Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Kysytään. Mutulla sanoisin, että lienee aivan valtava urakka digitoida vuosikymmenien ajalta kaikki aineisto, joten vielä kestää.

Kyllä mä uskon että se aikaa vie. Tosin yksittäinen hommailijakin tai yksinkertainen tyyppi kuin minä, kykenee naputtamaan asemakohtaiset havaintopäiväkirjat digitaalisesti.

Kun otetaan vaikka 100 vuotta yhden mittausaseman lämpötilahistoriaa, niin se on 730 mittaustulosta per vuosi. 365 min ja 365 max tulosta per vuosi. 73000 mittaustulosta 100 vuoden aikana.

Jos sitten oletetaan että niitä havaintoasemia on vaikka 30. Niin se on 2 190 000 mittaustulosta jotka pitää kirjata.

Jos lunttaa paperilta niin kyllä sitä nyt minuutissa kirjaa sanotaan 4 lukemaa. joka tekee 240 lukemaa tunnissa ja 1920 lukemaa normaalin 8h työpäivän aikana. Joka tarkoittaisi sitä että yksinkertainen minä, kykenisin digitoimaan reilussa 5 vuodessa, noiden 30 havaintoaseman lämpötilasarjat 100 vuoden mittaiselta ajalta.

Tarkoittaa varmaan vain sitä että siellä se digitointi on jätetty jonkun puhdehommaksi, joka tekee sitä vasemmalla kädellä, silloin kun jaksaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Elämä on lyhyt kuin lapsella paita. Se on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Luulevatko nämä kaikesta ahdistuvat ja vinkuvat nykynuoret, että maailma oli turvallisempi ja huolettomampi paikka  50-, 60 -, tai 70-luvulla. Ydinsodan uhka oli todellisempi kuin nämä ilmsatofobiat. Me nyt vaan ei panikoitu. Kyllä on tämän päivän nuorison se sairain ja kovaäänisin paskajengi päästään sekaisin. Heitä ohjastavat viherkommunistien politiikot. Idoliksi kelpaavat sairaat kaasuja ilmassa näkevät lapset.
Sannit joikhaa ahdistustaan, voihan nenäpäivää vaan.
Kevennyksenä Sannille laulu:
https://www.youtube.com/watch?v=WHy8D-gSBQI&list=RDWHy8D-gSBQI#t=59

Pitäs nuorisolla hieman enemmän tutkia historiaa ja ympäristöään. Menneet sukupolvet on surutta paskoneet luontoa. Ja sen kaiken puhdistamiseen ja tutkimiseen olisi syytä kiinnittää huomiota, ja tehdä asialle jotain. Jokia ja järviä on täällä käytetty surutta kaatopaikkoina. Niitä siivoamaan ja tutkimaan niin unohtuu ilmasto hömpötykset. Kaikenmaailman paskaläjiä riittää siivottavaksi meijänki maassa vaikka loppuelämäksi. Ja jos ei nappaa, niin Aasiaan sitte pätemään https://yle.fi/uutiset/3-10393109

"Kuopion Neulalahti on hyvä esimerkki siitä, miten järveä pidettiin sotien jälkeen vuosikymmeniä ongelmajätteen kaatopaikkana. Ympäristön turmeleminen ei vielä tuohon aikaan ollut rikos, mutta nykymittapuulla valtio suorastaan tehtaili ympäristörikoksia ja yritykset ja yksittäiset kansalaiset seurasivat perässä parhaansa mukaan.

Jälkeenpäin jotkut ovat heränneet katumaan."

Onneksi on herätty tähän ongelmaan, mutta vielä tänäkin päivänä suuri määrä ihmisiä käyttää meidän luontoa kaatopaikkana. Katso vaikka viimeisimmät uutisoinnit lapista, kakslauttasessa yrittäjä dunpannut" maan tavalla" paskansa pitkin tuntureita...

Itse ostin muutama vuosi sitten maalta talon. Syvältä mettästä, talo rakennettu 50luvulla. Parin hehtaarin tonttia siivotaan  edelleen. Rojua löytyy haudattuna ja vähemmän haudattuna ympäri tonttia. Tyhjistä viinapulloista vessanpönttöihin ja lämpöpattereihin, kaikkea löytyy. En käsitä väliinpitämättömyyttä, mutta kait se maan tapa vaan oli...

Pitäisi muistaa myös sellainen juttu että sillä sun landtontilla ei 50 luvulla varmaan ole jätehuolto toiminut, Jos kaattis on 50 kilsan päässä niin sinne on saattanut olla vaikea toimittaa jätettä. Lapissakaan ei ole yhtään jätteenpolttolaitosta jostain syystä. Leviltä yms viedään kalliilla jätteet ouluun tai ruotsiin. Jostain syystä viranomaiset eivät saa jätteenpolttolaitosta Lappiin. Jostain syystä viherpunafasistit suhtautuu jätteenpolttoon kielteisesti. Jätehuolto voisi olla meillekin miljardibisnes, kuten Ruotsille.

[PolleaPoeka]

Oikeessa olet, lähimmälle kaatopaikalle  on täältä edelleen vuonna 2020 matkaa yli 100km suuntaansa. Romuauto näkyy silloin tällöin kylillä. 50vuotta sitten varmasti vielä paljon hankalampi tilanne.

Elettiin vielä sodan jälkeisiä aikoja, oli suurta syntiä heittää mitään menemään. Siinä mielessä ymmärtää miksi on romuja pihassa. Ja pitäähän jotku ihmiset romukasojaan taiteena. Kukin tyylillään, mutta eihän sitä tietenkään muiden romuja ole kiva itte alkaa siivoamaan.

[Roope]

Kukaan ei kuitenkaan ole kyennut osoittamaan mitään haittaa ilmastonmuutoksesta. Päinvastoin CO2 ja lämpeneminen parantavat elintarviketuotantoa kaikkialla.

No joo - merenpinnan nousu alkaa aiheuttaa pientä haittaa vuoden 2200 tienoilla, ellei ilmasto ole alkanut viiletä siihen mennessä.

Riippuu keneltä kysyy. Ilmatieteenlaitokselle ku menet haastattelemaan ihmisiä, niin takulla löytyy porukkaa kertomaan ilmastomuutoksen haitoista. Suvussa muutamat opettaja ja yksi erittäin kokenut  tutkija, joka töissä Ilmatieteenlaitoksella. Itse olen myös osallistunut avustajana kokeisiin ja jutellut monen eri tutkijan kanssa ilmastonmuutoksesta. Väitellyt en ole, sillä en koe itseäni tarpeeksi lukeneeksi siihen hommaan, kun on ammattilaiset vastassa.

Mielestäni aika rehellisesti ovat myöntäneet, että ilmastonmuutoksella ei ole suurempia haittavaikutuksia Suomessa.

Eilen oli Ylen aamu-tv:ssä pari asiantuntijaa, ja eivät maininneet tuholaisia ja roudan puutetta kummempia haittoja. Ilmatieteen laitoksen Mäkelä vieläpä kumosi sen ilmastonmuutokseen liitetyn propagandaluulottelun, että myrskyjä olisi muka Suomessa enemmän tai että ne olisivat kovempia.

3:40-
Toimittaja
Onko myrskyjä enemmän, ovatko ne rajumpia?

Antti Mäkelä, ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt -yksikön ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Ei oikeastaan mitään semmoista trendiä ole Suomessa. (..) Niissä [myrskyissä] ei ole toistaiseksi havaittu mitään suurta muutosta.

[no enpä tiedä]

Pari esimerkkiä EU:n päättömästä ilmastonpelastamisesta.

EU:n turvapaikkaa haki viime vuonna 55 810 afganistanilaista (heinäkuu 2019 - kesäkuu 2020). Afganistanilaisen hiilijalanjälki on 0,29 ja EU28 keskiarvo on 6,78. Näiden turviksien hiilijalanjälki kasvaa nyt 23,38 kertaiseksi, mikä vastaa 1,3 miljoonan afganistanilaisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi afgaani ei pysty adaptoitumaan/kilpailemaan työmarkkinoilla länsi-eurooppalaisessa kulttuurissa, tuo mukanaan oman alikehittyneen kulttuurinsa sekä lisääntymisvauhtinsa. Eurooppaan kasvaa vauhdilla työttömien/pienituloisten väestö, joka ei halua/pysty sopeutumaan, ja jolla on liikaa vapaa-aikaa.

