Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[pyrokatti]

Suomen ilmastopaneelille on sattunut harmittava laskuvirhe. VATT-tutkimus tiedottaa:

Aiemman arvion mukaisen noin 8 miljardin euron BKT-kasvun sijaan odotettavissa olisi siis noin 80 miljoonaa euroa. Myös työllisyysvaikutukset jäisivät sadasosaan aiemmin uutisoidusta.

Tämä tapauskin kuvaa aika hyvin näiden ilmastopaneelien ym. toimintaa. Se että tämän suuruusluokan virhe jää raportiin, kertoo lähinnä siitä ryhmällä ei ole mitään käsitystä näiden lukujen merkityksestä reaalimaimassa. 3.5% BKT:n kasvu vuodessa on melkoinen muutos. Toinen vaihtoehto on se, että virhe on tahallinen. Korjaus on ainakin hävitetty hyvin näkyvistä. Tiedotteessa on maininta että BKT- ja työllisyysprosentteja on päivitetty. Häveliäästi jätetään mainitsematta päivitetyt luvut. Tiedotteen päivityskin on vaatinut lähen viikon aikaa.

Tiedotetta päivitetty 22.9.2020 klo 14:27. Korjaukset BKT- ja työllisyysprosenttimuutoksiin, kuten raporttiin ja tiivistelmään tehtiin 16.9.2020.

Tiivistelmässä (PDF) ja raportissa (PDF) ei ole päiväystä tai versiohistoriaa joten niistä tehtyjä korjauksia ei voi havaita. HS käyttää 19.9.2020 päivätyssä jutussa vielä virheellistä arvoa. Juttu perustuu ilmeisesti tiedotteeseen. Tiedotetta ei kannata korjata liian hätäisesti.

[...]
Ilmastopaneeli esitti arvion, että esimerkiksi uusiutuvan energian paketti kasvattaisi bruttokansantuotetta noin 3,5 prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä suhteessa koronan aiheuttamaan taantumaan.
[...]

[l'uomo normale]

HELSINGIN kaupunginvaltuusto on päättänyt alkaa valmistelemaan ilmastohätätilajulistusta. Asiasta päätettiin keskiviikkoiltana valtuuston kokouksessa.

Vastaavia julistuksia on tehty Euroopan parlamentin 27. marraskuuta 2019 julistaman ilmastohätätilan jälkeen monissa maissa ja yli 1 000 kunnassa ympäri maailman. Julistuksen perusviesti on, että ilmastotoimilla on kiire ja nyt on aika toimia.

Hätätilajulistuksen myötä Helsinki haluaa liittyä niiden kaupunkien joukkoon, jotka korostavat ilmastotoimien välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä.

ALOITTEEN ilmastohätätilasta tekivät Leo Stranius (vihr) ja 23 muuta valtuutettua.

[...]

Useampi valtuutettu nosti kuitenkin esiin sen, ettei ilmastohätätilajulistus johda suoraan mihinkään toimenpiteisiin. Jussi Halla-aho (ps) piti julistusta "moraaliposeerauksena".

Kristillisdemokraattien Mika Ebeling puolestaan kiisti ilmastonmuutoksen olemassaolon.

"Siksi ei ole mitään hätätilaa, mitä julistaa, eikä valtuuston pidä huutaa ihmisille 'pöö'"[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006646362.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=13&utm_source=tf-other&share=8ebcdda739d12fa95fb9e9e00bc6eb37

HÄTÄ!

[qwerty]

^
Äänestystulos.
[tweet]1308867111117352961[/tweet]
Kokoomuksessa pientä hajontaa. Virheiden Tamminen äänestänyt yllättäen tyhjää.

[l'uomo normale]

Sampo Terho äänesti ilmaston puolesta. Kaipa se saa säälistä jonkun apurahan tai kokouspalkkiotoimen pariksi vuodeksi, jahka kerkeää tippua/luopua valtuustosta.

[Roope]

Suomen ilmastopaneelille on sattunut harmittava laskuvirhe. VATT-tutkimus tiedottaa:

Ilman laskuvirheitäkin esimerkiksi raportissa esitetyn 300 miljoonan euron raitioliikenneinvestoinnin esittäminen ilmastotekona on naurettavaa, kun mahdolliset päästövähennykset olivat laskelman parhaanakin vuonna vain 0,018 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Suomen päästöt viime vuonna 52,8 miljoonaa tonnia). Raitioliikenneinvestointi oli ilmeisesti ilmastopaneelin laskelman suurin bkt:tä kasvattava komponentti, mutta siis päästövähennysvasteeltaan aivan onneton.

Harmi ja toisaalta ei mikään yllätys, että eivät mallintaneet paljon mielenkiintoisempia tunnin junien ilmastovaikutuksia, sillä etenkään tämän raportin reunaehdoilla hanke ei olisi vähentänyt vaan lisännyt päästöjä.

[Mäyräkoira]

Sampo Terho äänesti ilmaston puolesta. Kaipa se saa säälistä jonkun apurahan tai kokouspalkkiotoimen pariksi vuodeksi, jahka kerkeää tippua/luopua valtuustosta.

Terho on säälittävä pelle, joka nyt yrittää pestä menneisyyttään pois. Tai on jo jonkin aikaa yrittänyt nuoleskella ns hyviksiä. Poliittinen muisti on lyhyt, muutaman vuoden kuluttua kukaan ei muista että hän oli paha persu. Samaa sarjaa muiden uuvattien kanssa. Terho olisi voinut tehdä toisinkin kyllä tässä asiassa. Hän on hyvä artikuloimaan, hän olisi voinut sanoa ettei kannata jeesustelua. Mutta päätti mennä yli siitä, mistä aita on matalin.

Kaippa tämä äänestystulos on jotain aikamme konformismia. Nostan isosti hattua kaikille jotka äänestivät ei. On aika rohkeaa kulkea valtavirtaa vastaan. Kai tämä on jotain aikamme punk kulttuuria.

[RiP]

HELSINGIN kaupunginvaltuusto on päättänyt alkaa valmistelemaan ilmastohätätilajulistusta. Asiasta päätettiin keskiviikkoiltana valtuuston kokouksessa.

Vastaavia julistuksia on tehty Euroopan parlamentin 27. marraskuuta 2019 julistaman ilmastohätätilan jälkeen monissa maissa ja yli 1 000 kunnassa ympäri maailman. Julistuksen perusviesti on, että ilmastotoimilla on kiire ja nyt on aika toimia.

Hätätilajulistuksen myötä Helsinki haluaa liittyä niiden kaupunkien joukkoon, jotka korostavat ilmastotoimien välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä.

ALOITTEEN ilmastohätätilasta tekivät Leo Stranius (vihr) ja 23 muuta valtuutettua.

[...]

Useampi valtuutettu nosti kuitenkin esiin sen, ettei ilmastohätätilajulistus johda suoraan mihinkään toimenpiteisiin. Jussi Halla-aho (ps) piti julistusta "moraaliposeerauksena".

Kristillisdemokraattien Mika Ebeling puolestaan kiisti ilmastonmuutoksen olemassaolon.

"Siksi ei ole mitään hätätilaa, mitä julistaa, eikä valtuuston pidä huutaa ihmisille 'pöö'"[...]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006646362.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=13&utm_source=tf-other&share=8ebcdda739d12fa95fb9e9e00bc6eb37

HÄTÄ!

HÄTÄ on todellinen, kaupunginvaltuutetut ovat HULLUJA.
Listalla (kuva) kaikki hullut vihreissä laatikoissaan.

[vastarannan kiiski]

Nyt tahtoo näyttää siltä että tämän vuoden jääminimi pohjoisessa on saavutettu. 3,8 miljoonaa neliökilometriä, tai 3,8 Wadhamsia. https://nsidc.org/data/seaice_index/ Tanskalaisten mukaan tosin jään paksuus on lisääntynyt jo pari viikkoa. http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Näillä näkymin näyttää varsin tavanomaiselta.

Toiseksi pienin 40 vuoteen, vain 2012 minimi oli pienempi.
Kai tämä vuosi on siis tavanomainen kun sentään 1 vuoden minimi on ollut pienempi  , 2012 (siis lämpimämpi vuosi) ja vain 38 on ollut laajempia, kylmempiä vuosia.

Laitan huomenna kuvan; edelleen menee minimit samassa laskuputkessa, vaikka eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

Alla kuva vuosittaisista Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen minimeistä. Voi mennä punaisessa putkessa, tai voi mennä oranssissa putkessa, tai voi olla tavanomaisesti menemättäkin 
Muutama vuosi jo hipoi laskuputken ylälaitaa, esim 2013, 2017, 2018, nyt taas tuli vähän alempi ruksi. Silti vuoden 2012 minimi on vielä rikkomatta.

Meillähän on mannym kanssa 10.000 euron veto, meneekö ennen vuotta 2040 yhtenäkään vuonna minimi alle 1 miljoona km2, sininen vaakaviiva oikealla alhaalla kuvassa.

[Skeptikko]

Arvio romahti: Vihreän elvytyksen vaikutus sadasosa aiemmasta
https://www.verkkouutiset.fi/arvio-romahti-vihrean-elvytyksen-vaikutus-sadasosa-aiemmasta/

Aiemman kahdeksan miljardin euron BKT-kasvun sijaan odotettavissa olisi 80 miljoonaa euroa.

Suomen ilmastopaneeli on korjannut tiedotettaan vihreiden elvytystoimien vaikutuksesta bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen.

Korjatun tiedotteen mukaan uusiutuvan energian paketti lisäisi bruttokansantuotetta vain 0,035 prosenttia aiemmin kerrotun 3,5 prosentin sijaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Korjaus tiedotteseen tehtiin 22. syyskuuta sen jälkeen, kun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Anni Huhtala ja energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtava tutkija Marita Laukkanen olivat kritisoineet blogissaan ilmastopaneelin arvioita vihreän elvytyksen taloudellisista vaikutuksista.
...
Ilmastopaneelin aiemman arvion mukaisen noin kahdeksan miljardin euron BKT-kasvun sijaan odotettavissa olisi siis noin 80 miljoonaa euroa. Myös työllisyysvaikutukset jäisivät sadasosaan aiemmin uutisoidusta, VATT kertoo Twitterissä.
...
Suomen ilmastopaneeli julkaisi ennen hallituksen budjettiriihtä 10. syyskuuta selvityksensä vihreiden elvytystoimien vaikutuksesta työllisyyteen, bruttokansantuotteeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
...
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo laatia syksyn aikana suunnitelman, miten EU:n elvytyspaketin rahat käytetään.

