"Tytöt tulevat loistamaan", espoolaisperheeessä puhutaan neljää eri kieltä

[Talvetar]

24.3.2021
NAVIGAATTORI ohjaa kadulle, jonka nimi on kirjoitettu kahdella kielellä. Aivan, kuten Espoossa on tapana. Kerrostalon pohjakerroksen postiluukussa nimet Suhonen ja El Bouzakraoui viittaavat kahteen kulttuuriin. Oven takana puhutaan neljää kieltä.

(...)

Olohuonetta reunustaa suuret kirjahyllyt täynnä arabiankielisiä paksuja teoksia. Fatima istahtaa sohvalle. Isän mukaan elokuvat ja tv-ohjelmat ovat paras arabian kielen ylläpitäjä.

Perheen puheessa soljuvat sekaisin isän arabia, äidin suomi, koulukieli ruotsi ja vanhempien keskenään käyttämä englanti.

Kaikkien kielten pitää kehittyä. Edistyminen on tärkeintä, sanoo perheen äiti Katri Suhonen.

Habiiba ja Fatima ovat kolmikielisiä ja perheen isosiskot Salma, 16, ja Fairuzah, 13, puhuvat kotikielinään suomea ja arabiaa.

(...)

Habiiban ja Fatiman äidinkieli on rekisterissä ruotsi – isän mukaan. Kun El Bouzakraoui muutti Suomeen Göteborgista, hän valitsi rekisteriin jo ennestään tutun ruotsin. Siksi Habiiba käy ruotsinkielistä koulua ja Fatima ruotsinkielistä esikoulua.

"Rachid on oikea ruotsin kielen lähettiläs", naurahtaa Suhonen miehestään.

(...)

Sosiolingvisti Heini Lehtonen on tutkinut monikielisiä helsinkiläisnuoria ja monikielisyyttä peruskoulussa. Hän sanoo, että kielitaito koostuu erilaisista elämän varrella hankituista palasista.

Minulla on tapana sanoa, että kukaan ei puhu mitään yhtä kokonaista kieltä.

Monikielisessä ympäristössä on tavallista, että yhdelle puhutaan yhtä kieltä, toiselle toista, kaupassa asioidaan kolmannella kielellä ja neljäs kieli kuuluu johonkin tiettyyn yhteisöön.

"Jos ympäristö on monikielinen, kielten määrällä ei ole mitään ylärajaa."

MAROKKOLAISSYNTYINEN El Bouzakraoui on kuin oppikirjaesimerkki monen kielen osaajasta. Hänen kotikielensä on arabia, koulukielensä ranska ja yliopistossa hän opiskeli englantilaista filologiaa. Lisäksi hän kertoo asuneensa yhdeksän vuotta Espanjassa ja joitain vuosia Ranskassa, Malesiassa ja Ruotsissa. Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

(...)

CARDIFFIN yliopistossa väitöskirjatutkija Kaisa Pankakoski on tutkinut kolmikielisiä perheitä Suomessa ja Walesissa.

Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että kolmikielisyys useimmiten rasitti perheitä ja vanhemmat kokivat syyllisyyden ja häpeä tunteita, jos oma vähemmistökieli jäi lapsella heikoksi. Useat vanhemmat molemmissa maissa halusivat kuitenkin siirtää omaa kieltä ja kulttuuria lapsilleen, ja uskoivat kaikkien kielten avaavan ovia.

Pankakosken mukaan potentiaalisesti monikielisistä lapsista ei useinkaan kasva monikielisiä nuoria. Jos yksi kieli on vain yhden ihmisen varassa, sen ylläpito voi olla haasteellista valtakielen jyrätessä päälle.

"Koen, että minulla on iso vastuu opettaa heille arabian kieltä", El Bouzakraoui sanoo.

Suhonen myöntää, että isän rooli arabian ylläpitäjänä ei ole helppo ja kieli kääntyy suomeksi, kun isä lähtee. Hän ei osaa arvioida, mikä on tyttäriensä vahvin kieli.

Millä kielellä ajattelet, Habiiba?

"Suomeksi."

Millä kielellä näet unia?

"Arabia."

Millä kielellä lasket matematiikkaa?

"Ruotsi."

(...)

Habiiballe ja Fatimalle on selvää, että isän kanssa puhutaan aina arabiaa, äidin kanssa suomea ja kouluympäristössä ruotsia.

"Mutta joskus, kun isillä on kuulokkeet, me puhutaan suomea", Fatima paljastaa.

(...)

On olennaista, katsotaanko monimuotoistuvan kaupungin asukkaiden kielitaitoja potentiaalina vai puutteiden kautta. Katri Suhonen uskoo, että monet kielet arjessa on palvelus lapsille.

"Uskon, että tytöt tulevat loistamaan, kun ikää on 20 vuotta enemmän. Yhteiskunta monimuotoistuu ja tänäkin päivänä löytyy aika paljon työpaikkoja, joissa toivotaan arabian kielen osaamista", hän sanoo.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007877497.html

Boldaukset minun, loput linkin takaa.

Siis joo, oikeasti neljää eri kieltä opetetaan perheessä lapsille?

Itselläni ei vielä ole, tunnen kuitenkin monia kaksikielisiä (lähinnä suomenruotsalaisia) ihmisiä jo lapsuudesta.

Ja kyllä se toinen kieli usein jää jo kaksikielisellä kasvatuksella heikommaksi ja saattaa jäädä kokonaankin pois.