Husujen hiilijalanjälki kasvaa Suomessa 147 kertaiseksi.

EU:n junailema Kreikan rahoituksen uudelleenjärjestely tuotti helleeneille 1355 saksalaista tankkia. Korfun saarella ei edelleenkään ole mitään jätehuoltoa. Saarella on kymmeniä ellei peräti satoja haisevia talousjätekasoja. Spiros Bond 007 cafeen ympäristö oliivipuu viljelyksineen näyttää edelleen samalta kuin 40 vuotta sitten 007 Erittäin salainen (For Your Eyes Only) elokuvassa. Saarella on vain kaksi pientä aurinkopaneeli asemaa, vaikka tilaa riittäisi suurillekin aurinkovoimaloille. Lämmintä käyttövettä ei edelleenkään lämmitetä esim. talojen katolla säiliössä. EU:n "apu" on kohdistunut pitkälti auttajamaihin.

Elpymisväline on samaa soopaa eri paketissa. Rahaa siirretään huonommilta mailta parempien maiden taskuun, sillä jokainen jäsenmaa saa edelleen itsenäisesti lainaa markkinoilta.

https://knoema.com/EDGARED2019/global-ghg-and-co2-emissions
https://ind.nl/en/Documents/AT_september_2020_Appendix_2.pdf
https://www.globalfirepower.com/country-military-strength-detail.asp?country_id=greece
https://www.tripadvisor.fi/ShowUserReviews-g8514712-d3415868-r207808911-Spiros_Bond_007_Cafe_Bar-Pagoi_Corfu_Ionian_Islands.html

[simppali]

Turve laitettiin nutulleen, nyt tuodaan haketta ulkomailta (lähinnä Virosta).

Myös lämpövoimaloiden teknologiaan on tehtävä melkoisia investointeja.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/energialaitokset-korvaavat-kotimaista-turvetta-ulkomaisella-tuontihakkeella-kuinka-kestavaa-kehitysta-se-on/7991554

Turpeen verotus liki tuplaantuu ensi vuonna. Lisäksi hallitus päätti puolittaa energiaturpeen käytön tällä vuosikymmenellä. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salon mukaan lasku on ollut viimeisen vuoden aikana yllättävän nopea.

– Siinä on vähän tällaista joukkopaon tuntua, hän toteaa.

Sähköntuotannossa turve näyttelee kaikkiaan vain noin neljän prosentin roolia, mutta lämpölaitoksissa turve palaa ahkerasti. Nyt turvetta suunnitellaan korvattavaksi puulla.

Ulkomaista puuhaketta tilalle
Haastateltujen mukaan puuhaketta joudutaan tuomaan ulkomailta. Alalla ollaan huolissaan, että mitä tapahtuu, jos energian tarve lisääntyy yllättävästi.

Samalla huolta herättää myös arvio satojen miljoonien investoinneista, kun vanhat turvekattilat pitää korvata uudella tekniikalla.

– Kyllä se tulee konkretisoitumaan miljoonien tasolla myös meillä. Jos miettii, että kotimainen turve korvataan ulkomaisella hakkeella, niin kuinka kestävää kehitystä se on, Kokkolan Energian tuotantojohtaja Tommi Korpi pohtii.

Taas on Suomi visioinnin edeltäkävijä ja maailman ilmaston parantamisen ykkönen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Turve laitettiin nutulleen, nyt tuodaan haketta ulkomailta (lähinnä Virosta).

Myös lämpövoimaloiden teknologiaan on tehtävä melkoisia investointeja.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/energialaitokset-korvaavat-kotimaista-turvetta-ulkomaisella-tuontihakkeella-kuinka-kestavaa-kehitysta-se-on/7991554

Turpeen verotus liki tuplaantuu ensi vuonna. Lisäksi hallitus päätti puolittaa energiaturpeen käytön tällä vuosikymmenellä. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salon mukaan lasku on ollut viimeisen vuoden aikana yllättävän nopea.

– Siinä on vähän tällaista joukkopaon tuntua, hän toteaa.

Sähköntuotannossa turve näyttelee kaikkiaan vain noin neljän prosentin roolia, mutta lämpölaitoksissa turve palaa ahkerasti. Nyt turvetta suunnitellaan korvattavaksi puulla.

Ulkomaista puuhaketta tilalle
Haastateltujen mukaan puuhaketta joudutaan tuomaan ulkomailta. Alalla ollaan huolissaan, että mitä tapahtuu, jos energian tarve lisääntyy yllättävästi.

Samalla huolta herättää myös arvio satojen miljoonien investoinneista, kun vanhat turvekattilat pitää korvata uudella tekniikalla.

– Kyllä se tulee konkretisoitumaan miljoonien tasolla myös meillä. Jos miettii, että kotimainen turve korvataan ulkomaisella hakkeella, niin kuinka kestävää kehitystä se on, Kokkolan Energian tuotantojohtaja Tommi Korpi pohtii.

Taas on Suomi visioinnin edeltäkävijä ja maailman ilmaston parantamisen ykkönen.

Turve olisi myös hyvä lisäpolttoainen hakevoimaloille. Paska vaan kun meillä on pöljät päättäjät. Turvetta ei pitäiisi hylätä kokonaan.

[Timo Rainela]

Mainio, opettavainen dokumentti polttoturpeesta.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113245?fbclid=IwAR1DQJqJEaactZXJqRuX3nkeztSZO1M9aRnFasVHpfWmeFbf3vxWuqQ3DbQ

Dokumenttielokuva turpeen nostosta ja turveharkkojen valmistuksesta sekä kuljetuksesta. Valmistumisvuosi 1943.
Turpeen nosto lapioimalla elevaattoriin. Turpeennostoa koneellisesti. Turvejuna. Ruoppausmallinen nostokone. Turvemylly ja kuljetin. Kuivauskenttä. Turveharkkojen valmistus. Turveharkkojen leikkaus. Yhtenäinen turvepötkö kuljetetaan kentälle. Turpeitten kääntöä kentällä. Turpeet kootaan keoiksi. Turpeet kootaan kuljetuskoneelle. Paareilla kannetaan turpeita kuljetusvaunuun. Turvevaunujen kuljetus. Naiset poistuvat työmaalta. Turpeen kuljetus varastoon. Ohrapelto entisellä turvesuolla.

[insinörtti]

Sellaista vain kovasti ihmettelen, että mistä se turve on jääkauden jälkeen syntynyt, kun kerran se ei uusiudu. Suomen turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia; jos se on muodostunut 10 000 vuodessa, tulee sillä vauhdilla vuodessa 110 000 tonnia "uutta öljyä". Se olisi noin 122 miljoonaa litraa öljyä vuodessa.

Toki tarkemman uusiutumisvauhdin saa selville tutkimalla nykyisten soiden kasvua. Jos käyttö ei ylitä kasvua, ja toisaalta ensisijaisesti käytettäisiin soita joista muuten syntyisi suuria metaanipäästöjä, ei silloin pitäisi hiilidioksidipäästöjen puolesta olla mitään ongelmaa.

Jos ongelmia siitä huolimatta on, nekin on helppo ratkaista: Suo on äärimmäisen edullista ostaa. Helsinkiläisen WC:n hinnalla (30000 euroa) saa jo neliökilometrin suota, jostain paikasta enemmänkin. Sen jälkeen ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Antaa vain suon olla ennallaan ja ihastelee sitä vaikka google-mapsista.

[Lalli IsoTalo]

Mainio, opettavainen dokumentti polttoturpeesta.

Ihan kakarana landella muistan olleeni jollain turpeennostosuolla, mikä sen virallinen termi sitten lieneekin. Mieleen jäi, että turve kyti ja alkoi palamaan ihan itsekseen, ja sitä piti varoa. Mitäs google tietää asiasta?

Turve on kuivana herkästi syttyvää ja vaikeasti sammutettavaa. Kuiva turvepöly saattaa palaa räjähdysmäisesti. Sen vuoksi turvetuotantoalueella syttyneeseen tulipaloon liittyy aina hengenvaara.
...
Itsesyttymisiä   tapahtuu   aumoissa  varastointikaudella.  Syttymisherkkyys riippuu olennaisesti turpeen kosteudesta.

