Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[jetsku]

Veronmaksajilta ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä kupattavat miljardit eurot kalpaavat mainiosti elinkeinoelämälle, mutta fakta, että aito yritys pysäyttää ilmastonmuutos edellyttäisi nykytiedon mukaan välttämättä talouskasvun jarruttamista, saa elinkeinoelämän edustajat barrikadeille.

Talouskasvu tulee pitkälti teknologisesta kehityksestä. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2017 EU:n per capita CO2e-lukemat ovat tippuneet 20%, ja kokonais-CO2e EU:ssa on tippunut vuodesta 1990 tuon 20%, vaikka väkiluku on kasvanut ja elintaso kasvanut. Suomen jos ottaa esimerkiksi, niin kokonaispäästöt (CO2e) ovat tippuneet nafti 20%, vaikka väkiluku on kasvanut 10% ja ostovoimakorjattu BKT yli 50% per capita. Jos BKT:n kasvu olisi perustunut yksinkertaisesti tuotannon kasvuun ilman teknologista kehitystä, niin päästöt olisivat yli kaksinkertaiset verrattuna siihen, mitä ne ovat nyt.

Väkiluvun kasvu on luonnollisesti ongelma, mutta teknologisen kehityksen mukanaan tuoma talouskasvu ei ole. Päinvastoin se on ainoa mahdollinen ratkaisu koko ongelmaan. Pahin mahdollinen tilanne olisi väkiluvun kasvu yhdistettynä teknologisen kehityksen pysähtymiseen.

Globaalissa perspektiivissä toki talouskasvu on myös osaltaan kasvattanut päästöjä, sillä talous on kasvanut niin paljon. Esimerkiksi Kiinan ostovoimakorjattu BKT on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1990 alkaen. Toki Kiinankin osalta per capita -päästöjen määrän kasvu on taittumaan päin, esimerkiksi 2000-10 ne kolminkertaistuivat, mutta 2010-20 kasvua oli enää reilut 10% (ja samaan aikaan kuitenkin BKT per capita enemmän kuin tuplaantui).

Tietääkseni ainoat keinot pysäyttää ilmastonmuutos ovat vallankumoukselliset tieteelliset innovaatiot ja väestömäärän kääntäminen laskuun. Jälkimmäinen tuskin on mahdollista ilman jonkin sortin ydinsotaa, koska kun eliniänodotteetkin ovat kasvamaan päin, niin edes vähenevästä syntyvyydestä ei kovin nopeasti mitään isoja hyötyjä saataisi, vaikka se yhtäkkiä pompsahtaisi radikaalisti alaspäin.

[Roope]

Tietääkseni ainoat keinot pysäyttää ilmastonmuutos ovat vallankumoukselliset tieteelliset innovaatiot ja väestömäärän kääntäminen laskuun. Jälkimmäinen tuskin on mahdollista ilman jonkin sortin ydinsotaa, koska kun eliniänodotteetkin ovat kasvamaan päin, niin edes vähenevästä syntyvyydestä ei kovin nopeasti mitään isoja hyötyjä saataisi, vaikka se yhtäkkiä pompsahtaisi radikaalisti alaspäin.

(25:30-)
Toimittaja
Afrikassa edelleen väestö kasvaa. Minkälainen yhteys väestönkasvulla ja ilmastonmuutoksella on?

Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri
Tämä on oikeastaan yksi sellainen kysymys ilmastonmuutoksessa, josta ei ole paljon puhuttu. Tässä on ollut sekä katolinen kirkko että islam-yhteisö vähän kielteisiä tästä asiasta puhumiselle, mutta ilman väestönkasvua meillä ei olisi ilmastonmuutosongelmaa lainkaan. Jos me oltais pystytty pysäyttämään väestönmäärä sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, niin meillä ei olisi ilmastohaastetta lainkaan. Afrikassa saattaa väestö kasvaa yhdestä miljardista neljään miljardiin tämän vuosisadan loppuun mennessä. Meillä tulee olemaan iso määrä ensinnäkin ilmastonmuutoksesta kärsiviä ihmisiä, jotka todennäköisesti ryhtyy pahimmillaan sotimaan ja sitten pyrkimään pakolaisiksi muun muassa Eurooppaan. Ja sitten toisaalta taas väestönmäärän kasvu lisää myöskin päästöjä. Se lisää kaikenlaista kulutusta ja päästöjä. Eli väestönkasvun hillintään pitäisi myöskin kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi.

Yle Areena: Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana 24.10.2020

Tätä pätkää ei jostain syystä siteerattu uutisissa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No ei  co2 pitoisuuden lasku vaadi muuta kuin poliittisia päätöksiä. Ydinvoiman tutkimiseen miljardeja llisää sekä metsänhoidon ja puunkasvatuksen volyymin lisäystä.

[Emo]

^ olettaen että ilmastonmuutos johtuu ihmisestä.

Ei johdu. Ilmasto on jatkuvassa muutoksessa normaalistikin aina, ihminen on pieru Saharassa, niin pieni töräys ettei ilmasto hetkahda suuntaan eikä toiseen.
Jääkaudetkaan eivät olisi loppuneet, ellei ilmasto olisi lämmennyt.

Komppaan prinsessa Annea.

https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/a/950d7d6f-49c7-42f5-97ff-95ce3268d799

– Ilmasto muuttuu jatkuvasti. Se on tehnyt niin koko maailmamme historian ajan, joten siinä ei ole mitään uutta. 

Näin on. Muutoksessa ei ole mitään uutta.

[Huppupelikaani]

Tässä LVM:n työryhmän keinoja täyttää hallituksen älytön tavoite puolittaa liikenteen päästöt 9 vuodessa.

Suomen tulisi nostaa selvästi sähköautotavoitettaan ja kiristää autoilun hiilidioksidipäästöjen hintaa – tavalla tai toisella. Näin toteaa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmä, joka selvitti liikenteen päästövähennystoimia.

———

Yle poimi ehdotusten joukosta neljä keskeistä suositusta.

1) Fossiilisen bensan ja dieselin kulutus on puolitettava 2030 mennessä

Työryhmä nostaisi selvästi Suomen sähköautotavoitetta. Suomen teille pitäisi saada vuoteen 2030 mennessä 700 000 sähköautoa, joista valtaosa olisi täyssähköautoja. Nykyinen tavoite on 250 000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä tuohon mennessä.

———

4) Liikenteen hinnoittelu ja verotus uusiksi

Työryhmä suosittelee myös nykyistä kireämpää hiilidioksidipäästön hinnoittelua, jos muut keinot eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Työryhmä nostaa vaihtoehtona esille Aalto-yliopiston taloustieteilijöiden ehdotuksen liikenteen kansallisesta päästökaupasta. Siinä valtio asettaisi bensiinin ja dieselin päästöille kiintiöt, jotka huutokaupattaisiin polttoaineen jakelijoille.

