Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[mikkoR]

Heitän tähän väliin näiden verotulojen kertymisestä ja asumisen kalleudesta jota octavius blogissaan niin mainiosti käsitteli ja oli kehittänyt myös erinomaisen kaavankin  ja samalla kiitoksia myös todella hauskasti mutta silti asiapitoisesti kirjoitetuista teksteistä.

Eli:

Laskin tuossa erästä hieman paremman tason ok-talon urakkaa jossa materiaalit n. 200 000 ja työkustannus karkeasti 100 000.

Materiaaleista voi periaatteessa suoraan laskea ilman välillisiä (monenkertaista verotusta) 18% eli 36 000 alvia valtiolle.
Palkkakustannuksista työnantaja maksaa laskentatavasta riippuen alvia 18 000 sekä työnantaja maksuja 20 000, työntekijä veroja 20 000.

Eli yhteensä n. 94 000, sitten vielä ihmetellään miksi ihmeessä rakentaminen maksaa Suomessa? (lukuja ei saa ottaa liian pilkulleen)

Muutenkin voi yrittäjän näkökulmasta sanoa että todellisuudessa syöksy on monella lievästi kuvattuna... vapaata pudotusta ja tämä ihan ensikäden tietoa etulinjasta.

[skrabb]

Näin eurotalous uupuu uudelleen
Jan Hurri 7.3.2010

Euroalue uhkaa uupua uuteen taantumaan ennen kuin edellinenkään on hellittänyt. Talous ei toivu tolpilleen saati entiselle kasvu-uralleen ehkä vuosiin. Jarrua painavat yhä suuremmaksi paisuva velkataakka, julkisen talouden leikkaukset ja roimasti yliarvostettu euro.
Tähän taantumaan eivät tepsi samat lääkkeet, joilla Suomi nousi 1990-luvun alun lamasta. Eikä uusistakaan lääkkeistä ole tietoa.

Viimeksi Suomi toipui vientivetoisella kasvulla. Samaan aikaan suunnilleen samoilla eväillä toipuivat Ruotsi ja muutamaa vuotta myöhemmin Venäjä ja Aasian tiikerivaltiot.

Tuolloin viennin voimakas kasvattaminen toi vuoron perään omista talouskriiseistään toipuneisiin maihin kipeästi kaivattuja vientituloja ja työpaikkoja, jotka puolestaan alkoivat nopeasti paikata julkisen talouden ammottavia vajeita.

Nyt samat lääkkeet eivät hevin tepsi, vaan samanlainen vientivetoinen nousu olisi suoranainen ihmeparaneminen.

Miksikö?

Siksi, että tällä kerralla kaikki todella on toisin. Moni talouden toipumiselle ratkaisevan tärkeä muuttuja on vientivetoista nopeata toipumista vastaan.

Nyt taantumast kärsii koko maailma

Tärkein ero viime vuosikymmenten talouskriisien ja tämänkertaisen koitoksen välillä on se, että nyt käynnissä on maailmanlaajuinen taantuma eikä yksittäisen maan, tai edes maanosan koettelemus.

Tämä rajoittaa olennaisesti toipumisen keinoja ja luultavasti myös pitkittää elpymisen aikataulua.

Karkeasti taloushistoriaa pelkistäen yksittäiset kriisimaat ovat yleensä nousseet jaloilleen vasta valuuttakriisin jälkeen. Valuutan tarkoituksellinen tai tahaton voimakas devalvointi on herättänyt ensin viennin ja myöhemmin koko talouden uudestaan henkiin.

Nyt tämä ei onnistu, sillä ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun lamavuosien samasta taantumasta kärsivät samaan aikaan miltei kaikki maailman maat.

Kuivilla ovat oikeastaan vain ani harva öljyä tai muita raaka-aineita tuottava maa sekä Kiina, jotka nekin ennemmin haittaavat kuin helpottavat muiden toipumista.


Lue loput:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/07/nain-eurotalous-uupuu-uudelleen/20103405/12


Kertausta:

Esitelkää, mitä artikkelista löytyy.

