Asuntolainoituksen kestävyys

[no enpä tiedä]

Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html

No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla .

Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.

Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een.

Tesoman ostarin nurkille tulikin parissa vuodessa kolme vuokraluukkutaloa, palvelutalo, aso-talo, yksi osaketalo ja siinä osaketalossakin turhan moni vuokralla. OP-kiinteistö ja kiinteistömaailma kunnostautuivat ostamalla rakennuttajalta asuntoja. Heti kun rakennuttajan asunnot oli myyty, pompsahti kiinteistövälitysfirmojen hinnat ylöspäin. Laittoivat myymättömät luukut vuokralle ja meno on sen mukaista. Parissa vuokrakiinteistössä on ollut reilun vuoden isot mainokset uusista vuokraluukuista, ilman ennakkokuluja. 1,5 km päähän on rakennettu samaan aikaan huomattavasti enemmän uusia kerrostaloja ja luultavasti asuntomuodot aika samanlaiset kuin ostarin nurkilla. Eiköhän länsi-tampereen uudet yksiöt saatu jo rakennettua (yksi talo valmistuu vielä ostarin kulmalle). Nyt on helppo elvistellä vähennyksillä.

[Golimar]

Sunnuntaivieras: Asuntosijoittajat ja vuokranantajat ovat parasiitteja – perustarpeella tehdään rahaa

– Vuokranantaja ei tee työtä parantaakseen omistamaansa asuntoa taikka maata, jolla se sijaitsee, kirjoittaa Kansan Uutisten Sunnuntaivieras Pinja Vuorinen.
Asumisen hinta on eräs Vasemmistoliiton keskeisistä kuntavaaliteemoista Helsingissä. Eikä ihmekään. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä pääkaupungissa, jossa valtaosa kuukausituloista menee vuokran maksamiseen.

Jos ei halua elää vuokralla, ei asunnon ostaminenkaan ole välttämättä vaihtoehto. Kuluneella viikolla Helsingin Sanomat uutisoi siitä, että uuden yksiön ostaminen voi Helsingissä maksaa jopa 400 000 euroa.

Samassa artikkelissa kerrottiin myös, että 70–90 prosenttia pääkaupunkiseudun uusista yksiöistä menee sijoittajille. Ei ihme, että hinnat nousevat pilviin.

X

Vasemmistonuorten taannoinen Ilmianna pomosi -kampanja herätti paljon keskustelua ja paheksuntaa sen kannustaessa ihmisiä kertomaan työpaikoilla tapahtuneista väärinkäytöksistä.

Kampanja keskittyi nimenomaan työnantajien lainrikkomuksiin, mutta siitä huolimatta se nähtiin uhkana työnantajille kaikkialla. Epäkohtien tuomisessa valoon on voimaa.

Kenties sama voisi toimia vuokranantajien rikkomuksiin, sillä oikeutensa tuntevaa vuokralaista on vaikeampi huijata.

Vuokralainen – ilmianna vuokranantajasi!

Kirjoittaja on taloustieteen ja politiikan tutkimuksen opiskelija.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4443242-sunnuntaivieras-asuntosijoittajat-ja-vuokranantajat-ovat-parasiitteja-perustarpeella-tehdaan-rahaa?ref=popular

[Golimar]

Näin veronmaksajien raha kiertää: Kelasta maksettiin Kojamolle 120 miljoonaa euroa ja ammattiliitot kuittaavat verovapaita jättiosinkoja

Kelasta on virrannut suuria summia asumistukea asuntosijoitusyhtiö Kojamoon, joka on ollut merkittävä rahalähde ammattiliitoille.

Veronmaksajille asumistukimenoista tuleva jättilasku on herättänyt huolta vuosien ajan. Oma osansa siitä menee satumaisia rahasummia ammattiliitoille jauhaneelle asuntosijoitusyhtiö Kojamolle.

Kela maksanut on 120 miljoonan euron asumistukimaksut suoraan Kojamolle ja sen edeltäjälle VVO:lle viiden edellisen vuoden aikana. Asia käy ilmi Kelan Talouselämälle toimittamista luvuista.

X

Todellisuudessa Kojamon ja muiden suurimpien vuokranantajien saamat asumistuet voivat merkittävästi suurempia. Ei ole tiedossa, paljonko niille on mennyt asumistukia, jotka ovat menneet maksuun vuokralaisten kautta. On yleisempää, että asumistuki maksetaan Kelasta asumistuen saajalle eikä vuokranantajalle.

"Vajaa kolmannes yleisestä asumistuesta maksetaan suoraan vuokranantajille ja eläkkeensaajien asumistuesta 12-14 prosenttia", kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

X

Kaikkiaan maksettiin viime vuonna yleistä asumistukea vajaat 1,6 miljardia euroa ja eläkkeensaajien asumistukea runsaat 600 miljoonaa euroa.

