2018-03-22: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt

[Roope]

Marjaana Laine ja Pia Lindfors

Laine on johtava lakimies ja Lindfors toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonta ry:ssä.

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Valtio on vastuussa turvapaikkamenettelystä 1.2.2019

VUODEN 2015 poikkeustilanteen seurauksena Suomessa on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kulkeneet läpi turva­paikkamenettelyn ilman tietoa siitä, mitä heiltä siinä odotetaan. Heitä ei ole kuultu, eikä hakemusten perusteita ole arvioitu asianmukaisesti. Myös virheiden korjaamista valitusvaiheessa vaikeutettiin syksyn 2016 lainmuutoksilla: esimerkiksi valitusaikoja lyhennettiin.

Aika uskomatonta, jos turvapaikanhakijat eivät tiedä, että heidän odotetaan perustelevan, miksi heille pitäisi myöntää turvapaikka.

Yhtä uskomaton on väite, että useita hakemuksia ja valituksia eri instansseissa käsitelleet lukuisat ammattilaiset eivät olisi kuulleet turvapaikanhakijoita, eikä hakemuksia olisi arvioitu asianmukaisesti.

Valitusajat ovat edelleen pidemmät kuin esimerkiksi Ranskassa.

Suomea sitoo palautuskielto, jota oikeusvaltion on turvattava aina ja jokaisen ihmisen osalta. Tällä hetkellä on suurempi vaara kuin koskaan, että Suomi palauttaa ihmisiä maihin, joissa heitä uhkaa vaino, ­kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Palautuskiellon rikkomisesta ei ole edelleenkään todisteita.

Pakolaisneuvonta huutaa jälleen kerran sutta väittäessään palautuskiellon rikkomisen vaaraa suuremmaksi kuin koskaan, kun hyväksymisprosentit ovat moninkertaistuneet parin vuoden takaisesta ja ovat irakilaisten ja afganistanilaisten osalta kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna.

Jos vaara on Suomessa suurempi kuin koskaan, mitä se onkaan muissa EU-maissa, joiden paljon tiukemmat käytännöt ovat yhtä lailla EU:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen siunaamia?

Pakolaisneuvonnan käytännön työssä on viime vuosina tullut jatkuvasti esiin koko turvapaikkamenettelyn läpikäyneitä tapauksia, joissa hakijan perusteita ei ole selvitetty eikä kansainvälisen suojelun tarvetta ole arvioitu, tunnistettu tai tunnustettu lain ja pakolais­oikeuden edellyttämällä tavalla.

Näille ihmisille uusintahakemus on käytännössä ainoa keino saada perusteensa asianmukaisesti tutkittua. Heitä ei tule perusteettomasti leimata järjestelmän väärinkäyttäjiksi.

Kaikki uusintahakemuksen tekevät eivät välttämättä ole huijareita, mutta murskaava enemmistö on. Valitettavasti on vaikeaa ja monissa tapauksissa mahdotonta todistaa, että uusintahakemuksessa homoksi tai kristityksi julistautunut ei valehtele.

Tällä on seurauksensa myös rehellisille turvapaikanhakijoille, kun hakemusten ja valitusten käsittely ruuhkautuu ja päätökset viivästyvät. Tämä on juuri se, mihin epärehelliset hakijat pyrkivätkin, sillä heidän tavoitteensa on viivyttää käännytyspäätöstä kaikin keinoin. Osa palkitaan oleskeluluvilla.

EDUSKUNTA käsittelee paraikaa uusintahakemuksia koskevia lainmuutosesityksiä, jotka pyritään saamaan voimaan nopeasti. Niistä syntyy vaikutelma, että virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat halutaan lakaista pois näkyvistä.

Mitkä ihan konkreettiset virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat vaikkapa kansainvälisten sopimusten vaatimuksiin suhteutettuna? Pelkkä vihjailu ei ole todiste mistään.

Esityksessä ei ole otettu huo­mioon lainmuutoksen vaikutuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin. Juuri he ovat eniten kärsineet vuoden 2015 poikkeustilanteesta sekä sen perusteella tehdyistä tiukennuksista ja oikeusturvan heikennyksistä.

Ei ole näyttöä, että tiukennukset olisivat johtaneet virheellisiin päätöksiin. Vihjailu ei ole todiste.

AIEMPIA hallituksen turvapaikka­poliittisen toimenpideohjelman mukaisia tiukennuksia on perusteltu kustannussäästöillä ja sillä, että Suomesta halutaan tehdä vähemmän houkutteleva maa kansain­välistä suojelua hakeville ihmisille.

Turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa ei perusteltu vetotekijöiden vähentämisellä. Sitä paitsi ohjelman toteuttaminen lopetettiin jo puolen vuoden jälkeen.

Vetotekijöistä luvattiin hallituskauden alkupuolella selvitys, mutta hanke ei koskaan edennut lupausta pitemmälle.

Nämä muutokset ovat käytännössä johtaneet prosessien pitkittymiseen ja kustannusten kasvuun erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja oikeuslaitoksessa. Muutosten kokonaisvaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien kannalta ­tulisi arvioida viipymättä ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Muutokset ovat olleet vähäisiä, vaikutuksiltaan osittain toisensa kumoavia, eikä niiden kokonaisvaikutuksista voi osoittaa edes prosessien keston ja kustannusten suhteen juuri mitään.

Jos laeissa on perus- ja ihmisoikeuksien suhteen jotain perustellusti korjaamista kaipaavaa, niin siitä vaan kertomaan ja perustelemaan, mitä se on. Hullua vaatia jo ties kuinka monennetta vuotta selvitystä lakimuutoksista ilman, että voitaisiin osoittaa ainuttakaan kohtaa, missä ihmisoikeuksia loukataan.

Vastuu perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta on valtiolla. Val­tion ja sen viranomaisten tulee kantaa vastuu myös poikkeustilanteen aikana tehdyistä virheistä, jotka ­yhdessä hakijoiden oikeusturvaa ­rajoittavien lainmuutosten kanssa ovat vaarantaneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden tunnistamisen.

Sellaista järjestelmää ei olekaan, joka ei mahdollistaisi virheitä, mutta viime vuosina ei ole havaittu yhtään palautuskiellon rikkomista. EIT:kin on ollut Suomen suhteen poikkeuksellisesti ihan hiljaa, eikä ihme, kun Maahanmuuttovirasto suoltaa myönteisiä päätöksiä jo samaan Euroopan ennätys -tahtiin kuin vuonna 2015.

Oikeusministeriön tilaamassa tuoreessa selvityksessä turvapaikan­hakijoiden oikeusavussa on todettu monia puutteita, jotka vaarantavat hakijoiden oikeusturvaa. Maahanmuuttoviraston toimintaa koskeva selvitys on yhä kesken.

Selvityksessä ei osoiteta ensimmäistäkään puutetta, joka olisi vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Väite oikeusturvan vaarantamisesta oli selvityksen tekijän (ex-Amnesty, kuinka sattuikaan) henkilökohtainen mielipide.

NYKYISESSÄ tilanteessa ei tule hyväksyä enää ainoatakaan kiireesti valmisteltua lainmuutosta, jolla perusteettomasti heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Suomen pitää välittömästi kiristää pakolaispolitiikkansa kansainvälisten sopimusten minimitasolle, eikä puuhasteltava loputtomiin tällaisten vaikutuksiltaan mitättömien näennäiskiristysten kanssa. Näilläkään lakimuutoksilla ei voi olettaa olevan minkäänlaista tilastoissa havaittavaa vaikutusta edes uusintahakemusten määrään.