[mannym]

Toiseksi pienin 40 vuoteen, vain 2012 minimi oli pienempi.
Kai tämä vuosi on siis tavanomainen kun sentään 1 vuoden minimi on ollut pienempi  , 2012 (siis lämpimämpi vuosi) ja vain 38 on ollut laajempia, kylmempiä vuosia.

Laitan huomenna kuvan; edelleen menee minimit samassa laskuputkessa, vaikka eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

Alla kuva vuosittaisista Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen minimeistä. Voi mennä punaisessa putkessa, tai voi mennä oranssissa putkessa, tai voi olla tavanomaisesti menemättäkin 
Muutama vuosi jo hipoi laskuputken ylälaitaa, esim 2013, 2017, 2018, nyt taas tuli vähän alempi ruksi. Silti vuoden 2012 minimi on vielä rikkomatta.

Meillähän on mannym kanssa 10.000 euron veto, meneekö ennen vuotta 2040 yhtenäkään vuonna minimi alle 1 miljoona km2, sininen vaakaviiva oikealla alhaalla kuvassa.

Näinpä, 2012 lukema oli puoli miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin 2020. Eli 8 vuodessa alati hupeneva ja vähenevät jääpeite on tuota, niin. Vielä olisi 20 vuotta aikaa seurailla. Hiljalleen hyvä tulee.

Parasta tässä on kuitenkin se että Wadhams hävisi jälleen kerran veikkauksensa. https://www.theguardian.com/environment/2016/aug/21/arctic-will-be-ice-free-in-summer-next-year
Artikkeli vuodelta 2016.

Interview
'Next year or the year after, the Arctic will be free of ice'
Robin McKie
Scientist Peter Wadhams believes the summer ice cover at the north pole is about to disappear, triggering even more rapid global warming Peter Wadhams has spent his career in the Arctic, making more than 50 trips there, some in submarines under the polar ice. He is credited with being one of the first scientists to show that the thick icecap that once covered the Arctic ocean was beginning to thin and shrink. He was director of the Scott Polar Institute in Cambridge from 1987 to 1992 and professor of ocean physics at Cambridge since 2001. His book, A Farewell to Ice, tells the story of his unravelling of this alarming trend and describes what the consequences for our planet will be if Arctic ice continues to disappear at its current rate.

Ajatella, olen voittanut Wadhamsin nyt monta vuotta putkeen. Jiihaa.

No ei se ole Wadhamsilla niin paha. Eräs Gore maalaili aikaisempaa katoamista. Tiedemiesten arvioiden perusteella.

Konsensustiede on kertonut meille että pohjoisen jääpeite vähenee, vuosi vuodelta, systemaattisesti. Kenties meillä on eri sanakirjat.

[Lasse]

eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

Pitäisi, mutta suurin osa energiasta tulee yllättäen päiväntasaajan tienoile, josta merivirtojen kyydissä flogistonit joulet siirtyvät napojen suuntiin.

Viimeiset nelisensataa vuotta ollaan kiivetty pikkujääkaudesta ylös, sitä satoa nautimme pöydissämme vielä tänäkin päivänä. Mutta nyt alkaa viiletä.

Winter is coming.

[Roope]

Just äsken mainostettiin että huomenna tulee MOT ohjelma klo 20:00. Aiheena ilmastonmuutoksen kieltäjät, vai mitkä epäilijät. Ja näytettiin kuvaa persujen puoluekokouksesta v 2017.

On varmaan taas taattua yle laatua  >:

On taattua Yle-laatua. Satu Hassi saa määritellä ohjelmassa ilmastodenialismiksi sen, että epäilee ns. ilmastotoimien vaikutusta ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Suomen ääriradikaalin hiilineutraalisuustavoitteen täydellinen merkityksettömyys on fakta, mutta Ylelle se on pahaa perussuomalaista ilmastonmuutoksen kieltämistä.

Uskomattoman huonoa journalismia:
...
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/06/ilmastoepailyn-kylvajat-kasikirjoitus

Ohjelmassa olisi ollut vaikka kuinka paljon perattavaa, mutta yhdestä kohdasta jäi kiinni jopa JSN:lle:

Yle: Ylelle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta – MOT-ohjelman jaksossa haastateltavan vastauksia yhdisteltiin harhaanjohtavasti 1.10.2020

Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan Ylen MOT-ohjelma on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti."

Yle: MOT:lle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta 1.10.2020

Julkisen sanan neuvosto on antanut Ylelle langettavan päätöksen koskien 6.4.2020 julkaistua MOT-ohjelmaa. Kyse oli eri kysymyksiin annettujen vastausten yhdistämisestä tavalla, josta katsoja saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen.

Julkisen sanan neuvosto: LANGETTAVA 7336/YLE/20 30.9.2020

Kantelu 21.4.2020

Kantelu kohdistuu Ylen MOT-ohjelman jaksoon "Ilmastoepäilyn kylväjät", joka esitettiin TV1-kanavalla 6.4.2020. Jakso on nähtävissä Yle Areenassa:

https://areena.yle.fi/1-50278153

Kantelun mukaan juttu vääristi täysin haastateltavan sanoman yhdistelemällä lauseenpaloja hänen kolmeen eri kysymykseen antamistaan vastauksista. Tämän seurauksena katsojalle jäi kantelun mukaan sellainen käsitys, ettei haastateltava olisi edes ymmärtänyt hänelle ohjelmassa esitettyä kysymystä. Lisäksi jutusta jätettiin pois kantelijan mielestä olennaisin asiasisältö (leiriytyminen), jota hän sanoo korostaneensa kaikissa aiheeseen liittyneissä vastauksissaan.

Kantelun liitteenä olevasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kantelu kohdistuu ohjelman kohtaan, jossa toimittaja kysyy: "Mikä tässä ilmastokeskustelussa on oikein pielessä?"

Kantelija pyysi Yleä julkaisemaan korjauksen sekä televisiossa että verkossa.

Kantelija on tallentanut toimittajan tietämättä haastattelun ja toimittanut sen JSN:lle kantelunsa liitteenä.

[vastarannan kiiski]

Konsensustiede on kertonut meille että pohjoisen jääpeite vähenee, vuosi vuodelta, systemaattisesti. Kenties meillä on eri sanakirjat.

Eihän sää tai ilmasto koskaan muutu tasaisesti, vaan heilahdellen trendin ympärillä.

Esimerksi Suomessa keväällä kun ilmat lämpiävät talven jälkeen, esimerkiksi keskimäärin +20 astetta 100 päivän aikana, eihän se tarkoita että joka päivä olisi tasan +0.2 astetta lämpimämpää kuin edellisenä päivänä. Jopa esimerkiksi 10 päivää peräkkäin voi olla kylmempää kuin edellisen viikon aikaisempi ennätyslämpö. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Vastaavasti, jos ilmasto on lämpenemässä ja pohjoisen jääpeitteen syysminimi pienenee esimerkiksi keskimäärin 0.7 miljoonaa km2 vuosikymmenessä (kuten trendi on suunnilleen ollut), ei sekään tarkoita että joka vuosi minimi olisi tasan 0.07 m km2 pienempi kuin edellisenä vuonna. Jopa esimerkiksi 10 vuotta peräkkäin minimi voi olla laajempi kuin aikaisempi ennätysminimi. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Tuohon omaan kuvaani olen piirrellyt punaisen ja oranssin putken, vaihtoehtoiset, jotka voisivat olla niitä joiden sisällä lukema heilahtelee.
Tein tuon muutama vuosi sitten, ja toistaiseksi on pysynyt putkessa.

Onko riittävän paksua rautalankaa?

[mannym]

Konsensustiede on kertonut meille että pohjoisen jääpeite vähenee, vuosi vuodelta, systemaattisesti. Kenties meillä on eri sanakirjat.

Eihän sää tai ilmasto koskaan muutu tasaisesti, vaan heilahdellen trendin ympärillä.

Esimerksi Suomessa keväällä kun ilmat lämpiävät talven jälkeen, esimerkiksi keskimäärin +20 astetta 100 päivän aikana, eihän se tarkoita että joka päivä olisi tasan +0.2 astetta lämpimämpää kuin edellisenä päivänä. Jopa esimerkiksi 10 päivää peräkkäin voi olla kylmempää kuin edellisen viikon aikaisempi ennätyslämpö. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Vastaavasti, jos ilmasto on lämpenemässä ja pohjoisen jääpeitteen syysminimi pienenee esimerkiksi keskimäärin 0.7 miljoonaa km2 vuosikymmenessä (kuten trendi on suunnilleen ollut), ei sekään tarkoita että joka vuosi minimi olisi tasan 0.07 m km2 pienempi kuin edellisenä vuonna. Jopa esimerkiksi 10 vuotta peräkkäin minimi voi olla laajempi kuin aikaisempi ennätysminimi. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Tuohon omaan kuvaani olen piirrellyt punaisen ja oranssin putken, vaihtoehtoiset, jotka voisivat olla niitä joiden sisällä lukema heilahtelee.
Tein tuon muutama vuosi sitten, ja toistaiseksi on pysynyt putkessa.

Onko riittävän paksua rautalankaa?

Trendi, tuo kaunis sana. Jos 1979 - 1990 välinen trendi oli noin -1 miljoona neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2000 välinen trendi oli noin -0,7 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2010 - 1 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2020 trendi noin -0,7 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. Tosin 2010 - 2020 välinen trendi on käytännössä ±0.

