Kuntavaalit 2021 -yleisketju + vaalien tulosseuranta

[qwerty]

Vaalia pukkaa!

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:

- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021
- ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021
- ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3.2021
- ennakkoäänestys kotimaassa: 7. - 13.4.2021
- ennakkoäänestys ulkomailla: 7. - 10.4.2021
- vaalipäivä: 18.4.2021
- tulosten vahvistaminen: 21.4.2021
- valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021.

https://vaalit.fi/aikataulut-kuntavaaleissa

Eka vaali brosyyri tupsahti mainoksien joukossa ja on mielestäni helvetin hyvin tehty. Asialla Uudenmaan Kokoomus ry ja vaikka on "vain" 12 sivuinen niin tuo on minimi millä melkein suurissa kaupungeissa tulisi toimia. Uhkaavan niminen - Uusi Vantaa

Kannessa Vantaan kunnanvaltuuston pj. (Sari Multala) otsikolla "Koronan kolhima"
s2. Pääkirjoitus - Suomen tärkeimmät vaalit käydään pian
s3. Sari Multalan haastattelu - otsikolla Vantaa sai siipeensä. Helsinki-Vantaa työllistää 20 000, välillisesti jopa 100 000 henkeä, otsikko on oikeasti hieno ja osuva.
s4-5. Kiusaamiseen puuttuminen vaatii toimia - no shit. Ajankohtainen - yleisön paineen ansiosta median pakolla esiin nostama ongelma. Mun mielestä irtopisteiden keräämistä. Juurisyy, saatana!
s6-7 Muutos ( ) lähtee luottamuksesta. Koiran kanssa lenkillä kuvattu Elina Lepomäki kertoo Kokoomuksen arvoista
s8 Kuntapalvelut joutuvat tarkkaan syyniin. Kuntaliiton tj. Minna Karhunen
s9 Yleiskaava vie Vantaata tulevaisuuteen. Nyt pitää panostaa yleiseen viihtyvyyteen! (satsaamalla majoittamaan Vantaalle kymmeniätuhansia hiekkaneekereitä ja somaleja ?!)
s10-11 Kuntavaaliehdokaat (70/100 - 0 neekeriä, tai edes hiekkaneekeriä. Bravo!)
s12 Takasivu. Autot kuuluvat teille (hieno slogan!) Näkökulma Heikki Vestman, joka on kansanedustaja Keravalta.

Lieneekö maassa muuta puoluetta jonka - erittäin suuri - alueosasto julkaisee satojentuhansien jakelun - ilman puolueen puheenjohtajan kommenttia!

Tykkään
- Tarjolla on viime vuosisadan Kokoomusta
- Puolueen nykyisen puheenjohtajan kommenteja ei ole edes kysytty
- 100% suomalainen ehdokaslista (toistaiseksi)
En Tykkää
- Läpinäkyvää flirttailua
- Kokoomus Vantaalla ei ole tarjolla muita kuin Sari Multala?

[Alaric]

Kootaan tähän ketjuun tosiaan kuntavaaleihin 2021 liittyvää keskustelua ja uutisia esim. ehdokasasettelusta ja eri kuntien poliittisesta tilanteesta ynnä muusta vastaavasta. Vaali-illan tulosseuranta tulee myös tänne.

---

Laitetaanpa tähän ihan informatiivisuuden vuoksi edellisten eli vuonna 2017 järjestettyjen kuntavaalien tulokset, ettei tarvitse niitä sitten erikseen lähteä jokaisen kaivelemaan.

Viime vaaleissa vihreät oli selkeä vaalivoittaja ja persut suurin häviäjä. Puolue oli myynyt perseensä hallituksessa ja äänestäjät rokottivat sitten ihan aiheesta. Vasemmistoliiton ja PS:n ääniero oli alle 1000 ääntä.

Ylen tulospalvelusta löytyy oikeastaan kaikki tarvittava. Alla olevassa taulukossa esitetty kannatusmuutokset ja äänimäärien muutokset kuntavaaleihin 2012 verrattuna.

https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017

Puolue	Prosenttia	Muutos (%-yks)	Ääniä (kpl)	Muutos (ääniä)
KOK	20,7	-1,2	531 599	-14 291
SDP	19,4	-0,2	498 252	+10 328
KESK	17,5	-1,1	450 529	-14 638
VIHR	12,5	+3,9	320 235	+107 135
PS	8,8	-3,5	227 297	-80 501
VAS	8,8	+0,8	226 626	+27 011
RKP	4,9	+0,2	125 518	+7 653
KD	4,1	+0,4	105 551	+12 294
MUUT	2,1	+0,4	53 126	+11 768

[Alaric]

Puolueet yrittävät haalia kiivaasti ehdokkaita listoilleen. Sekä persuilla että demareilla on omien sanojensa mukaan tällä hetkellä jo yli 3000 ehdokasta ja molemmilla on lopullisena tavoitteena reilu 6000. PS:n ehdokasmäärä vuoden 2017 kuntavaaleissa oli 3800 eli selvästi enemmän yrittävät jengiä saada mukaan.

Kepulla on nyt 2450, kokoomuksella 2400, vihreillä 1300 ja vasemmistoliitolla "noin puolet" tavoitteesta, jota ei kerrota.

Tuoreen kyselyn mukaan persujen kunnanvaltuutetut ovat innokkaimpia jatkamaan pesteissään eli 72 prosenttia on lähdössä ehdolle.

Kepulla sen sijaan nykyisistä valtuutetuista ehdolle lähtee vain 49 prosenttia eli siellä on selvää nihkeyttä havaittavissa. Näistä vaaleista saattaakin yleisesti ottaen tulla perinteisesti vahvalle kuntapuolueelle melkoinen mahalasku... PS varmaan vie perinteisillä kepuseuduilla näiltä suht reilusti kannatusta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/44f5ee78-8c1e-49ce-b4d8-6a879a938316 (27.11.2020)

Kuntavaalit lähestyvät, puolueet haalivat kuumeisesti ehdokkaita – paras vauhti demareilla ja perussuomalaisilla

Kuntavaali on paikallinen vaali, jossa menestyminen edellyttää täysiä listoja ja hyviä ehdokkaita. Muuten menestystä ei tule.

Iltalehti kysyi kuuden suurimman puolueen puoluesihteeriltä, miten heidän edustamiensa puolueiden ehdokashankinta on sujunut.

IL-kyselyn mukaan SDP ja PS ovat parhaimmassa vauhdissa. Kumpikin kertoo, että haavissa on jo reilut 3 000 ehdokasta. SDP tavoittelee reilua 6 000:ta ehdokasta, PS 6 000–6 500:ta ehdokasta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä (siitä tarkemmin jutun lopussa) huonosti pärjänneellä keskustalla on koossa noin 2 450 ehdokasta. Keskustalla riittää tehtävää, jotta se yltää tavoitteeksi asettamaansa 7 500 ehdokkaaseen.

Keskustalla on laaja kannatus suurimpien kaupunkien ulkopuolella, ja siksi sillä on eniten kuntavaltuutettuja. Samasta syystä johtuen keskustalla on perinteisesti ollut enemmän myös kuntavaaliehdokkaita.

Kokoomuksella on tällä hetkellä 2 400 ehdokasta. Viime kuntavaalien voittajan tavoitteena on nostaa ehdokasmäärää "selvästi" viime kuntavaalien 5 739 ehdokkaasta.

Viime kuntavaalien suurimmalla voittajalla vihreillä on kasassa noin 1 300 ehdokasta, mutta puolueen mukaan uusia ehdokkaita nimetään syyskokouksissa tiuhaa tahtia.

