2018-10-24 Suomalaisten väitetty "kolonialistinen historia" (yhdistetty)

[Beef Supreme]

Tämä on taas orwelliaaninen inversio eli päälaelleen kääntäminen: Suomi on itse ollut kolonialismin uhri, mutta marxilaiset yrittävät leipoa meistä itsestämme kolonialisteja. Huikeaa sontaa.

Voi veli Eino, etkö huomannut että neekeri kielsi jo käyttämästä sorrettu Suomi-argumenttia, joten se ei siis päde. Sellainen on neekerin vahva taika.

Sitäpaitsi, sille että valkoiset huomaavat ja osoittavat valkoisiin kohdistuvan rasismin on myös jo vastaloitsu. Sen nimi on "white fragility". Vielä en ole nähnyt sille tehtyä suomennosta mutta tarkkaillaan ruskeiden tyttöjen tekstejä, kyllä se pian jargoniin ilmestyy. "Rodullistettu" oli jo sellainen huono vitsi joka on yhtäkkiä vakiintunut sanastoon, ikään kuin se muka tarkoittaisi jotain.

[-PPT-]

Tällaiseen keskusteluun ei pidä ylipäätään lähteä mukaan vaan korkeintaan kohauttaa olkapäitä kuten paskapuheeseen on tapana suhtautua  sillä tällaiset avaukset eivät ole vilpittömiä yrityksiä käsitellä historiaa vaan silkkaa pahansuopaista riidanhaastamista.

[Nikolas]

Tällainen tekemällä tehty ja tikusta väännetty pakkomielle nauttii suomalaisten veronmaksajien tukea.

Professori Leila Koivunen huomauttaa, että Suomessa on tutkittu Suomen ja suomalaisten suhdetta kolonialismiin vielä tähän mennessä melko vähän. Puutteita paikkaamaan on jo aloitettu useita tutkimus- ja julkaisuhankkeita.

Useita tutkimus- ja julkaisuhankkeita ei varmaankaan ajeta läpi ilmaistyövoimalla.

[Tavan]

Suomalaisten uhriutuminen on tosiaan vain osoitus valkoisesta hauraudesta.

Valkoinen nainen nimeltä Robin on tehnyt suuren akateemisen urotyön ja hän tulee olemaan 2020-luvun merkittävin älykkö ja ajatusjohtaja.

DiAngelo is known for her work regarding "white fragility", a term she coined in a 2011 peer-reviewed paper. She has defined the concept of white fragility as "a state in which even a minimum amount of racial stress becomes intolerable, triggering a range of defensive moves."

In the paper, she argues that, "White people in the U.S. and other white settler colonialist societies live in a racially insular social environment. This insulation builds our expectations for racial comfort while at the same time lowering our stamina for enduring racial stress. I term this lack of racial stamina White Fragility. White Fragility is a state in which even a minimal challenge to the white position becomes intolerable, triggering a range of defensive moves including: argumentation, invalidation, silence, withdrawal and claims of being attacked and misunderstood. These moves function to reinstate white racial equilibrium and maintain control."

(lähde wikipedia)

[Eisernes Kreuz]

Tällainen tekemällä tehty ja tikusta väännetty pakkomielle nauttii suomalaisten veronmaksajien tukea.

Professori Leila Koivunen huomauttaa, että Suomessa on tutkittu Suomen ja suomalaisten suhdetta kolonialismiin vielä tähän mennessä melko vähän. Puutteita paikkaamaan on jo aloitettu useita tutkimus- ja julkaisuhankkeita.

Useita tutkimus- ja julkaisuhankkeita ei varmaankaan ajeta läpi ilmaistyövoimalla.

Ei ajeta. Feministisesti suuntautunut kolonialismin tutkimus on nyt in, ja siihen on saatavilla apurahoja. Tyhmähän ei ole se, joka pyytää.

[Beef Supreme]

Valkoinen nainen nimeltä Robin on tehnyt suuren akateemisen urotyön ja hän tulee olemaan 2020-luvun merkittävin älykkö ja ajatusjohtaja.

Yllätytkö jos sanon ettei ole valkoinen? Minäkään en enää ylläty. Joka ikinen kerta.

[Tavan]

Yllätytkö jos sanon ettei ole valkoinen? Minäkään en enää ylläty. Joka ikinen kerta.

Kiitos, tavallaan huojentava tieto!

Yritin kyllä löytää tietoa hänen heimostatuksestaan, mutten onnistunut. Mistä sinä löysit tiedon?

[Radio]

Valkoinen nainen. rotututkija.

Personal: "I grew up poor and white.  While my class oppression has been relatively visible to me, my race privilege has not.  In my efforts to uncover how race has shaped my life, I have gained deeper insight by placing race in the center of my analysis and asking how each of my other group locations have socialized me to collude with racism. In so doing, I have been able to address in greater depth my multiple locations and how they function together to hold racism in place. I now make the distinction that I grew up poor and white, for my experience of poverty would have been different had I not been white" (DiAngelo, 2006).

https://robindiangelo.com/about-me/

[MannaSariini]

Tähän white fragilityyn kuuluu kai myös että mikäli "valkoinen" kiistää oman rasistisuutensa ja white fragilityn, se on juuri osoitus näistä kahdesta. Tässä siis menetellään samalla periaatteella kuin freudilaisten selittäessä heidän oppiensa kritiikki sen esittäjien freudilaisella analysoinnilla. White fragility ei tämän periaatteen pohjalta ole myöskään falsifioitavissa ja reputtaa siten tieteellisen teorian jotakuinkin tärkeimmän kriteerin.

Lähteenä on ensisijaisesti tämä.

White fragilitystä ja wokesta laajemmin löytää mm. tältä sivulta. Sivustolla vaikuttaa ns. Grievance studies affairin tekijöitä. Yksi White fragilityä käsittelevä juttu täällä on edellä linkittämäni Medium-tekstin uudelleenjulkaisu.

[Tavan]

Marksilaisuuteen kuuluu myös käsitys väärästä tietoisuudesta, jonka kourissa minunkin on väitetty opiskeluaikoina olevan, kun sanoin jotain poikkipuolista marksilaiselle. Ajatuksena on, että ihminen ei tajua omia motiivejaan eikä ymmärrä omaa parastaan.