Turveauma syttyi palamaan Ranualla

Palon syttymissyynä on todennäköisesti turpeen itsesyttyminen, kerrotaan pelastuslaitokselta.
...
– Turvepalot eivät ole harvinaisia talvellakaan, vaan turveauma voi syttyä itsestään kun olosuhteet ovat otolliset, päivystävä palomestari Pekka Siivola sanoo.

[Velmu]

Lähes kaikki Suomen järvet ovat edellisen jääkauden suohon painamia matalia lätäköitä, jotka niihin virtaavien ravinteiden takia soistuvat taas uudelleen vaikka ihmistä ja turvetuotantoa ei olisi koskaan keksittykään. Seuraava jääkausi tekee soista taas järviä jne. Tämä video kertoo  tyhjentävästi poliitikkojen typeryyden turpeen kohtelussa.  https://www.youtube.com/watch?v=MWiYafnHCaU

[artti]

Muistakaa tulevaisuusorientoitua positiivisesti

Politiikka ja tiedotusvälineet unohtavat usein fossiilisten polttoaineiden ehtymisen vaikutuksen ilmaston lämpenemisessä

Sivut saa suomeksi Google Chrome selaimessa --> klikkaamalla hiiren kakkosella ruutua --> valikosta käännä kielelle suomi

Siis tosi ilahduttava

Ilmaston lämpenemisennuste fossiilisten polttoaineiden poltosta ja muista päästöistä

http://www.roperld.com/science/GlobalWarmingPrediction.htm

Fossiilisten polttoaineiden vähentyminen

http://www.roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm

Suurimittaisessa energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaaja on fuusioreaktori

https://www.iter.org/album/construction

[Roope]

Kyselytutkimus: Suomalaisten tietämys ilmastonmuutoksesta vaihtelee – miehet olivat naisia paremmin perillä ilmastoasioista

Suomalaisia yhdistää huoli ilmastonmuutoksesta, vaikka tietämys siitä vaihtelee.

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen tekemän kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista on keskimäärin kuitenkin hyvä.

Enemmistö kyselyyn vastanneista arvioi, että lisääntynyt hiilidioksidi ilmakehässä aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus osattiin myös liittää fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Sen sijaan suomalaisten perustiedoissa ilmastoasioista on puutteita.

[...]

Tutkimukseen osallistuneiden asennevertailu osoitti, että suomalaisilla riittää tahtoa ilmastotoimiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat huolet ovat yhteiset. Suomalaisten tietotasossa ilmastoasioissa on vielä parannettavaa, mutta tutkijoiden mukaan askeleita oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa on jo otettu.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten motivaatiota ilmastotoimiin vahvistavat inhimilliset tekijät, kuten esimerkiksi omat lapset sekä taloudelliset tekijät.

– Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Käyttöä olisi konkreettiselle tiedolle tekojen kustannuksista, mittakaavasta ja vaikutuksista. Motivaatiota heikentää käsitys suomalaisten tekojen vähäisestä merkityksestä. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia valmiuksia kansalaisilla on ilmastotekoihin, toteaa tutkija Tommi Lehtonen tiedotteessa.

[...]

Tutkimuksen teettivät maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, ammattiliittojen keskusjärjestö STTK, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK), Kuntaliitto sekä Energiateollisuus. Hankkeen toteuttivat e2 Tutkimus ja Vaasan Yliopiston InnoLab.

Yle 25.11.2020

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? hankkeen loppuraportti julkaistu

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä.

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia.

[...]

Kansalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä, ja enemmistö arvioi omaa tietotasoaan realistisesti. Selvä enemmistö arvioi ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä ja osaa kytkeä lisääntyneen hiilidioksidin määrän fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Myös termin "ilmasto" merkitys on useimpien tiedossa.

[...]

Vihreiden kannattajat saivat eniten oikeita vastauksia tietotasokysymyksiin. Hyvin menestyivät myös kokoomuksen kannattajat. Tätä selittää osin näiden puolueiden kannattajien korkea koulutustaso.

Toisaalta vihreiden kannattajissa (35 %) on keskimääräistä enemmän niitä, jotka ajattelevat ilmastonmuutoksen johtuvan täysin ihmisen toiminnasta. Näin ajattelee myös kolmannes vasemmistoliiton kannattajista. Tiedeyhteisössä on laaja yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisten toiminnasta.

Perussuomalaisissa on puolestaan selkeästi eniten niitä, jotka ajattelevat ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin tai täysin luonnollisesta kehityskulusta.

– On tavallista, että ihmiset valikoivat tietopaljoudesta asioita, jotka tukevat heidän omaa maailmankuvaansa. Vaikuttaa siltä, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat haluavat ylikorostaa ihmisten roolia ilmastonmuutoksessa ja perussuomalaisten kannattajat vähätellä sitä, tutkija Jussi Westinen pohtii.

Tiedote 25.11.2020

Ilmassa ristivetoa loppuraportti (pdf)

kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista on keskimäärin kuitenkin hyvä

Kyselyssä oltiin mittaavinaan suomalaisten tietoja ilmastonmuutoksesta, mutta Ylen kuvauksesta huolimatta yksikään kyselyn tosiasiaväite ei käsitellyt ilmastonmuutoksen valtamediassa katastrofaalisiksi kuvattuja seurauksia saati ilmastotoimien vaikuttavuutta.

Kun muihin ilmastonmuutosta koskeviin tosiasiaväitteisiin esitettiin oikea vastaus, johon kyselyyn osallistuneiden vastauksia verrattiin, väitteen "Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta" oikea vastaus jätettiin auki, koska kyse oli muka pelkästä asenteesta. Raportissa ei suoraan väitetä, että suomalaisten ilmastoteoilla olisi merkitystä ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta, mutta siinä annetaan vahvasti ymmärtää, että näin on (tai että näin pitäisi teeskennellä ihmisten motivoimiseksi), mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

"Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta" on kiistaton matemaattinen fakta, ei mielipide, ymmärsi väitteen sitten tarkoittavan yhtä suomalaista tai kaikkia yhdessä. Väärin vastanneita oli yli puolet, mutta raportissa oltiin huolestuneita nimenomaan oikein vastanneista, joilla ei sattuneesta syystä ole motivaatiota tukea radikaalia ilmastopolitiikkaa.

Raportin tekijät hakivat keinoja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin radikaalimman ilmastopolitiikan hyväksymiseksi. Eikö ihmisten pitäisi ensin tietää käsillä olevan uhan laatu, eri politiikkavaihtoehtojen vaikutukset ja sitä kautta radikaalimman politiikan mielekkyys? Näköjään ei.

Kansalaisten ja kuntapäättäjien käsitystä suomalaisten tekojen merkittävyy-
destä mitattiin esittämällä heille väittämä "Suomalaisten teot ovat merkitykset-
tömiä ilmastonmuutoksen kannalta" (kuvio 15). Kysymys jakaa sekä kansalaisia
että kuntapäättäjiä. Kansalaisista 43 prosenttia yhtyy väittämään (täysin tai
jokseenkin samaa mieltä), eli kokee, ettei suomalaisten teoilla ole merkitystä.
Vastaavasti 56 prosenttia on eri mieltä väittämästä eli ajattelee, että suomalaisten
teoilla on vaikutusta.

[...]

Tulokset uusintavat aikaisempien kyselyjen tuloksia, joiden mukaan käsi-
tykset suomalaisten tekojen vaikuttavuudesta jakavat kansalaisia. Se, että
suuri osa suomalaisista kyseenalaistaa täällä tehtävien tekojen vaikuttavuu-
den, ei ole yhdentekevää.

Suuri osa niistä kansalaisista, jotka eivät pitäneet suomalaisten tekoja merki-
tyksellisinä ilmastonmuutoksen kannalta, valitsi keskeiseksi ilmastotekoja hidas-
tavaksi tekijäksi sen, että suomalaisten teoilla on vähäinen vaikutus ilmastoon.
Myös suomalaisten tekojen merkittävyyteen penseästi suhtautuneissa kunta-
päättäjissä on muita kuntapäättäjiä enemmän niitä, joiden motivaatiota edistää
ilmastotoimia omassa kunnassa laskevat niiden vaikuttavuuteen liittyvät epäilyt.

