjänä syrjäseudulla kaukana julkisista liikennevälineistä? Työmaat ympäri maakuntaa. Tai yksinhuoltajana osa-aikatyössä, asuen 10 km päässä työpaikalta lähiössä huonojen yhteyksien päässä? Patterilla toimivat sähkövatkaimet lähinnä teoriaa molemmille tapauksille.
.

Toki näistä kiukutteluista aina unohtuu se että työmatkat saa verovähennyksiin aika mittavasti (maksimikorvausta just nostettiin _8400€_ kohdille), ja yrittäjähän toki pistää autoilukulut sarakkeeseen "tappiot".

Jos nyt jollain oikeasti on elämänhallinta hukassa niin ettei tajua että syrjäseudulle muuttaminen ilmaisen tontin ja halvan 300m2 talon perässä ei tarkoita sitä että valden pitäisi hommata vielä työpaikka läheltä. Samalla tavalla jos otat liian suuren asuntolainan, niin ei siinä ole itkemistä jos perse ei kestä sitä että korot nousee muutaman prosenttiyksikön.

Ja työmatkoista tosiaan saa sen aika ruhtinaallisen vähennyksen oman auton käytöstä.

[ämpee]

Heikki Hiilamo vaikuttaa varsinaiselta köyhien ystävältä.

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Hiilamo on valmis nostamaan veroja ja polttoaineiden hintoja vielä lisää, mutta siitä kombensoinnista ei ole vielä tietoakaan, sitä kun ei olla ehditty edes suunnitella.
Miten kauan Hiilamon lasku-opilla pienituloiset voivat odotella toimikuntien mietintöjä, eduskunnan äänestyksiä ja kombensoinnin voimaan saattamista ??

Toivottavasti terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ymmärtää edes siitä terveydestä jotain kun hyvinvoinnin ymmärtäminen nähtävästi kokonaan puuttuu.

[Viimeinen suomalainen]

Nykysuomessa "terveys ja hyvinvointi(alueet)" alkavat kuulostaa samalta kuin  valtioiden nimissä sanat "demokraattinen" tai "kansantasavalta"...eli tasan päinvastaista.

[Fiftari]

Ja työmatkoista tosiaan saa sen aika ruhtinaallisen vähennyksen oman auton käytöstä.

Pumppuhintojen lasku on silti se mikä näkyy lompakossa heti.

[Pallopääkissa]

Pitkä marssi halki instituutioiden on tuottanut tulosta kun niissä on Heikki Hiilamon ja Heikki Patomäen tapaisia professoreita. Kumpikin oli ehdokkaina 2011 eduskuntavaaleisas, Hiilamo vihreiden ja Patomäki vasemmistoliiton.

Milloin viimeksi on suomalaisessa yliopistossa ollut oikeistolainen/konservatiivinen/kansallismielinen sosiaalipolitiikan tai maailmanpolitiikan professori? Tai edes sellainen joka on ei-sosialisti ja arvokonservatiivi?

[Vedonlyöjä]

...jos asuisi vaikka yksinyrittäjänä syrjäseudulla kaukana julkisista liikennevälineistä? Työmaat ympäri maakuntaa. Tai yksinhuoltajana osa-aikatyössä, asuen 10 km päässä työpaikalta lähiössä huonojen yhteyksien päässä? Patterilla toimivat sähkövatkaimet lähinnä teoriaa molemmille tapauksille.
.

Toki näistä kiukutteluista aina unohtuu se että työmatkat saa verovähennyksiin aika mittavasti (maksimikorvausta just nostettiin _8400€_ kohdille), ja yrittäjähän toki pistää autoilukulut sarakkeeseen "tappiot".

Jos nyt jollain oikeasti on elämänhallinta hukassa niin ettei tajua että syrjäseudulle muuttaminen ilmaisen tontin ja halvan 300m2 talon perässä ei tarkoita sitä että valden pitäisi hommata vielä työpaikka läheltä. Samalla tavalla jos otat liian suuren asuntolainan, niin ei siinä ole itkemistä jos perse ei kestä sitä että korot nousee muutaman prosenttiyksikön.

Ja työmatkoista tosiaan saa sen aika ruhtinaallisen vähennyksen oman auton käytöstä.