Ay-liitoille liki miljardi
Kojamosta ammattiliittoihin virtaavat huimat rahavirrat ovat olleet usein uutisoinnin kohteena. Ammattiliitot ovat saaneet Kojamoon liittyvät tulonsa verovapaasti, koska työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöitä.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f40285de-24be-4d00-b3aa-7954d796a267

[Titus]

Valkeakoskella yksi Sassinmäen kerrostaloista on purku-uhan alla, koska miljoonaremonttiin ei tipu rahoitusta – "Ikävä juttu, että talojen annetaan rapistua"

Valkeakoskella asunto-osakeyhtiö Sassinmäen neljä kerrostaloa kärsivät alhaisesta vuokra-asteesta ja kasvavasta korjausvelasta. Ongelmaa suunnitellaan ratkaistavaksi purkamalla yksi taloista.

Asunto-osuuskunta Sassinmäki Valkeakoskella on joutunut kovan paikan eteen. Osuuskunnan neljässä kerrostalossa Kemmolantiellä ja Pellervontiellä on paljon kertynyttä korjausvelkaa ja paljon tyhjillään olevia asuntoja. Taloissa on yhteensä 140 asuntoa, joiden käyttöaste on osuuskunnan toimitusjohtajan Jenni Koiviston mukaan noin 70 prosenttia. Osuuskunta on etsinyt keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, ja päätynyt yhden talon, Pellervontie 20:n, purkamiseen.

– Näin saataisiin jäljellä olevissa kiinteistöissä käyttöastetta isommaksi, Koivisto sanoo.

Lopullista purkupäätöstä ei hänen mukaansa ole vielä tehty. Päätös tehdään vasta sitten, kun tiedetään, että antaako Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) purku-avustusta. Koiviston mukaan Pellervontie 20:n asukkaille on annettu jo aiemmin ennakkotieto talon mahdollisesta purkamisesta. Asunto-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Sanna Herityn mukaan purku-uhan alla olevaa taloa on kuitenkin tarkoituksella tyhjennetty siten, että sinne ei ole otettu uusia asukkaita.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007934120.html


Vaikka kyseessä onkin vuokratalo, niin vastaavaa kestämätöntä korjausvelkaa kertyy omistustaloihinkin. Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

[Siili]

Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu.  Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.

[Ajatolloh]

Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.

Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu.  Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.

Ei niitä käytännössä ole. Muistaakseni Oulussa Heinäpäässä tuollainen taloyhtiöihme löytyi, jossa kaikki asukkaat kannattivat purkamista.

Se vaati siis vanhan lain aikaan ainakin täysin yksimielisen päätöksen osakkailta. En tiedä miten nykyään on.

[SatuSetä]

Ohhoh, nyt on käynyt lapsus Jouni Parkkoselle, KOVA:n (Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry) toimitusjohtajalle:

Totuus PS:n mainoksen takana: maahanmuuttajien osuus asunnonsaajista noussut Helsingissä, mutta ei ulkomaalaistaustan takia
Tänään klo 22:00
Maahanmuuttajat saavat Helsingin kaupungilta usein helpommin vuokra-asunnon, mutta eivät siksi, että ovat maahanmuuttajia.

    Helsingin kaupungin vuokratalojen asukasvalinnat ovat nousseet puheenaiheeksi perussuomalaisten vaalimainoksen vuoksi.
    Ulkomaalaistaustalla ei ole merkitystä asukasvalinnassa. Asunnot osoitetaan yhdenvertaisuusperiaatteella.
    Maahanmuuttajataustaiset saavat kuitenkin usein asunnon kantaväestöä helpommin sosioekonomisen asemansa vuoksi.

(...)

Leijo sanoo, että mitään asuntojonoja ei ole olemassakaan. Hakemukset ovat voimassa kolme kuukautta ja kaupungin, Helsingin tapauksessa Hekan, vuokra-asunnot jakautuvat tarpeen, varallisuuden ja tulojen mukaan – ei numerojärjestyksen. [No tämäpä se olikin juurikin se väite, aivan kirjaimellisesti... huoh.]

– Se johtaa, mihin se johtaa. Eniten tarvitsevat saavat niitä, ja se näkyy maahanmuuttajien ja vieraskielisten suurempana osuutena kuin se muuten väestössä on, Leijo sanoo suoraan.

Leijo kertoo, että muutos on tapahtunut hänen uransa aikana 1990-luvulta alkaen. Silloin Suomeen alkoi saapua ensimmäisiä suurempia maahanmuuttajaryhmiä. Hän jäi eläkkeelle toukokuussa 2020.

(...)