[Blanc73]

YLEn matuexpertti ja supermokuttaja Eero Mäntymaan tuorein itkuvirsi...

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna 330 virheellistä turvapaikkapäätöstä
https://yle.fi/uutiset/3-10636441

Virheellisten turvapaikkapäätösten osuus ja määrä on noussut neljä viime vuotta.

Hallinto-oikeudet tekivät viime vuonna 6804 ratkaisua muutoksenhakuun tulleista Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä. 330 päätöstä palautettiin Maahanmuuttovirastolle laintulkinta- tai menettelyvirheen vuoksi.
———————-
Aiemmin Maahanmuuttovirasto on perustellut virheitä vuosien 2015–2016 poikkeuksellisella tilanteella. Tuolloin turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui ja Maahanmuuttovirasto palkkasi satoja uusia tarkastajia tekemään päätöksiä. Hallitus teki myös turvapaikanhakua koskevia lainsäädäntömuutoksia ja lähtömaita koskevat turvallisuusarviot muuttuivat.

Perustelu on edelleen sama. Hallinto-oikeudet palauttavat edelleen Maahanmuuttovirastolle päätöksiä, joita se on antanut vuosina 2015–2016 saapuneille yli 32 000 turvapaikanhakijalle.

– 2016 on varmasti vuosi, jolloin on tehty virheitä. On ollut uudempia henkilöitä, uusia linjauksia. Se miten olemme onnistuneet, nähdään vasta kun nämä reilut 30 000 henkilöä ovat käyneet koko prosessin läpi, Repo sanoo.

330 virhettä on liikaa, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

– Virheiden määrä on tällä hetkellä liian korkea. Ideaalitilanne on, että niitä olisi nolla.
——————
Onko virheitä myös myönteisissä päätöksissä?

Virhe turvapaikkapäätöksessä havaitaan tavallisesti niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö valittaa päätöksestään hallinto-oikeuteen, joka huomaa päätöksessä puutteita.

Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa asiasta oikeuteen. Myönteisistä päätöksistä sen sijaan tehdään valituksia ani harvoin. Tällöin tilanne on tavallisesti se, että henkilölle on annettu lupa jäädä Suomeen, mutta turvapaikan sijaan hänelle on annettu toissijaista suojelua.

Sadat virheet on siis huomattu kielteisiä päätöksiä koskevien valitusten myötä. Onko mahdollista, että vastaava osuus myönteisiä päätöksiä on virheellisiä?

Repo ei tähän usko. Hän perustelee tätä sillä, että Maahanmuuttovirasto suorittaa päätöksiä koskevaa laillisuusvalvontaa, jossa otetaan tarkasteluun myös myönteisiä päätöksiä.

Mitä puutteita pistokokeissa on huomattu?

– Niissä on jonkinlaisia laatuvirheitä tai puutteita sen perustelemisessa, millä perusteella kansainvälisen suojelun kriteerit täyttyy.

Repo muistuttaa myös, että tarve kansainväliselle suojelulle tarkastetaan, kun henkilö hakee oleskelulleen jatkolupaa.

– Jos olosuhteet kansainvälisen suojelun myöntämiseksi muuttuvat ja esimerkiksi vaara joutua vainotuksi poistuu, niin silloin on pakolaisaseman lakkauttamisperusteet olemassa.

Viime viikolla entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere sanoi Iltalehdelle pelkäävänsä, että Maahanmuuttoviraston (siirryt toiseen palveluun)seulan läpi pääsee turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Esko Repo muistuttaa, että syyrialaisia lukuun ottamatta hakemus arvioidaan saatavilla olevan maatiedon ja hakijan kertomuksen uskottavuuden perusteella. Jos hakijalta vaadittaisiin aukottomia todisteita esimerkiksi koetusta vainosta, turvapaikan saaminen ei onnistuisi juuri keneltäkään.

– Kertomuksen pitää olla kaiken saatavissa olevan maatiedon perusteella johdonmukainen ja uskottava. Jos meillä ei ole näyttää perusteita, että näin ei olisi, kyllähän se silloin riittää. Minkä perusteella me asiaa arvioidaan, jos ei henkilön kertomuksen perusteella?

Mäntymaan loppukysymys on hänelle tyypillinen suvakkisivallus

Jos Maahanmuuttovirasto tekee jaottelun itse, niin onko mahdollista, että Maahanmuuttovirasto jaottelee palautetut tarkoituksella niin, että virheiden osuus pysyy tavoiterajan alapuolella?

Summa summarum: kielteisissä päätöksissä vilisee virheitä ja myönteiset päätökset ovat kaikki tietysti oikeita. Ja matujen kurpitsavankkuritarinoita ei tietenkään sovi kyseenalaistaa, silloin kaikki päätökset olisivat kielteisiä. Niinhän Repo sanoi ihan suoraan. Voi luoja 

[Roope]

Selvitys perustuu "turvapaikanhakijoiden, turvapaikkaprosessin toimijatahojen ja asiantuntijoiden" haastatteluihin, mutta johtopäätös oikeusturvan vaarantamisesta on Lepolan oma. Sille ei löydy tukea 13-sivuisesta miniselvityksestä. On täysin eri asia, että "yksikään haastatelluista (..) ei näe lyhennettyjen valitusaikojen tuottavan mitään hyötyä turvapaikkaprosessissa", kuin että he katsoisivat oikeusturvan vaarantuneen.

Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori olisi varmasti ottanut oikeusturvan vaarantumisen esille julkisuudessa, jos se olisi hänen näkemyksensä, mutta on tyytynyt toteamaan kuivasti, että lakimuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Eivät ole, eikä tarvitsekaan, sillä Suomen käytännöt ovat edelleen oikeusavun ja valitusaikojen suhteen anteliaammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Mikäli Suomen katsotaan jollain objektiivisella mittarilla vaarantavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näillä muihin maihin verrattuna edelleen liberaaleilla käytännöillään, siinä tapauksessa muut maat vaarantavat oikeusturvan vielä pahemmin.

Uusi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi torjuu "riippumattoman" Outi Lepolan perustelemattomat höpinät:

Ylen Ykkösaamu 9.2.2019
16:20-
Toimittaja Kirsi Heikel
Turvapaikanhakijoiden oikeusapua kiristettiin vuonna 2016. Nämä kiristykset ovat saaneet aikaan tilanteita meillä Suomessa, joita ei ole totuttu näkemään. Katsotaanpa pieni pätkä.

[turvapaikanhakijoiden mielenosoitus, vaatimus väliaikaisista oleskeluluvista käännytyksestä kieltäytyville, Aino Pennasen video protestistaan lentokoneessa]

Toimittaja
Suomessa on nähty viime vuosina tällaisia tilanteita. On vastustettu näitä palautuspäätöksiä, poliisia. Ei uskottu, että tämä oikeusprosessi toimii. Kesällä 2016 hallitus rajoitti voimakkaasti turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja tästä tehtiin riippumaton selvitys, että miten tämä rajoitus oikein sitten toimii. Lopputulos riippumattomasta arvioinnista kerrottiin joulukuussa, ja tulos oli aika tyrmäävä. Rahaa ei ole säästynyt, hallinnollinen työ on lisääntynyt ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut. Oletteko te samaa mieltä, että oikeusturva on vaarantunut?

