Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[kgb]

Joskos pitäydyttäisiin keskustelussa niissä vaihtoehdoissa jotka ovat oikeasti olemassa, venäjän neliväriesite-lennokeille löytyy varmasti parempikin ketju keskustella.

[Väestönvaihtaja]

F-35 vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Teknologisesti edistynein kone, jolla riittää käyttövuosia. Koneen pääkäyttäjällä riittää rahkeita Suomen auttamiseksi, mikäli se on sen etujen mukaista. Superhornet Growlerien kanssa olisi mielenkiintoinen vaihtoehto. Eurokoneet eivät vaikuta kilpailukykyisiltä. Mutta annetaan sotilaiden päättää, sillä heillä on paras asiantuntemus. Minulle kelpaa mikä vaan kone, kunhan valinta on tehty sotilaallisin perustein.

Mihinkään ruotsalaisten epämääräisiin lupauksiin pohjoismaisesta yhteistyöstä ei pidä langeta. Ruotsalaiset ovat markkinointiosaamiseltaan erinomaista kansaa. Lisäksi F-35 on käytössä kahdessa muussa Pohjoismaassa, joten myös F-35 tarjoaisi mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön. Eikä erilainen konemalli ole yhteistyön este Ruotsinkaan kanssa.

[pectus3]

Nykyaikainen hävittäjä on lentävä tietokone
tiistai   25.05.2021
TEKSTI TERO TUOMINEN
KUVAT TERO TUOMINEN JA KONEIDEN VALMISTAJAT
https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/nykyaikainen-havittaja-on-lentava-tietokone/


Tilannetietoisuus tärkeitä
Vielä joskus 70-luvulla hävittäjän hinta oli helppo hahmottaa. Koneen rungon osuus oli noin 50 prosenttia, moottorien 25 ja loput rahat menivät erilaisiin järjestelmiin. Nykyisin sotakoneisiin on kuitenkin tullut yhä enemmän tietotekniikkaa ja sen tarvitsemia ohjelmistoja.



Siinä missä aiemmin ilmataistelut käytiin tiukasti kaartaen niin että vastustajat näkivät toisensa, nykyään vihollinen on tarkoitus pudottaa jopa sadan kilometrin etäisyydeltä. Kun ennen keskeistä oli hävittäjän nopeus ja liikehtimiskyky, nykyisin avainsana on lentäjän tilannetietoisuus. Se tuotetaan sensorifuusiolla.



Ensimmäiset hävittäjälentäjät sata vuotta sitten luottivat vain omiin silmiinsä. Toisessa maailmansodassa avuksi tuli tutka. Tosin sen säteily paljasti myös lähettäjänsä sijainnin vastustajalle. Nyt koneisiin on saatu avuksi erilaisia kameroita, jotka voivat toimia myös lämpösäteilyyn perustuen.



Tiivistettynä sensorifuusio tarkoittaa tehokasta lentävää tietokonetta, joka yhdistää tutkan, kameroiden ja elektronisten puolustusjärjestelmien havainnot yhdeksi lentäjälle mahdollisimman helposti ymmärrettäväksi kuvaksi ohjaamon näytöille.



Kun tähän vielä yhdistetään maassa mittaavien tutkien ja toisten koneiden radiolinkin kautta lähettämä tieto, ei ole ihme, että tarvitaan runsaasti laskentatehoa. Lisäksi kokonaisuuteen pitää liittää lukuisia erilaisia asejärjestelmiä, joille sensorifuusion tuottama maalitieto on välitettävä.



Lentokoneosa omassa hintaluokassaan
Hävittäjissä käytetään luonnollisesti uusimpia saatavilla olevia materiaaleja – keveimpiä ja kestävimpiä. Tuotantosarjat ovat lyhyitä, joten jokaiselle osalle kohdentuu merkittävästi tuotekehityskustannuksia. Esimerkiksi suihkumoottoreista löytyy erittäin kalliita yksittäisiä osia kuten kuumissa ääriolosuhteissa toimivia turbiininsiipiä. Jo tämä selittää sotilaskoneiden kovaa hintaa.



Sama näkyy myös tavallisempaa teknologiaa sisältävissä osissa. Siinä missä esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaa valmistetaan aina miljoonia kappaleita, hävittäjäkoneisiin osia tilataan enimmilläänkin vain tuhansien sarjoissa.
Kallis hinta ei ole vain sotilasilmailun erikoisuus. Lentokoneissa käytettävät osat on numeroitu ja niiden elinkaarta on voitava seurata tuotannosta tuhoamiseen. Ja käyttöä on aina edeltänyt pitkällinen ja kallis testaus.



Ei pelkästään koneita
Jos HX-hankkeeseen varattu summa jaettaisiin hankittujen Hornetien määrällä 64, yksi kone maksaisi 156 miljoonaa eurolla. Tämä on karkea yleistys, joka ei kerro mitään.



Hankintaan kuuluu paljon muutakin kuin itse kone. Suomi ostaa paketissa esimerkiksi aseita, koulutusta ja varaosia. Lisäksi rahaa tarvitaan lentotukikohtien muokkaamiseen uudelle kalustolle sopivaksi.



Siinä missä Hornetit 90-luvun alussa ostettiin pelkästään ilmapuolustukseen, tulevat hävittäjät pystyvät tukemaan niin maa- kuin merivoimia asejärjestelmillään ja sensoreillaan. Ne voivat kauas kantavien ohjusten avulla vaikuttaa myös vastustajan rintaman takana oleviin kohteisiin.


Nykyaikaisessa hävittäjissä on lukemattomien mittarien sijasta yksi laajakuvanäyttö, jolla sensorifuusion tuottama tilannekuva esitetään ohjaajalle. Tässä Saab JAS 39 E -koneen ohjaamon malli. Kuva Tero Tuominen



Päivittyvä järjestelmä
Olennainen osa sensorifuusiota on elektroninen sodankäynti. Siinä missä F-35 on ehdokkaista ainoa tutkassa heikosti näkyvä niin sanottu häivehävittäjä (stealth), muut ehdokkaat painottavat kykyään häiritä tutkia sekä viestijärjestelmiä ja siten raivata tilaa ilmaoperaatioille.



Nouseepa Ilmavoimien testivoittajaksi mikä tahansa HX-ehdokkaista, sen kyvyt riittävät varmasti Suomen puolustukseen. Voittajaa on vaikea veikata, sillä Ilmavoimat ei kerro miten valinnassa painotetaan koneiden eri ominaisuuksia. Jokaisella kandidaatilla on vahvuutensa.



Oman ongelmansa tuo konetyyppien tulevan vientimenestyksen ja eliniän arvioiminen. Suomi ei osta sitä versiota, joka on tällä hetkellä käytössä vaan vuonna 2025 tarjolla olevan suorituskyvyn. Hävittäjien käytön aikana on jatkuvasti luvassa ominaisuuksia parantavia päivityksiä, joille on tietysti löydettävä maksaja. Tyyppi, jolla on laaja käyttäjäpohja sekä pitkään jatkuva tuotanto on tässä vahvoilla.