———

https://yle.fi/uutiset/3-11615349

Pikainen laskutoimitus kertoo, että ensi vuoden tammikuusta alkaen pitää myydä n. 7000 sähköautoa joka kuukausi. Tällä hetkellä kaikkia uusia henkilöautoja myydään n. 8000 kuukaudessa, ja määrä on vähenemään päin talouden sakatessa. Eli käytännössä jokainen uutena myyty auto pitäisi olla sähköauto, jolla hintaa on helposti 10000–20000 € bensa/diesel-kärryä enemmän. Pelkästään tuo erotus on (hatusta vedettynä) sellaiset 3–6 kertaa nykyisen keskimääräisen auton hinnan verran. Ja kaiken tämän vaikutus ilmaston lämpenemiseen on kutakuinkin 0,0 'C.

Milloin hallitus herää, vetää utopistisen maailmanparantamisideologian vessasta alas ja päästää kissan ulos?

[Echidna]

Sähköistyminen etenee markkinaehtoisesti varsin hyvää tahtia ilman hysteerisiä julistuksia tai pakkokeinoja. Teknologian kehittäminen vie oman aikansa, eikä sille voi aivan ihmeitä tehdä.

Energiansäästölampuissahan nähtiin vihreää kohkaamista, jolla saatiin aikaan vain turhaa loisteputkijätettä. Teknologia kehittyi siihen satsaavien yhtiöiden toimesta markkinaehtoisesti.

Sähköautoja kannattaa jo suosia, mutta konservatiivisuudellekin on sijaa. Akkukemiat kehittyvät kovaa vauhtia, eikä ole syytä kiirehtiä liikaa. Ympäristöystävällisyys paranee, kun päästään esimerkiksi koboltista eroon. Litiumrikkiakku ainakin on jo pitkällä. Jos vihreät saisivat päättää, meillä olisi varmaan joka paikka täynnä nikkelikadmiumakkujätettä.

Ja oman 20v japanilaiseni päästöiksi ilmoitetaan 157 gCO2/km. Paljonkohan maailma sitten pelastuisi, jos sen vaihtaisin uuteen?

[Echidna]

Tällainen laki tänään,  https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f806e4c10

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta (HE 23/2020 vp, EV108/2020vp)

Ministeri
Krista Mikkonen

Esittelijä
Sari Rapinoja, Lainsäädäntöneuvos

Esitys
Tasavallan Presidentti vahvistaa lain rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä ja lain maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta ja määrää lait tulemaan voimaan 11 päivänä marraskuuta 2020

Päätös
Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen

Liitteet
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä
Lag om utrustande av byggnader med laddningspunkter för elfordon och beredskap för sådana laddningspunkter samt system för automation och styrning
Laki maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta
Lag om ändring av 126 § i markanvändnings- och bygglagen

Ihan järkevää toimintaa varautua latausinfraan uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessakin, mahdollisuuksien mukaan. Mutta nyt on saatu aikaan aika kummallinen laki. Nostetaan tähän vaikka 7§, joka pakottaa liikerakennukset(?) asentamaan latauspisteen 2024 loppuun mennessä. Miksi?

7§
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

[artti]

Ilmaston lämpenemisen taustalla voi olla sekä luonnollisia, että sivilisaation kasvihuonekaasupäästöjen tuottamia tekijöitä yhtä aikaa ja se selittää lämpenemisen nopeuden. Muistetaan myös, että Suomen ilmasto vaihtelee Atlantilta tulevien ilmavirtausten mukaan. Brittein saarilta hönkii toisinaan voimakkaita aaltoja lämmintä ilmaa eteläisen Ruotsin ylitse Suomeen saakka.

Kun hiilidioksidin pitoisuus nousee ja ilmasto lämpenee ja sadanta lisääntyy niin kasvillisuus rehottaa. Pellot tuottavat suurempia satoja. Historioitsijat tietävät, että sivilisaatiot kukoistivat lämpimillä kausilla.

Arktisen Jäämeren Merijää todistaa, että ilmaston lämpeneminen on totta. Paras ilmaston lämpenemisen indikaattori on Arktisen Jäämeren Merijää.

Ilmaston lämpenemisestä on pohjoisilla leveysasteilla etuja. Kasvillisuus voi laajentua, kun maa vapautuu ikiroudasta. Kun Jäämeren merijää sulaa niin laivaväylät avautuvat. Talvien leudontuminen ja lämmitystarpeen pienentyminen pienentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Metsätalous hyötyy, kun puut kasvavat 50 prosenttia nopeammin. On helpompi liikkua, kun on lumetonta. Pidempi lumeton aika helpottaa sivilisaation liikennettä.

Mutta ilmaston lämpenemisestä on haittojakin, mutta ne eivät ole Suomen kannalta mitenkään hysteriaa aiheuttavia haittoja paitsi rahastajien ja anekauppiaiden mielestä. Ikiroudan sulaminen madaltaa rannikoilla topografiaa, joka tuo rantaviivan sisämaahan. Ikiroudan varassa seisovat rakennelmat horjuvat ikiroudan sulaessa. Länsi-Siperian ja Alaskan öljyn ja kaasun tuotannon ylläpito kohtaa haasteita ikiroudan sulaessa.

Ilmaston lämpeneminen nostaa meren lämpötilaa, joka lisää meren haihduntaa, joka lisää sadantaa. Se missä ilman kosteus tiivistyy ja sateet tulevat alas on se juttu. Vuoristoalueet ovat normaalisti se alue, jossa kosteus tiivistyy ja vesi sataa. Ehkä vuoristoalueiden sadanta kasvaa entisestäänkin. Norjan vesivoiman tuotanto voi hyvin.

Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on suurempi pulma kuin ilmaston lämpeneminen. Kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät niin se lievittää ilmaston lämpenemistä, kun päästöt katoavat. Kun puhutaan sopeutumisesta ilmaston lämpenemiseen sillä tarkoitettaneen sopeutumista fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen. Jostain syystä politiikassa on toisinaan vaikeuksia käsitellä asioita niiden oikeilla nimillä.

Köyhimmillä siirtomailla on pulaa sähkön tuotantolaitoksista ja sähköverkosta sähköajoneuvoille, joka tarkoittaa haasteita. Kun fossiiliset polttoaineet ehtyivät köyhien maiden kuljetukset siirtyvät yhä suuremmassa määrin nautaeläinten ja aasien vetämiin kärryihin. Kehitysmaa kulkee nautaeläinten vetämillä kärryillä.

