2018-01-09 HS: Ruotsin talousluvut löivät asian­tuntijatkin ällikällä

[joniq]

KunRuotsia arvioidaan, pitäisi perspektiivin ulottua vähän kauemmaksi kuin muutaman vuosikymmenen taakse. Ruotsi oli jo 1800-luvulla vireä teollisuusvaltio. Toisen maailmansodan aikaan Ruotsi tuotti koko ajan metallituotteita ym. sodan tarpeisiin ja koko teollinen kapasiteetti oli sodan jälkeen valmiina tuottamaan tavaraa raunioituneen Euroopan tarpeisiin. Ne pääomat eivät ole mihinkään kadonneet. Lisäksi Ruotsin teollisuus- ja liikemiehet ovat jatkuvasti osoittaneet olevansa vähän eri tasolla kuin Suomen vastaavat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Siinä muutamia syitä.

[JDiCo]

En ymmärrä mikä tässä niin vaikeata on.

Väännetään nyt tämäkin rautalangasta:

  Rakennetaan Luhankaan kylpylä. 100miljoona €.  Rakentaminen tehdään velaksi, jota ei lyhennetä.

  Rakentamiskustannuksissa verojen osuus on  40%, verottajalle kertyi 40miljoonaa € uutta jaettavaa.

  Kylpylässä ei käy yhtään asiakasta. Verottaja tukee vuosittain kylpylän kuluja 800 000€urolla.

  Ensimmäistä maksavaa asiakasta voidaan odottaa 50 vuotta.


... Verottajan rakentamisvaiheessa saama 40miljoonaa € riittää tukemaan kylpylän olemassaoloa seuraavat 50vuotta 800 000 €urolla vuodessa. 
Eikä se ole keneltäkään pois.

Piti ihan hetki miettiä, mikä tässä menee pieleen. Saman tempun voisi tehdä yrityksellä, joka ei tee yhtään mitään, ja sittenhän kaikki tekisivät sen, ja raha menettäisi merkityksensä. Toinen ongelma on, että mistä valtio kantaisi tuossa skeemassa veroja. Rakennusyhtiön liikevaihdosta?

Tietysti tosimaailma ei ole noin yksinkertainen. Tuo skeema voisi periaatteessa toimiakin, jos se kohdistuisi tarkasti valittuihin yhtiöihin, mutta kuka valinnat sitten tekisi?

Vielä yksi ongelma on, että Suomessa pankit eivät ole ainakaan vielä innostuneet velasta, jota ei lyhennetä. Only in Sweden. Myös kylpylä, jossa ei tule käymään yhtään asiakasta, voisi olla hankala kiinnittää velan vakuudeksi.

[kivimies]

Hesari teki artikkelin Ruotsin kruunusta. Otsikko ei vastaa artikkelin sisältöä.

Artikkelissa sanotaan, että Scanian tehtaaalla menee todella hyvin heikon kruunun vuoksi, vientitulot kasvavat. Yritysjohtajat ovat huolestuneita lähinnä siitä, että heikko kruunu saa yritykset luulemaan tilanteensa paremmaksi kuin se oikeasti on ja mahdollisesti välttämään toimintansa tehostamista. Tosin Scanian tehtaalla pyritään parantamaan toimintaa jatkuvasti, hyvästä markkinatilanteesta huolimatta.

Jutussa haastateltu vaateliikkeen omistaja puhui tuontituotteiden hintojen nousseen. Tämä tosin lisää kotimaisten tuotteiden houkuttelevuutta.

Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – "Olemme maalanneet itsemme nurkkaan"

[...]

Torstaina yhdellä eurolla sai 10,7 kruunua. Euroon verrattuna kruunu oli näin heikko viimeksi suuren finanssikriisin jälkeen vuonna 2009. Dollariin verrattaessa vastaavaa aallonpohjaa saa hakea vuodelta 2002.

Scanialle etu on valtava. Yhtiön kulut ovat heikossa valuutassa, tulot vahvoissa valuutoissa.