Suomi on perinteisesti halunnut hallita myös koneen tekniikan. Se opitaan parhaiten valmistamalla hävittäjä. Kotimaisen teollisuuden osallistuminen on muutenkin tärkeä osa kokonaisuutta, vaikka varsinaisia vastakauppoja ei enää voidakaan tehdä.





Kone-esittelyt

Boeing F/A-18E/F Super Hornet näyttää samalta kuin Ilmavoimien nykyinen Hornet, mutta se on suurempi ja modernimpi kone. Yhdysvaltain merivoimien tukialuksille suunniteltuun tyyppiin siirtyminen sujuisi Suomessa helposti, koska järjestelmät ja valmistajat ovat jo tuttuja. Vuonna 1995 ensilentonsa tehnyt Super Hornet vaikuttaisi jatkavan US Navyn palveluksessa vielä pitkään. Sen rinnalle Boeing tarjoaa Ilmavoimille elektroniseen sodankäyntiin erikoistunutta EA-18G Growler -versiota. Kone tarjoaa häirintäkykyjä, joita ilman USA ei nykyään sodi ilmapuolustetulla alueella.
Kaksipaikkainen Boeing F/A-18F Super Hornet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vaikka se näyttää Ilmavoimien Hornetilta, kyseessä on isompi ja täysin erilainen kone. Kuva Tero Tuominen

***

Dassault Rafale on pitkälti Ranskan kansallinen projekti aina aseita myöten. Maa oli aluksi mukana yhteiseurooppalaisessa ECA-kehittelyssä mutta halusi lopulta hyödyntää hävittäjässään kotimaisia moottoreita. Rafale on etusiivellistä canard-tyyppiä. Ensilento oli 1986. Rafale voi kuljettaa raskasta asekuormaa. Sen vientimenestys ei ole ollut suurta, mutta kotimaassa hävittäjän keskeinen asema taannee pitkän palvelusuran. Rafalesta on myös tukialusversio.
Dassault Rafale laskeutuu Kauhavalle viime kesänä. Koneen canard-etusiipi näkyy ohjaamon takana. Siipien alla on suuret lisätankit, joita ranskalaiset koneet useimmiten käyttävät. Kuva Tero Tuominen

***

Eurofighter Typhoon pohjautuu yhteiseurooppalaiseen ECA-hankkeesseen (European Combat Aircraft), jossa ovat mukana Englanti, Saksa, Italia ja Espanja. Ranska jättäytyi pois ja kehitti oman Rafalensa. Eurofighter teki ensilentonsa 1994. Tehokkaassa hävittäjässä on niin sanottu canard. Se on eturungossa oleva ohjainpinta, jolla tehostetaan suuren deltasiiven ominaisuuksia. Eurofighter olisi Eurooppaan suuntautuvalle Suomelle mielenkiintoinen vaihtoehto. Valmistaja lupaa monipuolista teknologian siirtoa hankinnan mukana.
Eurofighter Typhoon on käytössä laajalti Euroopassa. Kuvassa Espanjan ilmavoimien Eurofighter Moronin tukikohdan sääsuojassa. Kuva Tero Tuominen

***

Lockheed Martin F-35A Lightning II on suunniteltu täyttämään Yhdysvaltain ilma- ja merivoimien sekä merijalkaväen tarpeet. 1990-luvun alussa käynnistynyt suunnittelu pyrki korvaaman lukuisia tyyppejä. Ensilentonsa 2006 tehnyt F-35 on ainoa HX-hankkeen viidennen sukupolven kone, joka on alun perin suunniteltu heikko tutkanäkyvyys edellä. Kompromissit eri puolustushaarojen versioiden välillä ovat tehneet hankkeesta vaikean. Konetta on kuitenkin tilattu tuhansia niin kotimaahansa kuin myös eurooppalaisille ilmavoimille.


Olennainen osa hävittäjiä ovat niiden mukana tarjottavat asejärjestelmät. Tässä Ilmavoimille jo nykyisin kaukovaikuttamiskyvyn tarjoava Lockheed Martin AGM-158 JASSM -risteilyohjus (Joint Air to Surface Standoff Missile) osuu testeissä maaliinsa. Kuva Lockheed Martin

Kaksi Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjää Pirkkalassa talvella 2020 ns. HX-Challenge-testaukseen saapuneena. Koneen muodot ja pinnoitus vähentävät havaittavuutta tutkissa. Kuva Tero Tuominen

***

Saab 39 E Gripen on jo 90-luvun alussa Suomelle tarjolla olleen koneen täysin uusi versio. Hävittäjän A-mallin ensilento tapahtui 1988. Uusin E nousi siivilleen 2017. Ruotsin ilmapuolustus perustuu samaan hajautettujen tukikohtien verkostoon kuin Suomessakin. Ja myös meillä koneita huoltavat varusmiehet. Uutta Gripeniä on tilattu valmistajamaan ohella Brasiliaan. Saab tarjoaa hävittäjän mukana myös GlobalEye-tutkakonettaan, joka tarjoaa maassa olevia antenneja huomattavasti laajemman kantaman.


Saab 39 E Gripen näyttää edeltäjältään mutta on pitkälti uusi konetyyppi. Kuva Tero Tuominen


Gripenin uusin versio 39 E ja GlobalEye-tutkakone muodostavat Saabin tarjouksen Ilmavoimien uudeksi suorituskyvyksi. Tutkakoneen antenni on suomalaisvalmisteisessa kotelossa koneen rungon yläpuolella. Kuva Tero Tuominen
Saab GlobalEye AEW&C -tutkakone (Airborne Early Warning and Control) perustuu kanadalaiseen Bombardier GlobalExpress -liikesuihkukoneeseen. Kuva Tero Tuominen



***


Yhdysvaltalaiset tarjokkaat HX-hankkeeseen: vasemmalla Lockheed Martin F-35 ja oikealla Boeing Super Hornet. Tässä F-35 on merivoimien C-versio, jossa on Suomelle tarjottavaa A-mallia suurempi siipi. Kuva US Navy

