Mitä nationalismi/kansallismielisyys/etnonationalismi on

[no future]

^ Joiden omistuskin on pääosin ulkomailla. On loogista, että niiden hallituksissa istuu ulkomaalaisia omistamassa niitä osakkeenomistajia.

Nokia ja Kone ovat olleet jo pari vuosikymmentä kansainvälisiä yrityksiä, joiden toiminnasta suuri/suurin osa on ulkomailla.

Esim UPM:n hallituksessa 4/9 ulkomaalaisia, Storalla 6/9, Nesteellä 4/9, Sampolla 2/8, Roviolla 3/6, Wärtsilällä 6/8 jne jne.

[Totti]

Suomalaisilla on syvällä selkärangassa pikkukansan sielu. Siksi öyhötys Suur-Suomesta oli valtaosalle kansaa täysin vierasta ja epämiellyttävää.

Suomi on aina ollut varsin tasavertainen yhteiskunta. Erinäiset kukkoilijat ja pomottelijat on aina katsottu huonolla ja aika nopeasti tiputettu maan tasalle; Suomessa paheksutaan ihmisiä, jotka asettavat itsensä muiden edelle tai ottavat itselleen enemmän kun mitä heille katsotaan kuuluvan.

Imperialismi on kuitenkin leimallisesti "kuningas"-keskeinen hanke. Imperiumeilla on käytännössä aina ollut joku keskushahmo, joka on toiminut de jure tai de facto diktaattorina. Diktatuuri on välttämätöntä, koska imperiumi operoi alueella, joka usein on moraalisesti hyvin kyseenalainen kuten valloitussodat tai orjuuttaminen.

Imperiumi ei siis sovi lainkaan esim. demokraattisesti ohjattavaksi järjestelmäksi, jossa valta olisi hajaannutettu ja teot samalla laajemman moraalisen arvioinnin kohteena. Suomalainen vahva tasavertaisuuskäsitys sotii siis koko imperiumin premissejä vastaan. Kansan tuki imperialismille jää sen takia saamatta, jolloin vaikkapa joku Suur-Suomi hanke ei etene fantasioita pitemmälle.

Minusta Suomessa on aika terve nationalistinen henki. Tosin se on vihervasemmiston toimesta murenemassa päin ja olemme hiljalleen siirtymässä Ruotsin kaltaiseen antinationalismiin, jossa tunnetaan syyllisyyttä siitä, että on oma kansa, kulttuuri ja maa. Tunnontuskissaan sitten lahjoitetaan kaikki ulkomaalaisille siinä toivossa, että he antaisivat arvostusta.

[Dangr]

Vähän harhanjohtavaa, jos kysytään suomalaisten yhtiöiden ulkomaalaisista huippuosaajista ja luetellaan hallituksen ulkomaalaisia jäseniä.

En usko kenenkään tarkoittaneen näitä, he saattavat jopa asua ulkomailla kokoajan, vaan enemmän ihan toteuttavan puolen kavereita.

Koneella on hieman yli 2000 työntekijää Suomessa, ulkomailla lisäksi yli 50000?

Kuinka monta näistä Suomessa työskentelevistä on huippuosaajia? En tarkoita mitään kasaajia ja normihitsaajia, vaan sellaisia joilla on tarjolla huippuosaamista kuten jo keskustelemassamme termissä kerrotaan?

Miten sellaisen voisi määritellä? Ainakin palkan pitäisi olla minusta yli 30% suurempi kuin normiosaajalla?

Tuntuu että huippuosaaja on kokenut samanlaisen inflaation kuin ylioppilaisuus 30-luvulta...

Ja tämä keskusteluun ihan riippumatta tarvitsemmeko ulkomailta työntekijöitä vai ei.

[Nikolas]

Esim UPM:n hallituksessa 4/9 ulkomaalaisia, Storalla 6/9, Nesteellä 4/9, Sampolla 2/8, Roviolla 3/6, Wärtsilällä 6/8 jne jne.

Ajatelkaa mikä tähän on syynä. Eikö suomalaisia yksinkertaisesti huvita omistaa tuottavia pääomia? Kyse ei ole siitä. Suomessa tuottavien pääomien omistaminen ei ole yhtä kannattavaa ja houkuttelevaa kuin monissa muissa maissa. Tähän väliin vasemmistolaiset voisivat tuoda jonkin keskeytyksen ja selittää tilastojen kanssa että kyllä kapitalisteilla on tässä maassa asiat hyvin. Mutta pitää olla tarkkana: Kyse on suhteellisesta edusta, joka on ulkomaisten omistajien puolella, ja tämä oleellisen tärkeä suhteellinen etu perustuu suomalaiseen tapaan verottaa. Ulkomaalaisen omistajan suhteellinen etu on suomalaisen verottajan syytä. Siitä johtuu että pääomien omistus siirtyy vähitellen ulkomaille ja siksi Suomesta uhkaa tulla tytäryhtiötalous – ellei ole jo.

[Väestönvaihtaja]

Onko kansallismielisyys synonyymi etnonationalismille? Jos ei ole, mitä eroja näiden välillä on?

[Tavan]

Onko kansallismielisyys synonyymi etnonationalismille? Jos ei ole, mitä eroja näiden välillä on?

