Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[l'uomo normale]

Nämä puntaroivat kansalaisraadit ovat trendi nyt. Helsingin kaupunkisuunnittelussakin on muutaman sadan tuhannen euron arvoisia kansalaisehdotusten pohjalta tehtyjä hankesuunnitelmia, joista ihmiset saavat äänestää kivimmän: grillikatos, skeittiparkki vai kuntoilulaitteita. Uusissa megarakennushankkeissa varataan alun perin kerrosneliömetrejä leikattavaksi pois lopullisesta suunnitelmasta kansalaispalautteen pohjalta.

Poliisin kannalta sopivan syrjässä on Helsingissä Kansalaistori, jossa porukat saavat osoittaa mieltä ketään häiritsemättä. Kansalaiset saavat Eduskuntaan lakialoitteita kansalaisaloitteen kautta ja sopivat aloitteet hyväksytään.

Välillä se on "kansalainen" välillä "toveri", riippuen siitä miten autoritääriset hallinnot haluavat alamaista nimittää.

Neuvostojen fiktiivinen valta on ehkä kohta täällä ellei ole jo.

[Roope]

Yle: Kerttu Kotakorpi: Mitä 1,5 astetta tarkoittaa ilmastolle ja miksi siitä meuhkataan niin paljon 27.10.2021

Oikein hyvä kysymys, etenkin kun on yleistä tietoa kaikille niille, jotka asiasta mitään tietävät, että 1,5 astetta ylittyy väistämättä ainakin joksikin aikaa.

Hirveä meuhkaaminen yhdestä luvusta. 1,5 astetta. Ei kuulosta paljolta. Ainakaan ensikuulemalta.

Jos lämpötila on tänään 1,5 astetta lämpimämpi kuin eilen, eroa tuskin huomaa. Suomessa ilmasto on lämmennyt kolmenkymmenen viime vuoden aikana noin 1,3 astetta. Kuinka iso ja huomattava muutos se on, sitä voi kukin miettiä.

Voin vastata. Muutos ei ole niin iso ja huomattava, että se oikeuttaisi minkäänlaisen meuhkaamisen. Get over it.

Merkityksettömältä tuntuvan 1,5 asteen lämpenemisen läpikäynyt maailma näyttää hyvin erilaiselta kuin maailma tänä päivänä. Puhumattakaan esiteollisesta ajasta. Nyt ilmasto on siis lämmennyt siitä jo yli asteen.

Kotakorven mukaan nykyisestä 1,1 asteesta vielä 0,4 astetta lisää lämmennyt maailma näyttää "hyvin erilaiselta" kuin maailma tänä päivänä. Todellako?

Minusta maailma näyttää varsin samanlaiselta verrattuna noin 20 vuoden takaiseen, kun keskilämpö oli 0,4 astetta alempi.

IPCC:n raportin mukaan puoli astetta lisää tarkoittaa entistä voimakkaampia helleaaltoja, pidempiä lämpimiä jaksoja, lyhyempiä kylmiä jaksoja ja merkittäviä muutoksia sateisuudessa.

Muutokset ovat tilastollisesti luokkaa muutamia prosentteja, eivätkä ihmiset kiinnittäisi niihin huomiota ilman ilmastopolitiikan lobbaukseen liittyvää hysteeristä uutisointia, jossa jokainen metsäpalo ja tulva pannaan nykyisin ilmastonmuutoksen piikkiin.

1,5 asteen lämpenemistä pidetäänkin suurimpana terveysuhkana maailman väestölle.

Kuka pitää? Suurimmat terveysuhkat esimerkiksi kuolemantapauksissa – kuten myös yhteiskunnalliset uhkat – johtuvat ihan muista tekijöistä.

Suomalaisille ilmastonmuutos tarkoittaa vähemmän ilmastoon liittyviä kuolemia, ja ilmastoon liittyvissä katastrofeissa kuolee maailmalla trendinomaisesti vähemmän ihmisiä kuin koskaan.

Mannerjäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, ja tämä kehitys tulee jatkumaan tuhansia vuosia riippumatta siitä, mitä ihmiskunnan päästöille tapahtuu. Päästöjen rajoitusten nopeudesta riippuen merenpinta nousee jo vuosisadan puoliväliin mennessä kymmenestä kahteenkymmeneen senttimetriä, mikä väistämättä lisää tulvia rannikolla.

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja on meteorologi ja yksi Ylen uuden ilmastoliven päivittäjistä

Uskomatonta tekstiä meteorologilta. Muutoksessa on viive, mutta merenpinta ei tietenkään nouse tuhansia vuosia päästöistä riippumatta. Toisaalta tulevien rajoitusten nopeudella eli ilmastopolitiikkavalinnoilla ei ole kuin epärealistisessa maksimissaan yhden (1) sentin verran (RCP2.6:n ja RCP4.5:n ero) vaikutusta siihen, kuinka paljon merenpinta nousee 2050 mennessä. Noiden RCP-skenarioiden erona on arviolta tuhansien miljardien eurojen kustannukset, jos riittääkään.

Kotakorpi luultavasti viittaa laskelmiin, joiden mukaan pelkkä hiilipäästöjen lopettaminen ei pysäyttäisi merenpinnan nousua satoihin vuosiin, mutta tällaiseen skenaarioon sisältyy perustelematon oletus, että ilmakehästä ei koskaan poistettaisi siellä jo olevaa hiiltä, eikä nousseeseen lämpötilaan yritettäisi vaikuttaa muillakaan keinoilla.

Tällainen on älyllisesti epärehellistä ihmisten harhaanjohtamista. Eli Ylen ilmastojournalismia.

[Ajattelija2008]

At the national average level, relative to the minimum mortality temperature (22.8°C, 79.1st centile), the mortality risk of extreme cold temperature (at −1.4°C, the 2.5th centile) lasted for more than 14 days, whereas the risk of extreme hot temperature (at 29.0°C, the 97.5th centile) appeared immediately and lasted for two to three days. 14.33% of non-accidental total mortality was attributable to non-optimum temperatures, of which moderate cold (ranging from −1.4 to 22.8°C), moderate heat (22.8 to 29.0°C), extreme cold (−6.4 to −1.4°C), and extreme heat (29.0 to 31.6°C) temperatures corresponded to attributable fractions of 10.49%, 2.08%, 1.14%, and 0.63%, respectively.

https://www.bmj.com/content/363/bmj.k4306
Kiinassa kuolleisuus on alin, kun vuorokauden keskilämpötila on 22.8 C. Viileä sää aiheuttaa siellä 5 kertaa niin paljon ylikuolleisuutta kuin lämmin sää.

Intiassa kuolleisuus on alin, kun vuorokauden keskilämpötila on 30 C.

Tieteen konsensus on, että ilmaston lämpeneminen vähentää ennenaikaisia kuolemia. Tämä on Kerttu Kotakorvelle kerrottu, mutta hän jatkaa valehtelua Ylen rahoituksella.

Jos Ylelle lähettää korjauspyynnön väärään tieteelliseen tietoon, niin he eivät tee mitään korjausta. Heille maksetaan siitä, että he valehtelevat hallituksen toiveiden mukaan.

[artti]

Vuosisadan tärkein haaste maailmantaloudelle on fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen

Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoituminen aloittaa maailmanpolitiikan ja maailmantalouden turbulenssin - silloin ilmastonlämpenemisvouhotus katoaa politiikasta ja tiedotusvälineistä

Muistetaan keskeisesti, että Maapallo on edelleen jääkaudessa, ja että vallitseva aikakausi on jääkauden kylmien jaksojen välinen lämmin kausi

Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, sen todistaa Jäämeren merijään kuutiokilometrien ympärivuotinen kutistuminen, joka johtuu vallitsevasta lämpimästä kaudesta ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka päästää auringonsäteilyä lävitse, ja pidättää pinnoista heijastuvaa lämpöä, joka luo Maapallon ilmakehän kokoisen kasvihuone-efektin

Kun fossiilisten polttoaineiden saatavuus pienenee ja fossiilisten polttoaineiden polttaminen pienenee niin se pienentää hiilidioksidipäästöjä, joka samalla lievittää kasvihuone-efektiä ja ilmaston lämpenemistä

Ilmastonmuutos on aikamme tärkein haaste, ja siksi Euroopan unioni ja Suomi pyrkivät hiilineutraaliuteen lähivuosikymmeninä nopeuttamalla päästövähennystoimia sekä vahvistamalla hiilidioksidia sitovia hiilinieluja.