Tiedäthän mitä sini-aallon pohjalla tapahtuu? On kyllä melkoista jos trendi riippuen sen pituudesta ja aloituspisteestä muuttuu kertoimella. Sini aaltoa kun mittaa, aloittamalla aallon huipulta saa negatiivisen trendin aina seuraavaan huippuun saakka. Sitten se on ±0 trendi, kunnes se lähtee taas laskemaan.

Askartelit kyllä putken, melko laajan putken, eikä minua huoleta lainkaan. 20 vuotta aikaa, jos 2012 oli 0,5miljoonaa tai 0,4 miljoonaa neliökilometriä vähemmän jäätä kuin 2020, ja 2020 oli uusi ennätysalhainen vuosi joka jäi vain 2012 vuodesta, se tarkoittaa että muut vuodet ovat olleet korkeammalla kuin 2012. Ja kesti 8 vuotta että päästiin lähelle 2012 lukemia. Onneksi noita vuosia on jäljellä, katsotaan joko ensi vuonna se puhkaisee putkesi.

Muutenkin naurattaa vielä tuo graafi. 1979 tai 1980 ovat siinä alhaisemmat kuin 1973-1975, jolloin oli parisen miljoonaa neliökilometriä vähemmän jäätä. Vaan mitäs pienistä, ei se niin nuukaa ole.

[mannym]

Astrobiologit ovat tutkineet eksoplaneettoja ja ovat löytäneet 24 kappaletta sellaista, jotka ovat parempia kuin maa, ihmiselämälle. https://news.wsu.edu/2020/10/05/planets-may-better-life-earth/

PULLMAN, Wash. – Earth is not necessarily the best planet in the universe. Researchers have identified two dozen planets outside our solar system that may have conditions more suitable for life than our own. Some of these orbit stars that may be better than even our sun.

A study led by Washington State University scientist Dirk Schulze-Makuch recently published in the journal Astrobiology details characteristics of potential "superhabitable" planets which include those that are older, a little larger, slightly warmer and possibly wetter than Earth. Life could also more easily thrive on planets that circle more slowly changing stars with longer lifespans than our sun....

Water is key to life, and the authors argue that a little more of it would help, especially in the form of moisture, clouds and humidity. A slightly overall warmer temperature, a mean surface temperature of about 5 degrees Celsius (or about 8 degrees Fahrenheit) greater than Earth, together with the additional moisture, would be also better for life. This warmth and moisture preference is seen on Earth with the greater biodiversity in tropical rain forests than in colder, drier areas.

Eli noin 5°C korkeampi keskilämpötila kuin pallollamme, on parempi! Astrobiologit virtsasivat juuri ilmastoalarmistien, EU:n päästötavoitteiden, Marinin hallituksen sekä muiden ituhippien niskaan. Luottavatko nämä tieteeseen uskoviksi julistautuneet nyt sitten astrobiologeja? No eivät tietenkään, kun se ei ole sitä "oikeaa" tiedettä.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Kiina ilmoitti juuri maailman ilmastotalkoot mullistavan tavoitteen, ja asiantuntijan mukaan se saattaa olla tosissaan 12.10.2020

Kiinan johtaja Xi Jinping kertoi äskettäin Kiinan hiilidioksidipäästöjen kasvun loppuvan ennen vuotta 2030. Hiilineutraaliksi Kiina aikoo ennen vuotta 2060 – eli käytännössä se pitkälti lopettaisi fossiilisten polttoaineiden käytön siihen mennessä.

Nyt Kiina tupruttaa eniten eli yli neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.

"Merkittävä muutos Kiinan näkökulmaan", sanoo suomalaisen ajatuspajan Centre for Research on Energy and Clean Airin pääanalyytikko Lauri Myllyvirta innostuneena.

Myllyvirta on Kiinan ilmastopäästöjen johtavia asiantuntijoita maailmassa. Hän tulee Helsingin Sanomien haastatteluun Kiinan merkittävimmän talousmedian Caixinin etähaastattelusta ja kiirehtii pian Saksan yleisradio ARD:n jututettavaksi.

Kiina oli aiemmin ilmoittanut, että päästöjen kasvu loppuu 2030, minkä takia Myllyvirta oli pelännyt Kiinan kasvattavan päästöjään siihen asti ja sitten jämähtävän "saavuttamalleen" korkealle tasolle.

"Meillä ei ole aikaa odottaa ilmastonmuutoksen kanssa."

Näköjään Kiinalla on aikaa 40 vuotta ja EU:llakin 30. Vain Suomen hallituksella ja sen tukemalla Elokapinalla ei ole aikaa.

Asiantuntijana esitellyn Lauri Myllyvirran taustasta olisi voinut kertoa, että hän on ennen kaikkea radikaali aktivisti ja lobbari, jonka puheisiin on syytä suhtautua varauksella.

JOS ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset halutaan välttää, Kiinan on pakko toimia rivakasti. Päästöjen jatkuessa maapallolla nykymenolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Se tarkoittaa monia rajuja muutoksia, esimerkiksi meriveden pinnan nousua 60–110 sentillä vuosisadan loppuun mennessä, ennustaa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC. Silloin jopa sadat miljoonat rannikoilla asuvat ihmiset menettäisivät kotinsa.

Tuosta saa käsityksen, että IPCC ennustaisi merenpinnan 60-110 sentin nousua vuoteen 2100 mennessä. Ei ennusta.

Luvut liittyvät valtamediassa pelottelun vuoksi käytettyyn kaikkein äärimmäisimpään RCP8.5-hiilipäästöskenaarioon, jossa päästöihin ei puututtaisi millään tavalla, vaan ne jatkuisivat suurina hamaan tulevaisuuteen riippumatta sopimuksista tai teknologisista edistysaskelista.

Tiedämme jo nyt, että näin ei tule tapahtumaan. Juuri siitähän tämäkin uutinen kertoo.

"Edes Kiinan kolmenkymmenen prosentin osuuden poistuminen maailman päästöistä ei ratkaisisi koko ongelmaa. Mutta jos Kiinan päästöt eivät käänny pian laskuun, ilmastonmuutoksen ongelmia ei voi ratkaista mitenkään."

Tähän moni suomalainen hihkaisee, että mitä minä sanoin! Suomen päästövähennyksillä ei ole siis väliä Kiinan päästöjen rinnalla. Suomi kuitenkin tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruotsin tavoite on 2045 ja muun muassa Saksan ja Ranskan 2050.

Myllyvirta on eri mieltä.

"Kiinan uusi lupaus jos mikä osoittaa, että Suomen ja muiden maiden lupauksilla ja toimilla on merkitystä. Jos muilla mailla ei olisi ollut hiilineutraaliustavoitteita, Kiinakaan ei olisi asettanut omaansa."

Vai että oikein.

Suomen ääriradikaalia hiilineutraalisuustavoitetta (vuosi 2035) on perusteltu sillä, että päästöjen jyrkällä vähentämisellä on valtava kiire, eikä aikaa ole enää kuin korkeintaan muutama vuosi. Muilla EU-mailla (2050) ja Kiinalla (2060) ei kuitenkaan ole mikään kiire, vaan ne aikovat odotella kaikessa rauhassa teknologioiden kypsymistä, käyttää nykyiset infraratkaisunsa loppuun ja säästää valtavasti rahaa Suomeen verrattuna. Suomi ei selvästikään ole niille esikuva kuin siinä, miten ei pidä tehdä.

[Roope]

Ilta-Sanomat: YK: Luonnonkatastrofien määrä liki kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen – ilmastonmuutos pääsyyllinen 12.10.2020

Ilmastonmuutos on pääsyyllinen siihen, että luonnonkatastrofien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen, YK:n katastrofiriskien hallintavirasto UNDRR kertoo uudessa raportissaan.

Paitsi että raportissa ei kerrota tuollaista.

Oli sen verran kiinnostava väite, että piti tarkistaa, miten sitä perustellaan ja mikä on laskettu osuus. 30 sivua ohuessa läpyskässä vain todetaan luonnonkatastrofien määrän tilastollisesti lähes kaksinkertaistuneen viimeisimmällä 20 vuoden jaksolla. Kun katastrofin (disaster) määritelmään kuuluu tässä muun muassa se, kuinka monta ihmistä on kuollut tapahtuman seurauksena (vähintään kymmenen), on selvää, että tilastoitujen katastrofien määrä riippuu suuresti ihmisten määrästä riskialttiilla seuduilla. Tämä yhdessä aktiivisemman raportoinnin kanssa selittää myös maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista johtuneiden katastrofien merkittävän lisääntymisen vain 20 vuodessa.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuosien 2000-2019 katastrofien määrään ei raportissa väitetä suoraan yhtään mitään. Raportissa ja sen esipuheessa kyllä viitataan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mutta vain epämääräisesti yleisellä tasolla.

Mielenkiintoista onkin, mistä tuo otsikkoon asti päätynyt väite ilmastonmuutoksesta "pääsyyllisenä" on peräisin. UNDRR:n tiedotteessa ei väitetä sellaista. Suomenkielisessä mediassa kyse voisi olla tarkoitushakuisesta käännösvirheestä (climate-related=>ilmastonmuutoksesta johtuva), mutta sama perustelematon väite esiintyy myös englanninkielisissä uutisissa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

Pitäisi, mutta suurin osa energiasta tulee yllättäen päiväntasaajan tienoile, josta merivirtojen kyydissä flogistonit joulet siirtyvät napojen suuntiin.

Viimeiset nelisensataa vuotta ollaan kiivetty pikkujääkaudesta ylös, sitä satoa nautimme pöydissämme vielä tänäkin päivänä. Mutta nyt alkaa viiletä.

Pikkujääkauden kylmin vaihe oli 1600-1700 lukujen taitteessa, ja vielä 1860-luvuilla oli katovuosia. Ilmaston nopein lämpeneminen tapahtui  noin 1900-1940. Toivottavasti co2 pitoisuuden nousu estää seuraavan pienen jääkauden sillä vuoden 1696-1699 katastrofi oli aikas perseestä.

Winter is coming.