"Kruunun yhden prosenttiyksikön heikkeneminen tuo meille lähes 50 miljoonaa euroa voittoa lisää", Danielsson sanoo.

[...]

Eurohinta halpenee, kun kruunuhinta pysyy samana. Näin käy, vaikka Scania ei tekisi yhtään uutta keksintöä, tehostusta tai irtisanomista.

Tämän vuoksi Suomen eurokriittisissä piireissä on usein osoitettu Ruotsin suuntaan.

Jos omia vientiyrityksiä halutaan tukea, on helpompaa antaa oman kansallisen valuutan heikentyä kuin tehdä se, mitä Juha Sipilän hallitus teki – päätyä raastavien neuvotteluiden ja lakkouhan kautta palkkoja pienentävään kilpailukykysopimukseen.

[...]

Danielssonin mukaan Scania on tarkka tehokkuudesta. Tuotekehittelyä tehdään esimerkiksi sähköbussien ja itseohjautuvien kuorma-autojen parissa.

"Yksi ajatus on, että vain letkan etummaiseen autoon tarvittaisiin kuski", Danielsson sanoo.

[...]

Huolensa esitti Scanian ja Volvon lisäksi esimerkiksi Ruotsin kuuluisimman omistajasuvun edustaja, Investor-sijoitusyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg. Lyhyen aikavälin apu on pitkän aikavälin riski, Wallenberg sanoi Svenska Dagbladtille.

"Yritykset alkavat uskoa, että ne ovat parempia ja vahvempia kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan", hän totesi.

[...]

Omistaja Olof Einarsson seisoo tyhjän Pålssons herrekipering -vaatekauppansa tiskin takana.

"Puuvillan maailmankauppa käydään dollareissa. Se vaikuttaa meidän vaatetoimittajiimme ja lopulta vaatteidemme hintoihin."

Tätä ei aina muisteta ajatella, kun puhutaan heikon valuutan vientieduista. Tavallisen kuluttajan se tekee köyhemmäksi. Tuontitavarat kallistuvat.

"Hedelmät, tuontiliha, kaikki", Einarsson luettelee. "Ja matkat tietysti. Juuri yksi asiakas valitti, kuinka kalliiksi Florida oli muuttunut."

[...]

HS (25.5.2019)

[endorphine]

Kruunun ulkoisen arvon laskeminen on pitkällä tähtäyksellä ruotsalaisille erittäin huono asia. Se hyödyttää vain niitä vientiyrityksiä, jotka laskuttavat kruunuina ja niitäkin vai niin kauan, kun kurssi laskee. Yleensä se johtaa löperöön taloudenpitoon yrityksissä, koska ei huomata tuloksen tulevan valuuttakursseista, vaan yritykset kuvittelevat olevansa tehokkaita.

Kuluttaja ja palkansaaja kärsivät välittömästi mm. elintarvikkeiden ja polttoaineiden kallistumisen seurauksena. Kotimarkkinayritykset kärsivät kansalaisten heikentyneen ostovoiman takia, vaikka toki kotimaiset hyödykkeet halpenevatkin suhteessa maahantuotuihin.  Matkustaminen kallistuu. Inflaation voimistuminen on todennäköistä, mikä johtaa palkankorotuksiin.

Loppujen lopuksi valuutan devalvoitumisen edut saattavat tulla syödyiksi tehottomana toimintana ja kustannusten nousuna. Ja kierre on valmis.

[kivimies]

^
Toisaalta keskuspankki pitää huolta siitä, ettei inflaatio vahvistu liikaa, se voi nostaa korkoja (viimeisin nosto tehtiin viime vuoden lopulla ja tälle vuodelle on kaavailtu lisää nostoja).

Sitäpaitsi inflaatio ei ole Ruotsissa mitenkään laukalla, vaan tällä hetkellä (4/2019) 2% per vuosi (Suomessa 1,5%). Viime vuosikymmenellä se on vaihdellut -0,5%-2,8% välillä, vuonna 2014 käytiin jopa deflaatiossa.