Kun mineraaleja vievän siirtomaan mineraalit ovat ehtyneet niin siirtomaan bruttokansantuote romahtaa tilanteessa, että siirtomaa on ylikansoitettu runsaalla syntyvyydellä. Kun koulutusaste on matala niin muutos mineraaleja vievästä siirtomaasta teknologiaa tuottavaksi ja vieväksi sivilisaatioksi on haasteellista. Aikanaan mineraalivarannot olisivat mahdollistaneet siirtomaan kehittyä teknologiaa tuottavaksi sivilisaatioksi, mutta siirtomaa ei itse kyennyt, eikä myöskään saanut kehittyä siksi, että isäntä tarvitsi ne resurssit. Todellinen pulma on ylikansoitettujen siirtomaiden yhteiskunnallinen romahdus.

Pitkän linjan aikajanalla fossiilisten polttoaineiden aikakausi oli erikoinen ja erittäin lyhytaikainen. Ilmaston lämpenemisen yksi todiste on, että Jäämeri jäätyy lokakuu lokakuulta hitaammin. Yleisesti lokakuussa Jäämeren merijään pinta-ala laajentuu nopeasti.

https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

[artti]

7§
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

Perussuomalaisten pitää palkita Vihreät parhaina vaalityöntekijöinä 

[Will Rogers]

Tällainen laki tänään,  https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f806e4c10

Ihan järkevää toimintaa varautua latausinfraan uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessakin, mahdollisuuksien mukaan. Mutta nyt on saatu aikaan aika kummallinen laki. Nostetaan tähän vaikka 7§, joka pakottaa liikerakennukset(?) asentamaan latauspisteen 2024 loppuun mennessä. Miksi?

7§
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa. Eli jos yrityksellä on peltihalli jossain teollisuusalueen perukoilla, jossa sattuu olemaan yli 20 parkkipaikkaa pihassa, niin käy Maanmittauslaitoksella tekemässä tontin jaon, jolla peltihalli ja parkkipaikka erotetaan eri kiinteistöiksi. Jakaminen maksaa tonnin luokkaa, mutta toisaalta kiinteistövero pienenee, kun parkkipaikan tontilla ei ole rakennuksia jotka nostavat veroa. Eikä tarvitse rakentaa latauspaikkoja.

Kun kerran yhteiskunta laatii lakeja jotka eivät ole oikeuden ja kohtuuden mukaisia, niin silloin pieni kikkailu on jopa suotavaa omien kustannusten minimoimiseksi.

[Roope]

Ulkoministeriön tiedote: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 – turvallisuus ja globaali vastuunkanto kuuluvat yhteen 29.10.2020

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (pdf)

Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Mikään valtio tai
valtioryhmä ei kykene ratkaisemaan mittavia globaaleja haasteita yksin. Tarvitaan
globaaleja, ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja, kansainvälistä yhteisvastuuta ja
vahvaa sitoutumista haasteisiin vastaamiseen. Muun muassa ilmastonmuutokseen,
muuttoliikkeeseen, väestönkehitykseen, terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen
uhkaan sekä uusiin teknologioihin liittyviä kysymyksiä yhdistää niiden laajuus ja
moniulotteisuus. Globaalit ongelmat linkittyvät toisiinsa, ja niillä on yhteys sotiin ja
konflikteihin. Ne voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa
jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa. Globaaleihin haasteisiin
lukeutuvat myös epidemiat ja pandemiat.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, elinympäristöjen tuhou-
tuminen ja pirstoutuminen sekä luonnonvarojen ylikulutus ovat suurimpia globaaleja
haasteita, ja niihin liittyvät turvallisuusuhat tunnistetaan yhä laajemmin. Ilmastonmuu-
toksen voimistamat luonnonkatastrofit, sään ääri-ilmiöt ja ympäristön tilan heikkenemi-
nen huonontavat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elinoloja ja
ihmisoikeuksien toteutumista. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan
ilmaston lämpeneminen yli 1,5 celsiusasteen rajan kiihdyttäisi lajien sukupuuttoa merkit-
tävästi, muuttaisi yhä laajempia alueita elinkelvottomiksi sekä uhkaisi veden saatavuutta,
ruuantuotantoa ja ekosysteemin toimivuutta. Satojen miljoonien ihmisten elämän perus­
edellytysten järkkyminen johtaisi olosuhteiden pakosta aiheutuvaan muuttoliikkeeseen,
lisäisi epävakautta sekä aiheuttaisi konflikteja.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä painottuu tekojen kiireellisyys, mutta maailmanlaajui-
sesti toimet eivät ole olleet riittäviä. Yksi keskeisimmistä toimista on lisätä päästöttömien
energia­muotojen käyttöä. Samalla fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen
muuttaa voimatasapainoa, mikä voi aiheuttaa taloudellista ja poliittista epävakautta.
Yhdysv­altain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta on osaltaan vaikuttanut siihen,
että keskustelu ilmastonmuutoksesta on syvästi jakautunutta.

Globalisaatiosta johtuva valta-asetelmien muuttuminen ja taloudellinen epätasa-arvo ovat
osaltaan ruokkineet myös ulossulkevan nationalismin nousua sekä tarjonneet kaikupohjaa
populistisille liikkeille, joista osa on omaksunut toimintaansa myös ulossulkevia piirteitä.
Pyrkimykset suosia kansallista etua korostuvat, ajoittain myös kansainvälisen yhteistyön
tai vähemmistöryhmien oikeuksien kustannuksella. Kansallista suvereniteettia käytetään
toisinaan syynä kansainvälisistä sitoumuksista ja säännöistä irrottautumiselle. Hyvä hal-
linto, luottamus viranomaisiin sekä kansalaisten myönteiset kokemukset vaikutusmahdol-
lisuuksistaan ovat kestäviä ratkaisuja sellaisen kehityssuunnan hillitsemiseksi, jossa yhteis-
kuntien sisäinen ja niiden välinen epätasa-arvoistuminen syventää jakolinjoja sekä heiken-
tää taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.

Globaalissa mittakaavassa muuttoliike on merkittävä ja moniulotteinen ilmiö, johon sisäl-
tyy yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suuri
osa muuttoliikkeestä on säänneltyä ja ennakoitavaa ja voi vaikuttaa lähtö- ja kohdemai-
den tilanteeseen ja kehitykseen myönteisesti.  Osaavan työvoiman työperäinen maahan-
muutto voi esimerkiksi olla osa ratkaisua ikääntyvien yhteiskuntien huoltosuhteen yllä­
pitämiseen.

Osa muuttoliikkeestä on olosuhteista kuten pitkittyneistä konflikteista, ihmisoikeus­
loukkauksista kuten vainosta tai muista vastaavista syistä aiheutuvaa pakolaisuutta. Myös
ilmastonmuutos on muodostumassa merkittäväksi olosuhteiden pakosta aiheutuvan
muuttoliikkeen aiheuttajaksi.

Sääntelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Suh-
tautuminen muuttoliikkeen eri muotoihin aiheuttaa myös yhteiskunnallisia jako­linjoja.
Maahanmuuttajien puutteellinen kotouttaminen ja kotoutuminen voivat aiheuttaa syr-
jäytymistä ja johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen yhteiskunnan reunoille, mikä
ilmiö­nä heikentää sisäistä turvallisuutta ja yhteiskunnan koheesiota.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikutetaan YK:n kestävän kehityksen toiminta­
ohjelman Agenda2030:n tavoitteiden mukaisesti muun muassa kehitysyhteistyön kautta.
EU:n jäsenvaltiot pyrkivät monin eri keinoin hillitsemään ilmastonmuutosta, parantamaan
siihen sopeutumista ja tukemaan sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraali-
uuteen. EU:n jäsenvaltiot ovat sekä yhteisin että kansallisin toimin tehostaneet myös ulko-
rajavalvontaa ja tiivistäneet yhteistyötä ihmissalakuljetuksen ja järjestäytyneen rikollisuu-
den kitkemiseksi.

Suurvaltojen lisäksi monet muut toimijat haastavat sääntöpohjaisen kansainvälisen järjes-
telmän kestävyyttä. Ulossulkevan nationalismin ja populismin nousun myötä vakiintuneita
toimintatapoja ja globaalin keskinäisriippuvuuden hyötyjä kyseenalaistetaan aiempaa
vahvemmin, minkä lisäksi huomiota kiinnitetään myös hyötyjen epätasaiseen jakautumi-
seen. Ekstremistiset ryhmät horjuttavat turvallisuutta esimerkiksi väkivallanteoilla, verkko-
häirinnällä sekä levittämällä valeuutisia. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja kaikkien
väestöryhmien yhdenvertaisuus kyseenalaistetaan aiempaa enemmän. Autoritaarisissa
yhteiskunnissa kansalaisyhteiskunnan ja median liikkumatilaa kavennetaan pakkokeinoin.

Pohjoismaiden kanssa etsitään keinoja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestel-
mää. Yhdessä edistetään kestävää kehitystä ja haetaan ratkaisuja keskeisiin globaaleihin
haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä teknologi-
seen kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Pohjoismaat voivat toimia ilmastopolitiikassa glo-
baalina esimerkkinä, ja niiden tiivis yhteistyö muun muassa ilmasto- ja ympäristökysymyk-
sissä edesauttaa uutta teknologiaa tarjoavien pohjoismaisten yritysten pääsyä kansain­
välisille markkinoille.

4.3.2    Tuotamme turvallisuutta ilmastonmuutoksen hillinnällä

Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä kansallinen tavoite osoittaa
vahvaa sitoutumista globaaliin vastuunkantoon ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen
sopeutumisessa ja toimii esimerkkinä myös muille.

Suomi edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista kaikilla ulko- ja turval-
lisuuspolitiikan sektoreilla, mukaan lukien kauppa- ja kehityspolitiikka. Suomen ja EU:n on
edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa ja hiilidioksidipäästöjen hinnoit-
telua maailmanlaajuisesti.

Suomi edistää globaalia siirtymää hiilineutraaleihin ja ilmastokestäviin yhteiskuntiin
kahdenvälisissä suhteissaan ja kansainvälisillä foorumeilla sekä peräänkuuluttaa toimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tieteen ja sektorirajat ylittä-
vän yhteistyön rooli korostuu, kun etsitään pitkäkestoista ratkaisua ilmastonmuutokseen
ja sen turvallisuusvaikutuksiin vastaamiseksi ja sopeutumiseksi. Suomi huomioi ilmaston-
muutoksen kärjistämät vahingolliset vaikutukset ympäristökysymyksien ohella myös esi-
merkiksi resurssikysymyksiin sekä ihmisten elinkeinoihin, elinoloihin ja terveyteen. Suomi
korostaa mustan hiilen globaalien ja alueellisten ympäristövaikutusten torjuntaa ja polaa-
rialueiden ja hiilinielujen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä edistää siirtymää
puhtaisiin uusiutuvan energian ja muihin päästöttömän energian ratkaisuihin.

EU:n on osoitettava globaalia johtajuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pitkän aika­välin
ilmastoneutraaliussuunnitelma 2050, EU:n ilmastolaki ja Euroopan vihreän kehityksen
ohjelma antavat tälle hyvät lähtökohdat. Suomi tukee EU:n ilmastodiplomatiaa, jolla pyri-
tään siihen, että suuret taloudet tekevät oman osuutensa ja vastuu ilmastotoimista jakau-
tuu tasaisemmin. Suomi osallistuu aloitteellisesti EU:ssa käytävään keskusteluun ilmaston-
muutoksen ja turvallisuuden välisistä yhteyksistä ja pitää tärkeänä, että EU käy tästä kes-
kustelua YK:ssa sekä Naton ja Afrikan unionin kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintä on myös
osa EU:n puolustusagendaa. Suomi jatkaa pohjoismaista ilmasto- ja energiayhteistyötä
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

4.3.5    Vastaamme muuttoliikkeeseen kokonaisvaltaisesti

Suomi korostaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamista olosuhteiden pakosta
aiheutuvan muuttoliikkeen vähentämiseksi ja painottaa globaalia vastuuta muun muassa
pakolaiskriiseistä.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikutetaan monin eri keinoin. Konfliktinehkäisy,
kriisinhallinta, kehityspolitiikka, ilmastopolitiikka ja kaupallistaloudellinen yhteistyö ovat
ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineitä, joilla voidaan vaikuttaa monipuolisesti ja kokonais-
valtaisesti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tukea alueellista vakautta ja kehitystä
olosuhteiden pakosta aiheutuvan muuttoliikkeen vähentämiseksi. Muuttoliikekysymysten
hoidossa on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja turvattava perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.

Sääntelemättömän ja ennakoimattoman muuttoliikkeen vähentämiseksi ja sen taus-
talla oleviin syihin vaikuttamiseksi on hyödynnettävä EU:n ulkosuhdevälineitä. EU:n on
muodostettava kokonaisvaltaisia kumppanuuksia ja käytävä vuoropuhelua muuttoliike­
kysymyksistä maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Lisäksi on kehitettävä
mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon.

Suomi pitää YK:n globaalien pakolais- ja siirtolaiskompaktien toimeenpanoa tärkeänä. Vas-
tuun pakolaiskriiseistä on jakauduttava globaalisti. Tuki pakolaisten isäntämaille ja pako-
laisuuden syihin vaikuttaminen on tärkeää. Pakolaisia ei pidä käyttää poliittisen vaikutta-
misen välineenä tai vakauden horjuttamiseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttoliikkeeseen on otettava huomioon kokonais­
valtaisesti EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla. Suomi on ratkaisuhakuinen ja vastuullinen
toimija, joka huomioi muun muassa kehitysyhteistyössä ilmastonmuutoksen hillinnän ja
siihen sopeutumisen sekä muiden muuttoliikettä aiheuttavien tekijöiden tärkeyden. Laa-
jasti katsottuna kaikki Suomen tekemä kehitysyhteistyö vaikuttaa myös muuttoliikkeen
perimmäisiin syihin. Myös humanitaarinen apu voi lisätä epäsuorasti maiden ja alueiden
vakautta ja vähentää siten muuttoliikettä. Apu on aina tarveperustaista.