Kyllä on, asiallisesti ottaen. Nationalismin pohjana oleva käsite natio viittaa juuri syntyperään.

Mutta syntyperä ja verenperintö on monillle liian hapokasta, joten nationalismia on alettu tyhjentää merkityssisällöstä ja liudentaa kulttuurin ja ja arvojargonin tasolle.

Pohjinmiltaan tuo liudennettu kulttuurinationalismi on sitä samaa "arvoyhteisö" hapatusta, jota nykyään kuulee vähän joka tuutista.

[Väestönvaihtaja]

Onko kansallismielisyys synonyymi etnonationalismille? Jos ei ole, mitä eroja näiden välillä on?

Kyllä on, asiallisesti ottaen. Nationalismin pohjana oleva käsite natio viittaa juuri syntyperään.

Mutta syntyperä ja verenperintö on monillle liian hapokasta, joten nationalismia on alettu tyhjentää merkityssisällöstä ja liudentaa kulttuurin ja ja arvojargonin tasolle.

Pohjinmiltaan tuo liudennettu kulttuurinationalismi on sitä samaa "arvoyhteisö" hapatusta, jota nykyään kuulee vähän joka tuutista.

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

[Faidros.]

Onko kansallismielisyys synonyymi etnonationalismille? Jos ei ole, mitä eroja näiden välillä on?

Kyllä on, asiallisesti ottaen. Nationalismin pohjana oleva käsite natio viittaa juuri syntyperään.

Mutta syntyperä ja verenperintö on monillle liian hapokasta, joten nationalismia on alettu tyhjentää merkityssisällöstä ja liudentaa kulttuurin ja ja arvojargonin tasolle.

Pohjinmiltaan tuo liudennettu kulttuurinationalismi on sitä samaa "arvoyhteisö" hapatusta, jota nykyään kuulee vähän joka tuutista.

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

Faidros ajattelee melko samoin. Olen hyvinkin kansallismielinen, mutta en ota hernettä nenään siitä, jos joku venäläinen, aasialainen, saksalainen...jne. haluaa toimia suomalaisena, suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Kaksoiskansalaisuus sen sijaan täytyisi lopettaa, siinä menee raja. Ollaan joko Suomen kansalaisia, tai sitten ei.
Sharialakia kannattavat eivät edes kuulu Suomeen, vaan pitää karkoittaa kaikki.

[WinstonSmith]

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

Totta kai, jos Eurooppa on täynnä sinunlaisia ihmisiä, jotka eivät usko, että eurooppalaisia ihmisiä on olemassa ja että meillä on ihmisoikeuksia. Ne muslimit ja afrikkalaiset, jotka sinä haluat tänne tuoda kuitenkin ovat etnonationalisteja ja ajavat vain oman etnisen ryhmänsä etuja. Kerro yksi merkittävä muslimi, jolla on vaikutusvaltaa muslimien keskuudessa, joka on liberaalinationalisti?

[Tavan]

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

Miten liberaalinationalismi eroaa kulttuurinationalismista, jonka arvioit olevan kuolemassa?

[Väestönvaihtaja]

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

Miten liberaalinationalismi eroaa kulttuurinationalismista, jonka arvioit olevan kuolemassa?

Liberaalinationalismissa oletetaan ihmisen noudattavan lakeja, mutta tapakulttuurilla ei ole väliä. Kulttuurinationalismissa vahdataan sitä tykkääkö mamu saunoa, katsoa jääkiekkoa, jne. toissijaisia asioita. Tämä on oma tulkintani näistä nationalismin alalajeista.

[Tavan]

Liberaalinationalismissa oletetaan ihmisen esim noudattavan lakeja, mutta tapakulttuurilla ei ole väliä. Kulttuurinationalismissa vahdataan sitä tykkääkö mamu saunoa, katsoa jääkiekkoa, jne. toissijaisia asioita. Tämä on oma tulkintani näistä nationalismin alalajeista.

Eli liberaalinationalismiin ryhdytään kun jopa kulttuurinationalismin katsotaan olevan turhaa tai ahdasta ja rajaavaa ja poissulkevaa?

[Väestönvaihtaja]

Liberaalinationalismissa oletetaan ihmisen esim noudattavan lakeja, mutta tapakulttuurilla ei ole väliä. Kulttuurinationalismissa vahdataan sitä tykkääkö mamu saunoa, katsoa jääkiekkoa, jne. toissijaisia asioita. Tämä on oma tulkintani näistä nationalismin alalajeista.

Eli liberaalinationalismiin ryhdytään kun jopa kulttuurinationalismin katsotaan olevan liian ahdasta ja rajaavaa ja poissulkevaa?

Eurooppalaisen kulttuurinationalismin tulevaisuudesta voisi tehdä oman aiheen. Mutta kyllä. Ei esimerkiksi minua kiinnosta saunovatko mamut, katsovatko he jääkiekkoa, kuuluvatko kirkkoon, jne. (mä en ite kantasuomalaisena ihmisenä sauno, en kato lätkää, en kuulu kirkkoon, jne.)