Koko artikkelin lainaamista pitäisi välttää.  Tekijänoikeudet ja muut jutut, monesti alkuperäinen on vielä helpompi lukea kuin copypastella tänne lähetetty teksti.

[Volmari]

Suomen tilanne verrattuna 1990-luvun lamaan on nyt paljon huonompi. Edellisen laman tullessa oli Suomen valtio käytännöllisesti katsoen velaton. Silloinen velka oli euroiksi muutettuna 8-9 miljardia, nyt noin 65 miljardia ja suunta on kohtisuoraan ylöspäin. Silloin suomalaiset omistivat pääosin itse teollisuutensa, kiinteistönsä ym. merkittävän omaisuuden.
Nyt tilanne on aivan toinen. Metsä- ja paperiteollisuudesta on noin 80% ulkomaalaisomistuksessa, Nokiasta 95 %. Telakatkin ovat ulkomaalaisilla samoin kuin kauppalaivasto. Käytännöllisesti katsoen juuri mikään merkittävistä pörssiyhtiöistä ei ole enää suomalaisilla. Myös kaikki suurimmat kauppakeskukset Kamppia ja Itäkeskusta myöten ovat ulkomaalaisilla.
Jokunen vuosi sitten Tauno Matomäeltä kysyttiin televisiohaastattelussa, mitä asialle voisi tehdä. Matomäki vastasi, ettei hänen mielestään asialle ole enää tehtävissä mitään.

[Paholaisen asianajaja]

Elintason leikkaaminen kaikilta tulee olemaan välttämätöntä egyptiläisistä mummoista huolimatta, sillä luonnonvarat, tärkeimpänä niistä halpa öljy, tulevat varantojen vähentyessä kallistumaan reippaasti lähitulevaisuudessa. Parasta valmistautua jo nyt.

[skrabb]

Katainen: Ei uusia elvytystoimia
julkaistu tänään klo 14:26, päivitetty tänään klo 17:48

Hallitus on luopumassa erillisistä elvytystoimista taantuman torjunnassa. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi kokoomuksen risteilyllä, että ensi viikolla tehtävä kehysbudjetti ei sisällä uusia elvytystoimia eikä veroratkaisuja.

Kotimaista kysyntää on Kataisen mukaan taantuman aikana pyritty lisäämään verotusta keventämällä ja valtion velanottoa lisäämällä. Nyt veroelvytyksestä ollaan luopumassa.

- Siitä aletaan pikkuhiljaa irtautumaan jo aiempien päätösten perusteella, eli kesällä alv-prosentit nousevat, ensi vuoden alussa energiaverot kiristyvät. Moni elvytystoimenpide on ollut ajallisesti tilapäinen ja ne päättyvät käytännössä vuoden lopussa, Katainen sanoo.

Uusia elvytystoimiakaan ei ole luvassa, Katainen sanoo. Hänen mukaansa nyt on aika katsoa, millä keinoilla saadaan uutta kasvua ja julkista taloutta sopeutettua.

"Ydinvoimapäätös keskeistä hyvinvointiyhteiskunnalle"
Katainen pitää keväällä eduskunnassa tehtävää lisäydinvoimakysymystä keskeisenä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Katainen sanoo ydinvoimapäätöksen olevan paitsi energia- myös talouspoliittinen kysymys. Kataisen mielestä päätös viestittää teollisuudelle, että Suomessa kannattaa tehdä ja teetättää työtä, ja että Suomeen kannattaa investoida.

Kokoomuksen Toivo elää! -hyvinvointiristeilyllä puhuneen Kataisen mukaan päätös lisäydinvoimasta on mitä suurimmassa määrin päätös hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Kokoomuksen puheenjohtaja toivoo, ettei Suomeen tuotaisi turhaan sähköä ulkomailta, tai tuotettaisi turhaan ilmastoa saastuttavaa sähköä.

Katainen uskoo, että lisäydinvoimapäätöksen myötä kyettäisiin takaamaan, että Suomessa on riittävästi kohtuuhintaista sähköä omaan käyttöön ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen käyttöön.

- Jokaisessa maassa ydinvoimakysymys on vaikea tehdä. Ei kai sitä kukaan rakasta. En minä ainakaan ydinvoimaa rakasta. Mutta minä rakastan hyvinvointiyhteiskuntaa, Katainen kommentoi.

