Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Ministeri Harakka: Suomi sijoittaa raidehankkeisiin 1,3 miljardia euroa

Harakan mukaan investoinnit liikennehankkeisiin ovat osa Suomen ilmastoelvytystä.

Suomessa panostetaan tulevan vuosikymmenen aikana raideliikenteeseen 1,3 miljardin euron edestä.

Asiasta kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) torstaiaamuna pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Merkittävimpiä liikennehankkeita ovat Harakan mukaan muun muassa Turun ja Tampereen tunnin junat ja Espoon kaupunkirata.

1,3 miljardista eurosta valtion panos raiteisiin ja raiteilla liikkumiseen on hieman alle 800 miljoonaa euroa. Kunnat osallistuvat Harakan mukaan hieman yli 500 miljoonalla eurolla.

Harakka korosti, että tähän 1,3 miljardiin euroon ei kuulu vielä yksityistä rahaa. Esimerkiksi Turun ja Tampereen ratahankeyhtiöiden perustamisen jälkeen sijoitetun rahan määrä voi kivuta yhteensä jopa 8 miljardiin euroon.

– Tämä on juuri sitä koko luokkaa, jota ilmastohankkeiden tuleekin olla silloin, jos haluamme vakuuttaa eurooppalaiset kumppanimme siitä, että olemme ilmastonsuojelussa vakavissamme, Harakka sanoi.

Yle 23.7.2020

Kun ministeri Harakkaa viittaa "ilmastoelvytyksellä" ja "ilmastohankkeilla" epäilemättä kasvihuonepäästöjen leikkaamiseen, niin etenkin nuo tunnin juna -ratahankkeet lisäävät kasvihuonepäästöjä ja varsinkin arvioitujen vaikutustensa (mm. uusien asuntojen rakentaminen) kautta todella paljon. Oletettu junamatkustamisen lisääntyminen ei kompensoisi rakentamisen päästöjä kuin pikkuriikkisen.

Tämä kaikki on päivänselvää, mutta yksikään toimittaja ei ole saanut suutaan auki, vaan ministeri saa puhua haastamatta höpöjä "ilmastonsuojelusta".

[qwerty]

Perustelu jota ylikansallissosialistit tulevat viljelemään.
[tweet]1286011543478587396[/tweet]
Väitettä ei tietenkään tarvitse perustella mitenkään. Edettiin pokkana suoraan julistamisvaiheeseen. Tässäkin.

Transcript: The Path Forward: The Global Economy w/ Christine Lagarde

I contend that price stability can be significantly affected by climate change, and that as a result of that, if we want to deliver on our mandate, we have to be not only mindful but also take action in order to prevent climate change from affecting that price stability that is our mandate. So, I think that the two are intrinsically related and bound and require that actually we take those matters seriously into account--even though we are central bankers.

[Roope]

Amnesty: Ilmastonmuutos pakolaisuuden taustavoimana 21.7.2020

UNHCR julkaisi kesäkuun lopussa uudet luvut maailman pakolaisista. Pakolaisia on taas enemmän kuin koskaan aiemmin ja jopa yksi prosentti koko maailman väestöstä on joutunut lähtemään kotoaan. Heistä 26 miljoonaa on paennut kotimaansa ulkopuolelle ja saanut pakolaisaseman.

Pakolaisuuden tulevaisuudenkuvat ovat kuitenkin vielä synkemmät – kotinsa menettävien määrä maailmassa saattaa jopa kymmenkertaistua muutaman vuosikymmenen aikana, jollei ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa päästä eteenpäin. Maailmanpankki arvioi, että jopa 140 miljoonaa ihmistä voi joutua muuttamaan kotimaansa rajojen sisällä ilmastonmuutoksen takia vuonna 2050. Kotimaansa sisällä ja maan rajojen ulkopuolelle ilmastonmuutosta pakenevien yhteenlaskettu määrä saattaa kuitenkin nousta huomattavasti korkeammalle. Puhutaan 200 miljoonasta tai jopa miljardista ilmastonmuutosta pakenevasta. Toki kyse on vain arveluista ja ennusteista.

Kyse on tosiaan arveluista, eikä edes pakolaisista, sillä tällaisissa tarkoitushakuisista höpöennusteissa "ilmastopakolaiset" ovat pitkän ajan laskennallinen, eivät todellinen ilmiö. Vuonna 2050 ei tule olemaan satoja miljoonia ympäri maailmaa vaeltavia "ilmastopakolaisia", kuten ilmastohysteriaa lietsovat toimittajat, poliitikot ja muut lobbarit antavat mielellään ymmärtää.

Ilmastonmuutos vaikuttaa pakolaisuuteen jo nyt, monella eri tasolla. Kuivuuden, äärimmäisen kuumuuden ja merenpinnan nousun hitaasti pahenevat uhat eroavat luonteeltaan äkillisistä luonnonkatastrofeista. Ilmiöitä yhdistää kuitenkin se, että ne tavalla tai toisella liittyvät ilmastonmuutokseen. Kaikki myös aiheuttavat muuttoliikettä.

Joskus ilmastonmuutoksen vaikutus muuttoliikkeeseen ja pakolaisuuteen on hyvinkin suoraa. Ilmastonmuutoksen takia esimerkiksi seitsemäsosa bangladeshilaisista saattaa joutua jättämään kotinsa vuoteen 2050 mennessä. Jo pelkän merenpinnan nousun takia jopa 18 miljoonaa bangladeshilaista voi tuohon mennessä joutua jättämään kotinsa, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa koko maailman tämänhetkisestä pakolaismäärästä.

Ihmisillä on kymmeniä vuosia aikaa reagoida "hitaasti pahenevaan uhkaan". Jos he eivät sitä tee, niin kyseessä ei ole millään opilla pakolaisuus. Tyypillisesti ihmiset asuvat liian lähellä merta tai jokea joka tapauksessa uhista huolimatta, jolloin pitkällä ajanjaksolla ympäristökatastrofit ovat väistämättömiä ilmastonmuutoksesta riippumatta. Esimerkiksi Bangladeshin tuhotulvat ovat jokavuotinen ilmiö, johon kuolee satoja tai tuhansiakin ihmisiä.

Usein ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin epäsuorempia, sillä ilmastonmuutos heikentää elinoloja eri puolilla maailmaa usein hitaasti ja vaivihkaa. Ilmastonmuutos myös kärjistää konflikteja ja osuu pahimmin kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Ilmasto, konflikti, nälkä, köyhyys ja vaino – kaikki vaikuttavat toisiinsa ja heikentävät elinolosuhteita usein kestämättömälle tasolle.

Ilmastonmuutos on vaikutuksiltaan pienempi tekijä verrattuna esimerkiksi Afrikan väestönkasvuun ja ongelmamaiden hallintoon ja kulttuuriin.

Pakolaisoikeus ei tunnista ilmastopakolaisuutta. Kansainvälinen pakolaisoikeus perustuu Geneven pakolaissopimukseen vuodelta 1951, jossa pakolaisiksi määritellään henkilöt, joita vainotaan esimerkiksi etnisyyden, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Ilmastonmuutoksesta sopimuksessa ei luonnollisesti ole mainintaa.

Vaikka pakolaisasemaa ei voikaan saada suoraan ilmastonmuutokseen perustuen, on ilmastonmuutosta pakenevilla muita mahdollisuuksia suojelun saamiseen. Pakolaissopimuksessa ja muissa ihmisoikeussopimuksissa kielletään henkilön palauttaminen alueelle, jossa hän voi joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun vakavan ihmisoikeusloukkauksen uhriksi. Tämä ehdoton palautuskielto voi turvata myös ilmastonmuutosta pakenevien asemaa.

YK:n ihmisoikeuskomitea on käsitellyt ilmastonmuutosta pakenevien asemaa. Tapaus liittyi merenpinnan nousun uhkaamasta Kiribatista paenneen miehen tilanteeseen. Hän haki turvapaikkaa Uudesta-Seelannista ilmastonmuutoksen vuoksi sitä kuitenkaan saamatta. Komitea katsoi, että kansainvälistä suojelua ei tarvinnut myöntää, koska Kiribatilla oli vielä 10–15 vuotta aikaa ennen merenpinnan nousemista niin hälyttävälle tasolle, että pakeneminen olisi välttämätöntä. Päätöksessä komitea kuitenkin tunnisti, että suojelun myöntäminen merenpinnan nousua pakeneville voi myöhemmin muodostua välttämättömäksi.

Kiribatin tapaus kuvaa hyvin sitä, miksi kyse on pakolaisuudesta vain äärimmäisen harvoin erikoistilanteissa.