[Roope]

Kuten aikaamme sopii, kun sananvapauspalkintoja myönnetään sananvapautta vastustaville, nyt on katsottu sopivaksi myöntää tiedonjulkistamispalkinto Risto Isomäelle, joka on kirjoittanut ja saarnannut fiktiivisiä tuomiopäiväennusteita ja antanut ymmärtää niiden olevan faktaa.

Yle: Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto kirjailija Risto Isomäelle: "Koronapandemia on esimakua siitä, mitä tapahtuu jos annamme ilmastonmuutoksen jatkua 13.10.2020

Isomäki on saavuttanut mediakentässä aseman, jossa saa vapaasti heittää ihan mitä vaan, eikä perään kysellä, vaan väite julkistetaan kyseenalaistamattomana faktana.

Kirjailija Risto Isomäki on saanut tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Tieto- ja tieteiskirjallisuuteen keskittynyt Isomäki palkittiin työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.
...
Risto Isomäki nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun hänen viides romaaninsa Sarasvatin hiekkaa (2005) valittiin Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja on 2020-luvulle sijoittuva ekologinen trilleri, jossa napajäätiköiden sulaminen uhkaa koko maailmaa.

Kirjailija oli jo edellisellä romaanillaan Herääminen (2000) siirtynyt avaruuteen sijoittuvista tieteistarinoista kuvaamaan Maahan kohdistuvia ympäristöuhkia. Siitä alkaen Isomäen romaanit ovat käsitelleet ympäristöasioita ja ihmiskunnan myyttejä.

– Jotkut myytit ovat tärkeitä, koska ne saattavat kertoa meille tulevaisuudesta tai niistä uhkakuvista, joita tällä hetkellä kohtaamme. Toisista taas olen kirjoittanut, koska ne liittyvät asioihin, jotka ovat pienestä pitäen kiehtoneet minua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa Isomäen ansioksi katsottiin, että hän "yhdistää teoksissaan tutkimustietoa science fictionille tyypillisiin mielikuvituksellisiin juonenkulkuihin", ikään kuin fiktiota olisi vain mausteeksi faktan seassa.

Todellisuudessa faktaa on vain mausteeksi liioitellun fiktion seassa. Isomäen kirjoilla on suunnilleen yhtä paljon tekemistä tutkimustiedon kanssa kuin Roland Emmerichin katastrofielokuvilla. Väitän, että monet suomalaiset uskovat ilmastonmuutoksesta johtuviin maailmanlopun huuhaaskenaarioihin faktana juuri Isomäen suosittujen dystopiakirjojen vuoksi.

Eniten kirjailijaa on ilahduttanut ilmiö, jota hän kutsuu suureksi ruokavallankumoukseksi. Sillä hän tarkoittaa ihmisten ruokailutottumusten siirtymistä joko täysin kasvisruokaan tai vähemmän lihaa ja eläintuotteita sisältävään ruokavalioon.

– Lähikauppa ja elintarviketeollisuus ovat tajunneet, että jos tämä toteutuu, ne voivat ansaita paljon enemmän rahaa kuin myymällä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita. Tämä on erittäin rohkaisevaa. Jos pystymme siirtymään paljon nykyistä kasvisperäisempään ruokavalioon, niin yllättävän iso osa kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä ikään kuin haihtuu ilmaan.

Lihan tuotannolta vapautuvat peltohehtaarit voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi biopolttoaineiden ja muiden biotalouden raaka-aineiden tuottamiseen, Isomäki visioi. Niillä voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet, sementti ja iso osa metalleista.

– Jos ruokavallankumous etenee, niin me selviämme ilmaston lämpenemisen ongelmasta todennäköisesti jopa aika helposti, kirjailija sanoo.

Ei ole mitään "suurta ruokavallankumousta", minkä kasvissyöntiin pakottamista ajava Isomäki tietää itsekin. Globaalina trendinä on ja pysyy lihankulutuksen kasvaminen.

Suomi on siitä eriskummallinen maa, että täällä aikuisia ihmisiä voidaan tosiaan pakottaa ja estää jopa syömisessä, mutta useimmissa muissa maissa se on poliittisesti mahdotonta.

Kun Sarasvatin hiekkaa julkaistiin, puhuttiin ilmastonmuutoksesta julkisuudessa vain vähän. Sitä seuranneiden 15 vuoden aikana ilmiötä koskeva tieto ja keskustelu on lisääntynyt valtavasti. Myös uhkakuvat ovat tarkentuneet. Mahdollisten uhkakuvien pohtiminen kuuluu Isomäen työhön niin tieteiskirjailijana kuin tietokirjailijanakin.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tarkkaa skenaariota ei ole mahdollista kuvata etukäteen, koska emme tiedä missä järjestyksessä asiat alkavat toteutua. Mutta lopputulos on sama: suurin osa ihmisistä, jotka kuolevat, kuolevat erilaisiin tarttuviin tauteihin.

Maailman polvilleen pistänyt koronapandemia on kirjailijan mukaan hyvä demonstraatio siitä, mitä tapahtuu jos ilmaston annetaan muuttua epävakaammaksi.

No, mihinkäs ihmiset kuolevat väestöräjähdyksen lopputuloksena?

Isomäki sanoo, että tilanne olisi paljon pahempi maailmassa, jonka ilmastonmuutos on suistanut kaaokseen. Hän maalailee pahimman skenaarion, jossa sähköverkot toimivat huonosti, rokotteiden ja lääkkeiden saanti takkuilee ja pakolaisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Taas mennään. Tämä on fiktiota. Skenaario pakolaisten määrän räjähdysmäisestä kasvusta on huuhaata, ei tutkimustietoa. Merenpinta ei nouse räjähdysmäisesti kuin katastrofielokuvissa ja Isomäen kirjoissa.

Tämä kaikki on kirjailijan mukaan estettävissä. Sen tiellä on kuitenkin hänen mukaansa vielä huolestuttavampi asia: se haluavatko ihmiset estää uhkakuvien toteutumisen.

– Jos isot poliittiset liikkeet kieltävät systemaattisesti ilmastonmuutoksen olemassaolon, niin meille voi käydä huonosti. Vaikka kaikki tekniset ratkaisut olisivat olemassa, Risto Isomäki sanoo.

Mitähän nämä ilmastonmuutoksen systemaattisesti kieltävät isot poliittiset liikkeet ovat? En osaa yhdistää kuvausta oikein mihinkään.

Isomäki vaikuttaa tässäkin suhteessa harhaiselta, sillä hänen vaatimiensa ääriradikaalien poliittisten muutosten (mm. sadan euron hampurilaiset) esteenä ei tule olemaan mikään denialistien salaliitto vaan ihan tavalliset ihmiset, jotka eivät halua sellaista viherfasistista XR-maailmaa, jollaiseen Isomäki loikkaisi pää edellä. Esteenä eivät ole denialistit, joilla on vain vähän valtaa, vaan sellainen juttu kuin demokratia. Isomäen vaatimukset voivat toteutua vain kansa ohittamalla, eikä sellainen onnistu muualla niin helposti kuin Suomessa (esim. hallituksen vaalien jälkeen Suomelle sälyttämä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite, josta ei kansalta kysytty eikä kysytä).

Tosiasiassahan palkinto tuli Isomäelle pitkäjänteisestä työstä ilmastohysterian lietsomiseksi, ja tietyn agendan voi havaita myös muista palkituista tekijöistä (Long Play, Paleface) ja aiheista (Suomen historian siirtomaaherruus ja orjakauppa, turvapaikkapolitiikka jne.).

[Skeptikko]

Eli investoidaan valtavasti, päästetään valtavasti, jotta marginaalinen väki pääsee liikkumaan nopeammin Helsinki-Turku välillä.

Tunnin juna Turkuun: Asiantuntija-arvio lyttää hyödyt
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tyly-tulos-turun-tunnin-junalle-erittain-kannattamaton-investointi/39bcee8c-1859-41c3-8c0e-e7e56861f5c0

Turun tunnin juna on investointina erittäin kannattamaton.

Helsingin ja Turun välisen tunnin junan rakentaminen on investointirahojen hukkaan heittämistä.

Tähän tulokseen tulee Väyläviraston tuore hankearviointi.

Hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot – oikorata Espoosta Saloon sekä rantaradan parantaminen eri tavoin – eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0. Hankkeen kannattavuus toki paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän.

Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista investoitavaa euroa kohden kertyy hyötyjä vajaat puoli euroa.

Nopean yhteyden kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain ennen Espoo-Salo-oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä.

[Roope]

Sitran johtajalle maksetaan yli 13 000 euroa kuukaudessa tämän viestin toistamisesta:

Mari Pantsar
#ilmastokriisi seurauksena 1,2 miljardia ihmistä voi joutua jättämään kotinsa tulevan 30 v aikana.

Maailman suurin kansainvaellus vaikuttaa varmasti kaikkiin maihin. Tavalla tai toisella.

Nyt tarvitaan kv-yhteistyön tehostamista.

Climate crisis could displace 1.2bn people by 2050, report warns
Countries unable to withstand ecological threats among world's least peaceful, analysis finds
https://www.theguardian.com/environment/2020/sep/09/climate-crisis-could-displace-12bn-people-by-2050-report-warns#_=_

Valeuutistwiittinsä jälkeen Pantsar kirjoitti pokkana Seurassa ilmastonmuutoksen valheista:

Seura: "Ilmastonmuutoksen tapauksessa valheiden hinta on kestämätön", Mari Pantsar pelkää ettemme tunnista enää totuutta 14.9.2020

"Mikä on valheiden hinta? Emme me luule niitä totuudeksi. Suurin vaara on, että kun kuulemme valheita, emme enää tunnista totuutta".

Tshernobyl-televisiosarjan kysymys kuvaa nykyistä vaihtoehtoisten "totuuksien" maailmaa. Ilmastonmuutoksen osalta siinä on eletty jo kauan.
...
Vaarallisin seuraus tästä on, että tarjolla on hurjasti väitteitä, oikeita ja vääriä. Silloin asiaan vihkiytymättömän on vaikea hahmottaa, mikä on totta. Voi syntyä kiusaus tarttua miellyttävään vaihtoehtoon.