Erityisesti seuraavat 10–15 vuotta ovat kriittisiä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaativat huomattavia investointeja julkiselta sekä yksityiseltä sektorilta vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumiseksi. Kansainvälinen ja kansallinen sääntely pyrkivät tekemään ilmastoystävällisistä investoinneista houkuttelevampia, mutta niiden täysimääräinen toteutuminen vie aikaa.

https://www.ilmastorahasto.fi/tehtava/

Vuonna 2016 perustettu Valtion kehitysyhtiö Vake Oy muuttui yhtiöjärjestyksen muutoksella Ilmastorahasto Oy:ksi joulukuussa 2020. Yhtiön 3,5 miljardin euron tase koostuu lähinnä 8,3% Neste Oyj:n omistuksesta.

https://www.ilmastorahasto.fi/yhtio/#lisatiedot

Ilmastorahaston oma pääoma 1 822 435 772 euroa vuonna 2020

https://www.ilmastorahasto.fi/wp-content/uploads/ilmastorahaston-tilinpaatos2020.pdf

[Roope]

Glasgow'n ilmastokokouksen edellä vastuullisilla toimittajilla on vastustamaton tarve esittää ilmastonmuutoksen kehitys niin synkkänä kuin kehtaavat. Ja kyllähän he kehtaavat.

Helsingin Sanomat: Vain Gambia pysyy 1,5 asteen tavoitteessa – Tämä juttu näyttää, miten taistelu ilmaston­muutosta vastaan ollaan häviämässä 29.10.2021

Me ollaan hävitty tämä peli, valistaa toimittaja Sara Vainio jo otsikossa.

ILMASTOPOLITIIKASSA on totuttu seuraamaan, kuinka valtio toisensa jälkeen ilmoittaa yhä kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita – samalla kun todelliset päästöt jatkavat kasvuaan.

Tällaista ei ole tapahtunut ilmastopolitiikassa vaan korkeintaan ilmastopolitiikkaa kehystävässä ilmastojournalismissa.

Suomen hallitus ilmoitti radikaalista vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteestaan jo yli kaksi vuotta sitten, eikä sen jälkeen ole tullut ilmoituksia lähellekään yhtä "kunnianhimoisista" tavoitteista vaan päinvastoin (EU, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä jne.) kymmeniä vuosia myöhemmäksi sijoitettuja realistisia tavoitteita.

Vuoteen 2030 mennessä EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon ja Yhdysvallat tavoittelee päästöjen puolittamista verrattuna vuoden 2005 tasoon. Yhdysvaltojen tavoite on EU:ta heikompi.

Kiina puolestaan uskoo päästöjensä kasvavan vuoteen 2030 asti.

Lisäksi EU ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet nollaamaan nettopäästönsä eli pyrkimään hiilineutraaleiksi vuoteen 2050 mennessä ja Kiina vuoteen 2060 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että maat päästelevät hiilidioksidia vain sen verran kuin niillä on hiilinieluja sitä sitomaan.

Toimittaja kyllä mainitsee Yhdysvaltojen ja Kiinan vuosien 2050 ja 2060 hiilineutraalisuustavoitteet, mutta mitäs tarinassa sitten tapahtuu?

Jos kaikki maat saavuttaisivat nykyiset tavoitteensa, ilmasto lämpenisi noin 2,4 astetta.

Luku perustuu Climate Action Trackerin laskelmiin. Paitsi että myös Yhdysvaltain ja Kiinan ilmoittamat tavoitteet huomioonottava CAT:n luku onkin 2,0 astetta. Melkoinen ero.

Suomessa vaikutukset eivät näy yhtä selvästi. Se voi olla yksi syy, miksi ilmastotoimia yhä vastustetaan.

"Tuntuu absurdilta, että vaikka meillä on korkea koulutustaso, ilmastonmuutos pitää kokea omakohtaisesti, jotta haluaisi toimia."

Suomen radikaaleja ilmastotoimia voi vastustaa ihan siltä pohjalta, että niissä ei ole järkeä. Hallituksen kaavailemat muista maista jyrkästi poikkeavat toimet tulevat erittäin kalliiksi, mutta eivät vaikuta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla, eivätkä ole toimina edes tehokkaita vaan osittain jopa tilannetta pahentavia.

EU-linjasta poikkeavissa toimissa ei ole objektiivisesti katsoen järkeä senkään jälkeen, vaikka ilmastonmuutoksen kokisi subjektiivisesti kuinka omakohtaisesti.

Lopulta tuhannen taalan kysymys kuuluu, mitä tekevät huimasti kasvavat Kiina ja Intia ja Afrikan väestökeskukset niiden jälkeen.

"Jos elintason kasvu menee fossiilisten kautta, niin se on kohtalon kysymys."

Juuri näin. Suomen ilmastopolitiikan valinnat ja moraaliposeeraus eivät ole kokonaiskuvassa edes yhden taalan kysymys paitsi suomalaisille, joille ne ovat kymmenien miljardien eurojen kysymys.



Entäs Yle? No, sitä samaa kuin Hesarikin:

Yle: Glasgow'n ilmastokokous alkaa, ja tästä on kyse 29.10.2021

1,5 asteen tavoite on karkaamassa käsistä

Lämpötilan nousu nykyisillä sitoumuksilla ja tavoitteilla 1,9-3,0 astetta.

Myös Ylellä viittaus jopa kolmen asteen lämpenemiseen perustuu Climate Action Trackerin laskelmiin.

Ja myös Yle viittaa haarukkaan, jossa ei ole otettu huomioon Yhdysvaltain ja Kiinan ilmoittamia hiilineutraalisuustavoitteita. CAT:n haarukka sellaiselle on 1,6-2,6 astetta, mutta sehän on jo osittain Pariisin sopimuksen "selvästi alle kahden asteen" tavoitteessa.

Näköpiirissä häämöttävästä onnistumisesta ei saa rakennettua tarpeeksi masentavaa, syyllistävää ja radikaalin ilmastopolitiikan oikeuttavaa narratiivia.

[Ajattelija2008]

Ja myös Yle viittaa haarukkaan, jossa ei ole otettu huomioon Yhdysvaltain ja Kiinan ilmoittamia hiilineutraalisuustavoitteita. CAT:n haarukka sellaiselle on 1,6-2,6 astetta, mutta sehän on jo osittain Pariisin sopimuksen "selvästi alle kahden asteen" tavoitteessa.

Laskin pari viikkoa sitten että HadCRUT4:n lämpeneminen välillä 1850 - 2080 on 1.75 C, jos CO2 on 560 ppm vuonna 2080. Tämä olettaa CO2- ja aerosolituotannon pysyvän samana seuraavat 60 vuotta.

CAT:n haarukassa 1.6 C ilmeisesti olettaa, että CO2 lähtee reippaaseen laskuun 2060 jälkeen. Jos eri maat oikeasti olisivat hiilineutraaleja silloin, niin meret ja kasvillisuus pudottaisivat CO2:ta 2.5 ppm vuodessa. CO2 putoaisi peräti 100 ppm 40 vuodessa ja olisi enää luokkaa 415 ppm vuonna 2100 eli sama kuin nyt.

Jos samalla poistuvat aerosolit ilmasta, niin se lämmittää 0.5 C. Merten lämpeneminen toisi ehkä 0.1 C.

Näin ollen CAT:n arvio 1.6 C on realistinen, jos ihan oikeasti saavutetaan hiilineutraalisuus ja samalla lopetetaan aerosolien päästäminen ilmaan. Aerosoleja toki voidaan keinotekoisesti tuottaa hyvin halvalla, joten halutessa HadCRUT4 saadaan 1.0 C:hen eli samaan kuin nyt.

[Isagoge]

Jos eri maat oikeasti olisivat hiilineutraaleja silloin, niin meret ja kasvillisuus pudottaisivat CO2:ta 2.5 ppm vuodessa. CO2 putoaisi peräti 100 ppm 40 vuodessa ja olisi enää luokkaa 415 ppm vuonna 2100 eli sama kuin nyt.

Mihin tämä käsitys perustuu? Tämän tutkimuksen

https://www.nature.com/articles/nature16494

mukaan 100 ppm:n pudotus esimerkiksi arvosta 500 ppm arvoon 400 ppm kestäisi vuosituhansia ihmiskunnan lopetettua nettopäästämisen.

[Ajattelija2008]

Jos eri maat oikeasti olisivat hiilineutraaleja silloin, niin meret ja kasvillisuus pudottaisivat CO2:ta 2.5 ppm vuodessa. CO2 putoaisi peräti 100 ppm 40 vuodessa ja olisi enää luokkaa 415 ppm vuonna 2100 eli sama kuin nyt.

