Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Roope]

Helsingin Sanomat: Jos Suomi ei ennakoi tulevaisuuden väestöä, muutkin poliittiset päätökset ovat vääriä, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja 8.9.2020

KUINKA paljon ihmisiä asuu sopivan kokoisessa Suomessa? Kuinka paljon syntyvyyttä ja maahanmuuttoa olisi hyvä olla? Entä miten Suomea pitäisi kehittää niin, että alueellinen tasa-arvo säilyy?

Muun muassa näistä kysymyksistä Suomessa pitäisi nyt käydä keskustelua nykyistä laajemmin, katsoo Väestöliitto tänään tiistaina julkaistavassa väestöpoliittisessa raportissaan.

Maahanmuutto voi olla osa heikentyneen huoltosuhteen ratkaisua, etenkin jos se on työ- tai opiskeluperäistä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäen tulkinnan mukaan työhön ja opiskeluun kohdistuvan maahanmuuton 7 500 hengen kasvu voisi pienentää kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksiköllä.

"Kotamäen tulkinta" ei kerro edes maahanmuuton kasvun todellisten talousvaikutusten etumerkkiä, sillä kyseessä on jälleen kerran lukijoille selittämättä jäänyt laskelma, jossa maahanmuuttajien työllistyminen ja kustannukset oletetaan yksioikoisesti täsmälleen samaksi kuin kantaväestöllä. Aika olennainen ja virheellinen oletus, jota Kotamäki selittelee raportissa sillä, että työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut suurempi kuin kantaväestön. Voi olla, mutta toisaalta heidän keskimääräinen palkkatasonsa on selvästi alempi, joten he maksavat vieläkin vähemmän veroja.

Maahanmuuton yhtään suurempi kasvattaminen onnistuu vain houkuttelemalla Suomeen Euroopan ulkopuolelta kouluttamatonta halpatyövoimaa, joka ei maksa veroja juuri lainkaan, mutta on oikeutettu palveluihin ja tulonsiirtoihin.

Suomi kilpailee kuitenkin jo nyt maahanmuuttajista muiden maiden kanssa. Suomen tulisi siksi Väestöliiton mukaan panostaa huomattavasti enemmän kotouttamiseen ja sopeutua maahanmuuttajiin nykyistä paremmin.

Ne maahanmuuttajat eli ns. huippuosaajat, joista kilpaillaan muiden maiden kanssa, eivät juurikaan kaipaa kotouttamispanostuksia, eivätkä välttämättä ole koko pelleilyn kanssa koskaan missään tekemisissä.

Toisaalta pandemian aiheuttama taantuma kasvattaa työttömyyttä sekä taloudellista huono-osaisuutta ja siten lisää entisestään epävarmuutta. Tämä voi heijastua myös maahanmuuttoon ja lisätä maahanmuuttovastaisuutta, Kotamäki arvioi.

Väestöliiton raportista:

Toisaalta koronaviruspandemia aiheuttaa syvän taantumaan suurimpaan osaan maailman maista. Tämä kasvattaa työttömyyttä sekä taloudellista huono-osaisuutta ja siten lisää entisestään epävarmuutta tulevaisuudesta. Sellainen toimintaympäristö ruokkii populististen tai maahanmuuttovastaisten liikkeiden kannatusta. On mahdollista, että tällainen kehityskulku riittävän pitkälle mennessään vaikeuttaisi maahanmuuttopoliittisia uudistuksia ja aiheuttaisi muita sosiaalisia ongelmia jo maassa olevalle maahanmuuttajaväestölle.

"Maahanmuuttovastaiset liikkeet" vaikeuttavat menestyessään "maahanmuuttopoliittisia uudistuksia" ja aiheuttavat maahanmuuttajille "sosiaalisia ongelmia"? Melko kryptistä, mutta uudistuksilla ei tässä varmaankaan tarkoiteta haittamaahanmuuton minimoimista.

Väestöliiton mukaan myös maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa perheen integroitumista. Raportissa kritisoidaankin perheenyhdistämisen kiristymistä.

Väestöliitto ilmeisesti määrittelee integroitumisen ihan omalla tavallaan. Perheenyhdistäminen nimenomaan vähentää ja vaikeuttaa yhteiskuntaan integroitumista, kun perhe on taustalla pitämässä kiinni vanhoista, uuden asuinmaan kanssa ristiriitaisista arvoista ja perinteistä.

[Radio]

Kestävyysvaje on vajakkien keksintö. Kestävyys tulee olemaan todella kovilla kyllä, ei kuitenkaan niin etteikö etnisten suomalainen kyvyt riitä hoitamaan omia vanhempiaan kunniakkaasti hautaan. Maaiman parasta osaamista ja luterilaista työmoraalia pitäisi vielä löytyä kansamme terveestä ytimestä sen verran. Tai muuten on piru irti.
Kestävyysvajetta on jo nyt ja eurokommunistimme haalivat lisää asosiaalisisia psykopaatteja vallankumouksen kiilto toljottavisa kiilusilmissään. Moraaliposeeraajamme tuovat kyllä mieleen Hitlerin demokraattisen valinnan. Merkeleen natsisaksahan sieltä propagandan alta pilkistää. Ovatko kaasukammiot jo koeponnistettu?
Suomeen on osaajien aina ollut hyvä tulla oikeasti rikastamaan eloamme. Suomessa ulkomaalaisten syrjintä on tainnut olla maailman mittakaavassa lähes olematonta. Suomalaiset ovat vastavuoroisesti olleet suosittuja siirtolaisia ulkomailla. Senkin maineen kurapetterit tuhoavat.

[-PPT-]

Ei siinä välttämättä tee mieli tehdä lapsia, jos uhkana on, että omia jälkeläisiä odottaa kivitys, päidän katkominen tai orjuus. Kai geenien jatkamiseenkin voi suhtautua niin kuin elämään yleensäkin, se ei välttämättä ole sen arvoista, jos sen voi tietoisesti katkaista. Uskonnollinen kanta tähän on varmaankin se, ettei ole henkilön asia miettiä näitä.

Sen vain tiedän, että melkoinen huoli olisi tulevaisuudesta, jos olisi oma lapsi.

Enitenhän meteliä lasten hankkimatta jättämisestä pitävät vihervassarit ja tuohan on win-win; he itse tuntevat olevansa hyviä ihmisiä kantaessaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen vastustamisessa ja meille taas kelpaa mainiosti että vihervasemmistolaiset jättävät lapset hankkimatta koska maailmankatsomus hyvin usein periytyy.

[Roope]

MTV: Raportti: Suomen väestö pitäisi saada nopeasti kasvuun – ennätysalhainen syntyvyys ja vähäinen maahanmuutto uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntaa 8.9.2020

Väestökysymykset ovat vaikeita, ja Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa pitää tärkeänä, että niistä keskusteltaessa on koko ajan tiede ja tietopohja mukana.

– On aika vaikeaa saada aikaiseksi sellainen ns. hyvä keskustelu, jossa ihmiset esittävät rohkeasti omia näkemyksiään ja sitten yhdessä pohditaan, että miten relevantteja ne ovat, kun katsotaan kokonaiskuvaa ja pitkää aikaväliä.

Sorsa muistuttaa, että on ihan aiheellista, että ihmiset pelkäävät vaikka Suomen kulttuurin muuttuvan lisääntyvän maahanmuuton myötä.