Toisekseen, mikäli taloustilanne ylikuumenee, niin kruunu tulee vahvistumaan automaattisesti. Jos se heikkenee, niin kruunu heikkenee myös.

Kruunun kelluva valuuttakurssi tuo joustoa kansantalouteen toisin kuin euron (euroalueen sisällä) kiinteä valuuttakurssi.

[ämpee]

Käytössä olevan valuutan devalvaatio tai devalvoituminen on leikkaus kaikilta kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Se vahvistaa vientisektoria ja kotimaista tuotantoa ja sen tuotannon kauppaa.

Ylipäätään Suomi olisi ollut jo suoritustilassa kymmeniä vuosia sitten ellei meillä olisi ollut mahdollisuutta devalvaattioon.
Nykyiset talouden vaikeudet osaltaan johtuvat siitä, että tuo ulkoinen devalvaatio koitetaan korvata sisäisellä devalvaatiolla, jolloin seuraukset näkyvät kotimaisessa kulutuksessa ja työllisyydessä.

Tätä ei aina muisteta ajatella, kun puhutaan heikon valuutan vientieduista. Tavallisen kuluttajan se tekee köyhemmäksi. Tuontitavarat kallistuvat.

"Hedelmät, tuontiliha, kaikki", Einarsson luettelee. "Ja matkat tietysti. Juuri yksi asiakas valitti, kuinka kalliiksi Florida oli muuttunut."

Käsi sydämelle, tunnetteko edes sellaista "tavallista kuluttajaa" jolla on varaa rampata Floridassa ??

[kivimies]

^
Valuutan on hyvä joustaa markkinoilla Ruotsin kruunun tapaan. En puhu 60-luvun kiinteiden kurssien ja yhtäkkisten 30% devalvaatioiden puolesta.

Artikkelissa olevasta kaaviosta näkee, että kruunun arvo ei ole heikennyt yhtäkkisesti vuoden 2014 huipusta (1euro=8,3 kruunua), vaan siinä on kestänyt viisi vuotta, nykyisen kurssin ollessa (1 euro =10,7 kruunua).

Tosin kruunun kurssi oli matalammalla 2009 (1 euro =10,9 kruunua), josta se vahvistui vuoden 2014 lukemiin.

[Supernuiva]

Käsi sydämelle, tunnetteko edes sellaista "tavallista kuluttajaa" jolla on varaa rampata Floridassa ??

Fort Lauderdale on Floridassa, ja sinne järjestettiin suomalaisia suurten toimistojen esitteisiin painettuja seuramatkoja 1980-luvun loppuvuosina. Tosin halpoja ne matkat eivät olleet, mutta hyvätuloiset siellä kävivät.

Tuosta ruotsalaisesta jutusta tulee omakohtainen kokemus mieleen, kun asiakas selitti silloin joskus 80-luvulla miten Fort Lauderdalessa oli kaikki niin ihanan halpaa. (Ehdotin hänelle muuttoa sinne, ihan oikeasti. Hämilleen hän meni, eikä pomo ottanut asiaa ikinä esille. Hän siis valitti sitä, miten "pilkkahintaiset" palvelukseni olisivat olleet Fort Lauderdalessa niin ja niin paljon halvempia.)

Wannabe-juppi, mutta tuo kohtaaminen jäi mieleeni ikuisiksi ajoiksi.

[no future]

Käsi sydämelle, tunnetteko edes sellaista "tavallista kuluttajaa" jolla on varaa rampata Floridassa ??

Lennot Miamiin saa alle 500€.

[Supernuiva]

Käsi sydämelle, tunnetteko edes sellaista "tavallista kuluttajaa" jolla on varaa rampata Floridassa ??

Lennot Miamiin saa alle 500€.
[/quote

Ja kuinka moni kantasuomalainen elää tuollaisella summalla kuukauden, kun soppala ei juuri enempää anna, eikä töihin kelpaa...

[akez]

Käsi sydämelle, tunnetteko edes sellaista "tavallista kuluttajaa" jolla on varaa rampata Floridassa ??