Mihin tämä käsitys perustuu? Tämän tutkimuksen

https://www.nature.com/articles/nature16494

mukaan 100 ppm:n pudotus esimerkiksi arvosta 500 ppm arvoon 400 ppm kestäisi vuosituhansia ihmiskunnan lopetettua nettopäästämisen.

Tällä hetkellä ihmiskunta tuottaa 5 ppm CO2 vuodessa ja siitä 2.5 ppm / vuosi liukenee mereen ja sitoutuu kasvillisuuteen. Miksi sitoutuminen yhtäkkiä loppuisi, jos ihminen ei tuota CO2? Kasvit tuskin huomaavat yhtäkkiä, että niiden pitää lopettaa kasvaminen, kun CO2 ei enää nousekaan joka vuosi.

Mereen liukeneminen aivan ohueen pintakerrokseen toki loppuu, kun CO2 ei enää nouse, koska hyvin ohut pintakerros vettä on saturoitunut. Käsittääkseni kuitenkin meren hiilinielu perustuu veden sekoittumiseen, eikä sekoittuminen lopu siihen, että CO2 ei enää kasva.

Tästä saadaan empiiristä tietoa, jos joskus CO2-tuotanto putoaa esim. 25 %. Sillloin voimme mitata, miten meren hiilinielu käyttäytyy.

Alan tutkimusartikkeleissa sanotaan, että CO2:n poistumista tuhansien vuosien aikaskaalassa on vaikea arvioida, koska tunnemme hiilisyklin niin huonosti.

[Ajattelija2008]

https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT4-gl.dat
HadCRUT4:n anomalia oli syyskuussa 0.2 C yli paussin 2001 - 2014. Kaikki seuraamani indeksit olivat yhtä mieltä syyskuun anomaliasta.

https://climatereanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Climatereanalyzer korreloi huonosti varsinaisten indeksien kanssa, mutta paikallisen tilanteen siitä näkee paremmin kuin muista lähteistä. Pohjoiskalotti on nyt  lämmin ja Helsinki erityisesti. Ilmastonmuutos (?) hyödyttää meitä joka päivä, kun lämmin sää estää sähkön hintaa kohoamasta pilviin .

[Siener]

Kiusataan lapsia ja nuoria tällä "ilmastonmuutoksella". Se on psykologista sodankäyntiä ja pahimmanlaatuista koulukiusaamista, jota heidän omat opettajansa harjoittavat, ylempää annetun käskytyksen mukaan, opettajat peläten työnsä menettämistä.

Ja sama virsi koronarokotusten suhteen.

[Isagoge]

Tällä hetkellä ihmiskunta tuottaa 5 ppm CO2 vuodessa ja siitä 2.5 ppm / vuosi liukenee mereen ja sitoutuu kasvillisuuteen. Miksi sitoutuminen yhtäkkiä loppuisi, jos ihminen ei tuota CO2?

Koska maapallon hiilikierto pääsääntöisesti pyrkii asettumaan tasapainoon. Elämä täällä ei olisi säilynyt, ellei näin olisi.

Viimeisten vuosituhansien kuluessa ennen teollistumisen alkua hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä pysyi hyvin tasaisesti arvoissa 270-280 ppm. Koska geologinen kierto ja myös biologinen kierto poistaa hiilidioksidia ilmakehästä hitaasti mutta varmasti (ja koska todella isoja vulkaanisia tapahtumia ei ilmeisesti viimeisten vuosituhansien aikana ole ollut), co2-vuon on merten ja ilmakehän välillä täytynyt olla hieman positiivinen (meristä on päässyt ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin niihin on absorboitunut). Jos näin ei olisi ollut, hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä olisi laskenut tasaisesti viimeisten vuosituhansien aikana.

Ilmakehän ja valtamerten hiilidioksidinvaihdon suunta määräytyy hiilidioksidin osapaineen erosta ilmakehän ja meren pintakerroksen välillä¹. Jos ihmiskunta jatkuvasti kasvattaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, meret lämpenemisestään huolimatta tiettyyn pisteeseen asti absorboivat yhä enemmän hiilidioksidia. Jos ihmiskunta lopettaa päästöt, merten kyky absorboida hiilidioksidia laskee nopeasti, kun osapaine-ero pienenee. Joitakin tuhansia vuosia ennen teollistumista osapaine-ero oli siis todennäköisesti jopa kääntynyt niin, että meret olivat nettopäästäjiä, ja näin tulee käymään tulevaisuudessa myös siinä tapauksessa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta saadaan esimerkiksi talteenotto- ja varastoimisteknologioialla laskettua. 

Syvältä vettä pintaan tuovat virtaukset muuten tuottavat merten ja ilmakehän välisen hiilidioksidivuon kannalta yllättäviä seurauksia. Syvällä merissä on tietenkin sekä co2-rikasta että co2-köyhää vettä, mutta nykyisen käsityksen mukaan liuonneen epäorgaanisen hiilen yhteismäärä on tyypillisesti pintakerroksessa pienempi kuin syvemmällä. Selitys tälle löytyy alaviitteestä.

En ole koskaan nähnyt yhtään tutkimusartikkelia, jossa olisi esitetty tuloksena se, että kun hiilineutraalius saavutetaan, noin sadassa vuodessa ilmakehän konsentraatio tipahtaa merten nielujen ja biologisen kierron toiminnan seurauksena jopa 100 ppm.

Esimerkiksi Zickfeld et al. (2013)

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/26/16/jcli-d-12-00584.1.xml

toteavat, että

Restoration of atmospheric CO2 from RCP to preindustrial levels over 100–1000 years requires large artificial removal of CO2 from the atmosphere and does not result in the simultaneous return to preindustrial climate conditions, as surface air temperature and sea level response exhibit a substantial time lag relative to atmospheric CO2.

Viestini kuvio on tuosta mainitusta tutkimuksesta. Jopa rcp2.6-skenaariolla, jossa oletataan, että päästöt alkavat (tai olisivat alkaneet) laskea jo 2020, pysytään hyvin läheillä pitoisuutta 400 ppm seuraavat kolmesataa vuotta.

Mitä tulee siihen, miten huonosti tunnemme hiilenkierron, niin varmasti tiedossa on aukkoja. Mutta tässä kannattaisi aina muistaa se, että ne aukot miltei aina lisäävät epävarmuutta sekä omien argumenttien kannalta positiiviseen että negatiiviseen suuntaan.

Kuviosta vielä sen verran, että siinä näkyy hyvin, miten radikaali rcp8.5 on noihin kolmeen muuhun skenaarioon verrattuna. Kun esimerkiksi YLE:n ja HS:n ilmastojournalismista huomattava osa perustuu siihen, että pelätään/oletetaan rcp8.5:n toteutuvan, on ihan aiheellista haastaa mahdollisimman julkisesti molempien medioiden aiheeseen liittyviä uutisia.

1) Lisäksi merissä on kaksi mekanismia, jotka pitävät hiilidioksidin konsentraation pintavedessä ja sitä kautta myös ilmakehässä huomattavasti alhaisempana kuin se ilman niitä olisi. Ensinnäkin vain pieni osa mereen liukenevasta hiilidioksidista pysyy hiilidioksidina. Suurin osa siitä muuntuu kemiallisesti karbonaatti-ioneiksi. Tämän ja eräiden muiden ilmiöiden seurauksena vain n. 1% mereen liuonneesta epäorgaanisesta hiilestä on nykytilanteessa hiilidioksidia. Toinen mekanismi on biologinen pumppu, joka tarkoittaa sitä, että pintakerroksessa elävät merieliöt sitovat hiiltä rakenteeseensa ja kuoltuaan ehtivät vajota niin syvälle, että ne pääsevät pois ilmakehän kanssa kosketuksissa olevasta pintakerroksesta, jolloin niiden sisältämä hiili ei ehdi hapettua hiilidioksidiksi ja liueta takaisin veteen. Vaikka tasapainon vallitessa hidas veden vaihto syvän meren ja pintakerroksen välillä siirtää saman verran hiiltä päinvastaiseen suuntaan, biologisen pumpun ansiosta vuo on sellainen, että liuonneen epäorgaanisen hiilen yhteismäärä on tyypillisesti pintakerroksessa pienempi kuin syvemmällä. Tämän takia vettä syvältä pintaan nostavat virtaukset myös vapauttavat ilmakehään hiilidioksidia riippuen tosin siitä, millä leveysasteilla ne esiintyvät.       

[mannym]

Hei @Isagoge kauankos niitä väittämiäsi 

ilmastotiede on ilman muuta tiedettä, ja se on osunut oikeaan kaikissa merkittävissä ennusteissaan.