    Kaikki
    Artikkelit
    Uutiset
    Pääkirjoitukset
    Kolumnit
    Videot

AVAINSANAT
Tietoa lehdestä
LISÄÄ AIHEESTA


Lento-ohjelma 6.8. / Flight Display Program 6.8.
16:00  DC-3 ja/and Arctic Eagles  Ohilento / flypast
16:07  Arctic Eagles    Taitolentoryhmä / Display Team
16:19  VL Viima  Ohjaaja/Pilot Sami Saikkonen
16:31  Jak-11    Ohjaaja/Pilot Phil Lawton
16:40  Extra 330LX    Ohjaaja/Pilot Harri Kanto
16:50  Dornier Do 228  Rajavartiolaitos / Border Guard
17:02  H215 Super Puma  Rajavartiolaitos / Border Guard
17:14  EMB Phenom    Suomen Ilmailuopisto / Finnish Aviation Academy
17:26  SNJ-3 Texan    Ohjaaja/Pilot Petteri Tarma
17:38  Woikoski Safirs  Osastolentoryhmä / Display Team
17:50  Saab B 17  Ohjaaja/Pilot Johan Sjöstrand, SAAB
18:02  Saab Gripen E  Ohjaaja/Pilot André Brännström, SAAB
18:14  Patrouille de France  Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimat / Armée de l'Air et
de l'Espace
18:51  Dassault Rafale  Ranskan Ilma- ja Avaruusvoimat / Armée de l'Air et
de l'Espace, ohjaaja/pilot Captain Jérôme Thoule
19:03  NH90  Saksan maavoimat / German Army « HEER »
19 :15  BAe Hawk MK 51  Ilmavoimat / Finnish Air Force, ohjaaja/pilot
kapteeni  Sampsa Kaikkonen
19:27  Eurofighter Typhoon FGR.4  Britannian kuninkaalliset ilmavoimat / Royal Air
Force, ohjaaja/pilot Flight Lieutenant James Sainty
19:39  Eurofighter Typhoonit  Britannian ja Saksan ilmavoimien ohilento / RAF
and Luftwaffe flypast
19:48  NH90  Maavoimien Ilmailu / Finnish Army Aviation
20:00  Saab Gripen C    Ruotsin Ilmavoimat / Swedish Air Force,
ohjaaja/pilot Major Peter Fällen
20:12  F-35 A  Italian Ilmavoimat ohilento /Italian Air Force, flypas
20:24  F/A-18C Hornet  Ilmavoimat / Finnish Air Force, ohjaaja/pilot Capt
Anssi Nieminen
20:36  Midnight Hawks  Ilmavoimat / Finnish Air Force

Tervetuloa Kaivopuiston lentonäytökseen. Muistathan suojata kuulosi ja toimia osaltasi niin, että
Kaivari 21 on turvallinen tapahtuma kaikille. Järjestäjä varaa oikeuden ohjelman muutoksiin
operatiivisten, sään, teknisten tai muiden syiden vuoksi.


https://kaivari21.fi/ohjelma/

[Faidros.]

Jos jollain on lukuoikeudet Usariin, niin tässä olisi kiinnostava juttu. Sveitsi on arvioinut F-35:n kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi!

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sveitsin-f-35-paatos-sahkoisti-suomen-havittajahankkeen-kiistely-haivekoneesta-jatkuu-hx-ehdokkaiden-jyristessa-helsingin-taivaalla/fd8643e8-2d1b-4ab6-bd04-7768246cb9a1

Käkikellomaan evaluoinnissa F-35-häivekone osoittautui paitsi muita kandidaatteja suorituskykyisemmäksi, yllättäen myös kustannustehokkaammaksi. Sveitsin liittoneuvoston perustelut ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Samalla keskustelu koneen kustannusongelmista jatkuu Yhdysvalloissa.
---

Loput sitten maksumuurissa.

[pectus3]

Jos jollain on lukuoikeudet Usariin, niin tässä olisi kiinnostava juttu. Sveitsi on arvioinut F-35:n kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi!

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sveitsin-f-35-paatos-sahkoisti-suomen-havittajahankkeen-kiistely-haivekoneesta-jatkuu-hx-ehdokkaiden-jyristessa-helsingin-taivaalla/fd8643e8-2d1b-4ab6-bd04-7768246cb9a1

Käkikellomaan evaluoinnissa F-35-häivekone osoittautui paitsi muita kandidaatteja suorituskykyisemmäksi, yllättäen myös kustannustehokkaammaksi. Sveitsin liittoneuvoston perustelut ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Samalla keskustelu koneen kustannusongelmista jatkuu Yhdysvalloissa.
---

Loput sitten maksumuurissa.

ONKO niillä sitten varaa lennellä  ...? Kaikki rahat menee kehitysapuun  .... Kehitysapu rahoilla mm. Vietnam osti 3kpl kilo luokan sukellusveneitä  .... (linkit löytyy ) ..


Lentotuntihinta

Modernin hävittäjän lentotuntihinta vaihtelee noin 15 000-30 000 dollaria/tunti ja huoltoa vaaditaan noin 20-35 tuntia lentotuntia kohti. Miltei kaikkien hävittäjäkoneen alijärjestelmien käyttöaika on rajallinen: jokaiseen Hornet-hävittäjään vaihdetaan sen elinkaaren aikana useammat suihkumoottorit sekä muiden alijärjestelmien nopeasti kuluvat osat. Lisäksi aseistuksella on rajallinen takuuvarastointiaika, ja sen lentokäytössä on rajoituksia sekä käyttöajan että nousu- ja laskeutumissyklien määrän suhteen. Aktiivipalveluksessa olevan hävittäjälentäjän on lennettävä vuodessa vähintään 100 tuntia koulutustasonsa säilyttämiseksi. 

http://www.suomensotilas.fi/uudenaikaien-havittaja-maksaa-painonsa-kullassa/ 


http://www.suomensotilas.fi/category/artikkeli/
http://www.suomensotilas.fi/

[Titus]

Harmi, että Kaivopuiston lentonäytöksen F35 tekee vain ohilennon. Kenelläkään tietoa mistä asti tämä Italian ilmavoimien kone tulee (Viro?)?

[Ajatolloh]

Harmi, että Kaivopuiston lentonäytöksen F35 tekee vain ohilennon. Kenelläkään tietoa mistä asti tämä Italian ilmavoimien kone tulee (Viro?)?

Ei sitä näe kumminkaan kun se on stealth.  (Oikeasti F-35 "ylilento" suoritetaan niin, että kaiuttimista syötetään suihkumoottorin jylyä ja selostetaan yleisölle, että F-35 suorittaa parhaillaan ylilentoa, mutta koska steltti cloaakki on päällä niin kukaan ei näe mitään...ei siellä oikeasti mikään lennä, kaiuttimien jyly on halpaa...)

[justustr]

Koska hommalla näyttää olevan alan asiantuntijoita niin pakko kysyä tyhmä kysymys: miksi nykyaikaisessa hävittäjässä on sisällä lentäjä ja miksi ylipäätään ostamme enää tuollaisia miehitettyjä hävittäjäkoneita? Onko puolustusvoimat edes tutkinut drone-tyyppistä ratkaisua hornettien korvaajaksi?

Huonosti g-voimia kestävän lentäjän luulisi olevan pelkkä haitta ottaa koneesta maksimisuorituskyky irti puhumattakaan riskinsietokyvystä. Maassa bunkkerissa monitorin takana operoiva videopelilentäjä pystyy ottamaan aivan eri luoan riskejä ja tekemään tarvittavia uhrauksia kuin taivaalla henkensä kaupalla kurvaileva imailusankari.   

Eli miksi miehitetty hävittäjä 2020 luvulla?

[Titus]

^^
Tuttava oli aikanaan ollut USAssa lentonäytöksessä.

Ohjelmaan kuului leikkimielinen havannointikisa, että mihin kellon aikaan SR71 lentää alueen yli.
Ei ollut näkynyt eikä kuulunut vaikka kuinka kuikuili, korkeutta lienee ollut jonniin verran.

[HDRisto]

Olisihan se hassunhauskaa kun F-35 putoaisikin ohilennollaan. Vaikkapa Arkadianmäen talon katolle. Eivät uskalla riskeerata millään temppuilulla, pelkkä ohilento, nyt kun valinta on ajankohtainen.