Lennot Miamiin saa alle 500€.

Mediaanipalkka Suomessa oli muistaakseni jotakin 3.500 euroa. Siitä verot pois ja arvonlisäverot päälle. Eipä tuolla rahalla montaa kertaa Floridassa pyörähdetä.

[JP73]

Suomi matkalla kohti Paskastaniaa. Ruotsi sinnittelee, taloudessa pyyhkii hyvin eikä romahduksesta näy merkkiäkään.

https://yle.fi/uutiset/3-10868526

Kun Pohjoismaita verrataan maahanmuuttajien työllisestämisessä (siirryt toiseen palveluun), joukosta erottuu yksi tähti: Ruotsi.

Ruotsi on onnistunut työllistämään maahanmuuttajansa paremmin kuin naapurimaat, vaikka verrataan lähes mistä tahansa maasta tai maanosasta tulleita. Tämä pätee myös näiden maahanmuuttajien jälkeläisiin eli toisen sukupolven maahanmuuttajiin.

Tuorein vertailukelpoinen tilasto on vuodelta 2016. Vuonna 2015 Ruotsista haki turvapaikkaa yli 160 000 ihmistä. Koska suurin osa heistä tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista, Ruotsin Aasiasta tulleiden työllisyysaste tässä tilastossa jäi alhaisemmaksi.

Mikä sitten selittää sen, että Ruotsi pesee varsinkin Suomen näissä tilastoissa? Voisiko Suomi kenties ottaa mallia joistain toimenpiteistä?

Listasimme asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta viisi syytä tähän tilanteeseen.

Niiden lisäksi Ruotsia ovat suosineet Suomea parempi taloustilanne ja osittain sitä kautta koko väestön parempi työllisyysaste. Ruotsilla on myös pitkät perinteet työperäisestä maahanmuutosta.

[MW]

Sadan vuoden asuntolainat ja ehtymätön taikaseinä? Hyvältähän se näyttää. Toimeliaisuutta piisaa.

Joskus vaan tulee se hetki, kun jonkun pitäisi maksaa, ihan niin kuin ne rahat siellä pankissa ovat bittejä vaan.

[Lahti-Saloranta]

https://yle.fi/uutiset/3-10868526

Kun Pohjoismaita verrataan maahanmuuttajien työllisestämisessä (siirryt toiseen palveluun), joukosta erottuu yksi tähti: Ruotsi.

Ruotsi on onnistunut työllistämään maahanmuuttajansa paremmin kuin naapurimaat, vaikka verrataan lähes mistä tahansa maasta tai maanosasta tulleita. Tämä pätee myös näiden maahanmuuttajien jälkeläisiin eli toisen sukupolven maahanmuuttajiin.
Mikä sitten selittää sen, että Ruotsi pesee varsinkin Suomen näissä tilastoissa? Voisiko Suomi kenties ottaa mallia joistain toimenpiteistä?

Koska Ruotsi pystyy työllistämään maahanmuuttajat huomattavasti paremmin kuin Suomi niin miksi ihmeessä hallitus ei ota puheeksi Ruotsin dumppaamien 30.000 matun palautusta. Tilannehan olisi vin vin kun Ruotsi työllistää matun ja saa verotuloja ja Suomi säästää kelakuluissa.

[Roope]

Kyllä Yle osaa:

Kun Pohjoismaita verrataan maahanmuuttajien työllisestämisessä, joukosta erottuu yksi tähti: Ruotsi.

Ruotsi on onnistunut työllistämään maahanmuuttajansa paremmin kuin naapurimaat, vaikka verrataan lähes mistä tahansa maasta tai maanosasta tulleita. Tämä pätee myös näiden maahanmuuttajien jälkeläisiin eli toisen sukupolven maahanmuuttajiin.

[...]

Niiden lisäksi Ruotsia ovat suosineet Suomea parempi taloustilanne ja osittain sitä kautta koko väestön parempi työllisyysaste. Ruotsilla on myös pitkät perinteet työperäisestä maahanmuutosta.