Onpa masentavaa haihattelua. Ei minkäänlaista suhteellisuudentajua tai ymmärrystä syy-seuraussuhteista.

Haittamaahanmuuttoa ei kaiken Euroopassa tapahtuneen jälkeenkään tunnisteta turvallisuusuhaksi, vaan ehdotetaan lisää "mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon", kun taas ilmastonmuutos nähdään kauheana mörkönä, vaikka selonteossa ei konkretisoida sen osalta ainuttakaan Suomea koskevaa turvalisuusuhkaa.

Niin sanottu ilmastopakolaisuus ei ole pahimmassakaan IPCC-skenaariossa Suomen ilmastopolitiikan vaan korkeintaan maahanmuuttopolitiikan ongelma.

[Aimo Räkä]

Perussuomalaisten pitää palkita Vihreät parhaina vaalityöntekijöinä

Riittääkö sanallinen kiitos?

[jmk]

Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.

[Lasse]

Näkyvin ilmaston lämpenemisen indikaattori on Arktisen Jäämeren Merijää. Arktisen Jäämeren Merijää todistaa, että ilmaston lämpeneminen on totta.

Jepjep.

NORTH AMERICA'S OCTOBER SNOW COVER IS NOW THE HIGHEST IN RECORDED HISTORY: THE NEW "HOCKEY STICK"
https://electroverse.net/north-americas-snow-cover-highest-in-recorded-history/

This was a busy week for the weather books: following on from the thousands of new low temperature records –including the U.S. setting its coldest-ever temp this early in the season– the past week has also laid waste to the all-time record for North America's October snow cover.

Tuesday set a new all-time record for the greatest snow cover in the U.S. during the month of October — there was, and still is, snow on the ground from Montana all the way down to Texas.

The charts speak for themselves.

Kun mineraaleja vievän siirtomaan mineraalit ovat ehtyneet niin siirtomaan bruttokansantuote romahtaa tilanteessa, että siirtomaa on ylikansoitettu runsaalla syntyvyydellä.

Jepjep.

[tweet]1320860263747301379[/tweet]

Siirtomailla riittää vielä hetkeksi lääniä prospektoida, ennenkuin tarvitsee lähteä kalastelemaan Psycheä.

[haermae]

7§
Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

Panokset kovenevat. Eikös aiemmin ollut vain ukaasi järjestää latausmahdollisuus, tarkoittaen kaapeloinnin uusimista niin että latausaseman voi myöhemmin asentaa.

Keskimäärin 3500(?) euron bensa/diesel-autolla ajelevat taloyhtiöiden osakkaat ja vuokralaiset kiittänevät latausmahdollisuudesta. Toivottavasti tekevät sen äänestämällä jatkossa sitä yhtä puoluetta, jonka mielestä Suomi ei ole vastuussa koko maailmasta vaan pelkästään suomalaisista.

[Will Rogers]

Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.

Kaava-alueella näitä jakoja tehdään yleensä siksi että saadaan rakennusoikeutta sille uudelle syntyvälle kiinteistölle, ja rakennusoikeus toki on kunnan käsissä. Mutta jos rakennusoikeutta ei haluta uuteen lohkaistavaan kiinteistöön vaan se säilytetään vanhalla, niin olen siinä käsityksessä että tämä hoituisi suoraan MML:n kautta, kyselemättä kunnalta mitään. Voin olla väärässäkin, mutta tämä kortti kannattaa katsoa mikäli ei kiinnosta rakentaa latauspaikkoja tyhjän pantiksi.

[haermae]

https://www.kaleva.fi/lintila-esittaa-ohjelmaa-joka-havittaisi-kotitalou/3060011

Lintilä esittää oh­jel­maa joka hä­vit­täi­si ko­ti­ta­louk­sien öl­jy­pan­nut ker­ta­ry­säyk­sel­lä – mi­nis­te­ri lisäisi myös kaa­su­au­to­ja ja kaa­sun­ja­ke­lu­pis­tei­tä

Pannuista luopumisesta on puhuttu pitkään, mutta hanke ei ole edennyt. Kyse on voinut olla siitä, että öljylämmitteisessä pientalossa asuu usein varttuneempi pariskunta tai leski, jolle energiaratkaisun uusiminen on ollut hankalaa tai liian kallista.

Avustussumma energiaremonttiin olisi 2 500–4 000 euroa. Lintilän mukaan nyt on oikea hetki toteuttaa uudistus.

– Meillä on siihen varaa, EU:n elvytyspaketista voi paristakin eri kohdasta osoittaa varoja avustuksiin. Kyse olisi ilmastotyöstä, ja samalla pystyisimme vähentämään ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Lintilä kuvaa mallia avaimet käteen -ratkaisuksi.

– Kun eläke ei riitä isoon remonttiin, asukas voisi tehdä vaikkapa maalämpöä asentavan yhtiön kanssa sopimuksen. Kyse olisi leasing-sopimuksesta kymmeneksi vuodeksi. Siinä ajassa remontti kustantaisi itsensä takaisin. Yhtiö vaihtaisi pannun, toimittaisi vanhan pois ja asentaisi uuden järjestelmän. Avustus menisi yhtiölle. Kymmenen vuoden jälkeen voisi jatkaa huoltosopimuksella, jos haluaa.

Mallin toteutuminen toisi lisää työtä. Myös kotitalousvähennystä voisi hyödyntää.

Mitähän tämä maksaa remonttiin ryhtyvälle rintamamiestalon eläkeläis-leskelle?
Öljykattilan vuosihuolto ja öljyt, olisiko yhteiskustannus 2000 €/v?

Maalämpö-systeemi asennettuna maksanee n. 15000 €, ja Lintilän avustuksen jälkeen se maksaa 15000 € tai enemmän, koska avustus (4000€) menee suoraan "leasing-sopimuksen" katteeseen. Tuskin firmoilla on kiinnostusta 10 v. osamaksusopimuksiin nollakorolla.

10 vuoden "leasing", oikeasti osamaksusopimus, maksaa siis 1500 €/vuosi.
Jaa niin, toivottavasti ne maalämpöfirmatkin tietävät, että Lintilä on tuommoisia leasing-sopimuksia lehdessä luvannut. No joo, eiköhän tuo ole etukäteen kimpassa sovittu.

Remontilla näyttäisi säästävän 500 €/vuosi, jos ei tarvise samalla uusia talon lämmityspattereita. Lisäksi voi maksaa kustannuksen kk-erissä, kun öljy kai tyypillisesti maksetaan kertalaskulla/vuosi.