Eurooppalainen kulttuurinationalismi on kuoleva aate. Etnonationalismi on jo käytännössä kuollut. Jäljelle jää liberaalinationalismi.

Totta kai, jos Eurooppa on täynnä sinunlaisia ihmisiä, jotka eivät usko, että eruooppalaisia ihmisiä on olemassa ja että meillä on ihmisoikeuksia. Ne muslimit ja afrikkalaiset, jotka sinä haluat tänne tuoda kuitenkin ovat etnonationalisteja ja ajavat vain oman etnisen ryhmänsä etuja. Kerro yksi merkittävä muslimi, jolla on vaikutusvaltaa muslimien keskuudessa, joka on liberaalinationalisti?

Totta kai eurooppalaisia ihmisiä on olemassa. En tiedä mistä nämä muslimihöpinät keksit. En ole perehtynyt musliminationalistien mietteisiin.

[Tavan]

^Miten liberaalinationalismi eroaa pelkästä liberalismista? Mikä siinä on nationalistista? Lakien noudattaminen?

[Väestönvaihtaja]

^Miten liberaalinationalismi eroaa pelkästä liberalismista? Mikä siinä on nationalistista? Lakien noudattaminen?

Se on hyvä kysymys enkä itsekään liberaalinationalismia miellä erityisen voimakkaaksi nationalismiksi. Ehkä jotkut liberaalit ajattelevat, että rikoksia tekeviä mamuja ei pidä karkottaa, koska kantasuomalaisia rikollisia ei karkoteta.

[sancai]

^Miten liberaalinationalismi eroaa pelkästä liberalismista? Mikä siinä on nationalistista? Lakien noudattaminen?

Kaiketi se on pyrkimys erottaa itsensä monikultturismista ja länsimaalaisuusvastaisuudesta. Joitain vuosikymmeniä sitten kaikki liberaalit olivat "liberaalinationalisteja", vaikka moista termiä ei tunnettu. Ns. "uusliberaalilla" aikakaudella motivaatio pitää rajat auki oli liberaali ja tukeutui hatariin olettamuksiin koko maailman väistämättömästä länsimaalaistumisesta ja maahanmuuton automaattisista taloudellisista hyödyistä. Sittemmin intellektuelli paine maahanmuuton puolesta on muuttunut radikaalin uusmarxistiseksi ja "post-kolonialistiseksi" ja "uusliberaalien" älykkäämpi puoli on alkanut erottautua tästä poppoosta.

[Dangr]

Meinasin kirjoittaa paljonkin, mutta laitan vain senverran että voi olla kansallismielinen vaikka olisi puoliso ulkomailta. Ei kannata rakentaa kämyilystä sellaista että pienistä potkitaan pois ympyröistä. Kaikki tekee virheitä eikä kukaan voi olla 100% oikeassa aina.

Mutta se että jos me ei välitetä etnisyydestä, niin se ei tarkoita että toiset eivät välittäisi. Se näyttää olevan suurin identifiointisuunta monilla. Ja se ei tiedä hyvää. Jos katsotaan vaikka jenkkilää, niin siellä kaikki tekevät aina hyvää yhteisölleen, ja se näyttää liki aina olevan hyvin etnosti rajattu muille paitsi valkoisille.

Tätä pitäisi meidän treenata. Yksinkertaisimmillaan se on naapurin nuorenparin jälkeläisten hoitaminen illan että he saavat hieman keskinäistä vapaata.

[Faidros.]

^Miten liberaalinationalismi eroaa pelkästä liberalismista? Mikä siinä on nationalistista? Lakien noudattaminen?

Se on hyvä kysymys enkä itsekään liberaalinationalismia miellä erityisen voimakkaaksi nationalismiksi. Ehkä jotkut liberaalit ajattelevat, että rikoksia tekeviä mamuja ei pidä karkottaa, koska kantasuomalaisia rikollisia ei karkoteta.

No mitäs tämä nyt sitten on? Tottakai Suomessa rikoksia tehneet mamut pitää karkoittaa lähtömaihinsa! He ovat osoittaneet käytöksellään kyvyttömyyden olla Suomen kansalainen.
Mihin maahan pitäisi syntymästään saakka olevat Suomen kansalaiset pitää karkoittaa? Kaksoiskansalaisuuden saaneet tietysti sinne toiseen kansalaisuuden omaavaan maahan.

[Dangr]

^Miten liberaalinationalismi eroaa pelkästä liberalismista? Mikä siinä on nationalistista? Lakien noudattaminen?

Se on hyvä kysymys enkä itsekään liberaalinationalismia miellä erityisen voimakkaaksi nationalismiksi. Ehkä jotkut liberaalit ajattelevat, että rikoksia tekeviä mamuja ei pidä karkottaa, koska kantasuomalaisia rikollisia ei karkoteta.

No mitäs tämä nyt sitten on? Tottakai Suomessa rikoksia tehneet mamut pitää karkoittaa lähtömaihinsa! He ovat osoittaneet käytöksellään kyvyttömyyden olla Suomen kansalainen.
Mihin maahan pitäisi syntymästään saakka olevat Suomen kansalaiset pitää karkoittaa? Kaksoiskansalaisuuden saaneet tietysti sinne toiseen kansalaisuuden omaavaan maahan.