LIITE 1.

KANSALAISKYSELY ILMASTOKÄSITYKSISTÄ

ILMASTOASENTEET

1.   Ilmastonmuutos johtuu...?
a)   Täysin ihmisen toiminnasta (18,3 %)
b)   Pääosin ihmisen toiminnasta, osin luonnollisesta kehityskulusta (55,0 %)
c)   Osin ihmisen toiminnasta, pääosin luonnollisesta kehityskulusta (21,6 %)
d)   Täysin luonnollisesta kehityskulusta (4,2 %)
e)   Ilmasto ei muutu lainkaan (0,2 %)
f)   En osaa sanoa (0,6 %)

2.   Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
a)   Täysin samaa mieltä (13,8 %)
b)   Jokseenkin samaa mieltä (29,1 %)
c)   Jokseenkin eri mieltä (28,2 %)
d)   Täysin eri mieltä (28,1 %)
e)   En osaa sanoa (0,8 %)

ILMASTOTIETOUS

20.   Kuinka paljon koet tietäväsi ilmastonmuutoksesta?
a)   Paljon (20,2 %)
b)   Jonkin verran (63,7 %)
c)   Vähän (14,6 %)
d)   En lainkaan (0,4 %)
e)   En osaa sanoa (1,1 %)

21.   Vastaa seuraaviin ilmastonmuutosta koskeviin oikein/väärin-väittämiin.

a)   Ilmastonmuutos johtuu otsonikerroksen ohenemisesta.
a.   Oikein (33,6 %)
b.   Väärin (50,5 %)
c.   En osaa sanoa (15,9 %)

b)    Sademetsien ja metsien hävittäminen on ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy.
a.    Oikein (28,6 %)
b.    Väärin (52,9 %)
c.    En osaa sanoa (18,5 %)

c)    Ilmastolla tarkoitetaan pitkän aikavälin keskimääräistä säätilaa.
a.    Oikein (73,9 %)
b.    Väärin (16,0 %)
c.    En osaa sanoa (10,1 %)

d)    Ilmastonmuutos johtuu pääosin hiilidioksidin lisääntyneestä määrästä ilmakehässä.
a.    Oikein (74,0 %)
b.    Väärin (10,5 %)
c.    En osaa sanoa (15,5 %)

e)    Tekstiiliteollisuus tuottaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lento- ja rahtiliikenne yhteensä.
a.    Oikein (46,8 %)
b.    Väärin (19,4 %)
c.    En osaa sanoa (33,8 %)

f)    Ilmastonmuutoksen johdosta lumen määrä on vähentynyt pohjoisella pallonpuoliskolla.
a.    Oikein (66,6 %)
b.    Väärin (16,4 %)
c.    En osaa sanoa (17,0 %)

g)    Kasvihuonekaasupäästöjen kasvava määrä ilmakehässä huonontaa ilmanlaatua ja lisää hengitystiesairauksia.
a.    Oikein (59,3 %)
b.    Väärin (23,9 %)
c.    En osaa sanoa (16,7 %)

h)    Suomen keskilämpötila on noussut vähemmän kuin maailmassa keskimäärin.
a.    Oikein (23,3 %)
b.    Väärin (42,9 %)
c.    En osaa sanoa (33,8 %)

i)   Liikkuminen ja asuminen ovat suomalaisten kuluttajien suurimmat hiilidioksidipäästöjen lähteet.
a.    Oikein (64,8 %)
b.    Väärin (21,3 %)
c.    En osaa sanoa (13,9 %)

j)    Suurin osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
a.    Oikein (62,5 %)
b.    Väärin (16,0 %)
c.    En osaa sanoa (21,4 %)

k)    Suomen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 2000-luvun aikana.
a.    Oikein (40,5 %)
b.    Väärin (32,5 %)
c.    En osaa sanoa (27,0 %)

l)   Elintarvikkeiden muovipakkauksien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat käytännössä aina suuremmat kuin itse tuotteen.
a.   Oikein (30,3 %)
b.   Väärin (37,5 %)
c.   En osaa sanoa (32,2 %)

[Fiftari]

Kymmeniä muinaisia nuolia paljastui sulavan jäätikön alta Norjassa – Nuolien iän perusteella alue on ollut suosittu metsästyspaikka tuhansia vuosia

Etelä-Norjan keskiosien vuoristoseudulta on löydetty 68 hyvin vanhaa nuolenvartta tai kokonaista nuolta, uutisoi New Scientist -tiedelehti verkkosivuillaan.

Nuolenvarret ja nuolenpäät olivat olleet vuoristojäätikön kätköissä vähintään satojen vuosien ajan. Vanhimmat nuolet on ajoitettu 6 000 vuoden taakse ja uusimmat noin 700 vuoden päähän.

Nuolet löytyivät, kun 18 hehtaarin kokoinen vuoristojäätikkökaistale suli pois niiden päältä ilmastonmuutoksen seurauksena.

XXX

Kolme tutkijaryhmän jäsentä löysi huhtikuussa Jotunheimenin kansallispuiston viereisen kansallispuiston eli Breheimenin kansallispuiston alueelta muinaisen kulkureitin. Tekniikan Maailma uutisoi tuolloin, että Lendbreenin jo lähes kauttaaltaan sulaneen vuoristojäätikön alta paljastuneen solareitin varrelta löydettiin runsaasti muun muassa viikinkiaikaisia esineitä.

XXX

VANHIMMAT NUOLET ovat radiohiiliajoitusanalyysin mukaan yli 6 000 vuotta vanhoja ja nuorimmat noin 720 vuoden ikäisiä.

Nuolten lisäksi alueelta löytyi myös hyvin säilynyt 3 300 vuotta vanha kenkä (kuva alla) sekä kankaita, joita on tutkijoiden mukaan saatettu käyttää lihan paketoinnissa.

XXX

Sarvi- ja luulöytö yhdessä sen seikan kanssa, että tunturipeuroja esiintyy alueella edelleen, saivat arkeologiryhmän sille kannalle, että Langfonnen vuoristojäätikön alue olisi toiminut tuhansien vuosien ajan tärkeänä metsästyspaikkana.

Tekniikan maailma

Tuskin ne tunturipeurat ovat nyt kuitenkaan jäällä laiduntaneet.

Facebookin puolella kommentoijat ovat nyt vaihtaneet argumentoinnin siihen että oleellista ei ole nyt se että jäätikkö sulaa vaan nopeus kuinka nopeasti jäätikkö sulaa. Ja vielä nuoruudessani oltiin huolissaan että tulee uusi jääkausi.

[Roope]

Kyselyssä oltiin mittaavinaan suomalaisten tietoja ilmastonmuutoksesta, mutta Ylen kuvauksesta huolimatta yksikään kyselyn tosiasiaväite ei käsitellyt ilmastonmuutoksen valtamediassa katastrofaalisiksi kuvattuja seurauksia saati ilmastotoimien vaikuttavuutta.

Kun muihin ilmastonmuutosta koskeviin tosiasiaväitteisiin esitettiin oikea vastaus, johon kyselyyn osallistuneiden vastauksia verrattiin, väitteen "Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta" oikea vastaus jätettiin auki, koska kyse oli muka pelkästä asenteesta. Raportissa ei suoraan väitetä, että suomalaisten ilmastoteoilla olisi merkitystä ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta, mutta siinä annetaan vahvasti ymmärtää, että näin on (tai että näin pitäisi teeskennellä ihmisten motivoimiseksi), mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

"Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta" on kiistaton matemaattinen fakta, ei mielipide, ymmärsi väitteen sitten tarkoittavan yhtä suomalaista tai kaikkia yhdessä. Väärin vastanneita oli yli puolet, mutta raportissa oltiin huolestuneita nimenomaan oikein vastanneista, joilla ei sattuneesta syystä ole motivaatiota tukea radikaalia ilmastopolitiikkaa.

Höblän pääkirjoituksessa Tommy Westerlund paheksuu syvästi ihmisiä, jotka eivät ilmoita uskovansa valheeseen. Westerlund syyttää heitä egoismista ja liittää tällaisen paheksuttavan ajattelun nationalismiin.