Tuo ruotsin, suomen, englannin ja arabian sekoitus ei voi tehdä hyvää noille lapsille, en jaksa uskoa millään.

Tämän lisäksi jutussa unohdetaan, että ihmisen äidinkieli (vahvin kieli) on yleensä ns tunnekieli - mikä se tulee olemaan näillä tytöillä tuon seurauksena?

Ei tuossa monikulttuurisessa perheessä hirveästi taideta lapsia ajatella?

Ja ainiin, perheen isäkin on tietenkin kielinero.

[DuPont]

Kunhan eivät päädy tuohon ketjuun:
https://hommaforum.org/index.php/topic,124098.0.html

[Miniluv]

tänäkin päivänä löytyy aika paljon työpaikkoja, joissa toivotaan arabian kielen osaamista

Kela, tuomioistuimet ja Supo...

[foobar]

tänäkin päivänä löytyy aika paljon työpaikkoja, joissa toivotaan arabian kielen osaamista

Kela, tuomioistuimet ja Supo...

Kymmenien vuosien aikaskaalalla kaiken aidosti hyödyllisen arabimaihin suuntautuneen vientibisneksen merkitys kuihtunee kun öljyn merkitys pienenee ja näiden maiden ostovoima kärsii. Jäljelle jäävät ainoastaan työt jotka liittyvät aavikkouskonnon levittämiseen ja tuon leviämisen aiheuttamien ongelmien maskeeraamiseen näkymättömiin.

Se että jollain kielellä saa töitä ei vielä kauheasti ole yhteiskunnan kannalta merkitystä. Sillä että niistä töistä on kansantaloudellista hyötyä on. Tässä suhteessa arabian valkopesu (vai pitäisikö puhua viherpesusta saudilipun näköiseksi Vihreiden tuella) on lähinnä ongelmien maskeeraamista samalla kun tiedetään että ongelma kasvaessaan yhä pienemmällä todennäköisyydellä muuttuu positiiviseksi asiaksi.

EDIT: Hassua muuten kuinka arabiaa jaksetaan toistuvasti toistella tärkeänä kielenä, mutta harvemmin kuulee että paljon keskeisemmän kauppakumppanin kanssa kiinan kieli olisi tärkeä voimavara. Sen sijaan tulevaisuudessa jopa satojen tuhansien heikosti arabiaa osaavien toisen polven jihadistien kohdalla arabia on valtava voimavara. Ehkä sitä on hehkutettava siksi että suurin osa tuosta porukasta ei ikinä tule oppimaan mitään muuta edes sen vertaa, kiitos heitä ihailevan järjestelmämme.

[Aukusti Jylhä]

Suhonen myöntää, että isän rooli arabian ylläpitäjänä ei ole helppo ja kieli kääntyy suomeksi, kun isä lähtee. Hän ei osaa arvioida, mikä on tyttäriensä vahvin kieli.

Ei osaa arvioida, mikä on tyttäriensä vahvin kieli? Kohtuullisen huolestuttavaa, varsinkin kun äipän mielestä tämä on vain ihqua, eikä lapsetkaan taida mitään taaperoita enää olla.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevänä olen törmännyt kyllä näihin monikielisiin lapsiin ja perheisiin aika paljonkin. Harvemmin se monikielisyys mitään ihquilua on, vaan enemmänkin pään hakkaamista kielimuuriin. Babylon going strong.

Ja mihin se kielinero isi on lähdössä? Kauppaan vaiko takas Ruotsistaniaan?

[Bellerofon]

Jälleen saatan pahastuttaa jotakuta, mutta käytännössä englanti on Lingua Franca, eli osaamalla erittäin hyvin englantia pärjää maailmassa todennäköisesti hyvin. Omassa työssäni kohtaan hyvin paljon ihmisiä ympäri maailmaa ja englantia käytämme kommunikointiin. Osaan myös saksaa ja ruotsia, mutta kumpaakaan en lopulta niin hyvin, että saisin esimerkiksi diilin hieraistua. Monikielisyys on usein sitä, että yhtäkään kieltä ei osata kunnolla. On tottakai myös eroja ja on olemassa talentteja, jotka vaihtavat lennosta kieltä usean eri kielen välillä, mutta nämä ovat harvassa.

Omasta mielestäni kouluissa pitäisi Suomessa opettaa vain suomea ja englantia pakollisena. Mikä tahansa muu kieli on mainio harrastus ja kolmannen kielen ottaminen valinnaiseksi olisi pirun hyvä juttu, mutta nyt meillä on jo tämä iki-ihana ruotsin pakko-opetus, joten neljättä ei nyt ihan välttämättä näkisi edes järkeväksi.

Kenenkään Suomeen muuttaneen "kotiäidinkieltä" ei tarvitsisi mielestäni ottaa millään tavalla huomioon opinto-ohjelmissa. Tämä on mielestäni vanhempien tehtävä ja voivat halutessaan hankkia vaikka omakustanteisesti opettajan, jos näin tahtovat, mutta yhteiskunnalle tämä velvollisuus ei kuulu.

[Golimar]

Haiskahtaa siltä että ääri-islamistin näköinen tyyppi on saanut ajolähdön useasta maasta.