Yhdenvertaisuusperiaate

Maahanmuuttajatausta ei toki sinällään merkitse kaupungin asukasvalinnassa yhtään mitään. [Kiva kuulla, jollain tavalla kuitenkin merkitsee, koska käytetään sanaa "sinällään".] Asukasvalinnan yhdenvertaisuusperiaate tulee perustuslaista. Kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.

– Kaupungin asunnot pitäisi pystyä jakamaan niille, ketkä niitä tarvitsevat kaikkein eniten ihan objektiivisesti. Ja siihen kaupunki pyrkii, Suomen pakolaisapu ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström sanoo.

Linjaus löytyy suoraan Helsingin kaupungin verkkosivuilta. Mannerströmin mukaan Suomeen muualta muuttaneet kohtaavat syrjintää niin asuntomarkkinoilla kuin työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa. Työpaikkaa tai asuntoa ei yksityiseltä puolelta välttämättä saa, jos nimi tai ulkonäkö on ulkomainen.

(...)

Segregaatiota vältetään

Vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa on noussut 1990-luvulta lähtien, suurin osa asukkaista on yhä kantasuomalaisia. Kaupungin asuntojen vaihtuvuus on pientä ja osa kantasuomalaisista asukkaista on saattanut asua kodissaan vuosikymmeniä. [Kiva juttu. ]

Maahanmuuttajien osuus on kuitenkin suhteessa suurempi. Helsingissä ulkomaalaistaustaisista asunnonhaltijoista 36,5 prosenttia asui vuonna 2018 ARA-asunnossa, kantasuomalaisilla luku on 17,3.

Luvut koskevat kaikkia Helsingin ARA-asuntoja. Heka on omistaa niistä kuitenkin ylivoimaisen enemmistön. Luvut tarkoittavat asunnonhaltijoiden määrää, ei asukkaiden määrää.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ei ole huolissaan asuntojen epätasaisesta jakautumisesta. [Jep, miksipä olisitkaan...] Parkkosen mukaan oikea ongelma on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni määrä.

– Ei maahanmuuttajat tässä millään tavalla yksin niitä asuntoja kaikkein kiireellisimmänkään luokan perusteella saa. Minusta asukasvalintaperusteet ovat toimineet hyvin, hän sanoo.
Suurin osa Helsingin asukkaista myös kaupungin vuokrataloista on kantasuomalaisia. Kaupungin väestönkasvu johtuu kuitenkin pitkälti maahanmuutosta.

Asukasvalinnassa suorastaan vältetään tilanteita, että yhteen taloon tai edes asuinalueelle pääsisi muodostumaan jonkun vähemmistön keskittymä. [Miksi? Suomalaisten suhteen tämä on käsittääkseni toiminut ihan kohtuullisesti vuosikymmeniä.] Sosiaalisessa asumisessa pyritään monipuolisuuteen.

Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen. [Oliko se monikulttuurisuus nyt siis hyvä homma vai ei? Onko monikulttuuria jos ei ole suomalaisia alistettavana?]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0dd81f59-1f2f-403e-bc74-1f4b57840f7a

Omat kommentit hakasuluissa väleissä.

[Beef Supreme]

Kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.

Ja tämä on jo fundamentaalisesti väärin.

[Peltipaita]

Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.

Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle. 

[Dangr]

Emme suosi ulkomaalaisia, annamme vain etusijan kieltä osaamattomille ja hassun nimen omaaville.

[Viimeinen linja]

Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.

Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle.

Tämä ei minun kohdalla onnistunut, tein omat päätökseni, nostin kytkintä ja lähdin. Kyllä, olen hyvä esimerkki white flight:sta. Kaupunki ei päätä kuka minun naapurissani asuu saati päätä millä alueella asun. Onneksi siirryin sivummalle joka olikin paras päätös minkä olen tehnyt. Sääli niitä jotka eivät voi samaa päätöstä tehdä ja jäävät "asukasvalinnan" uhreiksi.

[haermae]

Minusta Annin olisi ensimmäiseksi pitänyt kysyä:

"Pitääkö jokaisella kehitysmaista Suomeen valuvalla ikuisella sossuelätillä olla oikeus saada sossun kustantama asunto Helsingin ytimestä?
Käytäntö pumppaa loputtomasti veronmaksajien rahaa asumistukina muutamalle yksityiselle yritykselle, vie asunnot niiltä jotka voisivat maksaa niistä itse joko omalla rahalla tai velalla, ja nostaa asuntojen hintoja."