Kari Kuusiniemi, KHO:n presidentti
Olen sitä mieltä, että tämä kokonaisketju, jossa asia selvitetään ensin Maahanmuuttovirastossa, sitten on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen ja hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on kyllä toimiva ja takaa kokonaisuutena oikeusturvan. Ja tässä erittäin tärkeää on se, että tilannetta todellakin seurataan ajantasaisen maatiedon perusteella aivan loppuun saakka. Mutta on totta, että jotkut muutokset tässä prosessissa ovat saattaneet vaikeuttaa asioiden hoitamista esimerkiksi sitten tuomioistuimissa. Esimerkiksi kun lainmuutoksilla käytännössä poistettiin mahdollisuus käyttää avustajaa turvapaikkapuhuttelussa, korkein hallinto-oikeus jo annettuaan lausuntonsa tästä ehdotuksesta aikanaan piti mahdollisena, että tämä johtaa ongelmiin sitten tuomioistuinvaiheessa. Eli ne säästöt ei sitten siinä mielessä toteudu. Että olisi parempi, että se asiantunteva apu olisi saatavilla jo siinä ensivaiheessa, koska kuitenkin ratkaisut sekä Maahanmuuttovirastossa että sitten tuomioistuimissa perustuvat nimenomaan siihen, mitä tämä turvapaikanhakija esittää, mitkä ovat hänen perusteensa, mitä hän pelkää.

[Shemeikka]

Kun turvapaikanhakijoitten oikeusturva Suomessa heikkenee, suomalaisten turvallisuus paranee.

[Elemosina]

Suomalaisten oikeusturva ei ole samalla tasolla kuin turvapaikanhakijoiden.
Saavat avustajan ja saavat ilmaiseksi valittaa niin monta kertaa kun haluavat.

Millä tämä perustellaan, että ulkomaan kansalainen ja suomalainen ovat eri arvoisessa asemassa?
Turvapaikanhakija siis menee suomalaisessa oikeuslaitoksessa Suomen kansalaisen edelle ainakin ilmaisten palveluiden määrässä.

Jos turvapaikkaa hakevat olisivat aidosti hädänalaisia, ymmärtäisin tämän menettelyn. Mutta kun turvapaikanhakijat tänä päivänä (törkeästi yleistäen) ovat enimmäkseen elintason perässä maahamme tunkeutuneita. Eivät niitä hädänalaisia, joille systeemi on alunperin tarkoitettu.

[Titus]

Oikeus: Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle olisi pitänyt myöntää turvapaikka, katsoi miehen joutuneen vainotuksi – KHO hylkäsi maahanmuuttoviraston päätöksen

Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle turkkilaiselle kurdille olisi pitänyt myöntää turvapaikka, totesi korkein hallinto-oikeus tiistaina. Aiemmin maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat hylänneet turvapaikkahakemuksen.

Mies oli tuomittu Turkissa muun muassa siksi, että hän oli julkaissut Facebookissa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) tukevia kuvia ja kommentteja. PKK on taistellut vuosikymmeniä Kurdistanin itsenäisen valtion puolesta Turkin kaakkoisosissa. Turkin lisäksi muun muassa EU pitää PKK:ta terroristijärjestönä.

Miehelle langetettiin Turkissa kahden vuoden vankeustuomio terroristijärjestön propagandan levittämisestä ja terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta.

KHO piti vankeusrangaistusta kohtuuttomana suhteessa tekoon ja päätteli, että rankaisemista oli pidettävä vainona.

Se kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle turvapaikan myöntämiseksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-terrorismirikoksista-turkissa-tuomitulle-olisi-pitanyt-myontaa-turvapaikka-kho-katsoi-miehen-joutuneen-vainotuksi/7279452


Eli henkilö hyvin tietoisesti  rikkoo oman maansa lakia (ilmeisen toistuvasti) ja saa siitä oman maansa lakien (demla heh heh) mukaisen rangaistuksen = turvapaikka myönnettävä vainon takia ?

[Roope]

^Vuosikirjapäätös

KHO:n mukaan vankeustuomio oli kohtuuton terroristijärjestön julkisesta ihannoimisesta, kun A ei samalla ilmaissut ihannoivansa väkivaltaa tai kehottanut siihen, ja se oli siksi vainoa.

Turkin kansalainen A oli hakenut kansainvälistä suojelua muun ohessa sillä perusteella, että häneen on kohdistettu kotimaassaan kohtuuton syytteeseen paneminen, mikä merkitsee vainoa. A:n mukaan häntä on syytetty terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta ja terroristijärjestön propagandan levittämisestä. Hän ei ole PKK:n jäsen, mutta kannattaa PKK:ta ja tukee kurdiasian edistämistä. Maahanmuuttovirasto hyväksyi A:n esittämät keskeiset tosiseikat. Se kuitenkin arvioi, että A ei tulisi saamaan kohtuutonta rangaistusta syytteeseensä muun ohessa koska hänen poliittinen toimintansa ei ollut ollut merkittävää. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.

A on myöhemmin toimittanut selvitystä, jonka mukaan syyte on johtanut siihen, että hänet on tuomittu yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen terroristijärjestön propagandan levittämisestä. Kysymys oli A:n Facebook-tilillään julkaisemista kuvista sekä PKK:lle myönteisistä kommenteista.

Korkein hallinto-oikeus totesi olevan selvää, että valtioilla on oikeus syyttää terrorismirikoksista ja tuomita niistä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Syytteeseenpano tai rankaiseminen voi kuitenkin tapauskohtaisesti arvioituna johtaa kansainvälisen suojelun tarpeeseen, jos niitä on pidettävä kohtuuttomina tai syrjivinä. Tässä asiassa oli keskeisesti ratkaistavana, muodostiko A:n Turkissa saama rikostuomio ulkomaalaislain 87 a §:n 2 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rankaisemisen.
...
Asian arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että missään vaiheessa ei ollut tullut esille, että A olisi yllyttänyt väkivaltaan tai esittänyt väkivaltaa ihannoivia mielipiteitä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n toiminta oli olennaisilta osin verrannollista niihin useisiin tapauksiin, joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut sananvapauden tai yhdistymisvapauden loukkauksen sekä kiinnittänyt huomiota vankeusrangaistuksen ankaruuteen. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus merkitsi kohtuutonta rankaisemista suhteessa tuomiossa mainittuun teonkuvaukseen. Tämän vuoksi rankaisemista oli pidettävä ulkomaalaislain 87 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna vainoksi katsottavana tekona.

[Titus]

^ ym päätöksestä

Valittaja on hakenut turvapaikkaa, koska hän pelkää tulevansa tuomituksi vankilaan terrorismiepäilyn ja asevelvollisuuden välttelemisen vuoksi.
Valittaja on tukenut HDP:tä ja PKK:ta ja osallistunut lukuisiin mielenosoituksiin kurdien aseman puolesta sekä näissä yhteyksissä heittänyt poliiseja kivillä.

Lisäksi: Syyte on hylätty siltä osin kuin siinä oli ollut kysymys PKK/KCK terrorijärjestöön kuulumisesta.


Eli ei tuo nyt ihan pelkästään mielipidetuomio ole toisin kuin VM-väittää ja rangaistus on Turkissa perustason tuomio ilman kurdilisää.

[newspeak]

Vasemmisto saa siis mukaansa kokeneen mielenosoittajan seuraavalle kurdimarssille Helsingissä... 