Niinpä niin, sillä kun verrataan kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen eroa, Ruotsi on ollut OECD-maiden heikoin maahanmuuttajien työllistäjä.

Lukuja selittää myös ehkä maailman pisimmälle viety maahanmuuttajien tempputyöllistäminen, joka taas on ollut yksi syy Ruotsin suureen nuorisotyöttömyyteen, joka on pakottanut suuren joukon ruotsalaisnuoria etsimään hommia ulkomailta kuten Norjasta.

[Karjala]

Euron puute edistää taloutta (pois lukien eurohyötyjä Saksa), mutta luin myös aikoinaan että naapurissa kaunistellaan numeroja laskemalla aloja mukaan joita ei yleensä lasketa.
Kolmas on kuten aiemmin mainittu, kiintiötyöllistäminen myös tilastoja kaunistaaksen ja hyvän omatunnon nostamista varten.

[Huppupelikaani]

Tämänpäiväisessä A-studiossa oli juttua Ruotsin ihmeestä. Suunnilleen 13 min kohdalta eteenpäin:
https://areena.yle.fi/1-4584718

Kriitiikitöntä jutustelua Annika Damströmin, työelämävalmentaja Fadumo Barren ja työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen kesken.

Barren mukaan ongelmia ovat "työasiakirjojen hallitseminen" ja kieli (-taidon puuttuminen). Auttava englanti on kuulemma paljon esillä työelämävalmennuksessa, eikä kaikkien tarvitse puhua suomea sujuvasti. Mitenhän nämä työntekijät kommunikoivat työpaikoilla, jos suomea ei osata ja englantia puhutaan vain auttavasti?

No onneksi maahanmuuttajilla on paljon tunnistamatonta osaamista, jotka eivät vain tule esiin huonon kielitaidon takia. Eikä hr:ssäkään osata tunnistaa osaamista, ja suomalainen maahanmuuttokulttuurikin on lapsenkengissä verrattuna Ruotsiin.

Kuka tahansa hompanssi olisi osannut kysyä muutaman tarkentavan kysymyksen, joilla olisi ammuttu alas nämä "faktat". Mutta ei suuri ja mahtava Yle.

[foobar]

^ Joku saattaa nähdä eron 50 sanan siivooja"englannin" ja vientivetoisten nettoveronmaksaja-alojen 20000-40000 sanan sanavaraston välillä. Laatumittarit ovat kuitenkin nk. maahanmuuton (eli nimenomaan sosiaalisen, ei työvetoisen maahanmuuton) hypettäjien mielestä aivan kauhea juttu. Miksiköhän se hypettäjäporukka tuntuu itse saavan palkkansa lähinnä julkisista varoista?

Kyllä englannilla voi pärjätä tietyillä aloilla Suomen työelämässä varsin hyvin (siis tarkoitan aidosti omillaan pärjäämistä) kun löytää lokeronsa. Siitä ei kuitenkaan tule mitään jos kielitaito on niin huono ettei kuulija kykene edes googlaamalla ymmärtämään mitä jokin sana tarkoittaa. Juuri tuollaisen porukan maahan vetäminen tuntuu kuitenkin olevan tavoitteena. Noinkohan ongelmat siitä ratkeavat?

[Ajatolloh]

https://yle.fi/uutiset/3-10868526

Kun Pohjoismaita verrataan maahanmuuttajien työllisestämisessä (siirryt toiseen palveluun), joukosta erottuu yksi tähti: Ruotsi.

Ruotsi on onnistunut työllistämään maahanmuuttajansa paremmin kuin naapurimaat, vaikka verrataan lähes mistä tahansa maasta tai maanosasta tulleita. Tämä pätee myös näiden maahanmuuttajien jälkeläisiin eli toisen sukupolven maahanmuuttajiin.
Mikä sitten selittää sen, että Ruotsi pesee varsinkin Suomen näissä tilastoissa? Voisiko Suomi kenties ottaa mallia joistain toimenpiteistä?