YLE Uutiset

Rahamassin pohja paistaa jo Suomessakin ja lamaa piisaa edelleenkin eikä nousua ole näköpiirissä.
Viimeistään ensi vuonna totuus rävähtää kaikessa karmeudessaan päin kansalaisten näköä!

[suomelle]

Viimeistään ensi vuonna totuus rävähtää kaikessa karmeudessaan päin kansalaisten näköä!

Ja siihen kohtaan on hyvä rummuttaa oikein kunnolla.

[Ari-Lee]

Kyse ei satavarmasti ole "parista mummosta". Korjatkaa jos olen väärässä.
(http://spamforum.elfcentral.net/fin/phpBB3/download/file.php?id=879)

[Topelius]

Onhan tästä elintason alenemisesta varoitettu muuallakin. Esimerkiksi Sampo Terhon ja Pauli Vahteran jo kuuluisaksi noussut "Työvoimapulaa ei tule koskaan"-kirjoituskin (klik) päättyi näin:

Suomea ei siis piinaa työvoimapula, vaan paremminkin sosiaalidemokratia rakennelmineen. Jotta maamme selviäisi, on kaikkien ikäluokkien tingittävä saavutetuista eduistaan, jotka ovat yksinkertaisesti kestämättömät.

[Ari-Lee]

Elintason leikkaaminen kaikilta tulee olemaan välttämätöntä egyptiläisistä mummoista huolimatta, sillä luonnonvarat, tärkeimpänä niistä halpa öljy, tulevat varantojen vähentyessä kallistumaan reippaasti lähitulevaisuudessa. Parasta valmistautua jo nyt.

Kauanko vielä? 30 vuotta olen valmistautunut öljyn loppumiseen. Entäs jos aurinko sammuu? Valmistautukaa hyvissä ajoin. 

[Uljanov]

Suomessa teollisuuden loppuminen on akuutimpi ongelma kuin öljyn loppuminen. Kun tavaran myynti ulkomaille tulee romahtamaan, pitää myös tuonnin laskea samassa suhteessa. 

[hyperbeli]

Suomessa teollisuuden loppuminen on akuutimpi ongelma kuin öljyn loppuminen. Kun tavaran myynti ulkomaille tulee romahtamaan, pitää myös tuonnin laskea samassa suhteessa. 

Laskisihan se tuonti, jos pystyisimme päättämään, että kaikilta leikataan TESsistä vaikkapa kolmannes tjsp.

Olisiko tällä jotain negatiivisa vaikutuksia? Tietenkin ne, jotka ovat lainoittaneet itsensä tappiin asti tekisivät konkurssin, mutta se nyt olisi vähän omakin vika.

[Punaniska]

Suomessa teollisuuden loppuminen on akuutimpi ongelma kuin öljyn loppuminen. Kun tavaran myynti ulkomaille tulee romahtamaan, pitää myös tuonnin laskea samassa suhteessa. 

Jep.

Ei tuo velka nyt vielä ihan niin hirveätä näytä, Lainaus:

IMF arvioi teollisuusmaiden velkaantumisen kasvavan kriisiä edeltäneestä 75 prosentista bkt:sta aina 110 prosenttiin asti vuonna 2014.


Suomen tämänhetkinen velka on 38% BKT:stä, eli IMF:n mustia autoja ei ihan heti näy valtiovarainministeriön pihalla.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

[Mika Mäntylä]

Suomessa teollisuuden loppuminen on akuutimpi ongelma kuin öljyn loppuminen. Kun tavaran myynti ulkomaille tulee romahtamaan, pitää myös tuonnin laskea samassa suhteessa. 

Laskisihan se tuonti, jos pystyisimme päättämään, että kaikilta leikataan TESsistä vaikkapa kolmannes tjsp.