[Roope]

Yle seurasi hallitusneuvotteluja: Uusi hallitus aikoo välttää lisävelan, maahanmuuttopolitiikkaan höllennystä, Kemin sellutehtaalle vihreää valoa

[...]

Maahanmuuttopolitiikkaan joitakin höllennyksiä

Ylen tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on etenemässä se, että joitakin edellisen hallituksen tekemistä maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä höllennetään. Kyse on tiettävästi oikeusturvaan liittyvien ongelmien korjaamisesta.

Esimerkiksi oikeusministeriö kertoi joulukuussa, että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Edellinen hallitus lyhensi valitusaikaa maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä runsaasta neljästä viikosta kolmeen viikkoon vuonna 2016.

Tiettävästi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ovat halunneet purkaa etenkin RKP, vihreät ja vasemmistoliitto, kun ainakin edellisen hallituksen pääministeripuolue keskusta on ollut päinvastaisella kannalla.

Yle 28.5.2019

Oikeusministeriö ei ole kertonut, että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Kyseessä oli oikeusministeriön tilaaman selvityksen tehneen Siirtolaisuusinstituutin Outi Lepolan (ex-Amnesty) henkilökohtainen mielipide, jota hän toisti selvityksessään ilman perusteluja. Lepolan väitteelle ei löydy selvityksestä tai muualtakaan tukea, ja sen on kiistänyt muun muassa turvapaikkalakien tulkinnoista Suomessa vastaavan korkeimman hallinto-oikeuden uusi presidentti Kari Kuusiniemi.

Itse selvityksessä "oikeusturvan vaarantaminen" mainitaan moneen kertaan:

• Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.
...
Lyhennetyt valitusajat vaarantavat oikeusturvan
...
Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen ei ole lyhentänyt valitusprosessia kokonaisuudessaan. Sen sijaan se on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.

Selvitys perustuu "turvapaikanhakijoiden, turvapaikkaprosessin toimijatahojen ja asiantuntijoiden" haastatteluihin, mutta johtopäätös oikeusturvan vaarantamisesta on Lepolan oma. Sille ei löydy tukea 13-sivuisesta miniselvityksestä. On täysin eri asia, että "yksikään haastatelluista (..) ei näe lyhennettyjen valitusaikojen tuottavan mitään hyötyä turvapaikkaprosessissa", kuin että he katsoisivat oikeusturvan vaarantuneen.

Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori olisi varmasti ottanut oikeusturvan vaarantumisen esille julkisuudessa, jos se olisi hänen näkemyksensä, mutta on tyytynyt toteamaan kuivasti, että lakimuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Eivät ole, eikä tarvitsekaan, sillä Suomen käytännöt ovat edelleen oikeusavun ja valitusaikojen suhteen anteliaammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Mikäli Suomen katsotaan jollain objektiivisella mittarilla vaarantavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näillä muihin maihin verrattuna edelleen liberaaleilla käytännöillään, siinä tapauksessa muut maat vaarantavat oikeusturvan vielä pahemmin.

Se on kuitenkin sanottava, että vaikka valitusaikojen lyhentäminen lähemmäs muiden EU-maiden tasoa ei vaarantanutkaan oikeusturvaa, se ei muuten ollut hallitukselta kuin näennäispuuhastelua, jolla tuskin vaikutettiin huijareiden tekemien valitusten määrään.

Valitusaikojen palauttaminen taas pitemmiksi olisi typerää, mutta se on yhtä lailla tyhjä symbolinen ele uudelta hallitukselta kuin lyhentäminen oli edelliseltä hallitukselta. Jos muuta ei ole tulossa (valitettavasti pelkästään valitusaikojen pidentämisen mainitseminen lienee vain toimittajan spekulointia), niin voimme huoahtaa helpotuksesta.

Mutta vain hetkeksi, sillä lähiaikoina suurin uhka tulee europarlamenttivaalien jälkeen taas käyntiin pyörähtävän EU:n CEAS-hankkeen kautta.

[Blanc73]

Kuka huolehtii veronmaksajien oikeusturvasta, kun turvapaikkajärjestelmää törkeästi hyväksikäyttävät elintasopakolaiset saavat ilmaisen elannon ja asunnon sanomalla "asylum"?   

[Roope2]

Ongelma: Turvapaikkaprosessin pituus

Ratkaisu: Valitusaikoja pidennetään

Seuraus: Turvapaikkaprosessi pitenee

[Roope]

Hörhölogiikassa menee niin päin, ettei riitä, etteivät hallinto-oikeudet tai EIT ole todenneet Suomen rikkoneen palautuskieltoa (KHO:n presidentit ovat sen vielä erikseen kiistäneet), vaan Maahanmuuttoviraston pitää aina vaadittaessa todistaa, että palautuskieltoa on aina noudatettu. Hörhöillä on todisteena palautuskiellon rikkomisesta kaikkein ylimmän oikeusauktoriteetin eli Hesarin toimittajan lausunto vuodelta 2016.

Myös yleläisten ja hörhöpiirien aikoinaan levittämä valeuutinen, että Ranska ei enää palauttaisi turvapaikanhakijoita Suomeen, elää ja voi hyvin.

[tweet]1135831671952105472[/tweet]

[tweet]1135912505505591296[/tweet]

[Blanc73]

Uusi sisäministeri julistaa:

Maria Ohisalo, 34, ottaa sisäministerin raskaan salkun.

– Eriarvoisuuteen ja köyhyyteen perehtyneenä yhteiskuntatieteiden tohtorina ajattelen, että sisäministerin tontilla on paljon sellaista ihmisoikeus- ja perusoikeuskysymystä, joihin vihreinä päästään vaikuttamaan. Sisäministeriö on todennut, syrjäytyminen on suurin sisäinen turvallisuusuhka Suomessa, Ohisalo sanoi.

Nyt koittaa röyhkeille sosiaaliturvapaikanhakijoille kultaiset ajat...    Tuokin lausunto varmaan leviää jo pitkin Lähi-itää ja Afrikkaa iloisena kutsuhuutona.

[Vänkääjä]

Kansalaisten valmistelu on aloitettu nyt:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/81d75f92-bc08-4d14-bfbb-a209ab67bea3

Suomen käännyttämä somalimies ammuttiin kuoliaaksi Mogadishussa – Isä: "Tiesin, että hänen henkensä on vaarassa"
Osman Ali Abdirahmanin veljen mukaan surman takana on terroristijärjestö Al-Shabaab, jota Abdirahman alun perin pakeni.

...
Hän pääsi samana päivänä kotiin, mutta kyllä tiesin, että hänen henkensä oli vaarassa, sanoo Abdirahmanin isä Osman Ali.
...
Isä, jonka Iltalehti tavoitti puhelimitse, kertoi itku kurkussa poikansa sanoneen:
...
7. toukokuuta 2019 Osman Ali Abdirahmania ammuttiin päähän Mogadishussa ja hän kuoli välittömästi. Abdirahmanin veljen mukaan ampuja oli Al-Shabaab.
...
Olen varma, että Al-Shabaab sai selville, että veljeni käännytettiin takaisin Mogadishuun. Al-Shabaab tietää melkein jokaisesta ihmisestä Mogadishussa. Hän on paennut melkein viisi vuotta Al-Shabaabia, mutta he saivat mahdollisuuden tappaa veljeni käännytyksen vuoksi. He käännyttivät veljeni, vaikka hän oli selvästi hengenvaarassa, sanoi Abdirahmanin veli Ayuub Ali.
...