Tavallaan marksilaisen versio siitä NPC-meemistä, jolla me puolestamme viittaamme vastapuoleen / sen pauloissa pauloissa oleviin lampaisiin.

Feminismissä taas puhutaan sisäistetystä misogyniasta, jos joku nainen kritisoi feminismiä.

[Beef Supreme]

Olen joskus lukenut ja/tai kuullut tämän rasistisen tutkijattaren kuuluvan erääseen hyvin sorrettuun mutta samalla hyvin menestyksekkääseen heimoon. Nyt tietoa ei löydy mistään. Moni muukin on ihmetellyt, ja wikisivulta (josta sen varmaan luin) tieto on poistettu. Hämmentävää. Samoin kuin se ettei bestsellerkirjailijan perhetaustasta ole yhtikäs mitään tietoa netissä, paitsi että kertoo olleensa köyhän yh-äidin kasvattama ja juuret italialaiset.

Todisteiden puute ei ole todiste, joten perun lausuntoni. Olisi sitten varmaan ensimmäinen aito valkoinen joka vihaa valkoisuutta koko kriittisen teorian voimalla.

[MannaSariini]

Eivätkö nämä, jotka käyttävät "suomalaisia ja suomalaistaustaisia osallistui" -argumenttia suomalaisten kolonialistisen historian tekaisemiseen ole myös niitä, joille suomailaisuutta ei ole olemassa etnisenä ryhmänä, vaan ainoastaan asuinpaikkana, kansalaisuutena ja ihmisen omana ilmoituksena. Miten sitten ennen Suomen valtion olemassaoloa on voinut olla joitain "suomalaisia ja suomalaistaustaisia", joilta periytyy perisynti "valkoisille suomalaisille" muttei "mustille ja ruskeille suomalaisille"?

Ongelman ydinhän on siinä, että "valkoiset" pitäisi saada polvilleen "rodullistettujen" edessä, siis ennen kaikkea kuvainnollisesti mutta myös kirjaimellisesti polvilleen. Ja myös orjuuttajina ja kolonialisteina kunnostautuneiden ja yhä kunnostautuvien rodullistettujen, kuten jareereita orjuuttaneiden ja ehkä yhä orjuuttavien somaleiden, edessä pitäisi polvistua. Entisissä siirtomaaisäntämaissa "valkoiset" saadaan helposti polvilleen kolonialismilla. Suomella kun niitä siirtomaita suvaitsevaiston suureksi harmiksi ei ole ollut, niin pitää sitten tekaista siirtomaahistoriaa ja keinotella kolonialismin ja valkoisen käsitteiden epämääräisyyden kanssa saamelaisten sortamisen osalta.

[Nikolas]

Eivätkö nämä, jotka käyttävät "suomalaisia ja suomalaistaustaisia osallistui" -argumenttia suomalaisten kolonialistisen historian tekaisemiseen ole myös niitä, joille suomalaisuutta ei ole olemassa etnisenä ryhmänä, vaan ainoastaan asuinpaikkana, kansalaisuutena ja ihmisen omana ilmoituksena.

Kyseessä on etnopositiivinen eksistenssi ja esimerkkejä on enemmänkin.

[Outo olio]

Olen joskus lukenut ja/tai kuullut tämän rasistisen tutkijattaren kuuluvan erääseen hyvin sorrettuun mutta samalla hyvin menestyksekkääseen heimoon. Nyt tietoa ei löydy mistään. Moni muukin on ihmetellyt, ja wikisivulta (josta sen varmaan luin) tieto on poistettu. Hämmentävää. Samoin kuin se ettei bestsellerkirjailijan perhetaustasta ole yhtikäs mitään tietoa netissä, paitsi että kertoo olleensa köyhän yh-äidin kasvattama ja juuret italialaiset.

Todisteiden puute ei ole todiste, joten perun lausuntoni. Olisi sitten varmaan ensimmäinen aito valkoinen joka vihaa valkoisuutta koko kriittisen teorian voimalla.

Minä olen lukenut ihan samaa, ja yritin etsiä googlesta tätä tietoa, ja en löytänyt. Olen myös hämmentynyt.

Mutta sen sijaan löysin tämän twitter-ketjun, jossa analysoidaan DiAngelon sanomisia, ja tullaan mielenkiintoiseen johtopäätökseen että jos ihmiset toimisivat juuri niin kuin hän haluaa, toiminta voisi hyvin nopeasti lipsahtaa kunnon etnonationalismiin ja muuhun vastaavaan.

https://twitter.com/jessesingal/status/1276540377315651585

[tweet]1276542014964801538[/tweet]

[MannaSariini]

Tässä ehkäpä olennaisin Robin DiAngelosta sanottu asia:

[tweet]1283507457285906432[/tweet]

[MannaSariini]

Eivätkö nämä, jotka käyttävät "suomalaisia ja suomalaistaustaisia osallistui" -argumenttia suomalaisten kolonialistisen historian tekaisemiseen ole myös niitä, joille suomalaisuutta ei ole olemassa etnisenä ryhmänä, vaan ainoastaan asuinpaikkana, kansalaisuutena ja ihmisen omana ilmoituksena.

Kyseessä on etnopositiivinen eksistenssi ja esimerkkejä on enemmänkin.

Etnopositiivisen eksistenssin logiikka selittääkin monta ihmettelemääni asiaa. Esim. miksi "valkoisen", "valkoisen heteromiehen", ym. sortajakategoriaan kuuluvan synnit lankeavat kaikkien luokitukseen kuuluvien yhteiseksi perisynniksi mutta ansiot eivät yhteisiksi ansioiksi. "Rodullistetuilla" ym. uhrikategorioihin kuuluvilla tämä taas menee päinvastoin. Etnopositiivisen eksistenssin logiikka selittää myös, miksi "valkoisten suomalaisten" kohdalla ei saa tätä vapaudu vankilasta -korttia soveltaa "kolonialismiin" liittyen mutta rodullistettujen kohdalla sitä nimenomaan pitää soveltaa paljon suuremman suoritetun kolonialismin poispyyhkimiseen.