Ja jos nämä ovat perheenyhdistäjiä, niin kaikki vaan samalle lennolla.

[Siener]

Kyllä oma kansa on tärkein. Me suomalaiset olemme rakentaneet ja ylläpidämme nimenomaan Suomea.

Tuppurainen voi mennä saarnaamaan mihin tahansa muuhun maahan, mutta Suomessa tuo ei uppoa!.

Kaikki nuo syyllistävät harhautuskäsitteet ällöttävät, siis otsikon mukaiset käsitteet.
Se oikea käsite on isänmaallisuus. PISTE.

[Faidros.]

^Aina palataan samaan ongelmaan, miten määritellä "suomalainen"?
Isäni sukulinja on tullut yli 120 vuotta sitten Norjasta. Mehän oltiin silloin venäläisiä, vaikkakin suurruhtinaskuntana.

[sancai]

^Aina palataan samaan ongelmaan, miten määritellä "suomalainen"?
Isäni sukulinja on tullut yli 120 vuotta sitten Norjasta. Mehän oltiin silloin venäläisiä, vaikkakin suurruhtinaskuntana.

Genetiikka on ihan hyvä ohjenuora. Etnisten ryhmien geenit yhdenmukaistuvat ja etniseen ryhmään mukautuvien ja sulautuvien ryhmien geenit leviävät osaksi etnisen ryhmän, kansan, geenejä. Geenit ja identiteetti korreloivat yllättävän hyvin. Geenitesti erottaa esim. Egyptin kristityt ja muslimit ja Intian kastit toisistaan. Poikkeuksia on aina, mutta poikkeus ei määritä sääntöä, vaan poikkeus vahvistaa säännön. Postmoderni sanamagia ei hyväksy poikkeuksia.

[Totti]

Ei esimerkiksi minua kiinnosta saunovatko mamut, katsovatko he jääkiekkoa, kuuluvatko kirkkoon, jne.

Ei se kiinnosta juuri muitakaan. Tämä ihmisten tekemisten kyttääminen "nationalismin" puitteissa taitaa olla ihan oma olkiukkosi. Lähinnä kylän juoruakkoja kiinnostaa olla selvillä siitä mitä naapurissa tehdään.

Mitä näihin eri "nationalismeihin" ja niiden "määritelmiin" tulee, niin yleensähän juuri vasemmistolla on kova hinku määritellä ihmiset ja sen perusteella lokeroida heidät vasemmiston suhtautumisen mukaan. Vasemmiston lokerointi on lisäksi hyvin aatepainotteista; ei riitä, että on neekeri vaan pitää olla oikeamielinen neekeri. Vasemmiston lokerointi on tästä syystä hienosäikeistä ja riippuu päivän aatesuuntauksesta. Kuka tahansa siis voidaan siirtää lokerosta toiseen riippuen siitä, mistä vasemmisto haluaa raivota kunakin päivänä.

(Keskustelun kannalta käytän tässä kansallismielisyyden vastakohtana sana vasemmistoliberaali eikä niinkään ns. klassista liberaalia)

Kansallismielisyys ei kuitenkaan anna asettaa itsensä kovin tarkkoihin raameihin. Kaikki ovat jossain määrin kansallismielisiä. Kansallismielisyys on harmaaskaala, jonka puitteissa jokainen poimii itselleen sopivat rusinat pullasta. Sama koskee vasemmistoliberaaliutta. Tämän puitteissa ketjussa mainitut etnonationalismi, kulttuurinationalismi jne. ovat tosiasiassa osittain päällekkäisiä kansallisuusmielisyyden (ja vasemmistoliberalismin) ilmentymiä.

Kansallismielisyyskysymys on lopulta laajempi pohdinta siitä miten yhteiskunta tulisi järjestää. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, miten paljon kontrollia haluamme elämästämme ja ympäristöstämme ja miten suhtaudutaan erityisesti vastuuseen.

Kansallismielisellä on tiukempi rajanveto vastuun ja sisäryhmänsä (kansansa) ulottuvuudesta ja tuuppaa myös korostaa omaa vastuuta kollektiivin vastuun sijaan. Vasemmistoliberaali näkee sisäryhmänsä rajattomana kollektiivina ja pyrkii myös ulkoistamaan vastuun kollektiiville, käytännössä valtiolle (ajattelu pohjautuu täysin virheelliseen marksilaiseen ideaan että ihminen syntyy "puhtaana tauluna" [tabula rasa], joka on kokonaan elämän muokkaama ja siten ulkoisten tekijöiden summa). Konflikti syntyy siis siitä, mihin rajat vedetään mitä tulee omaan sisäryhmään ja vastuisiin.

Jyrkän kansallismielinen rajoittaa sisäryhmänsä etnisesti läheisiin ihmisiin. Löysempi kansallismielinen saattaa myös sisällyttää kulttuurisesti läheisiä ihmisiä, siis myös maahanmuuttajia. Suunnilleen kaikki kansallismieliset tunnustavat ainakin isänmaansa rajat.

