Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat: Näin ilmaston­muutos näkyisi suomalaisille tutuissa kaupungeissa

Pipsa Havula, Pasi Jaakkonen

[...]

Tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, etteivät kaavaillut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riitä. On arvioitu, että nykyisillä päästöillä maapallo lämpenee 3 celsiusastetta esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mennessä.

Lämpenemisellä on arvioitu olevan katastrofaalisia seurauksia luonnolle ja ihmiskunnalle.

Amerikkalainen Climate Central -tutkimusryhmä on julkaissut kuvamanipulaatioita siitä, miltä maailma voi näyttää, jos ilmasto lämpenee 1,5 tai 3 celsiusastetta.

Muokatuissa kuvissa näkyy, miten ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu ja tulvat voisivat vaikuttaa maisemaan muun muassa Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa ja Venäjällä.

[...]

Myös Suomenlahden merenpinnan odotetaan nousevan vuosisadan aikana keskimäärin noin 30 senttimetriä. Arvio ei kuitenkaan ole tarkka, vaan tutkijoiden mukaan Helsingin seudulla merenpinta voisi nousta keskimäärin jopa 90 senttimetriä.

Ilta-Sanomat 16.10.2021

Kuvat ovat tosiaan dramaattisia. Merenpinta on noussut kuvissa jopa optimistisessa 1,5 asteen skenaariossa monta metriä niin, että Tukholman linnan edusta on veden vallassa. Mitenkäs nyt näin, kun merenpinnan on odotettu nousevan vuosisadan loppuun mennessä Tukholman seudulla vain noin 5-20 senttiä?

Siten, että kuvien tarina on huijausta. Ilta-Sanomien jutussa annetaan ymmärtää, että kuvat olisivat todellisuutta vuonna 2100, kun oikeasti ne toteutuisivat vain tietyillä jokseenkin järjettömillä ehdoilla 2 000 vuoden aikana. Ehtona muun muassa, että kun on päästy hiilineutraalisuuteen, ilmakehän hiilidioksidin määrää ei tulevina vuosisatoina enää päästetä vähenemään.

Näistä faktoista eivät mainitse Ilta-Sanomien katastrofijutusta vastaavat Pipsa Havula ja Pasi Jaakkonen, ja olennaiset tiedot on piilotettu huolellisesti myös kuvat julkaisseen Climate Centralin materiaalista.

[akez]

Pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat: Näin ilmaston­muutos näkyisi suomalaisille tutuissa kaupungeissa

Tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, etteivät kaavaillut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riitä. On arvioitu, että nykyisillä päästöillä maapallo lämpenee 3 celsiusastetta esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mennessä.

Mites, jos ensin onnistuisitte ennustamaan oikein seuraavan viikon säät ja keskilämpötilan 0,1 asteen toleranssilla, sekä seuraavan vuoden lopun pörssikurssit (vähemmän kaoottinen systeemi kuin ilmasto), niin keskustellaan sen jälkeen sitten tarkemmin noista ilmastomalleista ja vuoteen 2100 asti ulottuvista povauksista.

Lämpenemisellä on arvioitu olevan katastrofaalisia seurauksia luonnolle ja ihmiskunnalle.

Amerikkalainen Climate Central -tutkimusryhmä on julkaissut kuvamanipulaatioita siitä, miltä maailma voi näyttää, jos ilmasto lämpenee 1,5 tai 3 celsiusastetta.

Tota noin. Ayylimaahanmuutolla on tähän maahan haalittu jo nyt jotakuinkin Turun kokoisen kaupungin verran väkeä. Tätä trafiikkia yritetään vielä helpottaa parhaillaan hallituksen toimesta. Eikö juuri tämä ole se Suomen suurin ilmastokatastrofi? Tietoisuutta lisäävä informaatio kannattaneen panostaa juuri tälle sektorille? Satsausten panos/hyöty -suhde lienee kaikkein paras juuri tässä, koska täällä asyylitulijoiden hiilijalanjälki moninkertaistuu jo pelkästään sen takia kun lämpimiltä seuduilta lampsitaan alueelle, jossa ei pärjää ilman tehokasta ja kunnon lämmitystä talvella, muusta saastemäärän lisäyksestä puhumattakaan. Näin efektiivisesti tuhoamme kaikki ilmastoponnistelumme. Lienee syytä havahtua jo vihdoinkin tähän tosiasiaan ja aloittaa järjen käyttö turmiollisten ideologioiden sijaan?

[insinörtti]

Jos vuotuinen keskilämpötila nousisi 3.5C, silloin Jyväskylässä olisi yhtä kuuma kuin nyt Helsingissä (keskilämpötila 3.0C vs 6.5C).

3.5 asteen nousu on jo enemmän kuin yläkanttiin, mutta tuollaisen kauhukuvan voisi lehdistö maalailla. Käytännössä nykyisen "Ananaskaneli"-omenan sijasta puutarhassa voisi olla "Astrakaani punainen"-lajiketta, joka vaatii hieman enemmän lämpöä ja vähemmän pakkasta. En tiedä, erottuisivatko puut vertailussa ainakaan ilman omenoita, mutta sitä varten on keksitty Photoshop-ohjelmisto.

[Ajattelija2008]

Jos vuotuinen keskilämpötila nousisi 3.5C, silloin Jyväskylässä olisi yhtä kuuma kuin nyt Helsingissä (keskilämpötila 3.0C vs 6.5C).

3.5 asteen nousu on jo enemmän kuin yläkanttiin, mutta tuollaisen kauhukuvan voisi lehdistö maalailla. Käytännössä nykyisen "Ananaskaneli"-omenan sijasta puutarhassa voisi olla "Astrakaani punainen"-lajiketta, joka vaatii hieman enemmän lämpöä ja vähemmän pakkasta. En tiedä, erottuisivatko puut vertailussa ainakaan ilman omenoita, mutta sitä varten on keksitty Photoshop-ohjelmisto.

Tähän voi taas muistuttaa, että CO2 on noussut esiteollisesta ajasta 280 --> 415 ppm, eli 48 %.

CO2 tulee nousemaan vuoteen 2080 mennessä noin lukemaan 560 ppm, eli nykypäivästä 35 %.

CO2:n vaikutus on lähes kaikkien tutkijoiden mielestä logaritminen, eli ilmastonmuutos välillä 2021 - 2080 on selvästi pienempi kuin välillä 1750 - 2021.

Suomen ilmasto on lämmennyt ehkä 2 C vuosina 1840 - 2021. Näin ollen lisää lämpöä on luvassa 35 / 48 * 2 = 1.46 C.

https://en.wikipedia.org/wiki/Central_England_temperature

Cambridge on lämmennyt 1750 jälkeen 0.8 C (kuva). Sinne on luvassa 0.4 C lisää lämpöä 2080 mennessä.

Nämä ennusteet on kovin helppo laskea. Se ei estä ilmastouskonnon pappeja valehtelemasta täyttä häkää.

[Lalli IsoTalo]

Minulla on huonoja uutisia hesarille. Varma juttu. Greta vinkkasi.

[zupi]

[tweet]1449361373385814020[/tweet]

(ketju)

https://www.ft.com/content/e6426194-21e6-49c4-9520-97c337b350fd?

UK ministers will put nuclear power at the heart of Britain's strategy to reach net zero carbon emissions by 2050 in government documents expected as early as next week, alongside fresh details of its funding model.

Kwasi Kwarteng, business secretary, is to unveil an overarching "Net Zero Strategy" paper as soon as Monday, along with a "Heat and Building Strategy" and a Treasury assessment of the cost of reaching the 2050 goal.

The main strategy will have a heavy focus on Britain's slow-moving and long-awaited nuclear power programme. (...)

The creation of a "regulated asset base" (RAB) model will be key to delivering a future fleet of large atomic power stations. The RAB funding model is already used for other infrastructure projects, such as London's Thames Tideway super sewer.

Under the scheme, households will be charged for the cost of the plant via an energy levy long before it begins generating electricity, which could take a decade or more from when the final investment decision is taken.

The mechanism is designed to encourage investment by institutional investors, such as pension funds, by guaranteeing steady returns from early on. Legislation on the nuclear RAB model will be published later this month.

(...)

Ministers are also backing smaller modular reactors (SMRs) which are being developed by a consortium led by Rolls-Royce. Supporters of SMRs say these could be built in factories and have lower costs and risks than large atomic plants.

SMRs were also a key part of French president Emmanuel Macron's €30bn investment plan announced earlier this week to boost his country's green and high-tech industries.

Kwarteng has set a target of 2035 for the UK's electricity system to reach net decarbonisation, by drawing on a combination of nuclear power, renewables and "carbon capture and storage" (CCS) schemes attached to gas-fired power stations.

(...)

[tweet]1449363686615777281[/tweet]

[Isagoge]

Mites, jos ensin onnistuisitte ennustamaan oikein seuraavan viikon säät ja keskilämpötilan 0,1 asteen toleranssilla, sekä seuraavan vuoden lopun pörssikurssit (vähemmän kaoottinen systeemi kuin ilmasto), niin keskustellaan sen jälkeen sitten tarkemmin noista ilmastomalleista ja vuoteen 2100 asti ulottuvista povauksista...

Kaikeksi onneksi ilmastoa ja sen kehitystä on mallinnettu fysikaalisilla malleilla jo aika pitkään, parhaimmillaan viitisenkymmentä vuotta. Kuten viestini ensimmäisestä kuviosta nähdään, tämän vuoden fysiikan nobelistin  Syukuro Manaben ensimmäisten mallikokeiden tulokset aliarvioivat lämpenemistä, mutta sen jälkeen lämpeneminen on ennustettu erittäin hyvin - jos siis ymmärtää, miten nuo mallit toimivat; niiltä on täysin perusteetonta odottaa esim. ENSO:n käyttäytymisen tarkkaa ennustetta tai jokaisen vuoden keskilämpötilan ennustamista oikein 0,1 asteen tarkkuudella.