[MannaSariini]

Lontoossa työskentelevä suomalais-senegalilainen toimittaja Ndéla Faye on seurannut suomalaista rasismiin ja kolonialismiin liittyvää keskustelua. Hän on kirjoittanut monikulttuurisuuskysymyksistä muun muassa The Guardianiin ja Ruskeat tytöt -julkaisuun.

– Mielenkiintoisinta on, että Suomessa keskustelu junnaa tasolla, jossa Venäjä ja Ruotsi ovat sortaneet Suomea vuosisatojen ajan. Tähän aina palataan, mutta kukaan ei halua puhua valkoisten suomalaisten osasta sortajina esimerkiksi saamelaisten pakkosuomalaistamisen yhteydessä, Faye sanoo.

Kolonialismista on vaikea puhua osin siksi, että käsite on laaja eikä sille ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää.

Klassisen määritelmän mukaan Suomi ei liity kolonialismiin mitenkään, koska Suomi ei ole koskaan ollut minkään ulkopuolisen maan siirtomaaherra. Toisten määritelmien mukaan Suomi oli ja on edelleen osallinen toimija kiistatta epätasa-arvoisessa maailmassa.
...
Faye myöntää, että suomalaisetkin ovat kokeneet menneisyydessä sortoa ja vääryyttä. Sorretun ja sortajan roolit eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Fayen mukaan se, että suomalaisetkin ovat olleet uhreja, ei ole mikään Monopoli-pelin "vapaudut vankilasta" -kortti.

– Suomessa ei olla valmiita puhumaan Suomen historiallisista kytköksistä natseihin tai siirtomaavaltaan. Ei tiedosteta saamelaisten sortoa saati sitten muiden Suomessa rodullistettujen ihmisten syrjintää tänä päivänä. Kyvyttömyys käsitellä näitä asioita on todella turhauttavaa, eikä tästä päästä mitenkään yli, ellei tosiasioita pystytä hyväksymään, hän sanoo.

Osaisikohan tämä Ndéla Faye kertoa, kuinka paljon senegalissa käydään keskustelua "mustien senegalilaisten" harjoittamasta kolonialismista ym. osuudesta sortajina ilman vapaudu vankilasta -korttia? Miten sujuu esim. keskustelu mustista senegalilaisista orjakauppiaina?

Erikoinen on tämäkin Ndéla Fayen väite "mutta kukaan ei halua puhua valkoisten suomalaisten osasta sortajina esimerkiksi saamelaisten pakkosuomalaistamisen yhteydessä". Juuri hänen näkemyksiään nyt julkaissut YLE on tuputtanut tätä osaa sortajana useamman kerran lyhyen ajan sisällä ja sitä tulee muutenkin valtamediasta jatkuvasti.  Eikö tämä ole vähän kuin Teuvo Hakkarainen kysyisi median välityksellä että miksi mediaa ei kiinnosta Teuvo Hakkarainen?

[MannaSariini]

Tänään tulossa radiossa taas YLEnantia
https://areena.yle.fi/audio/1-50587783

lack Lives Matter -liikehdintä nosti kolonialismin perinnön jälleen pöydälle. Suomella ei koskaan omaa siirtomaata ole ollut, joten vertailu Iso-Britannian kaltaisiin kolonialistisiin imperiumeihin ontuu.

Missä määrin Suomi ja kolonialismi sitten liittyvät toisiinsa? Kuinka irrallisena Suomea voi länsimaisen kolonialismin historiasta pitää? Onko kolonialismi aina kansallisvaltioihin liitettävä kysymys vai jotakin muuta? Millä tasolla on kotimainen menneisyydenhallinta?

Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta, väitöskirjatutkija Lauri Uusitalo Tampereen yliopistosta sekä dosentti Raita Merivirta Turun yliopistosta.

Tuukka Pasanen juontaa.

Puhuminen nimenomaan länsimaisesta kolonialismista taitaa olla näille vain muutenkin selvillä olevan asian toistoa, jos mikään muu kuin länsimainen ei ole kolonialismia.

[Niobium]

^ Mitä helvettiä? Teemu "Punahilkka" Tammisto os. Sinkkonenko ei osallistu?

Onko sillä hirttänyt kaasu kiinni, vai joku ei ole muistanut valtakunnan virallista puhuvaa päätä?

Ja tuossa on jo selvästi otettu ennakkoasenne, "kuinka irrallisena" eli lähtökohtaisesti sitä ei voida pitää irrallisena. Olisiko neutraalimpi kysymys ollut paikallaan? No ei, koska Yle.

[MannaSariini]

Tänään tulossa radiossa taas YLEnantia
https://areena.yle.fi/audio/1-50587783

lack Lives Matter -liikehdintä nosti kolonialismin perinnön jälleen pöydälle. Suomella ei koskaan omaa siirtomaata ole ollut, joten vertailu Iso-Britannian kaltaisiin kolonialistisiin imperiumeihin ontuu.

Missä määrin Suomi ja kolonialismi sitten liittyvät toisiinsa? Kuinka irrallisena Suomea voi länsimaisen kolonialismin historiasta pitää? Onko kolonialismi aina kansallisvaltioihin liitettävä kysymys vai jotakin muuta? Millä tasolla on kotimainen menneisyydenhallinta?

Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta, väitöskirjatutkija Lauri Uusitalo Tampereen yliopistosta sekä dosentti Raita Merivirta Turun yliopistosta.

Tuukka Pasanen juontaa.

Puhuminen nimenomaan länsimaisesta kolonialismista taitaa olla näille vain muutenkin selvillä olevan asian toistoa, jos mikään muu kuin länsimainen ei ole kolonialismia.

Luonnollisesti yhteyksiä kolonialismiin löytyi. Laivakonemiestä Kongossa ei kuitenkaan pidetty merkittävänä suomalaisena kolonialismina.