– Totta kai se aiheuttaa kulttuurisia konflikteja, eikä pelkkä hyssyttely ketään lohduta tai rauhoita. Täytyy tunnustaa, että riskejä on olemassa ja niistä pitää puhua. Aivan kuin emme voi ajatella, että pärjäisimme ilman maahanmuuttoa, emme myöskään voi ajatella, että pärjäämme, jos maahanmuutto on täysin kontrolloimatonta.

Me suomalaiset pärjäämme aivan varmasti ilman sellaista maahanmuuttoa kuin kiintiöpakolaisten vastaanotto tai halpatyöläisten perheenyhdistämisten helpottaminen, jota Väestöliitto tyrkyttää. Kun maahanmuuton helpottamiselle asetetaan ehdoksi sen hyödyllisyys, ehkäistään parhaalla tavalla myös kulttuuriset konfliktit.

[no future]

Väittäisin, että Suomen alhainen syntyvys johtuu suurelta osin kumppanin haun siirtymisestä Tinderiiin ja erilaisiin deittipalveluihin.  Ei sillä tavalla helposti mitään kestäviä suhteita synny.  Toinen iso tekijä on Suomen talous- ja työllisyystilanteen pitkään jatkunut epävarmuus ja se, että maa näyttää muutenkin muuttuvan nopeasti kantaväestön kannalta huonoon suuntaan.  Yhteisöllisyys ja kansallistunne on pitkälti hävinnyt.   

Aiemminhan tää parinmuodostus tosiaan hoidettiin humalassa yökerhoissa, mikä oli selkeästi avain kestäviin suhteisiin.

[Roope]

"Tuntuu, että halutaan nimenomaan valkoisia vauvoja" – Hanna Sarkkinen ohjaa huomiota siihen miten puhumme lapsista

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistuttaa siitä, että maapallolla riittää vauvoja.

[...]

Suomessa syntyvyys on matalimmalla tasolla sitten 1800-luvun nälkävuosien. Se on eläkejärjestelmän ongelma, työmarkkinoiden saatavuusongelma ja julkisen sektorin rahoitusongelma.

– Mutta se, että lapsia tehdään yhteiskunnan vuoksi, on vaarallinen ajatuskulku. Jos sitä vie kovin pitkälle, kohta naiset ovat synnytyskoneita isänmaan puolesta, Sarkkinen sanoo.

[...]

Hän muistuttaa siitä, että vauvoja maailmassa riittää.

– Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja, hän sanoo.

– Maapallolla ihmisten keski-ikä on hyvin nuori ja varmasti Suomeenkin olisi tulijoitakin, jos siihen olisi väyliä.

Kansan Uutiset 12.9.2020

Varmasti olisi paljonkin tulijoita, mutta Sarkkisen tarkoittamat tulijat vain pahentavat ongelmia.

[Eino P. Keravalta]

Väittäisin, että Suomen alhainen syntyvys johtuu suurelta osin kumppanin haun siirtymisestä Tinderiiin ja erilaisiin deittipalveluihin.  Ei sillä tavalla helposti mitään kestäviä suhteita synny.  Toinen iso tekijä on Suomen talous- ja työllisyystilanteen pitkään jatkunut epävarmuus ja se, että maa näyttää muutenkin muuttuvan nopeasti kantaväestön kannalta huonoon suuntaan.  Yhteisöllisyys ja kansallistunne on pitkälti hävinnyt.   

Aiemminhan tää parinmuodostus tosiaan hoidettiin humalassa yökerhoissa, mikä oli selkeästi avain kestäviin suhteisiin.

Juuri näin.

Miljoonat suomalaiset kautta aikain ovat löytäneet parin ja kumppanin ravintolasta tai yökerhosta. Tinderistä voi löytää enimmäkseen yhden illan juttuja.

Miksi näin? Koska yökerhovonkaus ja Tindervonkaus eroavat toisistaan merkittävästi.

Tinderin kompastuskivi lienee sen 'rajattomuus': ukkoa ja akkaa on tuhansittain, niin paljon, ettei niitä ehdi edes läpi käydä. Ja jos jonkun sieltä poimiikin niin mieleen jää ajatus, että ehkäpä se seuraava olisi ollut vielä parempi - miksi sitoutua tähän koska siellä on varmaan sata parempaa odottamassa. Ja näin karuselli pyörii.

Yökerho on toinen asia. Sieltä ei voi iskeä ketään kalsareissa, vaan yökerhoon pitää valmistautua. Tinderiä voi pyörittää vaikka paskalla istuessa, mutta yökerhoon pitää löytää tunteja aikaa. Pitää valita vaatteet, käydä suihkussa, laittautua, ottaa taksi, käydä pubissa parilla pohjustukseksi, jonottaa yökerhoon, silmäillä tarjontaa, valita kohteensa, rohkaistua, mennä juttelemaan, pyytää tanssimaan, tehdä vaikutus livenä tässä ja nyt, olla elävässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, lukea toisen ilmeitä ja eleitä, olla valppaana keskustelussa, valita sopiva kosketuksen hetki ja tapa, olla spontaanisti huumorintajuinen, olla aito, tutustua..

Toisinsanoen yökerhossa ihmiset panostavat sata kertaa enemmän asiaan ja sata kertaa Tinderiä vaikeammissa liveolosuhteissa, joten tämä johtaa siihen, että yökerhossa solmitut tuttavuudet otetaan ainakin alitajuisesti vakavammin kuin Tinderin karuselli, jossa vain plärätään tuhansia kuvia ruudulla. Yökerhossa ihminen kohdataan oikeasti. Tinder-treffeilläkin ihminen kohdataan oikeasti ( jos sinne saakka päästään ), mutta kynnys etsiä uutta Tinder-pokaa on matala kun tarjokkaita on tuhansia. Yökerhossa ei ole tuhansia tarjokkaita, vaan kun kerran on iltaan laitettu rahaa ja puettu parhaat ylle, pyritään myös paikallaolevasta tarjonnasta ottamaan se omansa - yökerhoa ja iltaa kun ei voi vaihtaa kosketusnäytöltä joksikin muuksi yökerhoksi ja illaksi tuhansista vaihtoehdoista.

Panojuttuja Tinderistä voi löytää, jos on hyvännäköinen ihminen, mutta todennäköisyys aidon parisuhteen löytämiseen lienee kuitenkin suurempi siten, että ihan fyysisesti lähtee ihmisten ilmoille katsomaan, millaista väkeä jossain ravintolassa tai tilaisuudessa on..

[Eino P. Keravalta]

– Mutta se, että lapsia tehdään yhteiskunnan vuoksi, on vaarallinen ajatuskulku. Jos sitä vie kovin pitkälle, kohta naiset ovat synnytyskoneita isänmaan puolesta, Sarkkinen sanoo.

Kritisoiko Sarkkinen siis sitä, että islamissa naiset ovat synnytyskoneita kalifaatin puolesta?

[Uuno Nuivanen]

Aiemminhan tää parinmuodostus tosiaan hoidettiin humalassa yökerhoissa, mikä oli selkeästi avain kestäviin suhteisiin.

Juu. 20 vuotta tuli täyteen tällä viikolla.

[zupi]

"Tuntuu, että halutaan nimenomaan valkoisia vauvoja" – Hanna Sarkkinen ohjaa huomiota siihen miten puhumme lapsista

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen muistuttaa siitä, että maapallolla riittää vauvoja.

[...]

Kyllä taas laittaa aika sanattomaksi. Siis oikeesti, mitä helvettiä tuo Sarkkinen yrittää tuossa oikein sanoa? Että suomalaisten naisten pitäisi synnyttää mustia lapsia? 