IL-kyselyssä puoluesihteereille esitettiin viisi kysymystä. Puolueiden vastaukset ovat vuoden 2017 kuntavaalien suuruusjärjestyksessä.

(...)

4. Paljonko puolueellanne oli ehdokkaita vuoden 2017 vaalissa?

Kokoomus: "Kokoomuksella oli viime kuntavaaleissa 5 739 ehdokasta."

SDP: "6 132."

Keskusta: "7 461."

Vihreät: "2600."

PS: "3 800."

Vasemmistoliitto: "Noin 3 200."

(...)

Kysely: PS-valtuutetuilla suurin into jatkaa

Suurista puolueista perussuomalaisten kuntavaltuutetut ovat innokkaimpia jatkamaan, ilmenee KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukyselystä. Perussuomalaisten edustajista varmoja jatkajia on 72 prosenttia.

PS:n jälkeen suurinta innokkuutta jatkaa on vihreissä (67 prosenttia), SDP:ssä (61 prosenttia) ja vasemmistoliitossa (61 prosenttia).

Viime kuntavaalien suurimman puolueen kokoomuksen valtuutetuista 57 prosenttia on lähdössä ehdolle.

Eniten nihkeyttä ehdokkuuteen on keskustan valtuutetuilla. Heistä vajaa puolet (49 prosenttia) on lähdössä ehdolle.

Kyselyn mukaan reilu puolet kaikista valtuutetuista (56 prosenttia) aikoo asettua ehdolle huhtikuun kuntavaaleihin.

(...)

[Alaric]

Tässä kevyt katsaus Tampereen kuntavaaliasetelmiin. Tuollakin on nykyään pormestarimalli käytössä, mutta siitä ei ole ihan samanlaista mediasirkusta saatu aikaan valtakunnallisesti kuin Helsingin vastaavasta valinnasta, vaikka kyseessä onkin Suomen 3. suurin kaupunki.

Perussuomalaisilla on todella reippaasti petrattavaa Mansessa, sillä viimeksi kannatus oli vaivaiset 6,2 % (4 paikkaa 67:stä). SDP voitti 22,0 %:lla, kokoomus oli toinen 21,6 %:lla ja vihreät kolmas 20 %:lla.

Sanna Marin on pääministeriydestä huolimatta tuolla ehdolla tälläkin kertaa, joten demarit taitaa todnäk pitää ykköspaikkansa. Mistä persut voisivat repiä kannatusta lisää, kun kepunkaan suosio (5,6 % viimeksi) ei ole ollut tuolla kovin kaksista eli sieltä ei ole kovin paljoa pettyneitä kannattajia imuroitavana? Siinäpä heille pohdittavaa.

Kansanedustajat Veikko Vallin (ps) ja Ilmari Nurminen (sdp) ovat ilmoittautuneet pormestariehdokkaiksi. Nykyinen pormestari Lauri Lyly (sdp) ei ole vielä ilmoittanut jatkoaikeistaan, vaan ilmeisesti panttaa tietoa tahallaan vähän myöhemmäksi.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007488877.html

Kuntavaalit 2021: Aikataulut, asetelmat, Tampereen ehdokkaat ja kaikki oleellinen vaaleista

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021. Kerromme tässä päivittyvässä jutussa vaaleista aikataulut, asetelmat ja kaiken muunkin oleellisen.

(...)

Kukin puolue voi asettaa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa sen määrän, mitä kyseisessä kunnassa valitaan yhteensä valtuutettuja. Esimerkiksi Tampereella valtuutettuja valitaan 67. Puolue voi siten asettaa Tampereella enintään 100 ehdokasta. Läheskään kaikki puolueet eivät yleensä ole asettaneet Tampereella täyttä ehdokaslistaa.

(...)

Esimerkiksi Tampereen vihreät oli varsin aikaisin liikkeellä, sillä he asettivat peräti 40 ehdokasta jo 26.5.2020. Vihreiden nimekkäimpiä ehdokkaita Tampereella ovat ainakin kansanedustaja Iiris Suomela, entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen, apulaispormestari Jaakko Stenhäll, valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho ja ryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Mukana on myös jo kerran kunnallispolitiikasta vetäytynyt Irene Roivainen.

Sdp sai keväällä 2020 ilouutisia, kun Suomen suosituimpiin poliitikoihin kuuluva pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Aamulehdelle olevansa mukana kevään 2021 kuntavaaleissa.

Lisäksi kansanedustaja Ilmari Nurminen on demareiden ehdokkaana Tampereella, kun hän muutti kirjansa Sastamalasta Tampereelle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin ilmoitti syyskuussa 2020, että hän on käytettävissä perussuomalaisten pormestariehdokkaaksi, jos puolue sellaisen Tampereella asettaa ja jos hän tulee valituksi valtuustoon.

Perussuomalaiset asetti ensimmäiset ehdokkaansa Tampereella kesäkuussa 2020. Nimekkäitä ehdokkaita ovat muiden muassa kansanedustaja Sakari Puisto, valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva, kaupunginhallituksen jäsen, Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund sekä liikenneopettaja, Moron liikennetohtori Arto Grönroos.

Kokoomus asetti ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa Tampereella kesäkuussa 2020. Nimekkäitä ehdokkaita ovat muiden muassa kansanedustaja, ex-pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Aleksi Jäntti, entinen puolustusministeri Anneli Taina, rehtori Leena Kostiainen, aluejärjestön puheenjohtaja Jouni Markkanen sekä valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Reeta Ahonen.

Vasemmistoliitto asetti ehdokkaita Tampereella elokuussa 2020. Nimettyjen joukossa ovat muiden muassa vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuuston 3. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla-Leena Alppi.

(...)

Tampereella kuntavaalit voitti sdp 22,1 prosentin äänisaaliilla. Kokoomus sai 21,6, vihreät 20, vasemmistoliitto 10,8, perussuomalaiset 6,2, keskusta 5,6, Tampereen puolesta 5,0, kristilliset 4,0 ja vaihtoehto Tampere 1,6 prosenttia äänistä.

Sdp sai valtuuston 67 paikasta Tampereella 16, kokoomus 15, vihreät 14, vasemmistoliitto 7, perussuomalaiset 4, keskusta 4, Tampereen puolesta 3 ja kristilliset 2 paikkaa sekä vaihtoehto Tampere ja rkp yhden paikan. Kokoomus, kristilliset ja rkp muodostavat yhteisen valtuustoryhmän, joka kokonaisuudessaan sai 18 paikkaa. Sittemmin valtuuston voimasuhteet ovat jonkin verran muuttuneet erilaisten muutosten perusteella, kun osa valtuutetuista on vaihtanut valtuustoryhmää tai eronnut ryhmästään.

(...)

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007479210.html (9.9.2020)

Tampereen pormestari Lauri Lyly ei vielä paljasta jatkoaikeitaan – Näin hän vastaa Aamulehdelle: "En halua rampa ankka -ilmiötä"

Veikko Vallin (ps.) ja Ilmari Nurminen (sd.) ovat ilmaisseet halunsa tavoitella Tampereen pormestarin tehtävää. Muita ilmoittautuneita ei vielä ole. Töitä tehdään puolueissa ensi kevään kuntavaalien ehdokaslistojen kokoamiseksi.

Ainoastaan kansanedustajat Veikko Vallin (ps.) ja Ilmari Nurminen (sd.) ovat tähän mennessä ilmaisseet halunsa tavoitella Tampereen pormestarin tehtävää huhtikuussa 2021 järjestettävien kuntavaalien jälkeen.