Ohjelmassa esitettiin määritelmiä kolonialismille, joiden perusteella Ruotsin ja Venäjän valta Suomeen / suomalaisiin olisi kolonialismia. Näitä ei ohjelmassa kuitenkaan kolonialismiksi kutsuttu. Teivo Teivainen puhui myös erillisinä käsitteistä kolonialismista ja koloniaalisuudesta. Suomi on hänen puheidensa perusteella syyllinen lähinnä jälkimmäiseen. Venäjän sanottiin kyllä olleen merkittävä kolonialisti mutta suomalaisten merkitys oli vain osallistua tähän kolonialismin harjoittamiseen. Venäjä harjoitti kolonialismia Kaukasuksella ja Siperiassa. Osallistuneiden sotilaiden lisäksi oli mm. ollut suomalaisia insinöörejä nykyisen Azerbaidžanin¹ alueella kolonialismia harjoittamassa. Mikä osuus insinööreistä mahtaa olla ollut pottunokkia ja mikä taas germaanista herrakansaa? Suomen suurruhtinaskunta ei kuulemma ollut Venäjän riistämä alue vaan hyötyvä alue. Mainittiin myös suomailaisten pitäneen itseään tsaarin uskollisina alamaisina. Jos suomainen on mentaliteettinsa puolesta Tuomo-setä eikä real nigga, niin tämäkö muuttaa suomalaisen kolonisoidusta kanssakolonialistiksi? Ovatko kaikki kolonialismin uhrit sitten olleet suhtautumisellaan kolonialisteihin jälkimmäistä sorttia? Teivainen mainitsee kyllä myös Venäjän orjiksi myymät suomalaiset ennen suurruhtinaskunnan aikaa. Kuulemma tämä liittyy keskusteluun, että ovatko suomalaiset olleet Suomessa enemmän valloittajia vai uhreja. Olisiko näillä orjiksi otettujen määrillä asiasta epäselvyyttä jonkin uhriryhmän kohdalla? Teivainen ei muistaakseni kutsunut Venäjän toimintaa tässä yhteydessä kolonialismiksi.

Raita Merivirta puhuu käsitteestä colonialism without colonies. Tätähän voisi joku luulla sisäisesti ristiriitaiseksi käsitteeksi. Koskee kuulemma Suomen ja Sveitsin kaltaisia maita, joilla ei ollut suoraa siirtomaaomistusta mutta joissa vaikuttaa kulttuurinen kolonialismi. Tämä tulee kuulumisesta ja halusta kuulua länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin ja "hegemonisten kolonialististen diskurssien" omaksumisesta.

Vaikka kolonialismille esitettiin yleisiä määritelmiä niin kolonialisteina muistaakseni puhuttiin vain länsimaisista tahoista ja Venäjästä (joka kai on länsimaisen jonkinlainen rajatapaus) lukuunottamatta Kiinan mahdollisesti juuri alkanutta kolonialistista historiaa. Jos samoja kolonialismin kriteereitä käytetään sekä Suomen / han-suomalaisten että Kiinan / han-kiinalaisten kolonialistisen historian määrittämisessä niin ensiksi mainittu on huomattavasti vähäisempi. Tässäkin ohjelmassa todettiin Suomen harjoittaneen ja yhä harjoittavan kolonialismia saamelaisia kohtaan. Eikö Kiinan toiminta alkuperäiskansoja ja muitakin vähemmistöjä kohtaan ole kolonialismia alkuunkaan?

Puhuttiin myös historian käsittelyn vaikeudesta ja epäiltiin johtuvan suomalaisten uhreuteen nojaavien historiakäsitysten haastamisesta tms. Ei sitten tullut mieleen että ne "vaikeudet" liittyvät kyllä uhreuteen nojaaviin historiankäsityksiin, mutta eivät suomalaisten uhreuteen vaan kolonialismiluokituksen ja uhri-sortajaluokituksen kehäpäätelmään pohjaaviin historiankäsityksiin. Pitäisi polvistua suomalaisia orjia (monien muiden orjien ohella) pitäneistä musulmaaneista polveutevien muslimimaahantunkeutujienkin edessä jne. Ohjelman yhteydessä näkyy kysymys: Onko Suomi menettämässä viattomuutensa? Tässähän ei ole niinkään kysymys "viattomuuden" menettämisestä vaan kolonialismin käsitteen jatkuvasta laajentamisesta, jossa kehäpäätelmä uhri-sortajaluokitukseen on yhä vahvemmin läsnä, ja viallisuuden valikoivan sälyttämisen yhä lisääntyvistä keinoista.

Tässäkin ohjelmassa luvattiin ettei suomalaisten kolonialstisen historian käsittely tulee jäämään tähän. Raita Merivirralta on tulossa sekä suomenkielinen että kansainvälinen julkaisu aiheesta.


¹ Nykyinen Azerbaidžanin valtio on ominut nimensä Persian provinssilta (Nykyisin Iranin Azerbaidžan), kaiketi tarkoituksenaan vaatia kaikkia tähän provinssiin joskus kuuluneita alueita itselleen. Azerbaidžanissa on kai tapana puhua Länsi-Azerbaidžanista alueena joka mm. käsittää kokonaan nykyisen Armenian valtion. Heitä ei haittaa, että armenialaiset ovat asuttaneet niin nykyistä Armeniaa, Vuoristo-Karabahia, Nahitševania, ja paljon laajempia alueita ennen mitään turkkilais- tai aiempiakaan muslimivalloituksia.   

[Niobium]

^ Kiitos yhteenvedosta. Lienee syytä kuunnella ohjelma tiskaamisen aikana.

Tämä ylipäätään on ollut aihe, josta olen lähiaikoina keskustellut erään suvakkimääritelmän täyttävän ihmisen kanssa. Hän on suvaitsevainen mutta samaan aikaan realisti. Hän näkee kokonaiskuvan erilaisena kuin intersektionaalinen feministi punavihreiden lasien läpi, toivoa siis on.

[n.n.]