Kuka perkele haluaa tänne tehdä lapsia vihavasemmiston luomaan velkaorjuuteen? Kuka perkele haluaa tehdä tänne lapsia, jotta vasurinatsit pääsee myrkyttämään lapsen mielen niin pahasti, että hän kääntyy vanhempiaan vastaan? Kuka perkele haluaa tehdä tänne lapsia, jotta pääsisi olemaan heidän "huoltaja", kun läpimätä vasuriyhteiskunta on "kasvattaja"?

– Mutta se, että lapsia tehdään yhteiskunnan vuoksi, on vaarallinen ajatuskulku. Jos sitä vie kovin pitkälle, kohta naiset ovat synnytyskoneita isänmaan puolesta, Sarkkinen sanoo.

Siis mitä v...tua? Sarkkinen voisi kertoa edes yhden esimerkin, jossa joku suomalainen on synnyttänyt lapsen yhteiskunnan vuoksi. Ja siis tuo ihminen on oikeasti kansanedustaja?

E. Lainaukset.

[Roope]

Kyllä taas laittaa aika sanattomaksi. Siis oikeesti, mitä helvettiä tuo Sarkkinen yrittää tuossa oikein sanoa? Että suomalaisten naisten pitäisi synnyttää mustia lapsia? 

Ymmärsin ensin väärin Sarkkisen viittaavan kansainvälisiin adoptioihin, kuinka adoptoitaviksi ei ole valittu tarpeeksi ei-valkoisia.

Suomeenhan levisi takavuosina Ruotsista villitys, jossa etenkin suomalaisten mahdottomasta rasismista ulisevien piti adoptoida vaikka sitten yksinhuoltajana musta lapsi, jotta he pääsivät ulisemaan lisää suomalaisten mahdottomasta rasismista.

Mutta itse asiassa Sarkkinen tarkoitti, että suomalaisten syntyvyydestä huolestuminen on rasismia, kun Euroopan ulkopuolelta saataisiin Suomeen lähes rajattomasti ei-valkoisia ihmisiä vain sormia napsauttamalla.

[Eino P. Keravalta]

Roope:

Mutta itse asiassa Sarkkinen tarkoitti, että suomalaisten syntyvyydestä huolestuminen on rasismia, kun Euroopan ulkopuolelta saataisiin Suomeen lähes rajattomasti ei-valkoisia ihmisiä vain sormia napsauttamalla.

Rasismia? Sarkkinen ei ymmärrä, että suomalaiset pystyvät elättämään afrikkalaisia, mutta afrikkalaiset eivät pysty elättämään afrikkalaisia.

[kriittinen_ajattelija]

No mitä voisi olettaa naiselta joka käyttää rastoja eduskunnassa. Btw hänestä tulee sosiaali ja terveysministeri eduskuntakauden puolessavälissä Pekosen tilalle.

[Rottah]

Jos suomi laillistaisi bordellit, syntyvyys lisääntyi

[Tavan]

Sarkkinen löysi tosiaan sen villakoiran ytimen, eli valkoisuuden. Pisteet siitä. Valkoisuus on kuuma peruna, josta persujen pitäisi oppia puhumaan avoimesti yhtenä keskeisenä, näkyvänä osana suomalaisuutta.

[kriittinen_ajattelija]

Sarkkinen löysi tosiaan sen villakoiran ytimen, eli valkoisuuden. Pisteet siitä. Valkoisuus on kuuma peruna, josta persujen pitäisi oppia puhumaan avoimesti yhtenä keskeisenä, näkyvänä osana suomalaisuutta.

Emt, valkoisuus on oikeastaan englanninkielisen maailman juttu joka on syntynyt siitä kun eri eurooppalaiset etniset ryhmät on sekoittunut keskenään. Suomessa ei ole erityisesti syytä alkaa puhua valkoisuudesta siten koska Suomessa ei ole tapahtunut vastaavaa sekoittumista.

[Tavan]

^Ihannetilanteessa näin toki okisi, mutta koska termi "suomalainen" on muutettu avoimeksi, siis kattamaan kaikki maailman rodut ja kansat, on sen ohessa ja asiaa tarkentaakseen pakko puhua myös valkoisuudesta.

Valkoisuus viittaa toki eurooppalaisperäisyyteen, mutta myös eurooppalaisuus on terminä mädätetty. Valkoisuus sen sijaan tarkoittaa yhä visusti valkoista, eurooppalaista rotua.

[kriittinen_ajattelija]

^Ihannetilanteessa näin toki okisi, mutta koska termi "suomalainen" on muutettu avoimeksi, siis kattamaan kaikki maailman rodut ja kansat, on sen ohessa ja asiaa tarkentaakseen pakko puhua myös valkoisuudesta.

Valkoisuus viittaa toki eurooppalaisperäisyyteen, mutta myös eurooppalaisuus on terminä mädätetty. Valkoisuus sen sijaan tarkoittaa yhä visusti valkoista, eurooppalaista rotua.

Jooh mutta Euroopassa ei ole mitään valkoista yhtenäisyyttä samalla tavalla kun USA:ssa ja muualla anglo maissa. Kaikki sodat on Euroopassa käyty "valkoisten veljien välillä" kuten Ukrainassa parhaillaan ja tullaan käymään jatkossakin. Euroopassa on vain saksalaisia, venäläisiä, kreikkalaisia, suomalaisia jne.. Kaikki puhuu eri kieltä ja kaikilla on hieman eri kulttuuri. Valkoiset venäläisetkin on valkoisten suomalaisten suurin turvallisuusuhka geopoliittisesti.

Voihan "valkoisuus" termiä käyttää välillä, mutta olisi vähän hassua jos persut sitä nyt joka tilanteessa käyttäisi.

[-PPT-]

Amerikkalainen Identiteettipolitiikka ei tosiaankaan alkuunkaan istu suomalaiseen tai edes eurooppalaiseen kontekstiin.

Ilmeisesti jos suomalainen muuttaisi USAhan niin hänet kategorisoitasiin valkoiseksi, ikäänkuin enemmistön edustajaksi, vaikka hän olisikin täysin ulkomaalainen.

[Mika]

Ihonväri tai etnisyys ei olisi mitenkään oleellinen tekijä, jos maahanmuutolle ja etenkin kansalaisuuden myöntämiselle asetettaisiin riittävän tiukat kriteerit (koulutus-, ammatti-, kieitaito, yms. vaatimukset).  Kriteerit olisivat kaikille samat, mutta niillä pystyttäisiin erittäin tehokkaasti estämään haitallinen maahanmuutto.  Pääongelmana Suomessa onkin se, ettei vihervasemmisto edes halua estää sitä. 

[kriittinen_ajattelija]

Ihonväri tai etnisyys ei olisi mitenkään oleellinen tekijä, jos maahanmuutolle ja etenkin kansalaisuuden myöntämiselle asetettaisiin riittävän tiukat kriteerit (koulutus-, ammatti-, kieitaito, yms. vaatimukset).  Kriteerit olisivat kaikille samat, mutta niitä pystyttäisiin erittäin tehokkaasti estämään haitallinen maahanmuutto.  Pääongelmana Suomessa onkin se, ettei vihervasemmisto edes halua estää sitä.

Tuo on toiveajattelua. Ok, silloin nuo sinun listaamat ihmiset tuskin ryöstäisi sinua tai loisisi sossutuilla, mutta vähintäänkin niiden lapset viimeistään muodostaisi suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin vihamielisesti suhtautuvan viidennen kolonnan, ja koska niillä olisi high IQ niin ne olisi entistä vaarallisempia.