X

MAROKKOLAISSYNTYINEN El Bouzakraoui on kuin oppikirjaesimerkki monen kielen osaajasta. Hänen kotikielensä on arabia, koulukielensä ranska ja yliopistossa hän opiskeli englantilaista filologiaa. Lisäksi hän kertoo asuneensa yhdeksän vuotta Espanjassa ja joitain vuosia Ranskassa, Malesiassa ja Ruotsissa. Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

X

Muokkaus:

Katri Suhonen

xperience
Helsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki
Licensed Practical Nurse
Company NameHelsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki Part-time
Dates EmployedNov 2017 – Present
Employment Duration3 yrs 7 mos
Attendo Suomi
Licensed Practical Nurse
Company NameAttendo Suomi
Dates EmployedOct 2012 – May 2016
Employment Duration3 yrs 8 mos
Self Employed
Owner
Company NameSelf Employed
Dates EmployedJan 2002 – 2008
Employment Duration6 yrs
Education
Humak University of Applied Sciences
Humak University of Applied Sciences
Dates attended or expected graduation2020

Volunteer experience
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Puheenjohtaja
Company NameEspoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Dates volunteered2010 – Present Volunteer duration11 yrs
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry järjestää virkistys- ja harrastustoimintaa monikulttuuristen ja kanta-suomalaisten perheiden lapsille ja nuorille. Toiminnalla haluamme luoda yhteenkuuluvuutta ihmisten keskuuteen, sekä edistää monikulttuurisuuden suvaitsevaisuutta.

Hyvinvointia lapsille ja nuorille vuodesta 2009.

https://www.linkedin.com/in/katri-suhonen-6335591b6/?originalSubdomain=fi

[valtakunnanpärkhele]

Haiskahtaa siltä että ääri-islamistin näköinen tyyppi on saanut ajolähdön useasta maasta.

On vain ajan kysymys, kun tuokin häiskä löytyy hyvin suurella todennäköisyydellä Homman 'Eeppisestä mokutoteemien crash and burn' ketjusta.
Jos näin käy, syyksi veikkaan jotain näistä 1) Kela-tukihässäkkä 2) Taksiautoilussa joku sattumus 3) Perheonni käy kunnian päälle, rakasti 4) Ääri-islam oireilu

[Alapo]

Lapsistahan ei tiedä kuka loistaa, vaikka miten hehkutettaisiin. Mutta mutta, taitaa heilläkin enempi riippua minkälaista islam-tulkintaa noudattavat. Jos tytöt ei saa opiskella korkeakoulututkintoa, vaan lähihoitajatutkinnon jälkeen pakkonaitetaan, niin tuskin loistavat kovinkaan kummoisesti. Toivotaan silti ettei näin käy.

[RP]

En ota muuten kantaa, mutta lasten ruotsinkielinen koulu on kai Suomessa yhä hyvin monokulttuurinen valinta asuinalueesta riippumatta.

[Jaska Pankkaaja]

Oikeistaan voisi tehdä heti avauksen "crash and burn" ketjuun. Ihan oikeesti, max kolme vuotta ja joku sattumus.

[Talvetar]

Suhonen myöntää, että isän rooli arabian ylläpitäjänä ei ole helppo ja kieli kääntyy suomeksi, kun isä lähtee. Hän ei osaa arvioida, mikä on tyttäriensä vahvin kieli.

Ei osaa arvioida, mikä on tyttäriensä vahvin kieli? Kohtuullisen huolestuttavaa, varsinkin kun äipän mielestä tämä on vain ihqua, eikä lapsetkaan taida mitään taaperoita enää olla.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevänä olen törmännyt kyllä näihin monikielisiin lapsiin ja perheisiin aika paljonkin. Harvemmin se monikielisyys mitään ihquilua on, vaan enemmänkin pään hakkaamista kielimuuriin. Babylon going strong.

Ja mihin se kielinero isi on lähdössä? Kauppaan vaiko takas Ruotsistaniaan?

Joo, tämä pisti silmään itsellänikin.

Isukki (ja osaako kantasuomalainen äitikään?) ei osaa arvioida, mikä on kunkin lapsen vahvin kieli?

Tuollainen asia on kuitenkin mielestäni melko tärkeää ja kuuluisi vanhempien tietää.

Vaikka toki perheen eri lapsilla voi olla eroja siinä, kenellä mikäkin kieli on vahvin?

Mutta ei sekään tätä tietämättömyyttä selitä, vanhempien luulisi suunnilleen osaavan arvioida tuollaisen asian?

[Talvetar]

tänäkin päivänä löytyy aika paljon työpaikkoja, joissa toivotaan arabian kielen osaamista

Kela, tuomioistuimet ja Supo...

Kymmenien vuosien aikaskaalalla kaiken aidosti hyödyllisen arabimaihin suuntautuneen vientibisneksen merkitys kuihtunee kun öljyn merkitys pienenee ja näiden maiden ostovoima kärsii. Jäljelle jäävät ainoastaan työt jotka liittyvät aavikkouskonnon levittämiseen ja tuon leviämisen aiheuttamien ongelmien maskeeraamiseen näkymättömiin.

Se että jollain kielellä saa töitä ei vielä kauheasti ole yhteiskunnan kannalta merkitystä. Sillä että niistä töistä on kansantaloudellista hyötyä on. Tässä suhteessa arabian valkopesu (vai pitäisikö puhua viherpesusta saudilipun näköiseksi Vihreiden tuella) on lähinnä ongelmien maskeeraamista samalla kun tiedetään että ongelma kasvaessaan yhä pienemmällä todennäköisyydellä muuttuu positiiviseksi asiaksi.