Ennuste esimerkkejä saadaan odottaa? Niiden kun luulisi olevan ihan helposti löydettävissä ja esiteltävissä, kun ne ovat kerran osuneet niin oikeaan kaikissa Merkittävissä ennusteissa.

Samalla saadaan merkitys merkittäville ennusteille.

[ämpee]

Koska maapallon hiilikierto pääsääntöisesti pyrkii asettumaan tasapainoon.

*Köh köh*, melkoista hakua on ollut tuo pyrkimys, lehdistä tuttu "katso kuva".
Tuota tasapainoa ei ole milloinkaan ollut, on ollut pelkästään muutosta.

Vaikka tasapainon vallitessa hidas veden vaihto syvän meren ja pintakerroksen välillä siirtää saman verran hiiltä päinvastaiseen suuntaan, biologisen pumpun ansiosta vuo on sellainen, että liuonneen epäorgaanisen hiilen yhteismäärä on tyypillisesti pintakerroksessa pienempi kuin syvemmällä.

Mitä kummaa on tuo epäorgaaninen hiili ??
Kemiassa orgaaninen kemia on hiileen perustuvaa kemiaa, ja ilman hiiltä kemia on epäorgaanista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orgaaninen_kemia

[Ajattelija2008]

https://bg.copernicus.org/articles/18/2711/2021/
Tuossa paperissa meren hiilinielu luultavasti perustuu arvauksiin, vaikka kirjoittajat perustelevat väitteitään hienoilla tietokoneajoilla. En usko, että ilman kokeellista tutkimusta pystytään hiilinielua selvittämään. Eihän edes kasvillisuuden hiilinielua tiedetä kunnolla, vaikka ei tarvitse sukeltaa 4 km syvyyteen mereen.

1.5 C -skenaario ilmeisesti tarkoittaa hiilineutraaliutta ihan lähivuosina. Meren hiilinielun väitetään putoavan murto-osaan 2080 mennessä. Meri kuitenkin jatkaisi CO2:n imemistä, mutta hitaasti.

Peukalotuntuma tuosta paperista on, että hiilineutraalisuus pudottaa CO2:ta 50 ppm tai enemmän 2100 mennessä. Jos jonkin ihmeen kautta CO2-tuotanto saadaan puolitettua 2100 mennessä, niin sitten tiedämme asian ihan käytännön kokemuksesta.

Meren sisältämästä hiilestä tietääkseni 95 % on karbonaatteina ym. yhdisteinä sekä hajoavina kasvien tähteinä. Meressä on hiiltä 50X ilmakehän määrä.

[Isagoge]

Mitä kummaa on tuo epäorgaaninen hiili

Jos olisit edes vaivaitunut googlaamaan hakusanoilla co2/hiilidioksidi/epäorgaaninen/yhdiste, niin lopputulos ei olisi ollut kannaltasi niin nolo. Kts. esim.

https://www.greelane.com/fi/science-tech-matematiikka/tiede/carbon-dioxide-isnt-an-organic-compound-3975926/

Jos orgaaninen kemia on hiilen tutkimus, niin miksi hiilidioksidia ei pidetä orgaanisena yhdisteenä? Vastaus on, koska orgaaniset molekyylit eivät sisällä vain hiiltä. Ne sisältävät hiilivetyjä tai vetyyn sitoutunutta hiiltä. CH-sidoksella on pienempi sidosenergia kuin hiilidioksidin hiili-happisidoksella, mikä tekee hiilidioksidista (CO 2 ) vakaamman / vähemmän reaktiivisen kuin tyypillinen orgaaninen yhdiste. Joten, kun määrität, onko hiiliyhdiste orgaaninen vai ei, katso, onko siinä hiilen lisäksi vetyä ja onko hiili sitoutunut vetyyn

[ämpee]

Mitä kummaa on tuo epäorgaaninen hiili

Jos olisit edes vaivaitunut googlaamaan hakusanoilla co2/hiilidioksidi/epäorgaaninen/yhdiste, niin lopputulos ei olisi ollut kannaltasi niin nolo. Kts. esim.

https://www.greelane.com/fi/science-tech-matematiikka/tiede/carbon-dioxide-isnt-an-organic-compound-3975926/

Jos orgaaninen kemia on hiilen tutkimus, niin miksi hiilidioksidia ei pidetä orgaanisena yhdisteenä? Vastaus on, koska orgaaniset molekyylit eivät sisällä vain hiiltä. Ne sisältävät hiilivetyjä tai vetyyn sitoutunutta hiiltä. CH-sidoksella on pienempi sidosenergia kuin hiilidioksidin hiili-happisidoksella, mikä tekee hiilidioksidista (CO 2 ) vakaamman / vähemmän reaktiivisen kuin tyypillinen orgaaninen yhdiste. Joten, kun määrität, onko hiiliyhdiste orgaaninen vai ei, katso, onko siinä hiilen lisäksi vetyä ja onko hiili sitoutunut vetyyn

Olisit nyt edes vaivaitunut lukemaan sen wikipedian artikkelin jonka linkin laitoin esille.
Siellä esitetään asiaa näin:

Jaksollisen järjestelmän 14. ryhmään kuuluva hiili on orgaanisen kemian perusta. Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia useiden aineiden kanssa.
...
Hiili voi sitoutua kovalenttisesti myös vetyyn, halogeeneihin, happeen, typpeen ja rikkiin.

Joten voit vapaasti puhallella penaaliin, orgaaninen kemia on edelleen hiilikemiaa.

[F1nka]

Vähän tilannekuvaa Kiinan ja ehkä koko maailman suurimmasta hiilikaivoksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=FSMB9_lry-c

[Ajattelija2008]

Kuvasta näkyy, että sähkn spothinta oli Saksassa kohtuullinen 3 c/kWh viime vuonna. Hinta pomppasi kesäkuussa ja oli syyskuussa peräti 13 c/kWh.

Oletteko nähneet Suomen mediassa kriittistä arviointia Saksan vihreästä politiikasta? Minä muistan yhden jutun Fingridin johtajalta.

Mediaa hallitsevat tahot ovat tietysti kieltäneet Saksan arvostelun. Jotenkin tulee mieleen Neuvostoliitto ja 1970-luku.

Suomi pakotetaan EU:n "sosiaaliseen ilmastorahastoon" maksamaan vihreiden aiheuttamat isot sähkölaskut muualla Euroopassa.

Kuka hyötyy? Muiden EU-maiden sähköntuottajat. He saavat tuottamastaan spotsähköstä moninkertaisen hinnan. Ilmankos ei sähköntuottajilta ole kuulunut mitään arvostelua tuulimyllypolitiikkaa vastaan. Jos olisin sähkövoimalan omistaja, niin ilman muuta kannustaisin riemurinnoin rakentamaan tuulimyllyjä ja sulkemaan ydinvoimaloita.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksia ilmastotoimiksi, joilla pyritään rajoittamaan liikenteen päästöjä. Ehdotuksiin sisältyi "sosiaalinen ilmastorahasto", johon käytettäisiin 25 prosenttia rakennusten ja tieliikenteen uudesta päästökaupasta odotettavista tuloista.

Toinen samansuuruinen summa olisi tarkoitus hankkia jäsenmailta EU-budjetin ulkopuolisena rahoituksena. Tuloksena olisi Kauppalehden mukaan 144,4 miljardin euron varat "sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään".

https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-komissio-esittaa-sosiaalista-ilmastorahastoa-suomalaiset-mukaan-maksamaan-kreikkalaisten-ja-italialaisten-sahkoautoja/

[Isagoge]

Tämän ketjun lukijoita varmasti kiinnostaa Berkley Earthin juuri avaama palvelu, jossa voi käydä katsomassa jo nyt tapahtunutta lämpenemistä ja ennustettua lämpenemistä vuoteen 2100 maakohtaisesti. Nykyisillä toimenpiteillä Suomi on tuon mukaan matkalla 5 asteen lämpenemistä kohti, ja jopa optimistimmassa skenaariossa ilmastomme lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna yli kolme astetta. BE:n sivu löytyy täältä:

https://berkeleyearth.org/policy-insights/#

[Isagoge]

... kauankos niitä väittämiäsi 

ilmastotiede on ilman muuta tiedettä, ja se on osunut oikeaan kaikissa merkittävissä ennusteissaan.

Ennuste esimerkkejä saadaan odottaa? Niiden kun luulisi olevan ihan helposti löydettävissä ja esiteltävissä, kun ne ovat kerran osuneet niin oikeaan kaikissa Merkittävissä ennusteissa.

Samalla saadaan merkitys merkittäville ennusteille.