Ainoat ihmiset joita tänne kannattaisi ottaa on virolaiset. Eipä oikeastaan ketään muita, kaikista muista on lähinnä haittaa vaan - koulutettu tai ei. Toki tänne yksittäisiä huippuasiantuntijoita voi tulla, mutta ei sen pitäisi olla mikään itseisarvo mihin pyrkiä.

[-PPT-]

Espanjassa syntyvyyslukemat 1.23, Italiassa 1.27, Kreikassa 1.35, Portugalissa 1.42 jne.Vanhentuneen käsityksen mukaan nuo ovat katolisia macho-maita(joo, tiedän että Kreikka on ortodoksinen mutta silti) joissa lapsia syntyy paljon koska mies on herra talossa.

Oikeasti tämä syntyvyyden lasku on koko länsimaailmaa koskeva ilmiö. Ei todellakaan mikään selitys että koska ensin Sipilän ja myöhemmin Marinin hallitus ei anna tarpeeksi rahaa niin syntyvyys ei nouse.

[kriittinen_ajattelija]

Espanjassa syntyvyyslukemat 1.23, Italiassa 1.27, Kreikassa 1.35, Portugalissa 1.42 jne.Vanhentuneen käsityksen mukaan nuo ovat katolisia macho-maita(joo, tiedän että Kreikka on ortodoksinen mutta silti) joissa lapsia syntyy paljon koska mies on herra talossa.

Oikeasti tämä syntyvyyden lasku on koko länsimaailmaa koskeva ilmiö. Ei todellakaan mikään selitys että koska ensin Sipilän ja myöhemmin Marinin hallitus ei anna tarpeeksi rahaa niin syntyvyys ei nouse.

Koko maailmaa koskeva ilmiö oikeastaan. Siellä missä modernisaatio ja urbanisaatio jyllää niin siellä syntyvyys laskee lähelle 1/nainen rajaa. Ne jotka hylkää modernisaation jatkaa lasten tekemistä kuten jotkut uskonnolliset ryhmät esim amissit ym

[Roope]

Amerikkalaisen unelman tuntee koko maailma, mutta suomalaista unelmaa osaamme sanoittaa tuskin itsekään

Suomalaisille itsestään selvistä asioista moni on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna ihmeellisyys, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Anu Ubaud.

Helsingin Sanomat 13.9.2020

Suomessa, jossa väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskenut odotettua nopeammin, yksi olennainen kysymys hyvinvointivaltion turvaamisen kannalta on, miten saamme houkuteltua tänne työperäistä maahanmuuttoa. Miten houkuttelemme huippuosaajia maailmalta? Miten saamme osaavaa työvoimaa eri aloille? Miten lisäämme opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja kykenemme pitämään valmistuneet nuoret maassa nykyistä paremmin?

Kysymys työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on esillä myös tällä viikolla julkaistussa Väestöpoliittisessa raportissa, jonka Väestöliitto julkaisi 16 vuoden tauon jälkeen. Raportti linjaa toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvointivaltion kantokykyyn ja kestävään väestönkehitykseen.

Suomeen muuttavista ulkomaalaisista suurin osa muuttaa jo nyt tänne työn perässä. Liki yhtä usein syynä maahanmuutolle on perheside. Suomen mittakaavassa maahanmuutto on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä, mutta kansainvälisesti vertailtuna ulkomaalaisia muuttaa Suomeen edelleen vähän.

Nykyinen maahanmuutto ei kylläkään "turvaa hyvinvointivaltiota" vaan tuhoaa sitä. Huippuosaajat eivät pysty veroillaan kattamaan edes maahanmuuttajien kustannuksia saati kuromaan umpeen kestävyysvajetta. Tätä ei pysty muuttamaan oikein millään tempulla, koska huippuosaajia on väistämättä niin pieni osuus, ettei heistä ole hyvinvointivaltion pelastajaksi, mutta kaikkein vähiten lisäämällä kustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa, jollaista (kiintiöpakolaiset, Euroopan ulkopuolelta tulevien perheenyhdistämiset) Väestöliitto raportissaan ehdottaa.

Hyvinvointivaltion turvaamiseen maahanmuutolla voidaan vaikuttaa vain vähentämällä haitallista, kustannuksia aiheuttaa maahanmuuttoa.

ISOSSA kuvassa Suomi on ollut maahanmuuttokysymyksissä passiivinen sivustakatsoja tai pahimmillaan työperäisen maahanmuuton jarruttaja, kirjoittaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki Väestöliiton raportissa.

Vaikka maahanmuuttobyrokratiaa voitaisiinkin sujuvoittaa, sillä vaikutetaan varsin vähän maahanmuuton rakenteeseen. Tietty byrokraattinen hitaus on ollut myös siunaus, jos se on estänyt tai hidastanut halpatyövoiman maahantuloa ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden Suomeen jäämistä.

En sitä paitsi ole nähnyt ensimmäistäkään vertailua, jossa Suomi pärjäisi väitetyn jarruttelun vuoksi erityisen huonosti muihin maihin verrattuna. Tarkoitushan ei ole imuroida Suomeen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon porukkaa, kuten Kotamäki luulee, vaan tehdä maahanmuutosta molempien osapuolien kannalta hallittua, järkevää ja hyödyllistä.

Monet yritykset ja startup-yhteisö ovat puhuneet työperäisen maahanmuuton ja lupabyrokratian helpottamisen välttämättömyydestä jo pitkään. Esimerkiksi Supercellin kaltaisten menestystarinoiden elinehto on, että yrityksen pelinkehittäjiksi saadaan palkattua alan parhaita osaajia maailmalta.

Väestöliiton raportin julkistustilaisuudessa tiistaina valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ehdotti, että työperäistä maahanmuuttoa vauhditettaisiin tarjoamalla EU:n ulkopuolisille osaajille "pikalinja" Suomeen. Käytännössä niin, että huippuosaajiksi tai merkittäviksi työllistäjiksi arvioidut henkilöt saisivat oleskeluluvan itselleen ja perheelleen kahdessa viikossa. Vastineeksi pikalinjasta tulija sitoutuisi opettamaan tai mentoroimaan nuoria tai hyödyttämään innovaatioympäristöä muulla tavoin.

Vanhasen ehdotus oli ihme horinaa, ehkä tarkoituksella. Suomeen pääsisi nopeutetusti ja perheenkin saisi mukaan, jos sitoutuisi opettamaan tai mentoroimaan. Mitä järkeä? Mieluummin kunnon tulorajat ja niiden valvonta ja sitä kautta sitoutuminen verojen maksamiseen, eikä jotain epämääräistä "innovaatioympäristön hyödyttämistä".

Lupabyrokratiaa voidaan nopeuttaa ilman Vanhasen "pikalinjoja" ihan jo resursoimalla työperäisten oleskelulupien käsittelyä paremmin, mutta jostain syystä näin ei tapahdu, vaan sama niukkuus ja toisaalta byrokratian hitaudesta valittaminen jatkuu jo ties kuinka monetta vuotta.

[Mika]

Ihonväri tai etnisyys ei olisi mitenkään oleellinen tekijä, jos maahanmuutolle ja etenkin kansalaisuuden myöntämiselle asetettaisiin riittävän tiukat kriteerit (koulutus-, ammatti-, kieitaito, yms. vaatimukset).  Kriteerit olisivat kaikille samat, mutta niitä pystyttäisiin erittäin tehokkaasti estämään haitallinen maahanmuutto.  Pääongelmana Suomessa onkin se, ettei vihervasemmisto edes halua estää sitä.