EDIT: Hassua muuten kuinka arabiaa jaksetaan toistuvasti toistella tärkeänä kielenä, mutta harvemmin kuulee että paljon keskeisemmän kauppakumppanin kanssa kiinan kieli olisi tärkeä voimavara. Sen sijaan tulevaisuudessa jopa satojen tuhansien heikosti arabiaa osaavien toisen polven jihadistien kohdalla arabia on valtava voimavara. Ehkä sitä on hehkutettava siksi että suurin osa tuosta porukasta ei ikinä tule oppimaan mitään muuta edes sen vertaa, kiitos heitä ihailevan järjestelmämme.

Arabian osaamista mainostetaan kovasti, työllistäähän se toki aikanaan varmasti.

Tulkkipalvelut, kela yms jo luotellut asiat varmasti työllistävät arabian osaajaa..

Eri asia sitten on oikeasti se, että onko arabia sellainen kieli, jonka osaamisesta on kansantaloudellekin joskus hyötyä (esim kiina, venäjä, saksa jne ovat sellaisia) kun yritykseen tms tarvitaan tulkkia...

[Talvetar]

Haiskahtaa siltä että ääri-islamistin näköinen tyyppi on saanut ajolähdön useasta maasta.

X

MAROKKOLAISSYNTYINEN El Bouzakraoui on kuin oppikirjaesimerkki monen kielen osaajasta. Hänen kotikielensä on arabia, koulukielensä ranska ja yliopistossa hän opiskeli englantilaista filologiaa. Lisäksi hän kertoo asuneensa yhdeksän vuotta Espanjassa ja joitain vuosia Ranskassa, Malesiassa ja Ruotsissa. Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

X

Muokkaus:

Katri Suhonen

xperience
Helsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki
Licensed Practical Nurse
Company NameHelsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki Part-time
Dates EmployedNov 2017 – Present
Employment Duration3 yrs 7 mos
Attendo Suomi
Licensed Practical Nurse
Company NameAttendo Suomi
Dates EmployedOct 2012 – May 2016
Employment Duration3 yrs 8 mos
Self Employed
Owner
Company NameSelf Employed
Dates EmployedJan 2002 – 2008
Employment Duration6 yrs
Education
Humak University of Applied Sciences
Humak University of Applied Sciences
Dates attended or expected graduation2020

Volunteer experience
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Puheenjohtaja
Company NameEspoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Dates volunteered2010 – Present Volunteer duration11 yrs
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry järjestää virkistys- ja harrastustoimintaa monikulttuuristen ja kanta-suomalaisten perheiden lapsille ja nuorille. Toiminnalla haluamme luoda yhteenkuuluvuutta ihmisten keskuuteen, sekä edistää monikulttuurisuuden suvaitsevaisuutta.

Hyvinvointia lapsille ja nuorille vuodesta 2009.

https://www.linkedin.com/in/katri-suhonen-6335591b6/?originalSubdomain=fi

Huomasin saman, ilmeinen moniosaaja joka opiskellutkin yliopistossa jne on jotenkin, ilmeisesti hyvin monien vaiheiden jälkeen päätynyt suomeen ajamaan invataksia?

Koska isän taustaa ei enempää valaista, niin oisi mukavaa jos tästä tuhannen ja yhden yön tarinasta uskomattomalta kuulostavasta menestystarinasta tehtäisiin joskus ihan erillinen juttu tms lehteen?

Jäi meinaan nyt kyllä mietityttämään, että miten hän päätyi kaiken tuon matkustelun ja osaamisensa jälkeen tänne kylmään pohjolaan rasistien keskelle?

[Talvetar]

Haiskahtaa siltä että ääri-islamistin näköinen tyyppi on saanut ajolähdön useasta maasta.

X

MAROKKOLAISSYNTYINEN El Bouzakraoui on kuin oppikirjaesimerkki monen kielen osaajasta. Hänen kotikielensä on arabia, koulukielensä ranska ja yliopistossa hän opiskeli englantilaista filologiaa. Lisäksi hän kertoo asuneensa yhdeksän vuotta Espanjassa ja joitain vuosia Ranskassa, Malesiassa ja Ruotsissa. Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

X

Muokkaus:

Katri Suhonen

xperience
Helsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki
Licensed Practical Nurse
Company NameHelsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki Part-time
Dates EmployedNov 2017 – Present
Employment Duration3 yrs 7 mos
Attendo Suomi
Licensed Practical Nurse
Company NameAttendo Suomi
Dates EmployedOct 2012 – May 2016
Employment Duration3 yrs 8 mos
Self Employed
Owner
Company NameSelf Employed
Dates EmployedJan 2002 – 2008
Employment Duration6 yrs
Education
Humak University of Applied Sciences
Humak University of Applied Sciences
Dates attended or expected graduation2020

Volunteer experience
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Puheenjohtaja
Company NameEspoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry
Dates volunteered2010 – Present Volunteer duration11 yrs
Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry järjestää virkistys- ja harrastustoimintaa monikulttuuristen ja kanta-suomalaisten perheiden lapsille ja nuorille. Toiminnalla haluamme luoda yhteenkuuluvuutta ihmisten keskuuteen, sekä edistää monikulttuurisuuden suvaitsevaisuutta.

Hyvinvointia lapsille ja nuorille vuodesta 2009.

https://www.linkedin.com/in/katri-suhonen-6335591b6/?originalSubdomain=fi

Saatan toki erehtyä, mutta tuo kuva jossa nuo tytöt ovat?