Puhuttiin myös historian käsittelyn vaikeudesta ja epäiltiin johtuvan suomalaisten uhreuteen nojaavien historiakäsitysten haastamisesta tms. Ei sitten tullut mieleen että ne "vaikeudet" liittyvät kyllä uhreuteen nojaaviin historiankäsityksiin, mutta eivät suomalaisten uhreuteen vaan kolonialismiluokituksen ja uhri-sortajaluokituksen kehäpäätelmään pohjaaviin historiankäsityksiin. Pitäisi polvistua suomalaisia orjia (monien muiden orjien ohella) pitäneistä musulmaaneista polveutevien muslimimaahantunkeutujienkin edessä jne. Ohjelman yhteydessä näkyy kysymys: Onko Suomi menettämässä viattomuutensa? Tässähän ei ole niinkään kysymys "viattomuuden" menettämisestä vaan kolonialismin käsitteen jatkuvasta laajentamisesta, jossa kehäpäätelmä uhri-sortajaluokitukseen on yhä vahvemmin läsnä, ja viallisuuden valikoivan sälyttämisen yhä lisääntyvistä keinoista.

Sinällään on joutavaa puhua käsitteen laajentamisesta tai kehäpäätelmistä kun logiikalla, päättelyllä tai todistelulla ei ole kyseisen ajatuksenjuoksun kanssa mitään tekemistä. Kysy on yksinkertaisuudessaan rasismista, jossa tarinankerronnan henkilöiden positiot ennalta päätetty puhtaasti, hmm, sanotaan vaikkapa intersektionaalisin perustein.

Ajatus kulttuuripiiriin kuulumisen haluamisen tuomasta kolonialistisen diskurssin (patriarkaatista tms. muusta sanahirviöstä) tuomasta taakasta älyllisesti niin epärehellinen, ettei älykkyystä voi mitenkään puhua asiayhteydessä. Nähtävästi argumenttina on kolonialismin legitimointi sen synnyttämän kulttuurin hyväksymisen kautta - ts. jos juot coca-colaa, joka on syntynyt riistokulttuurissa (tai sellaiseksi tuomitussa), hyväksyt kolonialismin. (Kaipa syylistyn yksinkertaistamisella olkiukkoon, mutta se ei ole aiheen ainoa argumentastiovirhe, sikäli kuin argumentaatiosta voi puhua).

Vaikka hyväksyttäisiin ajatus kolonialistisen perinteen mentaliteetista, joka merkityksellisesti siirtäisi riistokuormaa mukanansa, pitäisi ajatuksenjuoksun perustelemiseksi unohtaa täysin se, että valloittaminen ja sodankäynti normaali osa historiaa kaikkialla maapallolla ja siten vastaava riistomentaliteettihistoria liittyy kiinteästi kaikkiin valtioihin, kansoihin ja heimoihin, joita on ja on ollut. Lähinnä ainoastaan länsimaat ovat jollain tavalla tähän mennessä irroittautuneet konfliktin perinteestä.

Ehkä konfliktin puute onkin se, mikä antaa aikaa näin vinksahtaneille kehitelmille, koska aivan vastaavia ei muualla ole saatu aikaan eikä ongelma ole yrittämisen puutteessa, sillä älyllisesti heppoisia tuotoksia löytyy toki muualtakin.

[MannaSariini]

Onneksi gender-ideologian lähetystyö ei ole kolonialismia toisin kuin kristillinen lähetystyö ainakin aiemmin. Kai gender-ideologian lähetystyötä tehdään nykyään mm. Suomen valtion rahoittaman kehtitysyhteistyön puitteissa. Kristillisiä lähetyssaarnaajia taitaa nykyään tulla "kolmannesta maailmasta" enemmän Eurooppaan kuin kulkea päinvastaiseen suuntaan. Islamisointi muslimivalloitukset mukaan lukien taas ei ole koskaan kolonialismia ollutkaan.

[MannaSariini]

"Suomalaisia ja suomalaistaustaisia osallistui" -tapauksissa on erotettavissa ainakin kolmen kerroksen väkeä suhteessa Suomen valtiolle ja han-suomalaisille¹ lankeavan syyllisyyden suhteen.

Nämä kolme luokkaa esimerkkitapausten kanssa ovat, pahin perisyynnin lankeminen ensimmäisenä ja vähäisin viimeisena:

1) Kolonialismiksi luokiteltuun toimintaan osallistuneet. Toiminnasta muodostuu yksiselitteisesti perisynti Suomelle ja han-suomalaisille.

2) Waffen-SS:n sotilaat. Näistä voidaan tehdä kohujuttuja ja kauhisteluja muttei muodosta samanlaista perisyntiä kuin "kolonialismiin" osallistuminen.

3) ISISläiset ja muut Rauhan Uskonnon nimissä toimivat. Toveri Kuusinen ja muut "suomalaiset ja suomalaistaustaiset" toverit Neuvostoliitossa. Näistä ei välttämättä vielä toistaiseeksi sälytetä syyllisyyttä Suomelle. Joskin uhrietnisyyksiin kuuluvien ISISläisten kohdalla voidaan ehkä väittää Suomen kolonialistisesta historiasta ja nykyisyydestä kumpuavaa rakenteellista rasismia ja "valkoista ylivaltaa" tekijäksi ISISiin liittymisen taustalla.

Lankeavan perisynnin määrä noudettelee aika paljon tekojen kohteiden uhristatusta intersektionaalisessa hierarkiassa. Suvaitsevaisto luokittelee kolonialismiksi vain uhristatuksellisiin kohdistuvat asiat ja siten kolonialismi kohdistuukin 100 % uhristatuksellisiin. Islamistien ja Neuvostoliiton uhrit saattavat olla intersektionaalisten uhripisteiden keskarvolta natsien uhreja korkeampia. Kuitenkin sortavan tahon oma uhripisteiden keskiarvo on ainakin islamistien kohdalla natseja korkeampi ja islamistien keskiarvo kai myös islamistien uhreja korkeampi. Natsien uhrithan olivat lähinnä "valkoisia", vaikka nykyään niin suvakit kuin monet uusnatsitkin väittävät natsisimia "valkoiseksi ylivallaksi". (Toki uusnatseissa on myös "rodullistettuja".).

ISISläisten ja toverien kohdalla ehkä vaikuttaa myös heidän valtionsa tai "valtionsa" suhde Suomen valtioon. "Kolonialismiin" osallituneiden kohdalla useinkaan ei ollut mitään Suomen valtiota, joka olisi ollut vastakkaisella puolelle heihin nähden. Toveri Kuusinen toimi Suomea vastaan sotaa käyneessä valtiossa ja ISISläistenkin "valtio" on julistanut sodan Suomelle. Kuusisen paluu Suomeen estettiin ja ISISläisten niin... tässä jäi käteen Vihreä Pekka.   