Tuo on toiveajattelua. Ok, silloin nuo sinun listaamat ihmiset tuskin ryöstäisi sinua tai loisisi sossutuilla, mutta vähintäänkin niiden lapset viimeistään muodostaisi suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin vihamielisesti suhtautuvan viidennen kolonnan, ja koska niillä olisi high IQ niin ne olisi entistä vaarallisempia.

Tuo riski on marginaalinen, koska tiukkojen kriteerien myötä maanmuuton määrä romahtaisi.  Lisäksi fiksuilla ja hyvin pärjäävillä maahanmuuttajilla lapsiluku ei yleensä poikkea merkittävästi kantaväestöstä, ja myös näiden lapset yleensä kouluttautuvat pitkälle ja pärjäävät hyvin yhteiskunnassa.   

Suuri ongelma on, ettei Suomi vedä puoleensa tällaisia eliittimamuja, vaan tänne tullaan pääasiassa hyvän sosiaaliturvan perässä.  Päättäjien suuri harha on ajatella, että keharimamujen lapsista tulee Suomessa automaattisesti osaavia ammattilaisia korvaamaan eläköityvää kotimaista työvoimaa.  Tuo on tietenkin teoreettisesti mahdollista, mutta kun käytännössä suuri osa 2. polven mamuista ei suorita peruskouluakaan loppuun, niin ennuste on erittäin huono.   

[susiruma]

Käyrä voi olla taittumassa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007803127.html

Helsinkiin ennustetaan kesäksi pientä vauvabuumia: Naistenklinikalla valmistaudutaan ottamaan käyttöön lisää synnytyssaleja
Maaliskuussa laskettuja aikoja on Uudellamaalla enemmän kuin synnytyksiä samassa kuussa 2020.

Maija Aalto HS
18:02 | Päivitetty 20:13
HELSINKIIN näyttäisi olevan tulossa pieni vauvabuumi kesäksi. Syntyvyyden hienoinen kasvu siis jatkuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Naistenklinikalla valmistaudutaan jo siihen, että synnyttäjiä olisi keväällä ja kesällä paljon. Tarkemmin tästä kerrotaan myöhemmin, mutta naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen sanoo, että synnytyssairaalassa ollaan varauduttu ottamaan käyttöön ainakin pari synnytyssalia lisää neljännestä kerroksesta.

SYNNYTYKSET kääntyivät pitkästä aikaa pieneen nousuun viime vuonna. Koronaepidemian vuoksi on kuitenkin ollut epävarmaa, jatkuuko kasvu.

Nyt näyttäisi, että kyllä. Tammikuussa synnytyksien määrä ei juuri muuttunut vastaavasta ajasta viime vuonna. Maaliskuussa sen sijaan arvioidaan, että laskettuja aikoja olisi sata enemmän kuin vuosi sitten Uudellamaalla.

Hus tekee näitä arvioita seulonnoissa käyneiden perusteella. Luku on sikäli epävarma, että aina ultraäänitutkimuksessa ei käydä samalla paikkakunnalla kuin lopulta synnytetään. Alkuvuodesta raskauden aikaisissa seulonnoissa on pääkaupunkiseudulla käynyt 8,7 prosenttia edellisvuotta enemmän ihmisiä, minkä uskotaan näkyvän synnytysten määrän kasvuna kesällä.

Helsinkiläisneuvoloissa on jo varoiteltu, että jos sekä Naistenklinikalla että Jorvissa on ruuhkaa, synnyttäjä voidaan ohjata Hyvinkäälle tai vielä kauemmas.

Heinonen sanoo, että synnytysten kasvuun valmistaudutaan. Synnytyssalien lisäksi tarvitaan tietenkin tarpeeksi ammattilaisia töihin.

"Käsipareja saadaan kyllä tarpeeksi, mutta kesällä lomien aikaan on aina isompi huoli osaamisvajeesta", Heinonen sanoo.

Eri kuukausien välillä ei synnytyssairaaloissa ole enää niin isoja eroja kuin takavuosina. Heinäkuu on kuitenkin ainakin kaksi edellistä vuotta ollut vilkkain kuukausi.

SYNTYVYYS kääntyi vuonna 2020 kasvuun Suomessa ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Muutos on tosin hyvin pieni. Suunta oli sama myös Uudellamaalla, joskin kasvu koski Lohjaa, Hyvinkäätä ja Jorvia kun taas Naistenklinikalla määrä hieman väheni.

Vauvabuumin on alkuvuonna ennustettu jatkuvan myös sillä perusteella, että Kelasta on haettu viime vuotta enemmän äitiysavustuksia. Täysin luotettava mittari tämäkään ei tosin ole, sillä aikaa avustuksen hakemiselle on useita kuukausia, eivätkä perheet välttämättä tartu toimeen hakemuksen täyttämisessä samaan aikaan.

[Radio]

Maahamme kutsutuilla kunniavierailla on nyt hyvä lisääntyä. Rikollisuuden ja covid-tartuntojen osalta ovat kulttuurilähettiläämme hyvin edustettuna. Jos kantikset vielä jaksavat lisääntyä, niin nostan hattua heille. Osuudet voisi kertoa, koska 8% väestä Vantaalla ei osaa puhua suomea. saamea eikä hurrien kieltä.
Kyllä tänä päivänä harkitsisin lisääntymisasiaa, tosin nousen aina mielelläni haasteisiin. Kyllä lapset ovat kivoja, kun totaalisen tasa-arvon perheessämme isikin pääsi hoitamaan ihan yksin näitä tulevia upseereita maakuntajoukkoihin

[Radio]

Toivottavasti ei ole toiveajattelua, että sieltä peräpäästä tulostuisi ihan oikeita suomityttäjä ja -poikia.
En valitettavasti kaipaa lisää mustakaapuja, lapsisotilaita yms. minulle vastenmielistä väkeä.
Ihannesuomeni on valtio, joka on turvallinen paikka elää. Viihdyn myös huomattavasti paremmin samanoloisten ja samaa kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Vakaa valtionjohto kansan valitsemana on toivelistalla. Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyinen paskameno jatkuu, kunnes loppuu tai pannaan loppumaan.

[Jaska Pankkaaja]

Tuo riski on marginaalinen, koska tiukkojen kriteerien myötä maanmuuton määrä romahtaisi.   

Kaiken tapiksi ei niiden kriteerien tarvitsisi edes olla järin tiukkoja. Kela/sossumassit pois ja se on siinä, kuten Baltian ja ylipäätään itäisen Euroopan esimerkit näyttävät. Kyllä Inarin järven jäälle mahtuu seisomaan vaikka koko maailman somput mutta tuskin ne haluavat sitä tehdä.

[Roope]

Olen pannut vuosien varrella merkille, että monista muista tarkoitushakuisesti esiin nostetuista väestökehityksen kommentaattoreista poiketen Anna Rotkirch ei ole työnantajastaan Väestöliitosta huolimatta tyrkyttänyt (haitta)maahanmuuttoa ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Ylen pitkässä kuvauksessa Rotkirchin tekemästä selvityksestä maahanmuutto on täysin sivuroolissa, mikä vain vahvistaa aiempaa käsitystäni.

Suomen syntyvyys kävi Pohjoismaiden historian alhaisimmalla tasolla, mutta huolipuhe ei tarjoa käännettä – Selvitys: Lapsen on oltava tervetullut

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteena on ollut olettamus työvoiman riittävyydestä ja talouskasvusta, mutta Suomessa syntyy vauvoja aina vain vähemmän ja väestö ikääntyy.