Pääkirjoitus: Egoisti lankeaa omaan kuoppaansa

Osa suomalaisista kiistää ilmastonmuutoksen, mutta useampi ottaa ilmastouhan tosissaan ja haluaa, että jotain tehdään, jotta globaali lämpeneminen saadaan pysäytettyä. Kieltäjät eivät luonnollisestikaan ole valmiita tekemään kompromisseja tai muuttamaan elämäänsä ympäristön ja ilmaston vuoksi, mutta into uhrauksille ei ole kovin suuri myöskään niiden keskuudessa, jotka näkevät, mitä tapahtuu.

Näin osoittaa tuore e2-ajatuspajan ja Vaasan yliopiston julkaisema raportti. Siitä ilmenee myös, että noin puolet vastanneista epäilee, että Suomen tekemät ilmastopanostukset ovat merkityksettömiä, kun muut maailman maat eivät ota asiaa tosissaan tai tekevät liian vähän. Näin ajateltuna on loogista, ettei myöskään ole valmis luopumaan kovin paljosta arkielämässä.

"Se on kestämätön ajatus. Jos kaikki ajattelisivat näin, ei ihmiskunta olisi päässyt mihinkään.", sanoo tutkija Tommi Lehtonen, Vaasan yliopiston Innolabin johtaja suoraan (HBL 25.11).

Mutta on samalla tyypillistä ajallemme, että olemme paremmin informoituja ja meillä pitäisi olla aiempia sukupolvia enemmän tietoa siitä, mitä vaaroja ilmastonmuutoksesta ja muista potentiaalisista uhkista voi olla. Siitä huolimatta meitä ohjaa egoismi – miksi meidän pitäisi tehdä uhrauksia, jos toiset eivät tee niitä?

[...]

Nationalismi on taas noussut esiin poliittisena voimana. Se sopii hyvin yhteen sen egoismin kanssa, jota voidaan nähdä myös niissä ihmisissä, jotka eivät välttämättä kannata nationalismia ideologiana. Nationalismi on kollektiivisen egoismin muoto, joka rajoittuu maahan tai kansaan.

Nationalismiin kuuluu myös vastahakoisuus auttaa apua tarvitsevia ihmisiä, pakolaisia. On vieraan pelon ohella myös egoismia, että ei halua jakaa sitä turvallista yhteiskuntaa, jossa itse elää ja maksaa tiettyä taloudellista hintaa.

Yhtenä maailman rikkaimmista maista meillä on velvollisuus jakaa omastamme ja auttaa. Meidän on voitava tinkiä jostain, jos tuloksena on parempi elämä ihmisille muissa maanosissa, joissa elämä on paljon vaikeampaa, turvattomampaa ja kovempaa.

Meidän elämämme ei huononnu, vaikka köyhempien maiden ihmisten elämä parantuu. Onko niin vaikeaa nähdä yhteys, meidän riippuvuutemme muusta maailmasta ja mahdottomuus eristäytyä ja sulkea pois kaikki muut ja kaikki toisenlainen?

Kukaan ei voita eristäytymällä maailmasta vuonna 2020. Se ei yksinkertaisesti onnistu, siitä olemme totisesti saaneet muistutuksen tänä vuonna, kun pandemia on pyyhkinyt yli koko maailman tuhoisin humanitaarisin ja taloudellisin seurauksin. Virus ei kunnioita rajoja, yhtä vähän kuin globaalin lämpenemisen seuraukset.

Riippumatta siitä kuinka pienessä maassa me suomalaiset elämme, on meidänkin panostuksillamme merkitystä ja näyttämällä hyvää esimerkkiä voimme saada muutkin mukaan.  (käännös)

Hbl: Egoisten faller på eget grepp 19.11.2020 (maksumuuri)

Siitä ilmenee myös, että noin puolet vastanneista epäilee, että Suomen tekemät ilmastopanostukset ovat merkityksettömiä, kun muut maailman maat eivät ota asiaa tosissaan tai tekevät liian vähän.

Ei, vaan noin puolet vastanneista vain on sitä mieltä, että "Suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta". Tekojen vaikuttavuudella ei ole tekemistä sen kanssa, mitä muut maat tekevät tai eivät tee, eikä tutkimuksessakaan kysytty tällaisesta.

Näin ajateltuna on loogista, ettei myöskään ole valmis luopumaan kovin paljosta arkielämässä.

On tosiaan loogista, että kaikki eivät ole valmiita luopumaan jostain vain pelkän symbolipoliittisen eleen vuoksi, mutta toisaalta hyvesignaloinnilla on ihan oma logiikkansa.

"Se on kestämätön ajatus. Jos kaikki ajattelisivat näin, ei ihmiskunta olisi päässyt mihinkään.", sanoo tutkija Tommi Lehtonen, Vaasan yliopiston Innolabin johtaja suoraan (HBL 25.11).

Mutta on samalla tyypillistä ajallemme, että olemme paremmin informoituja ja meillä pitäisi olla aiempia sukupolvia enemmän tietoa siitä, mitä vaaroja ilmastonmuutoksesta ja muista potentiaalisista uhkista voi olla. Siitä huolimatta meitä ohjaa egoismi – miksi meidän pitäisi tehdä uhrauksia, jos toiset eivät tee niitä?

Vaikka Westerlund yrittää vääntää siihen suuntaan, tässä ei ole kyse ilmastonmuutostietoisuudesta vaan faktasta, että suomalaisten ilmastopoliittisilla uhrauksilla (ainoa maa maailmassa, jossa hiilineutraalisuutavoite vuonna 2035) ei ole mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi tehdä sellaista, millä ei ole vaikutusta, ja jopa mullistaa koko yhteiskunta sen vuoksi? Muilla mailla ei ole vastaavaa kiirettä, enkä ole huomannut niitä syytettävän egoismista, jonka Westerlund muuten on käsittänyt virheellisesti.

Nationalismiin kuuluu myös vastahakoisuus auttaa apua tarvitsevia ihmisiä, pakolaisia. On vieraan pelon ohella myös egoismia, että ei halua jakaa sitä turvallista yhteiskuntaa, jossa itse elää ja maksaa tiettyä taloudellista hintaa.

Yhtenä maailman rikkaimmista maista meillä on velvollisuus jakaa omastamme ja auttaa. Meidän on voitava tinkiä jostain, jos tuloksena on parempi elämä ihmisille muissa maanosissa, joissa elämä on paljon vaikeampaa, turvattomampaa ja kovempaa.

Ei sillä ole tekemistä nationalismin kanssa, että vastustaa Suomen nykyistä ilmasto- tai maahanmuuttopolitiikkaa, sillä ne eivät ole puolustamisen arvoisia kuin korkeintaan oman rahapussin täyttämisen näkökulmasta.

Yhdenkään köyhän elämä ei muutu paremmaksi muualla maailmassa, vaikka suomalaiset lopettaisivat hengittämisen kokonaan, ja Suomen ilmastopolitiikan hienosäädöllä on vieläkin vähemmän vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Vastaavasti maailman hädänalaisten auttamisella ja kurjuuden vähentämisellä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, että auttamisen nimissä on asutettu kymmeniä miljoonia kehitysmaalaisia länsimaihin. Auttaminen kohdistuu enimmäkseen vääriin ihmisiin ja se on noin sata kertaa kalliimpaa kuin auttaminen lähtömaissa ja niiden lähialueilla. Rajallisten auttamisresurssien maailmassa tälle ei ole mitään puolustusta.

Kyse on molemmissa symbolipolitiikasta, kalliista eleistä, joiden vaikuttavuus ei perustu pakolaisten auttamiseen tai ilmastonmuutoksen hidastumiseen vaan siihen, kuinka paljon kipua ja vastustusta ne aiheuttavat suomalaisissa.

Meidän elämämme ei huononnu, vaikka köyhempien maiden ihmisten elämä parantuu. Onko niin vaikeaa nähdä yhteys, meidän riippuvuutemme muusta maailmasta ja mahdottomuus eristäytyä ja sulkea pois kaikki muut ja kaikki toisenlainen?