Tai jos onnistuisimme päättämään, että nyt loppuu se halpatuontikrääsän ostaminen ja ostaisimme jatkossa lähinnä vain kotimaista kestokulutustavaraa. Miten se onnistuu, onkin aivan toinen juttu. Ihmiset saavat jotain käsittämätöntä tyydytystä siitä, että saavat vaihtaa rahansa erittäin huonolla suhteella huonolaatuiseen roinaan ja samoin tein kantaa sen ulos roska-auton kuljetettavaksi.

Halvan ostaminen on muumin kallista. Etenkin kansantaloudelle.

[Julmuri]

Suomessa teollisuuden loppuminen on akuutimpi ongelma kuin öljyn loppuminen. Kun tavaran myynti ulkomaille tulee romahtamaan, pitää myös tuonnin laskea samassa suhteessa.  

Laskisihan se tuonti, jos pystyisimme päättämään, että kaikilta leikataan TESsistä vaikkapa kolmannes tjsp.

Olisiko tällä jotain negatiivisa vaikutuksia? Tietenkin ne, jotka ovat lainoittaneet itsensä tappiin asti tekisivät konkurssin, mutta se nyt olisi vähän omakin vika.

Sitten pitäisi hintojenkin laskea tai töitä ei yksinkertaisesti kannattaisi enään tehdä. Jos teet nyt matalapalkkatyötä esim brutto 1350 euroa kuussa ja siitä kolmannes pois tienaat 900 kuukaudessa. Ei tule toimeen, ei millään.

Suuri osa matalapalkkaisista on sitä paitsi lainaa ottaneet, joten luottotappioiden ja konkurssien myötä hyöty taitaisi jäädä nollaan, jollei menisi negatiiviselle puolelle.

Minusta rakentavampaa olisi esimerkiksi tehdä samalla palkalla enemmän töitä. Olen useasti miettinyt paljonko hyötyisimme siitä jos lauantai palautettaisiin työpäiväksi?

[Daemonic]

Suomen tämänhetkinen velka on 38% BKT:stä

Tämän mukaan tänä vuonna jo 44%. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin budjettihan kusee ja lopulliset luvut ovat vuoden loppuun mennessä suuremmat. Tuon Tilastokeskuksen listan vuosien 2008 ja 2009 luvut olivat myös "ennakkotietoja", mitä ikinä se tarkoittaakaan. Varmaan sitä, ettei tuota lista ole ajantasalla.

[Volmari]

Bruttokansantuotteesta on keskusteltu jo muualla näillä palstoilla aika laajasti, mutta sanottakoon se nyt vielä kerran. Bkt on tavaroiden tuotannon ja palveluiden yhteenlaskettu arvo vuodessa. Kansakunnan varallisuuden mittarina käytettynä bkt on aivan päätön. Jos kansa jaetaan kahtia ja puolikkaat pesevät toistensa paitoja, seuraa paljon bkt:tä mutta ei lainkaan varallisuutta.
"Sivistyneet" valtiot alkoivat käyttää maan varallisuuden mittarina bkt:n suhdetta julkisen talouden velkaan siksi, että asioista ei voinut enää puhua niiden oikeilla nimillä, eli mikä on esim. Suomen valtion vuoden tulojen suhde menoihin ja omaisuuden suhde velkaan.
Vuonna 2010 tuloja on arvioitu kerättävän veroina yms. 36,5 miljardia euroja, menoja on 50 miljardia, erotus 13,5 otetaan lainaa (jos saadaan). Suomen valtiolla on nyt velkaa 65,5 miljardia. Jos valtion koko omaisuus myytäisiin metsineen ja osakkeineen ja rakennuksineen presidentin linnaa ja eduskuntataloa myöten, päästäisiin rahoilla hädin tuskin velkojen puoliväliin.
Bruttokansantuote ei todellakaan ole säästöpossu, josta valtio voi ammentaa rahaa menoihinsa. 