Siinä missä 18 miljoonan bangladeshilaisen odotetaan jonkin ennusteen mukaan väistyvän nousevan meren tieltä vuoteen 2050 mennessä, Bangladeshissa tehdään samassa ajassa satoja miljoonia muuttoja muista syistä.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi maat voivat myös itsenäisesti päättää myöntää suojelua ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja pakeneville. Suomessa onkin aiemmin ollut mahdollista saada suojelua ympäristökatastrofin takia, jolloin henkilölle myönnettiin humanitaarinen suojeluasema. Humanitaarisesta suojelusta kuitenkin luovuttiin viime hallituskaudella, kun turvapaikkapolitiikkaa pyrittiin kaikin keinoin kiristämään. Niinpä Suomi päätyi ottamaan takapakkia ilmastonmuutosta pakenevien aseman turvaamisessa.

Viime hallituskaudella ei kiristetty turvapaikkapolitiikkaa "kaikin keinoin", eikä sellaista asetettu koskaan edes tavoitteeksi. Humanitaarinen suojelun kategoria oli suomalainen erikoisuus.

Käsittääkseni suojelua myönnetään nykyään "ilmastopakolaisille" edes teoriassa vain Tanskassa, jolla on kuitenkin turvapaikanhakijoiden suhteen valtavan paljon tiukempi oleskelulupapolitiikka kuin Suomella.

Vuosi vuodelta yhä useampi joutuu pakenemaan vainoa, konflikteja ja muita epäinhimillisiä olosuhteita. Mikäli valtioiden ilmastopolitiikassa ei tehdä nopeaa täyskäännöstä, tulee tulevaisuudessa pakoon lähteneiden määrä kasvamaan ennenkuulumattomille tasoille.

Ilmastonmuutoksen vaikutus kotoaan pakenevien määriin on kiistaton.

Ilmastonmuutos on vain yksi tekijä, joka työntää ihmisiä liikkeelle resurssien vähetessä. Muuhun muuttoliikkeeseen verrattuna ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pientä, ja siksikin muuttoliikkeeseen vaikuttaminen nimenomaan ilmastonmuutospolitiikan kautta olisi äärimmäisen tehotonta.

[Roope]

Jarno Limnell esitetään valtamediassa yleensä jonkinlaisena turvallisuusguruna. Jos Limnellin muutkin käsitykset perustuvat yhtä heppoisille luuloille kuin illmastonmuutoksen suhteen, niin ne eivät ole minkään arvoisia.

Jarno Limnellin kolumni: Koronan mahdollinen toinen aalto on riski myös demokratialle – vaalit vaarassa myös Suomessa

Demokratialla on nyt enemmän haasteita kuin olisi toivottavaa. EU:lla oli sisäisiä jännitteitä jo ennen koronaakin. Keväällä Eurooppaan rantautunutta koronakriisiä ratkottiin ensin kansallisilla tasoilla, mikä antoi populisteille tilaa ja vähensi EU:n merkitystä kansalaisten arjessa. EU heräsi liian hitaasti ja epäonnistui kriisin alkuvaiheen ratkaisemisessa. Lisäksi vanhat kriisit ovat edelleen olemassa. Korona ei niitä poistanut, korkeintaan pahensi, kirjoittaa kolumnissaan toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll.

[...]

EU:n tukipaketti aiheuttaa todennäköisesti sisäpoliittisia jakolinjoja jo valmiiksi velkaongelmista kärsivissä EU-maissa. Unioniin kielteisesti suhtautuvat puolueet voivat tästä syystä saada lisää kannatusta, mikä on omiaan haittaamaan kansainvälistä yhteistyötä.

[...]

Afrikan ilmastopakolaisuuteen pitää varautua jo lähivuosina.

MTV 31.7.2020

Afrikan ilmastonmuutoskehityksessä ei tiettävästi ole tapahtumassa mitään erityistä lähivuosina. Vaikka olisikin, niin eivät köyhät lähde Eurooppaan vaan muita varakkaammat parempiosaiset elintason noustessa. Afrikan muuttoliikkeessä ilmastonmuutos on joka tapauksessa vain pieni tekijä, väestönkasvu on paljon suurempi, eikä "ilmastopakolaisuus" oikeuta laittomia siirtolaisia Eurooppaan pääsyyn.

Ei siis tarvitse varautua erikseen Afrikan ilmastopakolaisuuteen vaan jo nyt vaikuttavaan afrikkalaisten laittomien siirtolaisten virtaan, joka pitää viimeinkin lopettaa aivan toisella lailla tiukalla raja- ja maahanmuuttopolitiikalla.

[Fiftari]

Bensa ja diesel kallistuvat: Eduskunta­talon eteen suunnitellaan torvi­protestia – isompia mielen­ilmauksia ei luvassa

Huomenna lauantaina odottavasta bensan ja dieselin hinnannoususta napistaan netin keskustelupalstoilla osin jo varsin kovaäänisestikin, mutta isompia mielenilmauksia ei Ilta-Sanomien tekemän soittokierroksen mukaan ole luvassa.

Yksi keskiviikolle 2. syyskuuta päivätty mielenosoitushanke kuitenkin sosiaalisesta mediasta löytyy, nimellä "Torviprotesti 2.9."

Kyseisessä protestissa on sen järjestäjien mukaan tarkoitus ajaa eduskuntatalon edestä autojen torvet soiden ja siten viestiä päättäjille "autoilijoiden kurituksen" riittävän. Käytännössä osallistujien vaatimuslistalla ovat polttoaineverojen korotuksen peruminen sekä erilaisten ruuhkamaksu-, tietulli- ja kilometriverohankkeiden lopettaminen.

XXX

– Huomisessa veronkorotuksessahan on kyse siitä, että hallitusneuvotteluissa syksyllä hyväksytty päätös vain toteutetaan, liiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vahvistaa.

Tätä juttua kirjoitettaessa syyskuiseen torviprotestiin on Facebookissa ilmoittautunut 21 henkilöä ja loput vajaat parisataa kutsuttua ovat vastanneet olevansa ainoastaan kiinnostuneita.

Edellisen kerran autoilun hintaan liittyviä massaprotesteja on Suomessa onnistuttu järjestämään 1990-luvun puolessavälissä, jolloin Autoliiton masinoimat ns. aiemman vaikutusstrategian mukaiset tööttäilykaravaanit keräsivät Helsinkiin parhaimmillaan jopa satoja mieltään osoittaneita autoilijoita.

Iltasanomat

Jos olisi valta niin kieltäisin bensan myynnin sekä lentolippujen myynnin vihreille ynnä muille tahoille jotka haluavat näitä ilmastotekoja. Saisivat elää niin kuin saarnaavat. Kiva kun nuo korotukset menevät suoraan kaupan tuotteisiin.

[Roope]

[tweet]1290284327645913089[/tweet]

Tuija Siltamäki
Ilmastonmuutoksen takia niin laajat alueet maailmassa voivat muuttua elinkelvottomiksi, että miljoonat ja taas miljoonat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa. Muutto on jo alkanut.

The Great Climate Migration Has Begun
New research suggests climate change will cause humans to move in unprecedented numbers. The Times Magazine partnered with ProPublica and data scientists to understand how. https://www.nytimes.com/interactive/2020/07/23/magazine/climate-migration.html

Tuija Siltamäki
Tämä on ihan helvetin massiivinen asia jonka rinnalla näyttää täysin absurdilta kinata siitä, otetaanko tänne ottaa kolme vai neljä kiintiöpakolaista ja viekö viisi työperäistä maahanmuuttajaa suomalaisten työt.

Tuija Siltamäki
Tässä New York Timesin jutussa käydään läpi muuttoliikkeen skenaarioita. Fokus on Etelä-Amerikassa, mutta johtopäätökset vaikuttavat olevan samat muuallakin: muuttoliikettä ei voi estää, siihen pitää valmistautua.

Kyllä se on maahanmuuton määrää ja vaikutuksia vähättelevä ("kolme vai neljä kiintiöpakolaista") Ylioppilaslehden päätoimittaja Siltamäki, joka tässä näyttää kiihkossaan absurdilta.

Suomen maahanmuuttopolitiikan valintojen ensiarvoinen tärkeys ei muutu tuosta artikkelista miksikään, enkä löydä siitä perustelun tapaistakaan, miksi Eurooppaan suuntautuvaa "muuttoliikettä ei voi estää". Kutsumatta Eurooppaan tulevien määrä on jatkossakin poliittinen valinta, ei muuta. Ilmastonmuutos ei edes ole Afrikassa likimainkaan tärkein tekijä muuttopaineiden luojana.

Apokalyptiset visiot miljoonista Välimeren etelärannalla parveilevista Eurooppaan pyrkivistä afrikkalaisista voivat toteutua vain, mikäli eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka tukee tänne tulemista, kuten se epäonnistuneen turvapaikkajärjestelmän kautta tekee. Tämä on poliittinen valinta.

Migration can bring great opportunity not just to migrants but also to the places they go. As the United States and other parts of the global North face a demographic decline, for instance, an injection of new people into an aging work force could be to everyone's benefit. But securing these benefits starts with a choice: Northern nations can relieve pressures on the fastest-warming countries by allowing more migrants to move north across their borders, or they can seal themselves off, trapping hundreds of millions of people in places that are increasingly unlivable.