Tähänastisten kokemusten perusteella aivan varmasti elämämme huonontuu, mutta sillä on suuri merkitys, miten paljon ja millä tavoin se huonontuu. Pelkkä rahan kippaaminen ulkomaille kirpaisee sekin, mutta ei yhtä paljon kuin kehitysmaiden ongelmien rahtaaminen Suomeen meidän keskellemme.

Mitä me oikein menetämme, jos suljemme mahdollisuuksien mukaan ulkopuolelle ennalta sen, minkä tiedämme luovan pahoja ongelmia? Toisaalta, mitä me oikein saamme, kun haalimme Suomeen ongelmia ja velvollisuuksia ulkomailta?

Ruotsi oli ainutlaatuinen humanitaarisen supervallan testi, esikuva maailmalle. Kokeilu kaatui omaan mahdottomuuteensa siinä missä Neuvostoliittokin.

Kukaan ei voita eristäytymällä maailmasta vuonna 2020. Se ei yksinkertaisesti onnistu, siitä olemme totisesti saaneet muistutuksen tänä vuonna, kun pandemia on pyyhkinyt yli koko maailman tuhoisin humanitaarisin ja taloudellisin seurauksin. Virus ei kunnioita rajoja, yhtä vähän kuin globaalin lämpenemisen seuraukset.

Miten kaikki voi mennä noin väärin?

Pandemia jos mikä on osoittanut eristäytymisen välttämättömäksi. Virukset kun eivät leviä rajojen yli itsestään vaan ennen kaikkea ihmisten mukana.

Globaalin lämpenemisen seuraukset taas eivät parhaan tieteellisen tiedon mukaan ole Suomelle likimainkaan niin vahingollisia kuin Suomen ääriradikaalin ilmastopolitiikan seuraukset.

Riippumatta siitä kuinka pienessä maassa me suomalaiset elämme, on meidänkin panostuksillamme merkitystä ja näyttämällä hyvää esimerkkiä voimme saada muutkin mukaan.

Ei ole merkitystä. Jos Suomi kieltäytyisi yhteisistä ilmastosopimuksista, sitä ehkä hetki ihmeteltäisiin, mutta siinä kaikki.

Sen sijaan on jo nähty, että Suomelle luultavasti kymmeniä miljardeja euroja maksava hyväksi esimerkiksi julistautuminen ei ole vakuuttanut ainuttakaan muuta maata tai edes EU:ta. Suomen hiilineutraalisuustavoite on vuodessa 2035, EU:n vuodessa 2050 ja Kiinan vuodessa 2060. Ne eivät enää muuksi muutu, tai jos vuosikymmenten kuluttua muuttuvat, niin sillä ei ole enää tekemistä Suomen kanssa.

Suomi tulee näyttämään muille esimerkkiä korkeintaan siinä, millaisiin ongelmiin, velkaantumiseen ja sisäpoliittiseen sekaannukseen, ääriradikaali ilmastopolitiikka johtaa. Marinin hallitus ei ole kaikesta ilmastokohkaamisesta huolimatta saanut edes vielä laskettua ajamansa ilmastopolitiikan hintalappua.

[repsikka]

Tämmöinen artikkeli sattui vastaan.  Kertokaapa asiasta paremmin perillä olevat hommalaiset, onko kyseessä nerokas innovaatio vai toteuttamiskelvoton vihreä unelma.
Pari omaa huomiota:
Tasavirran syöttäminen verkkoon ei käyne ihan noin vain.
Toisekseen, mistä löytyy kymmenkunta Teslan omistajaa, jotka ovat valmiit tyhjentämään ajopeliensä akut vain siksi, että joku naapuri pääsee lauantaisaunaan ?
Sähkökatkon varalta tietenkin on kiva, että varavoimaa on tarjolla omassa taloudessa, mutta kylmälaitteiden pyörittäminen akulla ei ole läpihuutojuttu.

Lainaus :
7Sähköautojen käyttö hajautettuna varastona 
Joidenkin arvioiden mukaan autoja ajetaan vain noin viisi prosenttia ajasta (Liimatainen & Viri 2017). Jäljelle jäävän ajan autot vievät tilaa käyttämättöminä parkkipaikoilla. Ajatus siitä, että autoja voisi hyödyntää myös silloin, kun niillä ei ajeta, on houkutteleva. Kotiin kiinni kytketyllä sähköautolla voisi tuottaa ja varastoida sähköä kotitalouden käyttöön. Tätä kutsutaan Vehicle-to-Home-eli V2H-malliksi.Jo pieni määrä sähköautoja voi toimia hyvän kokoisena sähkövarastona. Kampman ym. (2011) arvioivat akun keskimääräisen kapasiteetin olevan ladattavilla hybrideillä 13 kWh ja täyssähköautoilla 26,7 kWh. Edellä esittelimme Lassilan ym. (2012) tutkimuksen, jossa he käyttivät oletuksena 30 kWh akkukapasiteettia ja 3,6 kW purkutehoa per auto. Jos käytettävissä on esimerkiksi satoja tuhansia autoja, on akuston kapasiteetti jo gigawattitunnin eli miljoonan kilowattitunnin luokkaa. Jotta tätä varastointikapasiteettia voidaan hyödyntää, on autojen oltava kytkettyinä sähköverkkoon. Lisäksi kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii palveluntarjoajia, jotka kokoavat kuluttajien tarjoamista pienistä varastoista suurempia kokonaisuuksia.

https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/IP_Sahkoautoistumisen-ajurit_sahkomarkkina_.pdf

[mannym]

En kyllä ole vielä törmännyt lataajaan joka puskisi verkkoon virtaa auton akusta. Standardi sellaisesta on olemassa mutta ei niitä pahemmin ole näkynyt.

Tuo autojen akkujen käyttäminen sähkötarpeen tasaamiseen on sinällään toimiva juttu. Joskin se ei akulle tee kovin hyvää. Jatkuva lataus/tyhjäys/lataus kun syl sitä lataus/tyhjäys syklimäärää mikä akulla on varsin tehokkaasti.

Tuo on oikeastaan jatkumoa utopialle älykkäästä sähköverkosta, jollaista ei ole vielä missään. Mutta joka kohta ratkaisee kaikki meidän ongelmat sähkön tuotannossa, jakelussa yms.

Ei jatkoon.

[HDRisto]

Helpompaa ja halvempaa on ostaa invertteriagregaatti (niitä on kilowatista lähtien niin tehokkaisiin kuin luulee tarvitsevansa) kuin koettaa joillain Teslalla pitää tönössä sähköjä. Yhden Teslan hinnalla saa jo melkoisen voimalan. Yksimielinen porukka voi sitten vaikka rakentaa oman varavoimaverkon mökkikyläänsä jos tahtoa riittää.

Se satojen tuhansien joutilaitten sähköautojen aika ei taida ainakaan Suomessa olla ihan lähiaikoina. Ja jollain / jossain nekin pitäisi ladata.

[insinörtti]

Kyseessä on, jälleen kerran ja yllättäen, toteuttamiskelvoton vihreä unelma. Akku kestää rajallisen määrän syklejä, jolloin varastoinnin kustannukseksi pelkän akun hinnan osalta muodostuu n 10-20 c/kWh. Sellaisessa tilanteessa sähköä ei kannata varastoida, vaikka sen saisi täysin ilmaiseksi.
Tässä ehkä tavoitellaan sitä, että varastointi maksatettaisiin autoilijoilla, jolloin se toki jonkun näkökulmasta on ilmaista. Varastoinnin hinta pitäisi saada selvästi alle 5c/kWh, jotta se alkaisi kannattaa.

[Jepulis]

....
Tämmöinen artikkeli sattui vastaan.  Kertokaapa asiasta paremmin perillä olevat hommalaiset, onko kyseessä nerokas innovaatio vai toteuttamiskelvoton vihreä unelma.

On vaikea nähdä ainakaan mikä markkinamekanismi voisi tarjota kuluttajalle sellaista niin mittavaa etua, että lähtisi myymään akustonsa käyttöiän lyhentymisen riskillä sähköä takaisinpäin pelkästään vaikkapa sähkön hintavaihtelusta hyötyäkseen. Se kuluttajan teoreettinen etu varmasti jäisi pieneksi, koska jos se toisaalta olisi iso etu, niin miksipä sähköyhtiö sitten ei ostaisi keskitetysti samaa joustovaraa jollain halvemmalla tekniikalla. (Vaikka suurta vesivoimajörjestelmää pumppaamalla, jonka kaltaisia kaiketi onkin olemassa.)