Suurensinkin sitä, kun koitin katsoa tuon isomman tummatakkisen tytön vaatteita/kasvoja.

Onko lapsella (huppu on päässä joten hämää) hupun alla pipo vai samantyyppinen huivi kuin äidillään?

Jos se on pipo niin anteeksi rasistisuuteni..

Jos huivi, niin kertoo jo jotakin, ei kovin mukavaa minusta ainakaan..

[Paawo]

Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään.

Monesti olen tavannut ihan seminimekkäitäkin rallienglantia ja tökköranskaa sönkkääviä suomalaisia/muunmaalaisia ihmisiä joiden "sujuvaa/fluently" kielitaitoa ei kukaan kyseenalaista vaikka monesti saa pyytää sanomansa toistamaan.

Ilmeisesti luokittelu menee niin että jos osaat ravintolassa näyttää tarjoilijalle listalta vastauksille nyökytellen ja tilata taksia hotlalle/lentokentälle puhut ko kieltä sujuvasti. Native-tason luokitteluun riittää jo se että osaat nauraa joillekin vitseille ja hiukan smalltalkata.

Suomalaiset ylipäätään ovat vaatimattomia oman kielitaitonsa arvioinnissa. Oma englannintaito arvioidaan korkeintaan kohtuulliseksi vaikka received pronounciation taittuisi siinä määrin luontevasti että jenkkiä hävettää.

Onnea perheelle, toivottavasti isän uskonto ja äidin poliittinen vakaumus ei jyrää kielipäitä sileäksi.

[Totti]

Perheen puheessa soljuvat sekaisin isän arabia, äidin suomi, koulukieli ruotsi ja vanhempien keskenään käyttämä englanti.

Monikulttuurisuutta idolisoiva vihervasemmisto pyrkii käyttämään kvantitatiivisia mittareita argumentoinnissaan, eli määrä korvaa laadun. Kielten määrä siis ratkaisee miten ihqu ja ihana jutun perhe on, ei miten hyvin osaa puhua. Sen takia jutussa masturboidaan kielten ympärillä ja pyritään luomaan mielikuva miten "kansainvälisiä" ja eteviä jutun pennuista tulevat aikuisina, suoranaisia Suomen pelastajia.

Realiteetti on, että jutun pennut eivät tule osaamaan kunnolla ainoatakaan kieltä tullessaan aikuisuuteen. Ruotsissa tunnetaan ilmiö "rinkebysvenska" (rinkebyruotsi), jossa mamupennut sotkevat kotinsa arabian (tms.) ja koulussa kuullun (huonon) ruotsin keskenään. Lopputulos on sekasotku, joka ymmärretään vain paikallisesti eikä sillä ole mitään eväitä esim. mihinkään töihin.

Tässä on esimerkki rinkebysvenskasta: https://www.youtube.com/watch?v=mwG9WrDK5b8

50-70% puheesta ei ole ruotsia vaan jotain muuta sotkua ja kokonaisuus on lähes mahdoton ymmärtää edes ruotsia puhuville.

[Talvetar]

Perheen puheessa soljuvat sekaisin isän arabia, äidin suomi, koulukieli ruotsi ja vanhempien keskenään käyttämä englanti.

Monikulttuurisuutta idolisoiva vihervasemmisto pyrkii käyttämään kvantitatiivisia mittareita argumentoinnissaan, eli määrä korvaa laadun. Kielten määrä siis ratkaisee miten ihqu ja ihana jutun perhe on, ei miten hyvin osaa puhua. Sen takia jutussa masturboidaan kielten ympärillä ja pyritään luomaan mielikuva miten "kansainvälisiä" ja eteviä jutun pennuista tulevat aikuisina, suoranaisia Suomen pelastajia.

Realiteetti on, että jutun pennut eivät tule osaamaan kunnolla ainoatakaan kieltä tullessaan aikuisuuteen. Ruotsissa tunnetaan ilmiö "rinkebysvenska" (rinkebyruotsi), jossa mamupennut sotkevat kotinsa arabian (tms.) ja koulussa kuullun (huonon) ruotsin keskenään. Lopputulos on sekasotku, joka ymmärretään vain paikallisesti eikä sillä ole mitään eväitä esim. mihinkään töihin.

Tässä on esimerkki rinkebysvenskasta: https://www.youtube.com/watch?v=mwG9WrDK5b8

50-70% puheesta ei ole ruotsia vaan jotain muuta sotkua ja kokonaisuus on lähes mahdoton ymmärtää edes ruotsia puhuville.

Hetkinen muuten:

Haastattelu tehtiin jutun mukaan sujuvalla suomenkielellä, silti vanhemmat puhuvat englantia keskenään?

Jos en epäilisi moniosaajien kielitaitoa, saattaisin jopa kyseenalaistaa sen kielineron isän suomenkielen taidon.....

[ämpee]

Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

Hänellä siis on valtavasti lahjakkuutta joka jää käyttämättä siellä taksin ratin takana, vai kuljettaako hän työkseen arabialaisia, ranskalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja espanjalaisia invalideja ?
Jotenkin luulisi, että tuo valtava lahjakkuus olisi realisoitavissa jossain muussa työssä paljon rahakkaammin kuin invataksia ajamalla.

[Paawo]

Jotenkin luulisi, että tuo valtava lahjakkuus olisi realisoitavissa jossain muussa työssä paljon rahakkaammin kuin invataksia ajamalla.