The stark policy choices are already becoming apparent. As refugees stream out of the Middle East and North Africa into Europe and from Central America into the United States, an anti-immigrant backlash has propelled nationalist governments into power around the world. The alternative, driven by a better understanding of how and when people will move, is governments that are actively preparing, both materially and politically, for the greater changes to come.

Migrants move for many reasons, of course. The model helps us see which migrants are driven primarily by climate, finding that they would make up as much as 5 percent of the total. If governments take modest action to reduce climate emissions, about 680,000 climate migrants might move from Central America and Mexico to the United States between now and 2050. If emissions continue unabated, leading to more extreme warming, that number jumps to more than a million people. (None of these figures include undocumented immigrants, whose numbers could be twice as high.)

As they have looked more closely, migration researchers have found climate's subtle fingerprints almost everywhere. Drought helped push many Syrians into cities before the war, worsening tensions and leading to rising discontent; crop losses led to unemployment that stoked Arab Spring uprisings in Egypt and Libya; Brexit, even, was arguably a ripple effect of the influx of migrants brought to Europe by the wars that followed. And all those effects were bound up with the movement of just two million people.

Vaikka tuon osinkaan uskoisi, niin silloinhan Brexit oli seurausta ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta, ei sodista saati ilmastonmuutoksesta. Maahanmuuttopolitiikka mahdollisti britit säikäyttäneen massamaahanmuuton, joka oli seurausta monista syistä.

And therein lies the basis for what may be the worst-case scenario: one in which America and the rest of the developed world refuse to welcome migrants but also fail to help them at home. As our model demonstrated, closing borders while stinting on development creates a somewhat counterintuitive population surge even as temperatures rise, trapping more and more people in places that are increasingly unsuited to human life.

In that scenario, the global trend toward building walls could have a profound and lethal effect. Researchers suggest that the annual death toll, globally, from heat alone will eventually rise by 1.5 million. But in this scenario, untold more will also die from starvation, or in the conflicts that arise over tensions that food and water insecurity will bring.

If this happens, the United States and Europe risk walling themselves in, as much as walling others out. And so the question then is: What are policymakers and planners prepared to do about that? America's demographic decline suggests that more immigrants would play a productive role here, but the nation would have to be willing to invest in preparing for that influx of people so that the population growth alone doesn't overwhelm the places they move to, deepening divisions and exacerbating inequalities.

Our modeling and the consensus of academics point to the same bottom line: If societies respond aggressively to climate change and migration and increase their resilience to it, food production will be shored up, poverty reduced and international migration slowed — factors that could help the world remain more stable and more peaceful. If leaders take fewer actions against climate change, or more punitive ones against migrants, food insecurity will deepen, as will poverty. Populations will surge, and cross-border movement will be restricted, leading to greater suffering.

Eli aivan mahtavalla logiikalla NYT:n mallissa länsimaiden rajat auki ja rahat jakoon, ettei globaali kärsimys lisäänny.

[Roope]

"Tuhoamme maailmaa niin, että jälkeläisillemme ei jää välttämättä mitään" – Kuvataiteilijat käsittelevät ympäristökriisiä Suomenlinnan näyttelyssä

NELJÄ kuvataiteilijaa nostaa ilmastoasiat esiin tällä viikolla Suomenlinnassa avautuvassa Ilmaperintö, Air Heritage -nimisessä näyttelyssä. Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämässä HAA Galleriassa kuvataiteilijat Mari Isotalo, Eira Maria Lähteinen, Minttu Saarinen sekä Katri Stenberg pohtivat eri näkökulmia ja suhtautumistapoja ympäristökriisiin.

TAITEILIJOIDEN mukaan maapallon säilyttäminen asuinkelpoisena tuleville sukupolville on kaikkien tehtävä, ja on toimittava pikaisesti. Näyttelyn nimi Ilmaperintö viittaa paitsi ilmaan, jota koko ajan saastutamme, mutta sen voi ymmärtää myös ilman perintöä jäämiseksi.

"Tuhoamme maailmaa niin, että jälkeläisillemme ei jää välttämättä mitään. Oletamme, että meillä on pysyvä maapallo vaikka todellisuudessa käytämme sen pian loppuun", taiteilijat toteavat yhteen ääneen näyttelyn tiedotteessa.
...

Helsingin Sanomat 3.8.2020

Mari Isotalo, Eira Maria Lähteinen, Minttu Saarinen, Katri Stenberg – Ilmaperintö | Air Heritage
6.8.-29.8.2020

Maapallon säilyttäminen asuinkelpoisena tuleville sukupolville on kaikkien tehtävä, on toimittava pikaisesti. Taiteilijoina käytämme taiteen keinoja muuttaaksemme asenteita ja toimintaa.

Näyttelyn nimeksi olemme valinneet "Ilmaperintö". Nimi on monimerkityksinen. Sen voi ymmärtää ilman perintöä jäämiseksi; tuhoamme maailmaa niin, että jälkeläisillemme ei jää välttämättä mitään.

Ilmaperintö viittaa ilmaan, jota saastutamme. Suuri osa maailman ihmisistä ei voi hengittää yhtä puhdasta ilmaa kuin me täällä. Savusumu haittaa entistä useampaa aluetta ja muut saasteet vaikuttavat kasvien kasvuun ja ilmastoon.

Ilmaperintö viittaa myös tyhjään perintöön, turhaan lupaukseen. Oletamme, että meillä on pysyvä maapallo vaikka todellisuudessa käytämme sen pian loppuun.

Tässä näyttelyssä neljä kuvataiteilijaa pohtii eri näkökulmia ja suhtautumistapoja ympäristökriisiin. Jokainen on syntynyt eri vuosikymmenellä ja näin ollen näkee maailman omalta kannaltaan äitinä, isoäitinä, nuorena aikuisena ja aikansa kasvattina.

Ei ole yhtä näkökulmaa aiheeseen, ei yhtä ratkaisua eikä yhtä pelkoa. Jokainen meistä suhtautuu maailmaan ja ilmastoon eri tavoin. Kaikki kuitenkin olemme yhtä mieltä siitä, että ne pitäisi säilyttää puhtaana ja hengissä.

Taiteilijoina teoksemme eroavat toisistaan tyyliltään, tekniikaltaan ja näkökulmiltaan. Näyttelyn ripustus suunnitellaan siten, että teokset ovat vuoropuhelussa keskenään ja tukevat toisiaan.

Näyttelyn avajaisia vietetään keskiviikkona 5.8. klo 17–19. Tervetuloa!

Helsingin taiteilijaseura

Hyviä uutisia ahdistuneille taitelijoille.

Ilman laatu ei globaalisti ole huononemassa vaan paranemassa. Joitain paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta trendi on jatkunut jo vuosikymmeniä. Savusumu ja ilmansaasteet haittaavat tulevaisuudessa suhteellisesti yhä harvempia ihmisiä, eikä maailma ole tuhoutumassa.

[ämpee]

On jotenkin omituista, että kun ilmastonmuutoksen väitetään kovimmin koettelevan korkeita leveysasteita, niin enemmistöä ilmastopakolaisista odotetaan päiväntasaajan seutuvilta jossa ilmastonmuutoksen pitäisi olla lievempää.
Meillä siis täällä Suomessa ilmasto menee pahemmin sekaisin kuin Africassa, ja kuitenkin meidän pitäisi ottaa pakolaisia ilmastosyistä juuri Africasta.

Tähän ilmastopaniikkiin näyttävät faktat ja looginen perustelu vaikuttavan yhtä vähän kuin johonkin uskontoon.

[Vänkääjä]

Koska ilmasto lämpenee kautta maapallon, luulisi että Siperian ilmasto muuttuu ihmiselle juuri sopivaksi. Siellä on sitten (Wikipedian mukaan) 9 653 000 neliökilometriä tilaa asuttautua ja muodostaa yhteisöjä.
Kun vaan joku keksisi Siperian KELAn...

[Roope]

[tweet]1290886866028371968[/tweet]

Frank Johansson
Lämpenenvä ilmasto voi tappaa enemmän ihmisiä kuin kaikki tartuntataudit yhteensä varoittaa uusi tutkimus. Tarttis kai tehdä jotain... #ilmastokriisi

Rising temperatures will cause more deaths than all infectious diseases – study
Poorer, hotter parts of the world will struggle to adapt to unbearable conditions, research finds
theguardian.com

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen tappaa enemmän ihmisiä kuin kaikki tartuntataudit yhteensä, jos päästöjä ei hillitä 5.8.2020

Juuri päinvastoin.

Tutkimuksen laskelmien mukaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä kuolemia tulisi olemaan vähemmän kuin tartuntatauteihin liittyviä ainakin vuosisadan loppuun asti, johon ennuste päättyi. Tämäkin vain pahimmassa skenaariossa, jossa hiilidioksidipäästöihin ei puututtaisi lainkaan.