Tiistaina aikeistaan ilmoittaneen Vallininkin ehdokkuus on kiinni siitä, asettaako hänen oma puolueensa hänet ehdolle tehtävään. Perussuomalaiset on kritisoinut pormestarimallia Tampereella.

(...) (maksumuuri)

Tampereen persujen ehdokkaita (ainakin ne jotka onnistuin löytämään):

https://tampere.perussuomalaiset.fi/uutinen/tampereen-perussuomalaiset-nimesi-12-ensimmaista-kuntavaaliehdokasta/ (15.6.2020)

Tampereen Perussuomalaisten ensimmäisten nimettyjen ehdokkaiden joukossa ovat kansanedustaja, filosofian tohtori Sakari Puisto, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva, kaupunginhallituksen jäsen, Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund, yhteiskuntatieteiden tohtori, professori (emeritus) Ilmari Rostila, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies Jani Moisio, liikenneopettaja, liikennetoimittaja Arto Grönroos, eduskunta-avustaja, muusikko Erkki Seppänen, Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeri, matkailupalvelujen tuottaja Antti Moisander, suurtalouskokki Arttu Ristiniemi, tekniikan lisensiaatti Joonas Kiviranta, opiskelija Valeri Helvamo sekä hallintotieteiden maisteri, toimitusjohtaja Tapani Leppänen.

(...)

https://tampere.perussuomalaiset.fi/uutinen/tampereen-perussuomalaiset-nimesi-9-uutta-kuntavaaliehdokasta/ (30.9.2020)

Tampereen Perussuomalaisten nyt nimeämiä ehdokkaita ovat:

-Antti Sirén, talousneuvos
-Arja Hirvenoja, vahtimestari, järjestyksenvalvoja
-Kari Lindbom, ent. pienyrittäjä, eläkeläinen
-Jouni Riihimäki, ent. pienyrittäjä, eläkeläinen
-Toni Hemminki, ohjelmistoinsinööri
-Harri Vehviläinen, lakimies, oikeustieteen kandidaatti
-Mika Kulmala, kirjastovirkailija, hallintotieteiden maisteri
-Taisto Ahjoharju, eläkeläinen
-Jani Laine, tietotekniikan mekaanikko, ylioppilas

(...)

https://tampere.perussuomalaiset.fi/uutinen/tampereen-perussuomalaiset-nimesi-lisaa-kuntavaaliehdokkaita/ (20.11.2020)

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 15 uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin.

Nyt nimettyjä ehdokkaita ovat opiskelija Joakim Vigelius, eläkeläinen Osmo Kareinen, kaivinkoneenkuljettaja Marko Tuomola, puutarhuri, lähihoitaja Pekka Nousiainen, johtaja, eMBA Kari Kallio, eläkeläinen Juha Ahlberg, liikenteenohjaaja Joona Saukkoriipi, sähköasentaja Jussi Andrejeff, YTM, sosionomi AMK Marjo Aittokallio, evp., apulaispalopäällikkö Ari Viitanen, myyntineuvottelija Tiina Järvelä, kiinteistönhuoltaja, sähköasentaja Toni Alafrantti, eläkeläinen, entinen pankkivirkailija Raili Riikonen, yrittäjä Aleksi Vihriälä sekä Severi Jatuli.

(...)

[DuPont]

Halla-ahon vuoden mittainen maakuntakiertue lienee tuottanut tulosta. Monilta kepun ja demareiden tms. alueilta tulee nyt sellainen ehdokasmäärä, mikä haastaa perinteiset isot puolueet. Aiemmin persut kärsivät, koska kaikissa kunnissa ei löytynyt ehdokkaita. Nyt löytyy, aika paljon enemmän.

Halla-aho on maakuntakiertueitaan mainostanut, pian nähdään. Itse uskoisin sen näkyvän selvästi. 20% puolin pyöritään.

[Alaric]

Iltalehden Antti Halonen näkee Halla-ahon ja persujen yrittävän nyt vetää kuntavaaleja ajatellen maton varsinkin kepun alta maaseudulla ja kokoomuksen alta kaupungeissa, sillä näiden puolueiden kannattajissa saattaa olla hänen mukaansa vielä potentiaalisia äänestäjiä... toisin kuin mm. demareissa, josta kuulemma maahanmuuttovastaiset miesduunarit on jo persuiksi saatu imuroitua eikä juuri enempää irtoa.

Kepusta nyt varmaan vielä ainakin on kannatusta saatavilla, mutta näkisin itse, että erittäin iso asia persuille on myös nukkuvien äänestäjien saaminen uurnille, sillä kuntavaaleissa äänestysprosentti on suunnilleen 10 %-yks. matalammalla kuin ek-vaaleissa eivätkä persut ole kuntavaaleissa tähän mennessä saaneet kovin hyvin porukkaa liikkeelle.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ccdaebb5-e0cb-4df6-bd76-f1cea06f087c (4.12.2020)

Näkökulma: Halla-ahon peliliike – perussuomalaiset jätti punavihreät rauhaan

Harva vihreä, demari tai vassari äänestäisi persuja kuntavaaleissa, mutta moni kokkari tai kepulainen voisi äänestääkin, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Antti Halonen.

Monikulttuurisuus, haittamaahanmuutto ja "kiilusilmäinen" ilmastopolitiikka. Perussuomalaisten kolme mieluisinta teemaa, jotka he niputtavat vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton punavihreän sateenvarjon alle. Tiedostava "suvaitsevaisto" on ollut perussuomalaisten räksytyksen ykköskohde.

Paitsi nyt.

Kevään kuntavaalien lähestyessä puolueen strategikot Iso Roobertinkadulla ovat kääntäneet katseensa keskustaan ja kokoomukseen. Persut tietävät, että harva vihreä, demari tai vassari heitä äänestäisi muutenkaan. Sen sijaan aika moni kokkari tai kepulainen voisi vaikka äänestääkin.

Kuntavaalit 2021 ovat perussuomalaisille ensimmäiset Jussi Halla-ahon johdolla. Perussuomalaiset on jälleen Ylen gallupissa Suomen suosituin puolue ja se on tietenkin Halla-aholle jo sinänsä mieluisa lähtökohta vaalitaistoon.

Kokoomuksen ja keskustan rämpiminen kolmannella ja neljännellä sijalla kannatusalhossa antaa tyytyväiseen myhäilyyn ison lisäsyyn. Kun Sanna Marin vie demareita vasemmalle ja maahanmuuttovastaiset miesduunarit on jo pitkälti houkuteltu, suurin kannatuspotentiaali on juuri oikeistossa. Maaseudulla keskustassa, kaupungeissa kokoomuksessa.

Perussuomalaiset ja Jussi Halla-aho näkevät mahdollisuuden nakertaa keskustan ylivaltaa kunnallispolitiikassa. Tai jopa murskata se.

(...)

Halla-aho käy keskustaa vastaan kyselemällä, miten maakunta-Suomen asukkailla menee nyt. Jos asiat eivät ole hyvin, hän kehottaa katsomaan mikä puolue on vaikuttanut niihin oman kunnan valtuustossa ja edellisissä hallituksissa. Siis luo keskustasta uhkakuvaa maaseudun näivettäjänä.

Halla-aho on arvostellut keskustaa myös Euroopan unionin elvytyspaketista. Se tuo maaseudulle rahaa, mutta perussuomalaiset huomauttavat mielellään Suomen nettomaksajan asemasta. Puolueen mukaan maalaiset saavat vain omia rahojaan takaisin. Vieläpä vähemmän, kuin ovat EU:lle maksaneet.