Vanhojen talojen patterit voi olla mitoitettu kuumemmalle menovedelle kuin maalämmön mitoitus, eikä niiden teho riitä maalämpökäytössä. Jos joutuu tekemään patteriremontin, sanotaan 5000 € hintaan, niin kustannus on +-0.

10 vuoden jälkeen alkaa säästämään lämmityksessä mukavasti, jos vaan eläkeläisellä kotona asumisen elinvuosia riittää. Maalämpöhän ei kuluta kuin vähän sähköä pumppujen pyörittämiseen. Eli remontti näyttäisi kannattavan eläkeläiselle. Lisäksi asunnon arvo noussee remontin ansiosta. Ja ensimmäisenä vuonna teettäjä voisi hyödyntää kotitalousvähennystä remppakuluissa.

Työtäkin remonttien teettäminen toisi ympäri Suomea. Kuriositeettinä kiinnostaisi tietää missä määrin maalämpöfirmoissa on Lintilän kavereita, ja omistussuhteet yleensäkin poliitikkoihin liittyen. Firmoille on oikeinkin hyödyllistä saada myymänsä tuote lakisääteisesti tai valtion tuella hankittavaksi, ja siinä poliitikko-kavereista on korvaamatonta apua. Viitaten paska-lakiin.

Kustannusta veronmaksajille ei kerrota, mutta esim. mainittujen 10000 talouden 4000 €:n avustus tekisi 40 miljoonaa. Eipä tuo paljon ole valtion menoissa. Tietenkin voi kysyä onko se veronmaksajien asia lisätä öljylämmittäjien ja heidän perikuntiensa varallisuutta.

Selkeä typeryys on aikomus käyttää kallista EU:n "korona"-rahaa tuon rahoittamiseen. Ennemmin kannattaisi lainata rahat suoraan markkinoilta nykyisillä nollakorolla. Lintiläkin muuten puhuu korona-rahoista kuin ne olisivat jo taskussa valmiina käytettäviksi, vaikkei mitään tietääkseni ole vielä päätetty.

Sitten on vielä se, että 10 vuoden päästä iso osa öljylämmitysjärjestelmistä olisi muutenkin jo remonttikunnossa, eikä niitä tulla silloin korvaamaan öljyllä, vaan jollain muulla. Ilman mitään avustuksia. Osa taloistakin on vanhoja, ja voi olla 10 vuoden päästä jo purkukunnossa. Mutta onpahan sitten hieno maalämpö-systeemi talossa jossa kukaan ei enää asu.

Ilmasto tuskin muuttuu mihinkään suuntaan noiden remonttien ansiosta, onpahan vain muodikas kuorrutus asialle. Öljynkulutuksen väheneminenkin lienee jo kompensoitu hesalaisten koronan takia tänä vuonna ostamilla autoilla.


Lintilä haluaisi myös lisätä kaasuautoilua. Jokseenkin outoa, sillä enää VW valmistaa kaasuautoja, eikä sekään suunnittele uusia malleja. Uskooko Lintilä, että ihmiset massoittain muuttavat vanhat bensa-autonsa toimimaan kaasulla? Miksei, jos kaasu olisi käytössä selkeästi edullisempaa kuin bensa.

[Roope]

Yle: Hiilipäästöt ovat pudonneet koronavuonna dramaattisesti – pitkän aikavälin suunnanmuutokseen tarvitaan muutakin 1.11.2020

Koronavuoden 2020 matkustusrajoitukset ja etätyö ovat johtaneet siihen, että hiilidioksidipäästöjen määrä on jäämässä tuntuvasti pienemmäksi kuin viime vuonna. Vaikutus ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä on kuitenkin vähäinen. Oleellista on asiantuntijoiden mukaan nyt se, millaisiin asioihin koronaelvytysrahat panostetaan.

Mahtaa olla melkoisia asiantuntijoita, jos eivät hahmota, että EU:n "koronaelvytysrahojen" suuntaamisella – vaikka kyse onkin valtavista summista – ei vielä vaikuteta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla. Ei etenkään niillä reunaehdoilla, jotka rahojen käyttöön on asetettu.

Suuntaa antaa se, että kuten jutussa mainitaan, koronapandemian aiheuttaman tuotannon ja liikkumisen globaalin vähenemisenkään ei arvioida vaikuttavan lämpötilaan kuin 0,01 asteen verran vuosikymmenen lopun tilanteessa, kun EU-maiden osuus kasvavista päästöistä on nyt noin kymmenesosa ja laskusuunnassa.

Oleellista on Korhosen ja Peljon mukaan nyt se, miten valtiot vastaavat koronakriisin tuomaan elvytystarpeeseen eli mihin elvytysrahoja käytetään. Kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta, kannattaa investoida raideliikenteeseen, rakennusten energiatehokkuuteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen autoissa ja niin edelleen.

Haluaisin nähdä laskelmat, joiden mukaan nimenomaan raideliikenteeseen investoiminen hillitsisi ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin hiljattain julkaiseman raportin laskelmien mukaan raitioliikenteeseen panostaminen on aivan erityisen surkea tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja on aika selvää, että esimerkiksi paljon puhutut "tunnin junat" ovat vielä tehottomampia ja uusia ratoja vaatiessaan niin hiili-intensiivisiä hankkeita, että ne vain kasvattavat päästöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Etelä-Korea on kuulemma sekin ilmoittanut hiilineutraalisuustavoitteekseen vuoden 2050, joten sekään ei seurannut kansainvälistä esikuvaa, Suomea. Harmi, sillä kuten Elokapinan aktivistiasiantuntijoiden valtamedian kautta levitetystä propagandasta tiedämme, vuonna 2050 ei ole enää sivilisaatiota, koska ilmastonmuutos on tuhonnut sen.

[Beef Supreme]

Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.

Voisikos asian ratkaista maalaamalla tontille alle 20 pysäköintiruutua? Toki merkitsemättömillekin paikoille voi auton jättää.

[Nuiva kansalainen]

Huvittavaa sinänsä, että teknologisesti maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista Etelä-Korea ja Japani ilmoittavat hiilineutraalisuustavoitteekseen 2050 eli noin 20 vuotta Suomea myöhemmin, vaikka ne, varsinkin Japani, ovat jo nyt noin vuosikymmenen Suomea edellä kehityksessä. Siellä ilmeisesti, toisin kuin Suomessa, porukalla on jonkinlainen käsitys siitä, mikä on oikeassa maailmassa realistista ja järkevää.