Mutta faktat eivät tunnetusti ole suosiossa ilmastohysterian lietsomisessa.

Muutenkin melko älytöntä arvailla etenkin kuumuudesta johtuvien kuolemien määrää 80 vuoden päästä oletuksella, että lääketiede ja ilmastointilaitteet eivät kehittyisi siinä ajassa lainkaan.

Edit:
Global Impact Lab: Global death rate from rising temperatures projected to surpass the current death rate of all infectious diseases combined 3.8.2020

Specifically, the study projects that climate change's effect on temperatures could raise global mortality rates by 73 deaths per 100,000 people in 2100 under a continued high emissions scenario, compared to a world with no warming. That level is roughly equal to the current death rate for all infectious diseases—including tuberculosis, HIV/AIDS, malaria, dengue, yellow fever, and diseases transmitted by ticks, mosquitos, and parasites—combined (approximately 74 deaths per 100,000 globally).

73<74

[Bellerofon]

Niinpä niin. Koronakin on ikävä tauti, mutta todellisuudessa suurin ongelma on nimenomaan väestöräjähdys. Koronakuolemilla ei ole mitään vaikutusta maapallon väestöön, joka kasvaa reilussa päivässä sen verran, mitä korona on koko 8 kuukauden aikana saanut hengiltä. Koronasta puhutaan aina isoilla luvuilla, mutta harvalla on käsitystä maapallon asukasluvun järkyttävästä koosta.
Tämä sama asia oikeastaan korostuu ilmastonmuutoksessa, jossa vedetään esiin isoja lukuja monista eri asioista ja niiden laittaminen mittasuhteisiin on monille ihmisille täysin mahdotonta. Aika usein luvuista innostuvat juuri sellaiset tahot, joilla ei ole minkäänlaista matemaattista tai teknistä taustaa eikä myöskään kykyä arvioida lukujen suuruusluokkia.

[Luotsi]

On jotenkin omituista, että kun ilmastonmuutoksen väitetään kovimmin koettelevan korkeita leveysasteita, niin enemmistöä ilmastopakolaisista odotetaan päiväntasaajan seutuvilta jossa ilmastonmuutoksen pitäisi olla lievempää.
Meillä siis täällä Suomessa ilmasto menee pahemmin sekaisin kuin Africassa, ja kuitenkin meidän pitäisi ottaa pakolaisia ilmastosyistä juuri Africasta.

Tähän ilmastopaniikkiin näyttävät faktat ja looginen perustelu vaikuttavan yhtä vähän kuin johonkin uskontoon.

Johtuu siitä että kyse on uskonnosta. Tai uuskonnosta, jos tahtoo jonkin lisämääreen. Merkitystä sille antaa se, että kyseessä on myös EU-liittovaltion virallinen valtionuskonto.

[Roope]

[tweet]1294205460136984582[/tweet]

Nämä "ilmastonnuoret" ja muut hörhöt ovat kyllä järkyttävän tietämättömiä, jos uskovat omiin puheisiinsa. Sitten vielä valtamedia julkaisee propagandan sellaisenaan.

Hbl: Klimataktivister sågar regeringen: "Vi kommer inte att sluta förrän kraftverket stängs" 14.8.2020

Fortum har tidigare motiverat Datteln 4 med att kraftverket är modernt och ersätter äldre kraftverk som körs ned, så att utsläppen inte kommer att öka.

– De öppnar ett nytt kolkraftverk, det enda i Västeuropa, år 2020 och mitt i en klimatkris. Vi har inte råd med fler kolkraftverk. Utsläppen måste minska, det räcker inte att de inte ökar, säger Ellen Ojala från Fridays for Future.

Aktivisterna påpekar att både Finland och Tyskland har lovat att fasa ut kolkraften, och att det då är helt fel signal att göra nya investeringar i den. Därför riktar de inte sin ilska enbart mot Fortum.

Saksa luopuu hiilivoimasta aikaisintaan vuonna 2038 eli 18 vuoden päästä. Olisi järjetöntä käyttää se aika Dattelnia saastuttavampia vanhoja hiilivoimaloita, jotka vielä mahdollisesti tarvitsisivat lisäinvestointeja.

Hiilivoimaan ei tehdä Dattelnin takia uusia investointeja, vaan jo vuosia sitten rakennettua 1,5 miljardin euron investointia päästään viimein hyödyntämään. Nimenomaan Datteln 4:n sulkeminen tarkoittaisi rahojen ohjaamista saastuttavampaan energiaan, aivan kuten Saksan ilmastohörhöjen vaatima ja läpi saama ydinvoimaloiden alasajo on pakottanut saastuttavamman energian käyttöön.

– Vi är väldigt besvikna på regeringen. Vi hoppas att den fortfarande kan ändra inställning och visa oss unga att den menar vad den säger. Vi har hört vackra ord, men det räcker inte, säger Ojala, klädd i svart för att symbolisera stenkolet.

Hon uppger att rörelsen varje vecka skickar ett brev till Finlands och Tysklands regeringar för att påtala frågan, men vare sig statsminister Sanna Marin (SDP), minister Tytti Tuppurainen med ansvar för statens ägarstyrning eller klimatminister Krista Mikkonen (Gröna) har svarat.

– Vi kommer inte att sluta skicka breven förrän Datteln 4 stänger, säger Ellen Ojala.

Siinäpä sitten lähetätte hallituksille viikottaisia kirjeitänne. Lähettäkää niitä myös suomalaisille veronmaksajille, joiden haluatte tukevan kymmenillä tai sadoilla miljoonilla euroilla sitä, että Saksan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen hidastuu.

[Fiftari]

Juttu vuodelta 2018. Outoa että näitä juttuja ei enää juuri kirjoitella. Olisi se kuitenkin tärkeää pitää jalat maassa tässäkin asiassa.

Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen

1. Malmin louhinta kaivoksista

Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia.

XXX

2. Metallien jatkojalostus

Kaustisella litiumin tuotantoa suunnittelevan Keliber Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lambergin mukaan malmin jatkojalostuksen kemialliset prosessit ovat hyvin energiaa vaativia, sillä prosesseissa tarvitaan korkeita lämpötiloja.

XXX

3. Akkutehtaat käyvät hiilivoimalla

Akkutehtaat valmistavat akkukennot ja pakkaavat nämä ns. akkupaketteihin. Akut valmistetaan yleensä maissa, joissa sähkö tuotetaan pääasiassa hiilivoimalla.

XXX

4. Autojen toimintamatkan lisäys lisää myös päästöjä

Sähköauton toimintamatkoja halutaan pidetään ja se edellyttää akkutehojen lisäämistä.

Jokainen akun tehoon lisätty kilowattitunti aiheuttaa 150-200 kg hiilidioksidipäästön.

XXX

5. Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja
Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä.

Iltalehti

Onkohan vihreä politbyroo miettinyt asiaa tätä yhtään enempää muuta kuin kaavalla, siinä on akku, sähkö tulee seinästä -> ilmastoystävällinen.

Kuinka paljon tulee päästöjä kun vedetään pienellä aikaa hirveät määrät latauspistokkeita, tai kun jutussakin mainittu sähkö pitää tuottaa. Paljonko esimerkiksi 1000 auton päästöt ovat tuotannosta romutukseen?

[Nikolas]

Voidaan ajatella näin, että jos tosissaan halutaan hiilidioksidipäästöjä alas, se tarkoittaa väkisinkin hiilivoimaloiden sulkemista (mikä ei koske Saksaa eikä Kiinaa, mutta hei nehän ovatkin pikkutekijöitä), jolloin muuntyyppisten voimalaitosten varaan täytyy energiantuotanto rakentaa. Tieliikenteessä voidaan siirtyä sähköautoiluun tai Power-to-X:ään tai näiden yhdistelmään, mutta nämä vaihtoehdot edellyttävät voimalaitoskapasiteetin lisäämistä joka tapauksessa.

Suomessahan vihreät nyrpistelevät sekä hiilivoimalle että ydinvoimaloille. Nyrpistely jatkuu vähintään niin kauan kuin vihreät ovat hallituksessa mukana. Suuret kosket on jo valjastettu sähkövoiman tuotantoon, joten jäljelle jää tuulivoima. Suomessa tuulivoimaloilla tuotetaan nykyään jo lähes kymmenesosa sähköstä. Nykyinenkin kapasiteetti aiheuttaa ongelmia linnuille; esimerkiksi merikotkille. Kuolleita lintuja löytyy tuulivoimaloiden lähistöltä. Tuulivoimalan roottorin lavan osuma tappaa linnun. Jos tuulivoimaloiden kapasiteetti kasvatetaan nykyisestä moninkertaiseksi, miten lintujen käy?