Velkakatto sinänsä on ihan järkevän kuuloinen ajatus, vaikkakin vähän holhoava.
Vaikka asuntoa himoavalla asiakkaalla miten jopo keulisi, pankeilta pitäisi voida olettaa kykyä viileään harkintaan ja riskinhallintaan. Vai tekevätkö pankit kenties paremman tilin antamalla tolkuttoman lainan ja, sitten kun asiakkaan maksukyky loppuu, ottamalla kämpän hallintaan ja myymällä sen eteenpäin?


https://www.hs.fi/talous/art-2000008039763.html

Pitääkö jokaisella todella olla oikeus ostaa asunto Helsingin ytimestä?

Asuntokuplasta ja ylivelkaantumisesta lähtevä talouskriisi on erityisen tuhoisa. Velkakatosta käytävä keskustelu kertoo, että monilla Helsingin keskustassa asuvilla on harhainen käsitys asumisen hinnasta, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.

Hallitus on aikeissa suitsia kotitalouksien velkaantumista velkakatolla, joka sidottaisiin kotitalouden tuloihin. Suunnitelmien mukaan velkaa saisi olla enintään 500 prosenttia suhteessa vuosituloihin ennen veroja.

...Maksumuuri

[Ajatolloh]

Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja  Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.

Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)

Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.

[Golimar]

X

Asuntolainojen käsittelyt ovat paikoittain ruuhkautuneet. Viivettä lainojen käsittelyissä on ilmennyt viime vuoden elokuusta lähtien. Kaikki pankit eivät ole pystyneet vastaamaan asuntojen kysynnän voimakkaaseen kasvuun, ja paikoittain aikoja laina- ja kauppaneuvotteluihin pääsyä joutuu odottamaan pisimmillään jopa neljä viikkoa.

Kerro kokemuksistasi jutun lopussa löytyvällä lomakkeella.

Osa pankeista on urakoinut kasaantuneita jonoja erilaisin viikonlopputempauksin, jolloin lainaneuvottelijat ovat olleet töissä läpi viikonlopun. Heikoin tilanne on ollut pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälittäjät ovat kärränneet asiakkaitaan vapaiden neuvotteluaikojen perässä.

– Pääkaupunkiseudun kauppoja on jouduttu tekemään jopa Tampereella ja Vääksyssä asti, kun helsinkiläispankeilta ei ole löytynyt sopivaa aikaa kuin vasta yli kuukauden päähän sovitusta, Bo LKV Oy:n operatiivinen johtaja Saara Murtovaara kirjoittaa sähköpostilla.

X

Viime kesästä lähtien asuntokauppa on kiivastunut, eikä laantumiselle ole nähtävissä merkkejä.

Asuntokauppojen kuumeneminen on aiheuttanut tilanteen, jossa sopivia kohteita kaikille halukkaille ei ole tarjolla ja osasta asunnoista on jopa syntynyt taisteluja.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12008757

[Melbac]

Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja  Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.

Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)

Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.

Kyllä tuolla on tullut niissä uusissa rakennuksissa ->itä-pasilaan päin mamuja rattaineen vastaan?.Tosin eipä helsingissä taida olla nykyään alueita jossa noita ei tulisi vastaan.Itsehän en noihin taloihin muuttaisi kuin pakosta.En vain pidä alueesta ja tavasta miten se on rakennettu(olen asunut aikaisemmin lähistöllä).Liian paljon liikennettä ja melkein vieressä on se metadonihoidon? paikka,itä-pasilassa on kalkkers,mäkelänkadulla on illusia ja siinä on joku asuntola sekä joku koulutuskeskus vieressä/ratikka menee talojen välistä pasilan asemalle/hakikseen yms.Noi kertoo vähän millaista porukka siellä voi tulla vastaan.Lintsin,ratapihan,sporan,teollisuuskadun liikenteen äänet kuuluu todennäköisesti sisälle jos avaa ikkunan ja viereen suunnitellaan jotain vallilan konepajan ravintolakeskusta jossa 1000 terassipaikkaa.

[Golimar]

Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.

TILAAJILLE

Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17

KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.

Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.

Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.

https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html

[Kallan]

Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.

Kyseessä on virallisesti "sosiaalinen sekoittaminen", jonka merkitys ja virallinen selitys tuntuu muuttuvan niin tiheään, että jätän joitain linkkejä joiden avulla asiaan voi perehtyä enemmän.
Tähän eriskummalisuuteen syynä ovat, vähemmän yllättäen, eri puolueet ja heidän ohjailema kaavoitus ja kaikki muu härdelli. Asiaan vaikuttaa erinomaisen paljon se, että Vihreillä* on ollut kaupunginympäristön salkku jo hyvinkin pitkään, mikä väistämättä välittyy tavalla tai toisella nykyisten ja uusien alueiden kaavoitukseen.