Tällöin joku voi miettiä, miksi vaivata mieltään asialla, jota on vaikea ymmärtää.

Tai miksi ylipäätään pohtia sivilisaation loppumista, kun viikonloppu on tulossa? Suuresta informaatiotulvasta on helppo uudestaan valita juuri se viesti, joka tukee omaa mielipidettä.

Helppoa ainakin siltä osin, että sivilisaatio ei ole loppumassa. Joka väittää muuta tietävänsä, joko valehtelee tai ei tiedä, mistä puhuu.

Valheet, välinpitämättömyys ja kieltäminen eivät poista tieteeseen perustuvaa totuutta. Ikävä kyllä, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos nauttii suurinta tieteellistä varmuutta, minkä tutkimus voi saada ja kuumeneminen etenee nopeasti.

Siitä, että ilmastonmuutos on "totta", ei voi vetää johtopäätöstä, että Pantsarin ja kumppaneiden ajama radikaali ilmastopolitiikka olisi millään tasolla järkevää.

Tänä päivänä ilmastonmuutoksen kokonaan kieltäviin törmää aiempaa harvemmin. Nykyisin he kunnostautuvat vähättelemällä ilmiön vakavuutta tai vakuuttamalla, että ongelman ehtii ratkaista myöhemminkin. Ikävin ilmiö on se, että väheksytään niitä, jotka asiasta ovat huolissaan.

En ole kuullut kenenkään sanovan, että "ongelman ehtii ratkaista myöhemminkin". Väitteeseenhän sisältyy virheellinen ajatus, että ilmastonmuutoksen voisi tuosta vaan "ratkaista", pysäyttää tai peruuttaa. Ei voi, vaan prosessit ovat niin hitaita, että ilmastonmuutokseen pitää ennen kaikkea sopeutua. Varsinkaan Suomen ääriradikaalilla mutta kalleudestaan huolimatta tehottomalla ilmastopolitiikalla ei ole yksinään mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Ikävin ilmiö on se, että vahvimmaksi argumentiksi ilmastonmuutoskeskustelussa katsotaan koettujen tunteiden voimakkuus. XR:n ja Pantsarin pelottelu sivilisaation loppumisella perustuu fiilikseen, ei tieteelliseen näyttöön.

Jokaisen kannattaisi pohtia, mikä on seuraus sille, jos tuhannet tutkijat ja puolen vuosisadan tulokset ovatkin oikeassa ja ilmasto kuumenee niin nopeasti, että tulevien sukupolvien elinolot vaikeutuvat suunnattomasti.

Tutkijat pyrkivät myös tulevaisuutta ennustaessaan täsmällisyyteen. Sellaista ei ole ilmaisu, että tulevien sukupolvien elinolot vaikeutuvat "suunnattomasti".

Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Suomessa arvioiden mukaan vähälumisempia talvia ja nopeampaa puiden kasvua. Eikä tämä lopputulos riipu juurikaan siitä, mitä mieltä me olemme tutkijoiden tuloksista vai olemmeko mitään. Suomalaiset äänestäjät eivät voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan, kuten viime eduskuntavaaleissa nähtiin, eikä ilmastopolitiikasta yksinvaltaisesti päättävä hallitus voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen suhteen kaikkien ei tietenkään tarvitse kiivetä eduskuntatalon portaille kyltin kanssa perjantaisin. Jokaisen pitäisi kuitenkin antaa vähättelemättä tilaa niille, jotka haluavat tuoda tieteen viestin kuuluviin ja herätellä muita.

Pantsar tarkoittaa tieteen viestin kuuluviin tuovilla ilmastonuoria, jotka eivät puhu tieteen tuloksista vaan tunteistaan ja vaatimuksistaan.

Pantsar tarkoittaa Saara Lampelaa, joka väitti nimeämättä jääneisiin tutkimuksiin ja asiantuntijoiden vedoten, että ilman XR:n uhkavaatimuksiin suostumista sivilisaatio katoaa 20-40 vuoden aikana.

Varaan itselleni oikeuden vähätellä näitä hysteerikkoja niin paljon kuin huvittaa.

Suomessa valtaosa onneksi ymmärtää ilmaston kuumenemisen riskit, mutta meilläkin on vielä tehtävää hämmennyksen ja vaihtoehtoisten väitteiden vähentämisessä. Jos ihmisillä on eri tilannekuva, yhteisiä ratkaisuja on vaikeampi löytää.

Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vaan ainoastaan valtamedian maalaama valheellinen mielikuva kymmenien miljoonien ihmisten kansainvaelluksista, nopeasta merenpinnan noususta ja sivilisaation tuhoutumisesta. Sinänsä samantekevää, sillä kuten olemme nähneet, äänestäjiä ei päästetä päättämään Suomen ilmastopolitiikasta, vaan se on jo lyöty lukkoon kymmeniksi vuosiksi ilman poliittista keskustelua.

Me suomalaiset olemme rehellistä kansaa ja se on meille ylpeyden aihe. Kun vastaan tulee kaikenlaisia vaihtoehtoisia "totuuksia", kannattaa rehellisyyden nimessä valheet jättää omaan arvoonsa ja levittämättä.

Ilmastonmuutoksen tapauksessa valheiden hinta on kestämätön.

Valheiden hinta ei ole vielä tiedossa, sillä hallitus ei ole julkistanut ääriradikaalin ilmastopolitiikkansa hintalappua. Tuskin julkistaakaan.

[Pyhä Olavi]

Liitteenä oleva tieteellinen kalvo vie yleensä vastapuolen argumentit aika erikoisiksi. Kun muistuttaa, että tammi kasvoi Oulussa keskiajalla ja ajanlaskun alussa, siitäkin selvittiin, niin vastapuoli kommentoi jotenkin epätieteellisesti.

[Roope]

Kansan Uutiset: Perussuomalaisten ilmastolinja olisi katastrofi suomalaisille yrityksille 18.10.2020

Suomalaisille yrityksille olisi katastrofi, jos suomalaisilta veronmaksajilta ei kupattaisi kymmeniä miljardeja euroja maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan varjolla?

Kerro ihmeessä lisää.

Hallituksen tulisi luopua kiilusilmäisistä ilmastotavoitteista.

Tämän lauseen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vähintään kerran viikossa. On sanonut jo kuukausia. Viime vaalikaudella perussuomalaiset oli ainoa eduskuntapuolue, joka ei sitoutunut yhteisiin ilmastolinjauksiin.

Mitä puolueen vaatimus käytännössä tarkoittaisi? Mihin fossiilisiin polttoaineisiin ja savupiipputeollisuuteen tukeutuminen nykymaailmassa johtaisi?

Se johtaisi suomalaisten yritysten ja sitä kautta Suomen talouden ja työllisyyden näivettymiseen, koska maailmanmarkkinoilla menestyminen edellyttää "kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa".

Jos Suomen talous ja työllisyys perustuisi tosiaankin miljardien eurojen polttamiseen ääriradikaalin ilmastopolitiikan nimissä, niin jotain olisi ratkaisevalla tavalla pielessä. Sehän ei kuitenkaan ole totta, eikä Suomen ilmastopolitiikalla ole yhteyttä myöskään maailmanmarkkinoilla menestymiseen.

Eikä tähän tarvitse liittää sanaa "tulevaisuudessa". Tilastointi tällä alueella ei ole yksiselitteistä, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ilmastoratkaisujen osuus Suomen taloudesta on jo nyt 40 miljardia euroa ja vientitulot 10 miljardia.

Suomessa on 4 000 ympäristöratkaisuihin erikoistunutta cleantech-yritystä, jotka etsivät ratkaisuja tuotannon ja kuluttamisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Vuonna 2018 ympäristöliiketoiminnan henkilötyövuosia kertyi 160 000.

Mitä tekemistä tällä on vajaan parin vuoden takaisen puolueiden ilmastolinjauksen tai hallituksen ilmastopolitiikan kanssa?

Saammeko jotain kautta takaisin ne eurot, jotka hallituksen linjausten pakottamana matkaavat näillä näkymin esimerkiksi Kiinan sähköautovalmistajille? Emme tietenkään saa.

Ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen Euroopassa ja maailmalla luo ennennäkemättömät vientimarkkinat ja on myös suuri kasvumahdollisuus suomalaisille yrityksille, sanoo EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra.

Hyvä esimerkki on Neste, joka kymmenkunta vuotta sitten teki arvion, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä tulee laskemaan ja niihin liittyy paljon riskejä. Uudeksi suunnaksi otettiin uusiutuvat biopolttoaineet, ja nyt yhtiö on sillä alalla maailman kärjessä tekemässä kannattavaa liiketoimintaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Myös esimerkiksi Kone, Nokia, Metso, Outotec ja UPM ovat vähentäneet omia päästöjään ja niillä kasvavaa liiketoimintaa on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Vanha perinteinen liiketoiminta hiipuu.

Kiinnostavana esimerkkinä Kahra mainitsee myös jyväskyläläisen Spinnovan, joka kehittää selluloosakuidun käyttöä erityisesti tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Puukuidusta valmistetaan tekstiilejä ilman haitallisia aineita, vettä kuluu 99 prosenttia vähemmän kuin puuvillan tuotannossa ja lopulta tuote on maatuva.

Tekstiilikuidun hinta on 2,5-kertainen selluun verrattuna eli siinä on mahdollisuus merkittävään arvonlisään metsäteollisuudessa.

Kahralta ei tunnista, mitä kiilusilmäisyyttä ilmastopolitiikassa on yritysten ja elinkeinoelämän kannalta.

Yrityksille aivan varmasti kelpaavat ne miljardit eurot, jotka hallitus aikoo pumpata veronmaksajilta ilmastopolitiikan ratkaisuihin. Sehän on epäsuoraa (ja sellaisena tehotonta ja vielä huonosti suomalaisiin yrityksiin kohdentuvaa) yritystukea, "ilmaista" rahaa. Veronmaksajan tai edes ilmastonmuutoksen estämisen kannalta kuviossa ei kuitenkaan ole mitään järkeä.