Jos ilmasto olisi "kaoottinen systeemi" ja vielä enemmän kaoottinen kuin talousjärjestelmä (kuten väität), miten näin hyvin onnistuneet ennusteet olisivat edes mahdollisia? Toinen tätä tukeva näkökulma on historiallinen. Ilmaston muuttujat, esimerkiksi globaali keskilämpötila ovat kaiken tutkimustiedon perusteella varsin odotettavalla tavalla tuottaneet historiassa vasteen ulkoisille ilmastopakotteille. Esimerkiksi viestini toinen kuvio kertoo globaalin keskilämpötilan kehityksestä uusimman tutkimuksen (Kaufmann et al., 2020):

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

Tässä on varmaan viisainta referoida artikkelia suorien sitaattien esittämisen sijaan. Kuten kuviosta käy ilmi, hieman yli kymmenen tuhatta vuotta sitten maapallon ilmasto alkoi lämmetä kohtalaisen nopeasti. Jo aikaisemman tutkimuksen perusteella uskotaan, että maapallon ilmaston keskilämpötila reagoi tuolloin kohtalaisen nopeasti kiertoratapakotteen muutokseen, ja sen aiheuttamien palauteilmiöiden laukeamiseen. Hieman tämän jälkeen lämpenemisen nopeus alkoi hidastua, jälleen linjassa kiertoratapakotteen muutoksen kanssa. Ennen teollistumisen alkua lämpimin jakso saavutettiin n. 8000-5500 vuotta sitten, jolloin kiertoratapakotteen lämmittävä vaikutus oli huipussaan tai jo hieman huipun ohi, ja palauteilmiöt tuottivat vielä lämpenemistä.

Kun pohjoinen pallonpuolisko tämän jälkeen taas alkoi saada vähemmän säteilyä kesäisin, maapallon ilmasto hyvin ennustettavasti alkoi kylmentyä hyvin hitaasti. Ja tätä jatkui (ja jatkuisi edelleenkin), ellei kasvihuoneilmiö olisi alkanut voimistua sen jälkeen, kun ihmiskunta alkoi tuottaa suurimittaisesti hiilidioksidia ilmakehään. Tämän jälkeen kuitenkin keskilämpötila alkoi nousta erittäin nopeasti, ja jälleen linjassa sen kanssa, mitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäyksen olisi pitänyt mallien mukaan aiheuttaa.

Mikä siis tässä viittaisi siihen, että ilmasto on kaoottinen systeemi ja sellaisena hyvin herkkä pienillekin alkuehtojen muutoksille? Pikemminkin ilmaston yhden keskeisen muuttujan, globaalin keskilämpötilan vaste pakotteiden muutoksille näyttää tässä erittäin ennustettavalta. Miksei se olisi sitä jatkossakin?

Vertaa tätä talousjärjestelmän tapahtumiin, joissa esimerkiksi VW:sta tuli hetkeksi markkina-arvon perusteella maailman suurin firma lokakuussa 2008, tai kun 2011 melko merkityksettömän Gateway Industriesin osakkeen arvo nousi hetkessä 20 000%. Jos ilmasto on tosiaan kaoottisempi järjestelmä kuin talousjärjestelmä (tai pelkät osakemarkkinat, mitä ehkä alunperin tarkoitit), miksi ilmastossa ei nykytiedon mukaan näy tällaisia täysin ennustamattomia muutoksia?

Ilmaston ja sään mallintamisen ja ennustamisen eroihin on ilman muuta syytä palata jatkossa, mutta tänään aika riittää vain tähän.       

[svobo]

Vilkaisin tuossa Huhtamäen pörssitiedotteita. Mietin kuuluisiko tämä enemmän sijoitushomma-ketjuun, mutta postaan tämän nyt tänne.

Huhtamäki valmistaa kaikenlaisia kartongista tehtyjä elintervikepakkauksia, mm. niitä kaikkien tuntemia kertakäyttöisiä kahvikuppeja. Uusimmassa pörssitiedotteessan Huhtamäki kertoo European Paper Packaging Alliancen (EPPA):n teettämästä ja insinööritoimisto Rambollin tekemästä riippumattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan pikaruokaketjun on ympäristöystävllisempää käyttää kertakäyttöisiä pahvipakkauksia kuin pestäviä kestoastioita, jos kestoastioiden elinkaareksi oletetaan yksi vuosi ja varsinkin, jos edes osa pahvista tulee kierrätettyä.

Tutkimuksen riippumattomuutta sopinee ainakin epäillä, mutta se voisi antaa aihetta punnita sitä, että kannattaako ihan joka paikassa ja aina ajaa fossiilitivapaa vaihtoehtoa, vai onko vaihtoehto itseasiassa enemmän päästöjä aiheuttava. Toinen mieleen juolahtanut kysymys oli, että jos kertakäyttöastiat ovat ekologisempia pikaruokaketjun ravintolassa, niin eikö se silloin voisi olla ekologisempaa myös kotitalouskäytössä. Yksi vähemmän ekologinen kaveri käyttikin jonkin aikaa kertakäyttöastioita ja kehui kuinka säästää aikaa tiskaamisessa. Likaiset astiat hän mätti ekologiseen kaupan kangaskassiin, joita sai työn puolesta ilmaiseksi ja vei pahvit siinä sekajäteroskikseen.

Alla lainattuna koko tiedote, koska on julkinen pörssitiedote.

Riippumaton tutkimus paljastaa, että siirtyminen uudelleenkäytettäviin astioihin pikaruokaravintoloissa vastaisi miljoonan bensiiniauton lisäämistä Euroopan teille

HUHTAMÄKI OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 6.10.2021 KLO 09.00

Riippumaton tutkimus paljastaa, että siirtyminen uudelleenkäytettäviin astioihin pikaruokaravintoloissa vastaisi miljoonan bensiiniauton lisäämistä Euroopan teille

Kertakäyttöisiä ja uudelleenkäytettäviä astioita vertaavan päivitetyn elinkaariarvioinnin (LCA) julkaiseminen auttaa ymmärtämään miten vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymistä voidaan edistää. Tutkimus pyrkii myös edistämään tutkitun tiedon käyttöä Euroopan tulevaisuuteen vaikuttavien päätösten teossa.

European Paper Packaging Alliancen (EPPA) tilaama ja johtavan riippumattoman kansainvälisen suunnittelu- ja konsultointialan yrityksen Rambollin suorittama elinkaariarviointi vertasi eurooppalaisessa pikaruokaravintolassa käytettävien paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten ja uudelleenkäytettävien astioiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kun ateriat syödään ravintolassa. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, elinkaariarvion mukaan uudelleenkäytettävillä astioilla on huomattavasti suurempi ympäristövaikutus kuin paperipohjaisilla kertakäyttöpakkauksilla, etenkin kannalta.

Uudelleenkäytettävien astioiden hiilijalanjälki on 2,8 kertaa suurempi kuin paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten, ja uudelleenkäytettävät astiat kuluttavat 3,4 kertaa enemmän makeaa vettä

Ramboll päivitti tammikuussa 2021 julkaistun alkuperäisen tutkimuksensa käyttäen uutta dataa. Päivitetyn tutkimuksen perusteella uudelleenkäytettävien astioiden hiilijalanjälki nykyaikaisessa pikaruokaravintolassa oli 2,8 kertaa suurempi kuin paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten hiilijalanjälki. Uudelleenkäytettävien astioiden käyttö kuluttimyös 3,4 kertaa enemmän [makeaa] vettä. Syynä on maailmanlaajuisen pandemian aikana erityisen tärkeäksi nousseen hygieniavaatimukset täyttävän astioiden pesuprosessin kuluttama energian ja veden määrä.

Tulosten perusteella voitiin laskea, että mikäli eurooppalaisissa pikaruokaravintoloissa siirryttäisiin ravintolassa tapahtuvien ruokailujen osalta uudelleenkäytettäviin astioihin vastaisi muutoksen ilmastovaikutus miljoonaa uutta bensiinikäyttöistä autoa Euroopan teillä. Uudelleenkäytettävien astioiden pesuun tarvittava veden määrä vastaisi 750 000 asukkaan kaupungin makean veden kulutusta. Tämä on vastoin sekä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa että YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Se on myös erittäin huolestuttavaa, koska se hidastaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vaikeuttaa pakkausteollisuuden toimia ympäristöystävällisten pakkausratkaisujen kehittämiseksi. Huhtamäki kehottaa EU:ta ja muita maailmanlaajuisia instituutioita käyttämään päätöstensä pohjana tutkittua tietoa, kuten Rambollin tekemää elinkaariarviota, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut sekä kuluttajille että ympäristölle voidaan varmistaa.

Päivitetyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten kierrätyksen lisääminen vähentää entisestään niiden ympäristövaikutuksia, etenkin verrattuna moniin uudelleenkäytettäviin astioihin, joita ei voida kierrättää tai joiden kierrätysaste on alhainen. Esimerkiksi nostamalla paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten kierrätysastetta Rambollintutkimuksessa käytettämästä 30 prosentista 70 prosenttiin, paperipakkausten veden kulutuksen etu kasvaa 3,4 kertaisesta 228-kertaiseksi.

Eric Le Lay, Huhtamäen Fiber Foodservice Europe-Asia-Oceania -liiketoimintasegmentin johtaja ja EPPA:n nykyinen presidentti toteaa: "Yleisistä ennakkokäsityksistä poiketen tieteelliset todisteet osoittavat selvästi, että uudelleenkäytettävät tuotteet kuormittavat ympäristöä merkittävästi. Todellisiin käyttötilanteisiin perustuvan datan perusteella ei ole epäilystäkään siitä, että paperipohjaiset kertakäyttöpakkaukset kuormittavat ympäristöä vähemmän, huolehtien samalla elintarviketurvallisuudesta ja eurooppalaisista kuluttajista. Meidän tulisi lopettaa arvailu ympäristöystävällisiä ratkaisuja etsiessämme ja luottaa tieteeseen sekä tehdä yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. Oikean kierrätysinfran avulla paperipohjaisetkertakäyttöpakkaukset auttavat Eurooppaa saavuttamaan vähähiilisen kiertotalouden ja vihreän kehityksen ohjelmantavoitteet."

https://www.huhtamaki.com/fi/media/nasdaq/press-release/2021/riippumaton-tutkimus-paljastaa-etta-siirtyminen-uudelleenkaytettaviin-astioihin-pikaruokaravintoloissa-vastaisi-miljoonan-bensiiniauton-lisaamista-euroopan-teille/

Ja kyllä, olen osakkeenomistaja.