Tässä tapauksessa on Luojan lykky että yliopistotutkintojen kustantamisiin ei ole suomalaisia veromarkkoja tarvittu, vaan invataksarin ammatillinen yliopistopätevyys on hankittu muualla.

Btw monet ilmoittavat someprofiileissaan koulutuksensa kohdalla esim. Helsingin yliopisto, ja kun alat naamatusten kyselemään niin kirjoilla on joskus oltu mutta sittemmin on varastomiehen tai kaupan kassan duuneista kuitenkin löytynyt se ura. En sillä että rasistisesti mitään tällaista epäilisin mutta miten mahtaa olla laita tämän partaveikon tutkinnon kanssa?

[Talvetar]

Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

Hänellä siis on valtavasti lahjakkuutta joka jää käyttämättä siellä taksin ratin takana, vai kuljettaako hän työkseen arabialaisia, ranskalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja espanjalaisia invalideja ?
Jotenkin luulisi, että tuo valtava lahjakkuus olisi realisoitavissa jossain muussa työssä paljon rahakkaammin kuin invataksia ajamalla.

Eikai tässä auta muuta, kuin alkaa lehteen tms laittamaan kyselyitä asian suhteen?

Ihan asiallisesti siis, ehkä kukaan ei vain ole tosiaankaan ymmärtänyt tätä epäkohtaa...

Kai lapsiperheen isä, jolla on käytössään moinen suunnaton/lähes uskomattomalta kuulostava potentiaali, ilahtuisi itsekin jos hänelle löytyisi haastavampi ja parempi palkkainen työ?

[Augustus]

Perheen puheessa soljuvat sekaisin isän arabia, äidin suomi, koulukieli ruotsi ja vanhempien keskenään käyttämä englanti.

Monikulttuurisuutta idolisoiva vihervasemmisto pyrkii käyttämään kvantitatiivisia mittareita argumentoinnissaan, eli määrä korvaa laadun. Kielten määrä siis ratkaisee miten ihqu ja ihana jutun perhe on, ei miten hyvin osaa puhua. Sen takia jutussa masturboidaan kielten ympärillä ja pyritään luomaan mielikuva miten "kansainvälisiä" ja eteviä jutun pennuista tulevat aikuisina, suoranaisia Suomen pelastajia.

Realiteetti on, että jutun pennut eivät tule osaamaan kunnolla ainoatakaan kieltä tullessaan aikuisuuteen. Ruotsissa tunnetaan ilmiö "rinkebysvenska" (rinkebyruotsi), jossa mamupennut sotkevat kotinsa arabian (tms.) ja koulussa kuullun (huonon) ruotsin keskenään. Lopputulos on sekasotku, joka ymmärretään vain paikallisesti eikä sillä ole mitään eväitä esim. mihinkään töihin.

Tässä on esimerkki rinkebysvenskasta: https://www.youtube.com/watch?v=mwG9WrDK5b8

50-70% puheesta ei ole ruotsia vaan jotain muuta sotkua ja kokonaisuus on lähes mahdoton ymmärtää edes ruotsia puhuville.

Hetkinen muuten:

Haastattelu tehtiin jutun mukaan sujuvalla suomenkielellä, silti vanhemmat puhuvat englantia keskenään?

Jos en epäilisi moniosaajien kielitaitoa, saattaisin jopa kyseenalaistaa sen kielineron isän suomenkielen taidon.....

Juuri näin, itse olen ollut jo pitkään hyvin skeptinen näihin hehkutuksiin maahanmuuttajien kielitaidosta. Voi jopa olla niin että maahanmuuttajat itse eivät pidä aina niin suurta numeroa omasta kieliosaamisesta, vaan syynä ovat ne näitä juttuja laativat toimittajat, jotka kirjoittelevat ylisanoja maahanmuuttajien kieliosaamisesta.

Tietyllä tavalla ymmärrän sen että toimittaja haluaa olla jutussaan rohkaiseva ja kannustava tms. ja siksi kirjoittaa maahanmuuttajien kieliosaamisesta liioittelevia lausuntoja, mutta liika on liikaa mielestäni tässäkin, kun mennään suorastaan valehtelun puolelle. Ja näitä juttuja lukee varmasti iso joukko suvakkeja, jotka oman maailmankuvansa mukaisesti ottavat toimittajan runoilut kielitaidosta täytenä totena. Kun tätä jatkuu tarpeeksi kauan, ei toimittajakaan enää uskalla olla rehellinen ja kertoa sen että haastateltavan suomen kielen taito on oikeasti aivan alkeellinen, vaan tietyllä tavalla normiksi muodostuu se, että ainä jutuissa pitää kehua maahanmuuttajan kielitaitoa hyväksi. Vähän samaan tapaan kuin joskus suomettumisen parhaimpina vuosina piti Neuvostoliitosta kirjoittaa äärimmäisen positiiviseen sävyyn.

Oikeastaan mua tympäisee nykyään lukea keisseistä, jossa joku yhden vuoden Suomessa ollut turvis puhuu toimittajan mukaan täysin sujuvaa suomea, ikään kuin tosiaan kyseessä olisi joku kielinero. Oikeita kielineroja on toki olemassa, mutta ne ovat yhtä harvinaisia kuin matemaattiset/shakkinerot ja en usko esimerkiksi heitä löytyvän esimerkiksi vuoden 2015 saapumiserässä kuin pari, jos sitäkään.

edit: huonoa suomea paranneltu heh...