Tässä joitain linkkejä:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaikkien-kaupunki-mutta-kaukana-asukkaiden-sosiaalinen-tausta-ja-eriytyva-kaupunkitilan
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-alueellinen-eriytyminen-kaksi-lahestymistapaa-segregaation-seurantaan

Muita lähteitä:

KSV (2005b): Ajankohtaisia asumisen teemoja. Näkökulmia Helsingin asuntokannan ja väestörakenteen kehittymiseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2005: 6. Helsinki: Helsingin kaupunki.
Cheshire, Paul (2007): Segregated neighbourhoods and mixed communities. A critical analysis. York: Joseph Rowntree Foundation.
Galster, George (2007): Neighbourhood Social Mix as a Goal of Housing Policy: A Theoretical Analysis. European Journal of Housing Policy 7.
Sako Musterd & Wim Ostendorf: Urban Segregation and the Welfare State. Inequality and exclusion in western cities. London: Routledge.
Musterd, Sako, Ostendorf, Wim & De Vos, Sjoerd (2003): Neighbourhood Effects and Social Mobility: A Longitudinal Analysis. Housing Studies 18.

Käytännössä tosiaan pahimmillaan meinaa sitä että itse maksat täysin markkinatalousperustaista hintaa asunnostasi kerrostalon ylimmässä kerroksessa melkoisessa velkakurimuksessa seuraavat 40v, kun taas naapuri asuu käytännössä veronmaksajien laskuun ilmaiseksi alakerrassa.

Joku joskus täällä totesikin että yksi tapa millä hämätään porukkaa ostamaan asunto Helsingistä, on että ensin rakennetaan omistusasunnot ja sitten viiveellä ne sosiaaliset sekoitukset. En tiedä mikä nykytilanne on. Toki sitten vielä pitää huomata uusien taloyhtiöiden kytevät velkapommit, niistäkin oli täällä aiemmin juttua. Vaikuttaa oleellisesti lainanmaksuun.

*Näyttäisivät olevan suuresti vinksallaan sosiaaliseen sekoittamiseen.

[Beef Supreme]

Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.

TILAAJILLE

Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17

KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.

Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.

Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.

https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html

Noin pääsääntöisesti yhden ihmisen ei kannattaisi ostaa rivarikolmiota jos ei ole maksukykyä tai omarahoitusta. Mutta saatiinpa lehteen juttu.

[Eino P. Keravalta]

Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.

Eli 600 euroa kuussa ruokaan ja oleiluun. Sehän on enemmän kuin työtön saa. Sadat tuhannet pärjäävät. Niukasti, mutta kuitenkin.

Ei muuten kaikilla työssäkäyvilläkään jää kaikkien asumiskulujen jälkeen jää tuota 600 euroa kuussa. Silti vain painavat eteenpäin, heräävät aamulla duuniin.

[Huppupelikaani]

Helsingin PS:n varavaltuutettu Marko Kettunen kirjoittaa Twitterissä, ettei ole pyynnöistä huolimatta saanut tietoa kenelle verovaroin tuettuja asuntoja jaetaan. Tietoa on, koska sitä hakemuksissa kysellään, mutta se pimitetään, koska asiasta nousisi meteli.

[tweet]1445820698312675328[/tweet]
https://mobile.twitter.com/MarkoKettunen/status/1445820698312675328

Olen yrittänyt  27.8. alkaen saada Helsingin kaupungin asunnoilta kuntalain mukaisesti tietoa asuntojen jaosta vuosilta 2015-20 äidinkielen mukaan. Data on olemassa, koska sitä kysytään asuntohakemuksissa. Dataa ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostuttu antamaan. 1/x

Toiminta herättää useampiakin kysymyksiä. Miksi tietoa yleensä kysytään asunnonhakijoilta, jollei sitä voida hyödyntää kaupungin päätöksenteossa? Ja toisekseen, miksei tietoa suostuta valtuustoryhmällemme antamaan? 2/x

Itse en kykene keksimään kysytyn tiedon pimittämiselle mitään muita syitä kuin sen, että luvuista paljastuisi jotain sellaista, jota ei haluta julkisuuteen. Tämä on sekä helsinkiläisen veronmaksajan että valtuuston toiminnan kannalta erittäin moitittavaa. 3/x

Näin kuitenkin on. Kaupungin viranomaiset estävät valtuuston jäseniä pääsemästä tiedonlähteille. Kyseessä ei ole pieni asia. Kaupungilla on lähes 50k vuokra-asuntoa ja verovaroja toiminnan ympärillä pyörii hurja määrä.  4/x

Helsinkiläiselle veronmaksajalla on oikeus tietää, kuinka näitäkin julkisia varoja käytetään, kuinka ne kohdennetaan ja kenelle verovaroin ylläpidetyt asunnot menevät. Tätä tietoa yritimme kaupungilta saada, emmekä saaneet. Ei hyvä. Ei hyvä ollenkaan. 5/5