[artti]

Tässä on varmaan viisainta referoida artikkelia suorien sitaattien esittämisen sijaan. Kuten kuviosta käy ilmi, hieman yli kymmenen tuhatta vuotta sitten maapallon ilmasto alkoi lämmetä kohtalaisen nopeasti. Jo aikaisemman tutkimuksen perusteella uskotaan, että maapallon ilmaston keskilämpötila reagoi tuolloin kohtalaisen nopeasti kiertoratapakotteen muutokseen, ja sen aiheuttamien palauteilmiöiden laukeamiseen. Hieman tämän jälkeen lämpenemisen nopeus alkoi hidastua, jälleen linjassa kiertoratapakotteen muutoksen kanssa. Ennen teollistumisen alkua lämpimin jakso saavutettiin n. 8000-5500 vuotta sitten, jolloin kiertoratapakotteen lämmittävä vaikutus oli huipussaan tai jo hieman huipun ohi, ja palauteilmiöt tuottivat vielä lämpenemistä.

Kun pohjoinen pallonpuolisko tämän jälkeen taas alkoi saada vähemmän säteilyä kesäisin, maapallon ilmasto hyvin ennustettavasti alkoi kylmentyä hyvin hitaasti. Ja tätä jatkui (ja jatkuisi edelleenkin), ellei kasvihuoneilmiö olisi alkanut voimistua sen jälkeen, kun ihmiskunta alkoi tuottaa suurimittaisesti hiilidioksidia ilmakehään. Tämän jälkeen kuitenkin keskilämpötila alkoi nousta erittäin nopeasti, ja jälleen linjassa sen kanssa, mitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäyksen olisi pitänyt mallien mukaan aiheuttaa.     

Olen miettinyt, että olisiko mahdollista, että luonnollinen lämpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevien päästöjen aiheuttama lämpeneminen vallitsisivat samaan aikaan. Onneksi planeetalla ei ole luonnollinen lämpeneminen ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevien päästöjen aiheuttama lämpeneminen yhtä aikaa =D

Jos ainoastaan fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista päästöistä johtuva lämpeneminen on näinkin tehokasta luonnollisen kylmentymisen aikakaudella niin mitä se olisikaan, jos nyt vallitseva aikakausi olisikin luonnollinen lämpeneminen! Jäämeren merijää olisi sulanut vieläkin nopeammin mitä se nyt tekee! Että merijää alkoi sulamaan 20 vuotta sitten. 1900-luvulla merijää ei ilmentänyt lämpenemistä niin selvästi kuin 2000-luvun puolella

Merien lämpövaranto on kasvanut siksi, että hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on lisääntynyt johtuen fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevien päästöjen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka päästää auringon säteilyä lävitse, ja sen jälkeen pidättää pinnoista heijastuvaa lämpöä niin kuin eräänlainen ikkuna, jolloin Maapallon suljettuun ilmakehään kertyy lämpöä, joka sitoutuu meriin ja siten lämmittää meriä. Merivirrat siirtävät lämmintä merivettä navoille, joka näkyy selkeimmin Jäämerellä merijään ohentumisena ja merijään pinta-alan kutistumisena

Kohta meillä on jäätön Jäämeri ja laivat kulkevat Euroopan ja Aasian välillä suorinta reittiä Pohjoisnavan kautta. Kannatan Jäämeren merijään nokeamisen esillä pitämistä, että merijää sulaisi kesällä nopeammin ja laivaväylät aukeaisivat. Korostan, että pidän lämpenemistä positiivisena asiana etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa kasvuolosuhteet parantuvat ja lämmityskulut pienentyvät. Hommalle aiemmin laittamani kuvan linkin tarkoitus on havainnollistaa Jäämeren merijään sulamistrendiä, joka on edistynyt todella mukavasti 2000-luvun alusta, se on tosi hienoa

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=565.0;attach=163693;image

Meriveden lämpenemisen yhteydessä on puhuttu mannerlaattojen reunamilla merenpohjassa sijaitsevista metaanihydraateista. Metaanihydraatti on tiivistynyttä lunta muistuttavia kemiallisia sidoksia, joita maakaasu muodostaa tietyissä lämpötila- ja paineolosuhteissa mannerlaattojen reunamien merenpohjan sedimenteissä ja ikiroudan alueilla. Metaanihydraatteja on karttojen mukaan jopa Intian mannerlaatan reunamilla. Intian Valtameren kuvittelisi olevan lämmin meri. Syvemmällä on varmaankin kylmempää. Tietolähteenä tietenkin Wikipedia

[Luotsi]

Mites, jos ensin onnistuisitte ennustamaan oikein seuraavan viikon säät ja keskilämpötilan 0,1 asteen toleranssilla, sekä seuraavan vuoden lopun pörssikurssit (vähemmän kaoottinen systeemi kuin ilmasto), niin keskustellaan sen jälkeen sitten tarkemmin noista ilmastomalleista ja vuoteen 2100 asti ulottuvista povauksista...

Kaikeksi onneksi ilmastoa ja sen kehitystä on mallinnettu fysikaalisilla malleilla jo aika pitkään, parhaimmillaan viitisenkymmentä vuotta.       

Ennustaminen (tai "mallintaminen") ei ole ollenkaan vaikeaa. Kohdalleen osuminen on 
Yli 2 vko ennustemallit ovat osuvuudeltaan kerta toisensa jälkeen osoittautuneet vastaaviksi kuin apina heittää tikkaa/kolikonheitto/tmvs. Senpä takia mielellään ei julkaistakaan kovin paljon alle 100 v mallinnuksia

[artti]

Ilmaston lämpeneminen ja merijään sulaminen ilmiönä on tosiasia, mutta se miten politiikka pelaa sillä varastellakseen rahaa on suurrikollisuutta

Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden heikentymisen ennakoidaan alkavan 2030-luvulla, joka samalla tarkoittaa, että fossiilisten polttoaineiden päästöt alkavat pienentyä, jota politiikka yrittää väistellä siksi, että politiikka pyrkii kavaltamaan ilmastorahastoihin miljardien eurojen edestä veronmaksajilta kerättyä rahaa

Kun miettii miltä ilmaston lämpenemisellä pelotteleva hysterian lietsominen näyttää niin se näyttää veronmaksajilta pakottamalla kerätyn rahan siirtämiseltä epämääräisiin rahastoihin, joka tuoksahtaa rötöstelyltä, joka miljardien eurojen suuruusluokassa on suurrikollisuutta

Vuonna 2016 perustettu Valtion kehitysyhtiö Vake Oy muuttui yhtiöjärjestyksen muutoksella Ilmastorahasto Oy:ksi joulukuussa 2020. Yhtiön 3,5 miljardin euron tase koostuu lähinnä 8,3% Neste Oyj:n omistuksesta.

https://www.ilmastorahasto.fi/yhtio/#lisatiedot

Ilmastorahaston oma pääoma 1 822 435 772 euroa vuonna 2020

https://www.ilmastorahasto.fi/wp-content/uploads/ilmastorahaston-tilinpaatos2020.pdf

Politiikka arvostelee omaisuuttaan veroparatiiseihin siirtäviä rahamiehiä samalla, kun politiikka käynnistää kaikessa hiljaisuudessa veronmaksajien rahaa pullistelevaa epämääräistä jakovaraa!



9. helmikuuta 1959 - 15. toukokuuta 1995 Suomen politiikassa vaikutti Suomen Maaseudun Puolue, jota johti värikäs persoona Veikko Vennamo, jonka populistinen retoriikka kritisoi moraalista rappiota, huijareita ja rosvoja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Vennamo

[Isagoge]

Jos vuotuinen keskilämpötila nousisi 3.5C, silloin Jyväskylässä olisi yhtä kuuma kuin nyt Helsingissä (keskilämpötila 3.0C vs 6.5C).

Keskilämpötilan nousua tarkastelleiden mallikokeiden perusteella näyttää hyvin todennäköiseltä, että pohjoisella pallonpuoliskolla ja erityisesti arktisella alueella lämpeneminen on voimakkaampaa kuin muualla (ja näinhän sen ihan yksinkertaisen fysiikankin mukaan täytyisi olla jo siitäkin syystä, että eteläisestä pallonpuoliskosta paljon suurempi osa on merta kuin pohjoisesta).

IPCC:n uusimman raportin (AR6 WG1, josta viestini kuva) mukaan kahden asteen nousu keskilämpötilassa voisi suurin piirtein tarkoittaa Suomessa neljän asteen nousua, ja kolmen asteen nousu kuuden asteen nousua. Jos tämän vuosisadan aikana globaali keskilämpötila nousee esimerkiksi kolme astetta verrattuna esiteolliseen, noin kuuden asteen nousu Suomessa tekee keskilämpötilasta karkeasti saman, mitä se on Unkarissa nyt.

Tuollainen muutos tuo elämäämme varmasti jo muitakin muutoksia kuin sen, että maan eri leveysasteilla täytyy vaihtaa omenalajikkeita. 

[Julleht]

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTemp oli 0.92 C syyskuussa, 0.25 C yli paussin. Tällä kertaa siis UAH MSU ja GISTemp olivat yhtä mieltä anomaliasta.

[...]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

Kun oli luppoaikaa, niin visualisoinpas kumpaistakin näistä. Lämpötila-anomaliaa gistempin (ja MERRA2:n) mukaan (liite 1) sekä pohjoisen napajäätikön pinta-alaa Sea Ice Indexin mukaan (liite 2). Päivittyvät kuukausittain, joten suattapi olla että postailen ensi kuussakin, nyt kun käppyrät on valmiina ja tarvitsee vain koodi pyörittää kun tuoreet luvut ilmestyy.

Lämpötila-anomalioiden suhteen ei taida olla epäselvää, etteikö lämpimään päin oltaisi menossa. Mikäli edellisen neljänkymmenen vuoden kasvutrendi pysyy lineaarisena, mennään kahden asteen yli muutamassa kymmenessä vuodessa. Nyt jo kolkutellaan siinä asteen kohdilla verrattuna 50-80 -lukujen keskiarvoon.

Koska maamassoista suurin osa on pohjoisella pallonpuoliskolla, on globaalissa keskilämpötilassakin kausivaihtelua: heinä-elokuu on keskimäärin reilun kolmisen astetta lämpimämpi kuin joulu-tammikuu. Syyskuu oli taas globaalisti kuumimmassa viisikossa kun katsotaan syyskuita mittaushistoriassa.

Jäätiköiden pinta-alan vuosittainen minimi on ollut sellaisessa laskussa, että trendiviiva ei alle miljoonan neliökilometrin todennäköisesti mene vielä vuosikymmeniin, mutta yksittäisen vuoden pinta-ala voi ennen vuotta 2040 alle mennäkin. Hiinä ja hiinä. Keskiarvo ja maksimi ovat sitten olleet hieman vähemmän laskussa kuin minimi, mutta laskussa nekin.