Perussuomalaiset väläyttävät toisinaan myös Kiina-korttia: mitä meidän kannattaa tehdä, kun Kiina jatkaa saastuttamista ja hiilivoimaloiden rakentamista.

Syyskuussa Kiinan presidentti Xi Jinping pudotti ilmastopolitiikan superuutisen ilmoittaessaan maan tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.

Mikä vain osoittaa, että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa.

Kiina varaa itselleen peräti 40 vuotta aikaa odotella teknologioiden kypsymistä ja sillä aikaa vaikka perustaa uusia hiilivoimaloita sähköautotehtaiden pyörittämiseen puristaen Suomen kaltaisilta tiukempaan politiikkaansa hirttäytyviltä "esikuvilta" rahat pois useampaan kertaan.

Euroopassa taas elvytyspaketiksi sovittiin heinäkuussa yhteensä 750 miljardia euroa ja siitä 37 prosenttia on käytettävä ilmastokohteisiin. Myös omassa maanosassamme elinkeinoelämän kasvunäkymä on valtava energiasektorilla, teollisuudessa ja vähäpäästöisen liikenteen hankkeissa.

– Toisin kuin opposition poliittisissa puheissa, me näemme sen isona mahdollisuutena. Suomalaisten yritysten ja Suomen talouden kannalta on keskeistä, että EU:n talous elpyy ja nousee kriisistä vahvempana ja parempana, Kahra sanoo.

– Suomessa tehdään paljon tätä laskelmaa, että mitä maksetaan ja paljonko saadaan, mutta yritysten näkökulmasta kysyntä on se, mikä ratkaisee ja se ei ole pelkästään Suomi vaan koko Euroopan talouden ja kasvun näkymä, hän tiivistää kokonaisuuden.

Toisin sanoen suomalaistenkin yritysten etu on ratkaisevasti erilainen kuin suomalaisten veronmaksajien. Yrityksiä ei kiinnosta, mistä löysä raha tulee ja mitä seurauksia sen luomisella on, kunhan sitä tulee.

Elvytyspaketin taloudellisia vaikutuksia Kahra liioittelee huolettomasti, mutta se onkin jo toinen juttu.

Kahran mukaan EK tukee hallituksen kunnianhimoista ilmastotavoitetta ja pitää sitä mahdollisuutena edelläkävijyyteen. Siinä on mahdollisuus kasvattaa taloutta, työllisyyttä ja vientiä.

Hän sanoo Suomen olevan todella hyvässä asemassa, koska kunnianhimoisen hallitusohjelman lisäksi monilla aloilla on jo julkaistu hiilineutraalisuustiekarttoja. Monissa Euroopan maissa vasta aletaan miettiä, mitä elvytysrahalla pitäisi tehdä. Suomessa se analyysi on pitkälti valmis.

– Nyt on aidosti mahdollisuus, että suomalaisyritysten ratkaisuja voitaisiin viedä muualle Eurooppaan.

Eli jos oikein hyvin kävisi, muista Euroopan maista ostettaisiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla suomalaisten yritysten ilmastoratkaisuja, paitsi että muissa EU-maissa nuo investoinnit tehdään vasta 15 vuotta Suomea myöhemmin. Kuulostaa taas tutulta Hölmölä-tarinalta.

Ja tässä oli valitettavasti KU:n jutun loppu. Edelleen jäi auki, kuinka perussuomalaisten ilmastolinja olisi katastrofi suomalaisille yrityksille, taloudelle ja työllisyydelle. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

[zupi]

(...)

Todellisuus oli kuitenkin liian hapokasta:

[tweet]1277584481289932800[/tweet]

(...)

Olipas sen verran hyvä kirjoitus, että pistetään tännekin. Tuon voinee laittaa kokonaisuudessaan, kun Forbes meni sen poistamaan.

http://www.thegwpf.com/forbes-censored-michael-shellenberger-here-is-his-full-apology/

(...)

I thus decided I had to speak out. I knew that writing a few articles wouldn't be enough. I needed a book to properly lay out all of the evidence. And so my formal ­apology for our fearmongering comes in the form of my new book, Apocalypse Never: Why Environmental Alarmism Hurts Us All.

Taidanpa laittaa kirjan tilaukseen...

Enpä laittanut kun oli vasta pre-orderina. Surffailuretkelläni törmäsin kuitenkin alla olevaan, puolitoista vuotta vanhaan kirjoitukseen, jonka jälkeen laitoin tilauksen sisään. Yhteenvetona kirjoituksesta vain se, että Saksa on jälleen kerran sekopäisyyden vallassa, kun on lopettamassa ydinvoiman käytön.

https://quillette.com/2019/02/27/why-renewables-cant-save-the-planet/

Why Renewables Can't Save the Planet
(...)

In 2002, shortly after I turned 30, I decided I wanted to dedicate myself to addressing climate change. I was worried that global warming would end up destroying many of the natural environments that people had worked so hard to protect.

I thought the solutions were pretty straightforward: solar panels on every roof, electric cars in every driveway, etc. The main obstacles, I believed, were political. And so I helped organize a coalition of America's largest labor unions and environmental groups. Our proposal was for a $300 billion dollar investment in renewables. We would not only prevent climate change but also create millions of new jobs in a fast-growing high-tech sector.

Our efforts paid off in 2007 when then-presidential candidate Barack Obama embraced our vision. Between 2009–15, the U.S. invested $150 billion dollars in renewables and other forms of clean tech. But right away we ran into trouble.

The first was around land use. Electricity from solar roofs costs about twice as much as electricity from solar farms, but solar and wind farms require huge amounts of land. That, along with the fact that solar and wind farms require long new transmissions lines, and are opposed by local communities and conservationists trying to preserve wildlife, particularly birds.

Another challenge was the intermittent nature of solar and wind energies. When the sun stops shining and the wind stops blowing, you have to quickly be able to ramp up another source of energy.

(...)

It seemed to me that most, if not all, of the problems from scaling up solar and wind energies could be solved through more technological innovation.

But, as the years went by, the problems persisted and in some cases grew worse. For example, California is a world leader when it comes to renewables but we haven't converted our dams into batteries, partly for geographic reasons. You need the right kind of dam and reservoirs, and even then it's an expensive retrofit.

(...)

Without large-scale ways to back-up solar energy California has had to block electricity coming from solar farms when it's extremely sunny, or pay neighboring states to take it from us so we can avoid blowing-out our grid.

Despite what you've heard, there is no "battery revolution" on the way, for well-understood technical and economic reasons.

(...)

Solar farms have similarly large ecological impacts. Building a solar farm is a lot like building any other kind of farm. You have to clear the whole area of wildlife.

In order to build one of the biggest solar farms in California the developers hired biologists to pull threatened desert tortoises from their burrows, put them on the back of pickup trucks, transport them, and cage them in pens where many ended up dying.

As we were learning of these impacts, it gradually dawned on me that there was no amount of technological innovation that could solve the fundamental problem with renewables.

(...) In other words, the trouble with renewables isn't fundamentally technical—it's natural.

Dealing with energy sources that are inherently unreliable, and require large amounts of land, comes at a high economic cost.

There's been a lot of publicity about how solar panels and wind turbines have come down in cost. But those one-time cost savings from making them in big Chinese factories have been outweighed by the high cost of dealing with their unreliability.

(...)

Germany's carbon emissions have been flat since 2009, despite an investment of $580 billion by 2025 in a renewables-heavy electrical grid, a 50 percent rise in electricity cost.

Meanwhile, France produces one-tenth the carbon emissions per unit of electricity as Germany and pays little more than half for its electricity. How? Through nuclear power.

(...)

What about all the headlines about expensive nuclear and cheap solar and wind? They are largely an illusion resulting from the fact that 70 to 80 percent of the costs of building nuclear plants are up-front, whereas the costs given for solar and wind don't include the high cost of transmission lines, new dams, or other forms of battery.

It's reasonable to ask whether nuclear power is safe, and what happens with its waste.

It turns out that scientists have studied the health and safety of different energy sources since the 1960s. Every major study, including a recent one by the British medical journal Lancet, finds the same thing: nuclear is the safest way to make reliable electricity.

Strange as it sounds, nuclear power plants are so safe for the same reason nuclear weapons are so dangerous. The uranium used as fuel in power plants and as material for bombs can create one million times more heat per its mass than its fossil fuel and gunpowder equivalents.

(...)

As a result, the climate scientist James Hanson and a colleague found that nuclear plants have actually saved nearly two million lives to date that would have been lost to air pollution.

Thanks to its energy density, nuclear plants require far less land than renewables. Even in sunny California, a solar farm requires 450 times more land to produce the same amount of energy as a nuclear plant.

Energy-dense nuclear requires far less in the way of materials, and produces far less in the way of waste compared to energy-dilute solar and wind.

A single Coke can's worth of uranium provides all of the energy that the most gluttonous American or Australian lifestyle requires. At the end of the process, the high-level radioactive waste that nuclear plants produce is the very same Coke can of (used) uranium fuel. The reason nuclear is the best energy from an environmental perspective is because it produces so little waste and none enters the environment as pollution.

(...)

By contrast, solar panels require 17 times more materials in the form of cement, glass, concrete, and steel than do nuclear plants, and create over 200 times more waste.

We tend to think of solar panels as clean, but the truth is that there is no plan anywhere to deal with solar panels at the end of their 20 to 25 year lifespan.

Experts fear solar panels will be shipped, along with other forms of electronic waste, to be disassembled—or, more often, smashed with hammers—by poor communities in Africa and Asia, whose residents will be exposed to the dust from toxic heavy metals including lead, cadmium, and chromium.

Wherever I travel in the world I ask ordinary people what they think about nuclear and renewable energies. After saying they know next to nothing, they admit that nuclear is strong and renewables are weak. Their intuitions are correct. What most of us get wrong—understandably—is that weak energies are safer.

But aren't renewables safer? The answer is no. Wind turbines, surprisingly, kill more people than nuclear plants.

(...)