[Luotsi]

Olisipa se ihqua jos tänne pohjan perillekin saataisiin pidgin-Suomea puhuva löyhä kavariporukka!

Pidgin (joskus pidžin, pidšin tai pidsin) on kieli, joka syntyy äkillisestä tarpeesta kommunikoida yksinkertaisista asioista toisen kielen puhujien kanssa. Erityisen paljon pidgin-kieliä syntyi eurooppalaisten kolonialismin aikana, kun siirtomaissa tai muissa satamissa tarvittiin yhteistä kieltä kaupankäyntiin. Pidgin-kieliin lainataan yleensä sanastoa sosiaalisesti merkittävimmistä kielistä ja se, samoin kuin kielioppi, jäävät hyvin yksinkertaiselle tasolle, sillä puhujat eivät ehdi oppia niitä kunnolla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin

Tosin kolonialiasmin suunta pitäisi silloin muuttaa wiki-artikkelissa...

[Brandis]

Kai lapsiperheen isä, jolla on käytössään moinen suunnaton/lähes uskomattomalta kuulostava potentiaali, ilahtuisi itsekin jos hänelle löytyisi haastavampi ja parempi palkkainen työ?

Luultavasti lehtijutussa on vain tulokulmaksi aiheeseen valittu tällainen yleishyödyllinen, siis yhteiskuntaa hyödyttävä yli maahanmuuttokuvioiden, ammatti sen sijaan, että oltaisiin mainittu tulkin (sivutoimiset?) työt. Aika moni kielitaitoinen maahanmuuttaja tekee Suomessa tulkin töitä, ja heille myös löytyy runsain mitoin keikkatyötä tulkkauksen parissa. Julkisten palvelujen piirissä heillä on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään, jollei asioiminen suomeksi tai englanniksi suju. Myös yhtään haasteellisempien asioiden edessä (terveysasiat, varhaiskasvatus, lastensuojelu yms.).

Lapsilla olisi hyvä, jos yksi kieli on selvästi se vahvin kieli, ja aina edesauttaa tilannetta, jos vahvin kielistä on kieli, jota kuulee muualtakin ympäristöstä. Kieli muodostuu siten rikkaaksi; siitä voidaan argumentoida onko hyödyllisempää elämässä puhua edes yhtä tai kahta kieltä syvällisemmin ja hyvin, vai olisiko enemmän hyötyä siitä kun pystyy kommunikoimaan, pintapuolisemminkin, useammissa tilanteissa eri kieltä puhuvien kanssa. Varmasti riippuu siitä mihin ammatillisesti päätyy, missä asuu ja minkälainen on lähiympäristön kielihajonta. Mutta ajattelun välineenä yhden pääkielen on hyvä olla rikas, syvällinen ja pystyvä, jotta se palvelisi kantajaansa oikein ja koko merkityksessään.

[vihapuhegeneraattori]

Saatan toki erehtyä, mutta tuo kuva jossa nuo tytöt ovat?

Suurensinkin sitä, kun koitin katsoa tuon isomman tummatakkisen tytön vaatteita/kasvoja.

Onko lapsella (huppu on päässä joten hämää) hupun alla pipo vai samantyyppinen huivi kuin äidillään?

Jos se on pipo niin anteeksi rasistisuuteni..

Jos huivi, niin kertoo jo jotakin, ei kovin mukavaa minusta ainakaan..

Kyllä se huivilta vaikuttaa, pipot ovat yleensä vähän "karvaisia" jo ihan lämmöneristyksenkin vuoksi. Tuossa on taas kuin pipo olisi tehty lakanasta.

Vahvasti näyttää siltä että vanhempi tytöistä on tullut naimisikään ja täytyy piilottaa.

[Talvetar]

Saatan toki erehtyä, mutta tuo kuva jossa nuo tytöt ovat?

Suurensinkin sitä, kun koitin katsoa tuon isomman tummatakkisen tytön vaatteita/kasvoja.

Onko lapsella (huppu on päässä joten hämää) hupun alla pipo vai samantyyppinen huivi kuin äidillään?

Jos se on pipo niin anteeksi rasistisuuteni..

Jos huivi, niin kertoo jo jotakin, ei kovin mukavaa minusta ainakaan..

Kyllä se huivilta vaikuttaa, pipot ovat yleensä vähän "karvaisia" jo ihan lämmöneristyksenkin vuoksi. Tuossa on taas kuin pipo olisi tehty lakanasta.

Vahvasti näyttää siltä että vanhempi tytöistä on tullut naimisikään ja täytyy piilottaa.

Epäilen jotenkin syvästi, että tuo enteilee loistavaa tulevaisuutta lapsiparalle.

Huivitettu pikkulikkana, perhe ei siis ihan liberaaleja muslimeja tosiaankaan silloin ole?

Tähän 4 kielen sekasoppa yms, veikkaan että yliopiston tms sijaan tyttö "saa" opiskella sen lähihoitaja tutkinnon tms, jos sitäkään.

Sitten naimisiin, tämä on rasistinen veikkaukseni vaikka lehtijutussa mitä tahansa hehkutettaisiin.

[Talvetar]

Olisipa se ihqua jos tänne pohjan perillekin saataisiin pidgin-Suomea puhuva löyhä kavariporukka!