[mannym]

Jullethilla on nätit graafit, joskin sen luvut ovat hyvin omituiset. Merijään laajuus kerrotaan olevan syyskuussa 2021, 3.433 miljoonaa neliökilometriä. Lähteenä NSIDC.

NSIDC:llä on sivusto jossa heillä on päivittäin päivittyvä merijään laajuus. Tarkoituksella tuossa kuvaajassani etsin sen matalimman laajuuden minkä löysin. Se on viimeisessä kuvaajassa. 4.724 miljoonaa neliökilometriä.

NSIDC kertoo sitten Syyskuun minimiksi Jullethin kuvaajassa 1.291 miljoonaa neliökilometriä pienemmän alan kuin NSIDC kertoo omilla sivuillaan. https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

Jokin sen eron varmasti selittää. Luultavasti se on Jullethin visualisointi.

[Julleht]

Jokin sen eron varmasti selittää.

Kun nälvinnältäsi kerkiät, sinun grafiikassa on "extent", minulla on "area". Ero näiden kahden välillä vaikkapa tässä:

What is the difference between sea ice area and extent?
Area and extent are different measures and give scientists slightly different information. Some organizations, including Cryosphere Today, report ice area; NSIDC primarily reports ice extent. Extent is always a larger number than area, and there are pros and cons associated with each method.

A simplified way to think of extent versus area is to imagine a slice of swiss cheese. Extent would be a measure of the edges of the slice of cheese and all of the space inside it. Area would be the measure of where there is cheese only, not including the holes. That is why if you compare extent and area in the same time period, extent is always bigger. A more precise explanation of extent versus area gets more complicated.

http://nsidc.org/arcticseaicenews/faq/#area_extent

Liitteenä sama graafi extenttinä, trendi on samanlainen, itse asiassa jopa selkeämpi extentin kanssa. Lähteeni tosiaan täällä: https://masie_web.apps.nsidc.org/pub//DATASETS/NOAA/G02135/seaice_analysis/

[mannym]

Kun nälvinnältäsi kerkiät, sinun grafiikassa on "extent", minulla on "area". Ero näiden kahden välillä vaikkapa tässä:

Kauhia kun olet herkällä tuulella, tiedäthän että MASIE tilastoinnille löytyy ihan yksinkertainen visuaalinen lähde? Löytyy muuten paljon merijää juttua koottuna täällä https://www.climate4you.com/SeaIce.htm

Jossa on tuo Area ja Masie joka näyttäisi minimin olleen noin 5 miljoonaa neliökilometriä. Tämä siis puhtaasti visuaalisesti katsellen joka tarkoittaisi että ero visualisointisi välillä kasvaa.

Olisihan se kiva jos kuvaajassasi lukisi että se on area eikä extent, Varsinkin kun molemmat ilmoitetaan pinta-alana.

Liitteenä sama graafi extenttinä, trendi on samanlainen, itse asiassa jopa selkeämpi extentin kanssa. Lähteeni tosiaan täällä: https://masie_web.apps.nsidc.org/pub//DATASETS/NOAA/G02135/seaice_analysis/

Masie on aikasarja joka on puhtaasti ollut olemassa 15 vuotta nyt, tammikuusta 2006. Climate4you:n graafi kertoo ettei trendiä ylös eikä alas ole, koko tuona aikana.

Näyttää siltä että NOAA on sitten ympännyt joko MASIE aikasarjaan siihen kuulumattomia, tai sitten NOAA nimeää Masieksi asioita jotka eivät ole Masie. Tai sitten sinä käytät sitä vanhempaa versiota. Jännää että niitäkin on kaksi.

Uudempi ja ilmeisen puhdas Masie https://masie_web.apps.nsidc.org/pub/DATASETS/NOAA/G02186/
Ja se vanhempi mitä sinä käytät joka on 1978 etiäpäin oleva sarja. https://masie_web.apps.nsidc.org/pub/DATASETS/NOAA/G02135/seaice_analysis/

Kokeileppa tuolla uudemmalla visualisointiasi.

[Isagoge]

Uusi ns. konsensustutkimus on juuri julkaistu. Konsensustutkimus tarkoittaa ilmastotutkimuksen yhteydessä tutkimusta, jossa yritetään selvittää, miten suuri osuus tutkijoista tai heidän julkaisuistaan pitää nykyistä ilmaston lämpenemistä ihmisen toiminnan seurauksena. Kuten ilmastotutkimusta seuranneet tietävät, aikaisempien tutkimusten perusteella tuon osuuden on väitetty olevan 97 % tai jopa enemmän.

Nyt ilmestyneen uuden tutkimuksen

https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ac2966

mukaan konsensus on noussut miltei täydelliseksi.

We conclude with high statistical confidence that the scientific consensus on human-caused contemporary climate change—expressed as a proportion of the total publications—exceeds 99% in the peer reviewed scientific literature.

Tämä konsensustutkimus käytti erilaista lähestymistapaa kuin aikaisemmat. Ilmastotutkimuksen artikkelikorpuksesta otettiin 3000 artikkelin satunnaisotos, ja siitä etsitiiin artikkeleita, joiden kirjoittajan/kirjoittajien mukaan jokin muu kuin ihmiskunnan voimistama kasvihuoneilmiö tuottaa nykyisen lämpenemisen. Kuten lopputuloksena saatu prosenttiosuus kertoo, kovin montaa sellaista ei löytynyt.

[mannym]

Uusi ns. konsensustutkimus on juuri julkaistu. Konsensustutkimus tarkoittaa ilmastotutkimuksen yhteydessä tutkimusta, jossa yritetään selvittää, miten suuri osuus tutkijoista tai heidän julkaisuistaan pitää nykyistä ilmaston lämpenemistä ihmisen toiminnan seurauksena. Kuten ilmastotutkimusta seuranneet tietävät, aikaisempien tutkimusten perusteella tuon osuuden on väitetty olevan 97 % tai jopa enemmän.

Nyt ilmestyneen uuden tutkimuksen

https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ac2966

mukaan konsensus on noussut miltei täydelliseksi.

We conclude with high statistical confidence that the scientific consensus on human-caused contemporary climate change—expressed as a proportion of the total publications—exceeds 99% in the peer reviewed scientific literature.

Tämä konsensustutkimus käytti erilaista lähestymistapaa kuin aikaisemmat. Ilmastotutkimuksen artikkelikorpuksesta otettiin 3000 artikkelin satunnaisotos, ja siitä etsitiiin artikkeleita, joiden kirjoittajan/kirjoittajien mukaan jokin muu kuin ihmiskunnan voimistama kasvihuoneilmiö tuottaa nykyisen lämpenemisen. Kuten lopputuloksena saatu prosenttiosuus kertoo, kovin montaa sellaista ei löytynyt.

Mainiota, mitäs se konsensus kertookaan meille globaalin ilmakehän optimaaliseksi lämpötilaksi? Entäpä optimaaliseksi CO2 pitoisuudeksi?

Täydellinen "konsensus". No ilmastointitiede ei siten ole tiedettä lain.

I want to pause here and talk about this notion of consensus, and the rise of what has been called consensus science. I regard consensus science as an extremely pernicious development that ought to be stopped cold in its tracks. Historically, the claim of consensus has been the first refuge of scoundrels; it is a way to avoid debate by claiming that the matter is already settled. Whenever you hear the consensus of scientists agrees on something or other, reach for your wallet, because you're being had.

Let's be clear: the work of science has nothing whatever to do with consensus. Consensus is the business of politics. Science, on the contrary, requires only one investigator who happens to be right, which means that he or she has results that are verifiable by reference to the real world. In science consensus is irrelevant. What is relevant is reproducible results. The greatest scientists in history are great precisely because they broke with the consensus. There is no such thing as consensus science. If it's consensus, it isn't science. If it's science, it isn't consensus. Period.

Oikeastaan Isagoge voikin sitten säästää meiltä muilta tarkastuksen tarpeen ja vastata kysymyksiin siitä paperista jonka nyt tänne toi.

Mikä oli kriteeri ihmisen aiheuttamalle ilmastonmuutokselle?
Kuinka moni tutkittu paperi allekirjoitti tuon nimenomaisen kriteerin?
Kuinka suuri on konsensus joka on määritelty 3000 "satunnaisesta" paperista ilmoitetun 88125 joukosta?

Tai no vastaan itse. Paperin kirjoittajat ottavat 3 kriteeriä joiden mukaan kyseessä on ns "konsensus" paperi, eli puoltavat ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Nämä 3 ovat.
Explicitly states that humans are the primary cause of recent global warming

Esimerkki. 'The global warming during the 20th century is caused mainly by increasing greenhouse gas concentration especially since the late 1980s'

Explicitly states humans are causing global warming or refers to anthropogenic global warming/climate change as a known fact

esimerkki. 'Emissions of a broad range of greenhouse gases of varying lifetimes contribute to global climate change'

Implies humans are causing global warming. e.g. research assumes greenhouse gas emissions cause warming without explicitly stating humans are the cause

esimerkki. '...carbon sequestration in soil is important for mitigating global climate change'

sitten vielä .

1—Explicit endorsement with quantification   19
2—Explicit endorsement without quantification   413
3—Implicit endorsement   460

4a—No position   2104
5—Implicit rejection   2
6—Explicit rejection without quantification   1
7—Explicit rejection with quantification   1

Jos matematiikkani ei oikein petä niin 892 paperia 3000:sta sanoo jotain siihen suuntaan että kasvihuonepäästöt ovat lisänneet lämpöä. 2104 ei ota kantaa, ja 4 sanoo ettei ihmisen toiminnan vaikutus ole selvää.

29,7% tutkituista papereista "konsensus" papereita
70,13% tutkituista papereista ei ota kantaa. ja Siten ei tue konsensusta tai ole sitä vastaan.
0,13% tutkituista papereista on "ei konsensus" papereita

Joten 99,% konsensus muuttuikin lyhyellä tarkistelulla 29,7% konsensukseksi.

Tai sitten vodiaan sanoa että ilmatieteen konsensus on 70% Does not address or mention the cause of global warming...

Kauhia kun se oli helppoa taas.

[Isagoge]

...Masie on aikasarja joka on puhtaasti ollut olemassa 15 vuotta nyt, tammikuusta 2006. Climate4you:n graafi kertoo ettei trendiä ylös eikä alas ole, koko tuona aikana.