Erityisesti perussuomalaiset on sotajalalla EU:n elpymispaketista kokoomuksen kanssa. Puolue on asemoitunut Timo Soinin ajoista talouspoliittisesti oikealle ja erottuu kykypuolueesta EU-vastaisuudellaan.

(...)

Perussuomalaisten puoluekoneisto virittää vielä varmasti viherhumppansa soimaan ja kaivaa sosialistikortit hihoistaan. Mutta juuri nyt taklaus oikeaan laitaan on "mestarilta" taitava peliliike.

[Alaric]

Poliittisen historian dosentti Erkka Railo ennustelee perussuomalaisten nousevan kuntavaalien suurimmaksi puolueeksi ja kokoomuksen siis tippuvan ykköspaikalta.

Aika rohkea oletus mielestäni persujen osalta, mutta mistäs näistä tietää.

https://twitter.com/ErkkaRailo/status/1336945309772091392

[tweet]1336945309772091392[/tweet]

https://www.mustread.fi/blogit/kokoomuksen-kuntavaalien-voittoputki-tuskin-jatkuu-ensi-kevaana/ (7.12.2020)

Kokoomuksen kuntavaalien voittoputki tuskin jatkuu ensi keväänä

Aikaisemmat kuntavaalit osoittavat, että puolueiden kannatuksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia viimeisen neljän kuukauden aikana ennen vaaleja – mutta poikkeuksiakin on. Suosituimpien puolueiden puoluesihteerit luottavat oman puolueensa vaaliteemoihin ja ehdokashankintaan.

(maksumuuri)

[artti]

Suomessa pidetään kuntavaalit 18.4.2021 sunnuntaina. Se voi olla välillistä vaalipetoksen tukemista, jos äänestäjä äänestäisi Suomen kuntavaaleissa ehdokasta, joka aiemmin lähetti Yhdysvaltoihin onnitteluja henkilöille, joita epäillään vaalipetoksesta. Monet Suomen kuntavaaleihin osallistuvat ehdokkaat ovat lähettäneet onnitteluja henkilöille, joita epäillään vaalipetoksesta Yhdysvalloissa. 

[Golimar]

X

Fuengirola.fi -lehden nettisivuilla on jo muutamien Suomen vaalien yhteydessä järjestetty puolueiden kannatusgallup. Tänä syksynä tuloksissa on tapahtunut selvä muutos, perussuomalaiset ovat nousseet ylivoimaiseksi ykköseksi äänensä antaneiden keskuudessa.

X

Näitä gallupeja ei kannata ottaa turhan vakavasti. Osaa voi ottaa kuka haluaa ja aina uuteen ip-osoitteeseen siirtyessään voi äänestää uudelleen.

X

Mistä perussuomalaisten hurja nousu kertoo? Ainakin se kertoo sitä samaa viestiä, jota on luettavissa myös Suomessa tehtävissä kyselyissä. Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa. Heidän viestinsä puhuttelee kansaa paremmin kuin esimerkiksi toisen suuren oppositiopuolueen kokoomuksen viesti. Ennen tätä syksyä ja vielä syyskuussa kokoomus on aina ollut näissä gallupeissa voittaja. Lokakuun aikana ja nyt marrasjoulukuun vaihteessa valtikka on siirtynyt Halla-Ahon joukoille.

X

Kun Fuengirola.fi -gallup julkistetaan, puolueen aktiivit levittävät tietoa äänestysmahdollisuudesta sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on muutenkin kuin tehty populistista politiikan tekoa varten, asioita yksinkertaistamalla ja kärjistämällä saadaan kansa innostumaan.

X

https://fuengirola.fi/fuengirola-fi-nettigallup-perussuomalaiset-kovassa-nosteessa/

[Roope2]

Muistetaanhan, että komissari Katainen Mervi-vaimonsa kanssa teki reissun EU:n rahoilla  Malagaan suomalaisten keskuuteen juuri ennen edellisiä eduskunta-  (vai oliko EU-vaaleja).

Vaan eipä Mervillä tärpännyt!

[Pullervo]

Mitä nykyiset valtuutetut pitävät tulevien kuntavaalien tärkeimpinä teemoina?

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS teki kyselyn valtuutetuille, jotka laittoivat 25 teemaa tärkeysjärjestykseen. Tärkein teema on oman kunnan talous ja velkaantuminen ja seuraavina tulevat terveyspalvelut, vanhustenhuolto ja työllisyys. Hännänhuippuina ovat kunnallisten palveluiden yksityistäminen, maahanmuutto ja kuntaliitokset.

15,1 % valtuutetuista vastasi nettikyselyyn.

https://kaks.fi/uutiset/valtuutetut-kuntavaalien-tarkein-asia-on-kotikunnan-talous-ja-velkaantuneisuus-kuntaliitokset-vahiten-tarkea/ (15.12.2020)

Valtuutetut: Kuntavaalien tärkein asia on kotikunnan talous ja velkaantuneisuus – kuntaliitokset vähiten tärkeä

Valtuutettujen tärkeimmäksi kokema kuntavaaliteema on kotikunnan talous ja velkaantuminen. Ylivoimaisesti vähiten tärkeimpänä asiana pidetään kuntaliitoksia, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukyselystä.

Valtuutettujen 25 kuntavaaliasian listan kärjessä, lähes sadan prosentin kannatuksella (98–94 %) ovat 1. kotikunnan talous ja velkaantuneisuus, 2. terveyspalvelut, 3. vanhustenhuolto, 4. työllisyys, 5. peruskoulut, 6. yrityspalvelut ja elinkeinojen kehittäminen, 7. lasten päivähoito.

Listan häntäpäässä puolet valtuutetuista ei pitänyt maahanmuuttoa tärkeänä teemana. Perussuomalaiset jakautuivat kahteen leiriin: kahdelle viidestä (39 %) se oli hyvin tärkeä ja kolmasosalle ei lainkaan tärkeä vaaliteema.

[...]

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki marraskuussa 2020 kaupunkien ja kuntien valtuutetuille Webropol-kyselyn. Siihen vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8999 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,1 %. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.

Lataa tutkimusosio (pdf, 35 s.): https://kaks.fi/wp-content/uploads/2020/12/tutkimusosio_kuntavaalien-tarkein-asia-on-kotikunnan-talous-ja-velkaantuneisuus_kuntaliitokset-vahiten-tarkea.pdf

[Skeptikko]

Salaiset barometriluvut: Kokoomuksen kuntavaalipotentiaali suurempi kuin PS:llä ja keskustalla - SDP ennakkosuosikki
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1f90b588-bbc8-442e-a9d3-c7d61c251707

Politiikan penkkiurheilijoissa on viime viikkojen aikana saattanut herättää ihmetystä kokoomuslaisten tyyneys, vaikka Ylen tuoreimmassa gallupissa puolueen suosio jäi 15,9 prosenttiin.

Orpon levollisuus selittynee sillä, että puolueiden tilaaman ei-julkisen puoluebarometrin tulokset antavat kuntavaalien ennakkoasetelmasta toisenlaisen kuvan kuin gallupit.

Puolueet teettävät barometrin kahdesti vuodessa tutkimusyhtiö TNS Kantarilla.

Siinä selvitetään puolueiden kannatuspotentiaalia ja sitä, millaisia mielikuvia suomalaiset liittävät eri puolueisiin. Barometrit ovat usein ennakoineet vaalien tuloksia paremmin kuin yksittäisten kuukausien gallupit.

IL:n tietojen mukaan SDP on kuntavaalien ennakkosuosikki. Peräti 50 prosenttia äänestysikäisistä suomalaisista suhtautuu sosialidemokraatteihin melko tai erittäin myönteisesti.