¹ myös suomenruotsalaisten osallistumisesta lankeaa han-suomalaisille syyllisyys, ehkä myös päinvastoin.

[Lalli IsoTalo]

Keskitalo kokeilee sarkasmia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006612105.html

Teemu Keskisarjan kolumni: Suo, kuokka ja Jussi on irvokas myytti – suomalaisten vaurauden takaa löytyy orjakauppaa ja kolonialismia
25.8.2020
Suomalaisten vauraus lienee peräisin afrikkalaisten orjuuttamisesta ja Venäjän imperialismilla ratsastamisesta, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.
...
Ennen luulin Suomea kolonialismin ja imperialismin historian kannalta lumivalkoiseksi immeksi. Vanhemmiten olen kansainvälisen tason tutkimuksista ja somelähteistä ymmärtänyt kansallisten myyttien irvokkuuden. Suomi-neito ansaitsee määrämittaisen propsin siihen ruumiinosaan, jota Aurajoki kartassa vastaa.

Loput linkistä. Keskisarjaa kannattaa mielestäni aina sponsoroida klikkaamalla, vaikka ei IS olisikaan suosikkimedia.

[MannaSariini]

^ Suvaitsevaiston luokittelu Suomen alueen "vanhoista" etnisistä vähemmistöistä menee "suomalaisen kolonialismin ja rasismin vaietusta historiasta" tms. puhuttaessa juuri kuten tämä Keskisarjan sarkasmin kohta:

Suomessa oli mustalaisia, tataareja, juutalaisia ja saamelaisia hädin tuskin vainota asti, mutta Venäjä tarjosi rasismille suunnattoman elintilan. Suomalaiset kiihottuivat ja tyydyttyivät kansanryhmiä vastaan Kaukasuksella. Siellä alisti 1850-luvulla vuoriston alkuperäiskansoja kenraali Casimir Ehrnrooth. Arvasit oikein: superrikkaiden Ehrnroothien esi-isä. Sittemmin Suomi imi voittoja Bakun ja Batumin naftateollisuudesta.

Suomenruotsalaisia ei mainita vähemmistöryhmänä ja suomenruotsalaiseen eliittiin kuuluneen kuuluneen osallistuminen kolonialismiksi luokiteltuun toimintaan on yksinkertaisesti osa Suomen / suomalaisen harjoittamaa kolonialismia jotain muuta kohtaan. Suomen "valkopestyä historiaa" käsittelevä Hesarin juttu puhuu vähemmistöjen pitkästä historiasta Suomessa muttei mainitse suomenruotsalaisia muuten kun ruotsinkielisen älymystön luoman myytin yhtenäisestä Suomen kansasta. Saamelaisista puhutaan paljon, ja puhutaan myös mustalaisista sekä juutalaisista.

Suomenruotsalaisista puhuminen kun ei oikein sopisi yhteen suvaitevaiston kolonialismista maalaaman kuvan, erityisesti kolonialismin kohteiden suhteen, kanssa vaikkei suvaitsevaisto tietysti suoraan myönnäkään han-suomalaisiin kohdistuneen koskaan kolonialismia. Kun suvaitsevaisto väittää Suomen tai suomalaisten hyötyneen (jonkun muun tahon jossain muualla harjoittamasta) kolonialismista he kai laskevat Ruotsilta ja ruotsalaiselta / suomenruotsalaiselta eliitiltä valuneen murusia pottunokkaiselle rahvaalle. Suvaitsevaisto ei kuitenkaan huomioi paljon murusia suuremman varallisuuden ym. resurssien (kuten sotaväkeen otettujen elämien) valumista päinvastaiseen suuntaan, pottunokkaiselta rahvaalta Ruotsille ja ruotsalaiselle / suomenruotsalaiselle eliitille. Tällainen resurssien siirtyminen ja kielijakauma eliitissä vs. rahvaassa olisi joidenkin muiden ryhmien kohdalla suvaitsevaistolle kyllä kolonialismia ja silloin puhuttaisiin kolonialismista kärsimisestä, ei hyötymisestä.

Lopuksi vielä suvakeille, jotka haluavat syyttää minua vihapuheesta suomenruotsalaisia kohtaan ja stereotyypin (eliittiin kuuluvasta suomenruotsalaisesta) levittämisestä ym. Minun sukupuusta löytyy rahvaaseen kuuluneita suomenruotsalaisia. Löytyy sieltä myös lappalaiseksi kutsuttuja, ainakin sukunimeltään.   

[Niobium]

Muistettaneen myös se tosiasia, että Karjalan evakot eivät saaneet maita ruotsinkielisiltä alueilta.

Ihan tunnettua historiaa, jonka vuoksi suhtaudun skeptisesti kielivähemmistömme rasismisyytteisiin. Sori siitä.

E: "Ruotsalaispykälä" sillä termillä pääsee jyvälle.

[zupi]

Hyvä "yhteenvetävä" kirjoitus "kriittisestä rotuteoriasta", tai millä nimellä tuota myrkyllistä sontaa nyt haluaakaan kutsua. Kiiluvasilmän lippulappusissa tuo taitaa tällä hetkellä kulkea intersektionaalisuuden nimellä.

https://www.realclearinvestigations.com/articles/2020/09/02/the_deeply_pessimistic_intellectual_roots_of_black_lives_matter_the_1619_project_and_much_else_125033.html

The Deeply Pessimistic Intellectual Roots of Black Lives Matter, the '1619 Project' and Much Else in Woke America

If much of the dire rhetoric behind America's moment of racial reckoning seems from an oppressive world of a half-century ago, that's because it comes from "critical race theory," a decades-old philosophy deeply skeptical about the possibility of racial progress.

It turns up in the best-selling book, "White Fragility: Why It's So Hard for White People to Talk About Racism," in which readers are told that "white identity is inherently racist" and that "the white collective fundamentally hates blackness."