[HDRisto]

^^
Tuttava oli aikanaan ollut USAssa lentonäytöksessä.

Ohjelmaan kuului leikkimielinen havannointikisa, että mihin kellon aikaan SR71 lentää alueen yli.
Ei ollut näkynyt eikä kuulunut vaikka kuinka kuikuili, korkeutta lienee ollut jonniin verran.

Silloin kun alkaa jyly kuulumaan ja porukka katselee taivaalle, kone on jo ainakin sadan kilometrin päässä.

[Faidros.]

Koska hommalla näyttää olevan alan asiantuntijoita niin pakko kysyä tyhmä kysymys: miksi nykyaikaisessa hävittäjässä on sisällä lentäjä ja miksi ylipäätään ostamme enää tuollaisia miehitettyjä hävittäjäkoneita? Onko puolustusvoimat edes tutkinut drone-tyyppistä ratkaisua hornettien korvaajaksi?

Huonosti g-voimia kestävän lentäjän luulisi olevan pelkkä haitta ottaa koneesta maksimisuorituskyky irti puhumattakaan riskinsietokyvystä. Maassa bunkkerissa monitorin takana operoiva videopelilentäjä pystyy ottamaan aivan eri luoan riskejä ja tekemään tarvittavia uhrauksia kuin taivaalla henkensä kaupalla kurvaileva imailusankari.   

Eli miksi miehitetty hävittäjä 2020 luvulla?

Mikäs valmistaja on sellaisia myymässä ainoaksi monitoimihävittäjämalliksi?

[L. Brander]

Koska hommalla näyttää olevan alan asiantuntijoita niin pakko kysyä tyhmä kysymys: miksi nykyaikaisessa hävittäjässä on sisällä lentäjä ja miksi ylipäätään ostamme enää tuollaisia miehitettyjä hävittäjäkoneita? Onko puolustusvoimat edes tutkinut drone-tyyppistä ratkaisua hornettien korvaajaksi?

Huonosti g-voimia kestävän lentäjän luulisi olevan pelkkä haitta ottaa koneesta maksimisuorituskyky irti puhumattakaan riskinsietokyvystä. Maassa bunkkerissa monitorin takana operoiva videopelilentäjä pystyy ottamaan aivan eri luoan riskejä ja tekemään tarvittavia uhrauksia kuin taivaalla henkensä kaupalla kurvaileva imailusankari.   

Eli miksi miehitetty hävittäjä 2020 luvulla?

Dronen hyöty laskee rajusti, mikäli yhteys maassa olevaan ohjaajaan katkeaa. Jos ohjaaja on lentokoneessa ilman yhteyksiä, pysyy toimintakyky kuitenkin korkealla tasolla. Vaikka dronelle olisi ennalta ohjelmoitu erilaisia skenaarioita ja tehtäviä, pystyy ihminen tekemään enemmän päätöksiä. Ohjaaja voi esim. nähdä, mitkä omat joukot tarvitsevat apua tai minkä omien joukkojen auttaminen on oman puolen kannalta tärkeämpää kuin toisten. Tästä voi sitten johtaa loputtoman määrän erilaisia ilma-, meri- ja maasodan tilanteita.

Tarve kestää G-voimia on sekin vähän niin ja näin. Eihän suomalaisella hävittäjällä ole ensisijainen tarkoitus mennä sellaiseen näyttävään ilmataisteluun, vaan hoitaa homma etäältä ja paeta.

Eikä kysymys ole minusta joko tai. Molempia, miehitettyjä ja miehittämättömiä, suorituskykyjä pitää kehittää.

[Hippo]

Harmi, että Kaivopuiston lentonäytöksen F35 tekee vain ohilennon. Kenelläkään tietoa mistä asti tämä Italian ilmavoimien kone tulee (Viro?)?

Eihän sillä mitään näyttäviä taitolentotemppuja edes pysty tekemään. Se on puhtaana lentokoneena jopa huono. Sen merkittävät ajatellut edut ovat steath ja sensori-integraatio.

[Hippo]

Koska hommalla näyttää olevan alan asiantuntijoita niin pakko kysyä tyhmä kysymys: miksi nykyaikaisessa hävittäjässä on sisällä lentäjä ja miksi ylipäätään ostamme enää tuollaisia miehitettyjä hävittäjäkoneita? Onko puolustusvoimat edes tutkinut drone-tyyppistä ratkaisua hornettien korvaajaksi?

Huonosti g-voimia kestävän lentäjän luulisi olevan pelkkä haitta ottaa koneesta maksimisuorituskyky irti puhumattakaan riskinsietokyvystä. Maassa bunkkerissa monitorin takana operoiva videopelilentäjä pystyy ottamaan aivan eri luoan riskejä ja tekemään tarvittavia uhrauksia kuin taivaalla henkensä kaupalla kurvaileva imailusankari.   

Eli miksi miehitetty hävittäjä 2020 luvulla?

Ehkä keskeisin syy on, että kuvailemaasi laitetta ei ole kaupan missään.

[Ajatolloh]

Dronen hyöty laskee rajusti, mikäli yhteys maassa olevaan ohjaajaan katkeaa. Jos ohjaaja on lentokoneessa ilman yhteyksiä, pysyy toimintakyky kuitenkin korkealla tasolla. Vaikka dronelle olisi ennalta ohjelmoitu erilaisia skenaarioita ja tehtäviä, pystyy ihminen tekemään enemmän päätöksiä. Ohjaaja voi esim. nähdä, mitkä omat joukot tarvitsevat apua tai minkä omien joukkojen auttaminen on oman puolen kannalta tärkeämpää kuin toisten. Tästä voi sitten johtaa loputtoman määrän erilaisia ilma-, meri- ja maasodan tilanteita.

Tarve kestää G-voimia on sekin vähän niin ja näin. Eihän suomalaisella hävittäjällä ole ensisijainen tarkoitus mennä sellaiseen näyttävään ilmataisteluun, vaan hoitaa homma etäältä ja paeta.

Eikä kysymys ole minusta joko tai. Molempia, miehitettyjä ja miehittämättömiä, suorituskykyjä pitää kehittää.

Ihan yhtälailla se lentäjällinen kone on aika rampa, jos yhteys sotalennonjohtoon / tilannekuvaan katkeaa. Yleensä tuollaisen insidenssin jälkeen tehtävänä on kiiruusti palata sotatukikohtaan, koska korrekti tilannekuva on täysin välttämätön nykyajan ilmasodassa. Jos sellaista ei ole, niin kiiruusti äkkiä taivaalta pois ja piiloon.

Yhteyksien katkeaminen ei siksi olekkaan todennäköistä, koska ne ovat elimellinen osa taistelukestävyyttä ja -kykyä nykyaikana. Niihin satsataan.

G-voimia tarvitaan vaikka kuinka yrittäisi sotia ilmasotansa etäältä. Se kaukaa laukaistu ohjus on hetken kuluttua lähellä ja sitä voi joutua yrittämään karistamaan persauksista. Tällöin käytännössä koiratapellaan ohjusta vastaan. Seikka, joka näyttää monelta unohtuvan.