Vihreiden vastaava lukema on 44 prosenttia ja kokoomuksen 43 prosenttia.

Keskustaan suhtautuu myönteisesti 37 prosenttia äänestäjistä, perussuomalaisiin 31 prosenttia.
...
Pelkkä myönteinen suhtautuminen ei puolueita lämmitä, ellei se realisoidu vaaleissa ääninä.

Syksyn 2020 puoluebarometrissa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon heitä houkuttelee minkäkin puolueen äänestäminen.

Tällöin kuva kuntavaalien ennakkoasetelmasta tarkentuu.

SDP:n äänestämistä pitää melko tai erittäin houkuttelevana 40 prosenttia suomalaisista. Syksyllä 2016, edellisten kuntavaalien korvalla, SDP:n vastaava barometrilukema oli 28 prosenttia.

Tuolloin demarit keräsi itse kuntavaaleissa 19,4 prosenttia äänistä ja jäi kakkoseksi.

Kevään 2017 kuntavaalit voitti kokoomus 20,7 prosentin ääniosuudellaan.

Tämän syksyn barometrissa kokoomuksen äänestäminen houkuttelee melko tai erittäin paljon 33 prosenttia vastaajista. Neljä vuotta sitten vastaava lukema oli kokoomuksella 27 prosenttia.

Tuorein barometri vahvistaa, että perussuomalaiset hengittää kokoomuksen niskaan, mutta ei ole ohittanut Orpon johtamaa puoluetta äänestyshoukuttavuudessa kuntavaalien lähestyessä.

PS:n äänestäminen houkuttelee melko tai erittäin paljon 29 prosenttia suomalaisista.

Hallituksen toiseksi suurimman puolueen keskustan tilanne on hälyttävä: vain 20 prosenttia vastaajista pitää houkuttavana ajatusta äänestää keskustaa.

Jutun kirjoittaja on mielestäni aiempien kirjoittelujensa pohjalta hivenen kokoomushenkiseksi leimautunut Lauri Nurmi, joka oli sitten uittanut juttuun myös jotain aika kritiikittömiä Orpon pölinöitä, joita en nyt ottanut mukaan lainaukseen.

[qwerty]

Uusi yritys  https://areena.yle.fi/tv

Pudotusvalikossa on 15 vaihtoehtoa. Johtopäätös. Politiikka ei ole YLEN annilla 15 tärkeimmän aiheen joukossa.

Tätäkin piti etsiä Areenasta

Debatissa eduskuntaryhmien pj:t Antti Kurvinen (kesk.), Emma Kari (virh.), Ville Tavio (ps.) ja Kai Mykkänen (kok)

https://areena.yle.fi/1-50647056

Miksi Antti Lindtman (sdp) ei ollut paikalla? Ei huvittanut ?

[Supernuiva]

^Mitäpäs jos Lindtman on puolueessa niin sivuraiteilla, että hän ei katkeroituneena halunnut tulla paikalle? Voiko hänen linjansa olla erilainen lähes yhteensovittamattomalla tavalla nykyisen linjan kanssa? (Tarkoitan erityisesti elinkeinopolitikkaa?)

[Roope]

Anu Koivusen mukaan tilanne on jo niin paha, että media joutuu hädissään turvautumaan journalismiin.

Anu Koivunen: Vaalit huutavat journalismia

Kuntavaalien järjestäminen koronaepidemian aikana on varsinainen demokratian stressitesti.

Äänestäminen on terveysturvallisuusriski kaikille mutta erityisesti iäkkäille ja riskiryhmään kuuluville, kun rokotukset viivästyvät ja tartuntojen ennustetaan kiihtyvän juuri huhtikuussa. Julkisuudessa spekuloidaan vaalien siirtämisellä syksyyn, mutta se voisi Suomessakin synnyttää salaliittoteorioita ja syytöksiä vaalien varastamisesta.

Koronaepidemia vie joka tapauksessa vaalit yhä selvemmin verkkoon, mikä kasvattaa vaalihäirinnän riskiä. Uhkana ovat virheellisen tiedon leviäminen, tietomurrot, verkkosivujen ja sometilien häirintä, eripuran synnyttäminen kampanjoin sekä ehdokkaisiin kohdistuva mustamaalaus.

[...]

Median rooli korostuu entisestään. Riskinä on valtakunnallisen puoluepolitiikan korostuminen ja äänestäjien kaipaamien paikallisten kysymysten hämärtyminen etenkin siellä, missä paikallisjournalismi on heikointa tai sitä ei ole. Vaarana on, että uutiserämaiden riskit realisoituvat ja huhujen ja disinformaation määrä kasvaa.

Näissä oloissa medialta kaivataan poikkeusotteita. Alue- ja paikallislehtien tulisikin väliaikaisesti poistaa maksumuurinsa vaalijulkisuuden takaamiseksi. Vaalikoneet ovat suomalainen menestystuote, mutta lisäksi tarvitaan journalismia: informaatiota, kontekstualisointia ja julkista katsetta kampanjoihin. Vaikka somejätit ovat viime vuosina alkaneet säädellä poliittista mainontaa, tarvitaan myös kotimaisia vaalitarkkailijoita aktiivisesti seuraamaan somekampanjointia.

Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori.

Suomen Kuvalehti 5.2.2021

Luen rivien välistä, että Koivusella on paniikki yhden tietyn puolueen oletetusta vaalimenestyksestä.

[Alaric]

Päätinpä sittenkin muuttaa aiempaa ohjeistusta eli postaillaan tähän ketjuun myös Helsingin kuntavaalisettejä. Ei tuo aiempi jaottelu ollut järkevä.

On siellä Helsingissä kuntavaaleihin liittyen muutakin kuin pormestarikisa.

Tuosta muokattu Helsinki-rajaus pois:

Kootaan tähän ketjuun tosiaan kuntavaaleihin 2021 liittyvää keskustelua ja uutisia esim. ehdokasasettelusta ja eri kuntien poliittisesta tilanteesta ynnä muusta vastaavasta. Vaali-illan tulosseuranta tulee myös tänne.

[Alaric]

Tampereella kokoomuksen pormestariehdokkaiksi on nyt nimetty ex-pormestari ja kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen sekä jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola.

Nykyinen demarien pormestari Lauri Lyly on ilmoittanut myös jatkohalukkuudestaan.

Näiden lisäksi kisaan ovat ilmoittautuneet Jaakko Stenhäll (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Minna Minkkinen (vas.). Myös Veikko Vallin (ps.) on osoittanut kiinnostusta virkaa kohtaan.

https://yle.fi/uutiset/3-11774543 (5.2.2021)

Tampereen pormestarikisa kuumenee: kokoomus panee peliin Kummolan ja Ikosen, pääministeri kerää ääniä nykyiselle pormestarille

Tampereen pormestariasetelmat alkavat olla kasassa. Kokoomus lähtee odotetusti kahdella kärjellä kuntavaaleihin.

Kokoomuksen pormestariehdokkaat ovat kansanedustaja, entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, 43, ja kokenut tamperelaispoliitikko, jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola, 75.

Nykyinen pormestari Lauri Lyly, 68, (sd.) kertoi jo olevansa valmis jatkamaan pormestarina myös seuraavat neljä vuotta. Ikonen oli Tampereella pormestarina aiemmin eli entinen pormestari ja nykyinen pormestari kilpailevat nyt ykköspaikasta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kannusti viime viikolla julkisesti pormestariehdokkaaksi sekä Anna-Kaisa Ikosta että Kalervo Kummolaa.

(...)