The New York Times' historically revisionist 1619 Project, published last year and distributed to more than 3,500 K-12 classrooms, similarly instructs that "anti-black racism runs in the very DNA of this country."

In Durham, N.C., a racial task force last month issued a 68-page report to city leaders stating that all social structures were designed to subjugate blacks, to privilege "the health of white bodies" and "to indoctrinate all students with the internalized belief that the white race is superior."

So-called "equity teams" of students and faculty at some high schools in North Carolina's capital region are reading a primer, "Critical Race Theory: An Introduction," which says African Americans aren't only subjugated through hate and terror but also kept down through supposedly white cultural mechanisms of individualism, objectivity, neutrality, meritocracy and color-blindness.

These are just a few of the examples of how contemporary culture is being shaped by critical race theory, a movement born in law schools in the 1970s, influenced by Marxists, French post-modernists, the Black Power cause, radical feminists and other disaffected leftist scholars. It quickly spread to throughout the humanities and social sciences, shaping a generation of students who now hold positions of influence in academia, public school systems, corporate HR departments, publishing, the media, and, of course, Black Lives Matter -- the latter prominent in current street protests against police abuses and racism.

Initially dismissed as an academic sideshow, critical race theory's assumptions and precepts are now espoused as self-evident, often without awareness that this uprising has a name, a history, a literature and ambitions to advance ever-new theories of discrimination and demands for reparations. The vocabulary and concepts of the theory have been disseminated through corporate diversity workshops, social media and mass media, higher education and secondary education, best-selling books and local church discussion groups. Even the conservative Southern Baptist Convention declared last year that evangelical theologians rely on critical race theory to understand American social dynamics.

Some of its ideas – on hate speech, white privilege and implicit bias – are already widely accepted in education and in workplaces. Other concepts – the rejection of a color-blind society, standardized testing and urban policing cultures – are making headway. Meanwhile, new critical race theory ideas are in the pipeline to expand the boundaries of racism and render customs and practices accepted today as problematic in the future.

"You've got this open generation that grew up exposed to this language in middle school, high school and certainly in college," said Onwuachi-Willig, who identifies as black and specializes in critical race theory, gender matters, race and law, and related issues. "It's not called critical race theory -- it's just something you know."

Critical race theory's foundational precept is the centrality and permanence in society of racism against blacks, rejecting the idea of significant racial progress. Moreover, CRT is an activist enterprise pragmatically focused on outcomes. It takes "systemic racism" as a given, with racism enmeshed into social institutions and social relations, so that all racial disparities – in life spans, incarceration rates, household wealth and education levels – serve as proof that the system is rigged.

A new book, "Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything about Race, Gender, and Identity-- and Why This Harms Everybody," warns that critical race theory, along with similar theories promoting other marginalized identities, is a surefire formula for fomenting balkanization and social conflict.

"Critical race theory's hallmark paranoid mind-set, which assumes racism is everywhere, always, just waiting to be found, is extremely unlikely to be helpful or healthy for those who adopt it," the book states. "Adherents actively search for hidden and overt racial offenses until they find them, and they allow of no alternative or mitigating explanations."

The papers show that key CRT concepts, such as microaggressions and intersectionality, which started becoming commonplace in recent years, were fully developed by legal scholars in the 1990s. The concept of white racial "privilege" as a legal concept was already in use in the 1980s and became popularized by a white academic working outside critical race theory: Wellesley College senior researcher Peggy McIntosh, whose "invisible knapsack," initially published in 1988, lists 46 examples of unearned privileges favoring whites, such as being able to shop without being followed by a security guard, and being able to "talk with my mouth full and not have people put this down to my color."

In critical race theory, racism is not a local variant of the ancient practices of caste or slavery, but something new in the world that was born with European imperialism, colonialism, capitalism and rationalism. Racism is understood not a smattering of intentional acts of bigotry, but as an entire system that runs on auto-pilot and operates imperceptibly to whites who are punch-drunk on the myths of color-blindness and individual achievement.

That sense of unchanging gloom is reflected in rock star diversity trainer Robin DiAngelo's assertion in "White Fragility," her 2018 manifesto: "In some ways, racism's adaptations over time are more sinister than concrete rules such as Jim Crow."

Just as the CRT movement was getting under way, the war on drugs was in full swing, leading to the expansion of a privately-run prison industry and the militarization of local police departments. The nation's prison population ultimately swelled from some 300,000 to more than 2 million, handing critical race theorists a powerful narrative of a supposedly "post-racial" America's physical and spiritual destruction of an entire generation of African American males.

Many CRT scholars consider the detention and deportation of undocumented immigrants from Mexico and Central America as part of the same phenomenon.

An early alarm that critical race theory would see the First Amendment and the rule of law itself as tools of capitalist oppression was sounded by Manhattan Institute scholar Heather Mac Donald in 1995.

"Outside the academy, much of critical race and feminist legal scholarship is unlikely to influence policy," Mac Donald concluded. "Critical race theory and feminist jurisprudence thrive in the academic hothouse where they need never confront practical reality."

Today's critics treat CRT as agitprop advancing totalitarianism in the guise of research and scholarship. As blatant racism becomes a thing of the past, they contend, leftists are left grasping for flimsy evidence, either by expanding the definition of racism or by making outrageous statements, to keep up their narrative of oppression.

"Their philosophy is in some ways a form of psychosis because it's not wedded to the real world," said Jason Hill, a professor of philosophy at DePaul University and author of "We Have Overcome: An Immigrant's Letter to the American People."

"They want to recreate a freaking drama that doesn't exist," said Hill, a black Jamaican immigrant who has taught CRT and considers himself an independent conservative. "They have to reenact a medieval morality play and cast a set of demonic characters versus iconic innocent characters, and replay the whole thing over and over again."

Hill and other critics warn that CRT represents a dangerous return to age-old tribal hatreds that are rationalized by self-serving us-versus-them mythologies of moral purity and intellectual superiority. Where critical race theorists depict the Western Enlightenment as the ultimate oppression narrative, CRT's foes uphold Western values as humanity's best, if imperfect, hope for progress.