Työssä käyvien määrä vähenee ja julkisen talouden rahoituspohja supistuu samalla, kun lapsiin ja nuoriin pitäisi panostaa ja ikääntyville taata turvallinen vanhuus ja riittävä hoito. Sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus uhkaa kasvaa ja työeläkejärjestelmä suistua epätasapainoon.

Valtioneuvosto onkin tilannut selvityksen, jossa tarkastellaan keinoja kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi. Hankkeen selvityshenkilönä toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Selvitys perää modernimpaa väestöpolitiikkaa, joka ottaa huomioon syntyvyyden ja maahanmuuton kasvun, koulutustason ja tuottavuuden nousun sekä terveemmän ikääntymisen ja tarkastelee näitä kaikkia kokonaisuutena.

[...]

Selvitys kokoaa yhteen useita ehdotuksia kestävän väestönkasvun turvaamiseksi. Sen esittelemän Lapsia – totta kai -linjauksen mukaan syntyvyyttä ja lasten kasvatusta pitäisi ajatella kansantaloudellisesti tärkeänä panostuksena eikä työelämää heikentävänä toimintana.

[...]

– Yli 85-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuoden aikana, heitä on 300 000 vuonna 2035. Elämän viimeiset vuodet ovat sellaisia että hoivaa ja hoitoa tarvitaan ja sitä täytyy voida tarjota. En ole nähnyt selliasta selvitystä, miten me varaudumme siihen ja miten tarjoamme palvelut samalla kun työvoima vähenee, sanoo Rotkirch.

Anna Rotkirchin selvityksen mukaan Suomessa pitäisi keskustella hoitajapulasta, uusista vanhustenhoivan rahoitusmalleista sekä siitä, mitä hoitoja jatkossa tarjotaan julkisin varoin.

Yle 10.3.2021

Kunnes luin valtioneuvoston tiedotteen ja itse selvityksen. Rotkirch esittää selvityksessä, että maahanmuuton nettomäärä nostetaan 25 000 ihmiseen vuodessa "väestön uusiutumisen" nimissä. 25 000 on yli puolet Suomen nykyisestä syntyvyydestä.

Anna Rotkirch: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä – Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle

Selvityksessä annetaan ymmärtää, että kaikki maahanmuutto on taloudellisesti hyödyllistä. Sitähän se ei tilastojen mukaan ole ollut edes keskimäärin, ja maahanmuuton helpottaminen vain kasvattaisi maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitetta.

Selvitys 2020-luvun väestöpoliittisista haasteista ja mahdollisuuksista valmistunut

Syntyvyys aleni neljänneksellä Suomessa 2010-luvulla, ja väestörakenteemme kuuluu maailman ikääntyneimpiin. Pääministeri Sanna Marinin asettaman selvityshankkeen tarkoituksena oli tarkastella väestölliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja esittää linjauksia kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.

Selvitys osoittaa, että Suomen väestönkehitys erkaantui 2010-luvulla muiden Pohjoismaiden kehityksestä monella lailla. Meillä oli Pohjoismaiden hitain väestönkasvu, kokonaishedelmällisyys laski alle 1,4 lasta keskimäärin naista kohti ja ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenisi. Syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.

[...]

Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Väestön uusiutuminen edellyttää myös enemmän nettomaahanmuuttoa tulevaisuudessa. Mahdollinen tavoite olisi nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti 2030 mennessä. Tällä hetkellä nettomaahanmuutto on noin 16 000 ihmistä. Tavoitteellinen muuttoliikepolitikka edistää myös paluumuuttoa Suomeen.

Valtioneuvoston tiedote 10.3.2021

Maahanmuutto "heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta", joten ilmiselvän johtopäätöksen pitäisi tietysti olla vähentää (haitta)maahanmuuttoa, ei lisätä sitä pelkän demografian korjaamiseksi.

Selvityksessä on useampia rajauksia. Tärkein niistä koskee muuttoliikettä, joka on keskei-
nen ja moniulotteinen väestörakenteeseen vaikuttava ilmiö. Maahan- ja maastamuut-
toa sekä maan sisäistä muuttoliikettä käsitellään tässä muiden teemojen alla. Keskeisin
syy tälle on selvityksen aikataulun ohella se, että etenkin kansainvälisten osaajien maa-
hanmuutosta valmistellaan tiekarttaa ja maahanmuuttajien kotouttamisesta selontekoa,
molemmista on myös saatavilla runsaasti tutkimustietoa. Syntyvyyden lasku Suomessa
ja muissa Pohjoismaissa on uusi haaste ja arvoitus, jota tutkijat vasta ovat ratkomassa, ja
joiden syihin ja siten mahdollisiin politiikkatoimenpiteisiin etsitään juuri nyt uusia vas-
tauksia. Samaa ei voi sanoa Euroopan ikääntyvien väestöjen työperäisen maahanmuuton
tarpeesta tai maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä keinoista. Niiden suhteen tieto-
pohja on pitkälti jo olemassa: kyse on poliittisista valinnoista ja tahtotilasta sekä tehtyjen
linjausten onnistumisesta, kuten selvityksen viimeisen luvun linjauksissa myös koroste-
taan.

Itse asiassa esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamistoimien tuloksellisuudesta ei ole paljonkaan julkista tutkimustietoa, mutta kaikki viittaa siihen, että kotouttaminen on lähinnä äärimmäisen tehotonta puuhastelua, jonka perimmäinen tarkoitus on kasvattaa maahanmuuttokoneistoa.

Kun Rotkirch mainitsee "Euroopan ikääntyvien väestöjen työperäisen maahanmuuton tarpeen" ja siihen liittyvän "tietopohjan", hän viittaa tahtoen tai tahtomattaan propagandaan, jossa (haitta)maahanmuuton helpottamista perustellaan harhauttavasti työikäisen väestön, työvoiman maahanmuutolla ja demografialla.

On olemassa tietopohja vain sille, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää määrällisesti ja samalla parantaa laadullisesti, mutta "Euroopan ikääntyvien väestöjen" mainitseminen viittaa mokutusnäkökulmaan, jonka mukaan kaikenlaisen maahanmuuton kasvu on muka hyväksi Euroopalle.

Eurostat on myös tehnyt vaihtoehtoisia väestönkasvun kehityskulkuja havainnollistavia
herkkyystestejä. Suomen kannalta voi niiden pohjalta arvioida, miten yllä kuvattu perus­-
skenaario muuttuisi, mikäli syntyvyys olisi 20 prosenttia alhaisempi tai 10 tai 20 pro-
senttia korkeampi, ja mikäli nettomaahanmuutto olisi joko kolmanneksen pienempi tai
kolmanneksen tai puolet nykyistä korkeampi (kuvio 3). Tällöin oletetaan kehitystä, jossa
syntyvyys saavuttaa vuoteen 2060 mennessä 1.2, 1.65 tai 1.8 tasoa suhteessa perusskenaa-
rion oletukseen 1.5 syntyvyydestä vuonna 2060. Maahanmuuton kohdalla eri vaihtoehdot
merkitsisivät vuosittain noin 5800 ihmistä vähemmän tai 5800 tai 8700 ihmistä enemmän.