But when it comes to generating power for billions of people, it turns out that producing solar and wind collectors, and spreading them over large areas, has vastly worse impacts on humans and wildlife alike.

(...)

Over the last several hundred years, human beings have been moving away from matter-dense fuels towards energy-dense ones. First we move from renewable fuels like wood, dung, and windmills, and towards the fossil fuels of coal, oil, and natural gas, and eventually to uranium.

Energy progress is overwhelmingly positive for people and nature. As we stop using wood for fuel we allow grasslands and forests to grow back, and the wildlife to return.

As we stop burning wood and dung in our homes, we no longer must breathe toxic indoor smoke. And as we move from fossil fuels to uranium we clear the outdoor air of pollution, and reduce how much we'll heat up the planet.

Nuclear plants are thus a revolutionary technology—a grand historical break from fossil fuels as significant as the industrial transition from wood to fossil fuels before it.

The problem with nuclear is that it is unpopular, a victim of a 50 year-long concerted effort by fossil fuel, renewable energy, anti-nuclear weapons campaigners, and misanthropic environmentalists to ban the technology.

In response, the nuclear industry suffers battered wife syndrome, and constantly apologizes for its best attributes, from its waste to its safety.

Lately, the nuclear industry has promoted the idea that, in order to deal with climate change, "we need a mix of clean energy sources," including solar, wind and nuclear. It was something I used to believe, and say, in part because it's what people want to hear. The problem is that it's not true.

France shows that moving from mostly nuclear electricity to a mix of nuclear and renewables results in more carbon emissions, due to using more natural gas, and higher prices, to the unreliability of solar and wind.

Oil and gas investors know this, which is why they made a political alliance with renewables companies, and why oil and gas companies have been spending millions of dollars on advertisements promoting solar, and funneling millions of dollars to said environmental groups to provide public relations cover.

What is to be done? The most important thing is for scientists and conservationists to start telling the truth about renewables and nuclear, and the relationship between energy density and environmental impact.

(...)

Now that we know that renewables can't save the planet, are we really going to stand by and let them destroy it?

Michael Shellenberger is a Time Magazine "Hero of the Environment," and president of Environmental Progress, an independent research and policy organization.

Näytti olevan Shellenbergerillä aika paljon juttuja Quillettella. Pitänee tutustua niihinkin.

[Roope]

A-Talk

YLE TV1 To 22.10.2020 klo 21.05

Pitääkö Suomeen julistaa ilmastohätätila? Millaisia ilmastotoimia hallituksen pitäisi nyt koronatilanteen keskellä saada tehtyä? Keskustelemassa kansanedustajat Jenni Pitko (vihr.) ja Lulu Ranne (ps.) sekä Sitran johtava asiantuntija Outi Haanperä ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD

Vahva suositus ohjelman jälkikatseluun Areenalta. Täytyy sanoa että Lulu Ranne oli häkellyttävän vahva esiintyjä ja tyrmäävän johdonmukainen. Puheet siitä, että Hallis olisi ainutlaatuinen stooalaisen rauhallinen järkijyrä persuissa voidaan unohtaa. Lulu on aivan yhtä kova luu. Hurja nainen.

A-Talk: Pitääkö Suomeen julistaa ilmastohätätila? (39 min)

Täytyy myös kehua kansanedustaja Lulu Rannetta. Oli todella asiantunteva ja keskittyi oleellisiin kysymyksiin. Kannattaa katsoa.

Valitettavasti asetelma oli kuitenkin neljä yhtä vastaan, ja muut osallistujat saivat juontajan avustuksella kammettua keskustelua kustannuksista, maksajasta ja nykyisten ilmastoratkaisujen raakilemaisuudesta kaikenlaisille sivuraiteille niin, että satunnainen taustoja tietämätön katsoja jäi luultavasti ymmälle. Esimerkiksi rauhallisesti puhunut Markku Ollikainen antoi vaikutelman kelpo asiantuntijasta, vaikka puhui Outi Haanperän ja Atte Harjanteen (vihreä kansanedustaja Pitkon tilalla) lailla kaukaa Ranteen kysymysten ohi viitaten muun muassa Hyperloopiiin (!) teknologiaratkaisuna Suomen ilmastopolitiikkaan.

Vaikea sanoa, kuinka paljon Ollikaisen, Harjanteen ja Haanperän sanomiset olivat tietoista valehtelua ja mikä osuus vain tietämättömyyttä, mutta kaikki heistä esiintyvät ja esitetään vakavasti otettavina asiantuntijoina. Oli itkussa ja naurussa pitelemistä, kun kolmikko antoi ymmärtää ilmeisen vakavissaan, että Suomen ääriradikaali ilmastopolitiikka onkin taloudellinen investointi ja vieläpä kannattava sellainen.

Lulu Ranteen esiin nostama kysymys Suomen ilmastopolitiikan kustannuksista ja maksajasta väistettiin kerta kerran jälkeen sanahelinällä ja harhaanjohtamisilla. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Harjanne antoi mustavalkoisesti ymmärtää, että hallituksen politiikalle ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua täysillä fossiilitalouteen, vaikka kaikki muut maat EU-maista Kiinaan osoittavat, että myös vähemmän fundamentalistisia ja niin ilmaston kuin taloudenkin kannalta paremmin perusteltuja linjauksia voi tehdä. Silti toimittaja Sirkkanen onnistui jotenkin kääntämään Kiinan vasta vuoteen 2060 sijoittaman hiilineutraalisuustavoitteen perussuomalaisia vastaan.

Kuinkahan monta vuotta kestää, että ilmastopolitiikkakeskustelu palaa maahanmuuttopolitiikkakeskustelun lailla lähemmäksi maan pintaa, vai annetaanko sen tapahtua ollenkaan? Pakolaiset eivät olleet Suomelle uusi Nokia, eikä Suomen ääriradikaalia ilmastopolitiikkaa voi perustella taloudella sen enempää kuin ilmastonmuutokseen vaikuttamisellakaan. Oikeasti molemmat ovat valtavia ja väitettyjen tavoitteiden ("pakolaisten auttaminen", "ilmastonmuutoksen torjuminen") kannalta tehottomuutensa vuoksi suurimmaksi osaksi täysin turhia kustannuseriä suomalaisille veronmaksajille.

[Roope]

Maailman CO2-päästöt ovat jo lähes samat kuin ennen koronaa – ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana

Korona hiljensi talouksia, mutta vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ovat olleet hetkellisiä.

– Viime kuukausina hiilidioksidipäästöt ovat palanneet lähelle 2019 syksyn tasoa, sanoo Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

Eri puolilla maailmaa toteutetut yhteiskuntien sulkemiset pudottivat hiilidioksidin päästöjä tilapäisesti. WMO:n ja Global Carbon Projectin arvion mukaan huhtikuussa havaittiin tilapäisesti 17 prosentin päästöjen pudotus verrattuna 2019 tilanteeseen. Pudotus liittyi liikenteen ja teollisuustuotannon vähenemiseen.

Koko vuoden päästöjen odotetaan putoavan 4–7 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tästä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan, sillä CO2:n elinikä ilmakehässä on yli 100 vuotta.

[...]

Ykkösaamun yleisökysymyksen pohjalta Petteri Taalas arvioi, olisiko Suomen hiilineutraalius mahdollista vuoteen 2030 mennessä. Taalas ei pidä hiilineutraaliutta näin nopealla aikataululla, kymmenen vuoden kuluttua, kovin realistisena tavoitteena.

– Voi olla, että tämä ei ole kauhean realistista, suomeksi sanottuna.

Taalaksen mukaan autokanta olisi uudistettava hyvin nopeassa tahdissa. Tavoite vaatii myös energiajärjestelmän muutosta. Muutos olisi huomioitava myös asumisessa sekä lämmityksen että kasvavassa määrin jäähdyttämisen osalta. Taalaksen mukaan olisi ajateltava, mikä on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää. Taalas pitää myös hallituksen tavoitetta, hiilineutraaliutta vuonna 2035, äärimmäisen vaativana.

EU:n asettamaa aikaulua, hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Taalas pitää varsin realistisena.

Yle 24.10.2020

Yle Areena: Ykkösaamu 24.10.2020 (39 min)

23.20-
Petteri Taalas
"Viime aikoina nämä merenpinnannousuarviot on päivittynyt ylöspäin. Eli sellainen konservatiivinen arvio on se, että me tällä vuosisadalla voitais nähdä puolesta metristä metriin merenpinnan nousu."

Taalas viittaa lukujen perusteella IPCC:n RCP8.5-skenaarioon, joka ei ole konservatiivinen eli varovainen vaan päinvastoin perustuu kaikkein äärimmäisimpään hiilipäästöoletukseen, jossa päästöt jatkavat tulevina vuosikymmeninä kasvamista rajoituksetta. Skenaariolle on käyttöä enää referenssinä realistisempien skenaarioiden rinnalla (ja tietysti propagandassa ihmisten pelottelussa), kun on 100-prosenttisen selvää, että päästöihin on jo puututtu.

Konservatiivinen skenaario olisi RCP2.6, jossa merenpinnan arvioidaan nousevan 30-60 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.

[Velmu]

Laitetaan tämä taas kerran tänne. Videon väittämät ovat OIKEIDEN asiantuntijoiden tarkastamia. https://www.youtube.com/watch?v=MWiYafnHCaU&t=74s

[Roope]

Veronmaksajilta ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä kupattavat miljardit eurot kalpaavat mainiosti elinkeinoelämälle, mutta fakta, että aito yritys pysäyttää ilmastonmuutos edellyttäisi nykytiedon mukaan välttämättä talouskasvun jarruttamista, saa elinkeinoelämän edustajat barrikadeille.

Kasvua – näköjään myös globaalia väestönkasvua – on puolustettava hinnalla millä hyvänsä vaikka naurettavuudenkin uhalla. Jos kasvu pysähtyy, tulevat populistiset liikkeet ja syövät lapsesi. Jos Suomi ei tuhoa toimivaa infraansa kymmeniä vuosia muun maailman edellä, jäämme jälkeen elintason kasvun eturintamasta.