Koska Ruotsi pystyy työllistämään maahanmuuttajat huomattavasti paremmin kuin Suomi niin miksi ihmeessä hallitus ei ota puheeksi Ruotsin dumppaamien 30.000 matun palautusta. Tilannehan olisi vin vin kun Ruotsi työllistää matun ja saa verotuloja ja Suomi säästää kelakuluissa.

Arvaa kaksi kertaa ottaako Ruotsi takaisin? Ne 30000 taikapoigaa, jotka tänne viisattiin konstaabel Pelle-Hermannin toimesta, oli tietysti läpsyttelijöiden parasta Ö-ryhmää.

Ruotsi seuloi salaa ja pikaisesti kaikki kiinnostavat kuormasta itselleen ja lähetti valioyksilöt eteenpäin Suomeen...

[Histon]

No ei siellä huonosti mene.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006243120.html

Ekonomistit olivat etukäteen odottaneet budjetin olevan hieman elvyttävä, mutta ei kuitenkaan niin piristävä kuin Ruotsin nuutuneelle taloudelle olisi tarpeen. Maa on kärsinyt etenkin maailmanlaajuisista kauppakiistoista.

Eilen julkaistujen tilastojen mukaan työttömyys kasvoi Ruotsissa elokuussa korkeimmilleen neljään vuoteen, kun odotuksissa oli työttömyyden laskua.

[no future]

No ei siellä huonosti mene.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006243120.html

Ekonomistit olivat etukäteen odottaneet budjetin olevan hieman elvyttävä, mutta ei kuitenkaan niin piristävä kuin Ruotsin nuutuneelle taloudelle olisi tarpeen. Maa on kärsinyt etenkin maailmanlaajuisista kauppakiistoista.

Eilen julkaistujen tilastojen mukaan työttömyys kasvoi Ruotsissa elokuussa korkeimmilleen neljään vuoteen, kun odotuksissa oli työttömyyden laskua.

Jos työttömyys kasvaa kansainvälisistä suhdanteista johtuen ja silti voidaan tehdä ylijäämäisiä budjetteja hamaan tulevaisuuteen, niin en pitäisi tilannetta hirveän huolestuttavana.

[Supernuiva]

Ruotsi on monessa meitä edellä, ajatellaan esimerkiksi sitä, kuinka moni kauppaketju lähettää voittonsa Ruotsin elinkeinoelämän hyväksi.

Norjalaiset etenevät hyvin liittoutuneina, XXL ja Power ovat usein rinnakkain, molemmat käsittääkseni rutipuhtaan norjalaisia. Miksi suomalaiset eivät pysty lyömään hynttyitään yhteen, kun he yrittävät valloittaa maailmaa?

[Alarik]

...
Ekonomistit olivat etukäteen odottaneet budjetin olevan hieman elvyttävä, mutta ei kuitenkaan niin piristävä kuin Ruotsin nuutuneelle taloudelle olisi tarpeen. Maa on kärsinyt etenkin maailmanlaajuisista kauppakiistoista. Eilen julkaistujen tilastojen mukaan työttömyys kasvoi Ruotsissa elokuussa korkeimmilleen neljään vuoteen, kun odotuksissa oli työttömyyden laskua.

Jos työttömyys kasvaa kansainvälisistä suhdanteista johtuen ja silti voidaan tehdä ylijäämäisiä budjetteja hamaan tulevaisuuteen, niin en pitäisi tilannetta hirveän huolestuttavana.

Ruotsin hallitus yrittää nyt kopioida Trump-budjettia sata lasissa - joten oikeastaan budjetti yrittää olla tosi-elvyttävä MSGA-budjetti.

Saa nähdä onnistuuko Trumpin kopioiminen ja tehoaako samat toimet. Jos onnistuu, niin voi todella olla että Ruotsi saisi useampiakin ylijäämäisiä budjetteja. Mutta epäiltävä on, sillä se vaatii Ruotsin poliitikoilta kovaa nöyrtymistä ja opiksi ottamista heitä taitavammista - kuten nyt siis Trumpin kopioiminen.