Piiitkä juttu, jossa käytännössä pelkkää sukulaisten spekulointia siitä mitä on tapahtunut.
Sokerina pohjalla toimittajan nimi, WALI HASHI, jolta ei muita juttuja IL:stä sitten löydykään. Ja kommentointi luonnollisesti estetty.

[Roope]

[tweet]1169246295300681728[/tweet]

Outi Popp
Voitko Jorma tai @EriikkaK kertoa onko Sisäministeriö tai Migri tutkinut Suomen ja Ruotsin eroja irakilaisten hakijaprofiileissa 2015-2017? Jaana Vuoriokin on vihjannut että hakijaprofiileissa oli eroja ja siksi päätöksissäkin. Eli tarvittais faktoja. Kiitos!

Erna Bodström
Tämä olisi erittäin oleellinen tieto vuonna 2016 irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla tapahtunutta turvapaikan hyväksymisprosentin romahdusta tulkittaessa!

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alussa tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat lähtivät takaisin kotiinsa jo muutama kuukausi Suomeen tulonsa jälkeen ennen turvapaikkahaastatteluaan. Tällaista ei tapahtunut Ruotsissa tai missään muuallakaan maailmassa.

Ehkä tapahtunut kertoo jotain silloin nimenomaan Suomeen joukolla rynnineiden turvapaikkasurffareiden poikkeuksellisista motiiveista ja heidän hädänalaisuutensa vakavuudesta.

[Toni R Jyväskylästä]

Diskopaikanhakijoille ja oikeusavustajille hyviä uutisia.

Valtio antaa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun 11 miljoonaa euroa ja 110 euron tuntipalkkiot – alkaako lakifirmoissa taas rahakkaat tilipäivät?

"Tuli olo, että laskutetaan liikaa", pohti asiantuntija edellisen hallituksen poistamia turvapaikanhakijoiden oikeusavun tuntipalkkiota. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat.
Oikeusministeriön mukaan valtion rahaa on varattu turvapaikanhakijoille annettavaan oikeusapuun vuosille 2020–2022 yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Summista 3,2 miljoonaa euroa perustuu hallitusohjelman kirjauksiin ja niistä osa on oikeusaputoimistoihin ja osa yksityisten avustajien palkkioihin.
Hallitusohjelman määrärahat tulevat aiemmin määriteltyjen summien päälle. Määrärahoja on ennestään varattu turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuosina 2020–2022 kullekin vuodelle 2,5 miljoonaa euroa, joista on yksityisille avustajille vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa.

Aiemmin turvapaikanhakijoiden yksityiset oikeusavustajat saivat tavanomaista oikeusapupalkkiota, eli 110 euron tuntipalkkiota, mutta vuoden 2016 lainmuutos teki niistä kiinteitä asiakohtaisia palkkioita. Julkisuudessa on ollut esillä arvioita siitä, että tuntipalkkiot johtivat pyrkimyksiin laskuttaa liikaa. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot turvapaikanhakijoiden oikeusapuun.
"Palkkioita koskevasta muutoksesta voi olla montaa mieltä. Ymmärtääkseni vakiopalkkioihin mentiin, koska oli monenkirjavaa palkkionpyytäjää", Oulun oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja Tapio Maakanen kertoi.
Maakasen mukaan syynä tuntipalkkioiden hylkäämiseen oli vaihtelevat laskutuskäytännöt.

"Syynä siihen, että lähdettiin vakiotaksaan oli, että palkkioissa oli merkittävää hajontaa. Tuli olo, että laskutetaan liikaa."
Maakanen ei usko, että vastaavaa laskutus on enää edessä samassa laajuudessa, vaikka tuntipalkkiot palaavatkin.
"Silloin oli enemmän turvapaikanhakijoita. Silloin myös sai olla yksityinen avustaja ulkoprosessuaalisessa vaiheessa", Maakanen kertoi.
Suomeen tulleiden suurien turvapaikanhakijamäärien jälkeen lukuisiin lakifirmoihin virtasi turvapaikanhakijoille annetun oikeusavun ansioista suuria summia vuosina 2015–2017, ja eniten laskuttaneet tahot saivat silloin monia miljoonia euroja.
Riittävätkö valtion vuosille 2020–2022 varaamat rahat?
"Julkisen oikeusavun turvapaikkaresurssien arvio perustuu edellisten vuosien toteutumaan, vireillä olevien turvapaikka-asioiden määrään sekä sisäministeriön arvioon uusien turvapaikanhakijoiden määrästä", oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Tuire Honko kertoi.

...

https://www.talouselama.fi/uutiset/valtio-antaa-turvapaikanhakijoiden-oikeusapuun-11-miljoonaa-euroa-ja-110-euron-tuntipalkkiot-alkaako-lakifirmoissa-taas-rahakkaat-tilipaivat/46763818-d258-42af-8559-b9415432676d

[Faidros.]

^Eihän toi palkkio ole edes 20 000€/kk, jos ei paina ylitöitä.

[Niobium]

Rinne tekee "Sipilät." Uskooko joku, ettei iphonet laula viestiä maailmalle?

Kaikki tänne kertomaan tarinaansa, lakimiehet nauravat matkalla pankkiin. Valituskierros kierrokselta juoksee rahaa suoraan taskuun.

Seuraava aalto on tulossa keväällä.

[Näkkileipä]

Monikulttuuri on todellakin rikkaus, mutta vain niille. jotka saavat elantonsa negatiivisesta maahanmuutosta. Eikö kukaan "hyvä ihminen" tuomitse tuota, "hädässä olevien" häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, ainoastaan oman uransa edistämiseksi?

[Radio]

Sipilä ja Rinne ovat yhtä syvältä /seestä. Eivät noudata kansainvälisiä lakeja. Suomella ei ole maarajanaapureina muita kuin turvallisia maita. Turvallinen Norja, vähemmän turvallinen Ruotsi ja erittäin turvallinen Venäjä. Turvallisista maista vaeltaa turvapaikanhakijoita hölmölään paremman elintason perässä. Eikös sen turvattomuuden pitäisi loppua siihen kun pääsee/salakuljetetaan turvattomasta paskastaniasta tms. pois.
Tässä asiassa vaikuttaa siltä, että "tutkimukset" ja "tutkijat" ovat asenteellisia? Missä on suomalaisten oikeusturva?  Hukassa?

[Roope]

Afganistanilaisella Rahimilla kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä Ruotsista ja uhka joutua Suomesta Dublin-palautetuksi takaisin Ruotsiin. Siispä Ranskaan asumaan Pariisin kaduilla.

Afgaaniturvapaikanhakijoita tulee Ranskaan Suomesta – "Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa", kertoo 19-vuotias Rahimi

Ranskaan on tullut viime vuonna satoja Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Afganistanin kansalaisia, kirjoittaa toimittajamme Pariisista.

Pariisia kiertävän kehätien kupeeseen on pystytetty satoja erivärisiä telttoja. Mutaisten asumusten ympärillä istuskelee nuoria miehiä pienissä ryhmissä. Maassa vilahtaa rotta ja leirinuotioista kohoava savu leijailee useiden korttelien päähän.

Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Porte d'Aubervilliersin telttakylässä asuu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin ja Afganistanin kansalaisia. Monet heistä ovat tulleet Pariisiin Suomesta, Ruotsista tai Saksasta.

Yksi leirin asukkaista oli 19-vuotias Ehsan Rahimi, joka tuli Ranskaan Suomesta viime syksynä. Hän kertoo asuneensa teltassa kaksi kuukautta.