[Melbac]

Akseli Lahdensuo ja Ida-Kaisa Isoviita säästivät vuosia yhteistä ensi­asuntoa varten, kunnes totuus paljastui pankissa – Miksi paris­kunta saa saman määrän asp-lainaa kuin yksin lainan nostava?
https://www.hs.fi/talous/art-2000008376021.html

"KUN yhteisen asunnon ostaminen tuli Akseli Lahdensuolle, 25, ja Ida-Kaisa Isoviidalle, 24, ajankohtaiseksi, he päättivät hyödyntää omille asp-tileilleen vuosien varrella kerryttämänsä rahat.
Helsingissä asp-lainan enimmäismäärä on 215 000 euroa, ja lainan saadakseen pitää säästää vähintään kymmenen prosenttia asunnon hinnasta. Koska sekä Lahdensuo että Isoviita olivat tahoillaan säästäneet asp-tileilleen yhteensä yli 40 000 euroa, he arvelivat kahdella erillisellä lainalla voivansa ostaa jopa 400 000 euron arvoisen asunnon.
Kun reilut 300 000 euroa maksava mieluinen asunto Pasilasta oli löytynyt ja pariskunta lähti neuvottelemaan pankin kanssa asunto­lainasta, kävi ilmi, että asp-laina onkin asunto- eikä henkilökohtainen."

Vähän outo asenne toi että valitetaan siitä ettei pankki anna pariskunnalle 400k lainaa.Ei pankin ole mikään pakko antaa edes noita 215k lainoja,ainahan voi säästää sen 200k ja ottaa ton 215k laina ja ostaa sitten se 400k asunto.Toikin tarkoitettu ekan asunnon ostoon eikä pariskunnan asuntolainaksi.

[Golimar]

Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun koijarit kaupustelivat sijoitusasuntoja ja kertoivat että on hyvä idea ostaa sellainen.

X

Vuokra-asuntoja oli markkinoilla tuhansia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2020. Vuoteen 2019 nähden muutos oli vieläkin merkittävämpi, sillä vapaana olevien vuokra-asuntojen määrä oli kasvanut yli 85 prosentilla.

Vuokraovi.comissa julkaistaan vuositasolla kymmeniä tuhansia ilmoituksia pääkaupunkiseudulla, mutta tarkat lukumäärät eivät ole julkisia.

Vuoden viimeisenä vuosineljänneksenä vuokra-asuntoja oli markkinoilla enemmän kuin millään muulla vuosineljänneksellä. Toisin sanoen vuokralaisten markkinat ovat vain vahvistuneet vuoden loppua kohden, mistä kielii myös historiallinen keskivuokrien lasku vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Koko vuodenkin tasolla muutokset ovat huimia. Vuoteen 2020 verrattuna asuntoja oli tarjolla 28 prosenttia enemmän ja vuoteen 2019 verrattuna 58 prosenttia enemmän.

X

Koko Suomen laajuudelta vuokramarkkinoissa ei ole tapahtunut yhtä järisyttävää muutosta. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa vuokra-asuntoja markkinoitiin koko vuoden tasolla hieman vuotta 2020 enemmän. Viimeisellä neljänneksellä vapaita vuokra-asuntoja oli Vuokraovi.comissa tarjolla vähemmän kuin vuonna 2020 samaan aikaan, eli pieni normalisoituminen on jo näkyvissä.

Vuokraovi.comin liiketoimintapäällikkö Henrik Laakkonen painottaakin, että julkisuudessa esiintynyt kuva vuokramarkkinoista on osin yksipuolinen. Suomessa on useita vuokramarkkinoita, ja vaikka Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu ovat asuntosijoittajan kannalta merkittäviä alueita, on muualla Suomessa paljon alueita, joissa vuokralainen löytyy helposti.

– Kun pohditaan, että onko asuntosijoittaminen enää järkevää, niin kyse on Helsingistä. Kansainvälisyys ja turismin puute koskettavat eniten Helsinkiä. Sitä markkinaa ei voi yleistää koko Suomeen, Laakkonen sanoo.

X

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/24f185fa-9189-4f40-a2ec-8c65f385b422

https://www.google.com/search?q=osta+sijoitusasunto&oq=osta+sijoitusasunto&aqs=chrome..69i57j0i22i30.7712j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun koijarit kaupustelivat sijoitusasuntoja ja kertoivat että on hyvä idea ostaa sellainen.

Seuraava matutulva, ja jokainen tyhjä vuokra-asunto on vuokrattu.

[Golimar]

Lainakorkojen nousu häämöttää – asuntovelkainen voi jo varautua
Asuntolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euriborin, odotetaan jatkavan nousuaan. Asuntovelkaisilla on vielä aikaa valmistautua.