Näissä ruhtinaallisissa työmatkakulvähennyksissä tosin pitää valitettavasti muistaa seuraava:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/matkakulut/asunnon_ja_tyopaikan_valiset_matka/

Voit vähentää matkakulut oman auton käytön mukaan laskettuna vain, jos auton käyttöön on jokin seuraavista perusteista:

Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
Kävelymatka on yhdensuuntaisella matkalla yhteensä vähintään 3 kilometriä. Esimerkiksi jos kävelymatkasi kotoa pysäkille on kaksi kilometriä ja matkan määränpäässä kävely pysäkiltä työpaikallesi on myös kaksi kilometriä, on kävelymatka yhdensuuntaisella matkalla yhteensä neljä kilometriä.
Odotusaika (ei siis matkustusaika) meno-paluumatkalla on yhteensä vähintään 2 tuntia.
Matkasi alkaa tai päättyy klo 00.00 - 05.00 välisenä aikana.

Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:

Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
Tarvitset työssäsi autoa.
Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.

Eli jos Takanöyryällä asustelet vuokrakämpässä, käyt osa-aikatöissä Ylänöyryällä ja lasten lähin hoitopaikka on Välinöyryällä, niin ihan turha yrittää vähennellä verotuksesta muuta kuin matkahuollon kuukausilippua (vaikkapa semmoset 72€). Ja hups sehän sisältyikin sitten siihen "valmiiksi vähennettyyn" omavastuuseen.

Ihan vaan oma moka, jos ainut käytettävissä oleva bussi menee parin kilsan päässä olevalta pysäkiltä aamulla säännöllisesti reilun tunnin liian aikaisin ja illalla paluubussi kulkee parin tunnin lenkin kaikkien lähikuntien kautta.

Ja jos sopiva bussi työn näkökulmasta kulkisikin, sen ikävämpi vähennysten kannalta, sillä ne lapsetkin piti sinne hoitoon viedä ja hakea... Joten käytännössä tuollaisen julkisen olemassaolo olisi kirous, ei siunaus. Mutta sitäpä perustetta verottaja ei hyväksy syyksi käyttää omaa autoa.

Joten isoin kärsijä polttonesteiden kiskurihinnoille on syrjäkylien pienituloinen yksinhuoltaja. Ja vastaavat. Helpointa ja taloudellisesti kannattavinta lienee heillä ottaa lopputili ja alkaa nauttia elämästä valtion kustannuksella.

[Andy_81]

Oman auton käyttöön tuntuu riittävän syyksi vuorotyö. Kaikki pitemmän matkan työkaverit saa työmatkat vähennyksiin, vaikka naapurikaupunkiin kulkee juna, että bussit usealla vuorolla päivässä.


Ite sain aikoinaan myös vähennystä, kaupungin toiselta laidalta matkoista töihin, oliko 7km tai jotain suuntaansa. Nyt on n. 3km työmatka, ei taida omavastuu tuolla kuolettua. 

[Huppupelikaani]

...jos asuisi vaikka yksinyrittäjänä syrjäseudulla kaukana julkisista liikennevälineistä? Työmaat ympäri maakuntaa. Tai yksinhuoltajana osa-aikatyössä, asuen 10 km päässä työpaikalta lähiössä huonojen yhteyksien päässä? Patterilla toimivat sähkövatkaimet lähinnä teoriaa molemmille tapauksille.
.

Toki näistä kiukutteluista aina unohtuu se että työmatkat saa verovähennyksiin aika mittavasti (maksimikorvausta just nostettiin _8400€_ kohdille), ja yrittäjähän toki pistää autoilukulut sarakkeeseen "tappiot".

Jos nyt jollain oikeasti on elämänhallinta hukassa niin ettei tajua että syrjäseudulle muuttaminen ilmaisen tontin ja halvan 300m2 talon perässä ei tarkoita sitä että valden pitäisi hommata vielä työpaikka läheltä. Samalla tavalla jos otat liian suuren asuntolainan, niin ei siinä ole itkemistä jos perse ei kestä sitä että korot nousee muutaman prosenttiyksikön.

Ja työmatkoista tosiaan saa sen aika ruhtinaallisen vähennyksen oman auton käytöstä.

Olisit nyt kommentoinut myös sen osa-aikatyötä tekevän yh:n työmatkoja. Siis se yh, joka asuu kätevästi pk-seudulla vuokrakämpässä suht siedettävällä alueella, eikä lasten koulukaan ei ole täysin kyllästetty epäkelvolta aineksella. Ja vaikka joutuukin tekemään sitä matalasti palkattua duuniaan siellä missä sitä on milloinkin tarjolla, ei perheellisenä ole järkeä vaihdella vuokrakämppää työpaikan viereen muutaman kk:n–vuoden välein (samalla vaihtuisi lasten koulu, kaverit, harrastukset, asuinalue, you know). Ja koska julkinen liikenne löytyy, kävelyä pysäkeille vain 2,6 km, bussien odotteluun menee aikaa vain 1 h 48 min päivässä ja matkat alkaa aikavälillä 5.15–23.20, verottaja ei oikein lämpene oman auton käytölle. Jos kuitenkin haluaa olla mukana lastensa elämässä, eikä uhrata yhteistä aikaa bussin odotteluun ja siinä istumiseen, se vanha datsuni on käytännössä pakko olla. Vaikkei vitosella saakaan enää ihan kahta litraa menovettä, saahan siitä elämän siedettäväksi tekemisestä sen ruhtinaallisen kk-lipun verran korvausta.