[Jouko]

BKT on todellakin teoreettinen käsite ja siksi se on huono vertailukohde päätettäessä menokehyksistä. Mutta sillä saadaan aikaiseksi mitättömältä näyttäviä prosenttilukuja kuten on laita kehitysavusta ja puolustusbudjeteista puhuttaessa. Ei kehdata verrata kosmisia rahasummia valtion budjettiin, verotuloihin koska se näyttäisi liian hirvittävältä kansalaiten silmissä. Varsinkin riihikuivasta rahasta puhuminen on syntiä noissa yhteyksissä. Luvut ovat niin isoja että ne menevät yli monen käsityskyvyn. Ne pitäisi muuttaa konkreettisiksi. Esimerkiksi rekka-autollisiksi 20€ seteleitä. Sehän on pienin seteli jonka voi taikaseinästä automaatista ulos saada. Aika monen arkeen kuuluva käteinen raha. Monen päivän ateriamaksu.
Samasta syystä ei Astrid Thors ja koko hallitus on haluton selvittämään maahanmuuton ja koko pahasti mättävän ulkomaalaispolitiikan kokonaiskustannuksia. Ei oppositiokaan ole sitä tehnyt varjobudjeteissaan. Siinä olisi evästystä vaaliteemoiksi.

[control]

Eli tänään on virallisesti se päivä jolloin eläkepommit alkoivat tippua

Nyt se on täällä
Maanantai 22.3.2010 klo 11.21
Ikärakenteen maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen muutos onjo käynnistynyt Suomessa.
Ikärakenteen maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen muutos onjo käynnistynyt Suomessa. (EERO LIESIMAA)

- Ikärakenteen muutos on juuri nyt taitekohdassa. Työikäisten määrä alkaa vähentyä tänä vuonna, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään, muistutti elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ikärakennemuutosverkoston (DEMO) käynnistystilaisuudessa Mäntässä maanantaina. Pekkarisen mukaan muutos on raju haaste monille alueille Suomessa. Verkoston tarkoituksena on löytää ratkaisuja ja ideoita ikärakenteen muutoksista aiheutuviin ongelmiin alueilla.

- Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 sataa työikäistä kohden oli noin 50 lasta tai eläkeikäistä, kuuden vuoden kuluttua 60 ja 16 vuoden kuluttua 70. Suomessa ikääntyminen on maailmanlaajuisestikin katsottuna voimakasta ellei peräti voimakkainta, korosti Pekkarinen.

- Tämä on suurin aluekehitykseen vaikuttava tekijä moneen vuosikymmeneen. Kriisitietous muutoksen voimasta ja suuruudesta ei ole lainkaan sen asettaman haasteen edellyttämällä tasolla. Samaan aikaan juuri nyt on löydettävä ne ratkaisut, joilla ikääntymisen haasteeseen voidaan vastata: miten voimme taata työnsä jo tehneille kunniallisen hoivan ja hoidon sekä miten saamme uutta elinvoimaa eri alueilla, painotti Pekkarinen.

Ikärakennemuutosalueiden verkoston erityiskohteena ovat maaseutumaiset alueet, maakunta- ja pikkukaupunkialueet sekä rakenteellisesti ja ikärakenteensa vuoksi eriytyneet kaupunkiseutualueet. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueet kärsivät väestön ikääntymisen ongelmista.

- Palvelurakenne edellyttää tiettyä maantieteellistä keskittymistä, mutta sen mittakaava voi olla hyvin pieni ja inhimillinen, pikkukaupunki- tai kylämäinen, totesi Pekkarinen verkoston käynnistystilaisuudessa.

IL

Selvitäänkö tästä ilman massiivista kansanvaellusta?

[Teemu Lavikka]

Jiri Keronen kääntää blogissaan miljardeja kansantajuisempaan muotoon: http://keronen.blogspot.com/2009/10/esimerkkeja-valtionvelan.html

Yhden euron kolikon paksuus on noin 2,33 millimetriä. Jos 58,9 miljardia euroa olisivat kolikkoina vieri vierekkäin, olisi kolikkojonon pituus 137 237 kilometriä. Tämä kolikkojono yltäisi melkein kolme ja puoli kertaa maapallon ympäri. Suurin yksittäinen euromääräinen seteli, 500 euroa, on noin 0,1 millimetriä paksu. Jos 58,9 miljardia euroa olisivat 500 euron seteleinä ja nämä setelit laitettaisiin päällekkäin, olisi kasan korkeus noin 11,8 kilometriä. Kasa olisi siis useita kilometrejä korkeampi kuin Mount Everest.