Jyrkkä vasemmistoliberaalinen ei välttämättä tunnusta minkäänlaista etnistä tai kulttuurista sisäryhmää tai edes maansa rajoja. Löysempi vasemmistoliberaali saattaa tunnustaa maansa ja kulttuurinsa muttei etnistä sisäryhmää.

Koska kansallismielinen korostaa henkilökohtaista vastuuta, hän edellyttää myös tätä sisäryhmältään yksilötasolla, jolloin esim. maahanmuuttajan tulisi ansaita oma palkkansa ja rikollisen kantaa seuraamukset rangaistusten muodossa. Vastaavasti vasemmistoliberaalin fokus kollektiivisesta vastuusta tarkoittaa käytännössä, että esim. maahanmuuttajalta ei voi vaatia mitään, rangaistukset pitäisi olla terapiamaisia jne.

Käytäntö on kuitenkin osoittautunut, että vasemmistoliberalismi ei kykene rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa. Se on käytännössä kaaosmainen kyhäelmä, jossa ei ole juuri mitään kontrollia maan sisällä asuvista ihmisistä, yhteisistä varoista, kulttuurisista normeista, kielestä jne.

Kontrolli on kuitenkin välttämätön, jos halutaan organisoitu yhteiskunta ja sellaisen haluavat lähes kaikki koska elämä on paljon helpompaa jos on olemassa normeja (yhteinen kieli, käyttäytymismallit jne.), joita voi seurata eikä elämästä tule yhtä soveltamista ja improvisointia joka päivä.

Kontrolli on käytännössä ylhäältä tulevaa resurssien hallintaa; kelle annetaan mitäkin ja millä verukkeella. Kansallismielinen ymmärtää resurssien rajallisuuden ja pyrkii allokoimaan ne omalle sisäryhmälleen, ylijäämästä jaetaan muille. Tämä on perusteltu egoistinen lähestymistapa jos halutaan varmistaa siedettävä tulevaisuus. Käytännössä kansallismielinen siis rakentaa yhteiskuntaa tulevaisuutta eikä nykyhetkeä varten.

Vasemmisto ei pidä resursseja rajallisina, jolloin ne voi antaa kaikille. Ei siis ole väliä jos otetaan Afrikasta väkeä Suomeen koska maata, rahaa, asuntoja ja kaikkea muuta on loputtomasti. Kun lisäksi vastuu on kollektiivinen, afrikkalaiselta ei voi edes edellyttää osallistumista yhteiskunnan resurssien keräämiseen; onhan hän olosuhteiden uhri ja siten syytön omaan osaamattomuuteen ja laiskuuteen.

Resurssien tosiasiallinen rajallisuus sekä vasemmiston taipumus jakaa niitä kaikille halukkaille, johtaa kuitenkin lyhytjänteiseen hetkellisen yhteiskuntarakenteeseen, jonka tulevaisuus on erinomaisen epävarma. Kun resurssit loppuvat, vasemmistolaiset valtiorakennushankkeet luhistuvat, jonka jälkeen siirrytään diktatuuriin ja väkivaltaan.

[Nikolas]

^Aina palataan samaan ongelmaan, miten määritellä "suomalainen"?

Kyllä, niin näyttää tapahtuvan, mutta se ei ole välttämätöntä.

Aiemmin tässä ketjussa selitin geneettistä nationalismia, mutta en aio mennä yksityiskohtiin tässä.

Geneettisessä nationalismissa ei määritellä kansakuntaa joidenkin historiallisten todisteiden perusteella. Sen sijaan geneettisessä nationalismissa pyritään määrittelemään, mitkä tiedetysti suurelta osin periytyvät ominaisuudet ovat ei-toivottavia. Tällaisen määrittelyn avulla voidaan luoda geneettiseen nationalismiin sekä sisäpoliittinen kansanterveydellinen ulottuvuus kuin myös maahanmuuttopolitiikan ulottuvuus. Nämä sitten tukevat toisiaan, koska ne pohjautuvat samaan tieteelliseen työhön ja samoihin päätelmiin.

Siinä missä erityisesti etnonationalismille tyypilliset kansakuntaan kuulumisen kriteerit nojaavat nimenomaan historialliseen aineistoon, ja sillä tavoin etnonationalismi lukkiutuu kansakunnan historiaan, geneettinen nationalismi pyrkii hahmottamaan ja luomaan hyvää tulevaisuutta kansakunnalle. Voidaan ajatella että syntyperäisyys on kova argumentti myös geneettisessä nationalismissa (esimerkiksi siten että kahden suomalaisen vanhemman yhteinen lapsi on suomalainen), mutta käytännön erot esimerkiksi etnonationalismiin alkavat näkyä kun siirrytään harmaalle vyöhykkeelle, kun tapaukset muuttuvat epäselviksi eivätkä ratkea enää kaksiarvoisella logiikalla. Siinä vaiheessa etnonationalismi muuttuu vaikeaksi ja seinään alkaa muodostua otsan muotoinen lommo, mutta geneettinen nationalismi jatkaa tuottaakseen tieteellisesti ja matemaattisesti päteviä päätelmiä ja päätöksiä.

[Tragedian synty]

Onko kansallismielisyys synonyymi etnonationalismille? Jos ei ole, mitä eroja näiden välillä on?