Eli vapaaehtoista tietä tuskin tulisi montaa käyttäjää tämäntapaiselle. Sanoisin, että idea on osa tämän vihertävän aiheen myyntiponnistelua. Kymmenestä hyvästä osa lienee tämmöistä maalailua, joka ei tule johtamaan mihinkään.

Toisaalta akkuihin käyttöiän päättyessä jäänee vielä purku- ja latauskykyä, joka välttämättä ei riitä autoiluun mutta toisessa käytössä voi olla vielä täysin pätevää. Voisi kuvitella siihen löytyvän joku idea, joka saa siipiä selkään.

[Totti]

Tämmöinen artikkeli sattui vastaan.  Kertokaapa asiasta paremmin perillä olevat hommalaiset, onko kyseessä nerokas innovaatio vai toteuttamiskelvoton vihreä unelma.

Kyllä se unelmakategoriaan on pakko pistää. Teknisesti on täysin mahdollista syöttää sähköverkkoa auton akusta. Tekniikka tämän toteuttamiseen on hyvin tunnettu jo vuosikymmenten takaa. Kaupallisesti siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä.

Kuten tässä jo todettiin, akku "kuluu" kun sitä ladataan ja tyhjennetään. Akuilla, riippuen akkutekniikasta, on siis tietty määrä lataussyklejä, jonka puitteissa sen varastointikyky laskee esim. alle 80% uudesta tms. (määritelmäkysymys). Pointti on kuitenkin se, että auton kallista akkua ei kannata tyhjentää ja lataa verkkokäyttöön koska se "kuluu" muutenkin kun sitä ladataan ja tyhjennetään ajamistarpeeseen. Auton omistaja siis pilaa oman akkunsa sillä, että hän tyhjentää sähköt verkkoon muiden käytettäväksi.

Nykyisellään sähköyhtiö maksaa aika vähän esim. kotitalouden tuottamasta aurinkosähköstä eikä ole mitään syytä olettaa, että se maksaisi enemmän jos sähkö tulisi auton akusta. Joka tapauksessa sähköyhtiö ei maksa sähköstä enemmän kun se velottaisi auton omistajalta autoa ladatessa. Talouskuvio on siis lähtökohtaisestikin negatiivinen auton omistajan näkökannalta.

Lisäksi verkon syöttäminen akusta vaatii erinäistä elektroniikkaa, jolla luodaan verkon kanssa synkronoitu verkkovirta eli ns. invertteri. Näitä inverttereitä käytetään esim. aurinkopaneeliasennuksissa kytkiessään paneelit invertterin kautta talon sähköverkkoon. Tehoinvertteri, josta tässä olisi kyse, on kallis apparaatti, jonka hinta huitelisi 1000-4000 euron välillä riippuen syöttötehosta. Invertterin kustannukset jäisivät auton omistajalle, joka ei koskaan saisi niitä katettua negatiivisen tuoton takia.

Eli vaikka juttu toimisi teknisesti, niin auton omistaja tekee tappiota joka vaiheessa: hän maksaa autonsa lataamisesta, hän saa vähemmän syöttäessään sähköä takaisin verkkoon, hän kuluttaa akkunsa ja joutuu uusimaan sen nopeammin, hän joutuu maksamaan invertteristä.

Vihervasemmistolaisen talouslogiikan mukaan (kuten EU-koronapaketista näimme) tämä olisi tietenkin silkkaa voittoa, mutta näin tavallisena kansalaisena, joka joutuisi maksaa laskut, tilanne on toinen.

[F1nka]

Joka kuntaan ja taajamaan oma pieni ydinvoimala ja jäähdytysveden kierto paikallisen apteekin ja vanhainkodin välille, jotta ei lonkan murru liukastellessa talvisin. Olisi Suomi paremmin suojassa myös digiajan hyökkäyksiltä, kun joka kunta voisi tarvittaessa itsenäisesti tuottaa sähköä ja lämpöä.

[Velmu]

Vihreät ovat kummallinen porukka. Vuonna 2014 ei ydinvoima kelvannut heille lainkaan ja nyt se on tullut suosituksi turpeen korvaajaksi https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vihrat-lahtee-hallituksesta-ville-niinisto-ydinvoiman-aika-on-yksinkertaisesti-ohi/

[F1nka]

^Onhan se positiivista, jos edes kerran kymmenessä vuodessa kykenee jonkin asian suhteen muuttamaan mieltänsä. Edelleen perusidea taitaa vihreillä olla, että tavallisten ihmisten elämä pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi ja hyvän asian vuoksi toimivien kuuluukin lennellä kaukokohteisiin. Menetelmät ja syyllistämisen kohteet vain vaihtelee.

[Bellerofon]

Teoreettisella tasolla säätöenergiana ok, mutta siitä pitäisi saada järkevä korvaus. Sehän se vasta olisi ratkiriemukasta, että aamulla duuniin lähtiessä akku olisikin imetty tyhjiin lataamisen sijasta. Paljon helpompaa säätöenergia olisi ottaa vaikka taloista ja sulkea esim. lämmitykset muutamaksi minuutiksi isolta joukolta rakennuksia. Siinä ajassa ei talo paljon kylmene ja reserviä riittää.
Jotenkin tuntuu, että nykyinen akkutekniikka ja sähköautot ovat kestämätön yhdistelmä.

[no enpä tiedä]

Ilmastotekojen osalta moni julkkispoliitikko on viime vuosina aasinhattunsa ansainnut. Vihreiden oma puuhapoika, Pekka Haavisto möi meidän sähkösiirron ja samalla tuli estäneeksi esim. aurinkopaneelien hajautetun käytön. Suomalaiset voisivat asentaa kesämökkiensä katoille aurinkopaneelit ja hyödyntää niitä myös kaupunkiasunnoissaan, mutta sähkönsiirto ja veroluonteiset maksut syövät kaiken hyödyn. Tämän purkamiseen ja aurinkoenergian hankinnan tukemiseen ei varmaan löydy yhtään poliittista tahtoa.

Uusimmat aurinkopaneelit (valopaneelit) lataavat myös pilvisellä säällä ja niiden kapasiteetin kaksinkertaistuessa, on yksikkökustannushinta pudonnut samalla 24%. Tai näin ainakin valtioneuvoston selvityksessä todetaan. Ja eiköhän niitä paneeleja saa tulevaisuudessa vaikka korvaamaan parvekelasien alaosan.

Suomi on pudottanut co2 päästöjä vuoden 2003 huipusta aivan riittävällä vauhdilla.  Se on pudonnut aikavälillä 2000 - 2018 yhteensä 27%. Saksalla 17%, Italialla 39% ja Ruotsilla 47%. Saksassa on taasen euroopan pätevimmät kirjanpitäjät, joten eiköhän sielläkin tapahdu maaginen lasku jossain vaiheessa. EU:n taakanjakopäätöksen mukaan,  EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Otin tähän esille Italian ja Ruotsin, koska molemmissa maissa ajellaan melko mukavasti kaasuautoilla ja heidän päästöt ovat laskeneet muita nopeammin. Italiassa on 1063 kaasun tankkausasemaa. Ruotsissa 185 ja Suomessa 41, joista ehkä 30 on samaan aikaan toiminnassa. Reilun kolmen vuoden kaasuautoilukokemuksella, voin sanoa niiden asemien olevan riittävän usein epäkunnossa ja kehä kolmosen ulkopuolella turhan etäällä toisistaan.

Miksi meillä edelleen pidetään kaasuautoilua kummajaisena? Tankkaaminen vie noin 2-3 minuuttia, hinta on edullinen ja vielä ennen sähköautobuumia, sitä pidettiin täälläkin varsin puhtaana vaihtoehtona.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 28 % energiasektorin päästöistä. Energiasektori on maan päästöjen mörkö  74% osuudellaan. Tähän kuuluu siis myös sähköntuotanto.