Saksalaiset säikähtivät Japanin tsunamikatastrofia, kun siinä samalla menetettiin Fukushiman ydinvoimala. Ilmeisesti tsunamin aiheuttamat kuolonuhrit sekoitettiin ydinvoimalan rikkoutumiseen, ja Merkel hätiköi päätöksissään. On tietenkin älytöntä sulkea toimivia ydinvoimaloita ja rakentaa tilalle uusia hiilivoimaloita, mutta kun kyseessä on poliittinen päätös, siinä ei jälkiviisauskaan auta. Poliittisen päätöksen pyörtäminen yleensä onnistuu vain poliitikkoja vaihtamalla.

[Roope]

Tutkimus: Grönlannin jäätikön sulamista ei voida enää pysäyttää – "Olemme ylittäneet pisteen, josta paluuta ei enää ole"

GRÖNLANNIN mannerjäätikkö on tullut pisteeseen, josta ei ole enää paluuta. Ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla ei voida enää pysäyttää jäätikön hajoamista ja sulamista.

Tähän päätelmään tuli yhdysvaltalaisen Ohion osavaltionyliopiston uusi tutkimus. Tiedeartikkeli aiheesta julkaistiin Nature Communications Earth & Environment -lehdessä.

– Mannerjää on nyt tässä uudessa muuttuvassa tilassa, jossa se menettäisi melko nopeasti massaansa huolimatta siitä, vaikka palaisimme takaisin sellaiseen ilmastoon, jollainen meillä oli 20 tai 30 vuotta sitten, totesi tutkimuksessa mukana ollut professori Ian Howat Ohion osavaltionyliopistosta.

– Olemme ylittäneet pisteen, josta paluuta ei enää ole, mutta lisää on tietenkin tulossa.

[...]

Jos koko Grönlannin jäätikkö sulaisi, merenpinta nousisi keskimäärin kuusi metriä.

Ilta-Sanomat 16.8.2020

Ei mahtunut Ilta-Sanomien tiedejuttuun, mutta samainen professori Howat on avannut tuon uhkaavana ja väistämättömänä esitetyn kuuden metrin merenpinnan nousun aikaperspektiiviä muualla.

When all Greenland's ice melts, it will raise sea level by 20 feet. That could take 10,000 years, but jolts to the climate system like the glacier acceleration in the early 2000s, combined with the effects of the growing spread of ice-darkening algae and black carbon, the amount of meltwater saturating of the snow atop the ice or changes in ocean currents flowing near the glaciers could speed that up by thousands of years, Howat said. When a tongue of ice breaks free from its seafloor anchor, the flow of the glacier above it accelerates.

Eli Grönlannin sulamiseen menisi Howatin mukaan 10 000 vuotta, mutta lämpeneminen voi nopeuttaa prosessia tuhansilla vuosilla.

Toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen voi lykätä sulamisprosessia 5 000 vuodella, ettei merenrannalla asuvien tarvitsisi panna ihan heti juoksuksi.

Even if the Greenland ice sheet is headed for a complete meltdown, curbing greenhouse gas emissions today could delay the process by 5,000 years, he said, giving people much more time to adapt as the sea encroaches across thousands of miles of densely populated coastlines.

[akez]

Tutkimus: Grönlannin jäätikön sulamista ei voida enää pysäyttää – "Olemme ylittäneet pisteen, josta paluuta ei enää ole"

GRÖNLANNIN mannerjäätikkö on tullut pisteeseen, josta ei ole enää paluuta. Ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla ei voida enää pysäyttää jäätikön hajoamista ja sulamista.

Tähän päätelmään tuli yhdysvaltalaisen Ohion osavaltionyliopiston uusi tutkimus. Tiedeartikkeli aiheesta julkaistiin Nature Communications Earth & Environment -lehdessä.

Epäilykset heräsivät heti kun näin lehden nimen, jossa "tiedeartikkeli" julkaistiin. Ettei vaan taas kerran ...

Ja näinhän se.

Nature Communications is a peer-reviewed, open access, scientific journal published by Nature Research since 2010. It is a multidisciplinary journals and it covers the natural sciences, including physics, chemistry, earth sciences, medicine, and biology. ...

Starting October 2014, the journal only accepted submissions from authors willing to pay an article processing charge. ... (lähde: wikipedia)

Kyse on julkaisusta, joka maksua vastaan julkaisee nettisivullaan "tiedeartikkelin", jos sen kirjoittaja on valmis maksamaan. Tyypillisesti kirjoittajalta kynittävät summat voivat nousta tuhansiin dollareihin. Noissa puitteissa peer-review voi olla ihan mitä vaan.

Näitä läpysköitä käytetään usein propagandan tuottamiseen ja levittämiseen, ja samalla ikään kuin saadaan "tutkimukselle" arvovaltaa, kun se on julkaistu ihan "tiedelehdessä".

Täälläkin oli aikoinaan juttua eräästä tutkimuksesta, joka sai muistaakseni kaiken maahanmuuton kannattavaksi pienillä hokkuspokkustempuilla. Siinä yhteydessä paljastui, että kyse oli juuri vastaavanlaisesta julkaisusta, johon sai "tutkimuksensa" jokainen, joka maksoi riittävästi saadakseen "sanomansa" julkisuuteen. Iltapäivälehdet ainakin täällä näyttävät tarttuvan helposti koukkuun. Se johtuneen toimittelijoiden heikkotasoisesta lähdekritiikin harjoittamistaidosta ja taustojen selvittelykyvystä, tai sitten ei.

[F1nka]

En ole ilmastotieteilijä, mutta sanoisin silti hassuksi väitettä, että kerran sulamisen alettua kaikki tulee sulamaan pois. Viikinkiaikana oli lämmin jakso, jonka aikana Grönlannissa voitiin viljellä maata. Tästä tulee nimitys vihreästä maasta (Greenland). Miksei tämä nykyinen sulaminen voisi yhtä lailla pysähtyä?

(Toisaalta olen opiskellut tilastotieteitä ja niissä varoitellaan extrapoloinnin sudenkuopista.)

[mannym]

Testataan ulkomuistista ja asetellaan kontekstiin. Grönlannin jääpeite on 1500 metriä paksu, keskiarvoistettuna koko 1,7 miljoonan neliökilometrin alalla. Matalimmillaan 500m, paksuimmillaan 2500m. Viimeisten vuosien aikana Grönlannin jääpeite on kerryttänyt massaa, eikä menettänyt sitä. Ja siellä on vielä tuota 99,5% ±0,4% siitä jäämäärästä mitä siellä oli arvioitu olevan vuonna 1900.

Sitten kun ulkomuisti pettää niin pitää katsoa arvioita kuinka paljon siellä on jäätä. Tieteelliset arviot ovat keskimäärin 2,8 miljoonaa kuutiokilometriä. ±0,2 miljoonaa kuutiokilometriä.

Ne sanovat että olemme ylittäneet pisteen jossa mannerjäätikön pelastaminen ei enää ole mahdollista. Kertovat että näin on päätelty mittaamalla mannerjäätikköä, meren päällä lilluvia jäätikön osia, jotka ovat vetäytyneet, ja joista on irronnut enemmän jäätä kuin mannerjäätikön päälle ehtii satamaan lunta. Mikä on kummallista sillä se jäätikkö on kasaan puristunutta lunta joka on joskus satanut mannerjäätikön päälle, siten kumuloituen ja osallistuen jäätikön virtaukseen.

Jos lasken kuution jäätä keskelle Grönlannin mannerjäätä, kauanko kestää että se päätyy mereen? Lyhyintä reittiä ja arvioidun vauhdin n, 300 metriä per vuosi. Siinä kestää kaaauan. Jacobshavnin jäätikkö joka on oleellinen osa tuota paperia, on vikkelimmin virtaava jäätikkö, ja se virtaa noin 20-22 metriä per päivä.

Tai no lainataan typerää iltalehteä.

GRÖNLANNIN mannerjäätikkö on tullut pisteeseen, josta ei ole enää paluuta... Tutkijat analysoivat satelliittiaineistoa yli 200 laajasta jäätiköstä... Valtamereen valuu siis jäätä paljon enemmän kuin jäätikölle kerääntyy lunta...

Toisinaan reunoilla voi valua tai irrota jäätä enemmän kuin keskelle sataa. cest la vie...

[Golimar]

Arktinen viilenee lähitulevaisuudessa - Grönlanti rikkoo mittaushistorian ennätyksiä
https://www.youtube.com/watch?v=oHJ9JiTBM1A

myytinkertojat
12,2 t. tilaajaa
Väistämätön sykli on käynnistynyt. Merivirrat kuljettavat kylmää pulssia kohti pohjoista Jäämerta. Tämän seurauksena lähitulevaisuus on kylmä.

Jaksoon liittyvät artikkelit - shorturl.at/etuG7 - https://nyheder.ku.dk/alle_nyheder/20...