[GATEKEEPER]

"Ny pommit putos, voi jumalaut' pojat..."

Ilmavaara! Mummoja ja vaareja sataa niskaan!

(anteeksi vaan mummut ja vaarit... )

[Lasisti]

Kuinka paeta karjuvaa työvoimapulaa:

1. Aloitetaan turhan korkeakoulutuksen karsimisella ja ammmattikoulutuksen lisäämisellä:
- Korkeakoulutuksessa on jatkuvasti 250 000 suomalaista, täistä voitanee leikata 100 000 pois?

2. Karsitaan julkisen sektorin ja siihen liittyvän yksityisen sektorin suojatyöpaikkoja:
- Valtioilla ja kunnilla nyt +700 000 työpaikkaa, maataloudessa 50 000(?) ja mitäs vielä? Potentiaalia yli sadantuhannen käsiparin vapauttamiseen?

3. Työttömiäkin on vielä muutama, vaikka täystyöllisyys on toki ihan nurkan takana (ei sisällä tempputyöllistettyjä ja erilaisissa humpuukivalmennuksissa olevia?):

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article377796.ece

[rankka]

Eli tänään on virallisesti se päivä jolloin eläkepommit alkoivat tippua
[...]
Selvitäänkö tästä ilman massiivista kansanvaellusta?

Ei selvitä.
Tarvitsemme lisää työvoimareserviä ainakin Somaliasta ja Irakista. Myös Romanian kausi-työntekijät pitää toivottaa tervetulleiksi.
Näin saamme rakennettua bunkkerin eläkepommeja vastaan.   

[GATEKEEPER]

Afgaanithan ovat kovia tekemään vuoristo linnoituksia. Heitäkään ei pidä unohtaa tai rasssss... Aaargh...

*kone kiinni ja ulos moi!*

Alkaa hiki valua kun tätä myllytystä taas tulee joka kanavalta O_o

[Jouko]

Ikärakenne huononee. Kyllä. Mutta missä se työvoimapula luuraa? Työurienkin pidentäminen on aika mahdotonta jos työpaikkoja ajetaan meillä alas ja siirretään kaukomaille. Minä en usko että ihmismassojen kontrolloimaton maahantuonti tuo meille hyvinvointia koska työvoiman tarve vähenee automaation kehittymisen myötä. Ja se taasen vaatii energiaa. Ydinvoimaa ja yleensäkin energiantuotantoa vastustetaan tunnepitoisista syistä vaikka se on ehkä tärkein osatekijä hyvinvoinnissa. Luonnonvarojen hyväksikäyttöön perustuu nykyinen hyvinvointimme. Öljyyn melkoiselta osaltaan vielä, valitettavasti. Tätä taustaa vasten on järjetöntä vastustaa ydinvoimaa kun se vielä on ilmastohössötyksenkin puolesta paras vaihtoehto. Se korvaa hiilen käyttöä voimallisesti. Vaikka uskonkin, että kivihiili ei tule olemaan kokonaan poissuljettu energiamuoto. Tulee vain uusia tekniikoita poistamaan sen haittoja. Sama pätee öljyyn.

[Volmari]

Jouko kertoi juuri sen oleellisimman. Eli luvut saadaan näyttämään pieniltä, kun niitä verrataan bkt:hen. Esim. kehitysavun tavoitteena pidetään vaivaiset o,7 % bkt:stä.
Suomen bkt on luokkaa 170 miljardia, josta o,7 % on 1,2 miljardia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että poliisitoimen kokonaiskustannukset vuonna 2010 ovat noin 600 miljoonaa eli puolet kehitysaputavoitteesta. Rahapulan vuoksi ei poliisi voi täyttää edes vapautuvia virkoja.
Maahanmuuton kulut valtion budjetissa ovat noin 170 miljoonaa, mutta se sisältää lähinnä "matkatoimisto- ja majoituspalvelut". Suurin osa rahoista jaetaan sossun tiskiltä ja terveyspalveluissa, muita maahanmuuton kokonaiskuluthan ovat tabu.