Kuten kuvion 3 ylimmät kaksi käyrää havainnollistavat, syntyvyyden toipumisella vuoden
2010 tasolle eli noin 1,8 tienoille olisi isompi vaikutus väestönkehitykseen kuin maahan-
muuton kasvattaminen 50 prosentilla. Kolmanneksen korkeampi maahanmuutto vuosit-
tain voisi taas määrällisiltä väestövaikutuksiltaan vastata suurin piirtein syntyvyyden toipu-
mista 1,5:n sijasta aina 1,65:een asti vuoteen 2060 mennessä. Jos taas syntyvyyden lasku ei
palaudu 1,5:een asti vaan alenee vuoden 2020 kokonaishedelmällisyydestä (1,37) edelleen
ja olisi 1,2 vuonna 2060, väestön väheneminen kärjistyy jyrkemmin, kuin jos nettomaahan-
muutto vähenisi kolmanneksella.

Kansainvälinen maahanmuutto on useissa maissa ollut tietoinen keino vastata ikääntyvän
väestön haasteisiin. Kaikki vauraat maat asettavat rajoituksia maahanmuutolle ja sen lisäksi
jotkut maat ovat pyrkineet nostamaan tietyn kaltaisten maahanmuuttajien määrää. Suomi
joutui vuoden 2015 turvapaikkahakijoiden yllättäen kasvaneen määrän myötä sopeutu-
maan muuttoliikkeeseen. Sen sijaan meillä ei ole ollut selkeää proaktiivista otetta maahan-
muuttopolitiikassa: Suomessa ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita kansainväliselle muut-
toliikkeelle ja mahdollisia maahanmuuttajia osaamistason perusteella valikoivia ohjelmia
ollaan vasta kehittämässä. Suomessa ei ole tehty selvityksiä erilaisen maahanmuuttopoli-
tiikan vaikutuksesta väestön- ja tuottavuuden kehitykseen. Tosin Suomen väestönkehitystä
ja työvoimaa on vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa arvioitu osana EU-maiden mah-
dollisia maahanmuuttolinjauksia (ks. 2.2.1). Kansainvälisen muuttoliikkeen näkökulmasta
kriisinsietokykyä tukevat toimet liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen ja
integrointiin sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseen.

1.2.3    Kuka kuuluu väestöön? "Suljetun" ja "avoimen" väestön käsitteet

Väestöllä tarkoitetaan Suomessa tietyllä hetkellä vakituisesti asuvia ihmisiä. Näin tehdään
myös tässä selvityksessä, jollei muuta mainita.

Suomen osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset oikeudet ja palvelut kuten äänioi-
keus, sosiaaliturva, sairausvakuutus, oikeus terveydenhoitoon ja koulutukseen eivät kohdistu
täsmällisesti samaan ihmisjoukkoon kuin virallinen Suomen väestö. (Lieneekö Suomessa yh-
tään etuutta, velvollisuutta tai oikeutta, joka noudattaisi yksinomaan väestön määritelmää?)

Globaalissa ja verkostoituneessa maassa vakiintunut väestömääritelmä voi tuntua rajoi-
tetulta. Väestölaskenta ja moderni kansallisvaltio ovat 1800-luvun kehityksen tuotteita, ja
heijastavat väestöpolitiikassa perinteistä tapaa lähestyä kansakuntia yhtenäisinä poliitti-
sina ja taloudellisina yksikköinä. Väestötieteilijä ja antropologi Philip Kreager kutsuu tätä
väestölaskennasta nousevaa perinnettä "suljetun väestön" käsitteeksi.

"Suljettuun" väestöön liittyy ajatus samankaltaisista yksilöistä ("suomalaisista" tai "ranskalai-
sista"). Jotkut väestötapahtumat sopivat hyvin suljetun väestökehityksen ymmärtämiseen.
Tämä koskee selkeitä ja lopullisia tapahtumia kuten syntymiä ja kuolemia. Sen sijaan tois-
tuvat tai käänteiset prosessit eivät mahdu siihen yhtä hyvin. Tämä koskee erityisesti maan-
tieteellistä liikkuvuutta ja moninaisuutta. Jos vakituisia asuinpaikkoja ei esimerkiksi voi olla
enemmän kuin yksi, ne jotka tosiasiallisesti asuvat useissa osoitteissa tippuvat tilastoista
pois. Koska lähtökohta on ollut "yksi ihminen – yksi osoite", muun muassa lasten vuoro­
asuminen on edelleen huomattava haaste perhepalveluille (Miettinen ym., 2020).

Suomen rajojen sisällä elää ja vierailee tietenkin enemmän ihmisiä kuin mitä väestöön las-
ketaan. Rajojen ulkopuolella asuu myös ihmisiä, joilla on siteitä Suomeen ja jotka saattavat
joskus vierailla maassa tai palata asumaan maahan. Vaihtoehtona "suljetun" väestön käsit-
teeseen voi ajatella "avointa" väestön määritelmää. Tällöin väestön määrä ja rajat eivät ole
lukkoon lyötyjä. Väestöä ei määritellä tilastona, vaan sidosryhmänä ja ihmisten kokemana
"mukaan kuulumisen" tunteella tai jäsenyytenä (Kreager, 2008; s 603).

Kuvio 6 havainnollistaa muutamia "muita" väestöjä vakituisen määritelmän ohella. Kuvio
korostaa ainoastaan kansalaisuuden ja työn pohjalta syntyviä Suomi-siteitä. Kulttuurisia,
opiskelun tai sukujuurien perusteella syntyviä liittymäkohtia Suomeen on tietenkin monin­
kertaisesti enemmän. Kuvioiden ihmismäärät eivät ole tarkkoja koska tilastointi on usein
varsin puutteellista ja ryhmien välillä on päällekkäisyyksiä (esimerkiksi ulkosuomalainen
kansalainen voi olla osa tilapäistä työvoimaa).

[...]

Mikäli väestöstä puhutaan kulttuurin, taloudellisen kehityksen ja kansainvälisen näkyvyy­-
den kannalta, avoin väestömäärittely lienee erityisen mielekäs. Suomalaiset sukujuuret,
kotimaisten kielten taito ja kulttuurien tuntemus tai opiskeluvuodet Suomessa luovat
usein vahvan siteen Suomeen ja suomalaisiin. Verkostojen ja mielikuvien maailmassa
kokemuksellisella ja kulttuurisella kaikupohjalla voi olla suuri merkitys ihmisten muutto­
halukkuuteen, matkailuun tai taloudellisiin investointipäätöksiin.

"Suljetut" ja "avoimet'" väestöt käsitteinä eivät sulje toisiaan pois vaan voivat täydentää
toisiaan ja kasvattaa väestöpoliittista ajatuksellista liikkumavaraa.

EU:n väestö kasvaa tällä hetkellä maahanmuuton johdosta. Vuodesta 2012 lähtien EU:ssa
syntyy vähemmän ihmisiä kuin kuolee eli luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen.
1980-luvun puolivälistä lähtien Euroopan unioniin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin
sieltä on muuttanut pois. Vuonna 2018 noin 2,4 miljoonaa ihmistä muutti EU-27-maihin
muualta ja 1,1 miljoonaa muutti EU:sta pois, nettomaahanmuutto oli siten noin 1,3 miljoo-
naa ihmistä. Vuoden 2019 alussa muiden maiden kansalaisia oli EU-27-maissa noin 4,9 pro-
senttia väestöstä eli 21,8 miljoonaa ihmistä.

Koulutustaso on
vuorostaan yhteydessä paitsi tuottavuuteen myös useampaan ominaisuuteen kuten työl-
lisyyteen, sairastuvuuteen, kykyyn oppia uutta ja riskien välttämiseen. Yhtä keskeistä on,
että maahanmuuttavien integroinnissa onnistutaan.