Kyllä on, asiallisesti ottaen. Nationalismin pohjana oleva käsite natio viittaa juuri syntyperään.

Onko kansallismielisyys sitten eri asia kuin nationalismi, kun sanassa ei ole sisäänrakennettuna syntyperää?

Yhden etnisen ryhmän jäsenistä koostuva väestö on selkeästi demografisesti paras mahdollinen perusta yhteiskunnalle, mutta ongelma tulee siitä, että etnistä ryhmää ei ole mahdollista määritellä sekä tarkasti että ei-mielivaltaisesti. Milloin etnisten suomalaisten ryhmä syntyi? Jos etenkin Itämeren alueelta tähän ryhmään läpi aikakausien tullut geenivirta ei ole muuttanut ryhmän etnistä olemusta, miksi asia on tänä päivänä toisin? Eli jos nykyään puoliksi suomalainen yksilö ei kelpaa suomalaiseksi, miksi ne entisaikojen lukemattomat puoliksi suomalaiset, joita varmasti löytyy jokaisen suomalaisen esivanhemmista, kelpasivat? Miksei puoliksi suomalainen syntyperä kelpaa syntyperää korostavalle nationalismille? (Ihan kuin olisin kysellyt näitä ennenkin saamatta vastausta.)

Minusta poliittisessa kansallismielisyydessä riittää se, että julkisvalta pyrkii edistämään kansalaisten etua, ei muiden. Se on selkeää ja yksinkertaista eikä pakota julkisvaltaa tunkeutumaan alueille, jotka mielestäni eivät sille kuulu. Kansalaisoikeuksien tulisi olla palkinto kansalaisvelvollisuuksien täyttämisestä. Velvollisuuksia ovat ainakin oppi-, maanpuolustus- ja verovelvollisuudet. Ulkomaalainen voisi ne suorittamalla tulla osaksi yhteisöä, mutta edes syntyperäiset kansalaiset eivät saisi nauttia täysistä kansalaisoikeuksista antamatta omaa panostaan yhteisölle.

Olisi oikeudenmukaista, jos äänioikeus kuuluisi vain sellaisille kansalaisille, jotka maksavat veroa vähintään sen verran kuin julkisyhteisöllä on menoja yhtä kansalaista kohden. Enemmän veroja maksavan äänen tulisi olla painavampi kuin vähemmän veroja maksavan; jos joku kannattelee yhteisöä tuhannen ihmisen edestä, hänellä tulisi myös olla tuhat ääntä. Kuinkahan paljon veronkierto ja veropakolaisuus vähenisivät, jos veronmaksusta palkittaisiin konkreettisella tavalla? Jokuhan saattaisi järjestellä veronsa siten, että hän maksaisi enemmän kuin ennen. Lisäksi pienituloisilla olisi hyvä syy kannattaa julkisten menojen karsimista, koska se alentaisi äänioikeuden kynnystä. Vastaavasti suurituloiset luultavasti tulisivat nykyistä myötämielisemmiksi kattavia julkisia palveluita kohtaan, koska se rajaisi suuremman osan pienituloisista äänioikeuden ulkopuolelle.

Tällä tavalla ei ehkä voitaisi taata väestön rotupuhtautta, mutta hyvä ja tasapainoinen yhteiskunta sillä tavalla rakennettaisiin. Olen tullut siihen tulokseen, että rotupuhtauden takaamisen ei tule olla julkisen vallan tehtävä. En nimittäin ole keksinyt yhtäkään filosofisesti kestävää syytä, miksi jonkun etnonationalistin pitäisi saada päättää muiden pariutumiskumppaneista ja samaan aikaan olla itse täysin vapaa päättämään omastaan. Lisäksi en tajua, miksi nykyaikana tapahtuva rotujen sekoittuminen on huonompi asia kuin se, jota on tapahtunut läpi aikakausien ja joka on takuulla jättänyt jälkensä kaikkien suomalaisten geeneihin.

[Pallopääkissa]

En pidä sanasta "etnonationalismi" koska siinä on tarpeetonta toistoa. Nationalismi perustuu etnisyyteen. Mieluummin käytän termiä etnosentrismi tai etnosentrisyys. Siinä on kyseessä samaistuminen omaan etniseen ryhmään, ja oman etnisen ryhmän preferointi ja se että pidetään omien puolta.

Etnosentrisyys ei ole mitenkään sidoksissa mihinkään valtioon. Valtio on itsessään pelkkä hallinnollisen järjestäytymisen muoto, joka kattaa jonkin tietyn alueen. En pidä siitä että isänmaallisuus eli patriotismi voi mennä valtion palvonnaksi. Valtio kun ei itsessään kerro sitä ketkä ovat sen asujaimisto. Jostain alueesta tekee isänmaan sen että siellä on se kansa eli kansallisuus eli etninen ryhmä jonka jäsen on ja johon samaistuu. Se että tuo alue on valtio, tarkoittaa sitä se on kyseisellä tavalla järjestäytynyt hallinnollisesti.