Meillä Suomessa vihervasemmisto ja media rummuttavat yötä päivää sähköautoja Tesloineen ilmastonmuutoksen ratkaisuna miettimättä yhtään pidemmälle akkukäyttöisten ajoneuvojen soveltuvuutta Suomen kaltaiseen yhteiskuntaan, akkujen valmistamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja tai pidemmän tähtäimen akkujen vaihtamisrumbaa. Sillä aikaa kun Euroopassa ollaan kovaa vauhtia ajamassa perse edellä puuhun patterilelujen kanssa, Japani panostaa siihen todelliseen tulevaisuuden ratkaisuun eli vetyyn. Tällä viikolla oli taas juttua, että Toyota yrittää jälleen kerran saada Suomeakin heräämään päiväunestaan.

Päänavaus Toyota Auto Finlandilta – toisi Mirai-vetyautot Suomeen

Maahantuoja etsii nyt kumppaneita jakeluverkostoon.

Toyotan ja Lexuksen malleja maahantuova Toyota Auto Finland haluaa kirittää vetyautot Suomen liikenteeseen. Tuomisina on toiseen sukupolveen siirtynyt Mirai, jonka myynti alkaa Euroopassa vuodenvaihteessa.

"Jos yhteistyökumppanit löytyvät jakeluverkoston toteuttamiseen, voimme hyvin myydä Suomeen parisataa autoa vuoteen 2023 mennessä", toimitusjohtaja Heikki Freund arvioi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paanavaus-toyota-auto-finlandilta-toisi-mirai-vetyautot-suomeen/c7f1af21-ff26-43d8-b624-1cbe393f0f1c

[Echidna]

^Ymmärtäisin hallituksen sähköautoinnon paljon paremmin, jos sähköistäminen tukisi kotimaista teollisuutta. Siinä tapauksessa voisi olla hyödyllistä kasvattaa sähköautojen määrää maailmanmarkkinoita nopeammin. Esimerkiksi Japani voisi toimia niin, samalla tukien itselleen tärkeää teollisuutta.

Me kuitenkin aiottaisiin toteuttaa kunnianhimoisinta strategiaa ostamalla velkarahalla tuontitekniikkaa paljon nopeammassa tahdissa kuin markkinat kasvavat. Suomi ostaa autoja n. 0.2% maailmanmarkkinoista, mutta sähköautoja aiotaan ostaa n. 3% osuudella (sähköautojen kokonaistuotanto n. 2M/v ja Suomen tavoite 70k/v=700k@2030). Siinä ei vähäisintäkään järkeä. Aivan hyvin riittäisi seurata markkinoiden kehitystä, eikä silloin tarvitsisi kohkata lakien säätämisen kanssakaan. Markkinat hoitaisivat, jos ei estetä.

Olisi kannatettavaa satsata vaihtoehtoihin, jotka tukevat kotimaista teollisuutta. Mutta se ei ole niin sähäkkää ja mediaseksikästä, jos lisätään biopolttoaineiden käyttöä pikkuhiljaa.

[pyrokatti]

Tänään on uskovaisille tullut taas uusi ilmestys, marraskuun lämpöennätys on rikottu. Paikallisradion soijapoikakin oli sitä mieltä, että tämä jälkeen kukaan ei voi enää epäillä ilmaston lämpenemistä. En tiedä kuinka moni sitä on edes epäillyt, syistä on kylläkin epäselvyyttä. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin ohessa kuvaaja tästä merkittävästä ja pitkäkestoisesta tapahtumasta. Edellinen merkkipaaluhan oli 14,3 astetta.

[lurkkeri]

Jaa, että ihan lentoasemalla mitattu. Ympäröivä betoni- ja asfalttierämaa ei sitten yhtään vaikuta? UHI (kaupungin lämpösaareke) ei yhtään vaikuta?

[insinörtti]

Avaruuteen karkaavan lämmön määrä on verrannollinen kelvin-lämpötilan neljänteen potenssiin. Jos avaruus näkee Porin +10 asteisena, silloin lämpöä karkaa Porista 15% enemmän kuin normaalilla nollakelillä. Oikea otsikko lööppiin olisikin "Pori ei ole koskaan viilentynyt marraskuussa näin tehokkaasti".

[ämpee]

Avaruuteen karkaavan lämmön määrä on verrannollinen kelvin-lämpötilan neljänteen potenssiin. Jos avaruus näkee Porin +10 asteisena, silloin lämpöä karkaa Porista 15% enemmän kuin normaalilla nollakelillä. Oikea otsikko lööppiin olisikin "Pori ei ole koskaan viilentynyt marraskuussa näin tehokkaasti".

Tämän takia pidän ihmeellisenä sitä, että pohjoisen merijään vähyydestä pidetään niin suurta meteliä vaikka globaalia lämpenemistä pelkäävien pitäisi olla pelkästään tyytyväisiä "ylimääräisestä" jäähdytyksestä.
Maapallon vesitermostaatti toimii tehokkaasti.

[Ajattelija2008]

https://climatereanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Jäämerellä on 5 miljoonan km^2 alue, jossa pintalämpötila on noin 15 C yli normaalin. Yleensä koko Jäämeri jäätyy lokakuussa, mutta tuolla on vielä avovettä.

Tuo selittää 0.15 C globaalista anomaliasta, joka tänään on aika korkea, 0.6 C.

Kunhan Jäämeri jäätyy, niin globaali anomalia voi pudota yllättävän alas. Tropiikki kun on alkavan La Ninjan kylmentämä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomi voisi ilmoittautua hiilineutraaliksi jo nyt. Metsät nielee niin paljon hiiltä että se riittäisi tähän jos otettaisiin laskuissa huomioon.

[Roope]

Ei ehkä varsinainen uutinen, mutta Biden on julistautunut presidentinvaalikampanjassaan ilmastohysteerikoksi.

Ilmastonmuutos uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa. Jos sitä ei hallita, se käristää koko planeetan.
- Joe Biden

Yle: Biden lupaa korjata USA:n sielun – 78-vuotias demokraatti elvyttäisi taloutta, yrittäisi saada koronan kuriin ja palaisi Pariisin ilmastosopimukseen 4.11.2020

Visio paahtuvasta maapallosta ja ihmiskunnan katoamisesta ei ole likimainkaan IPCC:n tai tieteellisen konsensuksen näkemys vaan silkkaa dystopiafantasiointia Risto Isomäen malliin.

Piti tarkistaa, oliko Biden tosiaan sanonut noin:

"Climate change is the existential threat to humanity," the former vice president said. "Unchecked, it is going to actually bake this planet. This is not hyperbole. It's real. And we have a moral obligation."

CNBC: Joe Biden calls climate change the 'number one issue facing humanity' 24.10.2020

Koko maapallon käristymisellä pelottelu ei ole enää liioitteluakaan ("hyperbole") vaan hysterian lietsontaa, mutta ilmeisesti toimittajat eivät ole olleet tästä Bidenin mielettömästä lausunnosta moksiskaan, ei ainakaan Ylen Simo Ortamo.