Kalervo Kummola kertoi harkinneensa kauan lähtemistä pormestariehdokkaaksi. Kun hän päätti lähteä, hän on tosissaan liikkeellä.

– Tänä aamuna kun heräsin, olin täynnä intoa. Nyt on draivi ja pusku päällä.

Kummolan mukaan niin kauan kuin joka päivä tulee yksi idea, ei tunne itseään liian vanhaksi.

– Jos minua monta vuotta vanhempi Joe Biden pystyy vetämään sellaista yhtiötä kuin USA, ikä ei ole rasite. ()

(...)

Kokoomus ja sdp ovat olleet Tampereella kaksi valtapuoluetta niin kauan kuin muisti kantaa. Kisa paalupaikasta on ollut hyvin tiukka. Neljä vuotta sitten sdp sai 16 paikkaa ja kokoomus vain yhden valtuutetun vähemmän. Vihreät nousi 14 valtuutetulla jo hengittämään kaksikon niskaan. Vihreiden pormestariehdokas on apulaispormestari Jaakko Stenhäll.

(...)

Muiden puolueiden tähän mennessä julkistamat pormestariehdokkaat ovat Jouni Ovaska (kesk.) ja Minna Minkkinen (vas.).

Perussuomalaiset eivät ole toistaiseksi julkistaneet omaa ehdokastaan pormestarikisaan. Puolueen kansanedustaja Veikko Vallin on osoittanut kiinnostusta virkaa kohtaan.

[Huppupelikaani]

Remonttireiska eli Jorma Piisinen lähtee ehdolle PS:n listoille Järvenpäässä.

———
Vuosien varrella häntä lähestyttiin monta kertaa useissa eri vaaleissa useiden puolueiden taholta, mutta Piisinen kieltäytyi aina, koska piti itseään liian suorasanaisena politiikkaan. Nyt asiat ovat kuitenkin ajautuneet Suomessa sille mallille, että Remontti-Reiskan on tullut aika lähteä politiikkaan.

– Tämä joo joo -politiikka ja musta tuntuu -politiikka on ajanut tämän valtion konkurssin partaalle. Yrittäjätaustaisena minulle on muotoutunut sellainen ajattelumalli, että olisi parempi, jos rahaa tulisi enemmän kuin sitä menee. Se on tästä päivänpolitiikasta unohtunut, yhtä lailla valtakunnallisesti kuin kuntapolitiikassakin.

– Olen miettinyt, että minulla saattaisi olla politiikkaan jotain annettavaa, ja ainakin nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin, Piisinen pohtii.

Nyt pitää ajatella suomalaisten etua

Puolueekseen Jorma Piisinen valitsi perussuomalaiset, jonka kokee itsensä näköiseksi puolueeksi. Perussuomalaiset eivät yritä miellyttää ketään, vaan sanovat suoraan, miten asiat ovat. Sellainen toimintatapa on Piisiselle luontaista, koska hän ei osaa kaunistella asioita muita miellyttääkseen.

– Kaikkein suurin menoerä, ulkomaille virtaava valuutta ja koko maailman sosiaalitoimistona pyöriminen, pitäisi saada poikki ja ajatella ensisijaisesti meidän suomalaisten etua. Ja vaikka joka ainoa lamppu sammutettaisiin täältä Suomesta, ei sillä olisi mitään merkitystä maailman ilmaston kannalta.

– Kuntasaralla olen ollut aika voimakkaastikin äänessä siitä, että kotipaikkakunnan elinkeinoasiamiehen tulisi pitää oman paikkakunnan yrittäjien puolia. Paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on asia, mitä pyrin ajamaan yritysten ja työpaikkojen lisäämisellä, kertoo Piisinen ajatusmaailmastaan.

– Julkiset kilpailutukset on ehdoitettava niin, että kotipaikkakunnan yritykset tulevat hankintalain puitteissa huomioiduiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos muu ei auta, niin vaikkapa muodostamalla työyhteenliittymiä, joissa hyödynnettäisiin usean yrityksen erikoisosaamista.
———

Suomen Uutiset 5.2.2021

[Alaric]

Persut nimittivät Helsingissä toissapäivänä uusia kuntavaaliehdokkaita. Tuolta nousi tietenkin esille entinen harjankäytön mestari Pirkko Ruohonen-Lerner, jonka kuvittelin jättäneen jo politiikan.

Hieman erikoinen veto mielestäni.

Julkaisussa nostetaan esille yhteystietoineen myös erityisesti joku ehdokas nimeltään Mira Korhonen-Low, josta tuskin kukaan on kuullut aiemmin. Onkohan paikallisyhdistyksen sisäpiirin kavereita?

https://helsinki.perussuomalaiset.fi/uutinen/helsingin-perussuomalaiset-nimesi-22-uutta-ehdokasta-kuntavaaleihin/ (5.2.2021)

Helsingin Perussuomalaiset nimesi 21 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

Helsingin Perussuomalaiset ilmoitti helmikuun 4. päivänä 21 uuden ehdokkaan nimeämisestä.

Listalla on kaksi ennalta hyvin tunnettua perussuomalaista: kansanedustaja Tom Packalén sekä entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner. Nimityksen jälkeen kaikki puolueen kansanedustajat Helsingissä ovat ehdolla kuntavaaleissa.

Muilta osin lista koostuu tutuista paikallispoliitikoista sekä uusista tekijöistä.

Suomalainen yhteiskunta ja Helsinki ovat muuttuneet ilmapiiriltään ja demografialtaan voimakasta vauhtia. Tämän muutoksen havaitsi hankintajohtaja Mira Korhonen-Low, joka palasi Suomeen tehtyään näyttävän 13-vuotisen uran kansainvälisen suuryrityksen sekä Australian valtionhallinnon palveluksessa.

"Ulkomailta pitkän ajan jälkeen Suomeen palaavat, kuten minä, huomaavat ehkä rajummin miten paljon yhteiskunta ja katukuva ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

Esimerkiksi Helsinki on panostanut matkailuun ja kulttuuritoimintaan pitääkseen kaupungin vetovoimaisena ja tämä on hieno asia. Varjopuolena asumisen korkeat kustannukset ovat saaneet monet jättämään kaupungin sekä ajaneet osan suoranaisesti köyhyyteen. Verorahalla maksetut palvelut, kuten sosiaalipalvelut sekä terveydenhuolto, eivät kata edes perusasioita monelle.

Rajallisista verotuloista yritetään maksaa sellaisia menoja, jotka eivät lisää asukkaiden hyvinvointia. Tämän kaiken lisäksi ydinkeskustassa voi tuntea turvattomuuden tunteen eri tavalla kuin ennen.

Lähdin kuntavaaleihin Perussuomalaisten riveissä, sillä uskon, että tässä on puolue, joka ajaa ja tulee ajamaan tavallisten asukkaiden etua. Puolue ei kumarra erikoisintressejä ja sitä tarvitaan talouden korjausliikkeiden tekemiseen sekä kansalaisten luottamuksen takaisinvoittamiseen." listalle ensikertalaisena nimetty Korhonen-Low toteaa.