Viestissäni, johon vastasit, oli kyllä jo mainittu niitä, mutta jos livahti ohi, niin tässä vielä muutama oikein hyvin onnistunut ja merkittävä ennuste:

-Ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa, jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden polttamista

-Kun ilmakehään lisätään pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja, maapallon ilmastojärjestelmään kertyy lisää energiaa.

-Ilmasto lämpenee arktisella alueella nopeammin kuin muualla

-Ilmakehän lämpötila muuttuu epätasaisesti kasvihuonekaasujen vaikutuksesta

Kuviossa vielä kolmannen sukupolven mallien parviennuste vuosituhannen vaihteesta, joka onnistui myös erinomaisesti. 

[mannym]

Viestissäni, johon vastasit, oli kyllä jo mainittu niitä, mutta jos livahti ohi, niin tässä vielä muutama oikein hyvin onnistunut ja merkittävä ennuste:

-Ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa, jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden polttamista

Jaa missä tämä ennustus on tehty ja milloin? Vai onko kyse siitä että on todettu CO²:n määrn lisääntyvän ja sitten arvioitu sen johtuvan fossiilisten polttamisesta? Mitä niitä lähteitä olen nähnyt niin kyse on jälkimmäisestä.

-Kun ilmakehään lisätään pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja, maapallon ilmastojärjestelmään kertyy lisää energiaa.

Toimii laboratoriossa jossa tarkastellaan kuivaa ilmaa. Ilmakehän tasolla, kyse on arvauksesta.

-Ilmasto lämpenee arktisella alueella nopeammin kuin muualla

Tämä taasen ei pidä paikkaansa lain. Se väite muuten kuuluu, polar regions, eli napa-alueet lämpenevät nopeammin kuin muualla. Eteläisellä pallonpuoliskolla paussi lämpenemisessä on vuosikymmeniä, arktisella alueella, myös vuosikymmeniä, paitsi jos tekee kuten NOAA, joka ulottaa "arktisen alueen" sen ulkopuolelle. Näytäppä mikä on se todiste jonka mukaan arktisella lämpenee nopeammin kuin muualla?

-Ilmakehän lämpötila muuttuu epätasaisesti kasvihuonekaasujen vaikutuksesta

Tämä on itsessään IPCC:n tekstejä vastaan täysin, sillä ipcc.n mukaan hiilidioksidi on tasaisesti sekoittunut, joten ei voi olla niin että pallon lämpötila muuttuu epätasaisesti, tasaisen konsentraation alla. Tähän vielä pitää muistaa että ne "tiedemiehet" ennustivat lisääntyneiden kasvihuonekaasujen myötä trooppista lämmintä kuplaa, tai tropical hotspot. Mitä ei mittausten perusteella koskaan tullut.

Kuviossa vielä kolmannen sukupolven mallien parviennuste vuosituhannen vaihteesta, joka onnistui myös erinomaisesti.

Hmm, 2000 jälkeen ennustivat mitattu näemmä 0,4°C lämpenemistä ja mallit vaihtelevat 0 - +0,8°C:n välillä. Mikä tuossa on kaunista, niin käytännössä on ennustettu että 2000 - 2020 välillä tapahtuu sama kuin 1980 - 2000 ja virhemarginaali vain tuplattu, niin sinusta se on "erinomaisesti" onnistunut.

Olen ennustanut että 2100 mennessä on yhtä lämmintä kuin nyt ±2°C. Olen ennustanut sitten ihan yhtä tarkasti. Enkä tarvinnut edes huipputietokoneita.

[Ajattelija2008]

Tämän ketjun lukijoita varmasti kiinnostaa Berkley Earthin juuri avaama palvelu, jossa voi käydä katsomassa jo nyt tapahtunutta lämpenemistä ja ennustettua lämpenemistä vuoteen 2100 maakohtaisesti. Nykyisillä toimenpiteillä Suomi on tuon mukaan matkalla 5 asteen lämpenemistä kohti, ja jopa optimistimmassa skenaariossa ilmastomme lämpenee esiteolliseen aikaan verrattuna yli kolme astetta. BE:n sivu löytyy täältä:

https://berkeleyearth.org/policy-insights/#

Lämpeneminen on Suomelle hyödyksi. Käytät sanaa optimistinen väärin päin.

Muutama viikko sitten ennustin täällä empiirisen datan perusteella, että Helsinki lämpenee 2021 - 2080 35/48 * 2.0 C = 1.46 C ja Cambridge 0.4 C. Miksi näin iso ero? Koska paikallista kehitystä on vaikea ennustaa. Toivon, että tuo 1.46 C toteutuu.

Ennuste perustuu 560 ppm CO2 2080.

Berkeley postaa epämääräisiä skenaarioita hämätäkseen. Selkeää olisi plotata lämpötila versus CO2-pitoisuus, mutta sitä tämä huijariporukka ei ikinä tee.

[Isagoge]

Tämä on itsessään IPCC:n tekstejä vastaan täysin, sillä ipcc.n mukaan hiilidioksidi on tasaisesti sekoittunut, joten ei voi olla niin että pallon lämpötila muuttuu epätasaisesti, tasaisen konsentraation alla. Tähän vielä pitää muistaa että ne "tiedemiehet" ennustivat lisääntyneiden kasvihuonekaasujen myötä trooppista lämmintä kuplaa, tai tropical hotspot. Mitä ei mittausten perusteella koskaan tullut.

Sen verran paljon viestistäsi syntyy kommentoitavaa, että on varmaan paras vastata usealla viestillä. Tässä siis ensimmäinen.

Mitä tulee väitteeseesi siitä, että IPCC:n mukaan hiilidioksidin pystyprofiili ilmakehässä olisi suoran viivan kaltainen (pitoisuus pysyisi vakiona maanpinnalta ilmakehän ulkorajalle asti), lupaan lähettää pullon laadukasta single malt -viskiä haluamaasi osoitteeseen, jos pystyt esittämään edes yhden IPCC:hen sidoksissa olevan tieteelliseen lähteen, jossa tällaista väitetään. Ilmastotutkijat ovat toki väittäneet, että hiilidioksidi sekoittuu ilmakehässä varsin nopeasti (pallonpuoliskoilla noin vuodessa ja koko ilmakehässä noin parissa vuodessa), mutta ei tätä väitettä mitenkään voi tulkita sillä tavalla, että ko. kaasun pystyprofiilissa ei näkyisi korkeuden tai paineen funktiona pitoisuuden vaihtelua. En tiedä, perustuiko tuo väitteesi syvälliseen väärinkäsitykseesi, vai olitko ymmärtänyt asian ja yrität silti tahallaan manipuloida tätä keskustelua seuraavia, mutta kyseenalaista argumentaatiota joka tapauksessa.

Katsotaan sitten noita trooppisia ilmakehän kuumapisteitä. Oletko seurannut asiaan liittyvää tutkimusta vai perustuuko käsityksesi hotspotteihin liittyvien ennusteiden epäonnistumisesta vain skeptikkokuplassa jaettuihin väitteisiin ja lähteisiin? Epäilen vahvasti jälkimmäistä.   

Keskustelun seuraamisen helpottamiseksi on ehkä syytä aluksi kertoa, missä näistä kritisoimissasi ennusteissa on kyse. Osa ilmastomalleilla mallikokeita tekevistä ilmastotutkijoista ennusti vuosituhannen vaihteessa, että tropiikin alueella troposfäärissä eli ilmakehän alimmassa kerroksessa (napa-alueilla sen paksuus on keskimäärin 6-8 kilometriä, päiväntasaajalla noin 16-20 kilometriä maanpinnasta ylöspäin) ja erityisesti sen keskialueilla eli tropiikissa n. 10 km korkeudella pitäisi lämpenemisen seurauksena esiintyä ns. sanottuja hotspotteja, eli havaittavasti muuta ilmakehää kuumempia alueita tai oikeastaan kolmiulotteisia ilmakehän osia.

Tämän ennusteen vahvistaminen on tosiaan ollut ongelmallista. Ennen kuin mennään ennustetta tukeviin empiirisiin havaintoihin ja niiden ongelmiin, on kuitenkin syytä avata ennusteen taustaa. Puhtaasti fysiikan perusteella tiedetään, että kun maapallon pinta lämpenee, veden haihtuminen lisääntyy ja ilmakehän vesihöyrypitoisuus kasvaa. Tämän lisäksi on tärkeää tietää, että termi ilmakehän lämpövähete (lapse-rate) on ilmakehän lämpötilan muutosnopeus, joka havaitaan siirryttäessä maanpinnalta ylöspäin Maan ilmakehän läpi.