Liity kanavan jäseneksi ja tue tuotantoa - https://www.youtube.com/channel/UCBOy...

Myytinkertojat verkkokauppa - https://shop.spreadshirt.fi/myytinker...

Tue toimintaa ostamalla kirjoja, vaatteita tai vaikka vuokraamalla mökkejä:

Tilaa kirjasi Adlibris-sivustolta:
https://track.adtraction.com/t/t?a=11...

Liity Elisa Kirja-palveluun:
https://track.adtraction.com/t/t?a=12...

Vuokraa mökki lomallesi!:
https://track.adtraction.com/t/t?a=10...

Tilaa ulkoiluvarusteet tuleville retkille!:
https://track.adtraction.com/t/t?a=11...

Myytinkertojat verkosto:

Tue kanavaa osallistumalla joukkorahoitukseen: https://www.gofundme.com/support-myyt...

Vieraile kotisivuilla - http://www.vita-aeterna.fi/
Tue toimintaa - https://www.patreon.com/myytinkertojat
Seuraa Twitterissa - https://twitter.com/myytinkertojat
Seuraa Facebookissa - https://www.facebook.com/myytinkertojat/
Seuraa Redditissa - https://www.reddit.com/r/myytinkertojat
Seuraa Instagramissa - https://www.instagram.com/myytinkerto...

#myytinkertojat #arktinen #viilenee

[Roope]

Kokoomus haastaa hallituksen työllisyyspolitiikan – lupaa Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa

– Oppositiopolitiikka ei ole jäähyllä enää.

Näin julisti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puoluejohdon kesäkokouksessa Jyväskylässä tiistaina.

[...]

Samaan hengenvetoon Orpo kiittelee hallitusta myös oikeansuuntaisista päätöksistä. Näihin kuuluvat esimerkiksi hallituksen julkistamat raidehankkeet.

– Ne ovat samaan aikaan ilmastotoimia ja työllisyystoimia, jotka luovat pysyvää kestävää kasvua Suomeen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Orpo sanoi.

Yle 18.8.2020

Kiinnostaisi nähdä laskelmat työllisyysvaikutuksista, mutta myös ilmastovaikutuksista, sillä hallituksen raidehankkeet eivät mitenkään voi olla samalla myös ilmastotoimia muuten kuin propagandassa.

Tunnin junien vaatimat rakennustyöt lisäävät ilmastopäästöjä määrällä, jota ratojen käyttö ei tule kompensoimaan, ja lisäksi ne toiveiden mukaan kiihdyttävät muuta rakentamista "kymmeniksi vuosiksi eteenpäin", kuten Orpokin väläytti.

Tällä ei olisi muuten väliä, mutta hallitus on kokoomuksen siunauksella sitouttanut Suomen hulluun tavoitteeseen tehdä maasta hiilidioksidineutraali jo vuonna 2035, joten lähivuosikymmenten ylimääräisen rakentamisen päästöt on kompensoitava jostain muualta kaikkein kalleimmilla ratkaisuilla. Kukahan tämän maksaa, kun nyt pidetään yllä kollektiivista valhetta, että me tienataan tällä ja ilmastokin kiittää?

[Sir]

Nature Communications is a peer-reviewed, open access, scientific journal published by Nature Research since 2010. It is a multidisciplinary journals and it covers the natural sciences, including physics, chemistry, earth sciences, medicine, and biology. ...

Starting October 2014, the journal only accepted submissions from authors willing to pay an article processing charge. ... (lähde: wikipedia)

Kyse on julkaisusta, joka maksua vastaan julkaisee nettisivullaan "tiedeartikkelin", jos sen kirjoittaja on valmis maksamaan. Tyypillisesti kirjoittajalta kynittävät summat voivat nousta tuhansiin dollareihin. Noissa puitteissa peer-review voi olla ihan mitä vaan.

Ihan vain sellainen huomio, että siinä, että tiedekirjoittaja (tai tietenkin yleensä käytännössä hänen tutkimusinstituuttinsa) joutuu maksamaan lehdille tiedeartikkelin julkaisusta, ei ole mitään ihmeellistä. Se on tilanne monenkin alan huippulentien kohdalla. Sinällään koko tiedejulkaiseminen on aika perseestä, että tutkijat kirjoittavat jutut, sitten he asiantuntijoina ilmaiseksi vertaisarvioivat toisten jutut, sitten yliopistot ja tutkimuslaitokset maksavat lehdille siitä, että saavat julkaista niissä ja lopuksi vielä sitten yliopistojen kirjastot maksavat vielä tilausmaksun lehdelle. Ainoa työ, mitä lehti tekee, on se, että kun joku sinne lähettää käsikirjoituksen, niin sen pitää etsiä sopiva vertaisarvioija sille ja sitten he hoitavat taittopuolen (joka toki sekin nykyisin tapahtuu käytännössä pitkälti automatisoidusti). Eli aika hyvä bisnes, jos kerran onnistuu saamaan lehden sellaiseen asemaan, että alan tutkijat lukevat sitä ja viittaavat siinä oleviin artikkeleihin. Tuon sinun lainaamasi jutun mukaan kyseinen lehti on open access, mikä tarkoittaa sitä, että lehden ainoa tapa saada katettua omat kustannuksensa ovat ne kirjoittajien maksamat maksut, koska se ei peri mitään tilausmaksuja, vaan itse jutut ovat kaikkien luettavissa. Jos sinulla on joku muu malli sille, miten open access julkaisua voi harjoittaa, niin kerro ihmeessä.

Mutta siis vertaisarviointi tuollaisessa lehdessä voi hyvinkin olla ihan hyvätasoista. Se, että kirjoittaja joutuu maksamaan kustannukset, ei muuta kuviota mitenkään. Jos lehti ei ole hyvätasoinen, niin sinne ei juuri kukaan viitsi lähettää käsikirjoituksia, koska sitten kuin ne julkaistaan, kukaan tutkija ei tule niihin viittaamaan. Itsensä siinä vain maksaisi kipeäksi niine julkaisumaksuineen. Tutkijoiden työtä arvioitaessa viittaukset painavat nykyisin enemmän kuin se, että vaan on pitkä lista julkaisuja.

Itse tuosta Nature Communicationsta en osaa sanoa mitään, kun en ole sitä lukenut, mutta Googlen mukaan sen impact factor on 12.121, joten ihan mikään höyhensarjalainen se ei todellakaan ole tieteellisten artikkelien julkaisussa. Esim. fysiikan alan ehkä ykköslehden Physics Review Lettersin impact factor on 8.385. Higgsin bosonin löytyminen julkaistiin lehdessä Physics Letters B, jonka impact factor on 4.162. Eli sinun luokittelussasi nämä lehdet ovat sitten kai vessapaperin luokkaa.

Eli olisit edes nyt tsekannut tuon impact factorin, ennen kuin nolasit itsesi totaalisesti.

Näitä läpysköitä käytetään usein propagandan tuottamiseen ja levittämiseen, ja samalla ikään kuin saadaan "tutkimukselle" arvovaltaa, kun se on julkaistu ihan "tiedelehdessä".

Aika kovaa tekstiä tuollaisen impact factorin omaavasta lehdestä. Voitko tähän luetella ne lehdet, joissa julkaistut jutut sitten kelpaavat arvon akezin mielestä oikeiksi tiedelehdiksi?

[Roope]

Ei mahtunut Ilta-Sanomien tiedejuttuun, mutta samainen professori Howat on avannut tuon uhkaavana ja väistämättömänä esitetyn kuuden metrin merenpinnan nousun aikaperspektiiviä muualla.
...
Eli Grönlannin sulamiseen menisi Howatin mukaan 10 000 vuotta, mutta lämpeneminen voi nopeuttaa prosessia tuhansilla vuosilla.

Toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen voi lykätä sulamisprosessia 5 000 vuodella, ettei merenrannalla asuvien tarvitsisi panna ihan heti juoksuksi.

Hesari yrittää samaa kusetusta ja lisää siihen vielä uuttakin:

Tutkimus: Grönlannin jääpeite suli viime vuonna ennätysvauhtia, noin miljoona tonnia minuutissa

Jos Grönlannin koko jääpeite sulaa, merenpinta voisi kohota jopa seitsemän metriä.

Grönlannin jääpeite suli ennätysmäistä vauhtia vuonna 2019, tuore satelliittikuviin perustuva tutkimus paljastaa.

Tutkimuksen mukaan jääpeitettä suli viime vuonna Grönlannissa 532 miljardia tonnia. Se tarkoittaa noin miljoonaa tonnia minuutissa.

[...]

Jos koko Grönlannin jääpeite sulaa, merenpinta saattaa kohota seitsemän metriä. Kaiken jään ei odoteta sulavan vielä tämän vuosisadan aikana, vaikka ennusteita on jouduttu synkentämään.