Tätä porukkaa, joilla on se elämänhallinta niin hukassa, ettei edes vaivaudu hankkimaan korkeakoulututkintoa ja kirjoittelemaan veronmaksajien piikkiin kommunistisia kolumneja Ylelle Etelä-Helsingin jugend-asunnostaan, löytyy kuitenkin pilvin pimein. Jonkun on tehtävä näitäkin duuneja. Ja vaikka liksasta ei juuri mitään käteen jääkään, sitä kertyy verokortin mukaan juuri sen verran, että hiilamoiden apurahat jää valitettavasti saamatta. Mutta maksajan osaan kyllä pääsee uusien veronkorotusten muodossa.

Eipä kai siinä silloin auta muuta kuin vääntää naamaa näkkärille bensapumpulla ja iloita, että voi olla pelastamassa maailmaa, kun saa jättää sen odotetun kesälomareissunkin tekemättä. Uutiset Saksan hiilivoiman lisäämisestä kannattaa varmaan jättää lukematta...

[duc]

Punavihreät sanovat yleensä olevansa köyhien asialla. Nyt rikas ja menestynyt virheä pitää köyhien autoilua käytännössä luksuksena, josta köyhien sopii luopua. Hänen omilla tuloillaan on paskan hailee maksaako ysivitonen euron litralta kaksi ja puoli euroa vai viisi euroa. Kaikki ajot ja lomamatkat toki tehdään, ja jos mahdollista valtion piikkiin. Konferenssimatkaan voi sopivasti yhdistää pari lomapäivää rannalla ja sen sellaista. Kyllä yliopistolainen osaa siinä missä virkamies vähän venyttää laintulkintaa. Köyhä ei osaa ja harvoin onnistuu vaikka osaisi. Mitä todettiin Eläinten vallankumouksessa sioista?

[simppali]

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Tälle proffalle terveiset; Emme osallistu yhteisiin talkoisiin, Hiilamo on täysin sekaisin, millä ihmeellä Suomeen väkerretään joku uusi tulojen tasaamiseen perustuva järjestemä? Sote sydeemit on levällään, valtion velka kasvaa, inflaatio jyskyttää, eu:lle on maksettava,,

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Eikö Hiilamo ymmärrä, oli kyseessä perustuki, tai perustulo niin jostain se tukiin laitettava raha on kaivettava,,eli Hiilamon mielestä pitää olla sosiaaliturvan myötä annettava tuki, sekä perustuki, joka on erillinen tuki..ainoa sana mistä pidän Hiilamon esityksessä on Perus.

[Econ101]

poisto

[Huppupelikaani]

^^ Mitkä sellaiset talkoot on, joihin ei osallistu kuin minimaalisen pieni osa porukasta? Eikö ilmakehä olekaan yhteinen? Onko suhteellisuuden taju kielletty?

Taloyhtiöön kuuluu kolme viisirappuista kuusikerroksista taloa, ja sen pihalta pitäisi haravoida lehdet ja laittaa grillipaikka talvikuntoon. Taloyhtiön hallituksen hullu varapj. huutaa kuin hyeena A-rapun kolmoskerroksen kaksion asukkaalle, joka ainoana heiluu pihalla haravan kanssa. Samaan aikaan muut asukkaat vetää kaksion asukkaan visalla ostettua kaljaa saunaosastolla, ja välillä joku käy kippaamassa pari kottikärryllistä naapuritalon pihalta kerättyjä lehtiä omalle yhtiön pihalle mitätöiden sen yhden haravoijan työn. As.Oy vihreä unelma.

[Vesa Heimo]

Mutta olen toki sitä mieltä että nykyhallituksen pitäisi perua hedän 6snt/litra korotukset. Sitten kaikki ois tyytyväisiä koska polttoaineen hinnankorotukset sen jälkeen ei ole nykyhallituksen tekosia.

Paljonkos muuten ei.Eu briteillä prosentteina on dieselin pumppuhinta kuluttajille laskenut Brexitin jälkeen.