Toinen käsite, joka tässä täytyy ymmärtää, on latentin lämmön vuo. Haihtuminen maanpinnalla sitoo energiaa, joten latentin lämmön vuossa on kyse energian virrasta maanpinnalta ilmakehään. Vesihöyryyn on siten sitoutunut energiaa, joka vapautuu ja lämmittää ilmakehää, kun vesi tiivistyy korkeammalla ilmakehässä ja sataa sieltä pois takaisin maan- ja merenpinnalle. Tähän mennessä on kyse perusfysiikasta, jonka pätevyyttä edes syvän pään ilmastodenialistit tuskin rohkenevat haastaa.

Kun maanpinnalta lähdetään ylöspäin kohti avaruutta, ilmakehän lämpötila pääsääntöisesti laskee. Lämpövähete kuvaa tätä muutosta paineen tai korkeuden funktiona. Kun ilmakehän lämpötila kylmenee tarpeeksi, latentti lämpö vapautuu. Mitä suurempi on ilman kosteuspitoisuus, sitä enemmän latenttia lämpöä vapautuu. Tropiikissa ilmakehän lämpötila kylmenee hitaammin kuin subtropiikissa tai arktisilla alueilla, ja mitä enemmän ilmakehässä on vesihöyryä, sitä hitaammin ilmakehän lämpötila ylöspäin mentäessä laskee.   

Kun maapallon pinta lämpenee, haihdunta kasvaa, ja ilmassa on siten enemmän kosteutta. Tämä tietenkin pienentää lämpövähetettä. Ja näin siis ennustettiin itseään vahvistavassa syklissä syntyvän noita hotspotteja trooppisille alueille. On syytä mainita, että näiden hotspottien syntyminen ei mitenkään todistaisi sitä, että nykyinen lämpeneminen on ihmiskunnan voimistaman kasvihuoneilmiön aiheuttamaa. Jos Auringon säteilyteho selvästi kasvaisi, niitä pitäisi syntyä myös siitä syystä.

On totta, että näiden ennusteiden testaus on ollut ilmastotutkijoille hankalaa varsinkin pidempiaikaisten trendien osalta. Kolme satelliittimittaussarjaa (UAH, RSS ja UWA) ovat antaneet erilaisia tuloksia: UAH:n mukaan pinta lämpenee nopeammin kuin troposfäärin alueet, RSS:n perusteella eroa ei juuri ole, ja UWA:n datan perusteella hotspotteja on ennusteen mukaisesti syntynyt. Satelliittien ratojen rappeutumisen takia näitä tuloksia lisäksi adjustoidaan toistuvasti, mikä sekin tuottaa omat ongelmansa eri aikoina tehtyjen tutkimusten vertailukelpoisuuden osalta.

Asiaan liittyviä mittaustuloksia on saatavissa myös säähavaintopallojen avulla. Siinäkin on omat ongelmansa, koska dataan tuppaa syntymään biasta. Titchner et al. (2009)

https://www.metoffice.gov.uk/hadobs/quarc/Titchner09.pdf

pitivät mittaustuloksia yhteneväisinä ilmastomalleilla tehtyihin mallikokeisiin perustuvien ennusteiden kanssa, kun bias yritetään adjustoida mittaustuloksista pois. Samaan tulokseen satelliittidatan osalta tulivat Santer et al. 2008.

http://mural.maynoothuniversity.ie/6558/1/PT_consistency%202008.pdf

Allenin ja Sherwoodin (2008) tyystin eri menetelmällä saatu johtopäätös tukee myös sitä, että hotspotteja on ennusteiden mukaisesti syntynyt:

https://www.nature.com/articles/ngeo208

Our findings are inconsistent with the trends derived from radiosonde tempera-ture datasets and from NCEP reanalyses of temperature and wind fields. The agreement with models increases confidence in current model-based predictions of future climate change.

Kannattaa tutustua myös tähän:

https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/10/5/054007;jsessionid=336015B648DF0E7B22B949A919FAD2E3.ip-10-40-2-81

...tropical warming is equally strong over both the 1959–2012 and 1979–2012 periods, increasing smoothly and almost moist-adiabatically from the surface (where it is roughly 0.14 K/decade) to 300 hPa (where it is about 0.25 K/decade over both periods), a pattern very close to that in climate model predictions.

Eli enpä nyt edellisen perusteella ihan hirveän itsevarmasti lähtisi väittämään, että ilmastotutkijoiden ennusteet trooppisista alailmakehän hotspoteista ovat olennaisesti epäonnistuneet.
   

[mannym]

Sen verran paljon viestistäsi syntyy kommentoitavaa, että on varmaan paras vastata usealla viestillä. Tässä siis ensimmäinen.

Mitä tulee väitteeseesi siitä, että IPCC:n mukaan hiilidioksidin pystyprofiili ilmakehässä olisi suoran viivan kaltainen

Ja jo heti lähdössä valehtelet väitteestäni. Minä kun kirjoitin. Tämä on itsessään IPCC:n tekstejä vastaan täysin, sillä ipcc.n mukaan hiilidioksidi on tasaisesti sekoittunut,
Tälle voidaan antaa parikin lähdettä, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/downloads/report/IPCC_AR6_WGI_SPM.pdf Jossa terminä käytetään well mixed chg:s. Tai sitten voidaan lainata NASAA: https://earthobservatory.nasa.gov/blogs/earthmatters/2016/12/05/reader-question-does-co2-disperse-evenly-around-the-earth/

A reader recently wrote to ask us about our November 17 article: "Satellite Detects Human Contribution to Atmospheric CO2."

"Hello, I read on the site that CO2 concentrations are higher in some areas and lower in others. Is the reason for this that the higher zones are near CO2 sources such as heavily populated areas? I always thought gas spread evenly in a container."

We asked Janne Hakkarainen, a researcher at the Finnish Meteorological Institute and co-author of the study that used OCO-2 data to make satellite-based maps of human emissions of carbon dioxide. Launched in July 2014, NASA's Orbiting Carbon Observatory-2 (OCO-2) was designed to give scientists comprehensive, global measurements of carbon dioxide in the atmosphere.

Hakkarainen wrote: "Carbon dioxide is indeed well mixed in the atmosphere. This means that if we look at the CO2 concentrations globally, the value is about 400 ppm everywhere."

Joten koetappa pysyä aiheessa.

Katsotaan sitten noita trooppisia ilmakehän kuumapisteitä. Oletko seurannut asiaan liittyvää tutkimusta vai perustuuko käsityksesi hotspotteihin liittyvien ennusteiden epäonnistumisesta vain skeptikkokuplassa jaettuihin väitteisiin ja lähteisiin? Epäilen vahvasti jälkimmäistä.  Keskustelun seuraamisen helpottamiseksi on ehkä syytä aluksi kertoa, missä näistä kritisoimissasi ennusteissa on kyse. Osa ilmastomalleilla mallikokeita tekevistä ilmastotutkijoista ennusti

Kauhia kuin lähdet yksinkertaistamaan ja valehtelemaan vielä yksinkertaisemmasta asiasta. Osa ilmastomalleja tekevistä ilmastotutkijoista ennusti? IPCC AR4. ei sen kummempaa, sen ennustettiin tulevan, ei tullut. Sen jälkeen uudelleen arvioinnilla on yritetty selittää sen olevan olemassa, ei ole.

On totta, että näiden ennusteiden testaus on ollut ilmastotutkijoille hankalaa varsinkin pidempiaikaisten trendien osalta. Kolme satelliittimittaussarjaa (UAH, RSS ja UWA) ovat antaneet erilaisia tuloksia: UAH:n mukaan pinta lämpenee nopeammin kuin troposfäärin alueet, RSS:n perusteella eroa ei juuri ole, ja UWA:n datan perusteella hotspotteja on ennusteen mukaisesti syntynyt. Satelliittien ratojen rappeutumisen takia näitä tuloksia lisäksi adjustoidaan toistuvasti, mikä sekin tuottaa omat ongelmansa eri aikoina tehtyjen tutkimusten vertailukelpoisuuden osalta.

No löysit ihan asiaakin, tosin jätit mainitsematta sen että UAH ja RSS olivat samaa mieltä siitä että maanpinta lämpenee nopeammin kuin troposfääri. Vaikka the tieteen ja kasvihuoneilmiön mukaan, sen pitäisi mennä toisinpäin. Kun Mears kyllästyi siihen että hänen satelliittisarjaansa käytettiin hänen mielestään väärin, hän adjustoi sen sellaiseksi, että se vastaa enemmän hänen ideologista kuvaansa kuin mittauksia.