Maailmanlaajuisesti EU:lla menee ihan hyvin päästöjen osalta. Saksa on suurin päästelijä 2018: 0,57GT osuudella (2% global), kun taas Italian päästöt oli 0,33GT. Vois muukin maailma vähän jarrutella päästöjään.   

muoks. kirotusvihree

https://knoema.com/EDGARED2019/global-ghg-and-co2-emissions
https://www.ucsusa.org/resources/each-countrys-share-co2-emissions
http://cngeurope.com/
http://www.stat.fi/til/khki/2019/khki_2019_2020-05-28_kat_001_fi.html
https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161978/VNTEAS_2019_73.pdf

[Titus]

Selvitys: Turpeen energiakäytön vähenemien aiheuttaa yrityksille 800 miljoonan euron menetykset
Alan etujärjestön teettämässä selvityksessä arvioidaan, että työpaikkoja häviää 1700 ja välillisesti 3500. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että selvityksen tulokset ovat aihetta pohtivan turvetyöryhmän tiedossa.

ENERGIATURPEEN vähentynyt kysyntä käymässä alan yrityksille kalliiksi.

Näin todetaan tuoreessa selvityksessä, jonka alan etujärjestö teetti Taloustutkimuksella. Selvityksen mukaan alalta häviää lähivuosina suoraan 1700 työpaikkaa ja välillisesti 3500 työpaikkaa.

Turpeentuottajien ja turvetta kuljettavien yritysten tappioiksi arvioidaan noin 800 miljoonaa euroa vuosikymmenen aikana. Tappiot kertyvät menetetyistä voitoista sekä tuotantoalueiden, tuotantokaluston arvon alenemisesta.

"Turvealan kone- ja kuljetusyrittäjien menetykset on korvattava julkisista varoista, koska tehdyillä poliittisilla päätöksillä viedään turvetoimialan yrityksiltä edellytykset harjoittaa elinkeinoaan", toteaa Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

Koneyrittäjät on energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Sen jäsenistä iso osa toimii turvealalla.

TALOUSTUTKIMUKSEN selvityksessä todettiin, että turpeen tuotannossa toimii 442 yritystä ja turpeen kuljetuksessa 75 yritystä, joista lähes kaikki ovat pienyrityksiä. Ne tekivät liikevoittoa yhteensä 46 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että yritykset menettävät kymmenen vuoden aikana 460 miljoonaa euroa liikevoittoa, jos energiaturpeen tuotanto laskee nykyarvioiden mukaisesti. Lisäksi tappioita koituu käyttöomaisuuden arvon alenemisesta. Yritysten taseissa on turvesoita, kiinteistöjä, koneita ja laitteita noin 750 miljoonan euron arvosta. Selvityksen mukaan varovainen arvio on, että käyttöomaisuuden arvo puolittuu.

Se tarkoittaisi, että arvonalenematappiot olisivat 375 miljoonaa euroa. Tuntuvat tappiot selittyvät ensisijaisesti sillä, että turpeen tuotannossa käytettäville laitteille ja koneilla on usein pitkä, jopa 20 vuoden käyttöikä, mutta niille on vaikea keksiä vaihtoehtoista käyttöä tuotannon loppuessa.

Velkaa alan yrityksillä on 550 miljoonaa euroa erilaisista investoinneista. Jos arvioitu energiaturpeen kysynnän ja tuotannon lasku toteutuu, jäisi veloista puolet eli 275 miljoonaa hoitamatta, jolloin ne jäisivät pankkien hoidettaviksi luottotappioina. Koneyrittäjien mukaan valtio menettää alasajon myötä turveveron tuon ja turpeentuotantoketjun verotuoton.

HALLITUS päätti syksyn budjettiriihessä kiristää turpeen verotusta 2,7 eurolla megawattituntia kohti. Turpeen käyttöä pyritään myös vähentämään päästökaupalla, jolloin verotus kiristyy lisää, jos päästöoikeuksien hinnat ovat liian matalalla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000007661063.html

Lisäksi esim maatalouden kuiviketurve tuodaan tästä lähtien muualta   

Ajetaan tuotanto alas ja ruvetaan miettimään korvaamista julkisesta kassasta = profit ?

[no future]

Turpeen käyttöhän vähenee tällä hetkellä ihan luonnollisesti, ei hallitus ole siihen ehtinyt vielä edes puuttumaan. Mitä tuottajien ahdinkoon tulee, niin yrittäjyys on, eikä alan näkymien huonontuminen hamaan tulevaisuuteen saakka voi tulla yllätyksenä änkyröimmällekään. Mutta kunnon kepulaisina ollaan tietty heti vaatimassa tukirahoja. Turvehan saa vielä tälläkin hetkellä valtavaa verotukea suhteessa muihin polttoaineisiin, ja silti kysyntää ei enää oikein ole.

Eniten naurattaa, että kovimmat turpeen puolustajat sössöttävät aina whataboutismia kivihiilestä, vaikka nimenomaan kivihiili on se energiamuoto minkä käyttö on ihan lailla kielletty Suomessa 1.5.2029 alkaen. Valtaosa kivihiilen käyttäjistä aikoo itseasiassa luopua siitä kokonaan jo 2025, koska kepu junaili niille hallituksessa investointikannusteen nopeutetusta aikataulusta.

[qwerty]

Sama lähde. Kaksi eri lähestymiskulmaa.

BBC: Climate change - Snowy UK winters could become thing of the past
The Met Office says these temperatures are subject to variation and some years may see days colder than the average

The Sun: THE BIG FREEZE UK weather forecast today – December could be coldest EVER
Temperatures are set to plunge to -10C

[Kova luu]

Turpeen käyttöhän vähenee tällä hetkellä ihan luonnollisesti, ei hallitus ole siihen ehtinyt vielä edes puuttumaan. Mitä tuottajien ahdinkoon tulee, niin yrittäjyys on, eikä alan näkymien huonontuminen hamaan tulevaisuuteen saakka voi tulla yllätyksenä änkyröimmällekään. Mutta kunnon kepulaisina ollaan tietty heti vaatimassa tukirahoja. Turvehan saa vielä tälläkin hetkellä valtavaa verotukea suhteessa muihin polttoaineisiin, ja silti kysyntää ei enää oikein ole.

Eniten naurattaa, että kovimmat turpeen puolustajat sössöttävät aina whataboutismia kivihiilestä, vaikka nimenomaan kivihiili on se energiamuoto minkä käyttö on ihan lailla kielletty Suomessa 1.5.2029 alkaen. Valtaosa kivihiilen käyttäjistä aikoo itseasiassa luopua siitä kokonaan jo 2025, koska kepu junaili niille hallituksessa investointikannusteen nopeutetusta aikataulusta.

Oot sinäkin sitten omaksunut tuon vasemmiston käyttämän propagandistisen "verotuki" -termin, eli kun jotakin asiaa ei veroteta, tai verotetaan vain vähän, niin puhutaan harhauttavasti sen asian saamasta verotuesta.
Ja mitä tulee yrittämisen riskeihin, niin tälläistä riskiä, mikä toteutuu poliittisen päätöksen seurauksena, sellainen on liikaa parhaimmillekkin yrittäjille, sen sijaan jos ei osaa hommaansa tai pärjää markkinoilla, niin sellaisen yritysriskin toteutuminen, ns. luova tuho, on yrittämisessä ihan ok ja hyväksyttävissä.
Mutta ei tälläistä poliittisen päätöksen seurauksena tapahtuvaa kokonaisen elinkeinon alasajoa.
Minkähän maaseudun elinkeinon hallitus aikoo seuraavaksi tuhota ihan poliittisilla päätöksillä, onko se turkistarhaus, metsäteollisuus, vai ehkä maatalous?

Mitä tulee turpeen tarpeellisuuteen, niin kuten monissa jutuissa on todettu,nyt sitä joudutaan korvaamaan tuontihakkeella, mm.Venäjältä tuodaan, onko se sitten järkevää?

Mitä tulee maaseudun ihmisten tukiin, niin taas on tarkoituksella unohdettu moninaiset kaupunkilaisten nauttimat tuet, kuten asumistuet, työttämyyskorvaukset, toimeentulotuet ym. ym. Eikö kaupunkilaistenkin olisi kivempi olla riippumattomia näistä "sosiaalidemokraattisista tuista" ja elää ihan sillä omalla työllään?