Myös koneen suorituskyvyllä on suuri merkitys ohjusta pakoon pinkoessa. Tämäkin unohtuu näemmä aina näiltä stealth-fanaatikoilta. Stealthiinkin saadaan lukitus läheltä, varsinkin persiisiin, jossa on heikko stealth jos ollenkaan. Jos kone on hidas ankka niin...

Ehkä keskeisin syy on, että kuvailemaasi laitetta ei ole kaupan missään.

Ei vielä, koska niiden myyntiä himmaillaan, jotta saadaan nämä 1996 aloitetut projektit ja vanhat romut (F-35) myytyä alta pois.

Kehitys kyllä on pitkällä ja AI-unmanned ilmaherruusdronet näkevät päivänvalon ennen vuotta 2030. Ilmasodan luonne muuttuu jälleen kerran ja F-35:een roponsa iskeneet huomaavat ostoksen hapantuvan yhdessä yössä.

[Ajatolloh]

F-35 on siinä hyvä valinta, että se on jo alunperin suunniteltu käytettäväksi miehittämättömien koneiden kanssa.

F-35 projekti on aloitettu 1996 ja siinä vaiheessa ei ole ollut minkäänlaista käsitystä miehittämättömistä koneista ja niiden roolista tulevassa ilmasodankäynnin paradigmamuutoksessa. Tuo on täysi vale, että F-35 olisi tuollaperusteella jotenkin muita etevämpi kone asiaan.

Ylipäänsä on täysin kyseenalaista, miksi se miehittämättömien koneiden sodanjohto pitäisi siirtää johonkin haavoittuvaiseen, kiikkeerään ja kalliiseen sekä pikkuruiseen ilma-alukseen.

Jos sen on pakko olla taivahilla, niin sitten mieluummin joku Awacs-tyyppinen kone, niin siinä on vähän runkoa johonka rakentaa sisään megawatin sähkögenuja ym jolla saa signaalin varmasti lähtemään.

Näkisin, että maasta käsin nuo asiat johdetaan ainakin puolustussodankäyntivoittoisessa maassa kuten Suomi, jossa ei lähdetä uusia alueitakaan valtailemaan ja siten olisi tarvetta tuoda sitä Ilmasodankäynti-HQ toimintoa jonnekin tuntemattoman, uusvaltausalueen päälle.

[justustr]

Ei vielä, koska niiden myyntiä himmaillaan, jotta saadaan nämä 1996 aloitetut projektit ja vanhat romut (F-35) myytyä alta pois.

Kehitys kyllä on pitkällä ja AI-unmanned ilmaherruusdronet näkevät päivänvalon ennen vuotta 2030. Ilmasodan luonne muuttuu jälleen kerran ja F-35:een roponsa iskeneet huomaavat ostoksen hapantuvan yhdessä yössä.

Tällaisia ajatuksia itselläkin on ollut, mutta kuten sanottua, toki täysin maallikkopohjilta.

Ymmärrän miehittämättömien koneiden teknologiset haasteet, mutta onko ne varmasti sellaisia, etteivät ne tule ratkeamaan vaikkapa seuraavan 10 vuoden sisällä?

Olishan se karmea tilanne, jos 2030 huomataankin, että lentäjäsankarin hinaaminen taivaalle on totaalisen turhaa hommaa ja 10 miljardia haihtui tuhkana tuuleen kun F35:sia pitääkin alkaa korvailemaan miehittämättömillä koneilla. 

[JoKaGO]

Ymmärrän miehittämättömien koneiden teknologiset haasteet, mutta onko ne varmasti sellaisia, etteivät ne tule ratkeamaan vaikkapa seuraavan 10 vuoden sisällä?

Olishan se karmea tilanne, jos 2030 huomataankin, että lentäjäsankarin hinaaminen taivaalle on totaalisen turhaa hommaa ja 10 miljardia haihtui tuhkana tuuleen kun F35:sia pitääkin alkaa korvailemaan miehittämättömillä koneilla.

Tuo skenaario edellyttäisi sitä, että miehittämättömän teknologian olisi oltava ylivertaista "lentäjäsankariin" verrattuna, eikä ole näköpiirissä ainakaan 10 vuoden sisällä tällaista. Niin kauan kuin perinteinen lentoase on jossain mitassa tasaveroinen miehittämättömien kanssa, ei ole vaaraa siitä, että sen hankinta nyt olisi rahan hettämistä tuuleen.

[Faidros.]

F-35 projekti on aloitettu 1996 ja siinä vaiheessa ei ole ollut minkäänlaista käsitystä miehittämättömistä koneista ja niiden roolista tulevassa ilmasodankäynnin paradigmamuutoksessa. Tuo on täysi vale, että F-35 olisi tuollaperusteella jotenkin muita etevämpi kone asiaan.

Tottakai tuo on täysi vale jos kaikkien alojen asiantuntija jäsen Ajatolloh niin toteaa. 
Se että projekti on aloitettu 1996 ei tarkoita sitä, että se olisi valmiiksi ja lopullisesti täysin suunniteltu, vaan silloin vasta on alettu keräämään sitä dataa kasaan millainen tulevaisuuden monitoimihävittäjä voisi olla.
Tässä hieman kauko-ohjattavien lentolaitteiden historiaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Miehitt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6n_ilma-alus#Historiaa

Vuonna 1916 englantilainen Archibald Low kehitti radio-ohjauksen lennokkiin. Maaliskuussa 1917 sen pohjalta hän kehitti miehittämättömän, kauko-ohjatun lentokoneen Ruston Proctor Aerial Target, jota oli tarkoitus edelleen kehitettynä käyttää zeppeliinejä vastaan.[6] [7]Tätä eikä myöskään amerikkalaista lokakuussa 1918 menestyksellä testattua "ilmatorpedoa" Kettering Bug:ia ehditty käyttää itse sotatoimissa.[8][9]

Sotien välillä alkaen 20-luvulta, mutta varsinkin 30-luvulla englantilaiset kehittelivät radio-ohjattavia lennokeita. 40-luvulla lennokkeja käytettiin ilmatorjunnan harjoitusmaaleina. 1960-luvulla Ryan Aeronautics kehitti Model 147-lennokin, joka lähetettiin kuljetuskoneesta ja laskeutui laskuvarjolla. Sitä käytettiin tiedusteluun. Lasikuituisessa lennokissa saattoi olla kamera tai signaalitiedustelutaitteisto. Lennokki lensi 1100 km/h. Vietnamin sodassa lennokeiden hankkimien tietojen pohjalta kehitettiin häirintäjärjestelmä, joka esti tehokkaasti tutkaohjautuvan SA 2-ohjuksen osumista.[10]

Yhdysvaltain laivasto kehitti 50-luvulla miehittämättömän helikopterin, joka pystyi kantamaan torpedoa. Se jäi käytöstä jo 60-luvun lopulla. Ilmavoimat alkoivat kehittää lennokkia, joka tuhoaisi vihollisen ilmatorjunnan. Tuloksena oli BGM-34A, B ja C vuosina 1971-1974. Nämä kuljettivat joko ohjuksia tai TV-ohjattuja pommeja. Muutkin maat kehittivät lennokeita. Israel käytti lennokeita tiedusteluun Jom Kippur-sodassa.[11]

Vuonna 1986 Yhdysvaltain aselajit ottivat käyttöön Pioneer-lennokin. Armeija teki sillä tiedustelutehtäviä muun muassa Persianlahden sodassa vuonna 1991.[12]

Yhdysvallat alki kehittää Predator-lennokkia tiedusteluun vuonna 1994. Koelennot tehtiin vuoteen 1996 mennessä. Aseistus asennettiin Predatoriin ensi kertaa vuonna 2000. Tämän jälkeen Yhdysvallat kehitteli suurempia malleja. Yhdysvallat on käyttänyt taistelulennokkeja paljon terrorismin vastaisessa sodassa. Toisaalta myös terroristit ovat alkaneet käyttää niitä. Tämä on johtanut lennokkitorjunnan parantamiseen.