Lisätietoja

Johannes Nieminen
Puheenjohtaja
pj ( ät ) perushelsinki.fi
(puhnro linkistä)

Mira Korhonen-Low
Hankintajohtaja (CPO), ehdokas
mirakorhonenlow ( ät ) icloud.com
(puhnro linkistä)

Uudet nimetyt ehdokkaat:

Airola Heikki, eläkeläinen
Bengtsson Niklas, rakennusmestari
Forsback Mikael, konduktööri
Jalkanen Jussi, turvatarkastaja
Kanber Meisa, mielenterveyshoitaja
Kauppala Aki-Petteri, opiskelija
Kivelä Juha, opiskelija
Korhonen-Low Mira, hankintajohtaja (CPO)
Kumpulainen Arto, kouluisäntä
Mattsson Jukka, työntekijä
Leberl Maximiliam, laboratorioteknikko
Mutanen Markku, suunnittelija
Naakka Mikko, ylivartija, luottamusmies
Packalén Tom, kansanedustaja, komisario
Raudaskoski Sampo, johtaja
Remander Erik
Riihimäki Päivi, asuntomyyjä, siivooja
Ruohonen-Lerner Pirkko, toimittaja, varanotaari
Salo-Männikkö Tuula, sairaanhoitaja
Solehmainen Jukka, opettaja
Vesterinen-Prähky Jaana, projektisihteeri

[-PPT-]

Kuinka moni ihminen oikeasti äänestää eri puoluetta eduskuntavaaleissa kuin kuntavaaleissa? Kenties kuntavaaleissa jossain pikkukunnassa äänestetään tuttua ehdokasta ja valtiollisissa vaaleissa toisen puolueen ehdokasta mutta en usko että ero on sittenkään merkittävä.

Suurempi ero tulee äänestysaktiivisuuden erosta johtuvasta muutoksesta.

[Supernuiva]

Kuinka moni ihminen oikeasti äänestää eri puoluetta eduskuntavaaleissa kuin kuntavaaleissa? Kenties kuntavaaleissa jossain pikkukunnassa äänestetään tuttua ehdokasta ja valtiollisissa vaaleissa toisen puolueen ehdokasta mutta en usko että ero on sittenkään merkittävä.

Suurempi ero tulee äänestysaktiivisuuden erosta johtuvasta muutoksesta.

Ainakin ns. "vaaran vuosien" aikaan monet äänestivät eduskuntaan ja presidentiksi varmemmin oikeistolaista, mutta paikallistasolla haluttiin suosia vasemmistoa, jotta he kehittäisivät, tuolloin toki nykypäivään verrattuna melko vähäisiä, julkisia palveluita.

Ylisuuria maataloustukiaisia vastustavat äänestävät joskus kuntavaaleissa keskustalaisia ehdokkaita, koska kuntavaaleissa ei päätetä maataloustuista. (Näin ainakin maaseudulla, kun jotkut katsovat kateellisena vierestä suurtiloille tulevia tukirahoja.)

Osa on varmasti puolueuskollisia, mutta liikkuvia äänestäjiä on myös.

[Titus]

Koska massatyöttömyys, pitenevät leipäjonot ja tuleva konkurssiaalto pienyrityksille, niin:

Kokoomus esittää leikkauksia useisiin sellaisiin sosiaalietuuksiin, joita se pitää myös kannustinloukkujen aiheuttajina. Tarkoituksena on sekä saavuttaa suoria menosäästöjä että kohentaa työnteon kannustimia ja nostaa näin työllisyysastetta.

"Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion maksamien työttömyysetuuksien sekä asumistuen ja toimeentulotuen vuotuiset menot ovat kaksinkertaistuneet noin kahden miljardin euron tasosta yli neljään miljardiin euroon. Tämä käyrä pitää uskaltaa kääntää. Bruttokansantuote ei ole kasvanut läheskään samaa tahtia", Mykkänen sanoo.

Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen ja vuokratason nousu, mutta myös jotkut etuuksiin tehdyt parannukset. Kokoomus palauttaisi toimeentulotukeen omavastuun, joka pienentäisi vuokraan myönnettävää tukea. Lisäksi puolue peruisi työttömyysturvaan viime vuonna tehdyn tasokorotuksen ja jäädyttäisi asumistuen indeksikorotukset.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007787129.html

eli koska yhä useampi on ilman töitä, niin ei toki mietitä mistä sitä työtä saataisiin ihmisille, vaan kuinka näiden politiikkojen toimien takia työttömiksi joutuville maksettaisiin entistä vähemmän eri tukia.  mahtawaa logiikkaa juuri kuntavaalien alla.

PS:n pitäisi pystyä olemaan tukia saavien kannalta ymmärrettävällä linjalla eikä kusta päälle kokoomuksen lailla.

[Faidros.]

"TV:stä tuttu remonttireiska" Jorma Piisinen lähtee ehdolle kuntavaaleihin Järvenpäässä PS:n riveissä.
Hyvä juttu, sillä vaikka on ollut poissa julkisuudesta kai kymmenen vuotta, mies tuli tunnetuksi asiantietamyksellään, eikä minään paskanjauhajana telkussa. Kaikki kuitenkin muistaa nyt julkisuutta kartelleen miehen.
Suomalainen yrittäjämies on kaiketi myös olemukseltaan naistenkin mieleen. Varma kansanedustaja seuraavissa ek-vaaleissa.
Erittäin hyvä lisä PS:n ehdokkaisiin.

[Nuivanlinna]

Kuinka moni ihminen oikeasti äänestää eri puoluetta eduskuntavaaleissa kuin kuntavaaleissa? Kenties kuntavaaleissa jossain pikkukunnassa äänestetään tuttua ehdokasta ja valtiollisissa vaaleissa toisen puolueen ehdokasta mutta en usko että ero on sittenkään merkittävä.

Suurempi ero tulee äänestysaktiivisuuden erosta johtuvasta muutoksesta.

Ainakin ns. "vaaran vuosien" aikaan monet äänestivät eduskuntaan ja presidentiksi varmemmin oikeistolaista, mutta paikallistasolla haluttiin suosia vasemmistoa, jotta he kehittäisivät, tuolloin toki nykypäivään verrattuna melko vähäisiä, julkisia palveluita.

Ylisuuria maataloustukiaisia vastustavat äänestävät joskus kuntavaaleissa keskustalaisia ehdokkaita, koska kuntavaaleissa ei päätetä maataloustuista. (Näin ainakin maaseudulla, kun jotkut katsovat kateellisena vierestä suurtiloille tulevia tukirahoja.)

Osa on varmasti puolueuskollisia, mutta liikkuvia äänestäjiä on myös.

Siiten on kuntakohtaiset yhteislistat. Päijät-Hämeessä, Asikkalassa ja Kärkölässä ne olivat viime vaaleissa kuntiensa suurimmat ryhmät. Lahdessa Kalle Aaltosen vetämä Pro Lahti kasvattanut ehdokaslistaa viime vaalien seitsemästä 42:een.

Sitoutumattomat kokoavat voimiaan Päijät-Hämeessä
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/3593086
uoluepoliittisesti sitoutumattomat luottamushenkilöt ja ryhmät ovat alkaneet koota voimiaan Päijät-Hämeessä tulevien koitosten varalta.

Tällä viikolla näki päivänvalon tarkoitusta varten perustettu uusi yhdistys nimeltään Hämeen sitoutumattomat. Alku on vielä vaatimaton, sillä yhdistyksellä on vasta puolenkymmentä henkilöjäsentä. Etujoukko on tosin paikallisesti nimekäs ja heidän edustamillaan ryhmillä on merkittävä asema omassa kunnassaan.

Yhdistyksen kokosi Juri Nieminen, Asikkalan ex-kunnanjohtaja, joka viime vaaleissa nosti sitoutumattoman Kotikunta-liikkeen valtuuston suurimmaksi ryhmäksi ja itsensä kunnanhallituksen johtoon. Nieminen jätti pestinsä kesken ja erosi myös valtuustosta muutettuaan Asikkalasta. Nyt hän on palannut ja lähdössä taas Kotikunnan ehdokkaaksi kevään vaaleihin

Varapuheenjohtaja Kaija Järvinen edustaa kotikaupungissaan vaikutusvaltaista Parempi Heinola -ryhmää. Sihteeri on Markku Koskinen, jonka Kärkölä-ryhmä onnistui viimeksi saavuttamaan enemmistön valtuustopaikoista. Sen turvin Koskinen huudatti itsensä kunnan ensimmäiseksi pormestariksi.