Jos valtion käsittävä alue on rodullisesti ja/tai etnisesti kirjava ja siellä on useita kieliä, silloin on hankalampi löytää yhteistä tekijää johon samaistuu. Esimerkkinä käyvät vaikka Intia tai Iran. Siksi patriotismi tai ehkä "civic nationalism" eli kulttuurinationalismi/arvonationalismi/kansalaisnationalismi voi tuossa tilanteessa toimia. Tai sitten yhdistävä tekijä on vaikka uskontonationalismi kuten Intiassa hindunationalismi tai Iranissa shiia-islamilaisuus.

Iranin pääryhmä on persialaiset mutta niitä on vain 65 prosenttia. Toiseksi suurin ryhmä on azerit joita on 16 prosenttia ja kolmanneksi suurin ovat kurdit joita on 7 prosenttia. Loppuja on vähemmän. Suurin osa etnisistä ryhmistä on shiioja. Miten muuten voi eri etnisyydet samaistua siihen että ovat samassa valtiossa?

Pakistan on toinen. Siellä on eri etnisyyksiä, mutta ne ovat muslimeja. Mutta Pakistanissa on myös shiioja, noin 10-15 prosenttia. Onko jotain pakistanilaista nationalismia?

Afganistanissa on eri etnisyyksiä. Suurin osa on muslimeja, pääosin sunneja, shiioja on 7-20 prosenttia. Mikä tuommoisen alueen kansoja yhdistää? Taliban on nähtävästi laajalti suosittu joten onko se yhdistävä tekijä? Taliban on siinä mielessä "nationalistinen" ettei se tavoittele ylikansallista kalifaattia kuten ISIS. Sen sijaan Taliban tyytyy hallitsemaan Afganistania.

Sveitsi on saksalaisenemmistöinen, mutta ranskankieliset ja italiankieliset ovat muut pääryhmät, ja sitten on pieni retoromaanien ryhmä. Sveitsiläinen nationalismi ei voi olla etnonationalismia koska miten muuten nämä voisivat olla samassa valtiossa? Alkujaan Svetisi oli puolustusliitto, jonka muodostivat tietyt kantonit. Ilmeisesti saksankieliset, ranksankieliset, italiankieliset ja retoromaaninkieliset ovat jossain määrin etnosentrisiä ja pyrkivät etniseen erottautumiseen. Siksi niillä on omat kantonit. Ne kuitenkin haluavat olla samassa valtiossa, kun saksankieliset kantonit eivät ole liittyneet Saksaan, ranskankieliset Ranskaan eivätkä italiankieliset Italiaan.

[Tavan]

Älkää älyllistäkö nationalismia liiaksi, älkääkä varsinkaan antako älyllisen pingottamisen halvaannuuttaa itseänne.

Esson baarissa tiedetään parhaiten: "neekerit v*ttuun" on kerrassaan mainio käytännön lähtökohta nationalistiselle politiikalle, joskin karkeasti ilmaistuna. Ja sen toteutukseen riittää ihan vaikka se kuuluisa tikkurilan värikartta/silmät päässä. Ei siihen vaadita mitään geenitestejä tai etniteettiin liittyvää ontologista pohdintaa.

Kun tuon tavoitteen suhteen on saatu aikaan tuloksia, voidaan sitten halkoa hiuksia, jos kiinnostusta riittää. Arvioisin, että kun näkyvästi vierasrotuisista on päästy eroon katukuvassa ja väestöpohjassa (tai painettua sinne 80-luvun tasolle), ovat eurooppalaisperäiset vieraat kyllä A) siedettävissä B) muutamassa sukupolvessa aivan sulautettavissa.

[Tragedian synty]

Sveitsi on saksalaisenemmistöinen, mutta ranskankieliset ja italiankieliset ovat muut pääryhmät, ja sitten on pieni retoromaanien ryhmä. Sveitsiläinen nationalismi ei voi olla etnonationalismia koska miten muuten nämä voisivat olla samassa valtiossa? Alkujaan Svetisi oli puolustusliitto, jonka muodostivat tietyt kantonit. Ilmeisesti saksankieliset, ranksankieliset, italiankieliset ja retoromaaninkieliset ovat jossain määrin etnosentrisiä ja pyrkivät etniseen erottautumiseen. Siksi niillä on omat kantonit. Ne kuitenkin haluavat olla samassa valtiossa, kun saksankieliset kantonit eivät ole liittyneet Saksaan, ranskankieliset Ranskaan eivätkä italiankieliset Italiaan.

Sveitsi on yksi hyvä esimerkki kansakunnasta, jossa kansallinen henki ylittää etniset, uskonnolliset ja kielelliset erot. Sveitsiläinen henki on syntynyt vuosisatoja kestäneestä vapaudesta, joka edusti jyrkkää kontrastia ympäröivien kansakuntien kokemaan sortoon. Sveitsin vapaus taas johtui siitä, että Alppien luoman logistisen esteen vuoksi millään ympäröivällä suurvallalla ei ollut intressiä ryhtyä alistamaan sveitsiläisiä. Tämä on asia, jonka etnonationalisteiksi itsensä mieltävät tuntuvat sivuuttavan: maantiede, kulttuuri, historia ja politiikka luovat kansakuntia tukevammalle pohjalle kuin syntyperä.