[Titus]

^
Ajatella, että vielä 70-80v sitten suunniteltiin pulun ohjaamia liitopommeja 

[Ajatolloh]

Ymmärrän miehittämättömien koneiden teknologiset haasteet, mutta onko ne varmasti sellaisia, etteivät ne tule ratkeamaan vaikkapa seuraavan 10 vuoden sisällä?

Olishan se karmea tilanne, jos 2030 huomataankin, että lentäjäsankarin hinaaminen taivaalle on totaalisen turhaa hommaa ja 10 miljardia haihtui tuhkana tuuleen kun F35:sia pitääkin alkaa korvailemaan miehittämättömillä koneilla.

Tuo skenaario edellyttäisi sitä, että miehittämättömän teknologian olisi oltava ylivertaista "lentäjäsankariin" verrattuna, eikä ole näköpiirissä ainakaan 10 vuoden sisällä tällaista. Niin kauan kuin perinteinen lentoase on jossain mitassa tasaveroinen miehittämättömien kanssa, ei ole vaaraa siitä, että sen hankinta nyt olisi rahan hettämistä tuuleen.

En tiedä mistä skenaariosta* (yks.) puhutte (koska niitä on ilmavoimille useita, erilaisia kyvykkyyksiä vaativia), mutta jos puhutaan ilmaherruustaistelun skenaariosta, niin siinä kyllä miehittämätön AI alkaa olla jo ylivoimainen lentäjäsankariin verrattuna. Jäsen @justustr pohti, että onko kaikki tarvittava teknologia kehitettävissä 10 vuoden sisään. Itseasiassa se taitaa alkaa olla kasassa jo. Vuorossa on kohtpuoliin kenttätestit, mutta asiasta ollaan aika hissuksiin kun vanhat romut pitää saada myytyä ensin.

The artificial intelligence algorithm, developed by Heron Systems, swept a human F-16 pilot in a simulated dogfight 5-0 in the Defense Advanced Research Projects Agency's AlphaDogfight Trials on Aug. 20. The company beat out seven other companies before going head to head with "Banger," a pilot from the District of Columbia Air National Guard and a recent graduate of the Air Force Weapons School's F-16 Weapons Instructor Course. The pilot, whose full name was not provided, is an operational fighter pilot with more than 2,000 hours in the F-16.

A Chinese AI system has defeated a top human pilot in a simulated dogfight, according to Chinese media. The AI was pitted against Fang Guoyu, a Group Leader in a PLA aviation brigade and a previous champion in such contests.

"At first, it was not difficult to win against the AI," said Fang in a report in Global Times, a Chinese state newspaper. But as the exercise continued the AI learned from each encounter and steadily improved. By the end it was able to defeat Fang using tactics it had learned from him, coupled with inhuman speed and precision.

"The AI has shown adept flight control skills and errorless tactical decisions," said brigade commander Du Jianfeng.

---

Tuo tietysti dogfaittista, joka on viihdyttävyydessään AI:n suosikkilaji.

Mutta strategisessa, BVR-ilmataistelussa, AI on jopa dogfattiakin ylivoimaisempi. Eihän se lopulta ole muuta kuin 4D-shakkia, jossa parhaiten oikein laskeva voittaa ja siinä adaptiivinen koneäly on vahvoilla.

U.S. air superiority, a cornerstone of U.S. deterrence efforts, is being challenged by competitors—most notably, China. The spread of machine learning (ML) is only enhancing that threat. One potential approach to combat this challenge is to more effectively use automation to enable new approaches to mission planning.

The authors of this report demonstrate a prototype of a proof-of-concept artificial intelligence (AI) system to help develop and evaluate new concepts of operations for the air domain. The prototype platform integrates open-source deep learning frameworks, contemporary algorithms, and the Advanced Framework for Simulation, Integration, and Modeling—a U.S. Department of Defense–standard combat simulation tool. The goal is to exploit AI systems' ability to learn through replay at scale, generalize from experience, and improve over repetitions to accelerate and enrich operational concept development.

---

Australiassa herätellään ryhtymään pohtimaan jo F-35 investointien korvaamista. Ei pidä kuulemma odotella 2030 luvulle, koska tulevaisuus yllättää nopeammin:

For example, the US is no longer speaking about 'sixth-generation' fighters, and recognises the risks of slow, decades-long acquisition cycles for a future fighter. The focus of its next-generation air dominance program is now on a 'digital century series' approach of rapid development of small numbers of several types of airframes over short periods, as few as five years.

It would be a mistake for the RAAF to embark on another 20-year acquisition project to eventually replace the F-35 from the late 2040s, yet that's exactly what the force structure plan implies. Waiting until 2035 to begin developing a replacement ignores the clear trends that suggest a desire for faster capability acquisition.

The F-35 has taken two decades to develop, at great expense, and the approach of a common airframe for multiple tasks means it can't be optimised for a single role. Going back to platforms optimised for a specific role—air dominance, long-range strike and electronic attack, or intelligence, surveillance and reconnaissance—that can be acquired faster might be a better path.

The RAAF shouldn't wait until 2035 to get started on developing these types of capabilities. Its plans to complement, and then replace, the F-35 can be accelerated, and it would make sense to promote collaboration with the US and the UK in this endeavour to boost the RAAF's air combat capability sooner.

Yhdysvaltain ilmavoimat paljasti (tai paljastui) jo viime syksynä rakentaneensa seuraavan sukupolven ilmaherruushävittäjän prototyypin. Uutinen tuli sikäli yllätyksenä, että full-scale demonstrator koneen ei odotettu valmistuvan vielä vuosiin. Ilmeisesti Kiina pakottaa USAFin kiirehtimään.

"NGAD has come so far that the full-scale flight demonstrator has already flown in the physical world," Roper said during his keynote address. "It's broken a lot of records and is showing digital engineering isn't a fluke."

Pressed for elaboration during two follow-up appearances with journalists, Roper offered only one other direct comment about the aircraft's performance so far: "All I can say is the NGAD [flight demonstrator] test flights have been amazing. Records have been broken, but I've been impressed at how well the digital technology transitions to the real world."