Häme yhdistyksen nimessä viittaa siihen, että ovet ovat avoinna myös kantahämäläisille. Lisävahvistukset olisivat siltä suunnalta tarpeen, jotta yhdistys voisi havitella menestystä myös eduskuntavaaleissa mahdollisella yhteislistalla....naps..

[ämpee]

Koska massatyöttömyys, pitenevät leipäjonot ja tuleva konkurssiaalto pienyrityksille, niin:

Kokoomus esittää leikkauksia useisiin sellaisiin sosiaalietuuksiin, joita se pitää myös kannustinloukkujen aiheuttajina. Tarkoituksena on sekä saavuttaa suoria menosäästöjä että kohentaa työnteon kannustimia ja nostaa näin työllisyysastetta.

"Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion maksamien työttömyysetuuksien sekä asumistuen ja toimeentulotuen vuotuiset menot ovat kaksinkertaistuneet noin kahden miljardin euron tasosta yli neljään miljardiin euroon. Tämä käyrä pitää uskaltaa kääntää. Bruttokansantuote ei ole kasvanut läheskään samaa tahtia", Mykkänen sanoo.

Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen ja vuokratason nousu, mutta myös jotkut etuuksiin tehdyt parannukset. Kokoomus palauttaisi toimeentulotukeen omavastuun, joka pienentäisi vuokraan myönnettävää tukea. Lisäksi puolue peruisi työttömyysturvaan viime vuonna tehdyn tasokorotuksen ja jäädyttäisi asumistuen indeksikorotukset.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007787129.html

eli koska yhä useampi on ilman töitä, niin ei toki mietitä mistä sitä työtä saataisiin ihmisille, vaan kuinka näiden politiikkojen toimien takia työttömiksi joutuville maksettaisiin entistä vähemmän eri tukia.  mahtawaa logiikkaa juuri kuntavaalien alla.

PS:n pitäisi pystyä olemaan tukia saavien kannalta ymmärrettävällä linjalla eikä kusta päälle kokoomuksen lailla.

Mykkänen on sen viime vuosina luodun ajattelun kannalla, jossa työttömät syyllistetään omasta työttömyydestään ja jossa ajattelu lähtee siitä, että mikäli työtön nyt vain menisi töihin niin työttömyyttä ei olisi.
Aktiivimalli oli tämän ajattelutavan huipentuma.
Tuossa ajattelussa kielletään se mahdollisuus ettei niitä töitä nyt vaan ole, ja se työttömyys johtuisikin jostain muusta kuin työttömästä itsestään.

Kyse perimmiltään on oman vastuunsa työntämisestä sellaiselle joka ei pysty tältä epäoikeudenmukaisuudelta puolustautumaan.

[Melbac]

Helsingissä ei saisi myöskään asua vuokralla "niemellä" jos saa asumistukea taitaa olla samaa ajattelua.Noita firmoja ei saa laskemaan vuokriaan muulla kuin lailla ja sellaisia lakeja noi ei ole valmiita tekemään mutta valittaa kuitenkin asiasta.Jos itse vuokraisin kämppiä niin tottakai haluaisin että ne muualla kuin lähempänä keskustaa olevatkin kelpaisi ja jos niihin pakotettaisiin muuttamaan porukkaa vuokrien kalleuden takia niin kyllä se mulle kelpaisi koska silloin voisi nostaa niitä vuokria.Asunnotkin on halvempia joten saisi kovemmat tuotot..

/edit
Toi että porukka asuu vuokralla keskustan lähistöllä niin että saa asumistukea joka maksaisi koko vuokran taitaa olla fantasiaa.

[Titus]

/edit
Toi että porukka asuu vuokralla keskustan lähistöllä niin että saa asumistukea joka maksaisi koko vuokran taitaa olla fantasiaa.

max asumistuki kattaa yksinasuvalla n2/3 vuokrasta, eli reilu 600€ ka vuokrasta joka ollee +900€/kk Hgin keskustan alueella.

2+10 perhe vuosaaressa kuittaa plussaa pelkästä asumistuesta = saavat enemmän kuin maksavat vuokraa.

[Torspo]

Persuille tulee koko ajan mielenkiintoisia uusia ehdokkaita. Positiivisena asiana näen, että imago on selkeästi muuttunut parempaan päin ja yllättäviä uusia henkilöitä tulee kaapista.

Remontti reiska on melkein varma läpimenijä. Yksi yllättävä nimi johon juuri törmäsin on Lassi Noponen, pörssiyhtiö Loudspringin perustaja, toimitusjohtaja ja suuri omistaja. Firma sijoittaa cleantechiin ja miehellä on kaksi korkeakoulututkintoa, voi mennä vihervas osastolla aivot solmuun jos pääsee läpi Helsingistä.

Lisäyksenä linkki:
https://vaalit.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit/ehdokas/lassi-noponen

[Jorma M.]

eli koska yhä useampi on ilman töitä, niin ei toki mietitä mistä sitä työtä saataisiin ihmisille, vaan kuinka näiden politiikkojen toimien takia työttömiksi joutuville maksettaisiin entistä vähemmän eri tukia.  mahtawaa logiikkaa juuri kuntavaalien alla.

PS:n pitäisi pystyä olemaan tukia saavien kannalta ymmärrettävällä linjalla eikä kusta päälle kokoomuksen lailla.

Siis tämähän on oikeasti logiikkaa. Se on tosin lahtarin eikä tavallisen ihmisen logiikkaa.

Läntisen maailman yksi perusvika on että maailman rikkainta prosenttia ei kritisoida mediassa silloin kun tämä prosentti on avoimesti sika-ahne. Ennen tällaista kritisoitiin. Mutta Kokoomus ja Mykkänen ajavat tämän prosentin asioita (eli väestönsiirtoja, matulaumoja, islamia ja työmarkkinoiden alasajoa). Eikä siinä sinänsä ole muuta vikaa kuin ettei sitä sanota ääneen vaan kehotetaan vittumaisesti että "kannattaa ottaa työtä vastaan".

[Timo Rainela]

Sosiaalietuuksista.
Pitää pystyä sanomaan se, mistä on kysymys.
Jussi Halla-aho toimii.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3749603658493134

Päivän Hesarissa kokoomuksen Mykkänen kertoo, että sosiaalietuuksia pitää leikata tai käy huonosti.
Sosiaalietuudet eivät kuitenkaan ole varsinainen ongelma vaan se, että niiden saajia on liikaa ja lisää tulee ovista ja ikkunoista. Kokoomus on itse innokkaimpana hamuamassa Suomeen ihmisiä, jotka elävät tulonsiirroilla. Kyse on osittain siitä, että parempi väki haluaa itselleen halpoja pizzakuskeja ja siivoojia, osittain taas siitä, että halpamamuilla saadaan koko sosiaaliturvajärjestelmä ylikuormitettua ja ajettua alas.
Voimme valita hyvän sosiaaliturvan tai avoimet rajat mutta emme molempia.
Ne, jotka hinkuvat Suomeen sosiaaliturva-asiakkaita, ovat köyhien ja pienituloisten pahimpia vihollisia - kutsuivat sitten itseään oikeistoksi tai vasemmistoksi.