Jo huomattavasti maltillisempi muutaman metrin nousu tarkoittaisi sitä, että ranta-alueiden kartat pitäisi piirtää uudelleen, ja sadat miljoonat ihmiset joutuisivat siirtymään uusille alueille.

[...]

"Jos vähennämme hiilidioksidi(päästöjä), hidastamme arktisen alueen lämpenemistä ja samalla pienennämme Grönlannin jääpeitteen aiheuttamaa merenpinnan nousua", Sasgen sanoi brittilehti The Guardianin mukaan.

"Joten vaikka se lopulta katoaisi osittain, tämä tapahtuisi hitaammin. Tämä olisi parempi, koska se antaisi enemmän aikaa 600 miljoonalle rannikoilla asuville ihmisille siirtyä muualle."

Helsingin Sanomat 21.8.2020

Kaiken Grönlannin jään ei tosiaankaan odoteta sulavan "vielä tämän vuosisadan aikana" kun ei edes tällä vuosituhannella. IPCC:n raportti ei oleta tälle vuosisadalle myöskään "maltillisempaa muutaman metrin nousua" vaan vajaan metrin nousua. Nousuvauhti on joka tapauksessa niin hidas, että rannikolla asuvat ihmiset kuolevat todennäköisemmin vanhuuteen kuin merenpinnan nousuun.

Tällaisille epämääräisille ja hämääville muotoiluille ei löydy mitään muuta tarkoitusta kuin tietoinen ilmastohysterian lietsominen.

[mannym]

Aika kovaa tekstiä tuollaisen impact factorin omaavasta lehdestä. Voitko tähän luetella ne lehdet, joissa julkaistut jutut sitten kelpaavat arvon akezin mielestä oikeiksi tiedelehdiksi?

Minä en ole akez mutta heitän lusikkani tähän soppaan. Oikeat tiedelehdet ovat sellaisia jotka julkaisevat tutkimuksia, joiden pohjadata on nähtävissä, joiden metodit ovat nähtävissä, jotka ovat todennettavissa/replikoitavissa. Todelliset tiedelehdet myös tehdessään virheen, myöntävät sen reilusti ja julkaisevat tiedon virheestä yhtä näkyvästi kuin alkuperäisen virheen.

Impact factorista. 1975 alkaen on siis laskettu sitä kuinka monta kertaa siteerataan mitäkin lehteä tai julkaisua muualla. Sen pohjalta sitten tehdään arvio kuinka painava on sen julkaisun sana tai arvo.

Eli yksinkertaisesti impact factor on arvo joka kertoo siitä kuinka suosittu mikäkin julkaisu on. Ei siitä kuinka painavaa ja hyvälaatuista tiede on mitä julkaisu sisältää.

Koska ilmastonmuutos niin verrokkina. Cook et al 2013, viittauksia on 1440. Legates et al 2013 viittauksia on 90. Kumpi näistä on painavampaa tiedettä? Kumpi näistä onkaan se jota tarttisi uskoa ?

Cook et al 2013 ilmoittaa että tieteen konsensus ilmastonmuutoksesta on ihminen 97%:sti, ja Legates et al 2013 Cook et allin dataan perustuen kertoo että kyseinen konsensus on 0,5%. Jostain syystä 97% konsensusta mainostetaan vieläkin monessa paikassa, sivuuttaen täysin tieteellisen debunkkauksen samalta vuodelta.

[Roope]

Kun Suomen ilmastopaneelin Markku Ollikainen on nyt parina päivänä kuvannut IPCC:n raportin pohjalta ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle, hän nosti päällimmäisiksi talviurheilukulttuurin katoamisen, punkkien ja hirvikärpästen lisääntymisen sekä sähkön siirtomaksujen nousun. Tuskin menetän yöuniani. Melkoinen ero niihin katastrofimielikuviin, joita poliitikot ja valtamedia meille tarkoitushakuisesti syöttävät.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulen vihreiltä pahaa sanaa ilmastonmuutoskeskustelun liioitelluista katastrofi- ja maailmanlopun ennustuksista edes näin epäsuorasti. Vihreän Langan päätoimittaja Suominen ei kuitenkaan paheksunut tahallisen harhaanjohtavia ennustuksia, niiden esittäjiä tai julkaisijoita vaan maailmanloppuväitteiden kumoamista.

Ilmastonmuutos oli tärkeä teema Ylen Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilähetyksessä, jossa kirjailija Elina Hirvonen haastatteli opettaja/esseisti Silvia Hosseinia ja kirjailija Riikka Suomista.

Yle Areena: Elina Hirvonen, Silvia Hosseini ja Riikka Suominen: Onko sivistys Suomessa kaikkien saavutettavissa? 28.8.2020 (video, 37 min)

Vihreän Langan entinen päätoimittaja Riikka Suominen linjasi keskustelussa, että on kirjailija on ilmastodenialisti, ellei nykyaikaan tai tulevaisuuteen sijoittuva kirja käsittele ilmastokriisiä. Suominen perusteli kriisin vakavuutta sillä, että ilmaston lämpeneminen kolmella asteella tappaa mahdollisesti miljardeja ihmisiä.

Tuo Suomisen älyvapaa väite on mielenkiintoinen, koska en keksi, mihin tai kenen väitteeseen se on perustuvinaan. Mahdollisesti Suominen keksi sen omasta päästään tuolla hetkellä.

Hiljattain julkaistiin laajasti uutisoitu tutkimus, jonka mukaan ilmastonmuutos lisäisi vuoteen 2100 mennessä pahimmassa RCP8.5-skenaariossa kuolemia 73:lla 100 000:ta ihmistä kohti, mikäli unohdetaan 80 vuodeksi esimerkiksi ilmastoinnin lisääntyminen ja lääketieteen kehitys.

RCP8.5-skenaarion ("business as usual" eli päästöt jatkavat kasvuaan rajoittamatta) todennäköisyys on muutenkin todettu nykytiedon mukaan mitättömän pieneksi, käytännössä olemattomaksi. Silti juuri sitä käytetään referenssiskenaariona lähes kaikissa valtamedian raportoimissa ilmastotutkimuksissa tai ainakin uutisiin valitaan kyseenalaistamattomina tämän nimenomaisen skenaarion mukaiset tulokset.

BBC: Climate change: Worst emissions scenario 'exceedingly unlikely' 29.1.2020

Nature: Emissions – the 'business as usual' story is misleading 29.1.2020

[Outo olio]

Impact factorista. 1975 alkaen on siis laskettu sitä kuinka monta kertaa siteerataan mitäkin lehteä tai julkaisua muualla. Sen pohjalta sitten tehdään arvio kuinka painava on sen julkaisun sana tai arvo.

Kysyn koska jäi epäselväksi, tarkoittaako tämä sitä että jos minä nyt saisin julkaistua tekemäni tutkimuksen, jonka tulos olisi huomiotaherättävän kiistanalainen, ja sitten suuri joukko eri tutkijoita tekisi asiasta omat tutkimuksensa, havaitsisi minun tutkimukseni paikkaansapitämättömäksi, ja sitten viittaisi omissa tutkimusraporteissaan minun raporttiini, ja kirjoittaisi että löytömme ovat ristiriidassa tämän aikaisemman tutkimuksen havaintojen kanssa, ja osin jopa täysin päinvastaiset, niin kaikki nämä viittaukset kasvattaisivat minun tutkimusraporttini impact factoria? Ja jos kukaan muu ei viittaisi niihin muihin tutkimuksiin niin minun impact factorini olisi joukon isoin, ja sillä perusteella minä olisin oikeassa ja useampi päinvastaiseen tulokseen päätynyt väärässä.

[mannym]

Impact factorista. 1975 alkaen on siis laskettu sitä kuinka monta kertaa siteerataan mitäkin lehteä tai julkaisua muualla. Sen pohjalta sitten tehdään arvio kuinka painava on sen julkaisun sana tai arvo.

Kysyn koska jäi epäselväksi, tarkoittaako tämä sitä että jos minä nyt saisin julkaistua tekemäni tutkimuksen, jonka tulos olisi huomiotaherättävän kiistanalainen, ja sitten suuri joukko eri tutkijoita tekisi asiasta omat tutkimuksensa, havaitsisi minun tutkimukseni paikkaansapitämättömäksi, ja sitten viittaisi omissa tutkimusraporteissaan minun raporttiini, ja kirjoittaisi että löytömme ovat ristiriidassa tämän aikaisemman tutkimuksen havaintojen kanssa, ja osin jopa täysin päinvastaiset, niin kaikki nämä viittaukset kasvattaisivat minun tutkimusraporttini impact factoria? Ja jos kukaan muu ei viittaisi niihin muihin tutkimuksiin niin minun impact factorini olisi joukon isoin, ja sillä perusteella minä olisin oikeassa ja useampi päinvastaiseen tulokseen päätynyt väärässä.