MONI viime vuosina asunnon ostanut ei todennäköisesti ole tottunut kiinnittämään erityistä huomiota asuntolainansa korkoon. Useat ovat ostaneet ensimmäisen asuntonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun korot ovat olleet poikkeuksellisen matalat.

Muutos on kuitenkin näköpiirissä.

– Henkisesti kannattaa varautua siihen, että korot eivät tästä enää laske, vaan suunta on ylöspäin, sanoo pääekonomisti Timo Hirvonen Suomen Handelsbankenista.

Varsinkin suurimmissa asuntolainoissa, joissa on myös pitkä maksuaika, voi korkojen pienikin nousu tarkoittaa merkittävää lisälaskua.

Syynä on inflaation kiihtyminen, jota keskuspankit perinteisesti torjuvat nostamalla ohjauskorkojaan.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed todennäköisesti korottaa tämän vuoden aikana ohjauskorkoaan useampaan kertaan.

EUROOPAN keskuspankin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan korkoja ei nosteta tämän vuoden aikana. Handelsbanken arvioi, että EKP aloittaa koronnostot vasta vuoden 2024 syksyllä.

Jo odotus koronnostoista on vaikuttanut 12 kuukauden euriboriin, joka on asuntolainojen yleisimmin käytetty viitekorko.

– Markkinaennuste on, että 12 kuukauden euribor nousee positiiviseksi jo tämän vuoden aikana, sanoo Kaisu Christie, OP:n henkilörahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja.

Hirvosen mukaan euribor-korot alkaisivat nousta vasta ensi vuoden lopulla, ja silloinkin maltillisesti.

– Markkinoiden odotuksen mukaan vuoden 2028 lopulla kolmen kuukauden euribor olisi edelleen 0,6 prosentissa. Sekin taso olisi poikkeuksellisen matala, sillä esimerkiksi vuoden 2012 alussa luku oli 1,2 prosenttia, Hirvonen sanoo.

– 12 kuukauden euribor olisi vähän korkeammalla tasolla.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008577278.html

[Golimar]

Korkojen nousu näkyy jo selvästi – asuntoja päätyy pakkohuutokauppaan ympäri maata
Nousevat korot ja kasvavat vastikkeet ovat joillekin asunnonomistajille liikaa, jolloin lopputuloksena voi olla asunnon ajautuminen ulosmittaukseen. Näitä tapauksia on aikaisempaa enemmän.

Sami Noponen
6:30
VANTAAN Myyrmäessä huutokaupataan 60 neliön kerrostalokaksiota vuonna 1975 valmistuneessa talossa. Huutokauppa päätyy 10. helmikuuta ja korkein tarjous oli perjantaihin mennessä vain 8 000 euroa.

Huutokaupat.comista löytyykin useita kymmeniä huutokaupattavia asunto-osakeita ja kiinteistöjä pääkaupunkiseudulta aina Pohjois-Suomeen.

Useissa huutokaupoissa tarjoukset näyttävät jäävän melko alhaisiksi markkinoiden hintatasoon nähden.

Asuntomarkkinoiden jäähtyminen ja kohoavat asumiskustannukset ovat alkaneet näkyä ulosottolaitoksen toiminnassa.

Apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistön mukaan ulosmitattujen asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen realisoinnit ovat lisääntyneet vuositasolla selvästi.

Asunto-osakkeita on ollut viime vuosina realisoitavana yleensä noin 600 vuosittain. Viime vuonna ulosmitattuja osakkeita oli eniten kymmeneen vuoteen eli 849 kappaletta. Kivistön mukaan näyttää siltä, että tänä vuonna päädytään vähintään samalle tasolle.

Yksi syy huutokauppojen kasvaneeseen määrään näyttää Kivistön mukaan olevan se, että kaikki eivät pysty pitämään kustannuspaineissa sijoitusasuntojaan.

– On lähdetty ehkä sijoitusasunnon hankintaan hieman kevyin eväin.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349933.html

[Golimar]

Seuraavaksi YIT varmaankin ehdottaa matun haalimista sijoitusasuntoon. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa grynderien rahoista tulee veronmaksajilta.

X

Asunnon vuokraaminen omalle lapselle tuo etuja molemmille
Kun lapsesi muuttaa pois kotoa, saattaa sijoitusasunnon ostaminen ja vuokraaminen hänelle olla kannattavaa teille molemmille.

Tärkeimmät edut vanhemmalle:

vältyt vuokralaisen etsimiseltä ja tyhjiltä kuukausilta
saat asuntosijoittajan verovähennykset
pääset aloittamaan asuntosijoittamisen helposti

Tärkeimmät edut lapselle:

voit hakea asumistukea
pääset muuttamaan mieleiseesi kotiin
saat turvallisen vuokranantajan

Lue alta tarkemmin asunnon vuokraamisesta omalle lapselle tai tutustu YIT Koteihin!