Before Roper's comments, the closest hint of the flight demonstrator's existence came about a year ago. In previously unreported comments, Gen. David Goldfein, the then-chief of staff of the Air Force, offered the most explicit, unclassified description of the NGAD program during a September 2019 press conference.

"Here's our NGAD strategy: We have five key technologies that we're investing in that we don't intend to have all come together on a single platform," Goldfein said. "They will all mature and accelerate at difference paces. As they become ready, you will see us adapting them on existing platforms, sensors and weapons and also looking at new platforms, sensors and weapons."

With the exception of an adaptive-cycle propulsion system, the Air Force has not specifically linked other new technologies to the NGAD program. But the new family of systems is likely to require further advances in communications and networking, onboard electrical-power generation, thermal management of waste heat and potentially new types of armament and sensors, such as directed-energy weapons and passive detection systems. Such technologies can be developed and tested on the ground but still must be validated in-flight in a relevant air vehicle configuration. In his comments in 2019, Goldfein hinted about the necessity of a flight demonstrator but stopped short of providing a timeline for the first flight.

* muunlaisissa skenaarioissa kuin air dominance, esim. CAS, varmaankin ihmispilotti on vielä korvaamaton - mutta asia kerrallansa. Ei pidä sotkea pakettia. Jos ei ole air dominancea, ei kykene juuri muitakaan tehtäviä suorittamaan

[ikuturso]

YLE aamun jälkidigissä pohdittiin juuri noita miehittämättömiä AI droneja.

Sitten kun ihmisten niskaan lähetetään droneparvi, jolla on tappava tulivoima ja joka saa luvan itse päätellä tapettavat kohteet, aletaan olla terminator-todellisuudessa.

Mietitään vaikka Tokion olympialaisten drone-valonäytöstä. Sitä tarkkuutta, millä sadat dronet toimivat ilmassa. Mietitään kentillä olevia dronekameroita, joilla kuvataan urheilijoita. Niiden lentokyky alkaa olla niin tarkkaa ja ilmassa voidaan pysyä pienellä tuulellakin absoluuttisen tarkasti, että kohta mennään jo Star Wars-todellisuuteen, jossa Luke Skywalker harjoitteli valomiekan käyttöä leijuvaa laserpalloa vastaan.

Miehittämätön AI tulee kyllä pelottavan moneen paikkaan ja varsin nopeasti, mutta kyllä miehitetyillä hävittäjilläkin on paikkansa. Jos ei muualla, niin ammuskelemassa niitä dronepilviä alas ylhäältä käsin.

-i-

[Beef Supreme]

^ Musta Peili on joka päivä lähempänä. Lohdutuksena sentään että dronet kumoavat painovoiman propelleilla eivätkä vielä osaa levitoida. Mutta laivue sellaisia katolla lataamassa akkujaan auringolla ja yöllä liikkeelle kasvontunnistussoftan, yökameran ja pikkupikku räjähteen, myrkkyannoksen tms kanssa... En ole enää pitkään aikaan ollut oikein vilpittömästi innostunut teknologian kehityksestä.

[Titus]

Äsken loppu noi Kaivari21 lentonäytöksen harjoitukset, Gripen vissiin kolmasti, Rafale, Typhoon ja Hornet sooloina varsinaisista, sitten oli ryhminä ranskikset ja hawkit (ei järjestyksessä).

Saab B17 ja Texan veti elegantit moovit.

Ihan ketterästihän tuo Hornetkin vielä suoriutuu, Rafalella oli hyvä ohjelma ja Typhoonin ohjelma oli vissiin suunniteltu niin, että tulee parhaat poistumiset jälkipolttimet kohti yleisöä 

Typhoon ja Hornet parhaat jytinät, huomenna lisää 

btw Täytynee olla silmä kovana jos sen F35:sen meinaa bongata, ohilennot mennään niin sukkasillaan, että hyvä jos jotain kuuluu...

[pectus3]

Radio Kipinä Podcast – Moderni ilmataistelu
https://www.youtube.com/watch?v=hzGRk34S3s0

Jaksossa 2 Hornet-lentäjä ja Ilmasotaopin entinen pääopettaja everstiluutnantti Aki Heikkinen Ilmavoimien esikunnasta avaa modernin ilmataistelun saloja. Jaksossa käsitellään hävittäjien välistä taistelua, hävittäjiin liittyvää teknologiaa ja taktiikkaa

Radio Kipinä podcast – Hävittäjähanke HX: Myytinmurtajat
https://www.youtube.com/watch?v=kyRrrzk_pGM&t=1734s

Radio Kipinän kolmannen kauden yhdeksännessä jaksossa puhutaan HX-hankkeesta, jolla korvataan 2020-luvun aikana Ilmavoimien vanheneva hävittäjäkalusto. Jaksossa keskustellaan ilmataistelun taktisista ja operatiivisista periaatteista, avataan HX-hankkeen arviointiprosessia, sekä murretaan hankkeeseen liittyviä myyttejä. Puhujina ovat strategisten hankkeiden ohjelmapäällikkö Lauri Puranen, sekä Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

[Faidros.]

Nyt niitä droneja sitten tarjotaan.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4f174297-5c0c-443b-92ac-c7adef1c6cd9?ref=ampparit:d6dc

Yllätys HX-hankkeessa: Boeing tarjoaa Suomelle miehittämättömiä ilma-aluksia

Lentokonevalmistaja Boeing tarjoaa Suomelle mahdollisuutta myös drone-kaluston eli miehittämättömien ilma-alusten hankintaan.

Boeingin Suomen-kampanjajohtaja Alain Garcia kertoi Kaivopuiston lentonäytöksen yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että Boeingin tuleva ATS-drone (Airpower Teaming System) on osa yhtiön HX-hankkeen lopullista tarjousta.

ATS:n on tarkoitus toimia yhteistyössä miehitetyn hävittäjäkaluston kanssa.

BOEING JA AUSTRALIAN ilmavoimat kehittävät yhdessä Loyal Wingman -dronea, joka teki ensilentonsa alkuvuodesta 2021. Loyal Wingman muodostaa pohjan Boeingin laajemmalle Airpower Teaming System -projektille, jonka tuloksena on tarkoitus valmistaa drone useiden asiakasmaiden käyttöön, ja yhteistoimintaan muunkin kuin Boeingin valmistaman miehitetyn hävittäjäkaluston kanssa.

Garcian mukaan Suomi on ensimmäinen maa, jolle ATS-dronea tarjotaan.

"Suomi voi hankkia droneja tai olla hankkimatta. Ja jos hankinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin, tarjous on yhä voimassa", Garcia kertoo.

Lukumäärätietoja hän ei paljasta, mutta kyseessä on niin kutsuttu jalka oven väliin -tyyppinen tarjous.

"Tarkoituksemme on tarjota Suomelle droneja, joita voitaisiin testata ja jatkokehittää täällä Suomessa, ja jos Suomi haluaa, se voi ostaa niitä lisää."

Garcian mukaan myös ATS:n operointikulut mahtuisivat Suomen edellyttämään 250 miljoonan euron vuosittaiseen kustannusraamiin.