Asiaan liittyviä mittaustuloksia on saatavissa myös säähavaintopallojen avulla. Siinäkin on omat ongelmansa, koska dataan tuppaa syntymään biasta. Titchner et al. (2009)
pitivät mittaustuloksia yhteneväisinä ilmastomalleilla tehtyihin mallikokeisiin perustuvien ennusteiden kanssa, kun bias yritetään adjustoida mittaustuloksista pois. Samaan tulokseen satelliittidatan osalta tulivat Santer et al. 2008.

Huomaatko tuossa tummennetussa on juuri se mitä olen kirjoittanut jo vuosia. On ilmastomalleilla tehty mallikoe, sitten on mittaus. Ja kumpaa adjustoidaan jotta saadaan mittaukset ja mallinnukset täsmäämään? Aivan, mittauksia. Juuri tämä on se ilmastotieteen suurin ongelma, tietokonemallit ovat todellisempaa todellisuutta kuin todellisuus ja todelliset mittaukset, joten mittausten on väistyttävä todellisen todellisuuden eli pleikkaritieteilijän mielipiteen tieltä.

Allenin ja Sherwoodin (2008) tyystin eri menetelmällä saatu johtopäätös tukee myös sitä, että hotspotteja on ennusteiden mukaisesti syntynyt:

Our findings are inconsistent with the trends derived from radiosonde tempera-ture datasets and from NCEP reanalyses of temperature and wind fields. The agreement with models increases confidence in current model-based predictions of future climate change.

Heidän löydöksensä jotka perustuvat malleihin, eivät ole yhteneväiset radiosondimittausten kanssa, mutta ovat yhteneväiset, mallien kanssa joten heillä on luottamus malleihin heidän malliensa tuottaman "tuloksen" myötä. Ei hyvää päivää taas.

Kannattaa tutustua myös tähän:

...tropical warming is equally strong over both the 1959–2012 and 1979–2012 periods, increasing smoothly and almost moist-adiabatically from the surface (where it is roughly 0.14 K/decade) to 300 hPa (where it is about 0.25 K/decade over both periods), a pattern very close to that in climate model predictions.

Eli enpä nyt edellisen perusteella ihan hirveän itsevarmasti lähtisi väittämään, että ilmastotutkijoiden ennusteet trooppisista alailmakehän hotspoteista ovat olennaisesti epäonnistuneet.

Tuota, tuo kun perustuu This method, in effect, performs a multiple linear regression of the data onto a structural model. Niin eipä tuokaan sano muuta kuin että on otettu uusi tapa tarkastella dataa, sitten ajetaan data ilmastomallin läpi ja kas saadaan ilmastomallitulos, mutta mittaustulosta ei saada. Ergo, Ilmastotutkijoiden ennusteet Trooppisesta hotspotista ovat olennaisesti epäonnistuneet.

[Ajattelija2008]

https://www.drroyspencer.com/2021/11/uah-global-temperature-update-for-october-20210-37-deg-c/
Lokakuu oli lämmin: 0.4 C yli paussin. Viime viikkoina Arktis on ollut lämmin ja Suomi on siitä hyötynyt mukavasti.

[Isagoge]

Ja sitten jatkoa keskusteluun siitä, onko ilmastotutkimus tuottanut onnistuneita ennusteita.

Viestissäni, johon vastasit, oli kyllä jo mainittu niitä, mutta jos livahti ohi, niin tässä vielä muutama oikein hyvin onnistunut ja merkittävä ennuste:

-Ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa, jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden polttamista

Jaa missä tämä ennustus on tehty ja milloin? Vai onko kyse siitä että on todettu CO²:n määrn lisääntyvän ja sitten arvioitu sen johtuvan fossiilisten polttamisesta? Mitä niitä lähteitä olen nähnyt niin kyse on jälkimmäisestä.

Svante Arrhenius ennusti tämän 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen julkaisuissaan.

-Ilmasto lämpenee arktisella alueella nopeammin kuin muualla

Tämä taasen ei pidä paikkaansa lain. Se väite muuten kuuluu, polar regions, eli napa-alueet lämpenevät nopeammin kuin muualla. Eteläisellä pallonpuoliskolla paussi lämpenemisessä on vuosikymmeniä, arktisella alueella, myös vuosikymmeniä, paitsi jos tekee kuten NOAA, joka ulottaa "arktisen alueen" sen ulkopuolelle. Näytäppä mikä on se todiste jonka mukaan arktisella lämpenee nopeammin kuin muualla?

Arktisen alueen johon kuuluu pohjoisnapaa ympäröivä Pohjoinen jäämeri ja osia Kanadasta, Grönlannista, Venäjästä, Alaskasta ja Pohjoismaista, keskimääräistä nopeampaa lämpenemistä käsitteleviä lähteitä ja tilastoja on niin paljon, että valinnan kanssa on runsaudenpulaa. Vaikkapa tämä artikkeli

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aaw9883

Over the past decade, the Arctic has warmed by 0.75°C, far outpacing the global average, while Antarctic temperatures have remained comparatively stable.

esittää, että arktinen alue on tosiaan lämmennyt selvästi muita maapallon alueita nopeammin. Viestin liitteenä oleva ensimmäinen kuvio on ko. artikkelista ja toinen kuvio BE:n datasta. Onko sinulla esittää julkaisuja, joiden mukaan arktinen alue ei lämpenemisen osalta ollenkaan eroaisi muista maapallon alueista?

Mitä tulee antarktiseen alueeseen (Etelämanner ja joukko sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä), olisiko sinulla esittää lähteitä siitä, että tämän alueen on modernin ilmastotutkimuksen aikana (1980-luvun alusta nykyhetkeen) ennustettu lämpenevän muita alueita nopeammin? Ehkäpä sellaisia löytyy, jos oikein kunnolla kaivaa, mutta ainakin IPCC:n olemassaolon ajan heidän koordinoimiensa mallikoeprojektien tulokset ovat viitanneet siihen, että tähän päivään asti Antarktika lämpenee hitaammin tai korkeintaan samalla vauhdilla kuin muut maapallon alueet. Nämä lainaukset siis ovat esimerkkejä IPCC:n ensimmäisistä tiederaporteista (lihavoinnit ja sivunnumerot seuraavissa lainauksissa ovat minun):

https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/03/ipcc_far_wg_I_full_report.pdf

Models predict that surface air will warm faster over land than over oceans, and a minimum of warming will occur around Antarctica and in the northern North Atlantic region (s. 31)

https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_sar_wg_I_full_report.pdf

...model simulations, whether they are forced with increased concentrations of greenhouse gases and aerosols, or with increased greenhouse gas concentrations alone, show the following features: • generally greater surface warming of the land than of the oceans in winter, as in equilibrium simulations (Figures 22 and 23); • a minimum warming around Antarctica and in the northern North Atlantic which is associated with deep oceanic mixing in those areas... (s. 56)

Ihan arkijärjen perusteella: kaikkea mahdollista julkaistaan, mutta jos tuolla etelänavalla ja sen lieppeillä on aivan valtava määrä mannerjäätä ja merijäätä, ja sinne ei paljon auringonsäteilyä vuosittain tule, kuka tosissaan ennustaisi, että siellä lämpeneminen on nopeampaa kuin muualla maapallon pinnalla? Mutta jos tosiaan löydät tieteellisiä lähteitä, joissa on ennustettu etelänavan alueiden lämpiävän muita alueita nopeammin, olisi mielenkiintoista tutustua niihin.

[mannym]

Ja sitten jatkoa keskusteluun siitä, onko ilmastotutkimus tuottanut onnistuneita ennusteita.
Svante Arrhenius ennusti tämän 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen julkaisuissaan.

Kyllä, hän ennusti että Hiilidioksiditason tuplaaminen ilmakehässä johtaa 5 - 6°C keskilämpötilan nousuun. Koska hänen teesinsä perustuivat laboratoriotutkimukseen ja unohtivat sellaisen pienen jutun ilmakehästä, kuin vesihöyryn.

Arktisen alueen johon kuuluu pohjoisnapaa ympäröivä Pohjoinen jäämeri ja osia Kanadasta, Grönlannista, Venäjästä, Alaskasta ja Pohjoismaista, keskimääräistä nopeampaa lämpenemistä käsitteleviä lähteitä ja tilastoja on niin paljon, että valinnan kanssa on runsaudenpulaa. Vaikkapa tämä artikkeli

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aaw9883

Over the past decade, the Arctic has warmed by 0.75°C, far outpacing the global average, while Antarctic temperatures have remained comparatively stable.

esittää, että arktinen alue on tosiaan lämmennyt selvästi muita maapallon alueita nopeammin. Viestin liitteenä oleva ensimmäinen kuvio on ko. artikkelista ja toinen kuvio BE:n datasta. Onko sinulla esittää julkaisuja, joiden mukaan arktinen alue ei lämpenemisen osalta ollenkaan eroaisi muista maapallon alueista?