Toinen mielenkiintoinen kansakunta on Alankomaat. Hollantilaisten ja flaamien ero on, että hollantilaiset onnistuivat taistelemaan itselleen itsenäisyyden 1500-luvun lopulla, kun taas flaamit pysyivät Habsburgien alaisuudessa. Hollantilaisuus perustui itsenäisyyteen ja protestanttisuuteen, ja Alankomaista tuli 1600-luvulla kokoon suhteutettuna Euroopan vaurain, sivistynein ja mahtavin valtio. Alankomaissa oli myös uskonnonvapaus, minkä vuoksi sinne muutti vainottuja Espanjasta ja Ranskasta, ja se oli Alankomaille suuri taloudellinen etu. Napoleonin sotien jälkeen Alankomaat ja Belgia yhdistyivät, mutta erosivat pian. Flaamit jatkoivat yhteiseloa mieluummin ranskankielisten ja katolilaisten vallonien kanssa kuin omaa kieltään puhuvien protestanttien kanssa.

[Juoni]

Onko kansallismielisyys sitten eri asia kuin nationalismi, kun sanassa ei ole sisäänrakennettuna syntyperää?

Onhan siinä. Sana 'kansa' viittaa nimenomaan syntyperään eli geeniperimään.

Satuin joskus jossain nettikeskustelussa kommunikoimaan mustalaisnaisen kanssa ja hän oikein erikseen korosti että (suomen kielestä ja uskonnosta yms.) huolimatta hän ei ole suomalainen, vaan mustalainen.

Yhden etnisen ryhmän jäsenistä koostuva väestö on selkeästi demografisesti paras mahdollinen perusta yhteiskunnalle, mutta ongelma tulee siitä, että etnistä ryhmää ei ole mahdollista määritellä sekä tarkasti että ei-mielivaltaisesti. Milloin etnisten suomalaisten ryhmä syntyi? Jos etenkin Itämeren alueelta tähän ryhmään läpi aikakausien tullut geenivirta ei ole muuttanut ryhmän etnistä olemusta, miksi asia on tänä päivänä toisin? Eli jos nykyään puoliksi suomalainen yksilö ei kelpaa suomalaiseksi, miksi ne entisaikojen lukemattomat puoliksi suomalaiset, joita varmasti löytyy jokaisen suomalaisen esivanhemmista, kelpasivat? Miksei puoliksi suomalainen syntyperä kelpaa syntyperää korostavalle nationalismille? (Ihan kuin olisin kysellyt näitä ennenkin saamatta vastausta.)

Sinulle on ainakin itseni toimesta jo vastattu että tämä on nimenomaan mielivaltaa, eikä mitään luonnontiedettä.

Tällä tavalla ei ehkä voitaisi taata väestön rotupuhtautta, mutta hyvä ja tasapainoinen yhteiskunta sillä tavalla rakennettaisiin. Olen tullut siihen tulokseen, että rotupuhtauden takaamisen ei tule olla julkisen vallan tehtävä. En nimittäin ole keksinyt yhtäkään filosofisesti kestävää syytä, miksi jonkun etnonationalistin pitäisi saada päättää muiden pariutumiskumppaneista ja samaan aikaan olla itse täysin vapaa päättämään omastaan.

Kansankokonaisuus-blogin Jukka Aakula on tästä kirjoitellut ja todennut että väestönlaatu on julkishyödyke. Se että nyky-Suomessa ihmisillä on täysi vapaus valita lisääntymiskumppaninsa koko planeetan geenipoolista on johtanut siihen että tropiikkiin adaptoituneet r-strategikot ovat alkaneet lisääntymään häkellyttävää vauhtia. Tämä laskee väestön keskiälykkyyttä ja lisäksi mulattiäpärien elatuksesta vastaavat tuottavaa työtä tekevät ihmiset, eivätkä kyseisten epäsikiöiden siittäjät, r-strategikkoja kun ovat. Näinollen niin filosofisesti kuin tervejärkisesti kestävä syy kontrolloida muiden pariutumista on löydetty.

Lisäksi en tajua, miksi nykyaikana tapahtuva rotujen sekoittuminen on huonompi asia kuin se, jota on tapahtunut läpi aikakausien ja joka on takuulla jättänyt jälkensä kaikkien suomalaisten geeneihin.

Ks. yllä.

Älkää älyllistäkö nationalismia liiaksi, älkääkä varsinkaan antako älyllisen pingottamisen halvaannuttaa itseänne.

Entä jos osalla ketjuun kirjoittajista on tarkoituksena halvaannuttaa keskustelu loputtomalla hiustenhalkomisella?

[Econ101]

[...]
Lisäksi en tajua, miksi nykyaikana tapahtuva rotujen sekoittuminen on huonompi asia kuin se, jota on tapahtunut läpi aikakausien ja joka on takuulla jättänyt jälkensä kaikkien suomalaisten geeneihin.

Rotujen sekoittumistakin on kovin erilaista. On historiallisesti katsottuna aika tuore ilmiö, että puolirotuisia syntyy arabien, neekereiden tai thaimaalaisten kanssa. Lisäksi sekoittumisen määrä on ollut kasvamaan päin, sanotaanko viimeisen 30 vuoden aikana, näin veikkaisin.