[Mika.H]

Kuinka paeta karjuvaa työvoimapulaa:

1. Aloitetaan turhan korkeakoulutuksen karsimisella ja ammmattikoulutuksen lisäämisellä:
- Korkeakoulutuksessa on jatkuvasti 250 000 suomalaista, täistä voitanee leikata 100 000 pois?

2. Karsitaan julkisen sektorin ja siihen liittyvän yksityisen sektorin suojatyöpaikkoja:
- Valtioilla ja kunnilla nyt +700 000 työpaikkaa, maataloudessa 50 000(?) ja mitäs vielä? Potentiaalia yli sadantuhannen käsiparin vapauttamiseen?

3. Työttömiäkin on vielä muutama, vaikka täystyöllisyys on toki ihan nurkan takana (ei sisällä tempputyöllistettyjä ja erilaisissa humpuukivalmennuksissa olevia?):

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article377796.ece

aivan.
yksinkertaistetaan ja nopeutetaan opetusta. onhan täysin hullua, että joku amis kestää vuosikausia kun saman oppisi töissä muutamassa kuukaudessa...

tai tosiaan tuo korkeakouluopiskelu. paljon olisi perattavaa...

julkiselta sektorilta voisi ottaa tosiaan hirmuisesti porukkaa pois. esimerkkinä mulla on yksi projekti menossa, jossa sitä on kommentoinut jo ainakin 30 eri virastojen henkilökuntaa. reipas 20 ihan turhaa säheltäjää tuossakin. aina ei kannata säästää sieltä terveydenhoidon SUORITUSpuoleta tai lastentarhasta. otetaan mielummin sieltä päällekkäisyyksistä porukkaa pois.

työttämät ja "kotiäidit" osastoilta löytyy ihan tarpeeksi, jotta työvoimapulalla voi pyyhkäistä pyllyä.

ongelma on kuitenkin olemassa ja se on ihan todellinen. nimittäin ihmisten keski-iän nousu ja erikoissairaanhoidon kustannukset. siinäpä yhtälö, joka ne isot ongelmat aiheuttaakin. meilläkään kun ei ole varaa pitää ihmisiä hengissä loputtomiin... eläkeleikkaukset ovat edessä, kunhan nyt nämä suuret sukupolvet saadaan vallankahvasta pois.

[control]

kärakenne huononee. Kyllä. Mutta missä se työvoimapula luuraa?

Ennen seuraavan valtavan talouskasvukuplan puhkeamista on hetkellisesti työvoimapula, otaksun. Eikös siihen ole täsmälleen 10-15 vuotta aikaa vai paljonko tällä kertaa?

[Eino P. Keravalta]

Roskaa. Suomessa jäädään eläkkeelle keskimääräisesti 59-vuotiaana. Tämä tietää sitä, että suurien ikäluokkien viimeisistäkin on jäänyt eläkkeelle valtaosa jo viimeistään vuonna 2008. Eikä mitään työvoimapulaa ole, vaan puoli miljoonaa työtöntä. Jälleen kerran: työvoimapula on samanlainen valhe ja kupla kuin ilmastonmuutos ja monikulttuurisuuden tarve.

[skrabb]

Velka ehti kutistua vain vähän  – ja paisuu taas vauhdilla
Valtiolle revähtää velkaa vuodessa lähes yhtä paljon kuin sitä kymmenessä vuodessa saa lyhennettyä. Ylimääräinen raha menee heti käyttöön.
Piia Elonen

HELSINGIN SANOMAT

Valtiontalous painii velkaantumisen suhteen samanlaisten ongelmia kanssa kuin ikuinen jojolaihduttaja. Kiloja ja miljardeja kertyy helposti, mutta niiden pudottaminen on jo vaikeampaa.

Koska painonhallinta on helpompaa kuin laihduttaminen, poliitikot miettivät nyt, mikä on oikea taso, jolle velkaantuminen pitää saada pysäytettyä.

Palataan tähän tavoitepainoon jutun lopussa, mutta katsotaan ensin, miten nykyisiin lukemiin on tultu.

Valtiolla on nyt velkaa 63,1 miljardia eli 63 100 000 000 euroa. Se on enemmän kuin valtion koko vuosibudjetti yhteensä (50,2 miljardia).