[Histon]

YLE:n välittämän mielipiteen mukaan Elokapina on enemmän yleisen turvallisuuden puolella kuin poliisi. Tuntuu kuin jotkut oikein kerjäisivät uutta sisällissotaa. Elokapinan kaasuttaminen oli kuulemma väärin kun kiekkojuhlijoita ei kaasutettu. Olisiko ero se, että jälkimmäiset eivät aktiivisesti pyrkineet tukkimaan katuja ja autoilijoilla oli myös etukäteen mahdollisuus varautua illan juhlintaan?  #ilmastonmuutoksen hillitseminen 

https://yle.fi/uutiset/3-11623493

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Lokakuussa poliisi suihkutti voimakasta kipua tuottavaa OC-kaasua rauhanomaisten mielenosoittajien silmiin. Tapaus herätti pohtimaan, mitä tai keitä poliisi suojelee. Vastausta kannattaa etsiä poliisilaitoksen historiasta.
[...]
Suomessa ensimmäinen merkittävä panostus poliisivoimiin tapahtui tsaarinvallan aikaisessa Helsingissä vuonna 1906, kun rikkaat pelkäsivät katkeroitunutta työväenluokkaa. Toisen maailmansodan aikaan Valtiollinen poliisi oli tiiviissä yhteistyössä natsien kanssa ja surmasi Pohjois-Suomessa "rodullisia ja ideologisia vihollisia". Sotien jälkeen poliittinen tilanne muuttui jälleen ja siitä muotoutui Neuvostoliiton komennossa "punainen Valpo".
[...]
Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.
[...]
Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä, jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan "ei ole mahdotonta", että ilmastomuutos "poliittisena kysymyksenä" aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.
[...]
Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.

[Roope]

YLE:n välittämän mielipiteen mukaan Elokapina on enemmän yleisen turvallisuuden puolella kuin poliisi.
...
https://yle.fi/uutiset/3-11623493

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Historia kertoo, että valtaapitävät ryhmät ja aatteet muuttuvat ajan saatossa, mutta poliisin tehtävä säilyy samana. Ensi sijassa se suojaa valtaapitäviä ja pyrkii turvaamaan yhteiskuntajärjestyksen pysyvyyden.

Ja kun Elokapinan tavoite on yhteiskuntajärjestyksen kaataminen lakeja rikkomalla, niin konflikti on väistämätön.

Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.

Joona-Hermannin mainitsemat "pikkurikkeet" eivät ole vertailukelpoisia juuri siksi, että punavihreä lain rikkominen on suunnitelmallista ja sillä on poliittinen päämäärä. Terrori-iskusuunnitelmaan suhtaudutaan syystäkin vakavammin kuin känniporukan puukkotappeluun.

Viime vuosina poliisin valtuuksia on laajennettu ja Suojelupoliisin budjetti on kasvanut räjähdysmäisesti. Poliisille on hankittu satojen tuhansien eurojen panssariautoja ja kaikki partiot on varustettu konepistoolein.

Kehitykselle ei ole turvallisuuteen liittyviä perusteita. Rikosten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Perusteita ovat muun muassa joonahermannien väkivaltaiseksi yltyvät mielenosoitukset ja poliittisten vastustajien mielenosoituksia ja samalla poliisia vastaan hyökkääminen sekä sadat tai tuhannet potentiaaliset islamistiterroristit. Poliittista väkivaltaa on ollut viime vuosina enemmän kuin vuosikymmeniin (mm. 612-kulkueen kivittäminen).

Suomen poliisin militarisoiminen heijastelee kansainvälistä trendiä, josta Yhdysvallat on räikein esimerkki. Sitä puoltava retoriikka – johon liitetään usein erityisesti ääri-islamistisen terrorismin uhka – on myös suurelta osin amerikkalaista tuontitavaraa.

Ääri-islamistinen terrorismi ei ole vain retoriikkaa vaan kansainvälinen trendi. Vuodesta 2000 lähtien on tehty nelisenkymmentä tuhatta (!) islamistista terrori-iskua, joista Suomikin on saanut osansa.

Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä(siirryt toiseen palveluun), jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan "ei ole mahdotonta", että ilmastomuutos "poliittisena kysymyksenä" aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.

Elokapina ei ole "rauhanomaista ympäristöaktivismia" vaan sen tavoitteena on demokratian ja länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen purkaminen lakeja rikkomalla.

Elokapinan sylttytehtaalla Isossa-Britanniassa aktivistit ovat muun muassa olleet oikeudessa suunnitelmasta painostaa päätöksentekijöitä pysäyttämällä Heathrow'n lentoliikenne hengenvaarallisesti droneilla. Tempauksissa ei piitata aiheutetusta haitasta tai turvallisuusuhista, vaan tärkeintä on konfliktin hakeminen lakeja rikkomalla.

Kun liikkeen perustanut sekopää Roger Hallam on yllyttänyt hihhulikannattajiaan tappamaan yritysjohtajat, niin tästä on leikki kaukana.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys. Jopa Yhdysvaltojen puolustusvoimien mukaan se on aikamme suurin turvallisuusuhka. Kumpi osapuoli oli siis yhteisen turvallisuuden asialla, Elokapinan mielenosoittajat vai poliisi?

Ilmastonmuutos ei ole millään mielekkäällä mittarilla suomalaisten suurin turvallisuusuhka, tuskin amerikkalaistenkaan. Jos eri mieltä, niin mitattavia todisteita pöytään. Pelottelu ihmislajin sukupuutolla on tietysti täyttä huuhaata.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat Suomessa melko pienet ja monessa mielessä myönteiset, joten suoraksi turvallisuusuhaksi siitä ei ole. Maapallo ei "kärähdä" tai ihmiskunta katoa. Sen sijaan pelätään erinäisiä epäsuoria vaikutuksia kuten "ilmastopakolaisia" tai globaalin talouden horjumista, jotka villeimmissä kauhuskenaarioissa romahduttaisivat nykyisen länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän.

Mutta hetkinen, juuri sehän on myös Elokapinan tavoite.

Tämän ei pidä antaa tapahtua. Aktivismi on demokraattisen yhteiskunnan elinehto ja kansalaistottelemattomuus yksi sen tärkeimpiä muotoja. Sitä ilman juuri mitään merkittäviä edistysaskeleita ei olisi saavutettu. Suomen historiassa tästä löytyy monia esimerkkejä, itsenäistymisestä alkaen.

Kirjoituksensa linkkien esimerkeillä Joona-Hermanni kehtaa rinnastaa elokapinalaisten housuun pissimisen muun muassa kommunistidiktatuurin vastaisiin demokratiaa vaativiin mielenilmaisuihin Neuvostoliiton miehittämissä maissa. Mautonta, etenkin kun joonahermannit haluavat vuorostaan kaataa demokratiat ja asettaa valtaan uudet neuvostot.

Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.

Kuulostaa ihan poliittiseen väkivaltaan kannustamiselta. Hyvä Yle.