Paljastiko koronavirus, että ilmastonmuutoksen voi torjua talouskasvua hillitsemällä? "Johtopäätös on väärä", jyrähtävät tutkijat

MARKKINATALOUDEN kahlitseminen ja talouskasvun hillitseminen eivät ole ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sen sijaan markkinatalouden toimintaedellytyksien parantaminen voisi edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Tämä on viesti maanantaina julkaistussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen muistiossa, jonka ovat kirjoittaneet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander.

Muistiolla kirjoittajat pyrkivät kumoamaan ajatuksen, joka saattaa nostaa päätään, kun koronaviruksen vaikutukset maailman päästöihin tulevat yhä selvemmin näkyviin. Koska koronakriisi vähentää taloudellista aktiviteettia ja sitä kautta päästöjä, se voi herättää intoa jatkaa päästöjen vähennystä talouskasvua hillitsemällä. Myös historiallisia aikasarjoja tarkastelemalla voi päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan ilmastoa ei pelasta mikään muu kuin talouskasvun lopettaminen.

Kirjoittajat sanovat muistiossaan, että tämä johtopäätös on väärä. Kirjoittajat pyrkivät myös osoittamaan johtopäätöksen vääräksi.

Riittävä elintason lasku ilmastonmuutoksen torjumiseksi veisi muistion mukaan maailman taloudellisesti 1950-luvun tasolle. Ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jäisi syntymättä, koska yrityksillä ja julkisella taloudella ei olisi siihen varaa.

"Tuloksena olisi pahan kierre, jonka lopputulos olisi pelottavalla tavalla arvaamaton."

[...]

SUOMEN kannattaisi kirjoittajien mukaan yrittää ottaa kaikki hyöty irti uudesta ilmasto- ja ympäristöystävällisestä teknologiasta ja kulkea globaalissa eturintamassa kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.

"Vaikka Suomen oma panos ei edistä eikä hidasta globaalia ilmastonmuutosta mitenkään, Suomi ei voi jäädä vanhan teknologian ulkomuseoksi. Se vain varmistaisi, että globaalit investointivirrat ohjautuvat Suomen ohi ja Suomi jää jälkeen teknologian kehityksen sekä tuottavuuden ja elintason kasvun eturintamasta, mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan."

Helsingin Sanomat 26.10.2020

Etlan tiedote: Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko 26.10.2020

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) (pdf)

Jos talouskasvu loppuu, harva on enää turvassa. Alkaa prosessi, jossa työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä töihin. Työttömyys ja romahtanut elintaso ruokkivat populistisia liikkeitä ja horjuttavat yhteiskuntarauhaa vaikeasti ennakoitavalla tavalla.

Vastaavasti nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jäisi syntymättä, koska yrityksillä ei olisi siihen varaa. Työttömyyden lisääntyminen myös velkaannuttaa julkiset taloudet, joten julkinenkaan talous ei voisi tukea riittävästi teknologista kehitystä. Tuloksena olisi pahan kierre, jonka lopputulos olisi pelottavalla tavalla arvaamaton.

Pieni laskentaesimerkki osoittaa, kuinka talouskasvusta luopuminen keinona ilmastonmuutoksen torjuntaan on käytännössä mahdotonta. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta. Tällöin maailman bkt olisi 1950-luvun alun tasolla.

Maailmassa oli väestöä 1950-luvun alussa kuitenkin vain reilut 2,5 miljardia, joten elintasomme laskisi 50-lukua alhaisemmaksi, ellei maailman väkiluku vähenisi nykyisestä noin 7,5 miljardista jopa 5 miljardilla henkilöllä. Nykyinen väestöennuste 30 vuoden päähän osoittaa kuitenkin väestökasvun jatkuvan. YK:n tuoreimman väestöennusteen mukaan maailman väestö kasvaa nykyisestä noin 7,5 miljardista yli 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Se tuskin toteutuu, jos maailmantalous supistuu joka vuosi yhtä paljon kuin Suomen talouskriisissä.

Jos halutaan säilyttää nykyinen elintaso, tällöin väestömäärän pitää tippua 0,8 miljardiin henkilöön. Jos väestömäärä puolestaan säilyisi nykyisellään, elintaso tippuisi esiteolliseen aikaan, jolloin ihmisen "elämä oli lyhyt mutta surkea".

"Pieni laskentaesimerkki" lienee uskottava, mutta sen sijaan, että siitä tehtäisiin johtopäätökset ilmastopolitiikan valintojen suhteen, teeskennellään, että kakku on mahdollista sekä syödä että säästää.

Samalla kun talouskasvu mahdollistaa suuremman väestömäärän, koko maapallon inhimillinen pääoma kasvaa. Lukuisammat ja fiksummaksi käyvät kansalaiset pystyvät kehittämään ilmastoa säästävää teknologiaa kiihtyvään tahtiin. Inhimillisellä pääomalla rakennetaan yhteiskuntaa paremmaksi.

Suomalaisten työlle ja elämälle on annettu viimein tarkoitus. Suuremman väestömäärän mahdollistaminen ja maapallon inhimillisen pääoman kasvattaminen. Yhteiskunnat rakentuvat yhä paremmiksi, kun vuonna 2050 on ennusteiden mukaan tuplasti enemmän afrikkalaisia kehittämässä teknologioita.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Helppo sanoa että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää talouskasvusta tinkimällä tai veroilla. Kun se ilmasto muuttuu aina ja edes ihmisten kuoleminen sukupuuttonkaan ei ilmastonmuutokseen vaikuta. Hiilipäästöjä voisi leikata ydinvoimalla yms. ja metsistä saisi halvalla hiilinieluja, jos niin haluttaisiin.

[Roope]

Yle: Kirjeenvaihtajan analyysi: Hoi ilmastonuori! Näin Yhdysvaltojen uusin korkeimman oikeuden tuomari voi vaikuttaa tulevaisuuteesi 27.10.2020

Kuten arvata saattaa, otsikosta huolimatta Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ei jutussaan analysoi sanallakaan, miten Yhdysvaltojen uusin korkeimman oikeuden tuomari voi vaikuttaa suomalaisen "ilmastonuoren" tulevaisuuteen. Huikkauksen tarkoitus on vain yllyttää "ilmastonuoria" lisäämään Amy Coney Barrett vihalistalleen.

Yhdysvaltojen senaatti vahvisti tänään Amy Coney Barrettin nimityksen korkeimman oikeuden uudeksi tuomariksi äänin 52-48.
...
Kansainvälisesti merkittävää on se, että hän suhtautuu epäilevästi ilmastonmuutokseen.

Kun Amy Coney Barrett vastasi toissaviikolla senaattorien kysymyksiin, hän kutsui ilmastonmuutosta "kiistanalaiseksi kysymykseksi" vahvistaen ilmastoaktivistien pahimmat pelot. Yhdysvaltojen korkein oikeus on avainasemassa, kun ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista kiistellään tulevina vuosikymmeninä supervallan eri oikeusasteissa.

Barrett totesi senaattorien haastattelussa, että julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on riitaisaa ("contentious"), kuten se on, mutta näköjään tällaistakaan ilmiselvää totuutta ei ole sallittua sanoa ääneen, vaan sen sijaan pitäisi toistaa ilmastouskontunnustuksellista liturgiaa.

Tuo toimittajan linkittämä tietolähde on muuten niinkin neutraali ja objektiivinen kuin musiikkilehti Rolling Stonessa julkaistu kirje, jossa kymmenet tiede- ja ilmastotoimittajat syyttävät Amy Coney Barrettia "aikamme ekologisen kriisin mahdollistajaksi":

More Than 70 Science and Climate Journalists Challenge Supreme Court Nomination of Amy Coney Barrett

The following op-ed has been signed by dozens of leading climate and science journalists, listed below.

[...]

It is frightening that a Supreme Court nominee — a position that is in essence one of the highest fact-checkers in the land — has bought into the same propaganda we have worked so hard to dispel.

And it is facts — a word under repeated assault by the Trump administration, which nominated Judge Amy Coney Barrett — that are at issue here. "I'm certainly not a scientist...I've read things about climate change. I would not say I have firm views on it," Judge Coney Barrett told Sen. John Kennedy during the Senate confirmation hearings on October 13th.

The next day, Sen. Richard Blumenthal asked Judge Coney Barrett if she believed "human beings cause global warming." She replied: "I don't think I am competent to opine on what causes global warming or not. I don't think that my views on global warming or climate change are relevant to the job I would do as a judge."

When asked that same day by Sen. Kamala Harris if she accepts that "COVID-19 is infectious," Coney Barrett said yes. When asked if "smoking causes cancer," Coney Barrett said yes. But when asked if "climate change is happening, and is threatening the air we breathe and the water we drink," Judge Coney Barrett said that while the previous topics are "completely uncontroversial," climate change is instead, "a very contentious matter of public debate." She continued: "I will not express a view on a matter of public policy, especially one that is politically controversial because that's inconsistent with the judicial role, as I have explained."

Judge Coney Barrett repeatedly refused to acknowledge the scientific certainty of climate change. This is an untenable position, particularly when the world's leading climate scholars warned in 2018 that we have just 12 years to act to bring down global average temperature rise and avert the most dire predictions of the climate crisis.

At the moment when the facts of the case were presented to her, this arbiter of justice freely chose to side with mistruths. Judge Coney Barrett's responses are factually inaccurate, scientifically unsound, and dangerous.

How can Judge Coney Barrett rule on pending issues of climate change liability, regulation, finance, mitigation, equity, justice, and accountability if she fails to accept even the underlying premise of global warming? The answer is that she cannot.

Rolling Stone 25.9.2020

Ilmeisesti allekirjoittajat (kirjeessä listattuina meriitteinä mm. kirjoittaminen Teen Vogueen ja Al Jazeeraan) sitten hyväksyivät tieteellisesti tarkkana ja perusteltuna Barrettia grillanneen senaattorin huuhaaväitteen, että ilmastonmuutos "uhkaa ilmaa jota hengitämme ja vettä jota juomme".