Ja sitten olisi hyvä MASIEn yhteydessä muistaa, mitä sen tekijät suosittavat datan dokumentoinnissa tuolla

https://nsidc.org/data/g02186?qt-data_set_tabs=2#qt-data_set_tabs

If one is interested in long-term trends in sea ice or how it responds to changing climate forcing, generally, it is best not to use an operational product, but rather one that is consistently produced and retroactively quality controlled. The NSIDC Sea Ice Index monthly ice extent, and the satellite passive microwave data sets upon which it is based, is one example. The Sea Ice Index gives a daily image of extent as well as monthly products. However, these daily images are not meant to be used for climate studies or for inferring anything longer than seasonal trends. Satellite data are not quality controlled quickly enough; and for reasons explained in the Sea Ice Index documentation, the daily ice edge position can be off by tens of kilometers or more from the ice edge that an analyst would draw.

Boldaukset minun.

[mannym]

Ja sitten olisi hyvä MASIEn yhteydessä muistaa, mitä sen tekijät suosittavat datan dokumentoinnissa tuolla

https://nsidc.org/data/g02186?qt-data_set_tabs=2#qt-data_set_tabs

If one is interested in long-term trends in sea ice or how it responds to changing climate forcing, generally, it is best not to use an operational product, but rather one that is consistently produced and retroactively quality controlled. The NSIDC Sea Ice Index monthly ice extent, and the satellite passive microwave data sets upon which it is based, is one example. The Sea Ice Index gives a daily image of extent as well as monthly products. However, these daily images are not meant to be used for climate studies or for inferring anything longer than seasonal trends. Satellite data are not quality controlled quickly enough; and for reasons explained in the Sea Ice Index documentation, the daily ice edge position can be off by tens of kilometers or more from the ice edge that an analyst would draw.

Boldaukset minun.

Kun ottaa huomioon että laitoin koko Masie kuvaajan jossa näkyy sekä se operatiivinen eli päivittäinen lukema että se 365 päivän juokseva keskiarvo niin kyllä siinä ajassa on tekijätkin jo ehtineet laatutarkastaa juttunsa.

Ja mikä niistä päivittäisistä luvuista on nyt ollut esillä? Aivan se päivä jolloin minimi saavutettiin ja siitäkin on jo tovi aikaa. Seuraava päivittäinen mikä kiinnostaa on kun se maksimi saavutetaan.

Kun nyt 365 päivän juokseva keskiarvo on esitetty, niin löydätkö sinä Isagoge Masie sarjasta sillä "suositetulla" tavalla trendin ylös tai alas?

[Isagoge]

Mainiota, mitäs se konsensus kertookaan meille globaalin ilmakehän optimaaliseksi lämpötilaksi? Entäpä optimaaliseksi CO2 pitoisuudeksi?

Jälleen kerran en varmaankaan ymmärrä kysymystä, enkä sitä, mihin se tässä liittyy. Ei ilmakehällä luonnontieteellisestä näkökulmasta ole "optimaalista" co2-pitoisuutta, eikä keskilämpötilallakaan optimaalista arvoa. Ihmisen toiminnalle otollisten olosuhteiden näkökulmasta voi kyllä ajatella, että selvästi nykyistä alhaisempi co2-pitoisuus ja sen seurauksena hieman alhaisempi keskilämpötila olisi meille helpoin tilanne jatkossa; käytännössä kaikki se, mitä voidaan kutsua ihmissivilisaatioksi on rakennettu selvästi alemman co2-pitoisuuden ja hieman alemman keskilämpötilan vallitessa.

No ilmastointitiede ei siten ole tiedettä lain.

Jos konsensus jostain asiasta tekee tieteestä pseudotiedettä (en muuten ole koskaan kuullut kenenkään vakavasti otettavan tieteenteoreetikon tuollaista väittävän), niin ikävä kyllä fysiikassa, biologisissa tieteissä ja lääketieteessäkin löytyy valtavasti asioita, joista vallitsee konsensus. Ehkäpä ne sitten ovat pseudotieteitä myös. Michael Chricton oli kyllä ihan hyvä kirjailija ja ehkä oli aikoinaan myös kelpo lääketietelijä, mutta ei häntä voi tieteenfilosofina tai -teoreetikkona ottaa vakavasti. 

Jos matematiikkani ei oikein petä niin 892 paperia 3000:sta sanoo jotain siihen suuntaan että kasvihuonepäästöt ovat lisänneet lämpöä. 2104 ei ota kantaa, ja 4 sanoo ettei ihmisen toiminnan vaikutus ole selvää.

Aivan niin. Ilmastotutkimus on muun tieteellisen tutkimuksen tapaan hyvin pitkälle erikoistunutta, ja jokaiselle sitä lukeneelle on täysin selvää, että vajaasta sadasta tuhannesta vertaisarvioidusta paperista suurin osa ei ota kantaa ilmaston lämpenemisen syihin, koska tutkimustehtävä ei liity niihin mitenkään, eikä aineistokaan mahdollista tällaista kannanottoa. Jos joku esimerkiksi tutkii aihetta "Phenology of British butterflies and climate change", niin julkaistun paperin abstrakti on tietysti tällainen:

Data from a national butterfly monitoring scheme were analysed to test for relationships between temperature and three phenological measures, duration of flight period and timing of both first and peak appearance. First appearances of most British butterflies has advanced in the last two decades and is strongly related to earlier peak appearance and, for multibrooded species, longer flight period. Mean dates of first and peak appearance are examined in relation to Manley's central England temperatures, using regression techniques. We predict that, in the absence of confounding factors, such as interactions with other organisms and land-use change, climate warming of the order of 1 °C could advance first and peak appearance of most butterflies by 2–10 days.

(https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1046/j.1365-2486.2000.00322.x)

Esimerkiksi tuossa tutkimuksessa olisi hyvän tieteellisen käytännön vastaista laittaa abstraktiin väitteitä siitä, mikä aiheuttaa nykyisen lämpenemisen, jos oma tutkimus ei sitä aiheuttavia mekanismeja millään tavalla tarkastele. Yksinomaan tästä syystä suhteellinen osuus pitäisi laskea nimenomaan niin, että kantalukuna on vain sen aliotoksen koko, jossa otettiin asiaan kantaa.

Täytyy ihmetellä, miten vaikeaa tämän ymmärtäminen on jopa eräille tutkijakoulutuksen saaneille ilmastoskeptikoille. Kuvitellaan esimerkiksi äärimmilleen yksinkertaistettu tutkimus, jossa halutaan selvittää, miten suuri osuus 2020 punkinpureman itsessään huomanneista suomalaisista ei huomannut mitään oireita puremajäljen lisäksi. Suomalaisista otetaan satunnaisotos, vaikkapa juuri tuo 3000 havaintoyksikköä, ja heille lähetetään osoite nettisivulle, jossa on kyselylomake. Siinä on kaksi kysymystä:

Oletko vuoden 2020 aikana huomannut saaneesi punkinpureman? k/e
Huomasitko muita oireita puremasta kuin puremajäljen (vastaa vain, jos vastasit edellä k)? k/e

Kuvitellaan edelleen, että 500 vastaa ensimmäiseen kysymykseen kyllä ja heistä 400 vastaa jälkimmäiseen kysymykseen ei. Miten lasketaan suhteellinen osuus, jolla vastataan tutkimuskysymykseen?

Jos sinä olisit tutkimuksen puikoissa, se pitäisi sinun logiikkasi mukaan laskea käyttämällä kantalukuna kolmeatuhatta, jolloin tulos olisi 13 %. Siis vain noin joka kymmenes suomalainen olisi selvinnyt punkinpuremasta ilman lisäoireita.

Ainoa järkevä tapa laskea tuo suhteellinen osuus on kuitenkin käyttää kantalukuna sen aliotoksen kokoa, johon kuuluvat punkinpureman itsessään huomanneet ihmiset, eli lukua 500. Ja silloin saadaan tietenkin tulokseksi  80 %.

Aivan samalla tavalla tämän kuuluu mennä myös noissa konsensustutkimuksissa. Ei ole rakettitiedettä. 
 

[mannym]

Jälleen kerran en varmaankaan ymmärrä kysymystä, enkä sitä, mihin se tässä liittyy. Ei ilmakehällä luonnontieteellisestä näkökulmasta ole "optimaalista" co2-pitoisuutta, eikä keskilämpötilallakaan optimaalista arvoa. Ihmisen toiminnalle otollisten olosuhteiden näkökulmasta voi kyllä ajatella, että selvästi nykyistä alhaisempi co2-pitoisuus ja sen seurauksena hieman alhaisempi keskilämpötila olisi meille helpoin tilanne jatkossa; käytännössä kaikki se, mitä voidaan kutsua ihmissivilisaatioksi on rakennettu selvästi alemman co2-pitoisuuden ja hieman alemman keskilämpötilan vallitessa.

Mitä? Konsensustiede ei tiedä mikä on pallon optimaalinen lämpötila tai optimaalinen CO2 ptoisuus? Eikun niin, konsensustiede ei ole tiedettä, vaan mielipidekysely joka on suoritettu abstrakteista.

No ilmastointitiede ei siten ole tiedettä lain.

Jos konsensus jostain asiasta tekee tieteestä pseudotiedettä (en muuten ole koskaan kuullut kenenkään vakavasti otettavan tieteenteoreetikon tuollaista väittävän), niin ikävä kyllä fysiikassa, biologisissa tieteissä ja lääketieteessäkin löytyy valtavasti asioita, joista vallitsee konsensus. Ehkäpä ne sitten ovat pseudotieteitä myös. Michael Chricton oli kyllä ihan hyvä kirjailija ja ehkä oli aikoinaan myös kelpo lääketietelijä, mutta ei häntä voi tieteenfilosofina tai -teoreetikkona ottaa vakavasti.  [/quote]

Chrichtonin teesi kuitenkin on pitävä. Sillä konsensus ei ole tieteellinen vaan poliittinen linjaus. Nyt jos "ilmastotieteen konsensus" on sitä mieltä että ihminen on aiheuttanut muutoksen. Niin silloinhan tiede on valmis ja voidaan antaa kenkää ilmastontutkijoille, onhan se tiede valmis kun on "konsensus". Biologisissa tieteissä ja lääketieteessä löytyy asioita joista ei vallitse konsensusta, vaan tulosten lopputulos joka on jäänyt vallitsevaksi kannaksi. Tiedäthän 2+2=4. Onko meillä tuossa matemaattinen lopputulos vai onko meillä konsensus siitä että asia on niin? Aivan. Vedotaanko biologisissa tieteissä ja lääketieteessä näissä asioissa konsensukseen? Julkaistaanko niistä konsensuksista tutkimuksia?