Jokaista suomalaista kohden jaettuna se tekee 11 795 euroa. Vuoden loppuun mennessä valtionvelan arvioidaan nousevan 77,7 miljardiin euroon.

1980-luvulla Suomi oli lähes velaton. Sitten tuli 1990-luvun lama ja velka lähti jyrkkään kasvuun.

2000-luvun nousukaudella velkaa on pystytty lyhentämään. Yleinen mielikuva on, että lainaa on maksettu takaisin reippaaseen tahtiin.

Todellisuudessa velka on sulanut hitaasti.

Kun Suomen velkamäärä melkein kahdeksankertaistui lähes 70 miljardiin kahdeksassa vuodessa (1991–1998), seuraavan kymmenen vuoden aikana (1999–2008) velkaa onnistuttiin lyhentämään vain 15,4 miljardilla.

"Oli pieniä ylijäämäsiivuja, joilla velkaa aina lyhennettiin. Suuri osa lyhennyksistä oli osakemyyntituloja: myytiin hyvinä vuosina valtion osakkeita", kertoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen.

Lamalainaa saatiin syötyä siis vain runsaalla viidenneksellä, ennen kuin velka jälleen lähti kasvuun.

Lainaa joudutaan ottamaan silloin, kun valtion budjetti on alijäämäinen eli miinuksella. Velkaa pystytään lyhentämään, kun budjetit ovat ylijäämäisiä eli tuloja on enemmän kuin menoja. Näin oli 2000-luvun nousukaudella.

"Kymmenen vuotta kesti lyhentää lainaa runsaat 15 miljardia, vaikka meillä oli hyviä kasvuvuosia. Nyt haukataan yli 10 miljardin alijäämiä per vuosi, mutta samanlaisen 10 miljardin ylijäämään kerääminen ottaa helposti lähes 10 vuotta", Mäkinen suhteuttaa.

Viime vuonna valtio otti lisävelkaa 10 miljardia, tänä vuonna 13 miljardia.

Mutta miksi sitten alijäämää (miinusta) kertyy helpommin kuin ylijäämää (plussaa)?

"Valtiotaloudessa on usein se ongelma, että huippusuuria ylijäämiä ei pääse syntymään, koska ylimääräistä rahaa ryhdytään käyttämään veronkevennyksiin ja lisämenoihin."

Syy on se, että veroja ei haluta kerätä "turhaan".

"Kun tehdään ylijäämää, aletaan helposti keventää veroja, jotta saataisiin talouden pyörät pyörimään entistä kiivaammin. Ylijäämän myötä tulee ihan perusteltukin houkutus keventää veroja."

Valtionvelan kohdalla pitää tietysti muistaa, ettei se ole samanlaista kuin vaikkapa asuntolaina: valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan ikinä maksaa kokonaan pois. Suomi paitsi ottaa jatkuvasti uutta velkaa, myös lainaa rahaa muille.

Valtionvelan lisäksi toinen tärkeä tunnusluku on "julkisyhteisöjen velka". Siihen on laskettu lisäksi kunnat ja eläkerahastot.

Valtiovarainministeriön virkamiehet sekä valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ovat sanoneet, että tämä julkisen talouden velka pitää saada pysäytettyä 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen sijaan esimerkiksi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on sanonut, että velka saa ylittää tuon tason.

Nyt julkisyhteisöjen velka on 48,3 prosenttia bkt:stä.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Velka+ehti+kutistua+vain+v%C3%A4h%C3%A4n++8211+ja+paisuu+taas+vauhdilla/1135254871037

[Jouko]

Työvoimapulaa voi esiintyä huipputehtävissä. Sittenkin usein on kyse puutteesta sopivista henkilöistä, ei hakijoista. Joihinkin tavallisempiin töihin ei löydy tekijöitä koska siitä maksettavalla palkalla ei tule toimeen kalliilla paikkakunnilla. Mutta reserviä piisaa kumminkin. Se on vahvasti poliittinen kysymys jolle ei ole yksinkertaista ratkaisua. Eikä se ratkaisu ole ainakaan humanitaarinen maahanmuutto.