– Elämä leirissä oli todella ankeaa ja turvatonta. Minulla oli nukkuessa jatkuvasti kylmä ja oloni oli turvaton, sillä leirin liepeil

[...]

– Ei kukaan pakene huvikseen Eurooppaan ja jätä perhettään asuakseen moisissa oloissa Pariisin kaduilla. Tietenkin minä toivoisin, että voisin palata Afganistaniin. Siellä ei ole kuitenkaan turvallista kenelläkään, ei etenkään minulla, Rahimi toteaa.

Hazara Rahimi pakeni etnistä vainoa

Rahimi pakeni Afganistanista 15-vuotiaana yksin Ruotsiin. Rahimi kertoo kuuluvansa etniseen Hazara-vähemmistöön ja olevansa ateisti. Hazarat kuuluvat Afganistanin syrjittyyn vähemmistöön ja uskonnottomuudesta voi joutua hengenvaaraan.

[...]

Ehsan Rahimi haaveili IT-insinöörin ammatista ja olisi halunnut jatkaa opintojaan, mutta kertoo saaneensa Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä.

[...]

Välttääkseen palautuksen Afganistaniin Rahimi lähti vuonna 2019 rajan yli Suomeen ja asui puolisen vuotta vastaanottokeskuksessa Oulussa. Suomen viranomaiset halusivat kuitenkin palauttaa Rahimin takaisin Ruotsiin. Niin kutsutun Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, johon hänet on ensimmäisenä rekisteröity.

Rahimi tutustui Oulussa muihin turvapaikanhakijoihin ja kuuli monien afgaanien lähteneen Suomesta Ranskaan. Sieltä olisi kuulemma paremmat mahdollisuudet saada turvapaikka. Ehsan Rahimi päätti hänkin lähteä kohti Pariisia.

– Tunnen Dublin-säännöksen hyvin. Täällä minua kuitenkin kuunnellaan ja tilanteeseeni perehdytään, kun taas Suomessa minua ei edes yritetty auttaa, Rahimi toteaa.

Dublin-menettely estää Rahimia kuitenkin hakemasta heti Ranskasta turvapaikkaa. Siitä syystä Pariisin kaduille on kohonnut viime vuosina turvapaikanhakijoiden telttakyliä.

[...]

– Suomessa tai Ruotsissa en olisi ikinä joutunut nukkumaan teltassa, mutta Ranskan viranomaiset tuntuvat kuitenkin ymmärtäväisemmiltä. He myöntävät, että Afganistanissa on vaarallista ja uskovat meitä. He tajuavat, ettei tämä ole mitään peliä tai leikkiä, Rahimi sanoo.

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

[...]

Vuonna 2019 Ranska pyrki palauttamaan Suomeen Dublin-asetuksen perusteella 322 ihmistä. Siirto kuitenkin toteutui vain noin viidessätoista prosentissa näistä tapauksista. Palautettavien joukossa oli kolmetoista Afganistanin kansalaista.

Muutamat ranskalaistuomarit ovat viime vuosina jopa estäneet turvapaikanhakijoiden palauttamisen Ranskasta Suomeen, jos heitä on uhannut palauttaminen Suomesta edelleen Afganistaniin. Kyse on ollut yksittäistapauksista, jotka ovat kuitenkin herättäneet julkisuudessa paljon huomiota.

[...]

Vastaanottokeskuksissa ei tällä hetkellä riitä kaikille tulijoille majapaikkoja. Kaikki eivät niihin tosin edes halua, sillä he välttelevät mieluummin viranomaisia.

Siirtolaisten telttaleirit vaikuttavat siis tulleen Pariisin kaduille jäädäkseen.

Yle 17.2.2020

Jos oikein ymmärsin, niin Rahimi ei ole Ranskassa turvapaikanhakijana vaan laittomana siirtolaisena, eikä hän ole Dublin-palautusta välttelevänä edes puhunut "ymmärtäväisten viranomaisten" vaan avustusjärjestöjen kaikelle nyökkäävien vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

Eurostatin tilastoissa ei näy toimittajan kuvaamaa eroa tai ainakaan sellaista ei ole Ranskan ja Suomen välillä. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2018 afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Ranskassa 67, Suomessa lähes sama 63 ja Ruotsissa puolet pienempi 32. Vertailun vuoksi Tanskassa enää 20.

EU-maiden korkeimmat hyväksymisprosentit afganistanilaisilla oli Italiassa (88) ja Kreikassa (75) mutta jostain syystä muista EU-maista ei ole tunkua sinne vaan sieltä muihin EU-maihin.

[Roope]

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

Eurostatin tilastoissa ei näy toimittajan kuvaamaa eroa tai ainakaan sellaista ei ole Ranskan ja Suomen välillä. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2018 afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Ranskassa 67, Suomessa lähes sama 63 ja Ruotsissa puolet pienempi 32. Vertailun vuoksi Tanskassa enää 20.

EU-maiden korkeimmat hyväksymisprosentit afganistanilaisilla oli Italiassa (88) ja Kreikassa (75) mutta jostain syystä muista EU-maista ei ole tunkua sinne vaan sieltä muihin EU-maihin.

Ylen tv-juttu alkoi väitteellä, että Ranskaan on tullut viime aikoina paljon afgaaniturvapaikanhakijoita Suomesta, koska "Ranska myöntää afgaaneille turvapaikkoja selvästi Suomea yleisemmin". Kuten tilastoista osoitin, hyväksymisprosentit ovat Ranskassa ja Suomessa käytännössä samat, kun taas Italiassa ja Kreikassa paljon korkeammat. Lisäksi Dublin-sopimus estää turvapaikan hakemisen.

Nettijutussa toimittajan piikkiin mennyt toteamus Ranskan korkeista hyväksymisprosenteista oli tv-uutisen perusteella ilmeisesti alunperin turvapaikanhakijoita avustavan Cimad-järjestön edustajan väite, jonka todenperäisyyttä toimittaja ei kuitenkaan ollut tarkistanut.

Toisaalta aika sama somekeskustelulle, vaikka faktat olisivat Ylellä kohdallaankin, kun aktivistihörhöt keksivät uutisista ihan omia juttujaan. Yhden nettiaktivistin tulkintoja samasta uutisesta:

Ambrosius Wollsten
"Viranomaisten puhuttelut mm Ranskassa ja Italiassa ovat olleet inhimillisiä, suorastaan ystävällisiä. Ei ole ollut sellaista tunnetta, että olisi syytettynä jostain vakavasta rikoksesta . (Niinkuin Suomessa.) Samoin #poliisi'en käytös"

Jutun Rahimi ei ilmeisesti ole hakenut turvapaikkaa Ranskasta, eikä ole ollut vielä tekemisissä ranskalaisviranomaisten kanssa. Hänen käsityksensä viranomaisten ymmärtäväisyydestä perustui kavereilta kuultuun huhuun korkeista hyväksymisprosenteista tai väärinkäsitykseen, että tapaamansa vapaaehtoistyöntekijät olisivat viranomaisia.

Ambrosius Wollsten
#Migri #ihmisoikeudet Vähintään kymmenet Suomesta lähteneet #tphakijat ovat saaneet toissijaista suojelua tmv Ranskasta, Italiasta, Espanjasta. Tämä osoittaa #Suomi'n #turvapaikka'menettelyn viallisuudet @PaiviNerg @OP_Parviainen @MariaOhisalo @Kirsipimia.