Pidgin (joskus pidžin, pidšin tai pidsin) on kieli, joka syntyy äkillisestä tarpeesta kommunikoida yksinkertaisista asioista toisen kielen puhujien kanssa. Erityisen paljon pidgin-kieliä syntyi eurooppalaisten kolonialismin aikana, kun siirtomaissa tai muissa satamissa tarvittiin yhteistä kieltä kaupankäyntiin. Pidgin-kieliin lainataan yleensä sanastoa sosiaalisesti merkittävimmistä kielistä ja se, samoin kuin kielioppi, jäävät hyvin yksinkertaiselle tasolle, sillä puhujat eivät ehdi oppia niitä kunnolla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin

Tosin kolonialiasmin suunta pitäisi silloin muuttaa wiki-artikkelissa...

Jos suunta jatkuu tämmöisenä, että otamme mallia ruotsista niin kyllä me oman maahanmuuttajien runteleman kehittelemän suomen kielen vielä saamme..

Jos en väärin muista, niin suomi oli joskus arvioitu maailman kuudenneksi vaikeimmaksi kieleksi?

Ainakin oli hyvin vaikeaksi arvioitu.

Tähän tosiaan kun otetaan suunnaton määrä tulijoita + ghettoutuminen + ghettoalueiden koulujen tulosten huononeminen + lukuisten kielien sekamelska niin tavoitehan alkaa olla saavutettu..

Ruotsissahan vastaava asia onkin jo arkipäivää.

[Talvetar]

Kai lapsiperheen isä, jolla on käytössään moinen suunnaton/lähes uskomattomalta kuulostava potentiaali, ilahtuisi itsekin jos hänelle löytyisi haastavampi ja parempi palkkainen työ?

Luultavasti lehtijutussa on vain tulokulmaksi aiheeseen valittu tällainen yleishyödyllinen, siis yhteiskuntaa hyödyttävä yli maahanmuuttokuvioiden, ammatti sen sijaan, että oltaisiin mainittu tulkin (sivutoimiset?) työt. Aika moni kielitaitoinen maahanmuuttaja tekee Suomessa tulkin töitä, ja heille myös löytyy runsain mitoin keikkatyötä tulkkauksen parissa. Julkisten palvelujen piirissä heillä on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään, jollei asioiminen suomeksi tai englanniksi suju. Myös yhtään haasteellisempien asioiden edessä (terveysasiat, varhaiskasvatus, lastensuojelu yms.).

Lapsilla olisi hyvä, jos yksi kieli on selvästi se vahvin kieli, ja aina edesauttaa tilannetta, jos vahvin kielistä on kieli, jota kuulee muualtakin ympäristöstä. Kieli muodostuu siten rikkaaksi; siitä voidaan argumentoida onko hyödyllisempää elämässä puhua edes yhtä tai kahta kieltä syvällisemmin ja hyvin, vai olisiko enemmän hyötyä siitä kun pystyy kommunikoimaan, pintapuolisemminkin, useammissa tilanteissa eri kieltä puhuvien kanssa. Varmasti riippuu siitä mihin ammatillisesti päätyy, missä asuu ja minkälainen on lähiympäristön kielihajonta. Mutta ajattelun välineenä yhden pääkielen on hyvä olla rikas, syvällinen ja pystyvä, jotta se palvelisi kantajaansa oikein ja koko merkityksessään.

Juuri tätä mietin itsekin, että oisi hyvä jo lapsille omata se ns oikea äidinkieli/tunnekieli.

Kieli jonka osaa oikeasti kunnolla, syvällisesti ja jolla ajattelee..

Toki kielten opiskelussa sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta mielestäni lapsella on oikeus oppia monen kielen sekamelskan sijaan yksi vahva kieli, jolla pärjää.

Siis äidinkieli, jolla ilmaisee itseään ja ajatuksiaan ihan eri tavoin kuin muuten/muilla kielillä.

Kieliä, esim ruotsia, ehtisivät nuokin tytöt opetella aikuisina jos haluavat.

Turhaa sekoittaa lasten päätä mielestäni (tuon perheen tilanteessa) vielä sillä ruotsinkielisellä koulullakin.

Isähän ei osannut arvioida, mikä on hänen tyttäriensä vahvin kieli?

Minua se huolettaa kyllä, tuon ikäisellä pitäisi olla se vahvin kieli jo mielestäni melko hyvin kehittynyt.

[K. Martel]

Jos en väärin muista, niin suomi oli joskus arvioitu maailman kuudenneksi vaikeimmaksi kieleksi?

Suunnilleen, englantia puhuville. Tämän linkin luokittelussa tosin vitoskategorian kielet vaativat vielä tupla-ajan opiskelua (kiinat, japani, korea, arabia):
https://effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty/

Suomi mainittu:
Similar information rates across languages, despite divergent speech rates

[HDRisto]

"suomi oli joskus arvioitu maailman kuudenneksi vaikeimmaksi kieleksi"

Kenelle on ja kenelle ei. Somali ei opi parissakymmenessä vuodessa jos koskaan, normaali afrikkalainen kymmenessä, intialais/pakistanilaiselta menee viitisen vuotta ja filippiini / thai / kiinalainen oppii parissa-kolmessa vuodessa.

Lähi-K-kaupassa on pari thaita, sellaisia nuoria, pieniä ja vilkkaita. Kolmisen vuotta sitten juuri ja juuri ymmärsi mitä kassa höpöttää mutta nyt tarinaa tulee puhtaasti pirkanmaalaisittain. Ehkä ihan pieni häivähdys jäljellä jotain alkuperäistä jos tarkasti kuuntelee.