Ainakin analyysin mukaan tämän budjetin edessä ruotsalaisen Sossun sielu ja sydän kärsii tuskissaan:

reduced taxes for those who earn the most will burn in the social democratic soul. But that is the price Stefan Löfven has to pay...he runs the risk of being criticized for the fall budget widening the economic gaps in the country
...reduced employers' fees for companies
...reduced rural taxation... Rural issues...have gained political importance...Prime Minister Stefan Löfven has tried to make...regular trips in the countryside.

Sehän on niinkuin kopiokoneella otettu Trumpin papereista:
veroja alas paljon tienaaville, veroja alas työllistäville yrityksille, veroja alas syrjäseuduille + säännölliset pääpomon puhetilaisuudet syrjäseuduilla (Edit: Trum...Löfven, Löfven!)
Lisäksi budjetista voi poimia Trump-tyyliset:

fight against crime...increase security and safeguard (Edit: build that wall, build that wall!)...Police, the Swedish Security Service, the Swedish Prosecution Authority...combat crime against welfare systems (Edit: drain the swamp, drain the swamp!)... combat...against...honour-related violence (Edit: send them back, send them back!)
...increased funding...for a stronger military defence (Edit: MSGA, MSGA...Sverige, Sverige!).

Ainakin Löfveeni näyttää yrittävän kopioida parhaansa mukaan taloudellista ja poliittista menestystä.

[Kattomies]

Norjalaiset etenevät hyvin liittoutuneina, XXL ja Power ovat usein rinnakkain, molemmat käsittääkseni rutipuhtaan norjalaisia. Miksi suomalaiset eivät pysty lyömään hynttyitään yhteen, kun he yrittävät valloittaa maailmaa?

Aika monet norskien firmat tekevät rankasti tappiollista tulosta, esim. ym. XXL, jonka arvosta suli päivässä lähes 40 % Oslon pörssissä, kun pukelsi negarin tai sitten vaikka Norwegian, joka "lentää" jatkuvassa konkurssiuhassa. Norskeilla toki helppoa vallata markkinaa polkuhinnoittelulla pidemmän ajan tähtäimella, kun pelkkä "öljyrahasto" tuottaa enemmän vuodessa kuin Suomen budjetti.

[Ajatolloh]

Aika monet norskien firmat tekevät rankasti tappiollista tulosta, esim. ym. XXL, jonka arvosta suli päivässä lähes 40 % Oslon pörssissä, kun pukelsi negarin tai sitten vaikka Norwegian, joka "lentää" jatkuvassa konkurssiuhassa. Norskeilla toki helppoa vallata markkinaa polkuhinnoittelulla pidemmän ajan tähtäimella, kun pelkkä "öljyrahasto" tuottaa enemmän vuodessa kuin Suomen budjetti.

[/b]

Avaappa tota vähän lisää, mitenkä Norjan valtion öljyrahasto (jonnekka rahat ja tuotto on lukotettu ja vaatii parlamentin päätöksen, ennenkuin niihin pääsee käsiksi) auttaa yksityisen sektorin pörssiyhtiöitä valloittamaan markkinoita?

[JP73]

Ruotsin talous ei romahda, mutta mihin tilanteeseen ajautuu Suomi?

https://www.hs.fi/talous/art-2000006276691.html

"Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin!" parahti ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön tiedotteessa viime viikon maanantaina.

Spolander viittasi ministeriön talousennusteeseen. Sen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa alle prosentin vuodessa ensi vuodesta eteenpäin.

Seuraavana päivänä Antti Rinteen (sd) keskustavasemmistolainen hallitus vei budjettinsa eduskunnan käsiteltäväksi. Sen mukaan Suomen valtio ottaa ensi vuonna lisävelkaa kaksi miljardia euroa. Suomi on tehnyt alijäämäisiä budjetteja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen. Miinusmerkki oli 12. peräkkäinen. Hallituksen tavoite on saada koko julkinen talous tasapainoon vuonna 2023.

Nyt väitellään siitä, riittävätkö hallituksen työllisyystoimet tilanteen korjaamiseksi.