Ylen uutisessa ei ollut mitään, mikä olisi viitannut Suomen turvapaikkamenettelyn "viallisuuteen". Tapauksen käsittely ei yksinkertaisesti kuulunut Suomelle, eikä se kuulu Ranskallekaan, ennen kuin Dublin-karenssi (3 kk EU:n ulkopuolella, vuosi (?) sisäpuolella) on kulunut umpeen. Tällaisen maasta toiseen jatkuvan loputtoman turvapaikkalottoamisen ei ylipäätään pitäisi olla ollenkaan mahdollista.

Se, että jostain maasta saa myönteisen päätöksen sen jälkeen, kun toisesta on saanut kielteisen, on normaalia molempiin suuntiin, eikä osoita, että ensimmäinen päätös olisi ollut virheellinen. Aivan erityisesti Suomessa prosessi on päinvastoin rakennettu sellaiseksi, että myönteinen päätös voi irrota helposti yhden muita myötämielisemmän (mm. aiemmin Pakolaisneuvonnassa toimineet) tutkijan päätöksellä, kun taas kielteiseen päätökseen vaaditaan hankalammin kaksi tutkijaa.

[Histon]

https://yle.fi/uutiset/3-11213370

Afgaanit eivät ole ainoita, joilla on lähtöhaluja: Suomesta on tullut yhä useammalle turvapaikanhakijalle läpikulkumaa

Suomi saa selvästi nykyään enemmän Dublin-sopimuksen mukaisia turvapaikanhakijoiden takaisinottopyyntöjä kuin lähettää.
[...]
Suomeen lähetettyjen pyyntöjen määrästä näkee siis, että 2010-luvun puolivälin pakolaiskriisin aikana tulleita turvapaikanhakijoita on lähtenyt sankoin joukoin muualle. Mukana on kielteisen päätöksen saaneita, mutta myös muita.

– Hakijoiden joukossa liikkuu paljon huhuja ja olettamuksia siitä, että jostakin maasta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin toisesta. Se ohjailee aika paljon sitä, mihin maihin Suomesta lähdetään, tulosalueen johtaja Mikko Montin Migristä sanoo.

Eri kansallisuuksilla on omat suosikkimaansa. Afgaaneita on mennyt Suomesta suhteellisen paljon juuri Ranskaan, irakilaisia Saksaan. Näistä kahdesta maasta tulee muutenkin ylivoimaisesti suurin osa Suomen saamista takaisinottopyynnöistä.
[...]

[Roope]

Sisäministeriö on tilannut selvityksen ulkomaalaislakiin viime vuosina tehtyjen muutosten ns. yhteisvaikutuksesta. Vihervasemmiston valitushan on ollut muutaman vuoden ajan, että vaikka viime hallituskaudella tehdyt turvapaikkapolitiikan lievät kiristykset olisivat sinänsä kansainvälisten sopimusten mukaisia (sitäkään ei myönnetä), niiden mystiset "yhteisvaikutukset" eivät ole. Kukaan valittaja ei ole osannut täsmentää, miten tämä "yhteisvaikutus" konkreettisesti ilmenee ja mitä sopimuksia Suomi rikkoisi. Nyt se sitten selviää.

Selvityksen lopputulos tuskin tulee yllättämään, kun työ teetetään Åbo Akademin ja Siirtolaisuusinstituutin "asiantuntijoilla" kuten ihmisoikeusinstituutin Elina Pirjatanniemellä. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituuttihan vastasi tässä ketjussa käsitellystä "selvityksestä", joka oli tulkinnoiltaan silkkaa propagandaa. Siinä muun muassa väitettiin, että Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijaprofiili ei muka muuttunut vuonna 2015, vaikka tuhannet silloin Suomeen saapuneet onnenonkijat palasivat pian kotiinsa odottamatta edes ensimmäistä turvapaikkahaastattelua. Tämä oli poikkeuksellinen ilmiö koko maailmassa.

Ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten yhteisvaikutusta selvitetään

Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Erityisesti tarkastellaan, onko muutoksilla ollut vaikutusta lapsen edun toteutumiseen.

Ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. On kuitenkin tarpeen, että muutosten yhteisvaikutusta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan tarkastellaan kokonaisuutena. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.

Nyt käynnistyvän tutkimushankkeen avulla pyritään saamaan tarkempaa tietoa siitä, miten ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutokset ovat vaikuttaneet yleisesti kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien oikeudelliseen asemaan sekä erityisesti lasten asemaan. Ajallisesti tutkimuksen kohteeksi on rajattu viime hallituskauden aikana (2015–2019) hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset.

Tutkimushanke on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkijaryhmään kuuluu asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Hankkeen ohjausryhmä valitsi tutkimuksen toteuttajan avoimen haun perusteella. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekevät työnsä itsenäisesti.

Tutkimuksen tavoitteena on saada kokonaiskuva tilanteesta, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa lainsäädäntöhankkeissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksessa tuotetaan myös konkreettisia toimenpidesuosituksia. Hankkeen tulosten on tarkoitus valmistua tammikuuhun 2021 mennessä.

Tutkimus syventää aiempien selvitysten tietoa oikeusturvan toteutumisesta

Turvapaikkaprosessista on viime vuosina tehty useita selvityksiä, joiden perusteella Maahanmuuttovirasto ja eri viranomaiset ovat jo tehneet kehittämistyötä.

Sisäministeriön tilaamassa ja Owal Groupin toteuttamassa, kesäkuussa 2019 valmistuneessa selvityksessä tarkasteltiin turvapaikkaprosessia kokonaisuutena erityisesti prosessin sujuvuuden ja laadun sekä resurssien näkökulmasta. Oikeusturvaa tarkasteltiin turvapaikanhakijan oikeusavun järjestämisen ja toisaalta turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusaikojen kannalta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella on aiemmin selvitetty turvapaikanhakijoiden asemaa oikeusavun asiakkaina sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden oikeutta julkisin varoin kustannettuun avustajaan turvapaikkapuhuttelussa rajoitettiin vuonna 2016.

Näiden selvitysten suositusten suuntaisia, hallitusohjelmaan kirjattuja lakimuutoksia valmistellaan parhaillaan oikeusministeriössä.

Nyt käynnistyvän tutkimuksen näkökulma on oikeusapua ja valitusaikoja laajempi. Siinä selvitetään kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaa ja oikeuksien toteutumista prosessin aikana ja sen tuloksena.

Sisäministeriön tiedote 4.5.2020

Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojaa hakeneiden ja saavien asemaan

Toteuttajat
Åbo Akademi, Turun yliopisto, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, Siirtolaisuusinstituutti

Rahoitussumma
120 000 €

Hankkeen perustiedot
Kesto: 4/2020–1/2021

Ulkomaalaislakiin (UlkL 301/2004) on kansainvälisen suojelun osalta tehty viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina ilman että muutosten yhteisvaikutusta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan on tarkasteltu kokonaisuutena. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettäviä oleskelulupia koskevat säännökset on kumottu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on muutettu. Kansainvälisen suojelun saamista koskevia valitusten muutoksenhakuaikoja on lyhennetty ja mahdollisuutta saada oikeusapua on rajoitettu. Turvaamistoimiin on tehty muutoksia. Uusintahakemusten tekemistä on rajoitettu. Käännytyspäätösten toimeenpanoa ja karkottamista koskevia säännöksiä on niin ikään muutettu. Näiden lisäksi muutoksia on tehty mm. maahantulokiellon rikkomista koskeviin rangaistussäännöksiin.