On, sitä kutsutaan googleksi ja kun sinne syöttää X warming twice as fast as the world, saa tuhansia ja tuhansia artikkeleita joissa kerrotaan kuinka juuri se alue lämpenee kaksi tai jopa 5 kertaa niin nopeasti kuin muu planeetta. Mikä on onnetonta koska se pätee kaikkiin alueisiin. Lisäksi arktinen alue käsittää alueen 64°N - 90°N.

Mitä tulee antarktiseen alueeseen (Etelämanner ja joukko sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä), olisiko sinulla esittää lähteitä siitä, että tämän alueen on modernin ilmastotutkimuksen aikana (1980-luvun alusta nykyhetkeen) ennustettu lämpenevän muita alueita nopeammin? Ehkäpä sellaisia löytyy, jos oikein kunnolla kaivaa, mutta ainakin IPCC:n olemassaolon ajan heidän koordinoimiensa mallikoeprojektien tulokset ovat viitanneet siihen, että tähän päivään asti Antarktika lämpenee hitaammin tai korkeintaan samalla vauhdilla kuin muut maapallon alueet. Nämä lainaukset siis ovat esimerkkejä IPCC:n ensimmäisistä tiederaporteista (lihavoinnit ja sivunnumerot seuraavissa lainauksissa ovat minun):

No kun tällaisia julkaistaan. https://www.nature.com/articles/s41558-020-0815-z.epdf?sharing_token=f3iY208fjjO01NGhPHlat9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0NZj9FMZf-OGYzRW4VVW5B-YJpPLoSDHzkgSCgtnA_D7Wvwv3zTcoXhxHAq-F2aL3ghP1LYfoMqePUQ2Jdv1hRIOm_k49N03XI-Pc6ltRW8Xz1ZTh2O0FMLpkabggR8oxsNug6mvJnDlRRM6f-nDaOhqzIYGylWgEad3y4DBLUpGyBhv1_aNLI0SlVe6b5ZMkBcApwiwqrKYMYvrkUXhAbN8N5gBz1vUKBentSUnry_VJq31pecmcZCZ0QWYpMNOjLBpzr3XkPFK5CljcIRaby6hAKqg_NFLKwbCmfAyMrdX1IdwJinH_-4V9Hs1gBG1L8%3D&tracking_referrer=www.theguardian.com

Hyi kuin pitkä linkki, jossa kerrotaan.

Over the last three decades, the South Pole has experienced a record-high statistically significant warming of 0.61±0.34°C per decade, more than three times the global average.

Niin taitaa olla että sinulta on mennyt ohi.

Ihan arkijärjen perusteella: kaikkea mahdollista julkaistaan, mutta jos tuolla etelänavalla ja sen lieppeillä on aivan valtava määrä mannerjäätä ja merijäätä, ja sinne ei paljon auringonsäteilyä vuosittain tule, kuka tosissaan ennustaisi, että siellä lämpeneminen on nopeampaa kuin muualla maapallon pinnalla? Mutta jos tosiaan löydät tieteellisiä lähteitä, joissa on ennustettu etelänavan alueiden lämpiävän muita alueita nopeammin, olisi mielenkiintoista tutustua niihin.

Laitoin juuri Naturen artikkelin, se kelvannee "tieteelliseksi" lähteeksi. Mutta sitten otetaan tuo väitteesi joka on peruskoulutietämyksen tasoa alempana. Joten lainaan NASA:n lapsille suunnattua artikkelia.
https://climatekids.nasa.gov/polar-temperatures/

Both the Arctic (North Pole) and the Antarctic (South Pole) are cold because they don't get any direct sunlight. The Sun is always low on the horizon, even in the middle of summer. In winter, the Sun is so far below the horizon that it doesn't come up at all for months at a time. So the days are just like the nights—cold and dark.

Even though the North Pole and South Pole are "polar opposites," they both get the same amount of sunlight. But the South Pole is a lot colder than the North Pole. Why? Well, the Poles are polar opposites in other ways too.

Niin ja kun katselet niin IPCC ennustaa Antarktiksen menettävän sitä ympäröivää merijäätä malleillaan. https://www.sciencedaily.com/releases/2020/06/200610102723.htm

All the models projected decreases in the aerial coverage of Antarctic sea ice over the 21st century under different greenhouse gas emission scenarios, but the amount of loss varied considerably between the emissions scenarios.

"Tiedemiehet" jopa varoittavat kuinka Antarktiksen jää sulaa tavoin jota mallit eivät ennustaneet. Ei lineaarista vähenemistä, vaan kiihtyvää, töyssyistä.

https://www.sciencealert.com/new-study-finds-antarctica-is-melting-in-a-way-our-climate-models-didn-t-predict

The Antarctic ice sheet is not melting in the linear way our climate models predicted it would. Instead, a more detailed model shows that while the rate of ice loss in the South Pole is rapidly accelerating, there are bumps of snowfall and brief reprieves from melt along the way.

Otetaan vielä yksi taho joka kertoo etelän ja pohjoisen lämpenemisen eroista.

https://scied.ucar.edu/learning-zone/climate-change-impacts/warming-polar-regions

The effects of climate change are not the same in all parts of the world. While global average temperature has risen 1°C (1.8°F) above the 1950-1980 average, our planet's polar regions are experiencing warming at a faster rate than other places.

Warming in the Arctic
The Arctic is warming twice as fast as other parts of the world. In Alaska (US), average temperatures increased 1 .6°C (2.8°F) between 1976 and 2018. The warmer temperatures are having impacts in the Arctic region. Sea ice is melting, frozen ground (called permafrost) is thawing, and habitat is shrinking for wildlife that rely on cold temperatures.

Warming in Antarctica
In the Southern Hemisphere, the Antarctic Peninsula is also experiencing rapid warming, about five times faster than the global average. Since 1945, the Antarctic Peninsula has warmed about 2.5°C (4.5°F). The interior of the Antarctic continent and the East Antarctic Ice Sheet, considered unlikely to be affected by climate warming in the past, are also showing signs of change. The Southern Ocean is also warming faster than expected.

Todellisuudessa Etelässä leveysasteilla 64°S-90°S, ei ole pahemmin säähavaintoasemia, kuten ei ole pohjoisen vastaavalla alueellakaan. Tai sanotaan näin. 2000km säteellä pohjoisnavasta, ei ole pahemmin säähavaintoasemia. Siellä on siten melkoisen laaja alue jota ei mitata lainkaan.

[RP]

Olisit nyt edes vaivaitunut lukemaan sen wikipedian artikkelin jonka linkin laitoin esille.
Siellä esitetään asiaa näin:

Jaksollisen järjestelmän 14. ryhmään kuuluva hiili on orgaanisen kemian perusta. Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia useiden aineiden kanssa.
...
Hiili voi sitoutua kovalenttisesti myös vetyyn, halogeeneihin, happeen, typpeen ja rikkiin.

Joten voit vapaasti puhallella penaaliin, orgaaninen kemia on edelleen hiilikemiaa.

Orgaanisen kemian yhdisteet sisältävät hiiltä, mutta kaikki hiiliyhdisteet eivät kuulu orgaanisen kemian alaan. Tai toisin ilmaisten, jos nyt halutaan käyttää wikipediaa lähteenä (ei se tilanne muutu, jos muita alkaa kaivamaan esiin), sieltä epäorgaanisen kemian määrittelystä:

Tapana on myös sijoittaa eräät hiilen yksinkertaisimmat yhdisteet, kuten hiilimonoksidi ja -dioksidi, karbonaatit, karbidit ja syanidit epäorgaaniseen kemiaan.

[Ajattelija2008]

https://oz4caster.wordpress.com/cfsr/
Arktinen alue on ollut lämmin loka-marraskuussa aivan kuten viime vuonna ja Suomi on hyötynyt siitä täysimääräisesti. Nord Pool kertoo, että sähkön spothinta Suomessa on tänään 8 c/kWh. Miten hirmu korkealla se olisi, jos olisi pakkasta?

[Julleht]

Maapallon ilmakehän ja merien lämpenemisen selkein indikaattori on Jäämeren merijää

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

Tätä päivitellen kun lokakuun luvut saapuivat. Napajäätikön jäätyminen on onneksi edennyt oikein vauhdikkaasti viime kuussa. Ollaan selkeästi pidemmällä prosessissa kuin viime vuosina tähän aikaan. Toivottavasti moinen jatkuu.