Mitä ihmettä? Eikö? Kummallista. Kyllähän nyt pitäisi.

Aivan niin. Ilmastotutkimus on muun tieteellisen tutkimuksen tapaan hyvin pitkälle erikoistunutta, ja jokaiselle sitä lukeneelle on täysin selvää, että vajaasta sadasta tuhannesta vertaisarvioidusta paperista suurin osa ei ota kantaa ilmaston lämpenemisen syihin, koska tutkimustehtävä ei liity niihin mitenkään, eikä aineistokaan mahdollista tällaista kannanottoa. Jos joku esimerkiksi tutkii aihetta "Phenology of British butterflies and climate change", niin julkaistun paperin abstrakti on tietysti tällainen:

Ja silti näistä vedetään johtopäätöksiä "tieteen konsensuksesta", vaikka todellisuudessa sellaista "konsensusta" ei ole. Jo pelkästään tuossa paperista jonka toit saatesanoin

Uusi ns. konsensustutkimus on juuri julkaistu. Konsensustutkimus tarkoittaa ilmastotutkimuksen yhteydessä tutkimusta, jossa yritetään selvittää, miten suuri osuus tutkijoista tai heidän julkaisuistaan pitää nykyistä ilmaston lämpenemistä ihmisen toiminnan seurauksena. Kuten ilmastotutkimusta seuranneet tietävät, aikaisempien tutkimusten perusteella tuon osuuden on väitetty olevan 97 % tai jopa enemmän.

Nyt ilmestyneen uuden tutkimuksen

mukaan konsensus on noussut miltei täydelliseksi.

Tämä konsensustutkimus käytti erilaista lähestymistapaa kuin aikaisemmat. Ilmastotutkimuksen artikkelikorpuksesta otettiin 3000 artikkelin satunnaisotos, ja siitä etsitiiin artikkeleita, joiden kirjoittajan/kirjoittajien mukaan jokin muu kuin ihmiskunnan voimistama kasvihuoneilmiö tuottaa nykyisen lämpenemisen. Kuten lopputuloksena saatu prosenttiosuus kertoo, kovin montaa sellaista ei löytynyt.[/quote]

Paitsi että löytyi, 70% tutkituista papereista ei ottanut kantaa jolloin lopputuloksena saatu "konsensus" ei ole lähelläkään "täydellistä"

Täytyy ihmetellä, miten vaikeaa tämän ymmärtäminen on jopa eräille tutkijakoulutuksen saaneille ilmastoskeptikoille. Kuvitellaan esimerkiksi äärimmilleen yksinkertaistettu tutkimus, jossa halutaan selvittää, miten suuri osuus 2020 punkinpureman itsessään huomanneista suomalaisista ei huomannut mitään oireita puremajäljen lisäksi. Suomalaisista otetaan satunnaisotos, vaikkapa juuri tuo 3000 havaintoyksikköä, ja heille lähetetään osoite nettisivulle, jossa on kyselylomake. Siinä on kaksi kysymystä:

Oletko vuoden 2020 aikana huomannut saaneesi punkinpureman? k/e
Huomasitko muita oireita puremasta kuin puremajäljen (vastaa vain, jos vastasit edellä k)? k/e

Kuvitellaan edelleen, että 500 vastaa ensimmäiseen kysymykseen kyllä ja heistä 400 vastaa jälkimmäiseen kysymykseen ei. Miten lasketaan suhteellinen osuus, jolla vastataan tutkimuskysymykseen?

Jos sinä olisit tutkimuksen puikoissa, se pitäisi sinun logiikkasi mukaan laskea käyttämällä kantalukuna kolmeatuhatta, jolloin tulos olisi 1,3 %. Siis vain noin joka sadas suomalainen olisi selvinnyt punkinpuremasta ilman lisäoireita.

Ainoa järkevä tapa laskea tuo suhteellinen osuus on kuitenkin käyttää kantalukuna sen aliotoksen kokoa, johon kuuluvat punkinpureman itsessään huomanneet ihmiset, eli lukua 400. Ja silloin saadaan tietenkin tulokseksi  80 %.

Aivan samalla tavalla tämän kuuluu mennä myös noissa konsensustutkimuksissa. Ei ole rakettitiedettä. 

Täytyy kyllä sanoa että kysymyksesi on puhdasta idiotismia. Rehellisesti ilmoittaisin 3000 saaneen kyselyn, 500 vastanneen huomanneen punkin pureman, 400 havainneen oireita ja 100 jääneen ilman oireita. Se ei vaadi mitään muuta. Enkä koe minkäänlaista tarvetta ekstrapoloida sitä koskemaan 5.5 miljoonaa suomalaista. Tai kuten sinä tuossa teet, eli sinun tuloksessasi 80% suomalaisista olisi saanut punkinpuremasta lisäoireita.

Konsensustutkimuksissa, joita ei oikeastaan tehdä kuin ilmastointitieteen alalla, ongelma on se että ne tutkimusten tekijät voivat sanoa poimineensa sattumanvaraisesti tutkimuksia. Mutta kuten tuostakin läpyskästä voi lukea, 88125 paperista valittiin 3000 jotka osuivat tietyin termein suoritettuihin hakuihin. Ja sitten hakivat tietyin termein skeptisiä papereita kaikista ja löysivät 28.

Tai kuten paperista luemme.

We also use a second sample-weighted approach that was specifically biased with keywords to help identify any sceptical peer-reviewed papers in the whole dataset. We identify four sceptical papers out of the sub-set of 3000, as evidenced by abstracts that were rated as implicitly or explicitly sceptical of human-caused global warming. In our sample utilizing pre-identified sceptical keywords we found 28 papers that were implicitly or explicitly sceptical. We conclude with high statistical confidence that the scientific consensus on human-caused contemporary climate change—expressed as a proportion of the total publications—exceeds 99% in the peer reviewed scientific literature.

Eli kun on valittu etukäteen sanat joilla haetaan ja sitten muodostetaan niiden hakujen pohjalta "konsensus", niin siinä ei ole mitään täydellistä tai siitä konsensuksesta ei saada täydellistä.

Ihan samaa sontaa kuin aiemmat konsensus tutkimukset. Kovaa valuuttaa olisi jos määrittäisivät tiukat kriteerit termeilleen ja kävisivät läpi kaikki nuo tutkimukset ja sitten näiden tutkimusten lopputuloksista koostaisivat sen konsensuksen.

Eikun niin, se vaatisi työtä, ei riitä yksinkertainen sanahaku abstrakteista. Kovempaa tiedettä ei liene...

[mannym]

Katsotaan vielä yksi pätkä tuosta konsensuspaperista.

Our results confirm, as has been found in numerous other previous studies of this question, that there is no significant scientific debate among experts about whether or not climate change is human-caused. This issue has been comprehensively settled, and the reality of ACC is no more in contention among scientists than is plate tectonics or evolution. The tiny number of papers that have been published during our time period which disagree with this overwhelming scientific consensus have had no discernible impact, presumably because they do not provide any convincing evidence to refute the hypothesis that—in the words of IPCC AR5—'it is extremely likely that human influence has been the dominant cause of the observed warming since the mid-20th century' [12], and, most recently in IPCC AR6—'it is unequivocal that human influence has warmed the atmosphere, ocean and land' [13].

Kuten tuosta voi nähdä niin poimimalla sanahaulla pienen nipun papereita ja sitten vaatien näiltä "uskottavia todisteita" joilla kumotaan hypoteesi, joka ei varmasti ole näiden papereiden sisällön kannalta mitenkään oleellinen, tehdään "konsensus" tiedettä ja julistetaan ylivoimainen konsensus asiasta.

Mutta mikä jää tuolta ja muilta konsensus tieteiltä osoittamatta? Ne uskottavat todisteet. Tieteen tekijöiden mielipide ei ole uskottava todiste, tieteentekijöiden tutkimusten abstrakteista koostettu sanahaku ei ole uskottava todiste.

Kykenevätkö konsensustieteilijät esittämään konsensuksensa tai hypoteesinsa todentamiseksi sellaisia uskottavia todisteita joita vaativat näiltä "skeptikko" papereilta. Kuten tuosta "tutkimuksesta" voimme katsella, niin eivät voi.

Siten palaamme nollahypoteesiin ja erään Richard Feynmanin sanoihin. Now I'm going to discuss how we would look for a new law. In general, we look for a new law by the following process. First, we guess it (audience laughter), no, don't laugh, that's the truth. Then we compute the consequences of the guess, to see what, if this is right, if this law we guess is right, to see what it would imply and then we compare the computation results to nature or we say compare to experiment or experience, compare it directly with observations to see if it works.

If it disagrees with experiment, it's wrong. In that simple statement is the key to science. It doesn't make any difference how beautiful your guess is, it doesn't matter how smart you are who made the guess, or what his name is ... If it disagrees with experiment, it's wrong. That's all there is to it.

[KTM]

Tässäpä jälleen hulvattoman hauska uutinen

Auton lämmitin onkin valtava saastuttaja – sähköautoilijalla vaikea tilanne

Autojen lämmittimet ovat yllättäviä päästölähteitä. Sähköauton lämmittämiseen ei siksi ole tarjolla järkevää keinoa.

Valitset sähköauton vähentääksesi päästöjä. Haluat istahtaa lämpimään autoon, joten autoon tarvitaan esilämmitys.

Et kuitenkaan halua, että lämmitys kuluttaa sähköautosi akkuja, koska se lyhentäisi ajomatkaa. Niinpä tarjolla olevaksi vaihtoehdoksi nousee auton lämmittäminen polttoainelämmittimellä.

Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että polttoainelämmittimien hiukkaspäästöt voivat olla jopa tuhatkertaisia tyhjäkäynnillä toimivien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöihin verrattuna.

Tutkimuksesta on kirjoittanut muiden muassa Tekniikka & Talous, jonka mukaan lämmittimien päästöjä ei säännellä lainkaan. Niinpä ne voivat muodostaa maailmanlaajuisen päästöongelman.

Autoilijoiden kielenkäytössä polttoainelämmittimiä kutsutaan webastoiksi tunnetuimman valmistajan mukaan. Webastoja käytetään yleisesti sekä henkilöautoissa että raskaan liikenteen ajoneuvoissa moottorin esilämmitykseen ja ajon aikaiseen matkustamon lisälämmitykseen.