"What bothers me about the talk of white privilege is that it's used as a kind of leverage to induce shame and guilt in white people," Hill said. "It's really a form of white annihilation. It's really saying to white people: By virtue of your whiteness you need to die a certain kind of social death for me to prosper."

Without understanding CRT's assault on liberalism, one might miss the literal significance of the author's claim in "White Fragility" that "white progressives cause the most daily damage to people of color." Or the claim in "How to Be an Antiracist" by Ibram X. Kendi, the director of Boston University's Center for Antiracist Research: "The most threatening racist movement is not the alt right's unlikely drive for a White ethnostate but the regular American's drive for a 'race-neutral' one."

Many of CRT's opponents are traditional liberals dismayed that so many progressives are embracing critical race theory as if it were an improved model of liberalism, not its avowed enemy.

No discussion of critical race theory makes sense without understanding that CRT is not a single idea but a clearinghouse for more than a dozen interrelated concepts, some devised by critical race theorists, others adopted and incorporated into CRT. Key to understanding CRT is grasping the difference between equity, the social justice goal of developing policy to produce equal outcomes, as opposed to equality, the scorned liberal ideal of equal rules and procedures. Microaggressions are smaller racist acts or snubs that go unnoticed or dismissed by whites but have the cumulative effect of death by a thousand pinpricks. In an early use of the word, in 1989, a CRT scholar posited that the American legal system itself functions as a microaggression against black self-esteem.

CRT also emphasizes "the special voice of color" and the "subjective lived experience" of people of color as the most reliable and truthful sources for what it's like to live under white supremacy. When applied to journalism, literature and other endeavors, CRT endorses historical revisionism to relate stories from the perspective of the victims and to "de-center" the perspective of the oppressor.

Among CRT's triumphs has been the campaign to ban hate speech. Critical theorists began asserting that racial slurs have serious psychological and societal consequences, and that such speech should be exempted from First Amendment protections, and instead treated similarly to libel or threats.

Contrary to the critical race theory narrative of relentless racism, opinion polls tell a different story. In 2015, the Gallup organization reported that more than 90% of Americans would support a black or female presidential candidate, compared with barely half in 1960. Approval rates for racial intermarriage soared to 87% in 2013 compared with just 4% in 1958. And a 2019 survey found that white liberals "expressed a preference for other racial and ethnic communities above their own," an unprecedented display of wokeness.

Wilfred Reilly, a CRT critic who is black and teaches political science at the historically black Kentucky State University, said the income gap between blacks and whites nearly disappears when adjusted for such variables as age, region, education level and home life.

Pakko tähän väliin heittää, että se mikä ei katoa tuollaisen "säädön" seurauksena, on järjetön epäsuhta kantasuomalaisten ja tiettyjen mamu-ryhmien raiskausrikollisuudessa.

Furthermore, the single-bullet theory of systemic racism falls apart because many non-white ethnic groups out-perform whites economically, said Reilly, who is author of "Hate Crime Hoax: How the Left is Selling a Fake Race War." Reilly said residual racism is a factor in American society but only one of many factors, not the sole or biggest one determining a person's fate.

Aika monesti sitä tulee mietittyä, onko tuollaista ihmisiä jakavaa sota-aatetta kannattavat henkilöt vain tyhmiä / aivopestyjä, vai ihan oikeastiko he haluavat väkivaltaa ja ehkäpä sotaakin. Mutta ehkä se pelastus tulee sieltä, mistä sitä vähiten (ainakin neljä vuotta sitten) odotti.

[tweet]1302212909808971776[/tweet]

Edit. Pakko heittää tähän perään vielä yksi esimerkki nykyajan rasismin monista ilmenemismuodoista...

Conservative Twins: Black Woman Says She Is Fat Because Of President Trump & Racism!

https://www.youtube.com/watch?v=bE9BqgztnHs&list=PLj3WFLktWlPkbISvLjOSuUTrR0CPlsDpS

[migri]

Aina kun joku alkaa ulisemaan "kolonialistisesta historiasta" voi ottaa tämän ajankohdan historiasta esimerkiksi..

Siinä vietiin ja myytiin melkoinen lasti orjiksi suomalaisia lapsia.

[Melbac]

Muistettaneen myös se tosiasia, että Karjalan evakot eivät saaneet maita ruotsinkielisiltä alueilta.

Ihan tunnettua historiaa, jonka vuoksi suhtaudun skeptisesti kielivähemmistömme rasismisyytteisiin. Sori siitä.

E: "Ruotsalaispykälä" sillä termillä pääsee jyvälle.

Saivat käsittääkseni "huonoja maita" muutenkin,tosin tolloin ei ollut pahemmin varaa valittaa jos asuinpaikkaa ei ollut ja oli otettava mitä sai.En usko että karjalaisetkaan kauheasti pitivät siitä että niille annettiin pakkolunastettua maata käytöön,olisi ollut melkolailla samanlaiset ajatukset tulijoista jos niiden maista olisi viety pakolla maata.

https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074133379/Siirtolaisia+ei+sijoitettu+EtelaSuomen+ruotsalaisalueille
Kielipykälä asetettiin suojelemaan suomenruotsalaisia
Lakiin tuli kuitenkin myös ihmetystä aiheuttanut ja edellä mainitun huhun
herättänyt "ruotsalaispykälä"/"kielipykälä" eli §92: "Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."
Pykälä oli naamioitu kielten suhteen tasapuoliseksi, mutta todellisuudessa se tarkoitti, että ruotsin kielen asema ei saanut huonontua missään kunnassa; olivathan evakot suomenkielisiä, eivät ruotsinkielisiä.
Pykälä oli erityisesti ruotsalaisen kansanpuolueen mieleen, joka ohjelmansa mukaisesti halusi "säilyttää ruotsalaisten asuma-alueet ja ruotsalaisen maanomistuksen".

Käytännössä pykälä tuli koskemaan vain Uudenmaan ja saariston ruotsalaiskuntia, sillä Pohjanmaan ruotsalaisalueen maatilat olivat niin pieniä, että ne jäivät kokonsa takia luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. Pienimmät tilat, jotka olivat luovutusvelvollisia olivat kooltaan 25 hehtaaria.
.