X

https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/asunnon-vuokraus-lapselle

[Melbac]

Hallitus laskee varainsiirtoveroa – Ensiasunnon verovapaus poistuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dcccc59d-ec18-40f2-8a01-0527c6f74550
"Petteri Orpon (kok) hallitus esittää varainsiirtoverokantojen alentamista kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Veron maksaa luovutuksen saaja eli esimerkiksi asunnon ostaja."

"Ensiasunnon verovapaus poistuu
"Ensiasunnon ostajan ei ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Hallitus esittää ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistamista. Tällä osaksi rahoitettaisiin verokantojen alentamista."

"Muutosta sovellettaisiin sen voimaan tulosta eli ensi vuoden alusta lähtien. Tänä vuonna tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä verottomia."

Taitaa olla paha tilanne kun jo yritetään tolla tavalla saada asuntokauppaa vilkkaammaksi.Yit:llä taitaa olla ainakin joku 800 asuntoa valmiina ja ensi vuonna joku 1200.

[Emo]

Elämän tarkoitus on talous ja jatkuva talouskasvu. Väestön tulee kasvaa, jotta saadaan lisää kuluttajia ja talouskasvua. Samanaikaisesti puhutaan Great Resetistä ja ilmastonmuutoksesta, mutta talouden pitää kasvaa loputtomiin ja ihmisten pitää lisääntyä ja kuluttaa, ostaa vuosittain uusi kännykkä, viiden vuoden välein päivittää auto ja matkustaakin pitää koska turismi, lentoliikenne ja talouskasvu, mutta kuluttamista pitää vähentää eikä turhia pidä lennellä koska ilmastonmuutos ja Great Reset.
Ei ihme että moni päätyy köyden jatkoksi, elämässä ei ole mahdollista onnistua.
Itse paskat nykyään nakkaan. Naurattaa. Ellei väsytä.

[ikuturso]

Hallitus laskee varainsiirtoveroa – Ensiasunnon verovapaus poistuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dcccc59d-ec18-40f2-8a01-0527c6f74550
"Petteri Orpon (kok) hallitus esittää varainsiirtoverokantojen alentamista kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Veron maksaa luovutuksen saaja eli esimerkiksi asunnon ostaja."

Ensiasunnon verovapauteen on oikeutettu 18-40-vuotias henkilö, joka ei ole omistanut aiemmin kiinteistöä tai asunto-osaketta tai puolikasta kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta.

Aiemmin asunto-osakkeen varainsiirtovero oli 1,6%, mutta se nostettiin myöhemmin 2%:iin.
Kiinteistön varainsiirtovero on tainnut aina olla 4%, mutta aiemmin leimaverolaissa määrä oli liukuva:

Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on lainhuutoa haettaessa varustettava veron määrää vastaavilla leimamerkeillä.
Vero on:
4 prosenttia, kun omaisuuden arvo on enintään 30 000 markkaa,
5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli 30 000 markkaa, mutta ei yli 100 000 markkaa, ja
6 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli 100 000 markkaa.

Itsehän asuimme vuokralla kunnes löysimme omakotitalon riittävän syrjästä riittävän halvalla. Niin säästimme isomman leimaveron. Jos tuota etua ei olisi ollut, olisimme todennäköisesti ostaneet ensin rivitalokaksion ja siitä siirtyneet omakotitaloon. Ensiasunnon verovapaus siis johti meillä siihen, että maksoimme valtiolle vähemmän, mutta vuokranantajalle maksoimme parin vuoden vuokrat sen sijaan, että olisimme maksaneet omaa pois.

Eli komsii komsaa tuon kanssa. Jos ensiasunnon verovapaus poistuu, mutta veroprosentti laskee, se vähentää taktikoinnin tarvetta ja ehkä piristää asuntokauppaa. Kuitenkin suuri osa ensiasunnon ostajista ostaa osakkeen, jossa puhutaan tulevaisuudessa siis 1,5% verotuksesta. 100 000 osakkeesta se vastaa 2.3 kuukauden vuokraa, jos taktikoinnin tarpeen pois jääminen lyhentää miettimisaikaa.

Mieluummin en silti maksaisi mitään varainsiirtoveroa, mutta elämä on.

-i-

[JoKaGO]

Tuokin leimaverovapauden poisto ensiasunnon ostajilta pudottaa asuntojen myyntihintoja-> lisää kysyntää -> helpottaa rakennusteollisuuden ahdinkoa.

Seuraava kommareiden valitusten aihe debukattavakseni, kiitos