Keväällä, kun Boeing jätti lopullisen HX-tarjouksensa, yhtiö ei maininnut dronen olevan osa tarjousvastaustaan. Garcian mukaan kyseessä oli tietoinen strategia.

"Halusimme keskittyä muihin uutisiin, esimerkiksi 64 koneen tarjoukseemme. Tämän asian halusimme säästää nimenomaan lentonäytöstä varten."

BOEINGIN AIEMMIN julkaisemien teknisten tietojen mukaan Loyal Wingman on 11,7 metriä pitkä, ja sen toimintamatka on yli 2000 merimailia (noin 3700 km). Sen suorituskykyä kuvataan hävittäjänkaltaiseksi.

Drone on suunniteltu alusta asti modulaariseksi niin, että sen 2,5-metrinen keulaosa on nopeasti vaihdettavissa toiseen. Niinpä ilma-alus voidaan vaivatta kustomoida uuden tehtävän vaatimaa kuormaa varten.

Dronea voi käyttää muun muassa tiedustelu- ja tarkkailutehtäviin sekä elektroniseen sodankäyntiin. Garcian mukaan ATS:n kehitystyössä on huomioitu myös sen mahdollinen käyttö konventionaalisten aseiden alustana.

[ikuturso]

Tajusin juuri karmaisevan asian....

Televisiossa kerrottiin, että HALLITUS päättää hävittäjähankinnasta joulukuussa. Ja televisiossa Antti Kaikkonen.



En tiedä, missä kohtaa hirtti kiinni, mutta Sannan tyttöjoukko ostamassa Suomen kalleinta tulevaisuuden asejärjestelmää orkesterinjohtajanaan Kanki Kaikkonen.

Ehkä mun pitää vaan getata over it.

-i-

[Faidros.]

Nyt nää jänskättää mitä aseistusta F-35:lla on mukanaan ylilennon aikana! Ehkä tää on NATOn salajuoni ja ne tekee ilmahyökkäyksen Helsinkiin?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008176242.html

Ilmailuväkeä on puhuttanut se, miten F-35 voidaan irrottaa operaatiotehtävistään lentonäytökseen ja se, onko koneessa mahdollisesti aseistusta ylilennon aikana.

Olisi ennen kuulumatonta, jos Suomen ilmatilaan juuri ilmanäytökseen tulisi aseistettu Nato-hävittäjä.

[pectus3]

Yllätys HX-hävittäjähankkeessa: Boeing tarjoaa Suomelle miehittämättömiä ilma-aluksia
6.8.2021

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yllatys-hx-havittajahankkeessa-boeing-tarjoaa-suomelle-miehittamattomia-ilma-aluksia/38f5b9fb-8b04-475d-923a-f6c59e8f4d4b

Suomi on ensimmäinen maa, jolle yhtiö tarjoaa tulevaa ATS-droneaan.

Lentokonevalmistaja Boeing tarjoaa Suomelle mahdollisuutta myös drone-kaluston eli miehittämättömien ilma-alusten hankintaan.
LUE MYÖS
Sveitsin F-35-päätös sähköisti Suomen hävittäjähankkeen – Kiistely häivekoneesta jatkuu HX-ehdokkaiden jyristessä Helsingin taivaalla

Boeingin Suomen-kampanjajohtaja Alain Garcia kertoi Kaivopuiston lentonäytöksen yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että Boeingin tuleva ATS-drone (Airpower Teaming System) on osa yhtiön HX-hankkeen lopullista tarjousta.

ATS:n on tarkoitus toimia yhteistyössä miehitetyn hävittäjäkaluston kanssa.

Boeing ja Australian ilmavoimat kehittävät yhdessä Loyal Wingman -dronea, joka teki ensilentonsa alkuvuodesta 2021. Loyal Wingman muodostaa pohjan Boeingin laajemmalle Airpower Teaming System -projektille, jonka tuloksena on tarkoitus valmistaa drone useiden asiakasmaiden käyttöön, ja yhteistoimintaan muunkin kuin Boeingin valmistaman miehitetyn hävittäjäkaluston kanssa.

Garcian mukaan Suomi on ensimmäinen maa, jolle ATS-dronea tarjotaan.
LUE MYÖS
Syytetty Päivi Räsänen sai maailman konservatiiviset luterilaiset taakseen – Esiin nousi "identiteettipolitiikka"

"Suomi voi hankkia droneja tai olla hankkimatta. Ja jos hankinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin, tarjous on yhä voimassa", Garcia kertoo.

Lukumäärätietoja hän ei paljasta, mutta kyseessä on niin kutsuttu jalka oven väliin -tyyppinen tarjous.

"Tarkoituksemme on tarjota Suomelle droneja, joita voitaisiin testata ja jatkokehittää täällä Suomessa, ja jos Suomi haluaa, se voi ostaa niitä lisää."

Garcian mukaan myös ATS:n operointikulut mahtuisivat Suomen edellyttämään 250 miljoonan euron vuosittaiseen kustannusraamiin.

Keväällä, kun Boeing jätti lopullisen HX-tarjouksensa, yhtiö ei maininnut dronen olevan osa tarjousvastaustaan. Garcian mukaan kyseessä oli tietoinen strategia.

"Halusimme keskittyä muihin uutisiin, esimerkiksi 64 koneen tarjoukseemme. Tämän asian halusimme säästää nimenomaan lentonäytöstä varten."

Eka. Loyal Wingman lähdössä ensilennolleen Australiassa.Kuva: Boeing

Boeingin aiemmin julkaisemien teknisten tietojen mukaan Loyal Wingman on 11,7 metriä pitkä, ja sen toimintamatka on yli 2000 merimailia (noin 3700 km). Sen suorituskykyä kuvataan hävittäjänkaltaiseksi.

Drone on suunniteltu alusta asti modulaariseksi niin, että sen 2,5-metrinen keulaosa on nopeasti vaihdettavissa toiseen. Niinpä ilma-alus voidaan vaivatta kustomoida uuden tehtävän vaatimaa kuormaa varten.

Dronea voi käyttää muun muassa tiedustelu- ja tarkkailutehtäviin sekä elektroniseen sodankäyntiin. Garcian mukaan ATS:n kehitystyössä on huomioitu myös sen mahdollinen käyttö konventionaalisten aseiden alustana.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:
Missä mennään, HX-hanke? 1/5: Saabin tarjouksen tärkeä osa on GlobalEye-valvontakone
Missä mennään, HX-hanke? 2/5: Dassault Rafale tarjoaa vapautta USA:sta
Missä mennään, HX-hanke? 3/5: Lockheed vastaa F-35:n arvosteluun ja nostaa esiin Venäjän torjuntaohjukset
Missä mennään, HX-hanke? 4/5: Eurofighter pistää miljardeja Typhoon-hävittäjänsä kehitykseen
Missä mennään, HX-hanke? 5/5: Boeing murisee vihollistutkat sokeiksi Growler-koneillaan

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yllatys-hx-havittajahankkeessa-boeing-tarjoaa-suomelle-miehittamattomia-ilma-aluksia/38f5b9fb-8b04-475d-923a-f6c59e8f4d4b