Lukuisat erilliset muutokset ovat tehneet vaikeaksi hahmottaa muutosten ja niiden vaikutusten muodostamaa kokonaiskuvaa. Ongelmaan on kiinnittänyt huomionsa myös perustuslakivaliokunta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on samoin arvioinut, että lainsäädännön ja soveltamiskäytännön tiukentaminen näyttää kokonaisuudessaan johtaneen suhteettomiin seurauksiin turvapaikanhakijoiden kannalta. Tutkimushankkeen avulla saadaan tutkimukseen perustuvaa tarkempaa tietoa siitä, miten ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutokset ovat vaikuttaneet yhtäältä yleisesti kansainvälistä suojaa hakevien ja saavien oikeudelliseen asemaan sekä toisaalta erityisesti lasten asemaan. Selvityksen tarve on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan 'Turvallinen oikeusvaltio Suomi.'

Hankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää myös yleisemmin arvioitaessa lainvalmistelun vaikutuksia erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa yhteen asiakokonaisuuteen liittyvät uudistukset toteutetaan pistemäisesti erillisillä hallituksen esityksillä.

Tutkimushankkeen päätavoitteena on arvioida, miten ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön tehdyt yksittäiset muutokset ovat vaikuttaneet tarkasteluajanjaksolla kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, onko muutoksilla ollut kumuloituvia yhteisvaikutuksia mainittujen henkilöiden asemaan ja millaisia nämä mahdolliset vaikutukset ovat.

Tutkimustehtävää lähestytään kolmen osa-alueen kautta. Tutkimuksessa analysoidaan

-    oikeudellisia kokonaisvaikutuksia;
-    diskursseilla luotuja seurauksia ja;
-    lainmuutosten ja soveltamiskäytännön vaikutuksia turvapaikanhakijoihin.

Tutkimuksessa selvitetään siten aluksi lainopillisen tarkastelun avulla, onko yllä mainittujen yksittäisten muutosten muodostama kokonaisuus parantanut tai heikentänyt kansainvälistä suojaa hakevien tai saavien oikeudellista asemaa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vastaako Suomen nykyinen lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytäntö Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamia standardeja. Lainopillisen analyysin lisäksi hankkeessa tehdään systemaattinen kartoitus lainvalmisteluprosessien aikana esiin tuoduista ennakoiduista vaikutuksista. Tavoitteena on selvittää, millainen merkitys vaikutusten arvioinnilla on ollut ulkomaalaislakia ja siihen liittyviä lakeja muutettaessa sekä miten ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet.

Diskurssianalyysin tavoitteena on tutkia, millaisia seurauksia kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien asemaan on tuotettu valmisteltaessa keskeisiä ulkomaalaislain muutoksia. Hankkeessa tutkitaan toisin sanoen sitä, millaisille vaikutuksille asiakirjat ovat luoneet edellytykset ja millaisia vaihtoehtoja asiakirjoissa esiintyvät diskurssit ovat sulkeneet pois. Lainvalmisteluaineistoa lähestytään kriittisen diskurssianalyysin periaatteiden näkökulmasta eli lainvalmisteluaineisto hahmotetaan sosiaalista todellisuutta rakentaviksi dokumenteiksi, joiden retorisilla valinnoilla on konkreettisia seurauksia yhteiskunnassa. Lainvalmisteluaineiston analyysissä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaisia seurauksia puhetavoilla on tuotettu etenkin suhteessa kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien eri elämänalueisiin sekä lapsiin.

Ymmärrystä siitä, miten lainmuutosten kokonaisuus on vaikuttanut kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden asemaan eri elämänalueilla täydennetään haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat työssään tekemisissä kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden kanssa, ja jotka kykenevät arvioimaan tilannetta yksittäistapauksia laajemmin.

Ota yhteyttä:
professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

[Simo_Toini]

Sisäministeriö on tilannut selvityksen ulkomaalaislakiin viime vuosina tehtyjen muutosten ns. yhteisvaikutuksesta. Vihervasemmiston valitushan on ollut muutaman vuoden ajan, että vaikka viime hallituskaudella tehdyt turvapaikkapolitiikan lievät kiristykset olisivat sinänsä kansainvälisten sopimusten mukaisia (sitäkään ei myönnetä), niiden mystiset "yhteisvaikutukset" eivät ole. Kukaan valittaja ei ole osannut täsmentää, miten tämä "yhteisvaikutus" konkreettisesti ilmenee ja mitä sopimuksia Suomi rikkoisi.

"Sisäministeriö on tilannut selvityksen"=vihervasemmistolainen ministeri kilautti oikeamielisille kavereille. Kansalainen, veroeurosi köyhyystutkijan hyötykäytössä.
'
Kun Suomen lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuli huijatuksi väitetysti kuolleen turvattoman turvanhakijan tapauksessa, sisäministeri ähkyi ja puhkui ennen pyramidin romahtamista, että nyt täytyy selvittää jopa Suomenkin tekemien kielteisten päätösten kokonaisihmisoikeusvastaisuus ja lopettaa hätää kärsivien hädänalaisten lähettäminen kotiinsa.

Well, well,well, nyt kun kissa pääsi pussista, selvitetäänkö se, mitä kokonaisvaikutuksia oli em. virheellisiin tietoihin perustuneella selvityksellä?

*heinäsirkkojen sirinää*

[Roope2]

Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

[Roope]

Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

Maahanmuuttoministeri Thorsin aikaan tehtiin kattava vertailu eri Euroopan maiden turvapaikkapolitiikasta. Tai ainakin se oli alkuperäinen tehtävänanto.

Selvityksessä nimittäin päädyttiin varsin mielikuvituksellisilla perusteluilla siihen, että ainoa Suomen kanssa vertailukelpoinen maa Euroopassa on Ruotsi, eikä turvapaikkalakeja ole siksi syytä ainakaan kiristää.

[n.n.]

Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

Eihän sitä nyt 120 kiloeurolla vielä vertailevaa tutkimusta tehdä, diskurssianalyysikin taitaa syntyä kännykällä pöntöllä istuessa - hallituksen kokoonpano viittaa vahvasti siihen, että tulokset ovat jo tiedossa ja nyt maksetaan vain sihteerille aukikirjoittamisesta.

[Simo_Toini]

Maahanmuuttoministeri Thorsin aikaan tehtiin kattava vertailu eri Euroopan maiden turvapaikkapolitiikasta. Tai ainakin se oli alkuperäinen tehtävänanto.

Selvityksessä nimittäin päädyttiin varsin mielikuvituksellisilla perusteluilla siihen, että ainoa Suomen kanssa vertailukelpoinen maa Euroopassa on Ruotsi, eikä turvapaikkalakeja ole siksi syytä ainakaan kiristää.

Todellinen maailma: Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on leväperäistä ja epäuskottavaa, globaaleilta seurauksiltaan jopa tuhoisaa itsessään.

Odotettavissa olevat tutkimustulokset 24/7 valtiollisen median käyttöön ja hallituksen vallankäyttöön:

1. Suomesta on löydetty rasismin vakavin eli piilevä, rakenteellinen muoto. Kaikille eläville ei vieläkään myönnetä turvapaikkaa sillä perusteella, että väittävät kuolleensa.

2. On käsitteellisesti mahdotonta, että valkoinen tai etenkään perussuomalainen voisi tulla piestyksi hengiltä valkoisuutensa tai perussuomalaisuutensa vuoksi - joukkovoimalla. Ja hei, vaikka tulisikin, niin...