Ei tarvitse kuitenkaan matkata naapuria pidemmälle kokeakseen hyvin toisenlaisen budjettikeskustelun.

Ruotsissa tehtiin juuri ylijäämäinen budjetti vuodelle 2020. Plussalle jäivät myös neljä edellistä budjettia.

Tällä kertaa ylijäämää tulee 47 miljardia kruunua, eli noin 4,3 miljardia euroa. Ennusteet ovat ylijäämäisiä myös seuraaville vuosille.

[Uuno Nuivanen]

Ruotsin toimittamat matut tulee siis lykätä takaisin Ruotsiin; onhan niillä varaa.

[foobar]

Aika monet norskien firmat tekevät rankasti tappiollista tulosta, esim. ym. XXL, jonka arvosta suli päivässä lähes 40 % Oslon pörssissä, kun pukelsi negarin tai sitten vaikka Norwegian, joka "lentää" jatkuvassa konkurssiuhassa. Norskeilla toki helppoa vallata markkinaa polkuhinnoittelulla pidemmän ajan tähtäimella, kun pelkkä "öljyrahasto" tuottaa enemmän vuodessa kuin Suomen budjetti.

[/b]

Avaappa tota vähän lisää, mitenkä Norjan valtion öljyrahasto (jonnekka rahat ja tuotto on lukotettu ja vaatii parlamentin päätöksen, ennenkuin niihin pääsee käsiksi) auttaa yksityisen sektorin pörssiyhtiöitä valloittamaan markkinoita?

Niin... nimestään huolimatta Norwegian ei ole mikään valtionyhtiö, vaan ihan puhtaasti yksityinen pulju, toisin kuin esim. SAS tai Finnair.

[-PPT-]

Vaikka kansanäänestyksiä arvostellaankin niin Ruotsin kansanäänestyspäätös pysytellä euron ulkopuolella on osoittautunut hyvin viisaaksi vaikka Ruotsissakin koko poliittinen eliitti lobbasi euroon siirtymisen puolesta.

Oma valuutta on kuitenkin vain osasyy miksi Ruotsilla menee taloudellisesti hyvin. Talouden rakenteet ovat Ruotsissa terveemmät.

[Paawo]

Oma valuutta on kuitenkin vain osasyy miksi Ruotsilla menee taloudellisesti hyvin. Talouden rakenteet ovat Ruotsissa terveemmät.

Oma valuutta on tosiaan osasyy mutta samalla yksi tärkeimpiä syitä ruotsalaisen teollisuuden kilpailukykyyn ja työtätekecvän kansanosan + eliitin hyvinvointiin.

Halpa energia ja investoinnit luonnonvarojen käyttöön on toinen syy. Ennen hippejä keksi Svensson valjastaa kymmeniä koskia tuottamaan varmaa ja taloudellista vesivoimaa. Ruotsin vesivoimalat ovat sanalla sanoen valtavia rakennelmia ja niiden tuottama sähköteho on varmaa ja luotettavaa. Nämä on rakennettu osaksi työllisyystöinä kuten merkittävä osa Suomenkin vanhaa infraa. Samoin on joskus historiassa bongattu muutamasta Norrlannin vaarasta isot määrät edullisesti hyödynnettävää ja jalostettavaa malmia. Näitä varten on sitten suurelta osin valtion rahoista muodostettu yhtiöt jotka ovat massit käärineet talteen maailman turuilta. Moni sotaakäyvä valtio on aseensa takonut LKAB:n (Luossavaara-Kirunavaara-AB) toimittamasta rautamalmista mutta silti ainakin suomalainen historiantutkimus jaksaa enemmän ulista orjalaivojen suomalaisista tervoista jne.

Toisen maailmansodan melskeissä toimi Ruotsi "puolueettomana" toimittaen malmia sille joka parhaiten maksoi. En voi kuin kadehtia sitä häikäilemättömyyttä jolla maan teollisuus pystyy toimimaan vuosikymmenestä toiseen siellä missä tapahtuu.