Raportti siis päättelee, että koulutustason nousulla, työvoiman korkeammalla osallistu-
misasteella ja maahanmuuttajien taloudellisella integraatiolla saavutetaan suurempia
taloudellisia hyötyjä kuin kasvattamalla selvästi syntyvyyttä tai maahanmuuttoa verrat-
tuna nykytilanteeseen. On kuitenkin pidettävä mielessä, että raportissa oletetaan, että
syntyvyys nousee EU:ssa tulevaisuudessa keskimäärin noin 0,2 lapsen verran noin 1,55:stä
(2019) aina 1,75:ään asti, ja että maahanmuutto EU:n ulkopuolelta jatkuu suhteellisesti sa-
man suuruisena eikä maastamuutto merkittävästi vähene.

Ei tarvita raporttia sen huomaamiseen, että jos maahanmuuttajat integroituisivat eli kotoutuisivat paremmin, siitä seuraisi taloudellisia hyötyjä. Tästä ei voi päätellä, että kiivaampi kotouttaminen johtaisi taloudellisiin hyötyihin, vaan että maahanmuuton pitäisi painottua niihin, jotka eivät tarvitse erillistä kotouttamista, koska kotoutuvat muutenkin, ja karttaa niitä, jotka tarvitsevat kotouttamistoimia.

Taloudellisesti haitallisen maahanmuuton minimoiminen on ylivoimaisesti helpompi ja nopeampi tapa saada taloudellisia hyötyjä kuin nettoveronmaksajien houkutteleminen.

Euroopan aluekomitea (2020) ehdottaa "yhteisesti hyväksyttyä, toimivaa oikeudellista
kehystä, jonka avulla helpotetaan muiden kuin EU:n kansalaisten integroitumista Euroo-
pan työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osana kokonaisvaltaista strategiaa väestörakenteen
muutokseen vastaamiseksi". Talous- ja sosiaalikomitea (2020) näkee kansainvälisen maa-
hanmuuton osana ratkaisua ja kotoutumisen merkitystä alleviivataan. "Maahanmuutolla
on myönteinen vaikutus väestön- ja työvoiman kasvuun. ... se voisi myös olla keino kor-
jata työvoimapulaa ja osaamisvajetta, jotka eivät ole yhteydessä väestörakenteen kehityk-
seen." (emt.)

Muuttoliikkeen syinä talous- ja sosiaalikomitea mainitsee taloudellisten tekijöiden lisäksi
myös kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten hyvinvointivaltion tai vähemmistöjen ase-
man. Esitetään eri rahoitusmekanismia köyhien maiden pitämiseksi houkuttelevina ja
paluumuuton edistämiseksi.

Maahanmuuttajien merkitys Suomen väestönkasvulle korostui 2010-luvulla entisestään.
Jos se aikaisemmin vastasi puolesta väestönkasvusta, vastaa se nyt kaikesta, sillä vuodesta
2016 lähtien luonnollinen väestönkehityksemme on ollut negatiivinen.

Koska maahanmuuttajat ovat useammin työikäisiä ja heidän syntyvyytensä on usein
maassa asumisen alussa jonkin verran kotimaan syntyvyyttä korkeampaa, maahanmuut-
tajataustaisia on lapsissa ja nuorissa enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Erityisesti
Ruotsissa ja Norjassa kaupunkien ulkopuolella asuu jo merkittävästi maahanmuuttajia, ja
jos heidän kotoutumisensa onnistuu, he voivat olla elvyttämässä maaseutua ja harvoin
asuttuja alueita (Grunfelder ym., 2020, s. 34).

Molemmat ministeriöraportit arvioivat myös eri vaihtoehtoja maahanmuuton suhteen.
VM:n raportin oletukset olivat, että vuosittainen nettomaahanmuutto jatkuisi noin 15 000
ihmisen tasolla vuosittain (Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen perusoletus),
nettomaahanmuuttoa ei olisi lainkaan, tai että nettomaahanmuuton määrä kasvaisi
25 000 hengellä 40 000 henkeen vuodessa. Korkea nettomaahanmuutto vaikuttaisi välittö-
mästi työikäisen väestön määrään ja parantaisi siten huoltosuhdetta. Vanhushuoltosuhde
kuitenkin heikkenisi kaikissa skenaariossa viimeistään 2050-luvulla, kun maahanmuut-
tanut työikäinen väestö lähestyisi eläkeikää. Valtiovarainministeriön raportti toteaa, että
huoltosuhteen kasvun pysyvä hidastaminen nettomaahanmuuton avulla edellyttäisi, että
nettomaahanmuutto kasvaisi tulevaisuudessa yhtä paljon kuin väestö. (Aalto ym. 2020.)
Koska Suomen väestönkasvu tulevaisuudessakin todennäköisesti johtuu maahanmuu-
tosta, tässä haetaan maahanmuuton väestön kokoa stabiloivana tekijänä, "replacement
rate migration" (vrt. Marois ym. 2020).

5    Väestöpoliittisia linjauksia
...
5.1    Ihmislähtöinen ja tietopohjainen väestöpolitiikka

Tasapainoinen väestönkehitys Euroopassa ja Suomessa edellyttää useita samanaikaisia toi-
mia: syntyvyyden laskun hidastumista, nettomaahanmuuton kasvattamista, maahanmuut-
tajien kotouttamista sekä työllisyyden ja tuottavuuden kasvua.
...
5.3.2    Tavoitteellinen "avointen väestöjen" muuttopolitiikka

Tilanne
Suomen väestönkasvu on muodostunut vuodesta 2016 lähtien nettomaahanmuutosta ja
tämä pätee tulevaisuudessakin, riippumatta syntyvyyden toipumisen asteesta.
Eurostatin väestöennusteiden herkkyysarvioista ilmenee, että mikäli kokonaishedelmälli-
syys toipuisi noin 20 % nykyisestä (1,37 → 1,65 lasta naista kohti vuoteen 2060 mennessä)
ja nettomaahanmuutto kasvaisi 50 % nykyisestä (noin 15 500 → 23 250 ihmistä vuosittain),
väestö ei vähenisi 2030-luvulla.
Hidas ja byrokraattinen oleskeluluvan saantiprosessi on 2000-luvulla turhauttanut yrittäjiä
ja hidastanut maahanmuuttoa. Jos maahanmuutosta toivotaan nimenomaan lievennystä
taloudelliselle huoltosuhteelle, tulisi sen olla pääsääntöisesti työ- tai opiskeluperäistä ja
kotoutumisessa ja työllistymistoimissa pitäisi onnistua hyvin.

Tavoite
Aktiivisempi ja näkyvämpi paluumuuttopolitiikka, jossa ylläpidetään myönteistä Suo-
mi-kuvaa ja tuetaan Suomessa syntyneiden, opiskelleiden tai työtä tehneiden pois muut-
taneiden mahdollisuuksia palata halutessaan.
Nettomaahanmuuton nostaminen kolmanneksella tai 50 prosentilla olisi yksi keino taata
väestönkasvu seuraavilla vuosikymmenillä. Jos maahanmuutosta toivotaan nimenomaan
lievennystä taloudelliselle huoltosuhteelle, sen tulisi olla pääsääntöisesti työ- tai opiskelu-
peräistä ja kotoutumisessa sekä työllistymistoimissa pitäisi onnistua hyvin.

Keinot
–  Asetetaan tavoite nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti
2030 mennessä (nyt noin 16 000 ihmistä).