Karkeasti juuri näin. Mitä enemmän tutkimustasi siteerattaisiin muissa tutkimuksissa, tai julkaisuissa, sitä suurempi olisi impact factorisi. Tarkentaen otantaväli on julkaisusta kaksi vuotta. Eikä sen edes tarvitse olla tutkimus, riittää että tiedelehden journalisti mainitsee tutkimuksesi artikkelissaan.

Tätä samaa impact factoria sitten käytetään myös tiedejulkaisujen rankkauksissa.

Tämä tosin pätee vain yksinkertaisimpiin ihmisiin, jotka jättävät lukematta oikeastaan mitä tutkimuksessa sanotaan, mutta nostavat sen esiin kun toimittaja on kertonut siitä oman näkemyksensä, sen on julkaissut "luotettava" lähde, eli korkean impact factorin tiedejulkaisu ja sillä tutkimuksella siten on myös korkea IF.

Ja tähän nojaa oikeastaan koko ilmastotiede, tai se playstation tiede osuus siitä. Sekä poliittiset tahot jotka pyörittävät valtavia summia rahaa sen myötä, IPCC ja YK, sekä hyödylliset idiootit eli media ja "tiedeuskovaiset" jotka ovat yllä esitettyjä yksinkertaisia ihmisiä.

Kieli on karkeaa mutta se sietääkin olla. Noiden käärmeöljykauppiaiden ennusteita on nyt kuunneltu vuosikymmeniä, eivätkä ne ole toteutuneet. "tieteen konsensuksesta" huolimatta..

[akez]

Iltalehdessä on tänään kolumni, jossa Petteri Taalas Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri esittää näkemyksiään. Maailmanloppu on taas kerran peruttu ja sekös vituttanee vihreitä.

Kolumni: Alarmistit väittävät, että maapallo tuhoutuu nykymenolla – he ovat väärässä

(...)
Maapallomme sääjärjestelmineen on ainakin tähänastisen tiedon valossa täysin uniikki luomus universumissa. Luin lapsena innolla science fiction kirjoja elämästä Marsissa. Osana meteorologian opintoja saimme tietää Venuksen "karkuun päässeestä" ilmakehästä.

Kauhutarinoihin mieltyneet alarmistit kertoivat, että maapalloa uhkaa sama kohtalo ellemme saa ilmastonmuutosta kuriin. Tulevan ilmaston laskentamallit eivät tue tällaista kuten eivät eräitä muitakaan dramaattisia käännekohtateorioita.
(...)

Jos planeettamme olisi omenan kokoinen, ilmakehä olisi omenan kuoren paksuinen. Tämä ohut kaasukerros tekee ihmeitä ihmisten hyvinvoinnin ja elollisen elämän hyväksi.

Se ensinnäkin sisältää tärkeitä kaasuja elämän edellytyksiksi ja biosfäärin kasvun mahdollistamiseksi. Ilman happea, vettä, hiilidioksidia ja typpeä olisimme pulassa. Vesihöyry ja hiilidioksidi ovat tärkeitä luontaisen kasvihuoneilmiön aikaansaajina.

Ilman niitä planeettamme olisi noin 20– 30 astetta kylmempi ja elinkelvoton. Kasvihuoneilmiö tasaa myös yön ja päivän välisiä eroja. Tulevaisuudessa Marsiin matkaajien vitsauksena tulee olemaan päiväajan sietämätön kuumuus ja yön hyytävä kylmyys.
(...)

Olemmeko nyt planeettamme tuhon tiellä ilmastonmuutoksen uhatessa? Ilmastomallilaskelmat eivät onneksi tue sitä, että ihmiskunnan tai biosfäärin totaalinen tuhoutuminen olisi näköpiirissä. Meillä on valittavanamme erilaisia harmaan sävyjä tulevaisuuden suhteen.

Jos poltamme kaikki planeettamme fossiiliset luonnonvarat, emme pysty ruokkimaan nykyistä väkimäärää ja näemme huomattavia muutoksia biosfäärissä ynnä laajojen alueiden jäämistä nousevan merenpinnan alle. Onneksi meillä on keinot välttää tämä ryhtymällä toimeen etenkin energia- ja liikennejärjestelmiemme muuttamiseksi ei-fossiilisiksi.

Olisi todellakin paikallaan, että ihan oikeat ja varteenotettavat tiedemiehet esittäisivät yleisölle näkemyksiään ja kävisivät näistä keskustelua keskenään julkisuudessa, jotta emme olisi kaiken maailman hörhöjen, hihhuleiden, poliittisten agitaattoreiden ja propagandistien vietävissä. Mediassa nämä onnistuvat helposti toveripiirinsä avulla levittämään hysteerisiä tarinoita, joiden todenperäisyydestä kansalaisten on vaikea sanoa suoralta kädeltä mitään, emmekä voi myöskään ryhtyä kaikki säätieteilijöiksi.

Jutun kommenteissa oli myös muutama mielenkiintoinen oivallus.

Kissa3
Tässäkään ei kirjoittajalle tullut mieleen, että maapallon väkimäärän vähentäminen pienentäisi myös ongelmia.

Cartmanni
Ja millä ajattelit vähentää sitä määrää?

Universumin_viisain
Kommunismilla Cartmani. Kommunismilla.
Kommunisteilla tulee aina hirveä tarve päästä vähentämään toisinajattelijoita kun se päästetään etenemään tarpeeksi pitkälle.

[Uuno Nuivanen]

Jos poltamme kaikki planeettamme fossiiliset luonnonvarat, emme pysty ruokkimaan nykyistä väkimäärää ja näemme huomattavia muutoksia biosfäärissä ynnä laajojen alueiden jäämistä nousevan merenpinnan alle. Onneksi meillä on keinot välttää tämä ryhtymällä toimeen etenkin energia- ja liikennejärjestelmiemme muuttamiseksi ei-fossiilisiksi.

Jaa keillä meillä? Kertoisiko hän tuon myös Kiinalle, Intialle ja muille keharimaille, jotka ovat lisänneet ja lisäävät koko ajan päästöjään. Kyllä kehareille kelpaa loput fossiiliset mukavan halvalla, ei tarvitse epäillä. Mutta hölmöläisten veronkorotuksethan toki pelastavat pallon.

https://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg3216843.html#msg3216843

[Sir]

Kysyn koska jäi epäselväksi, tarkoittaako tämä sitä että jos minä nyt saisin julkaistua tekemäni tutkimuksen, jonka tulos olisi huomiotaherättävän kiistanalainen, ja sitten suuri joukko eri tutkijoita tekisi asiasta omat tutkimuksensa, havaitsisi minun tutkimukseni paikkaansapitämättömäksi, ja sitten viittaisi omissa tutkimusraporteissaan minun raporttiini, ja kirjoittaisi että löytömme ovat ristiriidassa tämän aikaisemman tutkimuksen havaintojen kanssa, ja osin jopa täysin päinvastaiset, niin kaikki nämä viittaukset kasvattaisivat minun tutkimusraporttini impact factoria? Ja jos kukaan muu ei viittaisi niihin muihin tutkimuksiin niin minun impact factorini olisi joukon isoin, ja sillä perusteella minä olisin oikeassa ja useampi päinvastaiseen tulokseen päätynyt väärässä.

Ei nyt noin. Hyvin pian juuri kukaan ei viittaisi sinun vääräksi todettuun tutkimukseesi. Ja siis sen lisäksi sinun jatkossa julkaistuihin tutkimuksiisi viitattaisiin entistä vähemmän, koska olisit menettänyt uskottavuutta. Ok, yksi vääräksi todettu tulos ei vielä kaikkea tietenkään romuttaisi, mutta jos kaikki, mitä tuottaisit, osoittautuisi vääräksi, niin kukaan ei enää edes lukisi sinun juttujasi saati viittaisi niihin. Sinua ei myöskään kutsuttaisi konferensseihin puhujaksi. Käytännössä katoaisit tutkimusmailman silmistä.

Ja vielä sellainen korjaus, että impact factor koskee siis lehtiä. Yksittäisellä artikkelilla ei sinällään ole impact factoria, mutta siihen tehdyt viitaukset muista julkaisuista on joku kokonaisluku. Juuri mikään vääräksi todettu tutkimus ei saa korkeaa tällaista arvoa kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että sitä suuri osa tutkijoista on pitkään pitänyt oikeana (koska sen kanssa ristiriitaisia tuloksia ei kukaan olisi julkaissut). Jos nyt siis todistaisit, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei pädekään, niin kyllä siihen Einsteinin paperiin silti jatkossa viitattaisiin aika paljon, kun useampikin tutkija pyrkisi kokeellisesti testaamaan, että onko se sinun kumouksellinen teoriasi sittenkin oikein. Jos olisit tuottanut vain höpöhöpöä, joka olisi romutettu jo hyvin pian sen julkaisun jälkeen, niin siihen sinun paperiisi ei kukaan viittaisi, mutta niihin oikeita tuloksia esittäviin papereihin sen sijaan viitattaisiin.