Mittauksissa havaittiin, että bensiini- ja dieselkäyttöiset lämmittimet tuottivat korkeimmat hiukkaspitoisuudet heti käynnistyksen jälkeen ja sammuttaessa.

Erityisesti nykyaikaisissa dieselmoottoreissa, jotka kaikki on varustettu hiukkassuodattimilla, lämmittimien päästöt korostuvat suhteessa pakoputkien erittäin alhaisiin hiukkaspitoisuuksiin.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/de6930ad-c411-4653-a456-ce329d713ce2

[Vänkääjä]

Tässäpä jälleen hulvattoman hauska uutinen

Auton lämmitin onkin valtava saastuttaja – sähköautoilijalla vaikea tilanne

Autojen lämmittimet ovat yllättäviä päästölähteitä. Sähköauton lämmittämiseen ei siksi ole tarjolla järkevää keinoa.

Valitset sähköauton vähentääksesi päästöjä. Haluat istahtaa lämpimään autoon, joten autoon tarvitaan esilämmitys.

Et kuitenkaan halua, että lämmitys kuluttaa sähköautosi akkuja, koska se lyhentäisi ajomatkaa. Niinpä tarjolla olevaksi vaihtoehdoksi nousee auton lämmittäminen polttoainelämmittimellä.

Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että polttoainelämmittimien hiukkaspäästöt voivat olla jopa tuhatkertaisia tyhjäkäynnillä toimivien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöihin verrattuna.

Tutkimuksesta on kirjoittanut muiden muassa Tekniikka & Talous, jonka mukaan lämmittimien päästöjä ei säännellä lainkaan. Niinpä ne voivat muodostaa maailmanlaajuisen päästöongelman.

Autoilijoiden kielenkäytössä polttoainelämmittimiä kutsutaan webastoiksi tunnetuimman valmistajan mukaan. Webastoja käytetään yleisesti sekä henkilöautoissa että raskaan liikenteen ajoneuvoissa moottorin esilämmitykseen ja ajon aikaiseen matkustamon lisälämmitykseen.

Mittauksissa havaittiin, että bensiini- ja dieselkäyttöiset lämmittimet tuottivat korkeimmat hiukkaspitoisuudet heti käynnistyksen jälkeen ja sammuttaessa.

Erityisesti nykyaikaisissa dieselmoottoreissa, jotka kaikki on varustettu hiukkassuodattimilla, lämmittimien päästöt korostuvat suhteessa pakoputkien erittäin alhaisiin hiukkaspitoisuuksiin.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/de6930ad-c411-4653-a456-ce329d713ce2

Polttoainelämmittimet? Maailmanlaajuisen päästöongelman?
Kuinkahan paljon noita maailmanlaajuisesti on edes käytössä. Vai vihjataanko jälleen, että suomalaisautoilijahan se tuhoaa ilmaston.

[Isagoge]

...Siten palaamme nollahypoteesiin ja erään Richard Feynmanin sanoihin. Now I'm going to discuss how we would look for a new law. In general, we look for a new law by the following process. First, we guess it (audience laughter), no, don't laugh, that's the truth. Then we compute the consequences of the guess, to see what, if this is right, if this law we guess is right, to see what it would imply and then we compare the computation results to nature or we say compare to experiment or experience, compare it directly with observations to see if it works.

If it disagrees with experiment, it's wrong. In that simple statement is the key to science. It doesn't make any difference how beautiful your guess is, it doesn't matter how smart you are who made the guess, or what his name is ... If it disagrees with experiment, it's wrong. That's all there is to it.

Feynmankaan ei ole saavuttanut merkittävää arvostusta tieteenfilosofina, vaikka toki merkittävä fyysikko olikin, ja osasi kirjoittaa fysiikan etenemisestä taitavasti ja viihdyttävästi. Mutta jos otetaan Feinman tuon lainauksesi (ja hänen muiden kirjoitustensa) perusteella vakavasti, niin hänhän väittää seuraavaa:
(1)   hypoteeseja voidaan keksiä vapaasti, vaikkapa täysin arvaamalla
(2)   tämän jälkeen täytyy olla hallittu menettelytapa, jolla määritetään hypoteesien ennustetut havaintoseuraamukset
(3)   tehdään empiirinen tutkimus
(4)   jos ennustetut havaintoseuraamukset poikkeavat riittävän paljon empiirisen tutkimuksen tuloksista, hypoteesi pitää hylätä

Kyseessä on melko puhdasoppinen Popperilainen näkymys tieteen logiikasta, joten Feinman ei todellakaan keksinyt tuota itse. Tuon keksi Karl Popper monta vuosikymmentä aikaisemmin, ja jo sitä ennen se oli jo operationaalisessa käytössä tieteentekemisessä. Toki se on jo vanhentunut, mutta tarkastellaan asiaa jatkossa kuitenkin sen näkökulmasta.

Jos mennään Popperilaisen logiikan mukaan, on syytä tarkastella, mitä ilmastotutkijat ovat ennustaneet. Keskeisiä ennusteita (aikajärjestyksessä) ovat olleet
(1)   Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään nostaa maapallon keskilämpötilaa.
(2)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut teollistumisen alusta nykyhetkeen.
(3)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu ihmiskunnan toiminnasta
(4)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa ilmakehän epätasapainoiseen lämpenemiseen
(5)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa merijään sulamiseen, jäätiköiden sulamiseenen ja merenpinnan nousuun.
(6)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa merten lämpösisällön kasvuun.

Kaikkia näitä ennusteita tukevat empiiriset havainnot. Jos siis noudatetaan ylistämääsi Popperilaista kriteeriä, ilmastotiede on ilman muuta tiedettä, ja se on osunut oikeaan kaikissa merkittävissä ennusteissaan. 

[mannym]

Feynmankaan ei ole saavuttanut merkittävää arvostusta tieteenfilosofina, vaikka toki merkittävä fyysikko olikin, ja osasi kirjoittaa fysiikan etenemisestä taitavasti ja viihdyttävästi. Mutta jos otetaan Feinman tuon lainauksesi (ja hänen muiden kirjoitustensa) perusteella vakavasti, niin hänhän väittää seuraavaa:
(1)   hypoteeseja voidaan keksiä vapaasti, vaikkapa täysin arvaamalla
(2)   tämän jälkeen täytyy olla hallittu menettelytapa, jolla määritetään hypoteesien ennustetut havaintoseuraamukset
(3)   tehdään empiirinen tutkimus
(4)   jos ennustetut havaintoseuraamukset poikkeavat riittävän paljon empiirisen tutkimuksen tuloksista, hypoteesi pitää hylätä

Kyseessä on melko puhdasoppinen Popperilainen näkymys tieteen logiikasta, joten Feinman ei todellakaan keksinyt tuota itse. Tuon keksi Karl Popper monta vuosikymmentä aikaisemmin, ja jo sitä ennen se oli jo operationaalisessa käytössä tieteentekemisessä. Toki se on jo vanhentunut, mutta tarkastellaan asiaa jatkossa kuitenkin sen näkökulmasta.

Se on katsos niin että vaikka se on popperilainen näkemys, niin Feynman on se joka sen toi isosti esille. Tieteessä ja varsinkin kun opetetaan, sillä ei ole niin väliä luetella kuka minkäkin milloin keksi, vaan se idean välittäminen eteenpäin on se the point. Ja kas kummaa, osaatko nimetä yhden tiedemiehen joka on "merkittävää arvostusta tieteenfilosofinia" nauttiva?

Jos mennään Popperilaisen logiikan mukaan, on syytä tarkastella, mitä ilmastotutkijat ovat ennustaneet. Keskeisiä ennusteita (aikajärjestyksessä) ovat olleet
(1)   Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään nostaa maapallon keskilämpötilaa.
(2)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut teollistumisen alusta nykyhetkeen.
(3)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu ihmiskunnan toiminnasta
(4)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa ilmakehän epätasapainoiseen lämpenemiseen
(5)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa merijään sulamiseen, jäätiköiden sulamiseenen ja merenpinnan nousuun.
(6)   Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtaa merten lämpösisällön kasvuun.

Jep, Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään nostaa maapallon keskilämpötilaa. IPCC ja kumppanit kertovat että ilmakehän hiilidioksidin tuplaantuminen johtaa 3,2°C lämpenemiseen.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kerrotaan kasvaneen teollistumisen alusta nykyhetkeen. Mittauksia on ollut noin 60 vuotta ja kas, 70 luvullahan ennustettiin niiden hiilidioksidipäästöjen vievän pallon kylmempään. Kunnes sitten muutettiin linjaa ihan yks kaks.
Hiildiioksidin nousun sanotaan johtuvan ihmisestä. Se kuitenkin on luonnollisen vaihtelun sisällä, joten...
ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tulee kasvihuoneilmiön mukaan lämmittää ilmakehää enemmän kuin maanpintaa. Ei ilmakehän epätasapainoiseen lämpenemiseen. Mitattu todellisuus ei tue tätä lainkaan.
Merijäätä on nyt pallolla enemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Jäätikötkin voivat oikein hyvin ja merenpinta nousee maltillisesti. Kaikki noista annetut ennusteet ovat menneet pieleen.
Merten lämpösisältö toki on kasvanut, mutta paljon vähemmän kuin ne "tiedemiehet" ovat arvanneet ja sen myötä päätyivät adjustoimaan mittaussarjoja.

Kaikkia näitä ennusteita tukevat empiiriset havainnot. Jos siis noudatetaan ylistämääsi Popperilaista kriteeriä, ilmastotiede on ilman muuta tiedettä, ja se on osunut oikeaan kaikissa merkittävissä ennusteissaan.

Kaikkia noita "ennusteita" eivät tue empiiriset havainnot. Sillä empiiriset havainnot ovat johtaneet siihen että pyritään selittämään mistä ne johtuvat. Eli havainnot ovat edeltäneet "ennusteita", jonka jälkeen yksinkertaisimmat nielevät "ennusteet" ja uskovat niiden olleen oikeassa.

Näytäppäs nyt vaikkapa 5 esimerkkiä niistä merkittävistä ennusteista joissa ilmastotiede on osunut oikeaan. Käydään ne sitten yhdessä läpi. Epäilen että ne ovat ihan yhtä heikolla pohjalla kuin tuo "konsensus" paperisikin jonka näemmä hylkäsit, kun sitä vähän tökki.

[Roope]

Tuija Siltamäen kolumni: Ilmastotoimien täytyy tuntua jokaisen arjessa – muun väittäminen on poliitikolta turhaa jeesustelua

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia länsimaiseen elämäntapaan, mutta sitä äänestäjä ei kestä kuulla, kirjoittaa Siltamäki.

Onhan siinä aina jotain suloista, kun poliitikko, hänen avustajansa tai viestintäkonsulttinsa keksii uuden termin, jota esihenkilö tai asiakas alkaa sitten A-Studiossa ja tiedotustilaisuuksissa toistella. Vaalitappiosta tulee torjuntavoitto, muiden surkeuteen perustuvasta voitosta vahva luottamuksen osoitus hallitukselle.

Kuluneen hallituskauden suosituimpia hokemia ovat olleet oikeudenmukainen siirtymä ja reilu ilmastotoimi.

Se on tietysti strateginen valinta. Epäreiluiksi koetut poliittiset päätökset tapaavat olla epäsuosittuja, ja jos epäreiluuden kokijoita on riittävästi, päätös kaatuu, ja kannatus laskee. Niinpä nuorten eläkenurinasta – sikäli kuin sellaista edes on – ei tarvitse olla yhtä kiinnostunut kuin taitetusta indeksistä urputtavien vanhusten mellakoinnista.

Ilmastopolitiikassa riskinä on, että jos toimia yritetään tehdä liian nopeasti, ei lopulta saada tehtyä mitään. On siis ymmärrettävää, että poliitikot käyttävät paljon aikaa ja vaivaa reiluudesta viestimiseen.

Mutta kuten useimmat poliittiset hokemat, ei reiluuskaan oikeastaan tarkoita juuri mitään.

[...]

Ei ole kohtuullista, että ilmastotoimet kaatuvat yksittäisen kansalaisen harteille tai niskaan – kivoja ruumiillisia ilmaisuja molemmat! – vaan päävastuu täytyy puhujasta riippuen olla kansainvälisellä yhteisöllä, yrityksillä tai tuhmalla kapitalistisella talousjärjestelmällä.

Kansalaisten niska-hartiaseudusta huolehtiminen on sikäli erikoista, että jos ilmastokeskustelussa jokin konsensus on, niin se, että näin monimutkaisen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan monien eri sektoreiden yhteistyötä.

Ja tyystin toinen kysymys on se, kuinka luottavaisin mielin pitäisi suhtautua Yhdysvaltain kaltaisten kehitysmaiden kykyyn tehdä kovia ilmastopäätöksiä, kun se on osoittautunut hyvin hankalaksi Suomessakin.

Minusta kansalaisia ei ole syyllistetty lähimainkaan tarpeeksi. Ilmastonmuutoksen tehokas hillitseminen vaatii isoja muutoksia koko inhimilliseen elämäntapaan. Jos siinä halutaan onnistua, ei ole sellaista vaihtoehtoa, että kaikki ympäristön kannalta haitallinen toiminta jatkuu kuten ennenkin.

Ja vaikka länsimainen elämäntapa onkin luonut erinomaiset olosuhteet shoppailemiseen, ei "systeemi" pakota ketään tilaamaan joka päivä internetistä turhaa paskaa. Jokainen tekee valintansa lopulta itse.

Pitkällä aikavälillä ympäristön kannalta olisi reilua, että ihmisiä lakattaisiin varjelemasta omilta tunteiltaan ja edellytettäisiin, että aikuiset alkaisivat käyttäytyä kuin aikuiset eivätkä parkuisi mielipahaansa kuin pahaiset kakarat.

Ja se, että poliittista keskustelua edes yritettäisiin käydä käsitteillä, jotka eivät voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.

Tuija Siltamäki

Kirjoittaja on Ylioppilaslehden päätoimittaja, jonka mielestä elämän ei pidä olla helppoa ja kivaa.

Yle 21.10.2021

Noita Siltamäen syystäkin paheksumia ilmaisuja käyttävät nimenomaan Suomen radikaalin ilmastopolitiikan kannattajat. Hallituspuolueiden ja kokoomuksen mukaan on muka mahdollista sekä säästää kakku että syödä se, sekä saavuttaa hiilineutraalisuus vuonna 2035 että tehdä se ihmisten elämää hankaloittamatta – ja me vielä tienataankin tällä. Tämä on tietysti silkkaa valehtelua, jota kuorrutetaan tyhjällä puheella reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Minusta kansalaisia ei ole syyllistetty lähimainkaan tarpeeksi. Ilmastonmuutoksen tehokas hillitseminen vaatii isoja muutoksia koko inhimilliseen elämäntapaan. Jos siinä halutaan onnistua, ei ole sellaista vaihtoehtoa, että kaikki ympäristön kannalta haitallinen toiminta jatkuu kuten ennenkin.

Mitä hyvää tällä jo nyt joidenkin mielenterveyttä järkyttäneellä syyllistämisellä sitten on tarkoitus saavuttaa? Mitä isoja muutoksia nimenomaan länsimaissa pitäisi saada aikaan  ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja mitä kautta? Luen rivien välistä flirttailua ilmastofasistisen diktatuurin kanssa, sillä jo nyt ilmastopolitiikassa mennään Euroopassa ja etenkin Suomessa demokratian äärirajoilla ja ylikin.

Kirjoittajaa ei voi ottaa kovin vakavasti, jos hän tosissaan esittää vaihtoehtona, että kaikki ympäristön kannalta haitallinen toiminta jatkuisi kuten ennenkin. Ei ole jatkunut enää pitkiin aikoihin.

Pitkällä aikavälillä ympäristön kannalta olisi reilua, että ihmisiä lakattaisiin varjelemasta omilta tunteiltaan ja edellytettäisiin, että aikuiset alkaisivat käyttäytyä kuin aikuiset eivätkä parkuisi mielipahaansa kuin pahaiset kakarat.

Ja se, että poliittista keskustelua edes yritettäisiin käydä käsitteillä, jotka eivät voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.

Mielellään, mutta eihän tätä ilmastopolitiikan käsitesokerointia harrasteta siksi, että ihmisiä suojeltaisiin tunteiltaan vaan siksi, että alarmistipoliitikot eivät menetettäisi ääniä. Kyseisiä käsitteitä käyttävät ihmiset vetoavat ilmastonmuutoksella pelottelussa ilman mitään rajoja pelkoihin ja syyllisyyden tunteeseen ja yrittävät lietsoa hysteriaa, jotta päästäisiin harjoittamaan kyseenalaistamatta tietynlaista politiikkaa ja rahanjakoa muka reiluuden, oikeudenmukaisuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä.

Eikä Siltamäki taida tarkoittaa mielipahaansa parkuvilla maailmantuskallaan mässäileviä elokapinalaisia vaan niitä, jotka kyseenalaistavat parkuvat elokapinalaiset.

[Roope]

Ilmastopolitiikassa pitäisi kuunnella kansalaisia nykyistä enemmän

Puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat kehittämään kansalaisten hyväksymiä poliittisia ratkaisuja ilmastopoliittisiin kysymyksiin.

[...]

Tutkijat, eturyhmät ja järjestöt ovat hyvin edustettuina ilmastopolitiikkaan liittyvän lainsäädännön ja muiden suunnitelmien valmistelussa. On tärkeää ottaa myös tavalliset kansalaiset osaksi ilmastotoimia koskevaa päätöksentekoa, ja tämänkin vuoksi on kehitettävä uusia rakentavan yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoja.

YKSI ratkaisu ovat puntaroivat kansalaiskeskustelut. Kansalaisraadit ja kansalaiskokoukset ovatkin yleistyneet ilmastokysymyksien käsittelyssä.

Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa satunnaisotannalla valittu, mahdollisimman hyvin koko väestöä edustava joukko muodostaa yhdessä mielipiteen johonkin politiikkaa koskevaan kysymykseen. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita, keskustelevat käsiteltävästä aiheesta ja tuottavat kannanoton päätöksenteon tueksi.

Moderaattorien johdolla käytävät keskustelut tähtäävät yhteisymmärryksen lisäämiseen kannustamalla osallistujia perustelemaan näkemyksensä ja suhtautumaan avoimesti myös toisenlaisiin näkemyksiin. Kansalaiskeskusteluissa voidaan käsitellä tiedollisestikin monimutkaisia aiheita ja puntaroida rakentavasti ristiriitaisia näkemyksiä herättäviä asioita.

ILMASTOPOLITIIKKAA koskevia puntaroivia kansalaiskeskusteluja on järjestetty esimerkiksi Tanskassa, Britanniassa ja Ranskassa. Suomessa hyödynnettiin keväällä 2021 ensimmäistä kertaa puntaroivaa kansalaisraatia osana keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) laatimista. Kansalaisraati arvioi kuluttajiin kohdistuvien ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Käsitellystä aiheesta laadittiin lopuksi yhteinen julkilausuma.

[...]

Kansalaisten näkökantojen sivuuttaminen voi jopa rapauttaa päätöksentekojärjestelmään kohdistuvaa luottamusta. Kansalaiskeskusteluilla pitäisikin olla selkeä rooli poliittisessa päätöksenteossa, ja päättäjien tulisi sitoutua siihen, että he vastaavat kansalaiskeskustelujen kannanottoihin.

[...]

Kansalaiskeskusteluja voidaan järjestää ilman lainsäädäntöäkin, mutta tuleeko kansalaisnäkökulma riittävän hyvin huomioon otetuksi ilman erikseen säädettyä velvoitetta?

Puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat auttaa kehittämään kansalaisten hyväksymiä poliittisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Parhaassa tapauksessa ne auttavat vastaamaan muutosten kansalaisissa synnyttämiin huoliin ja edistävät siirtymää kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Katariina Kulha ja Maija Setälä

Kulha on projektitutkija ja Setälä valtio-opin professori Turun yliopistossa.

Helsingin Sanomat 25.10.2021

Näiden uusien "kansalaispaneelien" idea on muka edustaa kansan ääntä, vaikka oikeasti ne vain toistavat niitä "asiantuntijoita", joita heille on syötetty.

[Luotsi]

Näiden uusien "kansalaispaneelien" idea on muka edustaa kansan ääntä, vaikka oikeasti ne vain toistavat niitä "asiantuntijoita", joita heille on syötetty.

Miksi keksiä kapulakielisiä, kömpelöitä ilmaisuja tyyliin "kansalaisraati" tai "kansalaispaneeli" kun meillä on olemassa vanha, hyvä ja ytimekäs neuvosto?
Kaikki ilmastovalta neuvostoille!